11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön"

Transkriptio

1 11A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2

3

4 Sisällys 1 Tulovirtaama Laitoksen tulovirtaama ja sateet Ylivuodot laitoksella ja viemäriverkossa Tulokuormitus Tuleva kuormitus, ravinteet Tuleva kuormitus, raskasmetallit ja muut haitalliset aineet Teollisuusjätevedet Ravinnepäästöt vesistöön Ravinnepäästöjen vähentämistoimet Vesistökuormitus Ympäristölupaehtojen toteutuminen neljännesvuosittain vuosina Haitallisten aineiden päästöt vesistöön 24 5 Päästöjen vaikutukset vesistöön Vaikutusalue ja jätevesien sekoittuminen Veden laatu Haitalliset aineet Pohjaeläimet Vesikasvillisuus Kalasto

5

6 1 Tulovirtaama 1.1 Laitoksen tulovirtaama ja sateet Suomenojan puhdistamolle tulee puhdistettavaksi Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan ja Kirkkonummen jätevedet. Puhdistamolle tulevasta jätevedestä noin 90 % on yhdyskuntajätevesiä ja 10 % teollisuusjätevesiä. Suomenojan jätevedenpuhdistamo puhdistaa noin asukkaan jätevedet. Kuvassa 1 on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet. Kuva 1. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueet Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen mukaan. Verkostoon päätyvä ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden myötä vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta Suomenojan puhdistamolle tulevan jäteveden määrä voi lisääntyä noin 30 % vuorokausitasolla. Vuoden suurin vuorokausivirtaama on keskimäärin yli kolminkertainen vuoden pienimpään vuorokausivirtaamaan nähden. 6

7 Suomenojan toiminta-alue on erillisviemäröity, missä hule- ja asutusjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Tulovirtaama Suomenojan puhdistamolle oli vuonna ,6 milj. m 3. Vuotuinen virtaaman kasvu on ollut n. 3,5 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuvassa 2 on esitetty sademäärät ja virtaama Suomenojan jätevedenpuhdistamolle vuosina Kuva 2. Sademäärät ja tulovirtaama Suomenojalla Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat havaittavissa Suomenojan jätevedenpuhdistamolla kasvaneina virtaamavaihteluina. Tulovirtaaman päivämaksimit ovat kasvaneet voimakkaammin (5,6 %) kuin vuorokautinen keskivirtaama (4,5 %) vuodesta Kuva 3. Vuorokausivirtaamien maksimit, minimit ja keskiarvot

8 Kuvassa 4 on esitetty jäteveden päivävirtaamat ja lämpötilat vuodelta Kuvasta voidaan havaita hyvin kevään lumensulamisvesien aiheuttama virtaaman kasvu ja samanaikainen veden viilentyminen. Kuva 4. Jäteveden päivävirtaamat ja lämpötila Suomenojan puhdistamolla vuonna Ylivuodot laitoksella ja viemäriverkossaa Laitosohitukset Suomenojalla on laitosohitukseen turvauduttu viimeksi vuonna Erillisviemäriverkon ja pumppaamojen ohitukset Jätevedenpuhdistamon hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen selkeytykseen käytettävissä olevasta al- Mikäli lasalasta ja tämän lisäksi selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja laadun mukaan. selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytet- tynä biologisen käsittelyn ohi. Erillisviemäriverkoston ja pumppaamoiden ylivuotojen osuuss jätevesivirtaamista on promilleluokkaa. Niiden aiheuttama ravinnekuormitus otetaan huomioon laitoksen puhdistustuloksen laskennassa. Laskennassa käytetään puhdistamolle tulevan veden keskimääräisiä pitoisuuksia ko. tarkastelujaksolla. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty neljännesvuosittain ohitusten suuruudet ja osuus kokonaisvirtaamasta ja kuvassa 7 ohitusten osuus mereen johdetuista ravinnekuormista. 8

9 Kuva 5. Ohitukset Suomenojan viemäröintialueella neljännesvuosittain. Kuva 6. Ohitusten osuuss kokonaisvirtaamasta Kuva 7. Ohitetun typen ja fosforin osuus kokonaiskuormastaa

10 2 Tulokuormitus 2.1 Tuleva kuormitus, ravinteet Suomenojan puhdistamolle tulevan jäteveden j ravinnekuormitus on kasvanut voimakkaammin kuin tulevan jäteveden määrä. Vuodesta 1999 vuotuinen typpikuormituksen kasvu on ollut 4,5 %, kun tulovirtaama on kasvanut samana aikana 2,9 %. Kuvissa 8, 9 ja 10 on esitetty fosforin, typen ja BOD 7 7ATU:n tulokuormat lai- tokselle. Kuva 8 Tulokuorma fosfori, kilogrammoja vuorokaudessa

11 Kuva 9 Tulokuorma typpi, kilogrammoja vuorokaudessa Kuva 10 Tulokuorma biologinen hapenkulutus, BOD 7ATU, kilogrammoja vuorokaudessa Liitteenä 7A1 olevassa Suomenojann kapasiteettiselvityksessä on tarkasteltu Suomenojan jätevedenpuhdis- tamon nykytilannetta vuosien käyttö- ja kuormitusaineistoon pohjautuen ja vuoden 2020 ennus- tettua tilannetta, jolloin Suomenojan puhdistamoo tullaan korvaamaan uudella Blominmäen kalliopuhdistamol- jotka j perus- la. Selvityksessä on lisäksi verrattu prosessikuor rmitusta nykyisen puhdistamon mitoitusarvoihin, tuvat vuonna 1994 tehtyyn ennusteeseen vuoden 2010 kuormituksesta. Prosessitarkastelun perusteella tuleva lisäkuormitus vuoteen 2020 asti on vielä mahdollista ottaa vastaan ja käsitellä nykyisten lupaehtojen mukaisesti rakentamatta varsinaisia lisäyksiköitä puhdistamolle, koska esisel- on keytyksen reduktiot ovat merkittävästi mitoitustilannetta korkeammat ja lietteenkäsittelyn mitoituksessa käytetty huomattavan korkeaa lietteentuottoa. Maksimivirtaamatilanteessa ja talviaikaan tulee kaikkien yksi- kasva- köiden kuitenkin olla käytössä. Lisäksi tulevan veden johtaminen tasausmielessä lammikkoon tulee maan, koska aktiivilieteyksikön kapasiteetti on rajoitettu. 2.2 Tuleva kuormitus, aineet raskasmetallitt ja muut haitalliset Tulevan veden raskasmetallipitoisuudet on määritetty kuukauden kokoomanäytteidenn keskiarvosta. Ras- aineiden kasmetallipitoisuudet ja niistä lasketut tulokuormat on esitetty kuvissa Muiden haitallisten määrityksett on tehty analysoivan laboratorion ohjeiden mukaisesti osanäytteistä koostetuista kokoomanäyt- metalleja teistä tai kertanäytteistä. Näytteet otetaan kerrann vuodessa. Tehtyjen haitallisten aineiden tulokset lukuun ottamatta on esitetty liitteessä 11A1. 11

12 Kuva 11. Kadmium tulokuorma ja pitoisuus Kuva 12 Kromi tulokuorma ja pitoisuus Kuva 13. Kupari tulokuorma ja pitoisuus 12

13 Kuva 14. Elohopea tulokuorma ja pitoisuus Kuva 15 Nikkeli tulokuorma ja pitoisuus Kuva 16 Lyijy tulokuorma ja pitoisuus 13

14 Kuva 17 Sinkki tulokuorma ja pitoisuus Kuva 18 Arseeni tulokuorma ja pitoisuus 2.3 Teollisuusjätevedet Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoituksena on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden ja j jätemyytäväksi vedenpuhdistusprosessin häiriötön toiminta t sekää säilyttää lietteen jatkojalostuksen mahdollisuus tuotteeksi. Valvonnassaa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisten haitallisten ja vaarallisten aineiden pääs- töihin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvatt jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. Suomenojalla teollisuuden osuus tulovirtaamastaa oli vuonna 2012 n. 8 %.% Tarkkaillunn teollisuuden osuus ravinnekuormituksesta oli 0,5 3,2 %. Suurin yksittäinen kuormittaja on ÄmmässuonÄ n kaatopaikka. Teollisuusjätevesien valvonta perustuu Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan (LSY-2006-Y- 368) ehtoihin. Suomenojan teollisuusjätevesien valvonta-alue on Espoo, Kauniainen ja Vantaan länsiosat. Teollisuusjätevesiä koskevat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän HSY:n jätevesien yleiset raja-arvot. Sen lisäksi , 29 espoolaisen ja 6 vantaalaisen teollisuuslaitoksen kanssa oli voimassa teollisuusjätevesisopimukset, joissa teollisuuslaitoksien jätevesille on määrätty lupaehtoja, jotka yleensä 14

15 koskevat raskasmetalli- ja kiintoainepitoisuutta. Teollisuusjätevesisopimuksissa on myös määritelty teollisuusjätevesitarkkailu. Teollisuuslaitokset on velvoitettu tekemään jäteveden tarkkailua keskimäärin 2-6 kertaa vuodessa. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY:n valvontapalvelut tekee jätevesiselvityksiä jätevesipumppaamoilla, viemäriverkossa ja teollisuuslaitoksissa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminta-alueen loka-asemien tiedot on esitetty liitteessä 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen. 15

16 3 Ravinnepäästöt vesistöön 3.1 Ravinnepäästöjen vähentämistoimet Suomenojan jätevedenpuhdistamon toimintaa ja prosesseja kehitetään jatkuvasti vesistökuormituksen vähentämiseksi. Laitos on sitoutunut tekemään mahdollisimman hyvää tulosta lupaehdoista riippumatta (suositussopimus). HSY:n hallituksen vahvistamat tavoitteet Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoiden yhteenlasketuille ravinnepäästöille ovat 32 t fosforia ja 1100 t typpeä vuodelle Suomenojan osalta tämä tarkoittaa kuormitustasoa 8-12 tn/a fosforin ja tn/a typen osalta. Lähtevän jäteveden fosforin pitoisuuden tulisi tavoitteeseen pääsemiseksi olla normaalitilanteessa < 0,35 mg/l ja typenpoistotehon > 70 %. Sateisena vuotena tonnitavoitteet eivät ole aina toteutuneet. Henkilöstön tulospalkkioissa otetaan huomioon puhdistamon ravinnepäästöt. Oheisessa taulukossa on esitetty vuosina toteutetut puhdistustulosta parantaneet hankkeet. 16

17 Hanke Käyttöönotto Kuvaus Kustannukset Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit 2007 Johtokykymittaus (1) ja ammoniumtyppi (3) Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit Puhdistamon automaatiojärjestelmä 2008 Nitraattityppi (3) ja fosfori (1) Järjestelmän kehittäminen Mädättämön lietteen pakkopumppaus 2010 Mädättämön häiriöiden huomattava vähentyminen Biologisen osan happimittaus 2011 Kaikkien 40 happimittarin uusiminen ja ilmastuksen teknisen säädön parantaminen Jatkuvatoimiset TS mittaukset (5) 2011 Mädättämöihin ja lingoille syötettävän kiintoainemassan hallinta Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit Uudet jatkuvatoimiset analysaattorit 2012 Ammoniumtyppi (3) Alkaliteettimittaus (1) Vesistökuormitus Suomenojan jätevedenpuhdistamon toimintaa ja prosesseja kehitetään jatkuvasti vesistökuormituksen vähentämiseksi. HSY on sitoutunut tekemään mahdollisimman hyvää tulosta lupaehdoista riippumatta. Myös henkilöstön tulospalkkioissa otetaan huomioon puhdistamon tulos. Kokonaiskuormituksen laskennassa otetaan huomioon jätevesiohitukset laitoksella ja verkostossa. Kuvissa 19, 20 ja 21 on esitetty vuosien ravinnekuormat mereen neljännesvuosikeskiarvoina. 17

18 Kuva 19. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina BHK7 Kuva 20. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina fosfori 18

19 Kuva 21. Kuormitus mereen neljännesvuosikeskiarvoina typpi 3.3 Ympäristölupaehtojen toteutuminen neljännesvuosit- tain vuosina Kuluneella lupajaksolla puhdistamo on täyttänyt kaikki ympäristöluvan mukaiset lupaehdot. Uudet lupaehdot tulivat voimaan kesäkuussa Kuvissa on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäris- koko- töluvan mukaiset lupaehdot sekä saavutettu puhdistustaso biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen, naistypen ja -fosforin sekä kiintoaineen osalta vuosina Pylväät kuvaavatat toteutunutta puhdistustulosta ja punainen viiva luparajaa. Kuva 22. Biologinen hapenkulutus, pitoisuus 19

20 Kuva 23. Biologinen hapenkulutus, poistoteho Kuva 24. Fosforipitoisuus 20

21 Kuva 25. Fosforin poistoteho Kuva 26. Kemiallinen hapenkulutus, pitoisuus 21

22 Kuva 27. Kemiallinen hapenkulutus, poistoteho Kuva 28. Typenpoistoteho (lupaehdoissa vaatimus on vuosikeskiarvolle) 22

23 Kuva 29. Kiintoainepitoisuus 23

24 4 Haitallisten aineiden päästöt vesistöön Jäteveden mukana vesistöön päätyvät haitallisett aineet ovat peräisin kotitalouksista ja teollisuudesta. Merkit- suo- tävimpiä haitallisten aineiden kuluttajalähteitä ovat pesu- ja puhdistusain eet, palonestoaineet, tekstiilien ja-aineet ja lääkkeet. Osa haitallisista aineista sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kaasuuntuu puhdistus- prosessin yhteydessä ja vapautuu ilmakehään jaa osa päätyyy jäteveden mukana m vesistöön. Raskasmetallipitoisuudet määritetään lähtevän jäteveden kuukausittaisesta kokoomanäytteestä. Kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet esitetään osassa 12, jätteet. Muiden haitallisten aineiden pitoisuusmäärityk- tai kerta- set tehdään kerran vuodessa. Näytteet kerätäänn analysoivann laboratorion ohjeiden mukaisesti osanäytteinä näytteenottokuukautta vaihdellen. Kuvissa esitetään lähtevästä jätevedestä määritetyt pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja niiden perusteella lasketut kuormat E-PRTR raportoitavien aineiden osalta. Kuvaajissa kynnysarvolla tarkoitetaan Euroopann päästö- ja siirtorekisteriä ä koskevan E-PRTR asetuksen määrää, jonka ylittyessä päästö tulee ilmoittaa viranomaisille. Kaikki tehdyt analyysitulokset metallimäärityk- siä lukuun ottamatta vuosilta on esitetty liitteessä 11A1. Määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistamolta lähtevässä vedessä v täyttävät valtioneuvoston asetuksessaa vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) ja asetuksen muutoksessa (868/2010) muille pintavesille asetetut ympäristönlaatunormit (AA-EQS) AA-EQS arvo on 0,01 µg/l. Suomenojan lähtevästä vedestä on mitattu vuosina 2009 ja 2012 pitoisuudet 0,019 µg/l. Senn lisäksi on 13 yhdistettä, joissa analyysin määritysraja on lukuun ottamatta oktyylifenoli o ((4-(1,1,3,3- tetrametyylibutyyli))-fenolia. Yhdisteen ollut ympäristönlaatunormia suurempi. Tällaisia ovat mm. bromatut difenyylieetterit, joukko torjunta-aineita, BBP, DBP ja tributyylitinayhdisteet. Puhdistettu jätevesi sekoittuu ja laimenee meressä tehokkaasti joten todennäköisesti merialueella ympäristön laatunormi ei ylity. Tributyylitina kuormitusta merialueellaa aiheuttaa myös vilkas laivaliikenne. Kuva 30. Arseenipäästöt mereen

25 Kuva 31. Kadmiumpäästöt mereen Kuva 32. Kromipäästöt mereen Kuva 33. Kuparipäästöt mereen

26 Kuva 34. Elohopeapäästöt mereen Kuva 35. Nikkelipäästöt t mereen Kuva 36. Lyijypäästöt mereen

27 Kuva 37. Sinkkipäästöt mereen Kuva 38. AOX-päästöt mereen Kuva 39. Pentakloorifenolipäästöt mereen

28 Kuva 40. Nonyylifenolipäästöt mereen Kuva 41. DEHP-päästött mereen Kuva 42. Fenolipäästöt mereen

29 Kuva 43. TOC-päästöt mereen Kuva 44. Kloridipäästöt mereen Kuva 45. Fluoridipäästöt mereen

30 Kuva 46. Oktyylifenolipäästöt mereen

31 5 Päästöjen vaikutukset vesistöön Jätevesipäästöjen vaikutuksia vesistöön seurataan merialuetarkkailun ja kalataloustarkkailun puitteissa. Vaikutuksia kalastukseen ja kalakantoihin selvitetään kalataloustarkkailulla, merialuetarkkailussa seurataan meriveden ravinnepitoisuuksia, taudinaiheuttajia ja vaikutuksia merialueiden kasvillisuuteen tai pieneliöihin. Merialuetarkkailuohjelmaa ollaan uudistamassa. Jatkossa tarkkailu suoritetaan laajana yhteistarkkailuna, johon osallistuvat Helsingin, Espoon ja Sipoon edustalla toimivat tahot: HSY (jäteveden purku), Helsingin Satama (satama- ja läjitystoiminnot), Helsingin Energia, Fortum, Espoon tekninen keskus ja ArcTech Shipyards. Uusi tarkkailuohjelma otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Ehdotus uudeksi Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmaksi on liitteenä 20B. Viimeisin kalataloustarkkailun raportti on vuosilta Se on liitteenä 11A3. Vuosien kalataloustarkkailu on tehty uuden, , hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Raportti valmistuu Vaikutusalue ja jätevesien sekoittuminen Jätevesien leviämistä merialueella on mallinnettu vuonna Mallinnusten perusteella on määritelty päästöjen vaikutusalue. Tutkimusraportissa todetaan, että purkuaukon kohdalla meren pinnassa laskennalliset jätevesikonsentraatiot olivat alle sadasosan puhdistetun jäteveden konsentraatioista. Hetkellisesti pitoisuus voi olla tätä korkeampi. Purkuputken vaikutus näkyi selvimmin alle 3,5 km:n päässä purkuputken suulta ja sitä kauempana vaikutukset olivat erittäin pieniä. Puhdistettujen jätevesien leviäminen purkuputken kautta pääkaupunkiseudun merialueella -mallinnustyön tutkimusraportti on liitteenä 5b. Nitraattitypen mallilla ennustetut konsentraatiot olivat yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta purkupaikalla samaa kertaluokkaa kuin meressä havaitut nitraattikonsentraatiot. Etenkin kevätkukinnan jälkeen, kun nitraattityppi on kulutettu lähes loppuun meren pintakerroksesta, purkuputkista tulee nitraattityppeä määriä, joilla voi olla perustuottajien kannalta merkitystä. Sen sijaan kokonaistypen purkuputkesta peräisin olevat (mallinnetut) määrät olivat koko tarkastelujakson aikana vähintään kertaluokkaa matalammat kuin merivedessä havaitut konsentraatiot. Tämä johtuu suuresta määrästä biomassaan ja partikkelimaiseen ainekseen sitoutuneesta typestä meressä. Fosfaatin merivedessä havaitut konsentraatiot olivat vähintään kertaluokkaa korkeampia kuin purkuputkesta peräisin oleva mallinnettu fosfaattikonsentraatio. Todennäköisesti jokikuormitus, sedimentistä peräisin oleva sisäinen kuormitus ja muut fosfaatin lähteet ovat nykytilanteessa alueella purkuputkia merkittävämpi ravinnelähde. Leviämismallilla ennustetut bakteerikonsentraatiot olivat keskimäärin korkeampia kuin vedessä havaitut. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että suuri osa tutkimusasemilla havaittavista koliformisista bakteereista voi olla peräisin Suomenojan puhdistetuista jätevesistä. Jätevesiperäisillä kolibakteereilla on merkitystä lähiympäristön mikrobiologiselle tilalle. 5.2 Veden laatu Merialuetarkkailun on toteuttanut Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Tulokset raportoidaan vuosittain. Joka viides vuosiraportti korvataan viisivuotisjaksoraportilla: ja Vuoden 2012 raportti on liitteenä 11A2 ja viimeisin viisivuotisraportti vuosilta liitteessä 11A5. 31

32 Merialuetarkkailu sisältää vuosittain seuraavat parametrit: veden fysikaalinen, kemiallinen ja hygieeninen laatu, klorofyllin määrä, kasviplanktonin lajisto ja biomassa, kasviplanktonin perustuotantokyky sekä pohjaeläinten määrä ja koostumus. Lisäksi tutkitaan määrävuosin litoraalin kasvillisuutta, eläinplanktonia, pohjaeläinmääriä laajemmin sekä sedimentin laatua. Vesistötutkimuksen fysikaalis-kemiallisista analyyseistä on vaikea havaita jätevesien vaikutusta. Alueen taustakuormituksesta johtuvat vaihtelut vaikuttavat vahvasti myös purkualueen veden laatuun. Vuonna 2012 tilastollisten analyysien perusteella purkuputkien läheisyydessä havaittiin vertailualuetta tilastollisesti merkitsevästi korkeampia liukoisen typen ja sameuden arvoja. Liukoisen typen osalta korkeampia arvoja havaittiin maalis-, kesä-, elo-, syys- ja marraskuussa. Maaliskuun ja marraskuun koholla olevat arvot voivat osittain johtua maalta tulevasta valumasta, keskikesän korkeammat arvot johtuvat todennäköisesti puhdistettujen jätevesien johtamisesta alueelle. Liukoisen typen vuosikeskiarvo vertailualueella oli 40,2 µg/l, kun se purkualueiden läheisyydessä oli 13,1 µg/l korkeampi. Purkuputkien läheisyydessä havaittiin ajoittain myös pitkän ajan keskiarvosta merkitsevästi eroavia, kohonneita E. coli -bakteerien pitoisuuksia ajankohtina, jolloin muilla näyteasemilla ei vastaavia havaintoja tehty. Suomenojan puhdistamon jätevesistä aiheutui todennäköisesti päästöt, jotka havaittiin Kytön väylän asemalla kesäkuussa ja Knaperskärin asemalla maaliskuussa ja syyskuussa. Veden laatu purkualueella täyttää lähes aina uimavedelle asetetut vaatimukset. Yksittäisissä näytteissä uimavedelle asetettu vaatimustaso voi purkupaikan välittömässä läheisyydessä ylittyä. 5.3 Haitalliset aineet Sedimentin haitallisia aineita tutkitaan tarkkailuohjelman mukaisesti n.7 vuoden välein. Tutkimuksia on tehty vuosina 2005 ja Vuonna 2008 sedimentin haitta-aineita tutkittiin yhdeksältä pisteeltä. Näytteistä analysoitiin orgaaniset tinayhdisteet, PCB-yhdisteet, raskasmetallit, arseeni, ftalaatit, sekä oktyyli- ja nonyylifenolit ja niiden etoksylaatit. Normalisoitujen sedimenttien vierasainepitoisuuksien luokitteluun käytettiin ruoppaus- ja läjitysohjeen vertailutasoja (Ympäristöministeriö 2004). Haitattoman ruoppausmassan pitoisuus alittaa tason 1, mahdollisesti pilaantuneen massan taso on 1-2 ja pilaantuneen massan taso >2. Tutkituista yhdisteistä purkuaukon läheisyydessä vain TBT tai sen hajoamistuotteiden pitoisuus ylitti tason 1 ollen kuitenkin selvästi alle tason 2. Oktyyli- ja nonyylifenolien ja niiden etoksylaattien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Kaikilta näytepisteiltä löytynyt kohonneet TBT-pitoisuudet ilmentävät alueen runsaan laivaliikenteen aiheuttamaa kuormitusta. Vuonna 2014 käyttöön otettavaan Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmaan on sisällytetty haitallisten aineiden määrittäminen liejusimpukoista. Liejusimpukoista määritetään näytepisteestä riippuen organotinayhdisteitä, raskasmetalleja, PCB- ja PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä. Tutkimus toteutetaan vuonna Pohjaeläimet Jätevesiputkien purkualueiden ja ulkosaariston vertailualueen pohjaeläinyhteisöt olivat vuonna 2012 sekä lajiston että yhteisöjen runsauksien perusteella pääpiirteissään samankaltaiset, mutta pitkät aikasarjat osoittavat, ettei jätevesien vaikutusta purkualueen pohjaeläinyhteisöihin voida sulkea pois. Pitkät aikasarjat osoittavat myös, että puhdistettujen jätevesien johtaminen Knaperskärille näyttäisi paikallisesti vaikuttavan myös pohjaeläinten lajistokoostumukseen suosimalla likaantumista paremmin sietäviä lajeja (liite 11A2). 32

33 5.5 Vesikasvillisuus Vesikasvillisuuden tilaa Espoon ja Helsingin ulkosaaristossa selvitettiin kesällä 2012 osana Helsingin ja Espoon jätevesien vaikutusten tarkkailua, sekä arvioitiin muutosta vuoteen 2007 verrattuna (liite 11A2). Aineisto kerättiin linjasukellusmenetelmällä 14 paikasta noudattaen ympäristöhallinnon ohjeistusta. Tulosten perusteella rakkolevän tila on heikentynyt erityisesti uloimmassa saaristovyöhykkeessä. Levälajien määrä linjoilla oli lisääntynyt, etenkin tutkimusalueen itäosassa sekä kaikkein läntisimmillä linjoilla. Muutokset eivät korreloineet sukelluslinjojen etäisyyksiin Katajaluodon ja Viipurinkiven puhdistettujen jätevesien purkuputkien päistä. Verrattaessa tuloksia muihin alueella tehtyihin tutkimuksiin voidaan kuitenkin päätellä, että rakkolevän tila huononee edelleen siirryttäessä kauemmas rannikosta. Tämän perusteella vedetään johtopäätös, että vesikasvillisuuden tilan heikkenemiseen saattaa vaikuttaa eniten Suomenlahden ulappa-alueelta tuleva kuormitus. 5.6 Kalasto Puhdistettujen jätevesien aiheuttamien kalastovaikutusten arvioiminen on erittäin haasteellista, sillä veden laadussa ja kalojen ravintokohteissa havaitut muutokset ovat melko vähäisiä. HSY:n puhdistamoiden purkualueet ovat myös erityyppisiä ja niihin kohdistuu myös muuta ihmisen toiminnasta aiheutuvaa vaikutusta. Vuonna 2013 toteutetussa kalastoselvityksissä kalasto indikoi idästä länteen siirryttäessä rehevyyden kasvua. Tämä on havaittavissa särkikalamäärien selvänä kasvuna ja myös lajiston muuttumisena niin, että herkät lajit vähenevät ja kuormitusta kestävät lajit lisääntyvät. Jätevesikuormituksen ja kalaston rakenteen suoraa yhteyttä on vuoden 2013 aineiston perusteella mahdotonta esittää varmuudella. Tarkastelua hankaloittaa aikasarjojen puute sekä mm. seuranta-alueiden erot jo ennen kuormituksen alkamista. Kalastoaineisto osoittaa kuitenkin selvästi suurempia rehevyysvaikutuksia Suomenojan purkuputken alueella, jota myös vesistö- ja mallinnustulokset tukevat. Suomenojan jätevedenpuhdistamon alueella saatiin saaliiksi esim. lahnoja ja pasureita, joita ei Viikinmäen purkualueelta saatu lainkaan. Vastaavasti Viikinmäen purkualueella esiintyi selvästi runsaampana kampela, kivinilkka, siika sekä silakka. Uusi kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma on aikaisempaa monipuolisempi, mikä helpottaa tulosten tarkastelua jatkossa. Ohjelmassa ulkosaariston ja rannikkoalueen koeverkkokalastukset tehdään vuorovuosina. Nykytilanteessa, kun puhdistetut jätevedet johdetaan ulkosaaristoon, jätevesien kuormitus ei juurikaan kohdistu enää suoraan lahtialueiden ja sisäsaariston tilaan ja vedenlaatuun eikä siten vaikuta myöskään alueen lajistoon. Viimeisin Espoon merialueen kalataloudellisen tarkkailun raportti on vuosilta Se on liitteenä 11A3. Lisäksi HSY on teettänyt vuonna 2013 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden kalatalousvaikutusarvion (liite 11A4). 33

34

11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön

11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön 11 A. Tulokuorma ja päästöt vesistöön Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Ympäristölautakunta 08.12.2016 Sivu 1 / 1 77/2013 11.01.03 107 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 92 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden yhteenveto 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1 3468/11.01.00/2014 92 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle koskien HSY-kuntayhtymän hakemusta Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistamiseksi

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 11/2016, 23.11.2016 (5kanka). Kankaanpään jvp:lle tulevan jäteveden tulovirtaama oli kasvanut lokakuun tarkkailukertaan (27.10.2016) verrattuna 90%, mutta oli

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Jätevedenpuhdistus/HSY vesihuollon toimiala Jätevedenpuhdistus HSY:ssä 2 Jätevedenpuhd istus/hsy Jätevettä syntyy

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Ympäristölautakunta Yvp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Ympäristölautakunta Yvp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 220 Ympäristökeskuksen lausunto kaupunginhallitukselle ja aluehallintovirastolle Riihimäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU HYVINKÄÄ, KALTEVAN PUHDISTAMO KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2011 JA RAPORTTI 4/2011 (1.10. - 31.12.2011) 1. Yleistä Kaltevan puhdistamo on mekaanis-kemiallis-biologisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 106. Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 106 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 113. Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 2735/11.01.03/2012 113 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (2) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 3/2017, 22.3.2017 (5KANKA). Kankaanpään jvp:n prosessi toimi tarkkailuajankohtana lumien sulamisesta johtuvista hule/vuotovesistä huolimatta kohtuullisen vakaasti

Lisätiedot

Laskutusjakso 3 kuukautta, paitsi suurkuluttajille 1 kuukausi

Laskutusjakso 3 kuukautta, paitsi suurkuluttajille 1 kuukausi 1 15.4.2015 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 31.3.2015 A. Talous Käyttötalous 1 000 Tot 3/2014 TA 2015 Tot 3/2015 % ta:sta Muutos 14-15 Muutos % Tuotot 3 393 14 780 3 479 23,5 86 2,5 Kulut -1 626-7 424-1 435 19,3

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015 NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO VUOSIYHTEENVETO 29.1.2016 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015 1 YLEISTÄ Heinolan jätevedenpuhdistamo on kaksilinjainen

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014 VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kaupunkipurojen haitta aineet Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupungin ympäristökeskus Purojen seuranta Helsingissä Seurataan 35 puron veden laatua keväisin Lisäksi intensiivisiä

Lisätiedot

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.11.2013 P21707P001 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari 5.11.2013 Sisällysluettelo Liitteet... 2 1 Selvityksen

Lisätiedot

Viikin jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi annetun määräajan pidentäminen, Helsinki.

Viikin jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi annetun määräajan pidentäminen, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 88/2012/1 Dnro ESAVI/302/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Viikin jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi annetun määräajan

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008

Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Pienpuhdistamoiden valvontatarkkailu Nurmijärvellä 13.-14.5.2008 Yleistä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry teki toukokuussa 2008 Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksen tilauksesta

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M6090005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN

Lisätiedot

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Kuhasalon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Jätevesien käsittely toteutetaan jälkiselkeytystä

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental

Lisätiedot

Haitalliset aineet jätevesissä - hanke

Haitalliset aineet jätevesissä - hanke 25.9.2013 Haitalliset aineet jätevesissä - hanke Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 25.9.2013 1 Saijariina Toivikko Selvitys haitallisista aineista jätevesissä Tutkimus haitallisten aineiden kartoittamiseksi

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2

Lisätiedot

Hygienisoinnin määritelmä

Hygienisoinnin määritelmä Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015

Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015 Raportti 11/216 Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 215 Jari Männynsalo Raportti 11/216 Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo. Käyttö- ja päästötarkkailun

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2016, 10.10.2016 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2014

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2014 Pantone 3 Vesiosasto/HKO 11.5.214 Kirjenumero 46/15 Kankaanpään kaupunki Tekniset palvelut 387 Kankaanpää KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 214

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) EURUUN AUPUNI, JAAONSUON JVP Tutkimus: 2/2017, 15.2.2017 (5EU). Puhdistamolle tuli maltillinen virtaama (1722 m³/d) ja tuleva kuormitus oli hieman keskimääräistä pienempää. Vuoden 2016 keskimääräiseen

Lisätiedot

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1 HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka 1 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää huleveden yleistä laatua Helsingissä Arvioida huleveden puhdistustarvetta Vertailla huleveden

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Yhteistyössä on voimaa!

Yhteistyössä on voimaa! Haitalliset aineet puhdistamoja hajalietteissä, TkT Vesihuolto 2015 Vesialan asiantuntijapalvelut Yhteistyössä on voimaa! Projektin johto: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Yhteistyö

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2011

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2011 Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Viikinmäen ja

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO VUOSIYHTEENVETO 2016

MÄNTSÄLÄN KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO VUOSIYHTEENVETO 2016 Vastaanottaja Nivos Vesi Oy (ent. Mäntsälän Vesi Oy) Asiakirjatyyppi Osavuosiraportti 4/2016 ja vuosiyhteenveto Päivämäärä 22.2.2017 Viite 1510017530 MÄNTSÄLÄN KIRKONKYLÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMO VUOSIYHTEENVETO

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma Neljännesvuosiraportti 1/2017 Veden fysikaaliskemiallisen- ja hygieenisen laadun tarkkailu Emil Vahtera 31.3.2017 1 Sisältö 2 Johdanto... 1 3 Vesimuodostumakohtaiset

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot

Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet ja niiden tarkkailu

Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet ja niiden tarkkailu Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet ja niiden tarkkailu Varsinais-Suomen ELY -keskus Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2015 Laitila 11.11.2015 Nina Leino prosessi-insinööri Esityksen sisältö Talousjätevedestä

Lisätiedot

Espoon seurakuntayhtymä, Kellonummen hautausmaan jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015.

Espoon seurakuntayhtymä, Kellonummen hautausmaan jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015. Raportti 15/2016 Espoon seurakuntayhtymä, Kellonummen hautausmaan jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015 Jari Männynsalo Raportti 15/2016 Espoon seurakuntayhtymä, Kellonummen

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 21 Heidi Ilmanen 25.2.211 Nro 238-11-73 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (21) Sisällys

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS ELÄKELIITTO RY:N LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 212 Laura Lehtniemi 4.2.213 Nro 29-13-613 2 (13) LEHMIRANNAN LOMAKESKUKSEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 08.12.2016 Sivu 1 / 1 77/2013 11.01.03 108 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015 VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot