11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön

Transkriptio

1 11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2

3

4 Sisällys 1 Tulovirtaama Laitoksen tulovirtaama ja sateet Ylivuodot laitoksella ja viemäriverkossa Tulokuormitus Tuleva kuormitus, ravinteet Tuleva kuormitus, raskasmetallit ja muut haitalliset aineet Teollisuusjätevedet Ravinnepäästöt vesistöön Ravinnepäästöjen vähentämistoimet Vesistökuormitus Ympäristölupaehtojen toteutuminen neljännesvuosittain vuosina Haitallisten aineiden päästöt vesistöön 24 5 Päästöjen vaikutukset vesistöön Vaikutusalue ja jätevesien sekoittuminen Veden laatu Haitalliset aineet Pohjaeläimet Vesikasvillisuus Kalasto

5

6 1 Tulovirtaama 1.1 Laitoksen tulovirtaama ja sateet Suomenojan puhdistamolle tulee puhdistettavaksi Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan ja Kirkkonummen jätevedet. Puhdistamolle tulevasta jätevedestä noin 90 % on yhdyskuntajätevesiä ja 10 % teollisuusjätevesiä. Suomenojan jätevedenpuhdistamo puhdistaa noin asukkaan jätevedet. Kuvassa 1 on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet. Kuva 1. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen mukaan. Verkostoon päätyvä ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden myötä vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta Suomenojan puhdistamolle tulevan jäteveden määrä voi lisääntyä noin 30 % vuorokausitasolla. Vuoden suurin vuorokausivirtaama on keskimäärin yli kolminkertainen vuoden pienimpään vuorokausivirtaamaan nähden. 6

7 Suomenojan toiminta-alue on erillisviemäröity, missä hule- ja asutusjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Tulovirtaama Suomenojan puhdistamolle oli vuonna ,6 milj. m 3. Vuotuinen virtaaman kasvu on ollut n. 3,5 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuvassa 2 on esitetty sademäärät ja virtaama Suomenojan jätevedenpuhdistamolle vuosina Kuva 2. Sademäärät ja tulovirtaama Suomenojalla Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat havaittavissa Suomenojan jätevedenpuhdistamolla kasvaneina virtaamavaihteluina. Tulovirtaaman päivämaksimit ovat kasvaneet voimakkaammin (5,6 %) kuin vuorokautinen keskivirtaama (4,5 %) vuodesta Kuva 3. Vuorokausivirtaamien maksimit, minimit ja keskiarvot

8 Kuvassa 4 on esitetty jäteveden päivävirtaamat ja lämpötilat vuodelta Kuvasta voidaan havaita hyvin kevään lumensulamisvesien aiheuttama virtaaman kasvu ja samanaikainen veden viilentyminen. Kuva 4. Jäteveden päivävirtaamat ja lämpötila Suomenojan puhdistamolla vuonna Ylivuodot laitoksella ja viemäriverkossaa Laitosohitukset Suomenojalla on laitosohitukseen turvauduttu viimeksi vuonna Erillisviemäriverkon ja pumppaamojen ohitukset Jätevedenpuhdistamon hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen selkeytykseen käytettävissä olevasta al- Mikäli lasalasta ja tämän lisäksi selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja laadun mukaan. selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytet- tynä biologisen käsittelyn ohi. Erillisviemäriverkoston ja pumppaamoiden ylivuotojen osuuss jätevesivirtaamista on promilleluokkaa. Niiden aiheuttama ravinnekuormitus otetaan huomioon laitoksen puhdistustuloksen laskennassa. Laskennassa käytetään puhdistamolle tulevan veden keskimääräisiä pitoisuuksia ko. tarkastelujaksolla. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty neljännesvuosittain ohitusten suuruudet ja osuus kokonaisvirtaamasta ja kuvassa 7 ohitusten osuus mereen johdetuista ravinnekuormista. 8

9 Kuva 5. Ohitukset Suomenojan viemäröintialueella neljännesvuosittain. Kuva 6. Ohitusten osuuss kokonaisvirtaamasta Kuva 7. Ohitetun typen ja fosforin osuus kokonaiskuormastaa

10 2 Tulokuormitus 2.1 Tuleva kuormitus, ravinteet Suomenojan puhdistamolle tulevan jäteveden j ravinnekuormitus on kasvanut voimakkaammin kuin tulevan jäteveden määrä. Vuodesta 1999 vuotuinen typpikuormituksen kasvu on ollut 4,5 %, kun tulovirtaama on kasvanut samana aikana 2,9 %. Kuvissa 8, 9 ja 10 on esitetty fosforin, typen ja BOD 7 7ATU:n tulokuormat lai- tokselle. Kuva 8 Tulokuorma fosfori, kilogrammoja vuorokaudessa

11 Kuva 9 Tulokuorma typpi, kilogrammoja vuorokaudessa Kuva 10 Tulokuorma biologinen hapenkulutus, BOD 7ATU, kilogrammoja vuorokaudessa Liitteenä 7A1 olevassa Suomenojann kapasiteettiselvityksessä on tarkasteltu Suomenojan jätevedenpuhdis- tamon nykytilannetta vuosien käyttö- ja kuormitusaineistoon pohjautuen ja vuoden 2020 ennus- tettua tilannetta, jolloin Suomenojan puhdistamoo tullaan korvaamaan uudella Blominmäen kalliopuhdistamol- jotka j perus- la. Selvityksessä on lisäksi verrattu prosessikuor rmitusta nykyisen puhdistamon mitoitusarvoihin, tuvat vuonna 1994 tehtyyn ennusteeseen vuoden 2010 kuormituksesta. Prosessitarkastelun perusteella tuleva lisäkuormitus vuoteen 2020 asti on vielä mahdollista ottaa vastaan ja käsitellä nykyisten lupaehtojen mukaisesti rakentamatta varsinaisia lisäyksiköitä puhdistamolle, koska esisel- on keytyksen reduktiot ovat merkittävästi mitoitustilannetta korkeammat ja lietteenkäsittelyn mitoituksessa käytetty huomattavan korkeaa lietteentuottoa. Maksimivirtaamatilanteessa ja talviaikaan tulee kaikkien yksi- kasva- köiden kuitenkin olla käytössä. Lisäksi tulevan veden johtaminen tasausmielessä lammikkoon tulee maan, koska aktiivilieteyksikön kapasiteetti on rajoitettu. 2.2 Tuleva kuormitus, aineet raskasmetallitt ja muut haitalliset Tulevan veden raskasmetallipitoisuudet on määritetty kuukauden kokoomanäytteidenn keskiarvosta. Ras- aineiden kasmetallipitoisuudet ja niistä lasketut tulokuormat on esitetty kuvissa Muiden haitallisten määrityksett on tehty analysoivan laboratorion ohjeiden mukaisesti osanäytteistä koostetuista kokoomanäyt- metalleja teistä tai kertanäytteistä. Näytteet otetaan kerrann vuodessa. Tehtyjen haitallisten aineiden tulokset lukuun ottamatta on esitetty liitteessä 11A1. 11

12 Kuva 11. Kadmium tulokuorma ja pitoisuus Kuva 12 Kromi tulokuorma ja pitoisuus Kuva 13. Kupari tulokuorma ja pitoisuus 12

13 Kuva 14. Elohopea tulokuorma ja pitoisuus Kuva 15 Nikkeli tulokuorma ja pitoisuus Kuva 16 Lyijy tulokuorma ja pitoisuus 13

14 Kuva 17 Sinkki tulokuorma ja pitoisuus Kuva 18 Arseeni tulokuorma ja pitoisuus 2.3 Teollisuusjätevedet Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoituksena on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden ja j jätemyytäväksi vedenpuhdistusprosessin häiriötön toiminta t sekää säilyttää lietteen jatkojalostuksen mahdollisuus tuotteeksi. Valvonnassaa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisten haitallisten ja vaarallisten aineiden pääs- töihin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvatt jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. Suomenojalla teollisuuden osuus tulovirtaamastaa oli vuonna 2012 n. 8 %.% Tarkkaillunn teollisuuden osuus ravinnekuormituksesta oli 0,5 3,2 %. Suurin yksittäinen kuormittaja on ÄmmässuonÄ n kaatopaikka. Teollisuusjätevesien valvonta perustuu Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan (LSY-2006-Y- 368) ehtoihin. Suomenojan teollisuusjätevesien valvonta-alue on Espoo, Kauniainen ja Vantaan länsiosat. Teollisuusjätevesiä koskevat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän HSY:n jätevesien yleiset raja-arvot. Sen lisäksi , 29 espoolaisen ja 6 vantaalaisen teollisuuslaitoksen kanssa oli voimassa teollisuusjätevesisopimukset, joissa teollisuuslaitoksien jätevesille on määrätty lupaehtoja, jotka yleensä 14

15 koskevat raskasmetalli- ja kiintoainepitoisuutta. Teollisuusjätevesisopimuksissa on myös määritelty teollisuusjätevesitarkkailu. Teollisuuslaitokset on velvoitettu tekemään jäteveden tarkkailua keskimäärin 2-6 kertaa vuodessa. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY:n valvontapalvelut tekee jätevesiselvityksiä jätevesipumppaamoilla, viemäriverkossa ja teollisuuslaitoksissa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminta-alueen loka-asemien tiedot on esitetty liitteessä 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen. 15

16 3 Ravinnepäästöt vesistöön 3.1 Ravinnepäästöjen vähentämistoimet Suomenojan jätevedenpuhdistamon toimintaa ja prosesseja kehitetään jatkuvasti vesistökuormituksen vähentämiseksi. Laitos on sitoutunut tekemään mahdollisimman hyvää tulosta lupaehdoista riippumatta (suositussopimus). HSY:n hallituksen vahvistamat tavoitteet Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoiden yhteenlasketuille ravinnepäästöille ovat 32 t fosforia ja 1100 t typpeä vuodelle Suomenojan osalta tämä tarkoittaa kuormitustasoa 8-12 tn/a fosforin ja tn/a typen osalta. Lähtevän jäteveden fosforin pitoisuuden tulisi tavoitteeseen pääsemiseksi olla normaalitilanteessa < 0,35 mg/l ja typenpoistotehon > 70 %. Sateisena vuotena tonnitavoitteet eivät ole aina toteutuneet. Henkilöstön tulospalkkioissa otetaan huomioon puhdistamon ravinnepäästöt. Oheisessa taulukossa on esitetty vuosina toteutetut puhdistustulosta parantaneet hankkeet. 16

17 Hanke Käyttöönotto Kuvaus Kustannukset Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit 2007 Johtokykymittaus (1) ja ammoniumtyppi (3) Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit Puhdistamon automaatiojärjestelmä 2008 Nitraattityppi (3) ja fosfori (1) Järjestelmän kehittäminen Mädättämön lietteen pakkopumppaus 2010 Mädättämön häiriöiden huomattava vähentyminen Biologisen osan happimittaus 2011 Kaikkien 40 happimittarin uusiminen ja ilmastuksen teknisen säädön parantaminen Jatkuvatoimiset TS mittaukset (5) 2011 Mädättämöihin ja lingoille syötettävän kiintoainemassan hallinta Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit 2012 Ammoniumtyppi (3) Alkaliteettimittaus (1) Vesistökuormitus Suomenojan jätevedenpuhdistamon toimintaa ja prosesseja kehitetään jatkuvasti vesistökuormituksen vähentämiseksi. HSY on sitoutunut tekemään mahdollisimman hyvää tulosta lupaehdoista riippumatta. Myös henkilöstön tulospalkkioissa otetaan huomioon puhdistamon tulos. Kokonaiskuormituksen laskennassa otetaan huomioon jätevesiohitukset laitoksella ja verkostossa. Kuvissa 19, 20 ja 21 on esitetty vuosien ravinnekuormat mereen neljännesvuosikeskiarvoina. 17

18 Kuva 19. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina BHK7 Kuva 20. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina fosfori 18

19 Kuva 21. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina typpi 3.3 Ympäristölupaehtojen toteutuminen neljännesvuosit- tain vuosina Kuluneella lupajaksolla puhdistamo on täyttänyt kaikki ympäristöluvan mukaiset lupaehdot. Uudet lupaehdot tulivat voimaan kesäkuussa Kuvissa on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäris- koko- töluvan mukaiset lupaehdot sekä saavutettu puhdistustaso biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen, naistypen ja -fosforin sekä kiintoaineen osalta vuosina Pylväät kuvaavatat toteutunutta puhdistustulosta ja punainen viiva luparajaa. Kuva 22. Biologinen hapenkulutus, pitoisuus 19

20 Kuva 23. Biologinen hapenkulutus, poistoteho Kuva 24. Fosforipitoisuus 20

21 Kuva 25. Fosforin poistoteho Kuva 26. Kemiallinen hapenkulutus, pitoisuus 21

22 Kuva 27. Kemiallinen hapenkulutus, poistoteho Kuva 28. Typenpoistoteho (lupaehdoissa vaatimus on vuosikeskiarvolle) 22

23 Kuva 29. Kiintoainepitoisuus 23

24 4 Haitallisten aineiden päästöt vesistöön Jäteveden mukana vesistöön päätyvät haitallisett aineet ovat peräisin kotitalouksista ja teollisuudesta. Merkit- suo- tävimpiä haitallisten aineiden kuluttajalähteitä ovat pesu- ja puhdistusain eet, palonestoaineet, tekstiilien ja-aineet ja lääkkeet. Osa haitallisista aineista sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kaasuuntuu puhdistus- prosessin yhteydessä ja vapautuu ilmakehään jaa osa päätyyy jäteveden mukana m vesistöön. Raskasmetallipitoisuudet määritetään lähtevän jäteveden kuukausittaisesta kokoomanäytteestä. Kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet esitetään osassa 12, jätteet. Muiden haitallisten aineiden pitoisuusmäärityk- tai kerta- set tehdään kerran vuodessa. Näytteet kerätäänn analysoivann laboratorion ohjeiden mukaisesti osanäytteinä näytteenottokuukautta vaihdellen. Kuvissa esitetään lähtevästä jätevedestä määritetyt pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja niiden perusteella lasketut kuormat E-PRTR raportoitavien aineiden osalta. Kuvaajissa kynnysarvolla tarkoitetaan Euroopann päästö- ja siirtorekisteriä ä koskevan E-PRTR asetuksen määrää, jonka ylittyessä päästö tulee ilmoittaa viranomaisille. Kaikki tehdyt analyysitulokset metallimäärityk- siä lukuun ottamatta vuosilta on esitetty liitteessä 11A1. Määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistamolta lähtevässä vedessä v täyttävät valtioneuvoston asetuksessaa vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) ja asetuksen muutoksessa (868/2010) muille pintavesille asetetut ympäristönlaatunormit (AA-EQS) AA-EQS arvo on 0,01 µg/l. Suomenojan lähtevästä vedestä on mitattu vuosina 2009 ja 2012 pitoisuudet 0,019 µg/l. Senn lisäksi on 13 yhdistettä, joissa analyysin määritysraja on lukuun ottamatta oktyylifenoli o ((4-(1,1,3,3- tetrametyylibutyyli))-fenolia. Yhdisteen ollut ympäristönlaatunormia suurempi. Tällaisia ovat mm. bromatut difenyylieetterit, joukko torjunta-aineita, BBP, DBP ja tributyylitinayhdisteet. Puhdistettu jätevesi sekoittuu ja laimenee meressä tehokkaasti joten todennäköisesti merialueella ympäristön laatunormi ei ylity. Tributyylitina kuormitusta merialueellaa aiheuttaa myös vilkas laivaliikenne. Kuva 30. Arseenipäästöt mereen

25 Kuva 31. Kadmiumpäästöt mereen Kuva 32. Kromipäästöt mereen Kuva 33. Kuparipäästöt mereen

26 Kuva 34. Elohopeapäästöt mereen Kuva 35. Nikkelipäästöt t mereen Kuva 36. Lyijypäästöt mereen

27 Kuva 37. Sinkkipäästöt mereen Kuva 38. AOX-päästöt mereen Kuva 39. Pentakloorifenolipäästöt mereen

28 Kuva 40. Nonyylifenolipäästöt mereen Kuva 41. DEHP-päästött mereen Kuva 42. Fenolipäästöt mereen

29 Kuva 43. TOC-päästöt mereen Kuva 44. Kloridipäästöt mereen Kuva 45. Fluoridipäästöt mereen

30 Kuva 46. Oktyylifenolipäästöt mereen

31 5 Päästöjen vaikutukset vesistöön Jätevesipäästöjen vaikutuksia vesistöön seurataan merialuetarkkailun ja kalataloustarkkailun puitteissa. Vaikutuksia kalastukseen ja kalakantoihin selvitetään kalataloustarkkailulla, merialuetarkkailussa seurataan meriveden ravinnepitoisuuksia, taudinaiheuttajia ja vaikutuksia merialueiden kasvillisuuteen tai pieneliöihin. Merialuetarkkailuohjelmaa ollaan uudistamassa. Jatkossa tarkkailu suoritetaan laajana yhteistarkkailuna, johon osallistuvat Helsingin, Espoon ja Sipoon edustalla toimivat tahot: HSY (jäteveden purku), Helsingin Satama (satama- ja läjitystoiminnot), Helsingin Energia, Fortum, Espoon tekninen keskus ja ArcTech Shipyards. Uusi tarkkailuohjelma otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Ehdotus uudeksi Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmaksi on liitteenä 20B. Viimeisin kalataloustarkkailun raportti on vuosilta Se on liitteenä 11A3. Vuosien kalataloustarkkailu on tehty uuden, , hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Raportti valmistuu Vaikutusalue ja jätevesien sekoittuminen Jätevesien leviämistä merialueella on mallinnettu vuonna Mallinnusten perusteella on määritelty päästöjen vaikutusalue. Tutkimusraportissa todetaan, että purkuaukon kohdalla meren pinnassa laskennalliset jätevesikonsentraatiot olivat alle sadasosan puhdistetun jäteveden konsentraatioista. Hetkellisesti pitoisuus voi olla tätä korkeampi. Purkuputken vaikutus näkyi selvimmin alle 3,5 km:n päässä purkuputken suulta ja sitä kauempana vaikutukset olivat erittäin pieniä. Puhdistettujen jätevesien leviäminen purkuputken kautta pääkaupunkiseudun merialueella -mallinnustyön tutkimusraportti on liitteenä 5b. Nitraattitypen mallilla ennustetut konsentraatiot olivat yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta purkupaikalla samaa kertaluokkaa kuin meressä havaitut nitraattikonsentraatiot. Etenkin kevätkukinnan jälkeen, kun nitraattityppi on kulutettu lähes loppuun meren pintakerroksesta, purkuputkista tulee nitraattityppeä määriä, joilla voi olla perustuottajien kannalta merkitystä. Sen sijaan kokonaistypen purkuputkesta peräisin olevat (mallinnetut) määrät olivat koko tarkastelujakson aikana vähintään kertaluokkaa matalammat kuin merivedessä havaitut konsentraatiot. Tämä johtuu suuresta määrästä biomassaan ja partikkelimaiseen ainekseen sitoutuneesta typestä meressä. Fosfaatin merivedessä havaitut konsentraatiot olivat vähintään kertaluokkaa korkeampia kuin purkuputkesta peräisin oleva mallinnettu fosfaattikonsentraatio. Todennäköisesti jokikuormitus, sedimentistä peräisin oleva sisäinen kuormitus ja muut fosfaatin lähteet ovat nykytilanteessa alueella purkuputkia merkittävämpi ravinnelähde. Leviämismallilla ennustetut bakteerikonsentraatiot olivat keskimäärin korkeampia kuin vedessä havaitut. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että suuri osa tutkimusasemilla havaittavista koliformisista bakteereista voi olla peräisin Suomenojan puhdistetuista jätevesistä. Jätevesiperäisillä kolibakteereilla on merkitystä lähiympäristön mikrobiologiselle tilalle. 5.2 Veden laatu Merialuetarkkailun on toteuttanut Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Tulokset raportoidaan vuosittain. Joka viides vuosiraportti korvataan viisivuotisjaksoraportilla: ja Vuoden 2012 raportti on liitteenä 11A2 ja viimeisin viisivuotisraportti vuosilta liitteessä 11A5. 31

32 Merialuetarkkailu sisältää vuosittain seuraavat parametrit: veden fysikaalinen, kemiallinen ja hygieeninen laatu, klorofyllin määrä, kasviplanktonin lajisto ja biomassa, kasviplanktonin perustuotantokyky sekä pohjaeläinten määrä ja koostumus. Lisäksi tutkitaan määrävuosin litoraalin kasvillisuutta, eläinplanktonia, pohjaeläinmääriä laajemmin sekä sedimentin laatua. Vesistötutkimuksen fysikaalis-kemiallisista analyyseistä on vaikea havaita jätevesien vaikutusta. Alueen taustakuormituksesta johtuvat vaihtelut vaikuttavat vahvasti myös purkualueen veden laatuun. Vuonna 2012 tilastollisten analyysien perusteella purkuputkien läheisyydessä havaittiin vertailualuetta tilastollisesti merkitsevästi korkeampia liukoisen typen ja sameuden arvoja. Liukoisen typen osalta korkeampia arvoja havaittiin maalis-, kesä-, elo-, syys- ja marraskuussa. Maaliskuun ja marraskuun koholla olevat arvot voivat osittain johtua maalta tulevasta valumasta, keskikesän korkeammat arvot johtuvat todennäköisesti puhdistettujen jätevesien johtamisesta alueelle. Liukoisen typen vuosikeskiarvo vertailualueella oli 40,2 µg/l, kun se purkualueiden läheisyydessä oli 13,1 µg/l korkeampi. Purkuputkien läheisyydessä havaittiin ajoittain myös pitkän ajan keskiarvosta merkitsevästi eroavia, kohonneita E. coli -bakteerien pitoisuuksia ajankohtina, jolloin muilla näyteasemilla ei vastaavia havaintoja tehty. Suomenojan puhdistamon jätevesistä aiheutui todennäköisesti päästöt, jotka havaittiin Kytön väylän asemalla kesäkuussa ja Knaperskärin asemalla maaliskuussa ja syyskuussa. Veden laatu purkualueella täyttää lähes aina uimavedelle asetetut vaatimukset. Yksittäisissä näytteissä uimavedelle asetettu vaatimustaso voi purkupaikan välittömässä läheisyydessä ylittyä. 5.3 Haitalliset aineet Sedimentin haitallisia aineita tutkitaan tarkkailuohjelman mukaisesti n.7 vuoden välein. Tutkimuksia on tehty vuosina 2005 ja Vuonna 2008 sedimentin haitta-aineita tutkittiin yhdeksältä pisteeltä. Näytteistä analysoitiin orgaaniset tinayhdisteet, PCB-yhdisteet, raskasmetallit, arseeni, ftalaatit, sekä oktyyli- ja nonyylifenolit ja niiden etoksylaatit. Normalisoitujen sedimenttien vierasainepitoisuuksien luokitteluun käytettiin ruoppaus- ja läjitysohjeen vertailutasoja (Ympäristöministeriö 2004). Haitattoman ruoppausmassan pitoisuus alittaa tason 1, mahdollisesti pilaantuneen massan taso on 1-2 ja pilaantuneen massan taso >2. Tutkituista yhdisteistä purkuaukon läheisyydessä vain TBT tai sen hajoamistuotteiden pitoisuus ylitti tason 1 ollen kuitenkin selvästi alle tason 2. Oktyyli- ja nonyylifenolien ja niiden etoksylaattien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kaikilta näytepisteiltä löytynyt kohonneet TBT-pitoisuudet ilmentävät alueen runsaan laivaliikenteen aiheuttamaa kuormitusta. Vuonna 2014 käyttöön otettavaan Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmaan on sisällytetty haitallisten aineiden määrittäminen liejusimpukoista. Liejusimpukoista määritetään näytepisteestä riippuen organotinayhdisteitä, raskasmetalleja, PCB- ja PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä. Tutkimus toteutetaan vuonna Pohjaeläimet Jätevesiputkien purkualueiden ja ulkosaariston vertailualueen pohjaeläinyhteisöt olivat vuonna 2012 sekä lajiston että yhteisöjen runsauksien perusteella pääpiirteissään samankaltaiset, mutta pitkät aikasarjat osoittavat, ettei jätevesien vaikutusta purkualueen pohjaeläinyhteisöihin voida sulkea pois. Pitkät aikasarjat osoittavat myös, että puhdistettujen jätevesien johtaminen Knaperskärille näyttäisi paikallisesti vaikuttavan myös pohjaeläinten lajistokoostumukseen suosimalla likaantumista paremmin sietäviä lajeja (liite 11A2). 32

33 5.5 Vesikasvillisuus Vesikasvillisuuden tilaa Espoon ja Helsingin ulkosaaristossa selvitettiin kesällä 2012 osana Helsingin ja Espoon jätevesien vaikutusten tarkkailua, sekä arvioitiin muutosta vuoteen 2007 verrattuna (liite 11A2). Aineisto kerättiin linjasukellusmenetelmällä 14 paikasta noudattaen ympäristöhallinnon ohjeistusta. Tulosten perusteella rakkolevän tila on heikentynyt erityisesti uloimmassa saaristovyöhykkeessä. Levälajien määrä linjoilla oli lisääntynyt, etenkin tutkimusalueen itäosassa sekä kaikkein läntisimmillä linjoilla. Muutokset eivät korreloineet sukelluslinjojen etäisyyksiin Katajaluodon ja Viipurinkiven puhdistettujen jätevesien purkuputkien päistä. Verrattaessa tuloksia muihin alueella tehtyihin tutkimuksiin voidaan kuitenkin päätellä, että rakkolevän tila huononee edelleen siirryttäessä kauemmas rannikosta. Tämän perusteella vedetään johtopäätös, että vesikasvillisuuden tilan heikkenemiseen saattaa vaikuttaa eniten Suomenlahden ulappa-alueelta tuleva kuormitus. 5.6 Kalasto Puhdistettujen jätevesien aiheuttamien kalastovaikutusten arvioiminen on erittäin haasteellista, sillä veden laadussa ja kalojen ravintokohteissa havaitut muutokset ovat melko vähäisiä. HSY:n puhdistamoiden purkualueet ovat myös erityyppisiä ja niihin kohdistuu myös muuta ihmisen toiminnasta aiheutuvaa vaikutusta. Vuonna 2013 toteutetussa kalastoselvityksissä kalasto indikoi idästä länteen siirryttäessä rehevyyden kasvua. Tämä on havaittavissa särkikalamäärien selvänä kasvuna ja myös lajiston muuttumisena niin, että herkät lajit vähenevät ja kuormitusta kestävät lajit lisääntyvät. Jätevesikuormituksen ja kalaston rakenteen suoraa yhteyttä on vuoden 2013 aineiston perusteella mahdotonta esittää varmuudella. Tarkastelua hankaloittaa aikasarjojen puute sekä mm. seuranta-alueiden erot jo ennen kuormituksen alkamista. Kalastoaineisto osoittaa kuitenkin selvästi suurempia rehevyysvaikutuksia Suomenojan purkuputken alueella, jota myös vesistö- ja mallinnustulokset tukevat. Suomenojan jätevedenpuhdistamon alueella saatiin saaliiksi esim. lahnoja ja pasureita, joita ei Viikinmäen purkualueelta saatu lainkaan. Vastaavasti Viikinmäen purkualueella esiintyi selvästi runsaampana kampela, kivinilkka, siika sekä silakka. Uusi kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma on aikaisempaa monipuolisempi, mikä helpottaa tulosten tarkastelua jatkossa. Ohjelmassa ulkosaariston ja rannikkoalueen koeverkkokalastukset tehdään vuorovuosina. Nykytilanteessa, kun puhdistetut jätevedet johdetaan ulkosaaristoon, jätevesien kuormitus ei juurikaan kohdistu enää suoraan lahtialueiden ja sisäsaariston tilaan ja vedenlaatuun eikä siten vaikuta myöskään alueen lajistoon. Viimeisin Espoon merialueen kalataloudellisen tarkkailun raportti on vuosilta Se on liitteenä 11A3. Lisäksi HSY on teettänyt vuonna 2013 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden kalatalousvaikutusarvion (liite 11A4). 33

34