11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön"

Transkriptio

1 11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2

3

4 Sisällys 1 Tulovirtaama Laitoksen tulovirtaama ja sateet Ylivuodot laitoksella ja viemäriverkossa Tulokuormitus Tuleva kuormitus, ravinteet Tuleva kuormitus, raskasmetallit ja muut haitalliset aineet Teollisuusjätevedet Ravinnepäästöt vesistöön Ravinnepäästöjen vähentämistoimet Vesistökuormitus Ympäristölupaehtojen toteutuminen neljännesvuosittain vuosina Haitallisten aineiden päästöt vesistöön 24 5 Päästöjen vaikutukset vesistöön Vaikutusalue ja jätevesien sekoittuminen Veden laatu Haitalliset aineet Pohjaeläimet Vesikasvillisuus Kalasto

5

6 1 Tulovirtaama 1.1 Laitoksen tulovirtaama ja sateet Suomenojan puhdistamolle tulee puhdistettavaksi Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan ja Kirkkonummen jätevedet. Puhdistamolle tulevasta jätevedestä noin 90 % on yhdyskuntajätevesiä ja 10 % teollisuusjätevesiä. Suomenojan jätevedenpuhdistamo puhdistaa noin asukkaan jätevedet. Kuvassa 1 on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet. Kuva 1. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen mukaan. Verkostoon päätyvä ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden myötä vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta Suomenojan puhdistamolle tulevan jäteveden määrä voi lisääntyä noin 30 % vuorokausitasolla. Vuoden suurin vuorokausivirtaama on keskimäärin yli kolminkertainen vuoden pienimpään vuorokausivirtaamaan nähden. 6

7 Suomenojan toiminta-alue on erillisviemäröity, missä hule- ja asutusjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Tulovirtaama Suomenojan puhdistamolle oli vuonna ,6 milj. m 3. Vuotuinen virtaaman kasvu on ollut n. 3,5 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuvassa 2 on esitetty sademäärät ja virtaama Suomenojan jätevedenpuhdistamolle vuosina Kuva 2. Sademäärät ja tulovirtaama Suomenojalla Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat havaittavissa Suomenojan jätevedenpuhdistamolla kasvaneina virtaamavaihteluina. Tulovirtaaman päivämaksimit ovat kasvaneet voimakkaammin (5,6 %) kuin vuorokautinen keskivirtaama (4,5 %) vuodesta Kuva 3. Vuorokausivirtaamien maksimit, minimit ja keskiarvot

8 Kuvassa 4 on esitetty jäteveden päivävirtaamat ja lämpötilat vuodelta Kuvasta voidaan havaita hyvin kevään lumensulamisvesien aiheuttama virtaaman kasvu ja samanaikainen veden viilentyminen. Kuva 4. Jäteveden päivävirtaamat ja lämpötila Suomenojan puhdistamolla vuonna Ylivuodot laitoksella ja viemäriverkossaa Laitosohitukset Suomenojalla on laitosohitukseen turvauduttu viimeksi vuonna Erillisviemäriverkon ja pumppaamojen ohitukset Jätevedenpuhdistamon hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen selkeytykseen käytettävissä olevasta al- Mikäli lasalasta ja tämän lisäksi selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja laadun mukaan. selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytet- tynä biologisen käsittelyn ohi. Erillisviemäriverkoston ja pumppaamoiden ylivuotojen osuuss jätevesivirtaamista on promilleluokkaa. Niiden aiheuttama ravinnekuormitus otetaan huomioon laitoksen puhdistustuloksen laskennassa. Laskennassa käytetään puhdistamolle tulevan veden keskimääräisiä pitoisuuksia ko. tarkastelujaksolla. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty neljännesvuosittain ohitusten suuruudet ja osuus kokonaisvirtaamasta ja kuvassa 7 ohitusten osuus mereen johdetuista ravinnekuormista. 8

9 Kuva 5. Ohitukset Suomenojan viemäröintialueella neljännesvuosittain. Kuva 6. Ohitusten osuuss kokonaisvirtaamasta Kuva 7. Ohitetun typen ja fosforin osuus kokonaiskuormastaa

10 2 Tulokuormitus 2.1 Tuleva kuormitus, ravinteet Suomenojan puhdistamolle tulevan jäteveden j ravinnekuormitus on kasvanut voimakkaammin kuin tulevan jäteveden määrä. Vuodesta 1999 vuotuinen typpikuormituksen kasvu on ollut 4,5 %, kun tulovirtaama on kasvanut samana aikana 2,9 %. Kuvissa 8, 9 ja 10 on esitetty fosforin, typen ja BOD 7 7ATU:n tulokuormat lai- tokselle. Kuva 8 Tulokuorma fosfori, kilogrammoja vuorokaudessa

11 Kuva 9 Tulokuorma typpi, kilogrammoja vuorokaudessa Kuva 10 Tulokuorma biologinen hapenkulutus, BOD 7ATU, kilogrammoja vuorokaudessa Liitteenä 7A1 olevassa Suomenojann kapasiteettiselvityksessä on tarkasteltu Suomenojan jätevedenpuhdis- tamon nykytilannetta vuosien käyttö- ja kuormitusaineistoon pohjautuen ja vuoden 2020 ennus- tettua tilannetta, jolloin Suomenojan puhdistamoo tullaan korvaamaan uudella Blominmäen kalliopuhdistamol- jotka j perus- la. Selvityksessä on lisäksi verrattu prosessikuor rmitusta nykyisen puhdistamon mitoitusarvoihin, tuvat vuonna 1994 tehtyyn ennusteeseen vuoden 2010 kuormituksesta. Prosessitarkastelun perusteella tuleva lisäkuormitus vuoteen 2020 asti on vielä mahdollista ottaa vastaan ja käsitellä nykyisten lupaehtojen mukaisesti rakentamatta varsinaisia lisäyksiköitä puhdistamolle, koska esisel- on keytyksen reduktiot ovat merkittävästi mitoitustilannetta korkeammat ja lietteenkäsittelyn mitoituksessa käytetty huomattavan korkeaa lietteentuottoa. Maksimivirtaamatilanteessa ja talviaikaan tulee kaikkien yksi- kasva- köiden kuitenkin olla käytössä. Lisäksi tulevan veden johtaminen tasausmielessä lammikkoon tulee maan, koska aktiivilieteyksikön kapasiteetti on rajoitettu. 2.2 Tuleva kuormitus, aineet raskasmetallitt ja muut haitalliset Tulevan veden raskasmetallipitoisuudet on määritetty kuukauden kokoomanäytteidenn keskiarvosta. Ras- aineiden kasmetallipitoisuudet ja niistä lasketut tulokuormat on esitetty kuvissa Muiden haitallisten määrityksett on tehty analysoivan laboratorion ohjeiden mukaisesti osanäytteistä koostetuista kokoomanäyt- metalleja teistä tai kertanäytteistä. Näytteet otetaan kerrann vuodessa. Tehtyjen haitallisten aineiden tulokset lukuun ottamatta on esitetty liitteessä 11A1. 11

12 Kuva 11. Kadmium tulokuorma ja pitoisuus Kuva 12 Kromi tulokuorma ja pitoisuus Kuva 13. Kupari tulokuorma ja pitoisuus 12

13 Kuva 14. Elohopea tulokuorma ja pitoisuus Kuva 15 Nikkeli tulokuorma ja pitoisuus Kuva 16 Lyijy tulokuorma ja pitoisuus 13

14 Kuva 17 Sinkki tulokuorma ja pitoisuus Kuva 18 Arseeni tulokuorma ja pitoisuus 2.3 Teollisuusjätevedet Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoituksena on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden ja j jätemyytäväksi vedenpuhdistusprosessin häiriötön toiminta t sekää säilyttää lietteen jatkojalostuksen mahdollisuus tuotteeksi. Valvonnassaa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisten haitallisten ja vaarallisten aineiden pääs- töihin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvatt jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. Suomenojalla teollisuuden osuus tulovirtaamastaa oli vuonna 2012 n. 8 %.% Tarkkaillunn teollisuuden osuus ravinnekuormituksesta oli 0,5 3,2 %. Suurin yksittäinen kuormittaja on ÄmmässuonÄ n kaatopaikka. Teollisuusjätevesien valvonta perustuu Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan (LSY-2006-Y- 368) ehtoihin. Suomenojan teollisuusjätevesien valvonta-alue on Espoo, Kauniainen ja Vantaan länsiosat. Teollisuusjätevesiä koskevat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän HSY:n jätevesien yleiset raja-arvot. Sen lisäksi , 29 espoolaisen ja 6 vantaalaisen teollisuuslaitoksen kanssa oli voimassa teollisuusjätevesisopimukset, joissa teollisuuslaitoksien jätevesille on määrätty lupaehtoja, jotka yleensä 14

15 koskevat raskasmetalli- ja kiintoainepitoisuutta. Teollisuusjätevesisopimuksissa on myös määritelty teollisuusjätevesitarkkailu. Teollisuuslaitokset on velvoitettu tekemään jäteveden tarkkailua keskimäärin 2-6 kertaa vuodessa. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY:n valvontapalvelut tekee jätevesiselvityksiä jätevesipumppaamoilla, viemäriverkossa ja teollisuuslaitoksissa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminta-alueen loka-asemien tiedot on esitetty liitteessä 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen. 15

16 3 Ravinnepäästöt vesistöön 3.1 Ravinnepäästöjen vähentämistoimet Suomenojan jätevedenpuhdistamon toimintaa ja prosesseja kehitetään jatkuvasti vesistökuormituksen vähentämiseksi. Laitos on sitoutunut tekemään mahdollisimman hyvää tulosta lupaehdoista riippumatta (suositussopimus). HSY:n hallituksen vahvistamat tavoitteet Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoiden yhteenlasketuille ravinnepäästöille ovat 32 t fosforia ja 1100 t typpeä vuodelle Suomenojan osalta tämä tarkoittaa kuormitustasoa 8-12 tn/a fosforin ja tn/a typen osalta. Lähtevän jäteveden fosforin pitoisuuden tulisi tavoitteeseen pääsemiseksi olla normaalitilanteessa < 0,35 mg/l ja typenpoistotehon > 70 %. Sateisena vuotena tonnitavoitteet eivät ole aina toteutuneet. Henkilöstön tulospalkkioissa otetaan huomioon puhdistamon ravinnepäästöt. Oheisessa taulukossa on esitetty vuosina toteutetut puhdistustulosta parantaneet hankkeet. 16

17 Hanke Käyttöönotto Kuvaus Kustannukset Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit 2007 Johtokykymittaus (1) ja ammoniumtyppi (3) Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit Puhdistamon automaatiojärjestelmä 2008 Nitraattityppi (3) ja fosfori (1) Järjestelmän kehittäminen Mädättämön lietteen pakkopumppaus 2010 Mädättämön häiriöiden huomattava vähentyminen Biologisen osan happimittaus 2011 Kaikkien 40 happimittarin uusiminen ja ilmastuksen teknisen säädön parantaminen Jatkuvatoimiset TS mittaukset (5) 2011 Mädättämöihin ja lingoille syötettävän kiintoainemassan hallinta Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit 2012 Ammoniumtyppi (3) Alkaliteettimittaus (1) Vesistökuormitus Suomenojan jätevedenpuhdistamon toimintaa ja prosesseja kehitetään jatkuvasti vesistökuormituksen vähentämiseksi. HSY on sitoutunut tekemään mahdollisimman hyvää tulosta lupaehdoista riippumatta. Myös henkilöstön tulospalkkioissa otetaan huomioon puhdistamon tulos. Kokonaiskuormituksen laskennassa otetaan huomioon jätevesiohitukset laitoksella ja verkostossa. Kuvissa 19, 20 ja 21 on esitetty vuosien ravinnekuormat mereen neljännesvuosikeskiarvoina. 17

18 Kuva 19. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina BHK7 Kuva 20. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina fosfori 18

19 Kuva 21. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina typpi 3.3 Ympäristölupaehtojen toteutuminen neljännesvuosit- tain vuosina Kuluneella lupajaksolla puhdistamo on täyttänyt kaikki ympäristöluvan mukaiset lupaehdot. Uudet lupaehdot tulivat voimaan kesäkuussa Kuvissa on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäris- koko- töluvan mukaiset lupaehdot sekä saavutettu puhdistustaso biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen, naistypen ja -fosforin sekä kiintoaineen osalta vuosina Pylväät kuvaavatat toteutunutta puhdistustulosta ja punainen viiva luparajaa. Kuva 22. Biologinen hapenkulutus, pitoisuus 19

20 Kuva 23. Biologinen hapenkulutus, poistoteho Kuva 24. Fosforipitoisuus 20

21 Kuva 25. Fosforin poistoteho Kuva 26. Kemiallinen hapenkulutus, pitoisuus 21

22 Kuva 27. Kemiallinen hapenkulutus, poistoteho Kuva 28. Typenpoistoteho (lupaehdoissa vaatimus on vuosikeskiarvolle) 22

23 Kuva 29. Kiintoainepitoisuus 23

24 4 Haitallisten aineiden päästöt vesistöön Jäteveden mukana vesistöön päätyvät haitallisett aineet ovat peräisin kotitalouksista ja teollisuudesta. Merkit- suo- tävimpiä haitallisten aineiden kuluttajalähteitä ovat pesu- ja puhdistusain eet, palonestoaineet, tekstiilien ja-aineet ja lääkkeet. Osa haitallisista aineista sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kaasuuntuu puhdistus- prosessin yhteydessä ja vapautuu ilmakehään jaa osa päätyyy jäteveden mukana m vesistöön. Raskasmetallipitoisuudet määritetään lähtevän jäteveden kuukausittaisesta kokoomanäytteestä. Kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet esitetään osassa 12, jätteet. Muiden haitallisten aineiden pitoisuusmäärityk- tai kerta- set tehdään kerran vuodessa. Näytteet kerätäänn analysoivann laboratorion ohjeiden mukaisesti osanäytteinä näytteenottokuukautta vaihdellen. Kuvissa esitetään lähtevästä jätevedestä määritetyt pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja niiden perusteella lasketut kuormat E-PRTR raportoitavien aineiden osalta. Kuvaajissa kynnysarvolla tarkoitetaan Euroopann päästö- ja siirtorekisteriä ä koskevan E-PRTR asetuksen määrää, jonka ylittyessä päästö tulee ilmoittaa viranomaisille. Kaikki tehdyt analyysitulokset metallimäärityk- siä lukuun ottamatta vuosilta on esitetty liitteessä 11A1. Määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistamolta lähtevässä vedessä v täyttävät valtioneuvoston asetuksessaa vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) ja asetuksen muutoksessa (868/2010) muille pintavesille asetetut ympäristönlaatunormit (AA-EQS) AA-EQS arvo on 0,01 µg/l. Suomenojan lähtevästä vedestä on mitattu vuosina 2009 ja 2012 pitoisuudet 0,019 µg/l. Senn lisäksi on 13 yhdistettä, joissa analyysin määritysraja on lukuun ottamatta oktyylifenoli o ((4-(1,1,3,3- tetrametyylibutyyli))-fenolia. Yhdisteen ollut ympäristönlaatunormia suurempi. Tällaisia ovat mm. bromatut difenyylieetterit, joukko torjunta-aineita, BBP, DBP ja tributyylitinayhdisteet. Puhdistettu jätevesi sekoittuu ja laimenee meressä tehokkaasti joten todennäköisesti merialueella ympäristön laatunormi ei ylity. Tributyylitina kuormitusta merialueellaa aiheuttaa myös vilkas laivaliikenne. Kuva 30. Arseenipäästöt mereen

25 Kuva 31. Kadmiumpäästöt mereen Kuva 32. Kromipäästöt mereen Kuva 33. Kuparipäästöt mereen

26 Kuva 34. Elohopeapäästöt mereen Kuva 35. Nikkelipäästöt t mereen Kuva 36. Lyijypäästöt mereen

27 Kuva 37. Sinkkipäästöt mereen Kuva 38. AOX-päästöt mereen Kuva 39. Pentakloorifenolipäästöt mereen

28 Kuva 40. Nonyylifenolipäästöt mereen Kuva 41. DEHP-päästött mereen Kuva 42. Fenolipäästöt mereen

29 Kuva 43. TOC-päästöt mereen Kuva 44. Kloridipäästöt mereen Kuva 45. Fluoridipäästöt mereen

30 Kuva 46. Oktyylifenolipäästöt mereen

31 5 Päästöjen vaikutukset vesistöön Jätevesipäästöjen vaikutuksia vesistöön seurataan merialuetarkkailun ja kalataloustarkkailun puitteissa. Vaikutuksia kalastukseen ja kalakantoihin selvitetään kalataloustarkkailulla, merialuetarkkailussa seurataan meriveden ravinnepitoisuuksia, taudinaiheuttajia ja vaikutuksia merialueiden kasvillisuuteen tai pieneliöihin. Merialuetarkkailuohjelmaa ollaan uudistamassa. Jatkossa tarkkailu suoritetaan laajana yhteistarkkailuna, johon osallistuvat Helsingin, Espoon ja Sipoon edustalla toimivat tahot: HSY (jäteveden purku), Helsingin Satama (satama- ja läjitystoiminnot), Helsingin Energia, Fortum, Espoon tekninen keskus ja ArcTech Shipyards. Uusi tarkkailuohjelma otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Ehdotus uudeksi Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmaksi on liitteenä 20B. Viimeisin kalataloustarkkailun raportti on vuosilta Se on liitteenä 11A3. Vuosien kalataloustarkkailu on tehty uuden, , hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Raportti valmistuu Vaikutusalue ja jätevesien sekoittuminen Jätevesien leviämistä merialueella on mallinnettu vuonna Mallinnusten perusteella on määritelty päästöjen vaikutusalue. Tutkimusraportissa todetaan, että purkuaukon kohdalla meren pinnassa laskennalliset jätevesikonsentraatiot olivat alle sadasosan puhdistetun jäteveden konsentraatioista. Hetkellisesti pitoisuus voi olla tätä korkeampi. Purkuputken vaikutus näkyi selvimmin alle 3,5 km:n päässä purkuputken suulta ja sitä kauempana vaikutukset olivat erittäin pieniä. Puhdistettujen jätevesien leviäminen purkuputken kautta pääkaupunkiseudun merialueella -mallinnustyön tutkimusraportti on liitteenä 5b. Nitraattitypen mallilla ennustetut konsentraatiot olivat yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta purkupaikalla samaa kertaluokkaa kuin meressä havaitut nitraattikonsentraatiot. Etenkin kevätkukinnan jälkeen, kun nitraattityppi on kulutettu lähes loppuun meren pintakerroksesta, purkuputkista tulee nitraattityppeä määriä, joilla voi olla perustuottajien kannalta merkitystä. Sen sijaan kokonaistypen purkuputkesta peräisin olevat (mallinnetut) määrät olivat koko tarkastelujakson aikana vähintään kertaluokkaa matalammat kuin merivedessä havaitut konsentraatiot. Tämä johtuu suuresta määrästä biomassaan ja partikkelimaiseen ainekseen sitoutuneesta typestä meressä. Fosfaatin merivedessä havaitut konsentraatiot olivat vähintään kertaluokkaa korkeampia kuin purkuputkesta peräisin oleva mallinnettu fosfaattikonsentraatio. Todennäköisesti jokikuormitus, sedimentistä peräisin oleva sisäinen kuormitus ja muut fosfaatin lähteet ovat nykytilanteessa alueella purkuputkia merkittävämpi ravinnelähde. Leviämismallilla ennustetut bakteerikonsentraatiot olivat keskimäärin korkeampia kuin vedessä havaitut. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että suuri osa tutkimusasemilla havaittavista koliformisista bakteereista voi olla peräisin Suomenojan puhdistetuista jätevesistä. Jätevesiperäisillä kolibakteereilla on merkitystä lähiympäristön mikrobiologiselle tilalle. 5.2 Veden laatu Merialuetarkkailun on toteuttanut Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Tulokset raportoidaan vuosittain. Joka viides vuosiraportti korvataan viisivuotisjaksoraportilla: ja Vuoden 2012 raportti on liitteenä 11A2 ja viimeisin viisivuotisraportti vuosilta liitteessä 11A5. 31

32 Merialuetarkkailu sisältää vuosittain seuraavat parametrit: veden fysikaalinen, kemiallinen ja hygieeninen laatu, klorofyllin määrä, kasviplanktonin lajisto ja biomassa, kasviplanktonin perustuotantokyky sekä pohjaeläinten määrä ja koostumus. Lisäksi tutkitaan määrävuosin litoraalin kasvillisuutta, eläinplanktonia, pohjaeläinmääriä laajemmin sekä sedimentin laatua. Vesistötutkimuksen fysikaalis-kemiallisista analyyseistä on vaikea havaita jätevesien vaikutusta. Alueen taustakuormituksesta johtuvat vaihtelut vaikuttavat vahvasti myös purkualueen veden laatuun. Vuonna 2012 tilastollisten analyysien perusteella purkuputkien läheisyydessä havaittiin vertailualuetta tilastollisesti merkitsevästi korkeampia liukoisen typen ja sameuden arvoja. Liukoisen typen osalta korkeampia arvoja havaittiin maalis-, kesä-, elo-, syys- ja marraskuussa. Maaliskuun ja marraskuun koholla olevat arvot voivat osittain johtua maalta tulevasta valumasta, keskikesän korkeammat arvot johtuvat todennäköisesti puhdistettujen jätevesien johtamisesta alueelle. Liukoisen typen vuosikeskiarvo vertailualueella oli 40,2 µg/l, kun se purkualueiden läheisyydessä oli 13,1 µg/l korkeampi. Purkuputkien läheisyydessä havaittiin ajoittain myös pitkän ajan keskiarvosta merkitsevästi eroavia, kohonneita E. coli -bakteerien pitoisuuksia ajankohtina, jolloin muilla näyteasemilla ei vastaavia havaintoja tehty. Suomenojan puhdistamon jätevesistä aiheutui todennäköisesti päästöt, jotka havaittiin Kytön väylän asemalla kesäkuussa ja Knaperskärin asemalla maaliskuussa ja syyskuussa. Veden laatu purkualueella täyttää lähes aina uimavedelle asetetut vaatimukset. Yksittäisissä näytteissä uimavedelle asetettu vaatimustaso voi purkupaikan välittömässä läheisyydessä ylittyä. 5.3 Haitalliset aineet Sedimentin haitallisia aineita tutkitaan tarkkailuohjelman mukaisesti n.7 vuoden välein. Tutkimuksia on tehty vuosina 2005 ja Vuonna 2008 sedimentin haitta-aineita tutkittiin yhdeksältä pisteeltä. Näytteistä analysoitiin orgaaniset tinayhdisteet, PCB-yhdisteet, raskasmetallit, arseeni, ftalaatit, sekä oktyyli- ja nonyylifenolit ja niiden etoksylaatit. Normalisoitujen sedimenttien vierasainepitoisuuksien luokitteluun käytettiin ruoppaus- ja läjitysohjeen vertailutasoja (Ympäristöministeriö 2004). Haitattoman ruoppausmassan pitoisuus alittaa tason 1, mahdollisesti pilaantuneen massan taso on 1-2 ja pilaantuneen massan taso >2. Tutkituista yhdisteistä purkuaukon läheisyydessä vain TBT tai sen hajoamistuotteiden pitoisuus ylitti tason 1 ollen kuitenkin selvästi alle tason 2. Oktyyli- ja nonyylifenolien ja niiden etoksylaattien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kaikilta näytepisteiltä löytynyt kohonneet TBT-pitoisuudet ilmentävät alueen runsaan laivaliikenteen aiheuttamaa kuormitusta. Vuonna 2014 käyttöön otettavaan Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmaan on sisällytetty haitallisten aineiden määrittäminen liejusimpukoista. Liejusimpukoista määritetään näytepisteestä riippuen organotinayhdisteitä, raskasmetalleja, PCB- ja PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä. Tutkimus toteutetaan vuonna Pohjaeläimet Jätevesiputkien purkualueiden ja ulkosaariston vertailualueen pohjaeläinyhteisöt olivat vuonna 2012 sekä lajiston että yhteisöjen runsauksien perusteella pääpiirteissään samankaltaiset, mutta pitkät aikasarjat osoittavat, ettei jätevesien vaikutusta purkualueen pohjaeläinyhteisöihin voida sulkea pois. Pitkät aikasarjat osoittavat myös, että puhdistettujen jätevesien johtaminen Knaperskärille näyttäisi paikallisesti vaikuttavan myös pohjaeläinten lajistokoostumukseen suosimalla likaantumista paremmin sietäviä lajeja (liite 11A2). 32

33 5.5 Vesikasvillisuus Vesikasvillisuuden tilaa Espoon ja Helsingin ulkosaaristossa selvitettiin kesällä 2012 osana Helsingin ja Espoon jätevesien vaikutusten tarkkailua, sekä arvioitiin muutosta vuoteen 2007 verrattuna (liite 11A2). Aineisto kerättiin linjasukellusmenetelmällä 14 paikasta noudattaen ympäristöhallinnon ohjeistusta. Tulosten perusteella rakkolevän tila on heikentynyt erityisesti uloimmassa saaristovyöhykkeessä. Levälajien määrä linjoilla oli lisääntynyt, etenkin tutkimusalueen itäosassa sekä kaikkein läntisimmillä linjoilla. Muutokset eivät korreloineet sukelluslinjojen etäisyyksiin Katajaluodon ja Viipurinkiven puhdistettujen jätevesien purkuputkien päistä. Verrattaessa tuloksia muihin alueella tehtyihin tutkimuksiin voidaan kuitenkin päätellä, että rakkolevän tila huononee edelleen siirryttäessä kauemmas rannikosta. Tämän perusteella vedetään johtopäätös, että vesikasvillisuuden tilan heikkenemiseen saattaa vaikuttaa eniten Suomenlahden ulappa-alueelta tuleva kuormitus. 5.6 Kalasto Puhdistettujen jätevesien aiheuttamien kalastovaikutusten arvioiminen on erittäin haasteellista, sillä veden laadussa ja kalojen ravintokohteissa havaitut muutokset ovat melko vähäisiä. HSY:n puhdistamoiden purkualueet ovat myös erityyppisiä ja niihin kohdistuu myös muuta ihmisen toiminnasta aiheutuvaa vaikutusta. Vuonna 2013 toteutetussa kalastoselvityksissä kalasto indikoi idästä länteen siirryttäessä rehevyyden kasvua. Tämä on havaittavissa särkikalamäärien selvänä kasvuna ja myös lajiston muuttumisena niin, että herkät lajit vähenevät ja kuormitusta kestävät lajit lisääntyvät. Jätevesikuormituksen ja kalaston rakenteen suoraa yhteyttä on vuoden 2013 aineiston perusteella mahdotonta esittää varmuudella. Tarkastelua hankaloittaa aikasarjojen puute sekä mm. seuranta-alueiden erot jo ennen kuormituksen alkamista. Kalastoaineisto osoittaa kuitenkin selvästi suurempia rehevyysvaikutuksia Suomenojan purkuputken alueella, jota myös vesistö- ja mallinnustulokset tukevat. Suomenojan jätevedenpuhdistamon alueella saatiin saaliiksi esim. lahnoja ja pasureita, joita ei Viikinmäen purkualueelta saatu lainkaan. Vastaavasti Viikinmäen purkualueella esiintyi selvästi runsaampana kampela, kivinilkka, siika sekä silakka. Uusi kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma on aikaisempaa monipuolisempi, mikä helpottaa tulosten tarkastelua jatkossa. Ohjelmassa ulkosaariston ja rannikkoalueen koeverkkokalastukset tehdään vuorovuosina. Nykytilanteessa, kun puhdistetut jätevedet johdetaan ulkosaaristoon, jätevesien kuormitus ei juurikaan kohdistu enää suoraan lahtialueiden ja sisäsaariston tilaan ja vedenlaatuun eikä siten vaikuta myöskään alueen lajistoon. Viimeisin Espoon merialueen kalataloudellisen tarkkailun raportti on vuosilta Se on liitteenä 11A3. Lisäksi HSY on teettänyt vuonna 2013 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden kalatalousvaikutusarvion (liite 11A4). 33

34

11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön

11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön 11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Jätevedenpuhdistus/HSY vesihuollon toimiala Jätevedenpuhdistus HSY:ssä 2 Jätevedenpuhd istus/hsy Jätevettä syntyy

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU HYVINKÄÄ, KALTEVAN PUHDISTAMO KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2011 JA RAPORTTI 4/2011 (1.10. - 31.12.2011) 1. Yleistä Kaltevan puhdistamo on mekaanis-kemiallis-biologisesti

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 106 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 2735/11.01.03/2012 113 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Kuhasalon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Jätevesien käsittely toteutetaan jälkiselkeytystä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Hygienisoinnin määritelmä

Hygienisoinnin määritelmä Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2014

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2014 Pantone 3 Vesiosasto/HKO 11.5.214 Kirjenumero 46/15 Kankaanpään kaupunki Tekniset palvelut 387 Kankaanpää KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 214

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2011

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2011 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Viikinmäen ja

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Teollisuuslaitoksen liittäminen viemäriverkkoon

Teollisuuslaitoksen liittäminen viemäriverkkoon TEOLLISUUSJÄTEVESISEMINAARI 16.3.2012 KÄYTÖSSÄ OLEVIA PITOISUUSRAJA-ARVOJA JA RAJOITUSTEN ASETTAMINEN ERI PARAMETREILLE KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Jukka Lammentausta jukka.lammentausta@kvvy.fi

Lisätiedot

NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JÄTEVESITARKKAILUISTA TAMMI-MAALISKUULTA 2015

NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JÄTEVESITARKKAILUISTA TAMMI-MAALISKUULTA 2015 NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JÄTEVESITARKKAILUISTA TAMMI-MAALISKUULTA 2015 Jaksoraportti 1-2015 Nina Leino 15.5.2015 Nro 306-15-2610 2 (26) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 21 Heidi Ilmanen 25.2.211 Nro 238-11-73 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) Sisällys

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN KESKUSJÄTEVEDENPUHDIS- TAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2013 SISÄLTÖ

VIRTAIN KAUPUNGIN KESKUSJÄTEVEDENPUHDIS- TAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2013 SISÄLTÖ Vesiosasto/HKO 11.8.2014 Kirjenumero 615/14 Virtain kaupunki Vesihuoltolaitos PL 85 34801 VIRRAT VIRTAIN KAUPUNGIN KESKUSJÄTEVEDENPUHDIS- TAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2013 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

KÄSITTELY. Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus, RIL. Ylitarkastaja Ari Kangas, UUS Helsinki 22.5.2008 30.5.

KÄSITTELY. Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus, RIL. Ylitarkastaja Ari Kangas, UUS Helsinki 22.5.2008 30.5. JÄTEVESIEN KÄSITTELY Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus, RIL Ylitarkastaja Ari Kangas, UUS Helsinki 22.5.2008 1 Jätevesien käsittely Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2015

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2015 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2015 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa

Lisätiedot

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto

Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena Sanni Pisto*, Ville Alho, Pirjo Rinnepelto, Mervi Matilainen Apila Group Ltd., Länsikatu 15, FI-811 Joensuu, * Corresponding author, sanni.pisto@apilagroup.fi, Tel.:

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Laura Lehtniemi 16.9.214 Nro 29-14-675 2 (14) LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 460/11.01.00/2014 16 Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö koskien Rinnekoti-säätiön hakemusta Rinnekodin jätevedenpuhdistamon ja jätevesilietteen kompostointialueen

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014 28.5.214 Hankkeen taustaa Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 214 3.6.214 Vuonna 211 selvitettiin kyselytutkimuksella 2 vesihuoltolaitokselta pohjavesialueilla

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Tervon kunnan jätevedenpuhdistamon

Lähetämme oheisena Tervon kunnan jätevedenpuhdistamon 1 / 16 Tervon kunta C 776 Tekninen toimisto Jukka Korhonen 72210 TERVO 9.2.2015 Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus Tervon kunta/pekka Puranen, Esko Tossavainen Tervon ympäristölautakunta/ilkka Pursiainen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin vesialueet 500,88 km 2 merialuetta 0,86 km 2 sisävesiä (213,75 km 2 maata) 2 2.3.2015

Lisätiedot

Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset

Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset Lappeenrannan jätevesien käsittelyn YVA Hanhijärven asukastilaisuus 25.5.2015 Suunnittelupäällikkö Kristian Sahlstedt UUDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan lopettaminen, Espoo

Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan lopettaminen, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 239/2015/2 Dnro ESAVI/340/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 26.11.2015 ASIA Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan lopettaminen,

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 versio 2 Heidi Ilmanen 24.3.214 Nro 325-14-134 2 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013 Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden

Lisätiedot

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 29 Mirva Levomäki 8.3.21 Nro 36-1-955 2 (61) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 29 Sisällys 1. YLEISTÄ... 5 1.1.

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Liite 1 / Vhljk. Loimaan kaupungin vesihuoltoliikelaitos (jäljempänä liikelaitos) ja Ypäjän kunta (jäljempänä kunta)

Liite 1 / Vhljk. Loimaan kaupungin vesihuoltoliikelaitos (jäljempänä liikelaitos) ja Ypäjän kunta (jäljempänä kunta) 18.11.2009 (4) SOPIMUS Liite 1 / Vhljk 1 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen kohde 3. Jätevesien johtaminen Loimaan kaupungin vesihuoltoliikelaitos (jäljempänä liikelaitos) ja Ypäjän kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2013 Nina Leino 18.2.2014 Nro 306-14-685 2 (78) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 2013 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Haaste Itämeren pelastamiseksi

Haaste Itämeren pelastamiseksi Haaste Itämeren pelastamiseksi Oulun kaupungin toimenpideohjelma Marketta Karhu, Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Oulun seudun ympäristövirasto Itämerihaasteen kansallinen seminaari 3.12.2008, Helsinki

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Heidi Ilmanen 6.3.214 Nro 238-14-1217 2 (18) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213)

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2014 Nina Leino 16.2.2015 Nro 306-15-326 2 (79) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 2014 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 15/Nide 07 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 386L0278 N:o L 181 /6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 4.7.86 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän,

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Oravin vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailun vuosiyhteenvedon 2013.

Lähetämme oheisena Oravin vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkkailun vuosiyhteenvedon 2013. 1 / 16 Oravin vesiosuuskuntac 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi 30.1.2014 Tiedoksi (email): Jyri Rautiainen Etelä-Savon ELY-keskus Savonlinnan kaupungin ympäristölautakunta/ Matti Rautiainen

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Päätös. Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 124/2010/1 Dnro LSSAVI/163/04.08/2010. Kannuksen vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus,

Päätös. Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 124/2010/1 Dnro LSSAVI/163/04.08/2010. Kannuksen vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Päätös Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 124/2010/1 Dnro LSSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.11.2010 ASIA Kannuksen vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Kannus HAKIJA Kannuksen

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Helsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö

Helsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö Helsingin kaupungin Itämeritutkimus Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö 1 Rakenne o Lähtökohtia o Kaupungin roolit tutkimustoiminnassa o Mitä kaupunki tutkii? o Johtopäätöksiä 2 Helsingin vesialueet

Lisätiedot

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2012 Nina Leino 15.3.2013 Nro 306-13-822 2 (80) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS VUONNA 2012 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

BIOVAC Puhdas ympäristö

BIOVAC Puhdas ympäristö Puhdas ympäristö Gamla Godbyvägen Kisakaarteentie 2 018-23 14, 100 42700 Keuruu +358 18 526 Keilanrannankatu 416 0144948-3 5, 70840 Kuopio office@.goodtech.fi Svartbölentie 10, 04130 Sipoo Jätevesipuhdistamot

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007 HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 27 vedenlaatu perifyton Anne Åkerberg Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 169/28 ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot