Päijät-Hämeen hyvinvointibarometri 2008:n tuloksia

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen hyvinvointibarometri 2008:n tuloksia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Ilkka Haapola, erikoistutkija VTT Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia

2

3 Hyvinvointibarometri Joka kolmas vuosi suunnilleen samansisältöisenä toteutettava tutkimus, joka antaa tilastojen tavoittamattomissa olevaa tietoa siitä, miten päijäthämäläisillä menee. Pysyvät teemat kokemukset hyvinvoinnista ja sen muutossuunnista, hoivaa ym. koskevat sosiaalipoliittiset asenteet, kunnallisia palveluja koskevat käyttäjäkokemukset ja mielikuvat Nyt ensi kertaa: terveyskäyttäytyminen ja elintavat Ajankohtaisaiheet viimeksi kuntamielikuvat nyt kuntaliitosmielipiteet

4 Hyvinvointibarometri Antaa samantapaista muutostietoa kansalaisyhteiskunnasta kuin kuluttajabarometrit markkinoista ja gallupit politiikasta. Kansalaismielipiteiden ilmapuntari

5 Tutkimusaineisto Postikysely loka marraskuussa 2008 Kohteena 6400 satunnaisesti valittua vuotiasta maakunnan 12 kunnasta Kuntakohtaiset kiintiöt: 300, 600, 1600 Lopullinen otoskoko 6382 henkilöä Kyselyyn vastasi 2040 henkilöä eli 32,0 % otoksesta (v. 2005: 37,6%). Naiset vastasivat miehiä aktiivisemmin ja vanhat nuoria aktiivisemmin

6 Barometrin vastausprosentti viisivuotisikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 18-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v 70-74v 75-79v 80-86v

7 Taulukko 1. Barometrin lopullinen otoskoko, vastaajien määrä ja vastausprosentti kunnittain. Otoskoko (lopullinen) Hyväksyttyjä vastauksia Vastausprosentti Artjärvi ,8 Asikkala ,3 Hartola ,2 Heinola ,6 Hollola ,2 Hämeenkoski ,4 Kärkölä ,7 Lahti ,6 Nastola ,5 Orimattila ,7 Padasjoki ,0 Sysmä ,5 Kuntatieto puuttuu 1 Yhteensä ,0

8 Painokertoimet Otanta-asetelmasta ja vastausaktiivisuuden eroista johtuen pienten kuntien asukkaat, naiset ja vuotiaat ovat aineistossa yliedustettuja. Aineisto on korjattu painokertoimilla vastaamaan koko Päijät- Aineisto on korjattu painokertoimilla vastaamaan koko Päijät- Hämeen väestöä (kunta-, ikä- ja sukupuolijakauman osalta).

9

10

11 Taulukko 5. Mihin suuntaan vastaajat arvioivat elämäntilanteensa muuttuneen viimeisten kolmen vuoden aikana (%). Arviointikohde: Paremmaksi Pysynyt suunnilleen Huonommaksi samanlaisena Taloudellinen tilanne Terveys Vapaa-aika Ihmissuhteet Elämä kaiken kaikkiaan Taulukko 6. Mihin suuntaan arvioi elämäntilanteensa muuttuvan tulevien kolmen vuoden aikana (%). Arviointikohde: Nykyistä paremmaksi Pysyy suunnilleen samanlaisena Nykyistä Huonommaksi Taloudellinen tilanne Terveys Vapaa-aika Ihmissuhteet Elämä kaiken kaikkiaan

12 Oman elämän ennakoitu muutos tulevien kolmen vuoden aikana Nykyistä paremmaksi Nykyistä huonommaksi Lämpöastelukema 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -40 % Taloudellinen tilanne Terveys Vapaa-aika Ihmissuhteet Elämä kaiken kaikkiaan

13 Kehityksen suunta vastaajan asuinkunnassa viimeisten ja tulevien kolmen vuoden aikana: Lämpöastelukema eli parempaan ja huonompaan suuntaan - vastausten osuuksien erotus menneet 3 v tulevat 3 v 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -40 % -50 % -60 % -70 % Hartola Padasjoki Kärkölä Heinola Sysmä Orimattila Artjärvi Asikkala Hollola Nastola Lahti Hämeenkoski

14 Hyvinvointimittarin osiot 1 Suhteet puolisoon ja/tai muihin perheenjäseniin 16 Mahdollisuus harrastaa liikuntaa 2 Suhteet sukulaisiin 17 Mahdollisuus opiskella ja oppia uusia asioita 3 Suhteet naapureihin 18 Kulttuuriharrastukset 4 Luottamukselliset ihmissuhteet 19 Viihde ja hauskanpito 5 Ulkonäkö 20 Kuuluminen johonkin itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön 6 Terveys 21 Osallistuminen järjestö- tai asukastoimintaan 7 Fyysinen kunto 22 Muiden osoittama arvostus 8 Sukupuolielämä 23 Mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen tai asuinkunnan asioihin 9 Varallisuus 24 Mahdollisuus tehdä itse omaa elämää koskevia valintoja 10 Tulot ja kulutusmahdollisuudet 25 Asunnon koko, laatu ja varustetaso 11 Työsuhteen pysyvyys 26 Asuinympäristön kauneus 12 Työn mielekkyys 27 Elinympäristön puhtaus 13 Itsensä tunteminen rakastetuksi 28 Palvelujen läheisyys 14 Uskon tai henkilökohtaisen vakaumuksen antama elämänsisältö 29 Mielihyvää tuottavat arkiset asiat 15 Mahdollisuus matkustella 30 Mahdollisuus elää ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan

15 Eri elämänalueiden merkitys hyvinvoinnille vuosina 2002, 2005, Ulkonäkö Terveys Fyysinen kunto Sukupuolielämä Varallisuus Kulutusmahdollisuudet Työn pysyvyys Työn mielekkyys Rakastettavuus Usko Matkustelu Liikunta Oppiminen Kulttuuriharrastukset Viihde ja hauskanpito Yhteisö Järjestötoiminta Arvostus Vaikuttaminen Valintamahdollisuudet Asunto Asuinympäristö Elinympäristö Palvelujen läheisyys Arkinen mielihyvä Kotoisa ympäristö Puoliso ja perhe Sukulaissuhteet Naapurisuhteet Ihmissuhteet = ei lainkaan merkitystä -- erittäin suuri merkitys

16 Koettu hyvinvointi eri elämänalueilla vuosina 2002, 2005 ja 2008: kouluarvosanojen keskiarvot Ulkonäkö Terveys Fyysinen kunto Sukupuolielämä Varallisuus Kulutusmahdollisuudet Työn pysyvyys Työn mielekkyys Rakastettavuus Usko Matkustelu Liikunta Oppiminen Kulttuuriharrastukset Viihde ja hauskanpito Yhteisö Järjestötoiminta Arvostus Vaikuttaminen Valintamahdollisuudet Asunto Asuinympäristö Elinympäristö Palvelujen läheisyys Arkinen mielihyvä Kotoisa ympäristö Puoliso ja perhe Sukulaissuhteet Naapurisuhteet Ihmissuhteet

17 Eri elämänalueiden merkitys hyvinvoinnille sukupuolen mukaan Naiset Miehet Puoliso ja perhe Sukulaissuhteet Naapurisuhteet Ihmissuhteet Ulkonäkö Terveys Fyysinen kunto Sukupuolielämä Varallisuus Kulutusmahdollisuudet Työn pysyvyys Työn mielekkyys Rakastettavuus Usko Matkustelu Liikunta Oppiminen Kulttuuriharrastukset Viihde ja hauskanpito Yhteisö Järjestötoiminta Arvostus Vaikuttaminen Valintamahdollisuudet Asunto Asuinympäristö Elinympäristö Palvelujen läheisyys Arkinen mielihyvä Kotoisa ympäristö 1= ei lainkaan merkitystä, 2= pieni merkitys, 3= kohtalainen merkitys, 4= suuri merkitys ja 5= erittäin suuri merkitys

18 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Elämänalueiden merkitys hyvinvoinnille Päijät- Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla (miehet) Päijät-Häme PKS Ulkonäkö Terveys Fyysinen kunto Sukupuolielämä Varallisuus Kulutusmahdollisuudet Rakastettavuus Matkustelu Liikunta Oppiminen Kulttuuriharrastukset Viihde ja hauskanpito Yhteisö Järjestötoiminta Arvostus Elinympäristö Palvelujen läheisyys Arkinen mielihyvä Kotoisa ympäristö Puoliso ja perhe Sukulaissuhteet Naapurisuhteet Ihmissuhteet

19 Koettu hyvinvointi eri elämänalueilla Päijät- Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla 2008 (miehet) PKS Päijät-Häme Naapurisuhteet Ihmissuhteet Ulkonäkö Terveys Fyysinen kunto Sukupuolielämä Varallisuus Kulutusmahdollisuudet Rakastettavuus Matkustelu Liikunta Oppiminen Kulttuuriharrastukset Viihde ja hauskanpito Yhteisö Järjestötoiminta Arvostus Elinympäristö Palvelujen läheisyys Arkinen mielihyvä Kotoisa ympäristö Puoliso ja perhe Sukulaissuhteet

20 Elintapojen muutokset terveydellisin perustein Muuttanut rasvan laatua 4 3 Vähentänyt rasvan määrää 7 3 Lisännyt kasvisten käyttöä 11 3 Lisännyt rukiin ja kokojyväviljatuotteiden käyttöä 3 2 Vähentänyt sokerin käyttöä 13 3 Lisännyt marjojen ja hedelmien käyttöä 10 3 Vähentänyt suolan käyttöä 11 3 Lisännyt liikuntaa 23 7 Laihduttanut 27 6 Vähentänyt alkoholin käyttöä 8 3 Vähentänyt tupakointia % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % On muuttanut Ei ole onnistunut Aikoo muuttaa lähiaikoina Ei aio muuttaa lähiaikoina Ei tarvetta muutokseen

21 Vapaa-ajan liikunta ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Harvemmin 2-3 kertaa/vk Vähintään 4 kertaa/vk 30 % 20 % 10 % 0 % v v v v

22 Suhtautuminen kansalaisten omaa vastuuta ja julkista hyvinvointivastuuta koskeviin väittämiin (%) Ihmisten pitäisi nykyistä enemmän osallistua lähimmäistensä hoivaamiseen Ihmisten pitäisi nykyistä enemmän huolehtia itse omasta toimintakyvystään Avun tarpeessa olevista huolehtiminen on ensisijaisesti yhteiskunnan tehtävä Ihmisten pitäisi nykyistä enemmän huolehtia itse palveluidensa rahoittamisesta Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Yhteensä

23 Mikä olisi paras ratkaisu tilanteessa, jossa asuinkunta joutuisi taloudellisiin ongelmiin? Palvelujen karsiminen 13 % Veronkorotus 55 % Jokin muu 32 % Kuntaliitos (88 main.) Yhteistyö naapurikuntien kanssa (31 main.) Asiat tärkeysjärjestykseen (66 main.) Byrokratian karsinta (52 main.) Toimintojen tehostaminen ja tuottavuuden nosto (44 main.) Valtion avun lisääminen (36 main.) Palveluja maksullisiksi tai palvelumaksujen korotus (19 main.) ym.

24 Mitä ihmiset tekevät toisten ihmisten hyväksi? Kolme vastaajaa neljästä on antanut kuluneen vuoden aikana rahaa hyväntekeväisyyteen. Joka kolmas on osallistunut vapaaehtoistyöhön paljon useampi kuin kolme vuotta aikaisemmin. Joka viides antaa apua jollekin lähipiiriinsä kuuluvalle pitkäaikaissairaalle, vammaiselle tai vanhalle ihmiselle.

25 Pitkäaikaissairasta, vammaista ja iäkästä henkilöä auttavien osuus avun intensiteetin mukaan ikäryhmittäin 30 % 25 % 20 % 15 % Harvemmin Noin kerran viikossa Useita kertoja viikossa Päivittäin 10 % 5 % 0 % v v v v

26 Jos lähipiirissänne joku olisi pitkäaikaisen avun tarpeessa, voisitteko ottaa vastuuta hänen huolehtimisestaan? (Niistä jotka eivät nyt anna apua tai hoivaa,) 12 % olisi valmis ottamaan päävastuun huolehtimisesta 66 % voisi ainakin jossain määrin osallistua huolehtimiseen

27 ,4 6,9 Kunnallisista palveluista annetut arvosanat oman käyttökokemuksen mukaan Käyttäjät Ei-käyttäjät 8,4 7,6 6,9 6,7 8,3 8,1 8,0 8,0 7,8 7,9 7,7 7,2 Lasten päivähoito Vanhusten hoito Peruskouluopetus Lukio ja ammatillinen koulutus Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Terveyspalvelut

28 Vanhusten hoidolle annettu arvosana kuntaryhmittäin vuosina 2005 ja ,0 8,5 8,0 7,7 7,6 7,5 7,1 7,3 7,2 7,0 6,9 6,8 6,5 6,5 6, Koko Päijät-Häme Lahti Kehyskunnat Reunakunnat

29 Avokysymykset: mikä hoidettu mallikkaasti ja mikä on retuperällä? 1) Tuleeko mieleenne jokin kunnallisiin palveluihin liittyvä asia, joka on asuinkunnassanne hoidettu mallikkaasti? 2) Entä sellainen asia, joka on aivan retuperällä? Eri kunnissa kehut ja moitteet kohdistuivat osin eri asioihin. Lahdessa kehuttiin eniten liikunta- ja kulttuuripalveluja. Vanhustenhuoltoa ja terveydenhoitoa moitittiin eniten.

30 Lisätietoa barometrista: Kiitos!