Aktiivinen ikääntyminen. Luennolla esitellään vaihtoehtoja väestön vanhenemisen taakkatulkinnalle

Transkriptio

1 Aktiivinen ikääntyminen Luennolla esitellään vaihtoehtoja väestön vanhenemisen taakkatulkinnalle aktiivinen ikääntyminen tuottava ikääntyminen kolmas ikä Taakkatulkinta: väestön vanheneminen nähdään vain ja ainoastaan suurena yhteiskunnallisena ongelmana, joka kasvattaa palvelupaineita ja suistaa kansantalouden kurimukseen. blaming the victim J.K. Paasikivi: Maantieteelle me emme voi mitään. Emmekä väestölle. Tarvitaan gerontologista realismia. Vanhenemisessa ei ole mitään hyvää -Onko vanhenemisessa mitään hyvää? Hyvä vanheneminen -Ei mitään. En suosittele vanhenemista kenellekään Reaktiokyky heikkenee, joutuu pelkäämään, että kaatuu tuolla kadulla. Nuoret naiset katsoo sua niin kuin sä olisit joku saatanan kummitus. Jörn Donner Juha Itkosen haastattelussa Lajinsa viimeinen, Image, helmikuu

2 On vanhenemisessa sentään jotakin hyvää Olen samaa mieltä kuin Lasse Pöysti: oli helvetin kivaa olla nuori ja vituttaa olla vanha. Koko ajan pystyy tekemään vähemmän eikä viisauttakaan tule lisää. Positiivista on se, että pääsee eläkkeelle ja voi tehdä mitä tahtoo. (Neil Hardwick, ET 2/2013). Olipa kerran hemuli, joka oli töissä huvipuistossa, mutta sehän ei aina merkitse, että elämä olisi hirveän hauskaa. Hän nipsasi reikiä pääsylippuihin, ettei kukaan saisi pitää hauskaa enempää kuin yhden kerran, ja tuollainen puuha saattaa tehdä mielen alakuloiseksi, jos sitä joutuu tekemään koko elämänsä ajan. Hemuli nipsutti ja nipsutti, ja nipsuttaessaan hän haaveili, mitä tekisi päästyään lopulta eläkkeelle. Ellei joku satu tietämään mitä eläkkeelle pääseminen merkitsee, niin kerrotaan asia: kun ihminen tulee tarpeeksi vanhaksi, hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa. Ainakin hemulin omaiset olivat selittäneet niin. (Tove Jansson: Hemuli joka rakasti hiljaisuutta. Kokoelmassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia) Eläkeiässä olevat kuvataiteilijat eivät koe itseään vanhoiksi ja eläkeläisiksi, vaan taiteilijoiksi. Hyvää elämää on heille se, että vanhanakin voi olla luova ja aktiivinen, tehdä taidetta. Ajatus ikääntymisestä alamäkenä (ageing as decline) on modernille yhteiskunnalle tyypillinen suuri kertomus. Vanheneminen näyttäytyy usein iän mukaisena alamäkenä. Elämänkulku mielletään kaaren muotoiseksi, jolloin elämä on kukkeimmillaan keski-iässä. Todelliset oivallukset syntyvät jo nuorena. Ne tajuaa vasta ikäännyttyään. Välissä on turhaa söhellystä. (Pekka Kejonen) meneillään on diskursiivinen kamppailu hyvinvoinnista 2

3 Talousnäkökulmasta katsottuna ihmisten hyvinvointi on peräisin hyvin voivasta taloudesta. Sosiaalipoliitikoille hyvinvointi tarkoittaa köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien onnistunutta sääntelyä, pohjimmiltaan turvallisuutta. Ekologisessa ajattelussa elämänmuotomme kestävyys on hyvän elämän ehdoton edellytys. Terveyden edistäjille hyvinvointi on terveyttä. Vahvoilla on talouspainotteinen hyvän elämän diskurssi. Sen gerontologinen vastine on ajatus tuottavasta ikääntymisestä (productive ageing) Kulttuuri-ihmisille hyvinvointi on esteettisiä elämyksiä ja älyperäistä nautintoa. Jne. Tuottava ikääntyminen Epäilemättä vanhatkin ihmiset voivat olla tuottavia ja edistää yhteistä hyvää: he ovat hyödyksi vapaaehtoistyön tekijöinä, aktiivisina toimijoina, kuluttajina jne. Mutta jos hyödystä tehdään hyvän elämän mitta, miten käy niiden, joista ei enää ole näkyvää hyötyä? Ikääntyneisiin työntekijöihin suhtaudutaan kuin ongelmajätteeseen. Hyöty on puristettava viimeiseen asti ja jätteen loppusäilytyksen on oltava mahdollisimman halpaa. (Antti Eskola) Aktiivinen ikääntyminen viittaa joskus työnteon jatkamiseen ja työn kaltaiseen toimintaan, jolloin lähellä tuottavan ikääntymisen käsitettä Ymmärretään myös väljemmin, jolloin viittaa myös yhteisölliseen osallistumiseen, vapaa-ajan aktiviteetteihin kolmas ikä on elämänvaihe, jossa ollaan aktiivisia, tehdään kaikkea mielekästä ja mielihyvää tuottavaa 3

4 Kolmas ikä on työiän ja varsinaisen vanhuuden välissä oleva ikävaihe. Ei olla enää töissä, mutta muuten aktiivisia. Kolmas ikä on omalle hyvinvoinnille omistettua aikaa (Peter Laslett) Kolmannen iän käsite on tervetullutta vastapainoa väestön vanhenemisen taakkatulkinnalle. Mutta senkin lupaus hyvästä vanhenemisesta on paradoksaalinen. Se koskee vain varhaisvanhuutta ja saa varsinaisen vanhuuden näyttäytymään entistäkin selvemmin omana käänteiskuvanaan. kolmannen iän käsite auttaa pääsemään eroon kolmevaiheisesta elämänkulun luokituksesta: lapsuus ja nuoruus keski-ikä vanhuus nelivaiheisessa elämänkulun luokituksessa keski-iän ja vanhuuden väliin tulee kolmas ikä: lapsuus ja nuoruus keski-ikä kolmas ikä vanhuus viisivaiheinen elämänkulun luokitus olisi asianmukaisempi: lapsuus nuoruus keski-ikä kolmas ikä vanhuus mutta silloin kolmas ikä onkin neljäs Onko kolmas ikä yhteiskunnallista todellisuutta vai onko se vain uutta ikäretoriikkaa ja haavekuvia? Käsitteen käypyysalue: hyvinvoipia länsimaalaisia kuvaava keskimääräiskuvaus 4

5 Kolmannen iän ilmiön kolme komponenttia: i) syntymävuosiluokat saapuvat eläkeikään edeltäjiään paremmassa kunnossa, ja terveitä elinvuosia on odotettavissa aikaisempaa enemmän ii) tähän ikään tulevat syntymävuosiluokat ovat paljon edeltäjiään suurempia (suuret ikäluokat) iii) tähän ikään tullaan uusin odotuksin ja asentein, syntyy kolmannen iän kulttuuria Talcott Parsons piti eläkeläisen roolia tyhjänä. Nyt se täyttyy, saa uutta sisältöä. Se ei määrity enää yksin siitä, mistä siirrytään (työstä) vaan sille antaa sisältöä myös se, mihin siirrytään. Elaine Cummingin ja William Henryn irtaantumisteoria: vanhuus on irtautumista työnteosta ja muista sosiaalisista rooleista. Tämä on luonnollinen prosessi ja hyvän vanhenemisen edellytys. Robert J. Havigshurstin aktiivisuusteoria: Vanhuus onkin aktiivista, osallistuvaa elämää. Eli johtopäätökset täysin toiset kuin irtaantumisteorian valossa. Paljon kritiikkiä, sillä teoria legitimoi vanhusten syrjäyttämisen. Se ei sovi nyky-yhteiskunnan eetokseen. Torsnstamin gerotranssendenssiteoria eräänlaisena irtaantumisteorian modifikaationa Robert Atchleyn jatkuvuusteoria: elämä jatkuu eläkkeellä suurin piirtein entiseen tapaan 5

6 Ruunaan metsätyökodin ateriointiaikataulu: 7.30 aamupala 9.30 lounas päiväkahvi päivällinen iltakahvi Vanhenemisen tukimuksen normatiivisuus: vanhuus ei saisi olla irtaantumista, sen pitäisi olla aktiivista Eläkeläiselämä muuttuu, mutta muutoksia myös liioitellaan; esimerkiksi kolmannessa iässä nyt olevien suurten ikäluokkien uskotaan tekevän sitä ja tätä. Kolmas osa heistä muuttaa eläkkeelle päästyään Espanjan Aurinkorannikolle. Pienetkin muutokset voivat kuitenkin merkitä suuria, kun ne kerrotaan muutoksentekijöiden suurella lukumäärällä heistä muuttaa eläkkeelle päästyään takaisin maalle. Varhaisvanhuudessa saattaa nyt tapahtua jotakin samanlaista kuin tapahtui silloin, kun nuoruus nykymuodossaan syntyi tai muuttui lyhyestä lapsuuden ja aikuisuuden välissä olevasta ajasta pitkäksi ja omaleimaiseksi elämänvaiheeksi. uudet aloitukset ovat kolmannelle iälle tyypillisiä 6

7 Uuden harrastuksen viime vuosina löytäneiden ja vanhasta harrastuksesta luopuneiden prosentti-osuudet, vasemmalla miehet ja oikealla naiset (Ikihyvä Päijät-Häme) Kuherruskuukausi-ilmiö eläkkeelle siirryttäessä Kolmas ikä sitku -elämänvaiheena Poimintoja päijäthämäläisille tärkeistä harrastuksista: Poimintoja viime vuoden kohokohdista akryylimaalaus kylän miesten aamukahvit aitan korjaus hauskassa porukassa luokkakokous, vuoden 1942 luokka avantouinti haulikkoammunta hiljainen kävely itsetuntemus jousisoitinten rakentaminen kalligrafia karaoke käsityöt ja bailatino kiinalainen aamuvoimistelu taichi kirjoittaminen jälkipolville kullankaivuu linja-autoliikenteen historia lähetysompeluseura mehiläishoito moottoripyöräily murtomaahiihto päivittäinen avanto puutyöt puutarhanhoito tiffanytyöt tikanheitto vertaisryhmätoiminta ensimmäinen konsertti Sibeliustalossa 110 asteen pakkasessa Reumalla ennätyshauki uistimella huvipuistossa käynti lastenlasten kanssa hyvän marjapaikan löytäminen Imatran kosken kuohut musiikin soidessa kultahäät kumppanilta päättyi vaihdevuodet (äkäily loppui) kun tuli parvekkeelle lasit miehen raittius miniän tohtorinväitös oma ylioppilastutkinto pojan kihlaus hienon ihmisen kanssa savusaunan valmistuminen tieto lapsen ja isänsä tekemästä sovinnosta suorittaminen uusi hevonen uusi ihmissuhde ystävän halaus (Karisto & Konttinen 2004, 88) Vuoden aikana eri toimintoihin osallistuneiden naisten prosenttiosuudet Käynyt: v v v. marjastamassa sauvakävelemässä uimahallissa kylpylässä tanssimassa kirjoittanut kirjeitä käynyt pubissa laivaristeilyllä srk:n tilaisuudessa kirjastossa taidenäyttelyssä teatterissa (Ikihyvä Päijät-Häme, Perusraportti 2005, liitetaulukko 82) Mitä tapahtuu, kun suuret ikäluokat tulevat kolmanteen ikään? Saavatko he massallaan aikaan sen, että varhaisvanhuus on entistä aktiivisempaa? Antti Karisto & Ilkka Haapola: Generations in ageing Finland: Finding your place in the demographic structure. In Kathrin Komp & Stina Johansson (eds.): Lifecourse perspective on ageing populations: A critical and international approach. Polity Press, Bristol

8 Indicators describing the economic situation and the health status of the two cohorts at the age of The cohort born in (Year 2002) Working (at least part-time) Education: at least 10 years in school Median disposable income (current prices; euro/oecd consumption unit/month) Subjective financial well-being: respondent has managed to cover regular outlays very or fairly well 11 % 33 % The cohort born in (Year 2012) 27 % 56 % % 70 % 46 % 66 % 10 % 47 % 8% 7% 4% 30 % 8% 6% Perceives one s health as (very or fairly) good Prevalences of coronary heart disease neck or shoulder pain diabetes mellitus asthma Participation in different activity domains in two cohorts at the age of years 100 % Cohort Cohort % 60 % 40 % 20 % 0% Over the past month, how much of the time have you felt full of life? - most of the time 44 % 54 % Physical activities Utility oriented activities Cultural or intellectual activities Spiritual activities Experience oriented activities suuret ikäluokat nivelsukupolvena Kolmas ikä nostaa aktiivisuuden arvoonsa, mutta ehkä myös ylikorostaa sitä. Onko hyvä vanheneminen vain toiminnallista aktiivisuutta? 8

9 Kolmannen iän käsitteen piilosisältöjä irtaantuminen sosiaalipoliittisesta näkökulmasta? vanhuus nähdään vain valintojen kehyksessä? ujutetaan keskiluokkaista yksilökeskeisyyttä? luodaan aktiivisuuspakkoja? Max Weber: elämäntyyliin vaikuttavat valinnat (life choices) ja mahdollisuudet (life chances) Amartya Sen: Hyvinvoinnissa ei ole kyse vain erilaisten resurssien määrästä, vaan myös siitä, mitä resursseilla saadaan aikaiseksi ja miten kyetään toimimaan omien arvopäämäärien mukaisesti. Kolmannen iän käsite Muistuttaa siitä, että vanhakin ihminen on valitseva ja toimiva subjekti Kieltää laittamasta yhtäläisyysmerkkejä eläkeläisyyden ja vanhuuden välille Edmund Sherman (2010): Contemplative Aging. A Way of Being in Later Life. Vaihtoehto väestön vanhenemisen taakkatulkinnalle Hannah Arendt: Vita activa, vita contemplativa Suuri yhteiskunnallinen saavutus Vapauden rakoset (Imre Kertész) Pieni toimijuus (Marja-Liisa Honkasalo) Taktikointi (Michel de Certeau) Pieni hyvinvointi OPPIMISPÄIVÄKIRJA- TEHTÄVÄ, Pohdi aktiivista ikääntymistä ja kolmatta ikää. Millaisia esimerkkejä keksit uudesta eläkeläiselämästä? Mitä hyvä vanhuus on? 9