Väestön vanheneminen ja sen vaikutukset

Transkriptio

1 SenioriKaste-hankkeen päätösseminaari Kokkola, Antti Karisto: Väestön vanheneminen ja sen vaikutukset

2 Sisältö: Väestönkehityksen ennustamisen vaikeus vanhushuoltosuhde, elinajanodote Suomi on lähiaikoina täynnä nuoria vanhoja, kolmas ikä uutena elämänvaiheena. Väestön ikärakennemuutos näkyy arkielämässä ja elämäntyylissä, asumisessa, kulutuksessa, palvelutarpeissa ja vaikka missä. Suuret ikäluokat, aktiivinen ikääntyminen, toimintakyky ja siihen vaikuttaminen

3 Esimerkkiaineistona Ikihyvä Päijät-Häme Kymmenvuotinen seuranta kolmen syntymäkohortin (s , ja ) terveydestä, toimintakyvystä, terveys-käyttäytymisestä, elämäntyylistä, vanhenemisen kokemuksista ja elämäntyylistä.

4 Väestöennusteiden huono paikkansapitävyys 1930-luvulta lähtien Suomen väkimäärän on ennustettu pian pienenevän, mutta laskuun se ei ole kääntynyt. Tilastokeskuksen uusimmassa väestöennusteessa ei enää puhuta väkiluvun laskusta.

5 Väestöennusteet ovat menneet pieleen siksi, että ennustettavaa on paljon. Väkilukuun vaikuttaa kuolevuus (elinajan pituus), syntyvyys, muuttoliike ja väestöhistoria eli se, minkä kokoisia aikaisemmin syntyneet ikäluokat ovat. Sitä paitsi ennusteet ovat varovaisia projektiolaskelmia, joissa on lähdetty nykytilanteesta tai hiljattain tapahtuneista muutoksista, joiden on oletettu trendinomaisesti jatkuvan.

6 Vanhushuoltosuhteen (65+/15-64 v.) ennustejakauma erilaisilla skenaarioilla Lähteet: Tilastokeskuksen väestöennuste 2007, Alho 2008 ja VNK:n Tilastokeskuksen 2007 väestöennusteeseen perustuvat laskelmat

7 Vanhushuoltosuhde: 65+ -vuotiaat/ vuotiaat

8 John MacInnes & Jeroen Spijker: Niin vanhaa kuin nyky-yhteiskunnan väestö onkin, sillä on enemmän jäljellä olevia elinvuosia kuin millään aikaisemmalla väestöllä. Ehkä emme eläkään sellaisissa auringonlaskun yhteiskunnissa kuin kuvittelemme. Todellinen vanhushuoltosuhde (real elderly dependency ratio): niihin vuosiluokkiin kuuluvien määrä, joissa jäljellä oleva elinaika on korkeintaan 15 vuotta/ tosiasiallisesti työllisten määrä.

9 Fig 3 Old age dependency ratios, proportion of the population at ages with remaining life expectancy of 15 years, and the real elderly dependency ratio, England and Wales (data from and England and Wales censuses ( Jeroen Spijker, and John MacInnes BMJ 2013;347:bmj.f by British Medical Journal Publishing Group

10 Vastasyntyneiden elinajan odote kertoo sen, kuinka pitkään keskimäärin eletään, jos kuolevuus pysyy sillä tasolla kuin se nyt on. Se miten pitkään nyt syntyvät todellisuudessa elävät, tiedetään vasta yli 100 vuoden kuluttua. Elinajan todellinen pituus voikin poiketa elinajan odotteesta.

11 Mikko Myrskylä: Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pitempään. Tieto & trendit 1/2010 Myrskylän mukaan nyt 30-vuotiaista naisista kolmasosa ja miehistä kymmenesosa elää satavuotiaiksi.

12 Väestön vanhenemisen taakkatulkinta Väestön vanheneminen tulkitaan aina vain yhteiskunnallisena onnettomuutena tai taakkana, joka kasvattaa palvelupaineita ja suistaa kansantalouden kurimukseen. Ikärakenteen muutos on hyvä vihollinen, jota sopii syyttää kaikeasta kauheasta.

13 Maantieteelle me emme voi mitään. (J.K. Paasikivi) Emme paljon väestöllekään. Vanhenevankin väestön kanssa pitää pystyä elämään.

14 Vanhushuoltosuhde (65+/16 64-vuotiaat) EU-maissa, % Espanja Italia Kreikka Portugali Saksa Slovenia Tsekki Itävalta Puola Slovakia Unkari Belgia Ranska Suomi Iso-Britannia Irlanti Liettua Latvia Kypros Viro Ruotsi Malta Tanska Hollanti Luxemburg Eurostat 2006

15 Figure 2. The occurred and predictable changes in absolute sizes of different age groups in (in millions) P e kka.p arkkine n@ vat t.f i 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, y y y y y 80 + y antti karisto ,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0

16 Eivät ihmiset vanhuksiksi ja huollettaviksi muutu sinä päivänä kun jäävät eläkkeelle. Vanhuutta edeltää kolmas ikä, jolloin ei olla enää työssä, mutta ei myöskään toimetonna.

17 Kolmannen iän ilmiön kolme komponenttia: i) syntymävuosiluokat saapuvat eläkeikään edeltäjiään paremmassa kunnossa, ja eläkevuosia on odotettavissa aikaisempaa enemmän ii) tähän ikään tulevat syntymävuosiluokat ovat paljon edeltäjiään suurempia (suuret ikäluokat) iii) tähän ikään tullaan uusin odotuksin ja asentein, syntyy kolmannen iän kulttuuria

18 Elinajanodotteen kehitys vuosina : 0-, 65- ja 80-vuotiaat miehet Elinajanodote vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat Vuosi Lähde: Tilastokeskus

19 Eläkeikään tulevat ovat saaneet lisää vuosia elämäänsä, mutta aivan ilmeisesti myös lisää elämää vuosiinsa (WHO:n vanhat tavoitteet). Terveiden elinvuosien odotteet ovat kasvaneet, eli suomalaisten saamat lisäelinvuodet ovat pääasiassa terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia.

20 Kolmannen iän ilmiön kolme komponenttia: i) syntymävuosiluokat saapuvat eläkeikään edeltäjiään paremmassa kunnossa, ja eläkevuosia on odotettavissa aikaisempaa enemmän ii) tähän ikään tulevat syntymävuosiluokat ovat paljon edeltäjiään suurempia (suuret ikäluokat) iii) tähän ikään tullaan uusin odotuksin ja asentein, syntyy kolmannen iän kulttuuria

21 Kolmannen iän ilmiön kolme komponenttia: i) syntymävuosiluokat saapuvat eläkeikään edeltäjiään paremmassa kunnossa, ja eläkevuosia on odotettavissa aikaisempaa enemmän ii) tähän ikään tulevat syntymävuosiluokat ovat paljon edeltäjiään suurempia (suuret ikäluokat) iii) tähän ikään tullaan uusin odotuksin ja asentein, syntyy kolmannen iän kulttuuria

22 Eläkeläisen rooli muuttuu. Ennen eläkkeellä oleminen tarkoitti lähinnä sitä, että ei olla enää työssä. Enää eläkeläisen rooli ei määrity yksin siitä, mistä siirrytään (työstä) vaan sille antaa sisältöä myös se, mihin siirrytään.

23 Varhaisvanhuudessa voi tapahtua jotakin samanlaista kuin tapahtui silloin, kun nuoruus nykymuodossaan syntyi tai muuttui lyhyestä lapsuuden ja aikuisuuden välissä olevasta ajasta pitkäksi ja omaleimaiseksi elämänvaiheeksi.

24 Aikaisemmin yhteiskunnallinen ikäjärjestys oli aika kaavamainen: instituutiot sanelivat sen, mitä missäkin iässä voi, kuuluu ja saa tehdä. Täytyy ottaa huomioon leveysasteet, joilla me elämme, ja meidän napitetut, jäykät, estoiset ja kalseat käyttäytymisnormimme, niin julkiset kuin yksityisetkin (Joseph Brodsky: Keräilijän kappale, 1997, 14)

25 Nykyelämä näyttäytyy sosiologien aikalaisdiagnooseissa notkeampana ja joustavampana. Elämänkulku ei ole yhtä institutionalisoitua, lineaarista ja ennustettavaa kuin se ennen oli. Se ei asetu entisellä tavalla yliyksilöllisten rakenteiden muovaamiin muotteihin. Liikkumavaraa on aikaisempaa enemmän, uusia vapauksia oman ikäidentiteetin määrittelyyn.

26 Vanhuutta ei ole. Se on korvautunut ikäleikittelyllä

27

28 Ikä EI ole vain asenne, kaikki ei ole valinnoista kiinni. Max Weber: Elämäntyyliin vaikuttavat valinnat (life choices) ja mahdollisuudet (life chances)

29

30

31 Eläkeläiselämä muuttuu, mutta muutoksia myös liioitellaan; esimerkiksi kolmannessa iässä nyt olevien suurten ikäluokkien uskotaan tekevän sitä ja tätä. Kolmas osa heistä muuttaa eläkkeelle päästyään Espanjan Aurinkorannikolle heistä muuttaa eläkkeelle päästyään takaisin maalle.

32 Pienetkin muutokset voivat kuitenkin merkitä suuria, kun ne kerrotaan muutoksentekijöiden suurella lukumäärällä.

33 Markkinatkaan eivät ole täysin haistaneet kuluttajakunnan ikärakennemuutoksia. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan kehitys on kulkenut toiseen suuntaan kuin olisi väestörakennemuutoksia ajatellen kuulunut kulkea.

34 VE2 LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA

35

36 Ulkomaille viimeisen vuoden aikana matkustaneiden prosenttiosuus sukupuolen ja iän mukaan vuosina 2002 and Miehet v v v v 52 Naiset v v v v 56

37 kolmas ikä sitku -elämänvaiheena

38 Uuden harrastuksen viime vuosina löytäneiden ja vanhasta harrastuksesta luopuneiden prosentti-osuudet (Karisto & Haapola 2014) Miehet Naiset

39 Mitä tapahtuu, kun suuret ikäluokat tulevat kolmanteen ikään? Saavatko he massallaan aikaan sen, että varhaisvanhuus on entistä aktiivisempaa? y 295 (35 %) y 489 (44 %) y 689 (53 %) y 883 (62 %) 681 (57 %) Antti Karisto & Ilkka Haapola: Generations in ageing Finland: Finding your place in the demographic structure. In Kathrin Komp & Stina Johansson (eds.): Lifecourse perspective on ageing populations: A critical and international approach. Polity Press, Bristol y 796 (63 %) y 886 (66 %) y 1023 (72 %) 721 (55 %) y 717 (54 %) y 840 (61 %) y 908 (64 %) Year

40 Economic situation and health status of the two cohorts at the age of Cohort born (2002) Cohort born (baby boomers) (2012) Working (at least part-time) 11 % 27 % Education: at least 10 years in school 33 % 56 % Median equivalent disposable income (per month, in fixed prices) Subjective financial well-being: respondent has managed to cover regular outlays easily 61 % 70 % Perceives one s health as very or fairly good 46 % 66 % Prevalence of - coronary heart disease 10 % 4 % - neck or shoulder pain 47 % 30 % - diabetes mellitus 8 % 8 % - asthma 7 % 6 % Over the past month, how much of the time have you felt full of life? - most of the time 44 % 54 %

41 Participation in different activity domains in two cohorts at the age of years 100% * Cohort Cohort % *** 60% *** *** 40% ** 20% * 0% Men Women Men Women Men Women Men Women Men Women Physical activities Utility oriented activities Cultural or intellectual activities Spiritual activities Experience oriented activities

42 Activity domains studied Physical activities Physical exercise and outdoor recreation Utility oriented activities Doing handicrafts Gardening Cultural or intellectual activities Reading books Going to art exhibitions, theatre, movies etc. Painting, playing musical instrument, singing in choir etc. Spiritual activities Participation to religious events Voluntary work Experience oriented activities Spectator sports Dancing Travelling abroad

43

44 Poimintoja ikääntyneille päijäthämäläisille tärkeistä harrastuksista: akryylimaalaus avantouinti haulikkoammunta hiljainen kävely itsetuntemus jousisoitinten rakentaminen kalligrafia karaoke käsityöt ja bailatino kiinalainen aamuvoimistelu taichi kirjoittaminen jälkipolville kullankaivuu kylän miesten aamukahvit linja-autoliikenteen historia lähetysompeluseura mehiläishoito moottoripyöräily murtomaahiihto päivittäinen avanto puutyöt puutarhanhoito tiffanytyöt tikanheitto vertaisryhmätoiminta

45 Tuottava ikääntyminen Aktiivinen ikääntyminen

46

47 toimintakyky use it or lose it

48 Toimintakyvyn tärkeys Väestön vanhenemisen yhteiskunnalliset vaikutukset välittyvät sen kautta, miten toimintakyky muuttuu. Toimintakyky on parantunut kohorteittain, mutta entä jatkossa? Joutuvatko ihmiset eliniän pidetessä elämään entistä pitempään sairaina ja toimintakyvyttöminä vai pakkautuuko sairastavuus ja toimintakyvyttömyys elämän viimeisiin vuosiin eliniän pituudesta riippumatta (kompressioteoria)? Optimistinen näkymä on saanut enemmän tukea tutkimuksesta, mutta vaikka toimintakyky jatkossakin kohorteittain kohentuisi, se ei riitä kompensoimaan ikärakenteen muutoksen vaikutuksia: toimintakyvyttömyyttä on entistä enemmän.

49 Amartya Sen: Hyvinvoinnissa ei ole kyse vain erilaisten resurssien määrästä, vaan myös siitä, mitä resursseilla saadaan aikaiseksi ja miten kyetään toimimaan omien arvopäämäärien mukaisesti.

50 Toimintakyvyn perinteinen jaottelu fyysinen toimintakyky psyykkinen toimintakyky sosiaalinen toimintakyky

51 Toimintakyvyn mittaaminen Toimintakykytestit Kyselyvastauksiin perustuvat mittarit ADL (Activities of Daily Living): miten selviytyy peseytymisestä, pukeutumisesta, wc:ssä käynnistä, liikkumisesta kodissa, ruokailusta, millainen on pidätyskyky IADL (Instrumental Activities of Daily Living): miten selviytyy kaupassa käynnistä, ruoan valmistuksesta, taloustöistä, pyykinpesusta, liikkumisesta kulkuvälineillä, puhelimen käytöstä, raha-asioiden hoidosta, lääkkeistä huolehtimisesta RAVA ja RAI - suomalaisissa kunnissa käytettyjä toimintakyvyn ja avuntarpeen mittareita

52 Jyrki Jyrkämän kehitelmä toimintakyvystä H O K haluta osata kyetä

53 Jyrki Jyrkämän kehitelmä toimintakyvystä H O K T V T haluta osata kyetä täytyä voida tuntea

54 Jyrki Jyrkämän kehitelmä toimintakyvystä H O K T V T haluta osata kyetä täytyä voida tuntea J jaksaa?

55

56 Koti vanhenemisen (ainoana) paikkana?

57 A B C % % % Lahti Kehyskunnat Reuna-alue A: "Jos voimani eivät riitä itsenäiseen asumiseen, palvelutalossa asuminen olisi minulle mieluinen vaihtoehto. B: "Jos voimani eivät riitä itsenäiseen asumiseen, ei minulla olisi mitään vanhainkotiin muuttamista vastaan." C: "Vaikka voimani vähenisivät, en lähde kotoani kuin jalat edellä." (Karisto ym.: Ikääntyvä Päijät-Häme, 2003)

58 Miten toimintakykyä voidaan tukea? edistämällä terveyttä eli vaikuttamalla terveyskäyttäytymiseen (syömiseen, juomiseen, polttamiseen, liikuntaan)

59 Niiden vastaajien prosenttiosuudet sukupuolen ja syntymävuoden mukaan, jotka eivät ole muuttaneet tottumuksiaan terveydellisten näkökohtien perusteella eivätkä ole ajatelleetkaan niitä muuttavansa Miehet Naiset Rasvan määrä Rasvan laatu Kasvisten käyttö Sokerin käyttö Suolan käyttö Liikunta Alkoholin käyttö Tupakoinnin vähentäminen Tupakoinnin lopettaminen Laihduttaminen Rukiin ja kokoviljatuotteiden käyttö Marjojen ja hedelmien käyttö

60

61 kiistämisen kulttuuri Naurettavien kävelysauvojen kanssa en aio kuntoilla, vaan hyppään suoraan rollaattorin puikkoihin, kun se aika tulee. (Antti Eskola)

62 Miten toimintakykyä voidaan tukea? edistämällä terveyttä eli vaikuttamalla terveyskäyttäytymiseen (syömiseen, juomiseen, polttamiseen, liikuntaan) yksinkertaisesti vain toimimalla, tekemällä mielekkääksi koettuja asioita

63 Esimerkiksi kulttuuriosaaminen kannattaa Siitä saa välittömiä palkintoja, iloa elämäänsä. Se tukee tulevaa terveyttä ja toimintakykyä. Se vähentää väestön vanhenemisesta koituvia kustannuksia, sillä toimintakyky heijastuu palvelutarpeisiin.

64 Väestön vanhenminen ei saisi jäädä vain sosiaali- ja terveystoimen päänsäryksi. Ja onko se välttämättä päänsärky? Voi sillä olla myönteisiäkin vaikutuksia.

65 Elämän leppoistuminen?

66 Kiitos!

67

68 Ihmisyyttä ei ensisijaisesti määritä rationaalisuus ja itsemäärääminen, vaan biologisuus, hauraus ja riippuvaisuus. Me synnymme täydellisen riippuvaisina muista, luomme itsemääräämisen illuusion aikuisuutemme ajaksi ja joudumme uudelleen tunnustamaan riippuvaisuutemme toimintakyvyn laskiessa vanhenemisen myötä. Alasdair MacIntyre, sit Jari Pirhonen