Hyvä elämä vanhuudessa

Transkriptio

1 Hyvän vanhuuden puolesta Lahden diakonialaitos Antti Karisto Hyvä elämä vanhuudessa

2

3 Det första är att vi äter alldeles för mycket. Vi borde äta mindre och bättre. Det andra är att röra på oss mera, inte nödvändigtis hårdträning, utan mera vardagsmotion under en längre tid. En tredje sak är det sociala, att vi till exempel har ett bra förhållande till våra barn och ett socialt aktivt liv. Matts Lundqvist: Du kan bli hur gammal som helst, Hufvudstadsbladet (Esittely Henrik Ennartin kirjasta Åldrandets gåta. Vetenskapen som förlänger ditt liv)

4 Määrän muuttuminen laaduksi Määrän muuttuminen laaduksi on yksi dialektiikan peruslaki, joka on pantu Josif Stalinin nimiin. Vuonna 1935 Stalin julisti: Elämästä on tullut parempaa, elämästä on tullut iloisempaa

5 Määrän muuttuminen laaduksi Määrän muuttuminen laaduksi on yksi dialektiikan peruslaki, joka on pantu Josif Stalinin nimiin. Vuonna 1935 Stalin julisti: Elämästä on tullut parempaa, elämästä on tullut iloisempaa Bruttokansantuotteen kasvu osoituksena hyvinvoinnin lisääntymisestä

6 Määrän muuttuminen laaduksi Määrän muuttuminen laaduksi on yksi dialektiikan peruslaki, joka on pantu Josif Stalinin nimiin. Vuonna 1935 Stalin julisti: Elämästä on tullut parempaa, elämästä on tullut iloisempaa Bruttokansantuotteen kasvu osoituksena hyvinvoinnin lisääntymisestä Elämän pituus: mitä pitempi, sen parempi

7

8 Vanhenemisessa ei ole mitään hyvää -Onko vanhenemisessa mitään hyvää? -Ei mitään. En suosittele vanhenemista kenellekään Reaktiokyky heikkenee, joutuu pelkäämään, että kaatuu tuolla kadulla. Nuoret naiset katsoo sua niin kuin sä olisit joku saatanan kummitus. Jörn Donner Juha Itkosen haastattelussa Lajinsa viimeinen, Image, helmikuu 2013

9 On vanhenemisessa sentään jotakin hyvää Olen samaa mieltä kuin Lasse Pöysti: oli helvetin kivaa olla nuori ja vituttaa olla vanha. Koko ajan pystyy tekemään vähemmän eikä viisauttakaan tule lisää. Positiivista on se, että pääsee eläkkeelle ja voi tehdä mitä tahtoo. (Neil Hardwick, ET 2/2013).

10 Olipa kerran hemuli, joka oli töissä huvipuistossa, mutta sehän ei aina merkitse, että elämä olisi hirveän hauskaa. Hän nipsasi reikiä pääsylippuihin, ettei kukaan saisi pitää hauskaa enempää kuin yhden kerran, ja tuollainen puuha saattaa tehdä mielen alakuloiseksi, jos sitä joutuu tekemään koko elämänsä ajan. Hemuli nipsutti ja nipsutti, ja nipsuttaessaan hän haaveili, mitä tekisi päästyään lopulta eläkkeelle. Ellei joku satu tietämään mitä eläkkeelle pääseminen merkitsee, niin kerrotaan asia: kun ihminen tulee tarpeeksi vanhaksi, hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa. Ainakin hemulin omaiset olivat selittäneet niin. (Tove Jansson: Hemuli joka rakasti hiljaisuutta. Kokoelmassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia)

11

12 Poimintoja viime vuoden kohokohdista * aitan korjaus hauskassa porukassa * ensimmäinen konsertti Sibeliustalossa * ensimmäinen yhteinen golfkierros lasten perheiden kanssa * 110 asteen pakkasessa Reumalla * ennätyshauki uistimella * huvipuistossa käynti lastenlasten kanssa * hyvän marjapaikan löytäminen * Imatran kosken kuohut musiikin soidessa * kultahäät * kumppanilta päättyi vaihdevuodet (äkäily loppui) * kun tuli parvekkeelle lasit * lasten elämän järjestyminen * luokkakokous, vuoden 1942 luokka * miehen raittius * miniän tohtorinväitös * oma ylioppilastutkinto * pojan kihlaus hienon ihmisen kanssa * savusaunan valmistuminen * tieto lapsen ja isänsä tekemästä sovinnosta * suorittaminen * uusi hevonen * uusi ihmissuhde * ystävän halaus (Karisto & Konttinen 2004, 88)

13 Ajatus ikääntymisestä alamäkenä (ageing as decline) on modernille yhteiskunnalle tyypillinen suuri kertomus. antti karisto

14 Aalvik, I. et al.: Forebyggende helsearbeid i 1980-åra. Muligheter og begrensninger. Universitetsforlaget, Oslo Cit. Karisto, Antti & Nyman, Kauko: Työterveyshuollon arviointitutkimuksen lähtökohtia. Sosiaalivakuutus 9-10, 1985,

15 meneillään on diskursiivinen kamppailu hyvinvoinnista

16 Terveyden edistäjille hyvinvointi on terveyttä. Kulttuuri-ihmisille hyvinvointi on esteettisiä elämyksiä ja älyperäistä nautintoa. Sosiaalipoliitikoille hyvinvointi tarkoittaa köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien onnistunutta sääntelyä, pohjimmiltaan turvallisuutta. Talousnäkökulmasta katsottuna ihmisten hyvinvointi on peräisin hyvin voivasta taloudesta. Ekologisessa ajattelussa elämänmuotomme kestävyys on hyvän elämän ehdoton edellytys. Hyvinvointiteollisuuden näkemys: hyvinvointi on hemmottelua, ihon iloja.

17

18 Vanhenemista vastustava teollisuus (anti-ageing industry) näkee vanhenemisen jonakin, jolle on pantava kampoihin.

19 Hanna Leipämaa-Leskinen: Kuluttajat ristiriitojen maailmassa. Esseitä ruoan kuluttamisen haasteista. Acta Wasaensia No 203, 2009 Alan Warde: maun antinomiat

20 Hanna Leipämaa-Leskinen: Kuluttajat ristiriitojen maailmassa. Esseitä ruoan kuluttamisen haasteista. Acta Wasaensia No 203, 2009 Alan Warde: maun antinomiat Samanlaisia antinomioita liittyy hyvän vanhenemisen tavoitteluun; hyvän elämän etsintä on tasapainottelua.

21

22 Jos puhtaiden toivomusvaltaisten periaatteiden seuraaminen johtaa sietämättömään konservatiivisuuteen, niin vastaavasti yksilöiden toivomusten huomioonottamisen laiminlyönti johtaa sietämättömään dogmaattisuuteen. (Erik Allardt: Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY, 1976, 20)

23 Suhteet puolisoon ja/tai muihin perheenjäseniin Suhteet sukulaisiin Suhteet naapureihin Luottamukselliset ihmissuhteet Fyysinen kunto Ulkonäkö Terveys Sukupuolielämä Taloudellinen tilanne Kulutusmahdollisuudet Työsuhteen pysyvyys Työn mielekkyys Itsensä tunteminen rakastetuksi Henkilökohtaisen uskon tai vakaumuksen antama elämänsisältö Mahdollisuus matkustella Mahdollisuus harrastaa liikuntaa Mahdollisuus opiskella ja oppia uusia asioita Kulttuuriharrastukset Kuuluminen johonkin itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön Osallistuminen järjestö- ja asukastoimintaan Muiden osoittama arvostus Mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen tai asuinseudun asioihin Mahdollisuus tehdä itse omaa elämää koskevia valintoja Asunnon sijainti Asunnon koko, laatu ja varustustaso Asuinympäristön kauneus Luonto ja mahdollisuus liikkua luonnossa Viihde ja hauskanpito Elinympäristön puhtaus Palvelujen läheisyys Mielihyvää tuottavat arkiset asiat Mahdollisuus elää ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan

24 Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys (1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys) Ympäristö Taloudelliset resurssit 5 Asunto "Pieni hyvinvointi" 3,8 4, ,4 3,6 3,8 Palvelujen läheisyys Sukupuolielämä 3,3 2 4,5 Terveys Viihde ja hauskanpito 2,8 1 4,0 Perhe ja suku 3,0 3,2 Uskonnollisuus 2,6 Naapurit Vaikuttaminen ja osallistuminen Liikunta 3,8 3,2 4,0 Uuden kokeminen Luottamukselliset ihmissuhteet

25 Having aineellinen elintaso Loving - ihmissuhteet Being itsensä toteuttaminen (Erik Allardt: Hyvinvoinnin ulottuuvuksia, 1976)

26 perhe suku naapurit luott.ih yhteisö fyysinen ulkonäkö terveys seksielä varakkuu tulot työsuh.p työnmiel rakastet uskonto matkuste liikunta opiskelu kulttuur järjestö arvostus asuinalu valinnat sijaint koko laatu kauneus luonto viihde puhtaus palvelut arkiasia kotoisuu 4 3 Miten merkityksellisinä miehet ja naiset pitävät eri elämänalueita (0 = ei lainkaan merkitystä, 1 = pieni merkitys, 2 = kohtalainen merkitys, 3 = suuri merkitys, 4 = erittäin suuri merkitys) BAROMETRIKUVA merkitys (miehet) merkitys (naiset)

27 Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys eri ikäryhmissä (1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys)

28 Hyvinvointi ja hyvä elämä ovat hienoja sanoja, joihin vetoamalla oikeutetaan omaa asiaa ja tukitaan toisten suut. Hyvinvointia koskevat puhetavat havittelevat hegemonista asemaa.

29 Hyvinvointi ja hyvä elämä ovat hienoja sanoja, joihin vetoamalla oikeutetaan omaa asiaa ja tukitaan toisten suut. Hyvinvointia koskevat puhetavat havittelevat hegemonista asemaa. Parhaiten hegemoniatavoitteessa on onnistunut talouspainotteinen hyvän elämän diskurssi. Sen gerontologinen vastine on ajatus tuottavasta ikääntymisestä (productive ageing)

30 tuottava ikääntyminen (productive ageing) Vanhoistakin on epäilemättä hyötyä, mutta jos hyödystä tehdään hyvän elämän mitta, miten käy niiden, joista ei enää ole näkyvää hyötyä?

31 Edmund Sherman (2010): Contemplative Aging. A Way of Being in Later Life. New York: Gordian Knot Books.

32 Aktiivinen ikääntyminen viittaa joskus työnteon jatkamiseen ja työn kaltaiseen toimintaan, jolloin lähellä tuottavan ikääntymisen käsitettä ymmärretään usein väljemmin, viittaa silloin myös yhteisölliseen osallistumiseen, vapaa-ajan aktiviteetteihin

33 Aktiivinen ikääntyminen viittaa joskus työnteon jatkamiseen ja työn kaltaiseen toimintaan, jolloin lähellä tuottavan ikääntymisen käsitettä ymmärretään usein väljemmin, viittaa silloin myös yhteisölliseen osallistumiseen, vapaa-ajan aktiviteetteihin kolmas ikä: varhaisvanhuus on elämänvaihe, jossa tehdään kaikkea mielekästä ja mielihyvää tuottavaa

34 Uuden harrastuksen viime vuosina löytäneiden ja vanhasta harrastuksesta luopuneiden prosentti-osuudet, vasemmalla miehet ja oikealla naiset (Ikihyvä Päijät-Häme)

35 Kolmannen iän käsite on tervetullutta vastapainoa väestön vanhenemisen taakkatulkinnalle.

36 Kolmannen iän käsite on tervetullutta vastapainoa väestön vanhenemisen taakkatulkinnalle. Mutta senkin lupaus hyvästä vanhenemisesta on paradoksaalinen. Se koskee vain varhaisvanhuutta ja saa varsinaisen vanhuuden näyttäytymään entistäkin selvemmin omana käänteiskuvanaan.

37 [R]akenteista masentavan suuri osa on määritelty ulkoapäin... Mutta jäljelle jääneeseen pienenpieneen rakoseen on kätketty dynamiittia. (Imre Kertész 2008, )

38 Pieni toimijuus

39 Vapauden rakoset (Imre Kertész) Pieni toimijuus (Marja-Liisa Honkasalo) Taktikointi (Michel de Certeau) Pieni hyvinvointi

40 Amartya Sen: Hyvinvoinnissa ei ole kyse vain erilaisten resurssien määrästä, vaan myös siitä, mitä resursseilla saadaan aikaiseksi ja miten kyetään toimimaan omien arvopäämäärien mukaisesti.

41 Toimintakyky use it or lose it Paljon tutkimusnäyttöä siitä, että mielekäs tekeminen, toiminta, kulttuurinen osallistuminen tukee hyvinvointia. Se antaa välittömiä palkintoja, iloa elämään, mutta myös tukee pitemmän päälle terveyttä ja toimintakykyä. Adams, KB. et al. (2011) A critical review of the literature on social and leisure activity and wellbeing in later life. Ageing and Society, 31, Markku T. Hyyppä: Kulttuuri pidentää ikää. Duodecim, Helsinki Kaisu Pitkälä ym.: Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Vanhustyön keskusliitto, Helsinki 2005.

42

43 Sirkka-Liisa Palomäki & Timo Toikko: Tekemisen ja kohtaamisen ristiriita vanhustyössä

44 Frank Martela (2012): Caring Connections - Compassionate Mutuality in the Organizational Life of a Nursing Home. Aalto-yliopisto. Vanhusten hyvinvointiin vaikuttaa eniten inhimillinen kohtaaminen hoitajan kanssa, se onko hoitajalla aikaa katsoa silmiin. (HS)

45 Ossi Naukkarinen: Tahdikkuus esteettiseettisenä toimintaperiaatteena. Tiede & edistys 2/2011. Tahdikkuus on toisten ihmisten huomioon ottamista, tilannetajuista taitavuutta, sovittautumista erilaisiin tahteihin.

46 Runous synnyttää pahimman vihollisensa: runollisuuden (Paul Eluard)

47 Runous synnyttää pahimman vihollisensa: runollisuuden (Paul Eluard) Teknisellä kirjoitustaidolla luotu runollinen kieli (runollisuus) vs. hitaasti ajan kanssa tehdyt havainnot (runous) (Kristian Blomberg, Parnasso x/2013)

48 Runous synnyttää pahimman vihollisensa: runollisuuden (Paul Eluard) Teknisellä kirjoitustaidolla luotu runollinen kieli (runollisuus) vs. hitaasti ajan kanssa tehdyt havainnot (runous) (Kristian Blomberg, Parnasso x/2013) runous ja runollisuus tiede ja tieteellisyys ( tieteily )

49 Hyvää vanhuutta ovat toiset ihmiset, sukupolvien välinen kanssakäyminen, käveleminen, pari tuntia työntekoa päivässä, asioiden pohtiminen ja iltakonjakki.

50 Hyvä elämä on perspektiivikäsite, josta on keskusteltava loputtomiin. Käsitteen sisällä ovat arvomme ja ihmiskuvamme, kulttuurinen suhtautumisemme vanhenemiseen. Hyvän elämän käsite on siis poliittinenkin.

51

52 Riittääkö itsenäinen selviytyminen käytännön vanhustyön tavoitteeksi?

53 survivalism

54

55 Kiitos!