Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Transkriptio

1 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa depression suorat hoitokustannukset + sv-päivärahat + eläkkeet n M (nousussa) Global Burden of Disease 2020 arvioi depression olevan merkittävin yksittäinen sairaustaakka elämänlaadulla painotetuilla elinvuosilla mitattuna v (Murray & Lopez, WHO 1997) 1

2 Ajankohtaisesti n. 5-6 % ja Elämän aikana n. 20 % väestöstä (Terveys 2000: Pirkola ym. 2004) Noin suomalaista ajankohtaisesti Naisilla 1,5 2 kertaa miehiä yleisempi Perusterveydenhuollossa n :lla % depressio Psykiatrisessa ESH:ssa depressiopotilaiden osuus on noin puolet potilaskäynneistä Yleislääkärin vastaanotolle tulevien potilaiden oirekuva 69% somaattiset oireet 31% muut oireet 69% yleislääkärin vastaanotolle tulevista depressiopotilaista hakeutuu lääkäriin yksinomaan depressiosta aiheutuvien somaattisten oireiden takia selkäkivut päänsärky väsymys sydämentykytys jännitysniska vatsakivut ahdistus rinnassa ruuansulatushäiriöt huimaus Simon et al. (1999): 1146 potilasta käsittävä tutkimus 2

3 Kysely lähetettiin vuotiaalle Vastausprosentti % N. 10 %:lla masennusta N. 6 %:lla itsemurha-ajatuksia N. 60 % vastasi, että masennus leimaa ja hävettää N. 80 % tuki avohoidon kehittämistä N. 40 % epäili, ettei terveydenhuollon henkilökunta ota vakavasti mielenterveysoireita Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus. Masennustilasta on kyse, kun oireita on esiintynyt yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan ja oireet ovat vaikeusasteeltaan merkittäviä. Masennuksen oirekuvaan kuuluu yhteensä 10 eri oiretta; mitä useampi oire, sen vakava-asteisempi masennus. 4 3

4 Vähintään kaksi seuraavaa oiretta/kahden viimeisen viikon ajan: Epätavallisen surullinen mieliala, joka ei tunnu kohenevan Mielenkiinnon ja mielihyvän menettäminen asioihin, joista aikaisemmin nautti Väsymystä ja voimattomuutta 5 Itseluottamuksen ja itsearvostuksen aleneminen Aiheettomia syyllisyyden tunteita Kuoleman ajattelua ja kuolemantoiveita Vaikeuksia keskittyä tai tehdä päätöksiä Liikkumisen hitautta, rauhattomuutta tai kiihtyneisyyttä Univaikeuksia tai liiallista nukkumista Painon laskua tai nousua 6 4

5 Lievää masennustilaa poteva pystyy yleensä toimimaan normaalisti. Keskivaikea masennustila huonontaa yleensä jo selvästi työ- ja toimintakykyä. Vaikeasta masennustilasta kärsivä on lähes aina työkyvytön ja tarvitsee usein apua päivittäisissä toimissaan. Psykoottisessa masennuksessa henkilön todellisuudentaju pettää

6 DEPS Naisilla Henkilöillä, joilla on suvussa esiintynyt masennusta Henkilöillä, joilla on aikaisemmin ollut masennusta Henkilöillä, joilla on haavoittuva tunne-elämä Henkilöillä, joilla on ollut vaikea lapsuus, esim. pahoinpitelyä, heitteillejättöä tms. 12 6

7 HOITO- MUOTO LIEVÄ KESKI- VAIKEA VAIKEA PSYKOOTTINEN Psykoterapia + + (+) - Masennuslääkkeet Psykoosilääkkeet Sähköhoito (ECT) Masennuksen hoidossa voidaan käyttää: jotakin vaikuttavaksi osoitettua psykoterapiaa mielialaa kohottavaa lääkehoitoa tai molempia yhtäaikaisesti joissakin tapauksissa myös kirkasvalo- tai sähköhoitoa Hoitomuodon valintaan vaikuttavat yksilölliset tekijät, masennuksen vaikeusaste sekä eri hoitomuotojen saatavuus. 20 7

8 Masennuslääkkeitä on käytettävä säännöllisesti ei tabletti tarvittaessa. Vaikutus alkaa yleensä 2-3 viikon sisällä. Masennuslääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta. Masennuslääkehoidon suositeltu kesto on vähintään 6 kk. Lääkehoidon lopetus tehdään vaiheittain. 22 Työ tuloksellista Toisen asteen ennaltaehkäisyä Säästää kuntien rahaa 8

9 BDI HOIDON ALKU BDI HOIDON LOPPU BDI HOIDON ALKU BDI SEURANTA 9

10 64 % olisi mennyt erikoissairaanhoitoon = kallista 25 % perusterveydenhuollon muille työntekijöille (tkl, ttl, psykologi, tth) = yhtä kallista kuin depressiohoitaja 11 % ei olisi mennyt hoitoon mihinkään = olisivat jääneet heitteille eli muuttuneet kalliiksi myöhemmin Kohtaamalla elämän kipeyden sitä mukaa, kun siihen joudumme - puhumalla, jakamalla, toimimalla Katsomalla kenen taakkoja kannamme Tiedostamalla omat tarpeet ja kunnioittamalla niitä Antamalla anteeksi (realistiset vaatimukset) 10

11 Levon ja rasituksen suhdetta säätelemällä Lepo, loma, ihmissuhteet, liikunta Huolehtiminen fyysisestä terveydestä Hakemalla kulttuurista yhteyttä ihmisenä olemisen ytimeen Terveyskeskus- tai työterveyslääkäri Depressiohoitaja Psykologi Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykiatri 19 11

12 Primaaripreventio: Vaaratekijöihin ja suojaaviin tekijöihin vaikuttaminen (koko väestö) Sekundaaripreventio: Hyvä hoito Tertiääripreventio: Pitkäaikaishoito ja kuntoutuminen Väestölähtöinen ennaltaehkäisy Riskiryhmiin kohdistuva ennaltaehkäisy Korkean riskin omaaviin kohdistuva ehkäisytyö 12

13 ❶ Stressin tunnistaminen > aloitteita työperäisen stressin ennaltaehkäisyyn ja hallintaan > työntekijöiden psyykkisen kestävyyden lisääminen ❷ Otetaan käyttöön kiusaamisen ja häirinnän vastaisia toimia ❸ Edistetään mielenterveyttä ja vähennetään leimaamista ❹ Työnantajille ja työntekijöille on helposti saatavilla psykologista apua seulontaohjelmat, toimivat lähetekäytännöt ❺ Itsemurhien ehkäisyyn koulutetaan avainhenkilöitä, jotka tuntevat varoitusmerkit ja osaavat kohdata itsetuhoiset työntekijät ja ohjata heidät asianmukaisiin terveyspalveluihin ❻ Työympäristö on turvallinen ja pääsy tappaviin välineisiin on rajoitettu ❼ Työntekijän itsemurhayrityksen tai itsemurhan varalle on laadittu kriisi/toimintasuunnitelma LÄHDE: 13