Mieli ja Diabetes. Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli

Transkriptio

1 Mieli ja Diabetes Diabetesosaaja Psykologi Kirsi Ikuli

2 Diabeteksen luonteesta Itse vastuussa omahoidosta Jokapäiväiset valinnat Pysyvä Vakava Paljonko diabetesta voi hallita? Riittävän hyvä juuri nyt? Hoidosta ei tule valmista Positiivinen palaute viiveellä Kirsi Ikuli 2

3 Sairauteen sopeutuminen psyykkisenä kriisinä (Gullberg 1977, Lönqvist 2005) Shokkivaihe: Tunteet myllertää Tuen ja toivon tarjoaminen Reagointivaihe Tunteet myllertää, Mitä? Miksi? Tilaa tunteille, tietoa Työskentely / korjaamisvaihe Surutyön aikaa, mitä sairaus tarkoittaa elämässäni? Suunta myös tulevaan Uudelleen suuntautumisen vaihe Oppinut elämään sairauden kanssa. Sopeutuminen on prosessi, joka voi käynnistyä uudelleen tilanteen muuttuessa joltakin kantilta esim. lisäsairaudet, hypoglykemiatilanne, lapsella kehitysvaihe, elämänkaaren siirtymät Kirsi Ikuli 3

4 Mitä on sairauteen sopeutuminen? Vihaan sairautta, sivuutan sen, teen vain sen mitä on ihan pakko Elämäni on pelkkää sairauden hoitoa Elän minun elämääni ja sairaus ja sen hoito on siinä mukana Kirsi Ikuli 4

5 Mielialat - verensokeri Verensokerivaihtelut voivat vaikuttaa mielialaan Esim. matala verensokeri ärtyisyys, keskittymättömyys, levottomuus.. Korkea verensokeri väsymys, haluttomuus, keskittymättömyys, ärtyisyys.. Mieliala voi vaikuttaa verensokereihin Stressi nostaa monella verensokeria Stressi voi vaikuttaa verensokereihin myös omahoidon kautta: Elämässä muita paineita paljonko on voimia omahoitoon? Kirsi Ikuli 5

6 Elinmuutosten uhka ja pelko Ei mulle tule mitään / kuitenkin kuollaan joku pv Kaikki tulee riippumatta mitä teen Pelko yksin ei motivoi. Tarvitaan tietoa riskeistä että välitän itsestäni ja kokemusta että voin vaikuttaa! Elinmuutokset johtavat diabeteksen merkityksen, hoidon toimivuuden ja mielekkyyden pohdintaan. Tutustutaan ohjattavan ajatuksiin, tunteisiin ja kokemuksiin diabeteksen suhteen. Jaetaan neutraalia, asiallista tietoa. Opitaan hyvän hoidon eduista Hallinnan tunne kasvaa, asioilla on merkitystä Avoimuus & empatia Kirsi Ikuli 6

7 Hypoglykemian uhka ja pelko Mikä matalassa verensokerissa voi pelottaa Oireet Hoitotasapainon heittelyt Onnettomuudet / tapaturmat Pysyvät hermostovauriot Kontrollin menettäminen Kuoleman pelko Pelon seurauksia mm: Korkea verensokeritasapaino Rajoittaminen ja välttäminen Heikentynyt itsetunto Reagoi vääriin oireisiin Paniikki Läheisillä: Vartioi, vahtii, rajoittaa, stressaa, ei nuku kunnolla, holhoaa Kirsi Ikuli 7

8 Mitä tavoitellaan, miten tukea Ei pelkoa pelon hallinta turvallisuuden tunteen vahvistaminen? Luottamus hoitosuhteessa - tutustutaan ohjattava ajatuksiin ja tunteisiin Opetellaan tunnistamaan tuntemukset ennakointi Ymmärrys verensokeriin vaikuttavista tekijöistä - ennakointi Mittaus hallinnan välineenä Tietoa elimistön puolustusmekanismeista Miten toimia kun verensokeri on matalalla Provosoiko hoito? Mikäli välttämiskäyttäytyminen pitää verensokerit korkealla, harjoitellaan vähitellen sietämään ko. ahdistusta herättävää reaktiota ja toimimaan samanaikaisesti tavoitteiden mukaisesti Kirsi Ikuli 8

9 Diabetes ja syyllisyys Onko sairaus oma syy? Sairastuvatko lapseni / lapsenlapseni? Ovatko elinmuutokset omaa syytä? Hoidon tehostamisen tarve olenko hoitanut itseäni huonosti? Diabeteksen hoidon toteuttamisesta tunnetaan usein syyllisyyttä. - Kun oot tehnyt mitä sovittiin ja aina katotaan taas että mitä seuraavaksi, tulee sellainen olo ettei mikään ikinä riitä.. - Olenko tyhmä kun en tee.. Avoin, pohtiva keskustelu Kirsi Ikuli 9

10 Hoitoväsymys Polonsky 1999, Pallayova & Taheri 2014 Millaiset asiat diabeteksessa kuormittavat Diabetekseen ja sen hoitoon liittyvä emotionaalinen kuormitus Koettu vaikutus sosiaalisiin suhteisiin & onko tukea Päivittäinen omahoidon vaade Hoitosuhde Tietää omahoidon tärkeyden mutta ei pysty motivoitumaan siihen. Yrittää huolehtia itsestään, mutta toiminta tuntuu merkityksettömältä. Uupumisen merkkejä, siihen liittyviä tunteita esim. pelot kasvaa, diabetes musertaa / kontrolloi elämääni / tavoitteet tuntuvat ylivoimaisilta / hallinnan tunteen menettäminen Kirsi Ikuli 10

11 Jaksamisen tukeminen Yhteistyösuhde! Tilanteen tunnistamien Tavoitteiden tarkastelu Kielteisten ajatusten ja tunteiden työstämien Aktiivien ongelmanratkaisu Sosiaalinen tuki Rohkaisu ja palaute Kirsi Ikuli 11

12 Masennus ja diabetes Diabetes altistaa masennukselle Huono hoitotasapaino, toistuvat hypoglykemiat, elinmuutosten ilmeneminen, muut sairaudet, turhautuminen.. Masennus altistaa tyypin 2 diabetekselle Insuliiniresistenssiin ja depressioon liittyy samoja biologisia poikkeavuuksia? Elintavat? Masennus heikentää hoidon toteuttamista Kirsi Ikuli 12

13 Kielteinen kehä Elinmuutokset Korkea verensokeri Alakuloisuus, heikentyneet voimavarat Heikentynyt hoito Masennus Kirsi Ikuli 13

14 ICD-10:n mukaiset masennustilan (F32) oirekriteerit, joita sovelletaan oirekuvan osalta myös toistuvassa masennuksessa (F33). Kriteerejä on hieman lyhennetty ja muokattu selkeyden vuoksi. A) Masennusjakso on kestänyt vähintään kahden viikon ajan B) Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista: 1. Masentunut mieliala suurimman osan aikaa 2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää 3. Vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys C) Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä (B ja C yhteenlaskettuina) vähintään neljä: 4. Itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen 5. Perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset 6. Toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen 7. Subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna 8. Psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu 9. Unihäiriöt 10. Ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos Kirsi Ikuli 14

15 Myös läheiset kaipaa tukea: DAWN2, 2013 Tutkittiin myös diabeetikoiden perheenjäsenten kokemuksia. Perheenjäsenistä: 40% koki läheisen diabetekseen liittyvää huomattavaa emotionaalista kuormitusta 61% oli huolissaan hypoista 45% koki diabeteksen vaikuttaneen negatiivisesti emotionaaliseen hyvinvointiin. 35% koki läheisen diabeteksen vaikuttaneen positiivisesti esim. perhe-, ystävyys- tai vertaissuhteisiin. Perheenjäsenistä 37% koki turhauttavana koska eivät tienneet miten tukisivat läheistään, 39% haluaisi olla enemmän mukana tukemassa läheistään Kirsi Ikuli 15

16 DAWN Youth survey vuotiaiden diabeetikoiden vanhemmista / huoltajista: 63% oli huolissaan mahdollisista hypoista useammin kuin joskus 71% oli huolissaan mahdollisista lisäsairauksista useammin kuin joskus 74% koki lapsen diabeteksen takia keskeytyksiä töissä ja päivittäisessä elämässä 38% kuvasi ajatusten pyörivän lapsen diabeteksen ympärillä yli puolet ajastaan Kirsi Ikuli 16

17 Omahoidon tukeminen: Ammattihenkilölähtöisestä auktoriteettisuhteesta potilaslähtöiseen valmentajasuhteeseen Auktoriteettisuhde Ammattihlö tekee hoitosuunnitelman ja tekee hoitopäätöksen, jota potilaan oletetaan noudattavan. Kumppanuussuhde Ammattihlö kertoo potilaalle erilaisista hoitovaihtoehdoista ja neuvottelee potilaan kanssa tälle sopivasta hoitovaihtoehdosta. Valmentajasuhde Ammattihlö ottaa selvää potilaan toiveista ja arkielämästä ja sovittelee yhdessä potilaan kanssa hoidon juuri tälle sopivaksi. Routasalo, Airaksinen, Mäntyranta & Pietilä: Potilaan omahoidon tukeminen. Duodecim 2009; 125: Kirsi Ikuli 17

18 Potilaan ja ammattihenkilön suhde siirryttäessä ammattihenkilölähtöisyydestä potilaslähtöisyyteen, Routasalo ym Kirsi Ikuli 18

19 Omahoidon tukemisessa keskeisiä käsitteitä Potilas voimaantuu tunnistamaan terveysongelmansa ja voimavaransa ja käyttää voimavarojaan ongelman kanssa selviytymiseksi. Autonomia; potilas kokee että hän voi toimia vapaan tahtonsa ja valintojensa pohjalta. Pystyvyyden tunne; uskoa kykyyn vaikuttaa asioihin Motivaatio = Minä haluan + Minä pystyn Kirsi Ikuli 19

20 Tuemme voimaantumista: Tutustumalla ohjattavan ajatuksiin ja asenteisiin Tarjoamalla perusteltua tietoa sopivissa paloissa Tukemalla ohjattavan omaa pohdintaa muutoksen hyödyistä ja haitoista Osallistumalla ratkaisujen etsintään, niiden toimivuuden arviointiin Positiivinen palaute, onnistumiset esiin Motivoivalla haastattelulla Tavoite löytää ja vahvistaa diabeetikon omia voimavaroja tehdä tietoisia valintoja. Omahoidosta ei tule koskaan valmista: Tuen tarve muuttuu mutta ei lopu, jatkuvuus! Kirsi Ikuli 20

21 Omahoito on valintoja, valintoihimme vaikuttavat asiat USKOMUKSET KOKEMUKSET ARVOT ELÄMÄNTILANNE TUNTEET JAKSAMINEN TIETO YMPÄRISTÖ? Kirsi Ikuli 21