Setlementtiliitto: Vau, mikä vanhuus! Yhdessä mukana -projektin avausseminaari Helsinki,

Transkriptio

1 Setlementtiliitto: Vau, mikä vanhuus! Yhdessä mukana -projektin avausseminaari Helsinki, Antti Karisto: Aktiivinen ikääntyminen

2 Aktiivista ikääntymistä ja hyvää elämää koskevat puhetavat, niiden ristiriitaisuudet ja niissä piilevät paradoksit. Vaihtoehtoja näkemykselle, jonka mukaan vanheneminen on vain taakka.

3

4 Det första är att vi äter alldeles för mycket. Vi borde äta mindre och bättre. Det andra är att röra på oss mera, inte nödvändigtis hårdträning, utan mera vardagsmotion under en längre tid. En tredje sak är det sociala, att vi till exempel har ett bra förhållande till våra barn och ett socialt aktivt liv. Matts Lundqvist: Du kan bli hur gammal som helst, Hufvudstadsbladet (Esittely Henrik Ennartin kirjasta Åldrandets gåta. Vetenskapen som förlänger ditt liv)

5 Määrän muuttuminen laaduksi Määrän muuttuminen laaduksi on yksi dialektiikan peruslaki, joka on pantu Josif Stalinin nimiin. Vuonna 1935 Stalin julisti: Elämästä on tullut parempaa, elämästä on tullut iloisempaa Bruttokansantuotteen kasvu osoituksena hyvinvoinnin lisääntymisestä Elämän pituus: mitä pitempi, sen parempi

6

7 Vanhenemisessa ei ole mitään hyvää -Onko vanhenemisessa mitään hyvää? -Ei mitään. En suosittele vanhenemista kenellekään Reaktiokyky heikkenee, joutuu pelkäämään, että kaatuu tuolla kadulla. Nuoret naiset katsoo sua niin kuin sä olisit joku saatanan kummitus. Jörn Donner Juha Itkosen haastattelussa Lajinsa viimeinen, Image, helmikuu 2013

8 On vanhenemisessa sentään jotakin hyvää Olen samaa mieltä kuin Lasse Pöysti: oli helvetin kivaa olla nuori ja vituttaa olla vanha. Koko ajan pystyy tekemään vähemmän eikä viisauttakaan tule lisää. Positiivista on se, että pääsee eläkkeelle ja voi tehdä mitä tahtoo. (Neil Hardwick, ET 2/2013).

9 Olipa kerran hemuli, joka oli töissä huvipuistossa, mutta sehän ei aina merkitse, että elämä olisi hirveän hauskaa. Hän nipsasi reikiä pääsylippuihin, ettei kukaan saisi pitää hauskaa enempää kuin yhden kerran, ja tuollainen puuha saattaa tehdä mielen alakuloiseksi, jos sitä joutuu tekemään koko elämänsä ajan. Hemuli nipsutti ja nipsutti, ja nipsuttaessaan hän haaveili, mitä tekisi päästyään lopulta eläkkeelle. Ellei joku satu tietämään mitä eläkkeelle pääseminen merkitsee, niin kerrotaan asia: kun ihminen tulee tarpeeksi vanhaksi, hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa. Ainakin hemulin omaiset olivat selittäneet niin. (Tove Jansson: Hemuli joka rakasti hiljaisuutta. Kokoelmassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia)

10

11 Ikihyvä Päijät-Häme Seurantatutkimus kolmen syntymäkohortin (s , ja ) terveyskäyttäytymisestä, terveydestä, vanhenemisen kokemuksista ja elämäntyylistä. Aineistojen keruu alkoi vuonna 2002 ja jatkui vuoteen 2012.

12 Poimintoja viime vuoden kohokohdista * aitan korjaus hauskassa porukassa * ensimmäinen konsertti Sibeliustalossa * ensimmäinen yhteinen golfkierros lasten perheiden kanssa * 110 asteen pakkasessa Reumalla * ennätyshauki uistimella * huvipuistossa käynti lastenlasten kanssa * hyvän marjapaikan löytäminen * Imatran kosken kuohut musiikin soidessa * kultahäät * kumppanilta päättyi vaihdevuodet (äkäily loppui) * kun tuli parvekkeelle lasit * lasten elämän järjestyminen * luokkakokous, vuoden 1942 luokka * miehen raittius * miniän tohtorinväitös * oma ylioppilastutkinto * pojan kihlaus hienon ihmisen kanssa * savusaunan valmistuminen * tieto lapsen ja isänsä tekemästä sovinnosta * suorittaminen * uusi hevonen * uusi ihmissuhde * ystävän halaus (Karisto & Konttinen 2004, 88)

13 Ajatus ikääntymisestä alamäkenä (ageing as decline) on modernille yhteiskunnalle tyypillinen suuri kertomus.

14 Hyvä vanheneminen hitaana liukuna

15 Taakkatulkinta: väestön vanheneminen nähdään vain ja ainoastaan suurena yhteiskunnallisena ongelmana, joka kasvattaa palvelupaineita ja suistaa kansantalouden kurimukseen.

16 Yksilötasollakin vanheneminen näyttäytyy iän mukaisena alamäkenä. Elämänkulku mielletään kaaren muotoiseksi. Todelliset oivallukset syntyvät jo nuorena. Ne tajuaa vasta ikäännyttyään. Välissä on turhaa söhellystä. (Pekka Kejonen)

17 Aalvik, I. et al.: Forebyggende helsearbeid i 1980-åra. Muligheter og begrensninger. Universitetsforlaget, Oslo Cit. Karisto, Antti & Nyman, Kauko: Työterveyshuollon arviointitutkimuksen lähtökohtia. Sosiaalivakuutus 9-10, 1985,

18 meneillään on diskursiivinen kamppailu hyvinvoinnista

19 Terveyden edistäjille hyvinvointi on terveyttä. Kulttuuri-ihmisille hyvinvointi on esteettisiä elämyksiä ja älyperäistä nautintoa. Sosiaalipoliitikoille hyvinvointi tarkoittaa köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien onnistunutta sääntelyä, pohjimmiltaan turvallisuutta. Talousnäkökulmasta katsottuna ihmisten hyvinvointi on peräisin hyvin voivasta taloudesta. Ekologisessa ajattelussa elämänmuotomme kestävyys on hyvän elämän ehdoton edellytys. Jne.

20 NICE Welfare Narratives, Indicators and Concepts in Changing European Welfare Societies, The University of Southern Denmark. NICE Welfare is a newly established interdisciplinary research project that seeks to examine connections between welfare concepts, narratives and indicators. A number of radical social changes, such as globalization, individualization, immigration, demographic changes, etc., mean that there is a need for rethinking what the good life is, the relationship between state and society as well as between citizenship and participation.

21

22 anti-ageing industry hyvä vanheneminen on onnistunutta taistelua vanhenemista vastaan

23 Hanna Leipämaa-Leskinen: Kuluttajat ristiriitojen maailmassa. Esseitä ruoan kuluttamisen haasteista. Acta Wasaensia No 203, 2009 Alan Warde: maun antinomiat Samanlaisia antinomioita liittyy hyvän vanhenemisen tavoitteluun; hyvän elämän etsintä on tasapainottelua.

24

25 Jos puhtaiden toivomusvaltaisten periaatteiden seuraaminen johtaa sietämättömään konservatiivisuuteen, niin vastaavasti yksilöiden toivomusten huomioonottamisen laiminlyönti johtaa sietämättömään dogmaattisuuteen. (Erik Allardt: Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY, 1976, 20)

26 Ikihyvän hyvinvointimittari Suhteet perheenjäseniin Suhteet sukulaisiin Suhteet naapureihin Luottamukselliset ihmissuhteet Kuuluminen johonkin yhteisöön Fyysinen kunto Ulkonäkö Terveys Hyvä sukupuolielämä Varallisuus Tulot ja kulutusmahdollisuudet Itsensä tunteminen rakastetuksi Uskonnollisuus Mahdollisuus matkustella Mahdollisuus harrastaa liikuntaa Mahdollisuus opiskella ja oppia uusia asioita Kulttuuriharrastukset Osallistuminen järjestö- tai asukastoimintaan Auttaminen ja vapaaehtoistoiminta Muiden osoittama arvostus Mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen tai asuinseudun asioihin Asunnon koko Asunnon laatu ja varustustaso Asuinympäristön kauneus Luonto ja mahdollisuus liikkua luonnossa Viihde ja hauskanpito Elinympäristön puhtaus Palvelujen läheisyys Mielihyvää tuottavat arkiset asiat Mahdollisuus elää ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan

27 Having aineellinen elintaso Loving - ihmissuhteet Being itsensä toteuttaminen Doing mielekäs tekeminen (Erik Allardt: Hyvinvoinnin ulottuuvuksia, 1976)

28 perhe suku naapurit luott.ih yhteisö fyysinen ulkonäkö terveys seksielä varakkuu tulot työsuh.p työnmiel rakastet uskonto matkuste liikunta opiskelu kulttuur järjestö arvostus asuinalu valinnat sijaint koko laatu kauneus luonto viihde puhtaus palvelut arkiasia kotoisuu Miten merkityksellisinä miehet ja naiset pitävät eri elämänalueita (0 = ei lainkaan merkitystä, 1 = pieni merkitys, 2 = kohtalainen merkitys, 3 = suuri merkitys, 4 = erittäin suuri merkitys) 4 BAROMETRIKUVA merkitys (miehet) merkitys (naiset)

29 Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys eri ikäryhmissä (1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys)

30 Puhe hyvinvoinnista on poliittista puhettakin. Hyvinvointi on hieno sana, johon vetoamalla oikeutetaan ja edistetään omaa asiaa. Ja suljetaan toisten suu.

31 Parhaiten hegemoniatavoitteessa on onnistunut talouspainotteinen hyvän elämän diskurssi. Sen gerontologinen vastine on ajatus tuottavasta ikääntymisestä (productive ageing)

32 Tuottava ikääntyminen Epäilemättä vanhatkin ihmiset edistävät yhteistä hyvää, ovat hyödyksi vapaaehtoistyön tekijöinä, aktiivisina toimijoina, kuluttajina jne. Mutta jos hyödystä tehdään hyvän elämän mitta, miten käy niiden, joista ei enää ole näkyvää hyötyä?

33

34 Aktiivinen ikääntyminen viittaa joskus työnteon jatkamiseen ja työn kaltaiseen toimintaan, jolloin lähellä tuottavan ikääntymisen käsitettä ymmärretään usein väljemmin, viittaa silloin myös yhteisölliseen osallistumiseen, vapaa-ajan aktiviteetteihin kolmas ikä: varhaisvanhuus on elämänvaihe, jossa tehdään kaikkea mielekästä ja mielihyvää tuottavaa

35 Kolmannen iän käsite on tervetullutta vastapainoa väestön vanhenemisen taakkatulkinnalle. Mutta senkin lupaus hyvästä vanhenemisesta on paradoksaalinen. Se koskee vain varhaisvanhuutta ja saa varsinaisen vanhuuden näyttäytymään entistäkin selvemmin omana käänteiskuvanaan.

36 Uuden harrastuksen viime vuosina löytäneiden ja vanhasta harrastuksesta luopuneiden prosentti-osuudet, vasemmalla miehet ja oikealla naiset (Ikihyvä Päijät-Häme)

37 Ikihyvä-tutkimuksen aineistoasetelma y 295 (35 %) y 489 (44 %) y 689 (53 %) y 883 (62 %) 681 (57 %) y 796 (63 %) y 886 (66 %) y 1023 (72 %) 721 (55 %) y 717 (54 %) y 840 (61 %) y 908 (64 %) Year

38 Mitä tapahtuu, kun suuret ikäluokat tulevat kolmanteen ikään? Saavatko he massallaan aikaan sen, että varhaisvanhuus on entistä aktiivisempaa? Antti Karisto & Ilkka Haapola: Generations in ageing Finland: Finding your place in the demographic structure. In Kathrin Komp & Stina Johansson (eds.): Lifecourse perspective on ageing populations: A critical and international approach. Polity Press, Bristol (to be published)

39 Indicators describing the economic situation and the health status of the two cohorts at the age of The cohort born in The cohort born in (Year 2002) (Year 2012) Working (at least part-time) 11 % 27 % Education: at least 10 years in school 33 % 56 % Median disposable income (current prices; euro/oecd consumption unit/month) Subjective financial well-being: respondent has managed to cover regular outlays very or fairly well 61 % 70 % Perceives one s health as (very or fairly) good 46 % 66 % Prevalences of coronary heart disease 10 % 4 % neck or shoulder pain 47 % 30 % diabetes mellitus 8 % 8 % asthma 7 % 6 % Over the past month, how much of the time have you felt full of life? - most of the time 44 % 54 %

40 62 66-vuotiaiden harrastusaktiivisuus: vertailussa vuosina syntyneet (v. 2002) ja vuosina syntyneet (v. 2012) Liikunta ja ulkoilu Penkkiurheilu Puutarhanhoito Käsityöt Opiskelu Lukeminen Teatteri, elokuvat yms. Kuorolaulu yms. Hengelliset tilaisuudet Vapaaehtoistyö Tanssi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

41

42 The proportion (%) of people who have travelled abroad during the last year, by gender and age group in 2002 and 2012 Men y y y y 52 Women y y y y 56

43 The proportion (%) of people who have travelled abroad during the last year, by gender and age group in 2002 and 2012 Men y y y y 52 Women y y y y 56

44 Irtaantumisteoria Aktiivisuusteoria

45 Aktiivisuusodotusten ylilyönti?

46 Edmund Sherman (2010): Contemplative Aging. A Way of Being in Later Life. New York: Gordian Knot Books.

47 Hannah Arendt Vita activa Vita contemplativa

48 [R]akenteista masentavan suuri osa on määritelty ulkoapäin... Mutta jäljelle jääneeseen pienenpieneen rakoseen on kätketty dynamiittia. (Imre Kertész 2008, )

49 Vapauden rakoset (Imre Kertész) Pieni toimijuus (Marja-Liisa Honkasalo) Taktikointi (Michel de Certeau) Pieni hyvinvointi

50 Amartya Sen: Hyvinvoinnissa ei ole kyse vain erilaisten resurssien määrästä, vaan myös siitä, mitä resursseilla saadaan aikaiseksi ja miten kyetään toimimaan omien arvopäämäärien mukaisesti.

51 Toimintakyky on tärkeää, koska väestön vanhenemisen vaikutukset välittyvät sen kautta. Toimintakyvystä riippuu, mitä ihmiset saavat itsestään irti. Toimintakyky on kohorteittain parantunut. Ihmiset vanhenevat aikaisempaa hitaammin.

52 Tavallisesti toimintakykyä yritetään edistää vaikuttamalla terveyteen liittyviin elintapoihin. Toimintakykyä tukee myös mielekäs toiminta ja tekeminen ( use it or lose it ) Voi syntyä aktiivisuuden hyviä kehiä, joissa toiminta vahvistaa toimintakykyä ja se taas toimintaa.

53 Paljon tutkimusnäyttöä siitä, että mielekäs tekeminen, toiminta, kulttuurinen osallistuminen tukee hyvinvointia. Se antaa välittömiä palkintoja, iloa elämään, mutta myös tukee pitemmän päälle terveyttä ja toimintakykyä. Adams, KB. et al. (2011) A critical review of the literature on social and leisure activity and wellbeing in later life. Ageing and Society, 31, Markku T. Hyyppä: Kulttuuri pidentää ikää. Duodecim, Helsinki Kaisu Pitkälä ym.: Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Vanhustyön keskusliitto, Helsinki 2005.

54 Entä ne, joista ei ole ulkoisesti aktiivisiksi, joiden toimijuus on rajoitettua?

55 Tikutus-hanke Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin yhteishanke Lahdessa ja Päijät-Hämeesä

56 Tikutus-hanke Muistelutikulle (usb-tikulle) pakataan perhevalokuvia ja vastaavia elämänhistoriallisia dokumentteja, tikun omistajan harrastuksiin ja mielenkiinnon kohteisiin liittyvää kuva-aineistoa, musiikkia jne. Siitä tehdään erilaisia ohjelmia, joita katsotaan tv:stä ja tietokoneelta.

57 Ydinajatuksia muistelutikun takana: Ihminen on elämäkerrallinen olen, jonka muisti ei kokonaan katoa, saati muistot. Tikun tavoitteena on estää maailman kaventuminen: vaikka oltaisiin vuoteenomana, edelleen voidaan olla yhteydessä entisiin aikoihin ja paikkoihin. Teknologia ei korvaa eläviä ihmissuhteita vaan pikemminkin rikastaa niitä. Ks. Antti Karisto & Satu Pekkarinen: Elämäntäyteistä teknologiaa kahden pilottikokeilun tarkastelua. Gerontologia 2/2013.

58 Sirkka-Liisa Palomäki & Timo Toikko: Tekemisen ja kohtaamisen ristiriita vanhustyössä

59 Frank Martela (2012): Caring Connections - Compassionate Mutuality in the Organizational Life of a Nursing Home. Aalto-yliopisto. Vanhusten hyvinvointiin vaikuttaa eniten inhimillinen kohtaaminen hoitajan kanssa, se onko hoitajalla aikaa katsoa silmiin. (HS)

60 Ossi Naukkarinen: Tahdikkuus esteettiseettisenä toimintaperiaatteena. Tiede & edistys 2/2011. Tahdikkuus on toisten ihmisten huomioon ottamista, tilannetajuista taitavuutta, sovittautumista erilaisiin tahteihin.

61

62

63 Riittääkö itsenäinen selviytyminen tavoitteeksi?

64 survivalism

65 Kiitos!