Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen liitto & Sosiaalialan osaamiskeskus Verso & Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistys: Hyvinvointifoorumi Lahti, Antti Karisto:. Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista

2 Esityksen sisältöä: Hyvinvoinnin käsitteestä Erilaisia hyvinvointia koskevista puhetavoista Mitä ihmiset itse ajattelevat hyvinvoinnista, mitä pitävät tärkeänä Ihmissuhteista hyvinvointiarvona, hyvinvoinnin vastavuoroisuudesta

3

4

5

6 Meneillään on diskursiivinen kamppailu hyvinvoinnin käsitteestä ja sisällöstä. Hyvinvointi on myös poliittinen käsite. Siitä puhutaan paljon, siihen vedotaan herkästi, koska se on antavinaan kantavuutta omalle argumentoinnille. Hyvinvoinnista puhutaan yhtenä ja samana, mutta yhdelle se on yhtä ja toiselle toista.

7 Kilpailevia hyvinvointidiskursseja Terveyden edistäjien näkemys: hyvinvointi on terveyttä ja sitä tukevaa käyttäytymistä. Kulttuuri-ihmisten näkemys: hyvinvointia ovat esteettiset kohokokemukset ja kontemplatiiviset nautinnot. Ekologinen näkemys: hyvinvointia on ekologisesti kestävä elämänmuoto. Talousmiesten näkemys: hyvinvointia syntyy, kunhan pidetään huolta talouselämän toimintaedellytyksistä. Sosiaalipoliittinen näkemys: hyvinvointi on turvallisuutta, sosiaalisten ongelmien ja riskien sääntelyä. jne.

8

9 Hyvinvointisektori, hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut kulttuuritoimi liikuntatoimi jne.

10 Suomen kielessä ei tehdä eroa well-beingin, welfaren ja wellnessin kesken niitä kaikkia kutsutaan hyvinvoinniksi.

11 Terveyden edistäminen on terveyden edistämistä. Se on yksi reitti hyvinvoinninkin edistämiseen, mutta vain yksi. Miten terveyden edistäminen onnistuu kulutusyhteiskunnassa, jossa hyvinvointia haetaan hetkellisestä kulutuksesta?

12

13 Hyvinvointi ei ole yhden asian liike, se on moniulotteista. Erik Allardt: Having Loving Being Mitä ihmiset itse pitävät tärkeänä?

14 Suhteet perheenjäseniin Suhteet sukulaisiin Suhteet naapureihin Luottamukselliset ihmissuhteet Kuuluminen johonkin yhteisöön Fyysinen kunto Ulkonäkö Terveys Hyvä sukupuolielämä Varallisuus Tulot ja kulutusmahdollisuudet Itsensä tunteminen rakastetuksi Uskonto Mahdollisuus matkustella Mahdollisuus harrastaa liikuntaa Mahdollisuus opiskella ja oppia uusia asioita Kulttuuriharrastukset Osallistuminen järjestö- tai asukastoimintaan Auttaminen ja vapaaehtoistoiminta Muiden osoittama arvostus Mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen tai asuinseudun asioihin Asunnon koko Asunnon laatu ja varustustaso Asuinympäristön kauneus Luonto ja mahdollisuus liikkua luonnossa Viihde ja hauskanpito Elinympäristön puhtaus Palvelujen läheisyys Mielihyvää tuottavat arkiset asiat Mahdollisuus elää ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan

15 Mikä merkitys mielestänne seuraavilla asioilla on hyvinvoinnillenne? (1 ei lainkaan merkitystä 5 erittäin suuri merkitys) Arvioikaa tuttua kouluarvosana-asteikkoa (4 10) käyttäen, kuinka hyvä on elämäntilanteenne seuraavissa asioissa?

16 Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys (1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys) Ympäristö Taloudelliset resurssit 5 Asunto "Pieni hyvinvointi" 4,1 4 3,4 3,6 Palvelujen läheisyys 3,8 3 3,8 Sukupuolielämä 3,3 2 4,5 Terveys Viihde ja hauskanpito 2,8 1 4,0 Perhe ja suku 3,0 3,2 Uskonnollisuus 2,6 Naapurit Vaikuttaminen ja osallistuminen Liikunta 3,8 3,2 4,0 Uuden kokeminen Luottamukselliset ihmissuhteet

17 Onko hyvinvointi kaikille samaa? Vai onko esimerkiksi naisten tapa ajatella elämän merkityksellisiä asioita erilainen kuin miesten? Entä vanhojen ja nuorten?

18 perhe suku naapurit luott.ih yhteisö fyysinen ulkonäkö terveys seksielä varakkuu tulot työsuh.p työnmiel rakastet uskonto matkuste liikunta opiskelu kulttuur järjestö arvostus asuinalu valinnat sijaint koko laatu kauneus luonto viihde puhtaus palvelut arkiasia kotoisuu Elämänalueille annettu hyvinvointi-merkitys miehillä ja naisilla Päijät-Hämeen hyvinvointibarometrissä vuonna BAROMETRIKUVA merkitys (miehet) merkitys (naiset)

19 Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys miehillä ja naisilla Ikihyvä-tutkimuksessa (1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys) Ympäristö Taloudelliset resurssit 5 Asunto "Pieni hyvinvointi" 4 Palvelujen läheisyys 3 Sukupuolielämä 2 Terveys Viihde ja hauskanpito 1 Perhe ja suku Naiset Miehet Uskonnollisuus Naapurit Vaikuttaminen ja osallistuminen Liikunta Uuden kokeminen Luottamukselliset ihmissuhteet

20 Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys eri ikäryhmissä (1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys)

21 Ihmissuhteisiin liittyvä hyvinvointi (Loving)

22 Ilkka Haapola, Antti Karisto, Marjaana Seppänen: Köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin. Seurantatutkimus ikääntyvistä päijäthämäläisistä. Teoksessa Forssén, Katja & Roivainen, Irene & Ylinen, Satu & Heinonen, Jari (toim.) Kohtaako sosiaalityö köyhyyden? UNIpress, Kuopio köyhyys ei paljonkaan heijastu ihmissuhteisiin

23 Ihmissuhteet pehmentävät työttömyyden tapaisten hyvinvointimenetysten vaikutuksia. Sosiaalisilla verkostoilla on coping-merkitystä terveyden pettäessä. Ihmissuhteet voivat toimia pehmentävänä suodattimena muissakin vaikeissa elämäntilanteissa. Ihmissuhteiden tuottama hyvinvointi on melko riippumatonta muusta hyvinvoinnista, mutta vaikuttaa muuhun hyvinvointiin.

24 Yksinäisyys hyvinvointiongelmana: täydellinen yksinolo on miltei pahinta, mikä ihmistä voi kohdata. Ikääntyvistä päijäthämäläisistä 3 % tuntee itsensä yksinäiseksi usein tai jatkuvasti. Heidänkin yksinäisyytensä ilmenemismuodot, syvyys ja syyt kuitenkin vaihtelevat (Elisa Tiilikainen)

25 Ihmissuhteisiin liittyy vastavuoroisuus Loving-tyyppisessä hyvinvoinnissa ei pelata nollasummapeliä. Eikä yhteinen hyvinvointi kasva, kun jokainen vain ajaa omaa etuaan.

26 Ihmissuhdehyvinvointi on häilyvää. Rakkaus voi haihtua tai vaihtua vihaksi. Kaikki vastavuoroiset ihmissuhteet eivät ole hyvästä. Jonkin pienryhmän tiivis yhteisyys ja vastavuoroinen toistensa puolustaminen voi merkitä ulkopuolisten torjuntaa, sortoa, korruptiota, nepotismia.

27 Hauras hyvyys (Ulla-Maija Peltonen) Hyvällä kohtelulla voi olla kauaskantoinen merkitys.

28 Ihmissuhteisiin liittyvän hyvinvoinnin vastavuoroisuus: kun jotakin antaa, myös jotakin saa. Ja odottaakin saavansa.

29

30 Ystävyys- ja parisuhteiden odotetaan olevan vastavuoroisia sillä tavalla, että samaan vastataan suunnilleen samalla. Perhesukupolvien suhteissa vastavuoroisuus ei taas välttämättä toteudu sillä yksinkertaisella tavalla, että sen minkä antaa, saa samalta ihmiseltä takaisin. Hyvän voi panna kiertämään.

31

32 Sukupolvien välisen tuen ja avun pääsuunnat (Sukupolvien ketju - aineistojen mukaan; Majamaa 2012) Nuorin sukupolvi Suurten ikäluokkien aikuiset lapset KÄYTÄNNÖN APU Keskimmäinen sukupolvi Suurten ikäluokkien edustajat TALOUDELLINEN TUKI Vanhin sukupolvi Suurten ikäluokkien vanhemmat 32

33 Linkittyneet elämät (linked lives) Monet linkit ovat lyhentyneet (esim. työtoveruus), mutta isovanhempien ja lastenlasten linkki pitenee. Isovanhemmuus on harvoja vanhenemiseen liittyviä roolimuutoksia, joita pidetään kiistatta myönteisenä.

34 Isovanhempana eletyn elinajan odotteessa on suuria sosioekonomisia ja sukupuolen mukaisia eroja.

35 Sukupolvien yhteys tarkoittaa paitsi hoivaa, avunantoa ja taloudellista tukea myäs sosiaalista kanssakäymistä ja sen tuottamaa emotionaalista yhteyttä. Yhteydenpidon ja iän suhde on U-käyrän muotoinen

36 Lars Tornstam: gerotranssendessi vanhetessa tunne kuulumisesta sukupolvien ketjuun voimistuu Niiden vastaajien prosenttiosuus, jotka olivat täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: tunnen voimakasta yhteenkuuluvuutta edellisiin sukupolviin Miehet Naiset vuotiaat vuotiaat vuotiaat (Ikihyvä Päijät-Häme 2008)

37

38 Generational Intelligence sukupolvitietoisuus, -äly, -taju Asioita osataan tarkastella muustakin kuin omalle ikäryhmälle ja sukupolvelle tyypillisestä näkökulmasta. Jos sukupolviälykkäät asenteet muuttuvat teoiksi, syntyy neuvoteltua ja kestävää sukupolvien välistä yhteyttä.

39

40 Eläkepolitiikka esimerkkinä ketjutetusta vastavuoroisuudesta Suurin osa nykyisin työssä olevien ja heidän työnantajiensa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkkeiden maksamiseen, ja työikäisten tulee voida luottaa siihen, että näin tapahtuu myös heidän ollessaan eläkkeellä.

41 Säädyllinen yhteiskunta on sellainen, jonka instituutioissa ihmisiä ei nöyryytetä. (The decent society is one whose institutions do not humiliate people.)

42 Arkisiin kulttuurisiin käytänteisiin iskostunut vastavuoroisuus ja kunnioitus on hyvinvoinnin lähde; esimerkiksi se, kuinka ihmisiä kohdellaan esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa. Sivistynyt tapakulttuuri perustuu mekaanista vastavuoroisuutta monimutkaisempaan vaihtoon. Pubiesimerkki

43 Kehittynyt vastavuoroisuus edellyttää kohottautumista mekaanisen vastavuoroisuuden ja kalkyloinnin yläpuolelle. Vastavuoroisuus koskee myös tuntemattomia ihmisiä, vastalahja voi tulla myöhemmin ja toiselta taholta.

44 Richard Sennett: Respect. The Formation of Character in the Age of Inequality. kunnioitusvaje modernien yhteiskuntien yhteisenä piirteenä koskee ehkä erityisesti Suomea?

45 Täytyy ottaa huomioon leveysasteet, joilla me elämme, ja meidän napitetut, jäykät, estoiset ja kalseat käyttäytymisnormimme, niin julkiset kuin yksityisetkin (Joseph Brodsky: Keräilijän kappale, 1997, 14) antti karisto

46

47 kunnioitus ja kohteliaisuus hyvinvointi minimikohteliaisuus vointi epäkohtelaisuus pahoinvointi

48 Hyvinvointipalveluja ajatellaan liian suoritepohjaisesti. Tärkeää on paitsi se instrumentaalinen hyöty, jota palvelusta saa, myös palvelutapahtuman ekspressiiviset piirteet, se miten tulee kohdelluksi. Esimerkiksi vanhuspalveluissa tärkeää on ajan antaminen. Palvelemisen tapa liittyy henkilöstömitoituksiin, mutta helppo on myös keksiä esimerkkejä siitä, että hyvinvointia voi lisätä halvallakin, hyvillä palvelukokemuksilla.

49 Kiitos!