Arviointikriteerit toiminnanohjausjärjestelmän valintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointikriteerit toiminnanohjausjärjestelmän valintaan"

Transkriptio

1 Arviointikriteerit toiminnanohjausjärjestelmän valintaan TOMI raportti 5 Juhani Juuso & Päivi Iskanius Oulun yliopisto, Raahen toimintayksikkö

2 Arviointikriteerit toiminnanohjausjärjestelmän valintaan TOMI raportti 5 Juhani Juuso & Päivi Iskanius Oulun yliopisto, Raahen toimintayksikkö, Raahe, 2009 ISBN

3 Tiivistelmä Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on pk-yrityksille suuri investointi, ja se myös sitoo merkittävästi aikaa ja resursseja. Siksi on tärkeää, että ne löytävät mahdollisimman sopivan järjestelmän omiin tarpeisiinsa. Sopivan järjestelmän käyttöönotto on nopeaa ja joustavaa, koska järjestelmässä on jo valmiina vaadittavat toiminnot ja yrityskohtaisen räätälöinnin tarve on vähäinen. Tämän raportin tarkoituksena on auttaa pk-yrityksiä toiminnanohjausjärjestelmän valintaprosessissa. Raportissa kartoitetaan Suomessa tarjonnassa olevia pk-yrityksille suunnattuja toiminnanohjausjärjestelmiä, selvitetään minkälaisia erityisominaisuuksia pk-yritykset vaativat toiminnanohjausjärjestelmältään ja annetaan arviointikriteerejä järjestelmän valintaan. Aluksi selvitettiin toiminnanohjausjärjestelmän perusteet, perusmoduulit ja niiden ominaisuudet, sekä tutkittiin järjestelmien arviointikriteereitä pohjautuen kirjallisuustutkimukseen. Toisessa vaiheessa laadittiin kyselytutkimus suunnattuna toiminnanohjausjärjestelmien toimittajille Suomessa. Kyselytutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään eri järjestelmien eroja ja kartoittamaan mahdollisia järjestelmävaihtoehtoja pk-yritysten tarpeisiin. Lisäksi kartoitettiin ja analysoitiin olennaisia arviointikriteereitä, joiden avulla järjestelmiä ja järjestelmätoimittajia voidaan verrata keskenään. Järjestelmätoimittajille suunnatussa kyselytutkimuksessa esitettiin kysymyksiä koskien mm. toimittajan tarjoaman järjestelmän laajuutta, hintaa, moduulien sisältöjä, liitännäismahdollisuuksia muihin järjestelmiin ja käyttöönottoon liittyviä lisäpalveluita. Kyselytutkimuksen tuloksina saatiin kattava otanta Suomessa tarjolla olevista järjestelmistä ja niiden erityispiirteistä. Kyselytutkimuksen jälkeen haastateltiin 14 järjestelmäntoimittajaa syvällisemmin. Järjestelmistä ei välttämättä ole saatavissa kirjallista tietoa ja haastattelututkimuksen avulla saatiin tarkempaa tietoa eri järjestelmien ominaisuuksista. Lisäksi järjestelmätoimittajan omat kokemukset järjestelmän käyttöönotosta pkyrityksissä olivat tärkeitä tiedonlähteitä. Tässä raportissa on esitetty ohjeistusta, miten toiminnanohjausjärjestelmää hankkiva pk-yritys voi kartoittaa Suomessa tarjolla olevia järjestelmiä, arvioida mahdollisia järjestelmävaihtoehtoja ja karsia tarjonnasta omaan käyttöönsä sopivimman järjestelmän. Lisäksi on esitetty, millä perusteella vaihtoehtoisia toiminnanohjausjärjestelmiä voidaan arvioida ja valita yritykselle sopivin järjestelmä. Raportissa on myös kuvattu erään pk-yrityksen onnistunut toiminnanohjausjärjestelmän hankintaprosessi. 3

4 Tämä raportti on laadittu Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Raahen kaupungin rahoittaman TOMI Toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen Raahen alueen yrityksissä -hankkeen aikana. TOMIhankkeen tavoitteena on lisätä Raahen alueen pk-yritysten toiminnanohjausjärjestelmien valintaan, investointipäätöksiin, riskien hallintaan, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyvää osaamista. Kiitämme päärahoittajia sekä case-yrityksiä saamastamme tuesta. 4

5 Lyhenteet ERP MRP CRM PDM Enterprise Resource Planning Toiminnanohjausjärjestelmä on koko organisaation kattava integroitu tietojärjestelmä, joka pyrkii yhdistämään yrityksen eri toiminnot; kuten osto- ja myyntitoiminta, tuotannon suunnittelu ja seuranta, varastotoiminnot, laadunohjaus, henkilöstö- ja taloushallinto. MRP I (Material Requirement Planning) Materiaalien tarvelaskenta-järjestelmä, jota käytetään ostotoiminnan kehittämiseen; esim. materiaali- ja puolivalmisteiden menekkien laskenta sekä varastokirjanpito. MRP II (Materials Resource Planning) - Tuotannon materiaalisuunnittelujärjestelmä, joka sisältää ostotoiminnan lisäksi tuotannonohjaustason toiminnallisuutta kuten mmm. kapasiteetin laskenta ja seuranta sekä kuormituskirjanpito. Customer Relationship Management Asiakkuuksien hallintajärjestelmä, joka integroi kaikki asiakkaisiin liittyvät toiminnot yrityksen liiketoimintaan, esim. asiakastietojen hallinta ja asiakassuhteiden johtaminen. Product Data Management Tuotetiedon hallintajärjestelmä, jonka avulla hallitaan tuotteeseen liittyvää tietoa sekä tuotekehitysprosessia. PDM-järjestelmän avulla hallitaan tiedostoja ja tietoja, jotka liittyvät pääasiassa tuotekehitykseen ja tuotesuunnitteluun, mutta myös myyntiin, markkinointiin, tuotantoon, alihankintaan ja logistiikkaan. 5

6 Sisällysluettelo Tiivistelmä Lyhenteet Sisällysluettelo Johdanto Toiminnanohjasjärjestelmät Toiminnanohjausjärjestelmien vahvuudet ja riskit Toiminnanohjausjärjestelmien modulaariset toiminnot Tuotetiedonhallinta Tuotannonohjaus Osto Myynti Varastonhallinta Pk-yritysten erityispiirteet Toiminnanohjausjärjestelmät pk-yrityksessä Tuotannonohjaus pk-yrityksessä Tuotantomuodot Toiminnanohjausjärjestelmän hankintaprojekti Kustannukset Projektinhallinnan menetelmät ja analyysit Toiminnanohjausjärjestelmien vertailu Järjestelmäntoimittajien vertailu Arviointikriteerit pk-yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän valintaan Sopimuksen teko järjestelmäntoimittajan kanssa

7 4.7 ASP- ja SaaS palvelut Suomessa markkinoilla olevia toiminnanohjausjärjestelmiä WISE Lemonsoft Lean System Jeeves Selected ja Jeeves Universal Matfox SAP Business One V Efigen E Oscar Digia Enterprise Microsoft Dynamics NAV Visma Nova Severa Avoimen lähdekoodin toiminnanohjausjärjestelmät Räätälöidyt ratkaisut CASE: Kyselytutkimus järjestelmätoimittajille Kyselytutkimuksen tulokset Toiminnanohjausjärjestelmien modulaariset toiminnot Palvelut toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa Toiminnanohjausjärjestelmän hinta Yhteistyö alihankkijoiden kanssa Myyntitilastojen seuranta Käyttäjäoikeuksien hallinta Tuotetiedot

8 6.1.8 Tuotannonohjaus Langattomat varastotoiminnot Raportointi ja hakutoiminnot Rajapinnat muihin järjestelmiin Käyttöönottoaika Toiminnanohjausjärjestelmien muita erityispiirteitä Case-yrityksen toiminnanohjausjärjestelmäprojekti Lähdeluettelo Haastattelut

9 Johdanto Uuden toimintaohjausjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto on vaativa ja työläs projekti. Toiminnanohjausjärjestelmäprojektissa ei ole kyse pelkästään tietojärjestelmän hankinnasta, vaan yrityksen toimintatapojen ja liiketoimintaprosessien kokonaisvaltaisesta muutoksesta. Yritysten tulee varautua siihen, että järjestelmäprojekti vie runsaasti aikaa ja resursseja, jonka aikana on kuitenkin kyettävä varmistamaan liiketoiminnan häiriötön jatkuvuus järjestelmän käyttöönoton rinnalla. Etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, nk. pk-yrityksille 1, toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on suuri investointi ja sen vaikutukset liiketoimintaan ovat pitkäaikaisia. Epäonnistuminen järjestelmän käyttöönottoprojektissa aiheuttaa pk-yrityksille huomattavia taloudellisia menetyksiä ja estää järjestelmän täysimittaisen ja tehokkaan hyödyntämisen. Toiminnanohjausjärjestelmän valinta on lähes aina kompromissi yritysten tarpeiden ja järjestelmän ominaisuuksien välillä. Keskeisenä valintakriteerinä on järjestelmän sopivuus yrityksen toimintamalliin ja liiketoimintaan. Melkein kaikissa järjestelmäprojekteissa kuitenkin yrityksen jo totuttuja prosesseja ja työtapoja joudutaan muokkaamaan, jotta ne toimisivat järjestelmän logiikan mukaisesti. Usein järjestelmiä ei kannata mukauttaa liikaa yrityksen spesifisiin toimintamalleihin, vaan muutetaan yrityksen omia toimintaprosesseja. Varsinkin pk-yritysten tulee pohtia, kumpi on järkevämpää ja kustannustehokkaampaa - mukauttaa järjestelmää vai yrityksen toimintaa. Järjestelmän valinta voi tapahtua monella tavalla. Yritys voi hankkia ja ottaa käyttöön järjestelmän kerralla, tai hankkia järjestelmä moduuli kerrallaan. Yritys voi ostaa toiminnanohjausjärjestelmän, tehdä leasingsopimuksen, tai käyttää nykyisin yleistyviä sovellusvuokrausmahdollisuuksia. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla pyritään parantamaan yrityksen kannattavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Sopivan järjestelmän avulla saadaan yhdistettyä kaikki yrityksen toimintoihin liittyvät tiedot yhteiseen tietokantaan. Tämä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsiirron yrityksen sisällä eri yksiköiden välillä, ja laajemmin, eri yritysten välillä. Oikein valitussa järjestelmässä tieto syötetään vain kerran järjestelmään, ja se on samanlaisena käytössä kaikissa yrityksen toiminnoissa. Lisäksi tietojen raportointi järjestelmästä on yksinkertaista. Reaaliaikainen tiedonsiirto vähentää päällekkäistä työtä, nopeuttaa asioiden käsittelyä sekä tukee päätöksen tekoa. Reaaliaikainen tiedonsiirto parantaa koko yrityksen toimintaa osastokohtaisen toiminnan optimoimisen sijasta. 1 Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat yrityksiä, joiden palveluksessa on alle 250 työntekijää ja vuosittainen liikevaihto on enintään 50 milj. tai taseen loppusumma enintään 43 milj.. Lisäksi toinen yritys (ei pkyritys) voi omistaa korkeintaan 25 % pk-yrityksen pääomasta tai äänimäärästä (Euroopan Unioni, 2008). 9

10 Tilaus-toimitusketjusta tulee läpinäkyvämpi ja avoimempi. Tuotannonsuunnittelu saa parempia suunnittelutyökaluja ja muuttuu tarkemmaksi lisääntyneen informaation myötä. Toiminnanohjausjärjestelmän valinnassa auttaa arviointikysely, jonka avulla voidaan kartoittaa eri järjestelmätoimittajien tarjontaa ja selvittää eri järjestelmien ominaisuuksia. Kyselyä varten yritys määrittelee kriittiset toimintonsa, jotka vaikuttavat eniten järjestelmän valintaan. Tässä työssä laadittiin kyselypatteristo, jota pk-yritys voi käyttää jopa sellaisenaan arviointikriteeristönä, tai poimia patteristosta itselleen sopivia kriteereitä. Kyselypatteriston avulla saadaan perustietoa järjestelmistä ja järjestelmätoimittajista, jonka jälkeen yritykset voivat haastatella henkilökohtaisesti valittuja järjestelmätoimittajia. Lisäksi yritykset voivat haastatella eri järjestelmätoimittajien referenssiyritysten kokemuksia. Kaikki toiminnanohjausjärjestelmät sisältävät nykyisin paljon monipuolisia toimintoja, joten niitä voi olla vaikea erotella ominaisuuksien perusteella. Silloin tärkeiksi arviointikriteereiksi nousevat järjestelmän rajapintamahdollisuudet muihin käytettäviin ohjelmistoihin. 1. Toiminnanohjasjärjestelmät Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP - Enterprise Resource Planning) ovat tietojärjestelmiä, jotka tukevat ja automatisoivat yritysten liiketoimintaprosesseja, kuten valmistusta, jakelua, henkilöstöhallintoa, projektinhallintaa, palkanlaskentaa ja rahoitusta. Toiminnanohjausjärjestelmän tarkoitus on integroida yritysten liiketoimintaprosessit tehokkaammin toimiviksi kokonaisuuksiksi yritysten sisällä, ja yhä useammin myös yritysten välillä. /2/ Kuva 1. ERP- järjestelmässä kaikki tieto on reaaliaikaisesti yrityksen eri toimintojen käytössä. /14/ 10

11 Toiminnanohjausjärjestelmät ovat kehittyneet materiaalitoimintojen suunnittelu- ja hallintajärjestelmien (MRP) sekä valmistuksen tietojärjestelmien pohjalta (MRP2). /24/ 1990-luvulla näitä tietojärjestelmiä alettiin kutsua ERP-järjestelmiksi, koska ne olivat laajentuneet sisältämään tuotanto- ja materiaali-informaation lisäksi mm. talouteen, henkilöstöhallintaan ja projektijohtamiseen tarvittavaa informaatiota. Toiminnanohjausjärjestelmä ERP-käsite - kytkeytyy yrityksen liiketoiminnan kaikkiin eri osa-alueisiin. /1/ Tehokkaasti käytettynä ERP-järjestelmää voidaan kutsua myös yrityksen liiketoimintastrategiaksi, joka integroi tuotannon, talouden ja jakelun toimimaan tehokkaasti, ja optimoi yrityksen resurssit. Nykyisin erilaiset CRM (Customer Relationship Management) ja HR (Human Resource) - järjestelmät ovat kehittyneet ERP-järjestelmien rinnalla. /11/ 1.1 Toiminnanohjausjärjestelmien vahvuudet ja riskit Nykyisin markkinoilta löytyy paljon erilaisia ERP-järjestelmiä. Järjestelmät voidaan jakaa isoihin järjestelmiin ja pieniin järjestelmiin esim. järjestelmän hinnan ja järjestelmäntoimittajan liikevaihdon, ja järjestelmien sisältämien modulaaristen toimintojen perusteella. Taulukossa 1 on määritelty isojen ja pienten järjestelmien vahvuuksia ja mahdollisia riskitekijöitä. Taulukko 1. Isojen ja pienten ERP-järjestelmien vahvuudet ja riskit Isot ERP-järjestelmät Isot järjestelmätoimittajat ovat vakavaraisia yrityksiä - takuu järjestelmän tuotekehitykselle Järjestelmän integroitavuus muihin ohjelmiin yleensä hyvä Järjestelmätoimittajalla on useita referenssiyrityksiä, joilta voi kysyä kokemusta järjestelmästä ja järjestelmätoimittajasta Järjestelmätoimittajalla on yleensä paljon kokemusta järjestelmäprojektien läpiviennistä Järjestelmän hankintahinta on yleensä suuri - virheisiin ei ole varaa Järjestelmäntoimittajalla paljon asiakkaita, mutta hukkuuko pienet asiakkaat massaan saavatko ne riittävästi yrityskohtaista tukea ongelmatilanteissa? Järjestelmässä on laajasti toimintoja, mutta saadaanko kaikkia hyödynnettyä pk-yritysten tarpeisiin? Paljon erilaisia moduulivaihtoehtoja Pienet ERP-järjestelmät Pienet järjestelmätoimittajat - saadaanko takuita järjestelmän jatkokehitykselle? Järjestelmän integrointimahdollisuuksia toisiin ohjelmiin ei ole niin laajasti Järjestelmätoimittajalla on usein vähän referenssiyrityksiä, joten kokemuksellisen tiedon saanti hankintavaiheessa voi olla vaikeaa Järjestelmätoimittajalla on usein vähemmän kokemusta järjestelmäprojektien läpiviennistä Järjestelmän hankintahinta selvästi pienempi - taloudelliset riskit ovat myös pienempiä Järjestelmätoimittajalla on vähemmän asiakkaita, joten pienelläkin asiakkaalla on mahdollista saada yrityskohtaista palvelua Järjestelmät ovat usein keskittyneitä jollekin yrityssektorille ja toimialalle jonka vuoksi järjestelmästä löytyy laadukkaita toimintoja 11

12 2. Toiminnanohjausjärjestelmien modulaariset toiminnot 2.1 Tuotetiedonhallinta ERP- järjestelmän tavoitteena on yrityksen toimintojen integroinnin lisäksi tuotetietojen kattava hallinta läpi koko tilaus-toimitusketjun. Näin myös tuotetiedonhallinta (PDM) on osa ERPjärjestelmää. ERP-järjestelmät sisältävät usein tuoterakenteiden ja dokumenttien hallintamoduulin, jota voidaan kutsua kevyeksi PDM-ratkaisuksi. Se ei ole useinkaan yhtä kattava kuin varsinainen PDM-järjestelmä, mutta sen avulla voidaan hallita tuotteita, niiden toimitusketjuja ja osaluetteloita. Tuotetieto sisältää kaiken informaation, joka tarvitaan asiakkaalle toimitettavan tuotteen konseptoimiseen, suunnitteluun, hankintaan, valmistamiseen, myymiseen, huoltamiseen ja hävittämiseen. /5, 17/ Tuotetiedonhallinnan toimintoja ja ominaisuuksia ovat: /12/ Nimikkeiden hallinta: ohjaustiedot, hinnat, tekniset tiedot Vakiorakenteiden, osaluetteloiden ja näiden versioiden hallinta Tilauskohtaisten monitasoisten tuoterakenteiden hallinta Materiaalivarausten muodostus tuoterakenteen perusteella Dokumenttien ja nimikkeiden muutoshallinta Tuotteen elinkaaren seuranta Kuva 2. Tuotetiedonhallinnan sisältämät osat /18/ 12

13 Hallittavia dokumentteja ovat esim. PDF-, ja MS-Word- ja MS-Excel-dokumentit. Dokumenttien helppo lisääminen, muokkaaminen, sekä niiden yksinkertainen ja nopea tarkastelu on käyttäjän kannalta tärkeimpiä ominaisuuksia. Lisäksi hyvä versionhallinta auttaa pitämään dokumentit järjestyksessä. Dokumentin hallinasta pitää usein olla rajapinnat osto- ja myyntitilauksiin sekä tuotantoon. Jotkut järjestelmät eivät tue monitasoisten tuoterakenteiden syöttämistä järjestelmään. Eri järjestelmien välillä on myös eroja tuoterakenteiden muutosmahdollisuuksissa. Kuvassa 3 on esitetty tilauskohtainen monitasoinen tuoterakenne. Nämä tuotteet ovat yleisiä juuri konepajateollisuudessa. /16,18/ Kuva 3. Tyypillinen tuoterakenne koneenvalmistuksessa /25/ Yhä useammin pk-yritykset toimivat osana laajempaa yritysverkostoa. Pienillä pk-yrityksillä on vähintäänkin kytkentä päämieheen tai päämiehiin, joihin ne tarvitsevat ERP-järjestelmästään liitäntämahdollisuuden. Keskisuurilla pk-yrityksillä on päämiesten lisäksi usein myös omia alihankkijoita ja suunnittelu- tai komponenttitoimittajia, joiden järjestelmiin ne tarvitsevat liitäntämahdollisuuden. Tuotetiedonhallinta tällaisessa ympäristössä on haastavaa ilman toimivaa PDM-ratkaisua. Tuotteet ovat myös monimutkaistuneet, joka lisää paineita kontrolloidumpaan tuotetiedonhallintaan, tuotemuutosten ja tuoteversioiden käsittelyyn, sekä eri konfiguraatioiden hallintaan. Tuotteiden laatuun liittyvät jäljitettävyysvaatimukset saadaan myös helposti PDMratkaisun avulla. /18/ 13

14 Yrityksen koon ja toiminnan kasvaessa tuotetiedonhallinta ilman erillistä PDM-järjestelmää on haastavaa. Tuotteiden nimikemäärät kasvavat, niistä aiheutuva tiedonsiirto lisääntyy, ja tiedonsiirtoon liittyvät työtehtävät lisääntyvät. Ilman PDM-järjestelmää hajallaan olevan tiedon käsittely, tiedon ylläpito ja päivittäminen on hidasta. Suunnittelun ja valmistuksen välinen tiedonsiirto on erityisen tärkeää silloin kun suunnittelu ja valmistus tapahtuvat eri paikkakunnalla sijaitsevissa yksiköissä, tai eri yrityksissä. 2.2 Tuotannonohjaus Tuotannonohjauksen tavoitteena on laatia toteutuskelpoinen tuotantosuunnitelma ja toteuttaa se niin, että kukin toiminto hoitaa itsenäisesti oman osuutensa. Tuotantosuunnitelmaa laadittaessa huomioonotettavista asioista tärkeimmät ovat kapasiteetin korkea kuormitusaste, tuotantoon sitoutuneen vaihto-omaisuuden minimointi, toimitusvarmuus sekä lyhyt läpäisyaika. /21/ Tuotannonohjuksen tarkoituksena on sopeuttaa markkinoiden tarpeet ja tuotannon mahdollisuudet sekö tukea yrityksen kokonaisstrategiaa. Käytännössä tämä pitää sisällään materiaalien, koneiden, ihmisten ja toimittajien ohjauksen. Ohjauksen päätehtäviä ovat toimituskyvyn määrittely ja resurssien käytön suunnittelu. Suunnittelun perusteina toimivat yrityksen tilauskanta, valmistusbudjetin tavoitteet sekä olemassa olevat varastot. ERP-järjestelmä tuottaa informaatiota tehokkaan päätöksenteon tueksi. Tällaisia tilanteita ovat mm: Kysyntää vastaavan kapasiteetin ja kapasiteetin kuormituksen suunnittelu Materiaalitarpeiden ja toimitusajan suunnittelu Kapasiteetin tarkoituksenmukainen käytön varmistaminen Sopivan varastotason ja keskeneräisen tuotannon suunnittelu Tuotantoresurssien ajoitus Toimitusajoista sopiminen asiakkaiden ja toimittajien/alihankkijoiden kanssa Pidemmän tähtäimen yhteistyösopimusten tukeminen Asiakastarpeiden selvittäminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä Poikkeamiin reagointi Informaation tuottaminen muille päätoiminnoille tuotannon tapahtumista Erityyppiset tuotantoympäristöt eroavat selvästi toisistaan, joten erilaiset ympäristöt tarvitsevat erilaisia ERP-järjestelmiä. Toistuvassa konepajatuotannossa tarvitaan työkalut tuotanto-ohjelman tekemiseen tilausten tai ennusteiden perusteella. Tuotanto-ohjelmaa suunnitellessa otetaan 14

15 huomioon konekapasiteetti, henkilöstöresurssit, materiaalitarve, varastotilojen riittävyys, ja työvaiheiden ohjaaminen. Tyypillisesti ERP-järjestelmän tuotannonohjausmoduulissa on ominaisuus, että näitä tekijöitä voidaan tarkastella graafisesti. Lisäksi monissa järjestelmissä on simulointiominaisuus, jolloin voidaan simuloida ja testata erilaisia tuotanto-ohjelmavaihtoehtoja. Lisäksi ERP-järjestelmissä voi olla ns. virtuaalitehdastoiminto, jonka avulla voidaan suunnitella työpisteiden kuormitusta ja valmistusjärjestystä. Virtuaalitehdastoiminnon avulla voidaan myös verrata suunniteltujen ja toteutuneiden projektien kestoaikoja. Kuva 4. Projektin rakenne myyntitilauksesta lähetykseen ERP-järjestelmässä V10 /25/ ERP-järjestelmän karkeakuormitustoiminnon avulla työnjohtaja voi osoittaa työmääräyksiä eri kuormitusryhmille ja yksittäisille henkilöille, sekä muuttaa töiden ajoitusta päivätasolla. Kun tarvittavat muutokset on tehty, työt voidaan hyväksyä yksinkertaisesti tuotantoon tehtäväksi. Usean ERP-järjestelmän tuotannonohjaustoiminnoissa on mahdollisuus arvioida vaihtoehtoisia tuotanto-ohjelmia ja valita omaan toimintaan sopivin tuotannonkuormitusohjelma. ERP-järjestelmä helpottaa myös tuotannossa tarvittavien komponenttien tilauksia esim. reagoimalla asetettuihin varastotasoihin ja tilauspisteisiin. ERP-järjestelmässä suunniteltu tuotanto-ohjelma näkyy kaikille yrityksen toiminnoille. Kun tuotantosuunnitelmat ovat tiedossa ja informaatio välittyy reaaliajassa, voi yritys tilata materiaalit ja 15

16 komponentit oikeaan aikaan. Tuotannon graafiset kuormitustarkastelut näyttävät visuaalisesti mahdolliset pullonkaulakohdat, joita voidaan näin ohjata tehokkaammin. ERP-järjestelmän mahdollisuus suunnitella realistinen tuotanto-ohjelma perustuen tuleviin tilauksiin takaa onnistuneen tuotannon kuormittaminen. Kuormitusseurannan avulla työnjohto, yrityksen johtoa myöten, on jatkuvasti selvillä koko yrityksen kuormituksesta, ja tarvittaessa jopa yksittäisen työntekijän kuormituksesta. /12,25/ Kuva 5. Kuormituksen seuranta viikkotasolla /26/ ERP-järjestelmä antaa tuotannosta tarkkaa tietoa päätöksentekoa varten. Tämä auttaa mm. laskemaan tuotteille oikeat hinnat pohjautuen todellisiin kustannuksiin. Tarkkojen tietojen avulla myös läpimenoajat ja toimitusajat voidaan laskea entistä tarkemmin. Kun esim. työntekijät kirjaavat työvaiheiden valmistumisen jälkeen tuotetiedot järjestelmään, saadaan järjestelmästä tarkkaa tietoa työvaiheiden kestosta, asetusajoista ja läpimenoajoista. Lisäksi järjestelmä antaa tietoja, missä vaiheessa työ on menossa ja minkä verran kappaleita on eri työvuoroissa valmistunut. Useissa ERP-järjestelmissä on ominaisuus nähdä CAD-kuvat ja osaluettelot suoraan päätteeltä. Tämä on tärkeää erityisesti silloin kun tuoterakenteeseen tulee jatkuvasti viimehetken muutoksia. 16

17 Lisäksi useissa ERP-järjestelmissä on mahdollisuus lisätä järjestelmään valmistukseen liittyviä ohjeita dokumenttitiedostoina. ERP-järjestelmän avulla helpottuu laadun ja laatutilastojen seuranta. ERP-järjestelmistä voidaan saada tarkkaa tilastotietoa alihankintakomponenttien ja oman tuotannon laadusta, jota voidaan hyödyntää esim. alihankkijoita vertailtaessa. Tuotannonohjausmoduuli yleensä antaa mahdollisuuden syöttää valmistuksessa tarvittava tieto järjestelmään. Todellisiin haasteisiin joudutaan siinä vaiheessa, kun tilausohjautuvaa tuotantoa suunnitellessa yritetään valmistaa joustavasti ja tehokkaasti pienemmillä komponenttivarastoilla. Tällöin kaikkien ERPjärjestelmien ominaisuudet eivät riitä vaan tarvitaan tuotantolähtöinen järjestelmä. Ongelmia saattaa syntyä myös prototyyppien kanssa, kun tuoterevisiot vaihtelevat nopeasti. Tällöin järjestelmän pitäisi kyetä tunnistamaan eri revisiot samasta tuotteesta yhtä aikaa varastossa. /12,25/ 2.3 Osto Ostotoiminnot ovat oleellisia toimintoja ERP-järjestelmässä. Jotta ostomoduuli toimisi tehokkaasti, siitä on toimivat rajapinnat tuotanto-, myynti- ja markkinointitoimintoihin. Tuotanto on usein riippuvainen alihankkijoilta tilatuista osista ja komponenteista. Ostajat hankkivat niitä tilauskannan perusteella. ERP-järjestelmän ostomoduulissa nimikkeet luokitellaan arvon ja tärkeyden mukaan pohjautuen ABC-analyysiin. ABC-luokittelun perusteella ERP-järjestelmä voi ehdottaa sopivaa toimittajaa tietylle komponentille. Ostomoduulissa tehdään mm. tarjouspyynnöt, ostotilaukset, kotiinkutsut, ostoennusteet ja hankintaehdotukset. Lisäksi moduuli voi käsitellä eri valuuttoja. Kappalelaskennan tai hälytysrajojen kautta saadun ostoimpulssin perusteella ostajat voivat tehdä tarvittavia tilauksia. ERP-järjestelmässä laskut voidaan kierrättää laskun tarkastajilla ja hyväksyjillä ennen maksatusta. Myös tavarantoimittajia voidaan vertailla laadun, hinnan ja toimitus-varmuuden mukaan. Joissakin järjestelmissä on ominaisuus, että ne pystyvät laskemaan mm. logistiikasta aiheutuvia kustannuksia. Ostomoduulilla pystytään hallinnoimaan ja automatisoimaan suurien volyymien hankintaa. /10,12/ 2.4 Myynti ERP-järjestelmän avulla kyetään seuraamaan myyntitilastoja reaaliaikaisesti. Tilastoja voidaan seurata tuotekohtaisesti, konekohtaisesti tai asiakaskohtaisesti. Myyntitilastojen avulla yrityksen johto saa päätöksentekoonsa tietoa reaaliajassa. Usein toiminnot on esitetty graafisina diagrammeina, joita on helppo tarkastella. Myyntitilastotoiminnot toimivat hyvin melkein kaikissa nykyisissä ERP-järjestelmissä. 17

18 Kuva 6. Yrityksen tulosta voidaan seurata ERP-järjestelmillä reaaliaikaisesti. 2.5 Varastonhallinta Varastonhallinta ERP-järjestelmässä sisältää tuotteiden, komponenttien ja muiden nimikkeiden varastopaikkojen ja varastosaldojen hallinnan, inventoinnit, sekä varastojen sisäiset ja niiden väliset tapahtumat. Varastonhallintamoduulissa voi olla myös nk. monivarastokäsittelyominaisuus, jonka avulla voidaan hallita useiden eri paikoissa sijaitsevien toimipisteiden materiaali- ja lopputuotevarastoja. Varastonhallintamoduuli on parhaimmillaan helppokäyttöinen, varastosaldojen muutos on helppoa, ja saapuvien ja lähtevien komponenttien kirjaus on yksinkertaista. Moni yritys vaatii varastonhallintamoduulilta myös jatkuvaa inventointimahdollisuutta. Varastotoiminnoissa jokaiselle nimikkeelle voidaan määritellä tuotantoerä, hyllypaikka, mittatieto, tai projekti. Saldon lisäksi pitäisi olla nähtävissä otot, varaukset, keräykset sekä tulevat valmistusmäärät. /12,27/ Nykyisin on olemassa myös langattomia ERP-järjestelmissä, jotka perustuvat mobiilipäätelaitteisiin. Langatonta ERP-järjestelmää käytetään liikkuvassa työssä, kuten asennus-, kenttämyynti-, ja huoltotehtävissä, mutta enenevässä määrin myös tuotannossa ja varastohallinnassa. Langattoman ERP:n käytöstä on kolme hyötyä: 1) asiakaspalvelun tehostuminen, 2) tilaus-toimitus-laskutusketjun nopeutuminen ja 3) työntekijän henkilökohtaisen tuottavuuden parantuminen. Asiakkaalle välittyy nopeasti tieto tavaran tai palvelun saatavuudesta. Laskutus nopeutuu sähköisten laskutustoimintojen ansiosta ja näin tilaus- toimitus-laskutusketju nopeutuu. 18

19 3. Pk-yritysten erityispiirteet 3.1 Toiminnanohjausjärjestelmät pk-yrityksessä Yrityksen liiketoiminnan ohjaus voidaan jakaa kolmeen tasoon: 1) strategiseen ohjaukseen, 2) kehitystoiminnan ohjaukseen ja 3) operatiiviseen ohjaukseen. Pienen alihankkijan toiminta keskittyy lähinnä valmistukseen, jolloin toiminnanohjauksessa keskitytään lähinnä tuotannonohjaukseen. Toiminnan laajetessa yritys alkaa kehittää omaa tuotekehitystään, tuotteita ja brändiä. Tällöin on lisättävä resursseja suunnitteluosaamiseen ja markkinointiin. /2/ Isot laajat tietojärjestelmät ovat usein liian joustamattomia pk-yrityksille. Eri järjestelmien integrointimahdollisuudet ovat myös erilaiset. Hankkiessaan ERP-järjestelmää pk-yritykset joutuvat tyypillisesti kehittämään toimintaansa ja muokkaamaan prosessejaan sopivaksi järjestelmään. Siksi pk-yritysten keskeinen valintakriteeri järjestelmähankinnassa on sen mahdollisimman hyvä yhteensopivuus omaan liiketoimintaan. /1,2/ Aikaisemmin ERP-järjestelmiä käyttivät vain suuret yritykset. Nykyisin ERP-järjestelmäkehitystä suunnataan myös pk-yritysten tarpeisiin, ja viime aikoina markkinoille on tullut useita pienille ja kasvaville yrityksille soveltuvia ERP-ratkaisuja. Lisäksi suuret toimittajat ovat kehittäneet pkyrityksille soveltuvia modulaarisia ERP-ratkaisuja. Tällöin pk-yritys voi ottaa käyttöön tarvitsemansa toiminnot yksi kerrallaan. Lisenssimallit ovat myös kehittyneet ja niiden käyttöönottoa on yksinkertaistettu. Ohjelmistojen vuokrauspalvelut, nk. ASP-pohjaiset palvelut ovat yleistyneet. /15/ Kilpailun kiristyessä ja asiakaspalvelulle asetettujen vaatimusten kasvaessa on asiakaslähtöisten ERP-järjestelmien tarve kasvanut. Siksi esim. asiakkuudenhallintajärjestelmät (CRM) ovat yleistyneet pk-yrityksissä. Aikaisemmin ERP-järjestelmän tehokäyttäjiä olivat lähinnä talous- ja henkilöstöhallinnon työntekijät, mutta nykyisin ERP-järjestelmää käyttävät lähes kaikki yrityksen työntekijät, joten järjestelmän käyttöliittymän yksinkertaisuus, selkeys ja käytettävyys (loogisuus) ovat tärkeitä ominaisuuksia. /22/ 3.2 Tuotannonohjaus pk-yrityksessä Tuotannonohjauksen avulla pyritään sovittamaan myynti ja tuotannolliset resurssit siten, että asetetut tuottotavoitteet saavutetaan. Pienen konepajan kannalta korostuvat integrointitarpeet varastonhallinta- ja tuotantotoiminnoissa. Usein varastonhallinnan kehittyminen ja selkeytyminen ERP-järjestelmän avulla helpottaa myös tuotannonohjausta, kun oikeat osat tai materiaalit saadaan 19

20 tilattua alihankkijoilta juuri oikeaan aikaan. Tuotannon ohjattavuus kehittyy ja koko yrityksen toiminta paranee. Varastonhallintamoduulin avulla nähdään ostotilausten tarve suoraan ERPjärjestelmästä. Nykyisin graafisten tuotannonohjauksen kuormituslaskentaominaisuuksien avulla saadaan helposti tietoa koneiden ja laitteiden kuormituksesta, ja koneiden tehokas kuormittaminen paranee. /7/ Tuotannon ohjattavuuteen vaikuttavat tuotantomuoto, tuotteiden läpäisyajan pituus, eräkoko, layout:n selkeys, materiaalivirtojen hallinta ja tuotantoyksikön koko. Myös henkilöstön motivaatio, osaaminen ja laaduntuottokyky vaikuttavat ohjattavuuteen. Kapasiteettiin liittyvät tekijät, kuten lisäkapasiteetin saatavuus ja kapasiteetin joustavuus, ovat myös tärkeitä tekijöitä. Keskeneräinen tuotanto aiheuttaa välivarastoja, joka vaikeuttaa tuotannon ohjaamista. Tuotannon ohjattavuuden ollessa hyvä, on resurssien kohdistaminen helpompaa, tuotantoon sitoutuu vähemmän pääomaa ja reagointi muutoksiin on joustavampaa. /8,21/ 3.3 Tuotantomuodot Riippuen tuotantomuodosta syntyy erilaisia tarpeita ERP-järjestelmän tuotannonohjausmoduuliin. /7,21/ Tilausohjautuvassa tuotannossa valmistusimpulssi lähtee liikkeelle asiakkaan tilauksesta. Tilauksen jälkeen suunnitellaan tuoterakenteet ja tehdään tuotanto-ohjelma tuotteelle. Tilausohjautuvassa projektimaisessa tuotannossa eräkoot ovat usein pieniä. Täysin yksittäistuotantoa harjoittavia tuotantolaitoksia on kuitenkin harvassa, koska tämän tyyppinen tuotanto on yleensä tehotonta ja kallista. /7,21/ Vakiotuotteille perustuvassa sarjatuotannossa tuotanto toimii tasaisesti, jolloin resurssien käyttöaste muuttuu vain markkinoiden kysynnän mukaan. Eräkoot ovat pieniä, valmistuserät toistuvat aika ajoin ja työntekijät oppivat tekemään tuotteita tehokkaasti. Erätuotannon ohjaaminen asettaa korkeita vaatimuksia tuotannonsuunnittelulle ja tuotannonohjaukselle, koska erävaihdoilla ja asetusajoilla on suuri vaikutus tuotannon tehokkuuteen. Tyypillisiä erätuotannon aloja ovat elintarvike-, vaatetus-, valimo- ja konepajateollisuus. /7, 21/ Joukko- eli massatuotannossa tuotetaan suuria määriä samoja tuotteita. Tuotannossa valmistetaan suuria määriä tasalaatuisia tuotteita käyttäen hyväksi mahdollisimman paljon automatisointia ja standardointia. Tuotannonohjaus on aina helpompaa, kun valmistetaan isoja eräkokoja. /7, 21/ 20

21 4. Toiminnanohjausjärjestelmän hankintaprojekti ERP-järjestelmäprojektin onnistumiselle on äärimmäisen tärkeää, että yritykset ymmärtävät, mihin tarpeeseen ne ovat ERP-järjestelmää hankkimassa ja minkälaisia liiketaloudellisia hyötyjä järjestelmän avulla halutaan saavuttaa. ERP-järjestelmäprojektin kokonaiskustannuksista, aikataulusta ja tarvittavista resursseista pitää laatia todellisuuteen pohjautuva arvio. Lisäksi tulevaisuuden tavoitteet, esim. laajentamis- ja rajapintamahdollisuudet pitää arvioida. ERPjärjestelmäprojekti on ainutkertainen investointi, eikä pk-yrityksillä ole yleensä kokemusta vastaavanlaisista käyttöönottoprojekteista. Pk-yrityksien projektinhallintaosaaminen on usein puutteellista, ne eivät tunne ERP-järjestelmiä tai niiden suomia mahdollisuuksia. Neuvottelutilanteessa pk-yritysten kanssa järjestelmätoimittajat ovat usein niskan päällä. ERP-järjestelmän käyttöönotto on vaativa ja työläs projekti. Järjestelmän hankintahinta ei ole ainoa kustannuserä, vaan usein henkilöstön koulutuksen ja järjestelmän räätälöinnin osuus on kustannuksiltaan suurempi. Aikaisemmin yrityskohtaiset räätälöinnit olivat tyypillisiä. Joskus koko järjestelmä rakennettiin räätälityönä yrityksen tarpeiden mukaisesti. Tämä ratkaisu oli hyvin kallis, paljon aikaa ja resursseja vievä prosessi. Ylläpito oli hankalaa, koska järjestelmän päivitykset jouduttiin myös rakentamaan räätälöintinä. Lisäksi räätälöintiohjelmien vaihtaminen uudempiin versioihin oli hankalaa, ja järjestelmän vaihtoprojektit venyivätkin aikatauluistaan huomattavasti. /11/ ERP-projektin onnistumiselle on tärkeintä yrityksen ylimmän johdon ja avainhenkilöiden sitoutuminen. Myös projektipäällikön ammattitaito ja mahdollisuus kokopäiväiseen toimintaan on tärkeää. Henkilöstön motivointi ja sitouttaminen käyttöönottovaiheessa usein lyhentää käyttöönottoaikaa. Koko henkilöstölle pitää tarjota järjestelmän käyttökoulutusta, jotta työntekijät ymmärtäisivät paremmin järjestelmän hyödyt omassa työssään /9,16/. Näin saadaan myös vähennettyä muutosvastarintaa. ERP-järjestelmän hankintaan sitoutuminen on samalla sitoutuminen uuteen kehittyvään liiketoimintatapaan. Järjestelmän käyttöönottovaihe voi haitata yrityksen toiminnan tehokkuutta lyhyellä aikavälillä, mutta kun järjestelmää opitaan käyttämään tehokkaasti, maksaa investointi yleensä itsensä takaisin. ERP-järjestelmän käyttöönottovaihe kestää yleensä n kuukautta, ja järjestelmän hyödyt eivät vielä silloin ole kunnolla näkyvissä. Käyttöönoton jälkeen järjestelmän käyttöä tulee vielä tehostaa ja toimintoja vakauttaa. Käytön aikana voidaan huomata myös lisätarpeita, kuten uusia räätälöintejä tai uusia liitäntämahdollisuuksia muihin järjestelmiin. Jatkuvan parantamisen vaihe käsittää järjestelmän päivittämisen ja tarvittaessa uusien moduuleiden ja ominaisuuksien käyttöönoton. 21

22 Muutosvaihe tarkoittaa sitä, että ERP-järjestelmä antaa mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaa ja kehittää toimintaa usealla sektorilla. /9/ Kuva 7. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottovaiheessa yrityksen suorituskyky heikkenee, kunnes järjestelmää opitaan hyödyntämään tehokkaasti /9/ 4.1 Kustannukset ERP-järjestelmää hankittaessa on olennaista huomioida investoinnin kokonaiskustannukset, jotka eivät koostu pelkästään järjestelmän hankintahinnasta. ERP-järjestelmän kokonaiskustannukset syntyvät seuraavasti /31/: Hankintahinta Ohjelmiston käyttöönotto ja mahdolliset asiakaskohtaiset räätälöinnit Käyttökoulutus Mahdolliset laitteistosta ja tietoliikenteestä aiheutuvat kulut Lisenssimaksut ylläpidosta IT-henkilöstökulut 22

23 4.2 Projektinhallinnan menetelmät ja analyysit ERP-järjestelmäprojektin hallintaan on kehitetty useita menetelmiä ja työkaluja, joita tässä kappaleessa esittelemme muutaman. Työkaluja hyödyntämällä järjestelmän valinta ja käyttöönotto sujuu hallitummin ja tehokkaammin. Toimintoanalyysin avulla määritellään yrityksen kriittiset toiminnot ja selvitetään, miten näiden toimintojen tietojenkäsittelyä ja toiminnallisuutta voidaan kehittää. Kriittiset toiminnot määrittelevät, minkälaisia ominaisuuksia ERP-järjestelmässä ehdottomasti pitää olla. Toimintoanalyysin avulla selvitetään ja mallinnetaan liiketoimintaprosessien tehtäväkokonaisuudet tieto- ja materiaalivirtoineen. Tiedonkeruu tapahtuu avainhenkilöiden haastatteluiden avulla. Sen jälkeen määritellään, miten prosesseja halutaan kehittää. Lopuksi arvioidaan miten toiminta työpisteessä muuttuu uuden ERP-järjestelmän myötä. Toimintaympäristöanalyysin avulla havainnoidaan yrityksen henkilöstön päivittäistä toimintaa. Havainnoinnin avulla saadaan usein esille asioita, joita haastatteluissa ei tule ilmi. Havainnoinnin avulla nähdään, miten käytännössä tuotantoympäristössä toimitaan ja miten informaatio kulkee eri pisteiden ja/tai henkilöiden välillä. Toimintaympäristöanalyysin avulla lisäksi arvioidaan, miten toimintaa joudutaan muuttamaan uuden ERP-järjestelmän myötä. Lisäksi voidaan listata mahdollisia kehitysehdotuksia. Riskianalyysin tavoitteena on tunnistaa ERP-järjestelmäprojektin epävarmuustekijät. Riskianalyysissä kuvataan yleiset ja yrityskohtaiset riskit. Riskejä syntyy ERP-järjestelmän hankintaan liittyvistä tekijöistä sekä yrityksen omasta toimintatavasta. Riskianalyysissa arvioidaan riskien vakavuutta ja todennäköisyyttä. Riskeistä kuvataan aiheuttaja, vaikutukset, ja listataan toimenpide-ehdotukset riskien ennaltaehkäisemiseksi. /1/ Näiden analyyseissä ilmi tulleiden asioiden perusteella voidaan tehdä vaatimusmäärittely, jonka kriteereiden perusteella ERP-järjestelmä voidaan periaatteessa valita. Vaatimusmäärittelyä voidaan käyttää tarjouspyyntöjen liitteenä helpottamaan eri järjestelmien vertailua. 4.3 Toiminnanohjausjärjestelmien vertailu ERP-järjestelmäprojektin alussa yritys laatii vaatimusmäärittelyn, jossa arvioidaan mitä ominaisuuksia järjestelmän täytyy ehdottomasti sisältää. Arviointikriteerit priorisoidaan ja niille annetaan painoarvot. Arviointikriteereiden painoarvo kertoo järjestelmäominaisuuksien 23

24 tarpeellisuuden. Luokittelu voi tapahtuu asteikolla: tärkeä ominaisuus, hyvä piirre olla olemassa, mukava lisäominaisuus ja ei tärkeä ominaisuus. Tarjouspyynnössä kuvataan yrityksen liiketoiminta ja järjestelmälle asetettavat vaatimukset. Tarjousvertailussa testataan eri järjestelmien suomat ominaisuudet arviointikriteerien mukaan ja lasketaan eri järjestelmien soveltuvuuspisteet. Pisteytystä ei kuitenkaan tarvitse tulkita liian orjallisesti, vaan se on yksi työkalu päätöksenteossa. Täysin välttämättömät ominaisuudet voidaan myös jättää pisteytyksen ulkopuolelle erikseen harkittaviksi, sillä ne on usein tarjolla kaikilla järjestelmillä. /1/ 4.4 Järjestelmäntoimittajien vertailu Koska järjestelmäprojektin kokonaishinta ei synny ainoastaan hankintahinnasta, vaan myös toimittajan tarjoamista palveluista, myös eri ERP-järjestelmätoimittajia verrataan keskenään. Järjestelmätoimittajan tarjoamat palvelut voidaan jakaa käyttöönottovaiheen palveluiksi ja jatkuviksi ylläpitopalveluiksi. Arvioinnissa huomionarvoisia seikkoja ovat mm. järjestelmätoimittajan sitoutuminen asiakkaaseen, tekninen osaaminen, käytettävissä olevat resurssit, referenssiyritykset ja toimialaosaaminen. Lisäksi on aina eduksi, jos järjestelmäntoimittaja ja asiakas tuntevat toisensa entuudestaan. Järjestelmätoimittajaa voidaan arvioida myös seuraavilla ominaisuuksilla: toimittajan vakavaraisuus, toiminnan pitkäjänteisyys, ymmärrys yrityksen ongelmakentästä, ohjelmiston kehityssuunnitelma, yhteistyökyky, hinnoittelupolitiikka ja henkilöstön osaaminen. Lisäksi merkittävä tekijä on henkilökemiat järjestelmäntoimittajan ja asiakkaan välillä. /31/ Jos asiakasyritys toimii alihankkijana suuremmille yrityksille, se usein joutuu tai haluaa valita ERPjärjestelmän, jossa on toimivat rajapinnat yhteistyökumppanin järjestelmän kanssa. Isolla konsernilla on usein käytössä SAP- tai Microsoft NAV-järjestelmä. Nykyisin monet pienemmät järjestelmät tarjoavat rajapintaratkaisut näihin massiivisiin järjestelmiin. Rajapintoja eri järjestelmien välillä voidaan rakentaa myös räätälöimällä. Asiakasyritys voi myös kysyä muiden yritysten kokemuksia vastaavista järjestelmähankkeista, mielipiteitä järjestelmätoimittajasta, mahdollisista ongelmatilanteista, palveluiden tasosta ja hinnoittelumalleista. Tällaiset keskustelut ovat tärkeitä, sillä objektiivista tietoa järjestelmätoimittajasta on vaikea saada. /1,31/ Arvioinnissa pitää ottaa huomioon myös tällä hetkellä IT-alalla tapahtuva kova kilpailu ja markkinatilanteiden nopeat muutokset. Isommat yritykset ostavat pienempiä toimijoita, jolloin 24

25 pienemmän järjestelmän kehitystyö voi pysähtyä tai hidastua. Järjestelmäntoimittajan kyvyt ja resurssit kouluttaa, päivittää ja ylläpitää järjestelmää myös vaihtelevat. Järjestelmäntoimittajan tarjoamia palveluja ovat mm: /27, 13/ Soveltuvuusanalyysi Järjestelmäntoimittaja arvioi järjestelmän soveltuvuutta vaatimusmäärittelyn jälkeen ja varmistaa, että asiakas saa ohjelmistokokonaisuuden siinä laajuudessa, kun se tarvitsee. Projektinjohtaminen Projektinjohtamisella varmistetaan sopimuksenmukainen järjestelmän käyttöönotto ja toteutus. Sopimuksilla määritellään projektintoteuttajan ja tilaajan vastuut. Projektin onnistumisen edellytyksenä on selkeä työnjako järjestelmätoimittajan ja asiakasyrityksen välillä. Konsultointipalvelu Konsultoinnin tehtävänä on kehittää asiakkaan toimintoja ja antaa kehitysohjeita sekä suosituksia. Konsultoinnin lähtökohtana on asiakkaan antama informaatio, toiveet ja liiketoiminnan asettamat vaatimukset. Koulutus- ja tukipalvelut Koulutuspalvelut toteutetaan yleensä joko asiakaskohtaisena koulutuksena tai kurssikoulutuksena. Lisäksi usea järjestelmätoimittaja tarjoaa lisäkoulutusta ja erikoistilanteiden neuvontaa tarvittaessa. Uusille työntekijöille voi tilata koulutuksen tai sitten yrityksen pääkäyttäjä kouluttaa heidät. Koulutuksia järjestetään usein myös silloin kun uusi järjestelmämoduuli otetaan käyttöön. Tekninen konsultointi Tekninen konsultointi tarjoaa asiakkaalle ohjelmiston asennukset ja käyttöympäristön konsultointia. Käyttöympäristöön liittyvässä konsultoinnissa selvitetään asiakkaan laiteympäristön, kolmansien osapuolien ohjelmistojen ja ERP-moduulien keskinäiset yhteensopivuudet teknisten ominaisuuksien ja suorituskyvyn kannalta katsottuna. Räätälöinti Asiakkaalla on mahdollisuus ostaa asiakaskohtaista ohjelmointiräätälöintiä, jonka avulla saadaan toimimaan joku asiakkaan haluama erikoisominaisuus. Monesti myös integroinnit muihin järjestelmiin ja raportoinnit vaativat räätälöintiä. Räätälöinti on kuitenkin kallista. Lisäksi eri järjestelmätoimittajat käsittävät eri tavalla räätälöinnin. Osa voi puhua parametroinnista, osa räätälöinnistä, vaikka tarjoavat samaa palvelua. 25

26 Ylläpitopalvelut Yleensä ERP-järjestelmissä on HelpDesk-palvelu ja puhelintukipalvelu. HelpDesk-palvelun avulla yritys voi jättää viestin ongelmista ja järjestelmätoimittaja reagoi niihin mahdollisimman nopeasti. Usealla järjestelmätoimittajalla on erikoisasiantuntijoita, jotka ovat erikoistuneet tietyille toimialoille ja tiettyjen järjestelmämoduulien kehittämiseen, ja ymmärtävät hyvin eri yritysten ongelmatilanteita. Jatkuva kouluttaminen Jatkuvan koulutuksen piiriin lasketaan järjestelmä uusien järjestelmäominaisuuksien koulutus, lisäkonsultointipalvelut, ja esim. version vaihdot vuosittain. 4.5 Arviointikriteerit pk-yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän valintaan ERP-järjestelmien arviointikriteerit ovat yrityskohtaisia, sillä jokainen yritys määrittelee ne itse omista lähtökohdistaan. Merkittäviä kriteereitä ovat mm. hankintahinta, yritykselle soveltuva modulaarinen sisältö, järjestelmäntoimittajan luotettavuus ja kokemus aiemmista hankkeista, toimialatuntemus, yhteistyökyky asiakkaan kanssa, toimittajan maantieteellinen sijainti, tuki- ja lisäpalvelut ja niiden taso, järjestelmän käytettävyys ja integrointimahdollisuudet muihin järjestelmiin. ERP-järjestelmää käyttää melkein jokainen yrityksen työntekijä joltain osin, joten järjestelmän käytettävyys nousee tärkeäksi kriteeriksi. ERP-järjestelmät sisältävät automaattisia rutiininomaisia toimintoja, kuten hälytysrajat varastossa ja automaattiset työnkulut. Näitä ominaisuuksia ei kuitenkaan monissa tapauksissa käytetä, vaikka ne automatisoisivat yrityksen liiketoimintaprosesseja. Järjestelmän tehokas hyödyntäminen vaatii yksinkertaisen ja selkeän käyttöliittymän. Järjestelmän neuvontatyökalu, ja sen yksinkertainen käyttömahdollisuus, on myös tärkeä ominaisuus. /22/ ERP- järjestelmän valintaan vaikuttaa yrityksen tuotantomalli. Jos yrityksen tuotannossa vuorottelevat vakiotuotteet, joita ei paljon konfiguroida, niin yritys voi tulla toimeen ERPjärjestelmällä, jolla on kevyempi tuotannonsuunnittelu- ja tuotehallintamoduulit. Tilausohjautuvassa tuotannossa on eritasoisia tuoterakenteita kokoonpanovaiheessa, ja tuotteisiin tulee usein muutoksia. Silloin yritys tarvitsee tuotantolähtöisen ERP-järjestelmän. 26

27 Järjestelmäntoimittajalle kerrotaan jo vaatimusmäärittelyvaiheessa, minkälainen yrityksen tuoterakenne ja tuotannon toimintomuoto ovat. Näin toimittajat voivat demonstraatiotilaisuudessa näyttää, miten juuri kyseistä tuotantoa ja tuotteita voidaan ohjata heidän järjestelmällään. /30/ ERP-järjestelmän hankintahinta vaihtelee merkittävästi. Lisäksi järjestelmäprojektin kokonaishinta voi olla jopa 60 % suurempi kuin hankintahinta. Kun arvioidaan eri järjestelmien kokonaishintaa, pitää yrityksen laskea koko järjestelmän elinkaaren hinta. Järjestelmätoimittajat ilmoittavat eri tavalla järjestelmän hinnan. Jotkut toimittajat antavat pelkän hankintahinnan ja laskuttavat kaikista muista palveluista erikseen, jotkut taas tarjoavat könttäsummaa, jossa on yksilöity tarkasti, mitä toimintoja sopimus pitää sisällään. Sopimusvaiheessa yrityksen kannattaa sopia mahdollisimman tarkkaan kaikki ehdot, esim. hintatakuut vaatimusmäärittelyn jälkeen. /31/ 4.6 Sopimuksen teko järjestelmäntoimittajan kanssa Arviointivaiheen avulla löydetään usein 1-3 sopivaa järjestelmää ja/tai järjestelmätoimittajaa. Ennen kuin sopimus allekirjoitetaan, on yrityksen oltava täysin varma, että ERP-järjestelmä soveltuu niiden liiketoimintaansa ja kaikki tarvittavat lisäpalvelut on kartoitettu. Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen muutoksia on erittäin vaikea tehdä. Vaatimusmäärittelyn pohjalta laadittuun tarjouspyyntöön määritellään kattavasti ERP-järjestelmältä odotettavat ominaisuudet, moduuleiden tarvittavat lisenssimäärät, ja muut sopimukseen liittyvät asiat ja ehdot. Näin järjestelmätoimittaja voi arvioida järjestelmän hinnan sekä tarvittavan räätälöinnin ja koulutuksen määrän. Vaatimusmäärittelyn huolellinen tekeminen säästää aikaa ja resursseja ERP-järjestelmän valintavaiheessa. /1,31/ Sopimuksessa määritellään kiinteät vuosittaiset lisenssimaksut, johon kuuluu mm. järjestelmän päivittäminen. Päivityksiä, jotka kuuluvat lisenssimaksuihin, syntyy suunnilleen kerran vuodessa. Sopimuksessa määritellään myös räätälöinnin tuntihinta. Yleensä jos asiakasyritys haluaa uusia räätälöityjä ratkaisuja, niin se aiheuttaa lisäkustannuksia. Sopimuksessa voidaan myös määritellä aikataulu, mitä modulaarisia toimintoja otetaan käyttöön välittömästi ja missä järjestyksessä käyttöönotto tapahtuu. Sopimusvaiheessa sovitaan käyttökoulutuksen määrästä. Asiakasyritykselle on tärkeää, että mahdollisimman moni työntekijä osaa käyttää järjestelmää laajemminkin kuin omien tehtäviensä osalta. Käyttökoulutuksesta ei kannata tinkiä, vaikka järjestelmä maksaa paljon. Kalliista 27

28 investoinnista saa kaikki tehot irti ainoastaan ammattitaitoinen koulutettu henkilöstö. Tarvittavan käyttökoulutuksen määrä vaihtelee yrityksen koosta ja toiminnasta riippuen. Sopimuksessa määritellään ERP-järjestelmän vakuutukset ja takuut. Jotkut järjestelmätoimittajat antavat hintatakuun siitä, että ERP-järjestelmä saadaan käyttöön sovituin kustannuksin, aikatauluin ja ominaisuuksin. Tällöin käyttöönottovaiheen mahdollisesta ylimääräisestä räätälöinnistä ja parametroinnista ei veloiteta mitään. Järjestelmätoimittajat voivat myös luvata tietyksi ajaksi (esim v) kehitys- ja ylläpitopalveluita. Lisäksi toimittaja voi tarjota joustavuustakuun, jolloin yritys voi tarvittaessa vähentää eri moduulien ostettujen lisenssien määrää tilanteen mukaan (esim. lomautukset) ilman ylimääräisiä kustannuksia. /30/ Sopimuksen tekovaiheessa kannattaa hyödyntää erikoisasiantuntijoiden osaamista ja harkita lakimiehen apua. Kaikista sovituista asioista pitää sopia kirjallisesti. Sopimukseen kirjataan myös ehdot toimitussopimuksen purkamisesta. 4.7 ASP- ja SaaS palvelut Yhtenä kannattavana vaihtoehtona pk-yrityksille on ERP-järjestelmän ASP-sovellusvuokraus (Application Service Providing). Asiakasyritys käyttää sovellusvuokrauspalveluita pohjautuen kiinteään vuokrahintaan. ASP-palvelusta veloitettava kuukausittainen sovellusvuokra kattaa kaikki ohjelmistosovelluksen käyttöön liittyvät asiat, kuten palvelujen käyttöoikeus ja ylläpito, palvelun toiminnan takaaminen, varmuuskopioinnit, ohjelmistopäivitykset ja tuotetuki. ASP-sovellusvuokrauksena toimitettavat palvelut ylläpidetään varmuuskopioiduilla ja tietoturvallisilla palvelimilla, jotka sijaitsevat fyysisesti turvallisessa palvelinsalissa. ASP-sovellusvuokrauksessa on yleensä kaksi palveluntarjoajaa. Toinen on palvelintilan ja käyttöympäristön tarjoaja ja toinen ohjelmistotuotteen tarjoaja. Taulukossa 2 on listattu järjestelmän sovellusvuokrauksen hyviä puolia ja mahdollisia riskejä. /28/ Nykyisin puhutaan myös SaaS-ohjelmistopalvelusta (Software as a Service), joka pohjautuu kiinteään kuukausimaksuun. Tällöin ohjelmistotuotteen tarjoajalla on kaikki vastuu järjestelmän toimivuudesta. Tarjoaja järjestää myös käyttöympäristön itse tai alihankintana. Ohjelmisto sijaitsee palveluntarjoajan ympäristössä ja sitä käytetään esim. selaimen tai työpöytäyhteyden kautta. SaaSohjelmistopalvelumalli on yleistymässä järjestelmäntoimittajien keskuudessa. SaaS-ohjelmisto-palvelua tai ASP-sovellusvuokrausta käyttävät yritykset pystyvät arvioimaan tietojärjestelmän elinkaaren kustannukset huomattavasti tarkemmin. 28

29 Taulukko 2. Sovellusvuokrauksen vahvuudet ja riskit /28/ ASP-sovellusvuokrauksen vahvuudet Ohjelmiston aloituskustannukset jäävät pieniksi (ei lisenssimaksuja) Käyttökustannusten ennakoitavuus paranee hintatietoisuus paranee Ohjelmiston käyttöönotto on nopeaa ja laajentaminen helppoa Yrityksen ei tarvitse investoida omiin laitteisiin tai huoltaa niitä Tuki- ja ylläpitopalvelut kuuluvat automaattisesti hintaan Käyttäjä on ajasta ja paikasta riippumaton ASP-sovellusvuokrauksen heikkoudet Yrityskohtaisia räätälöintejä ei yleensä tehdä, esim. rajapinnat muihin käytettäviin järjestelmiin Tietoturvariskit kasvavat, kun toimitaan verkossa Verkkoyhteyksien on toimittava 5. Suomessa markkinoilla olevia toiminnanohjausjärjestelmiä Tässä työssä kartoitettiin Suomessa markkinoilla olevia pk-yrityksille suunnattuja ERP-järjestelmiä. Työ tapahtui tutustumalla toimittajien verkkosivuihin ja tuote-esitteisiin. Webropol-ohjelmistolla laaditun kyselytutkimuksen avulla kerättiin informaatiota eri järjestelmien ominaisuuksista. Yhteensä 14 järjestelmätoimittajaa vastasi kyselyyn. Lisäksi tutustuttiin järjestelmäntoimittajiin vierailemalla niiden luona ja haastateltiin puhelimitse. 5.1 WISE Wise-järjestelmä on Wisetime Oy:n toimittama ja valmistama ERP-järjestelmä. Wisetime Oy:n toimipiste sijaitsee Oulussa. Myös tukipalvelut sijaitsevat Oulussa. /32/ Wise-järjestelmä pohjautuu Oracle-tietokantaan ja toimii Windows-ympäristössä. Tuotteisto pohjautuu pääosin heti käyttöönotettavaan perusjärjestelmään, johon on mahdollisuus räätälöidä lisäominaisuuksia tarvittaessa. Wise-järjestelmän vahvuutena on joustavuus, kattava raportointimahdollisuus, sekä tuotteiden ja osien nopeat ja selkeät hakutoiminnot. Yritys tarjoaa myös konsultointia järjestelmän käyttöönottovaiheessa sekä järjestelmän päivityspalveluita. Asiakkaina yrityksellä on sekä monikansallisia yrityksiä, mutta myös pienempiä yrityksiä. Yritys tarjoaa isoille yrityksille Wise-Enterprise-ohjelmistoa ja pk-yrityksille Wise-Partner-ohjelmistoa. Näillä ohjelmistoilla pystytään hallitsemaan yrityksen toimintaa useassa eri toimipisteessä. Wiseohjelmistoa käytetään useilla eri toimialoilla. Referenssiyritysten toimialat löytyvät elektroniikkateollisuudesta, metalliteollisuudesta, ja ajoneuvoteollisuudesta. Yrityksen referenssiyrityksiä ovat esim. PKC Electronics Oy sekä Rannikon Konetekniikka Oy Raahessa. 29

30 5.2 Lemonsoft Lemonsoft Oy on Vaasassa sijaitseva ohjelmistotalo, joka valmistaa Lemonsoft-järjestelmiä. Yrityksellä on oma jälleenmyyjä- ja järjestelmätoimittajaverkosto, joka hoitaa ohjelmiston käyttöönottoon liittyviä palveluja ja muita tukipalveluita. Lemonsoft:n lähin jälleenmyyjä sijaitsee Oulunsalossa. Lemonsoft-järjestelmä soveltuu pk-yrityksille. Sopiva ohjelmiston käyttäjämäärä on muutamasta käyttäjästä sataan käyttäjään. Tuotannonohjauksessa Lemonsoft-ohjelmistolla voidaan määritellä kuormitettavat työstökoneet. Työjonoja voidaan laatia helposti, ja kapasiteetin käyttöastetta pystytään seuraamaan helposti. Lemonsoft-järjestelmä on alun perin suunnattu kaupan alalle, mutta siihen on liitetty uusia moduuleita, joten se sopii myös tuotantokäyttöön. Lemonsoft-järjestelmä on edullinen valinta, se maksaa ohjelmien asennuksen kanssa. Vuosittaiset lisenssimaksut ovat n. 15 % hankintahinnasta. Lemonsoft-järjestelmän voi ostaa myös ASPpalveluna. /33/ 5.3 Lean System Tieto Oyj toimittaa Lean System-järjestelmiä. Lean System-järjestelmä on laaja ERP-järjestelmä, joka voidaan ottaa käyttöön yrityksen tarpeen mukaan joko kokonaisuutena tai osajärjestelmittäin moduuleittain. Lean Systems-järjestelmällä on visuaalinen kapasiteetin ohjausominaisuus, jossa tehdyt päätökset päivittyy välittömästi näytölle. Myös töiden aikataulutustoiminto toimii hienosti. Materiaalien ohjauksessa voidaan osa alihankkijoilta tilattavista komponenteista määritellä tilattaviksi automaattisesti. Lean System-ohjelmistossa on hyvät liityntämahdollisuudet muihin ohjelmistoihin. Järjestelmäntoimittaja tuntee konepajatekniikan toimialan, ja he olivat toimittaneet ERP-ratkaisuja usealle konetekniikan yrityksille. Järjestelmä on muokattavissa parametrisoinnilla, ja räätälöintiä pyritään välttämään. Lean System julkaisee uuden versiopäivityksen vuosittain /34/ Lean System-järjestelmä maksaa käyttöönotettuna Vaihtoehtoisesti järjestelmä voidaan vuokrata ASP-palveluna. 30

31 Kuva 8. Lean System toiminnanohjausjärjestelmän rakenne 5.4 Jeeves Selected ja Jeeves Universal Ruotsalainen Jeeves Oy toimittaa Jeeves Selected- ja Jeeves Universal-järjestelmiä. Jeeves Selected on tarkoitettu pienille yrityksille (< 50 työntekijää) ja Jeeves Universal keskisuurille yrityksille ( työntekijää). Järjestelmät perustuvat yhteiseen alustaan, jolloin yritys voi saumattomasti vaihtaa järjestelmästä toiseen liiketoimintansa tarpeiden mukaan. Yritys voi ottaa käyttöön Jeevesjärjestelmän eri moduuleja moduuli kerrallaan. Myös yrityskohtainen räätälöinti on mahdollista. Jeeves-järjestelmässä on reaaliaikainen tuotannonohjaus- ja tuotantotilanteiden analysointiominaisuus. Järjestelmä soveltuu moniin erityyppisiin varastoprosesseihin ja sillä on monivarastoominaisuus. Jeeves-järjestelmän hinta on käyttöönotettuna. Järjestelmälle luvataan pitkä elinkaari, joka vähentää pienen yrityksen investointiriskiä. Järjestelmä on kansainvälinen ja sillä on yli 3700 käyttäjäyritystä. Staria Oyj Helsingissä on toimittanut Jeeves-järjestelmiä yli 5 vuotta. /35/ Jeeves-järjestelmä on suunniteltu kasvuyrityksille vähittäiskaupan-, tuotannon- ja palvelualoilla. Järjestelmää käytetään mm. metalliteollisuudessa, pienissä konepajoissa, paperiteollisuudessa, julkisessa palvelussa sekä tukkukaupassa. Konepajateollisuuden asiakasyrityksiä ovat mm. Mannerin Konepaja sekä JMC Engine. 31

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa

IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa ValtioExpo 7.5.2009 Antti Karjalainen, Johtaja Hankkeen taustaa Tavoitteena yhden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen vuonna

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Pk-yritysten toiminnallisen tehokkuuden kasvattaminen (TOTE)

Pk-yritysten toiminnallisen tehokkuuden kasvattaminen (TOTE) Pk-yritysten toiminnallisen tehokkuuden kasvattaminen (TOTE) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Työkalun tarkoitus... 3 Toiminnanohjausjärjestelmä... 3 Historiaa... 3 Työkalu - manuaalivaihe... 4 ERP-järjestelmän

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kilpailutusprosessiin tehoa

Kilpailutusprosessiin tehoa A Basware Presentation Kilpailutusprosessiin tehoa käytännön kokemuksia ja vinkkejä RFx ohjelmiston käytöstä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Tietoiskun ohjelma

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan.

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan. Työ on muuttunut Digitalisoimme työajanhallinnan. Työn tulos ei synny sen tekemiseen käytetystä ajasta vaan sen tuottavuudesta. Työ on muuttunut. Digitalisaatio sekä muutokset ympäristössä, yhteiskunnassa

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

SharePoint verkkopalvelualustana

SharePoint verkkopalvelualustana SharePoint verkkopalvelualustana Agenda Onko Microsoft onnistunut pyrkimyksissään kehittää SharePointia nykyaikaiseksi verkkojulkaisualustaksi? Vieläkö se mielletään lähinnä dokumenttienhallintaan sopivana

Lisätiedot

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI

ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI ASIAKASLUPAUKSEMME HELSINKI 02 ASIAKKAAMME PARAS KUMPPANI Meillä Swagelok Helsingissä on tavoitteena aina tyytyväinen asiakas. Haluamme tehdä joka päivä parhaamme asiakkaidemme eteen. Asiakaspalvelu Tarjoamme

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Pasi Seppänen 21.4.2016 Seuraavilla sivuilla on käyty lävitse tyypillisiä tilanteita ja huomioitavia asioita, joita tulee esiin investointihankkeissa.

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

HYVÄN MIELEN RAKENTAJA

HYVÄN MIELEN RAKENTAJA HYVÄN MIELEN RAKENTAJA Lean & korjausrakentaminen työpaja 11.6.2014 Linjasaneerausten vallankumous - heitetään hukka pihalle Sami Kokkonen, Fira Palvelut Oy AGENDA Lyhyt yritysesittely Lyhyesti rakennusalan

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA ENEMMÄN AIKAA TYÖLLE, JOLLA ON MERKITYSTÄ Tiimien erilaiset toimintatavat ja tiedon tarpeet aiheuttavat usein turhaa selvittelytyötä ja samaa tietoa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HELSINGIN KAUPUNKI JA LOGICA OY 1 Palvelusopimus 22005 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PALVELUNA -PALVELUN TEKNINEN PALVELINYMPÄRISTÖN KUVAUS... 2 2 PALVELUNA-PALVELU...

Lisätiedot

APPLICATION MANAGEMENT SERVICES. ecraft

APPLICATION MANAGEMENT SERVICES. ecraft APPLICATION MANAGEMENT SERVICES ecraft Referre @ecraftreferre referre@ecraft.com ecraft Referre Hallittu tiedolla johtaminen Me ecraft Referrellä koemme että BI-ratkaisussa on kyse enemmästä kuin teknisestä

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteinen viestintäratkaisu Viestintäratkaisu vastaa hallinnon tuottavuus, vaikuttavuus ja asiakeskeisyys

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Järjestelmän alasajon suunnittelu. Kullström Satu

Järjestelmän alasajon suunnittelu. Kullström Satu Järjestelmän alasajon suunnittelu Kullström Satu 13.3.2016 Sisältö Yleistä alasajon suunnittelusta Case Fennia 2 Elinkaaren loppu Wikipediassa Ohjelma ei kuole koskaan. Ohjelma voi tulla tarpeettomaksi

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

ATK Team Tomerat TARJOUS 1 (5)

ATK Team Tomerat TARJOUS 1 (5) ATK Team Tomerat TARJOUS 1 (5) Sirkkeli Yrityksemme ATK Team Tomerat Yrityksemme on perustettu vuonna 1979 ja siitä lähtien on yrityksessämme tuotettu toiminnanohjausjärjestelmiä asiakkaiden käyttöön.

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi.

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. 40 vuotta asiantuntijuutta Meillä on 40 vuoden kokemus sosiaali ja terveydenhuollosta. Haluamme jatkossakin kehittää parhaita ratkaisuja

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät 11.1.2017 Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist 1 Mottomme! Me yrittäjät elämme myymällä mutta me teemme voitot ja tulokset

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20160601 Nykyinen tiedonvaihto verkkoyhtiöitten ja urakoitsijoiden välillä on vaihtelevaa Tilausten välitys sähköpostilla Tilausten

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

LIIKENNEVALOJEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ

LIIKENNEVALOJEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ LIIKENNEVALOJEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ Liite 1: 19.8.2015 Liikennevalojen ohjaus- ja valvontajärjestelmä Sivu 1 / 4 Sisällys 1 Johdanto 2 2 Hankintayksikkö 2 3 Hankinnan kohde 2 3.1 Ohjelmistotoimitus

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima Esityksen sisältö Johdanto Yleistä leimausmenettelystä ja leimasta Leimausmenettelyn vaiheet Kuinka määrittelyjen mukaisuus testataan: esimerkkejä testitapauksista Olennaisimmat kysymykset leimausmenettelyn

Lisätiedot

Datalähtöinen IT-palveluprosessien kehittäminen, analysointi ja suorituskyvyn mittaaminen Prosessipäivät 2016 Matti Erkheikki QPR Software

Datalähtöinen IT-palveluprosessien kehittäminen, analysointi ja suorituskyvyn mittaaminen Prosessipäivät 2016 Matti Erkheikki QPR Software QPR Software Datalähtöinen IT-palveluprosessien kehittäminen, analysointi ja suorituskyvyn mittaaminen Prosessipäivät 2016 Matti Erkheikki QPR Software Agenda QPR Software Oyj lyhyesti Menetelmän esittely

Lisätiedot