TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA POHJASVAARA II, KAIV. REK. N:O 4432/2 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA POHJASVAARA II, KAIV. REK. N:O 4432/2 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4613/-91/1/10 Kuusamo Hangaslampi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA POHJASVAARA II, KAIV. REK. N:O 4432/2 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA 1. JOHDANTO Pohjasvaara II valtausalue sijaitsee Kuusamon kunnassa, karttalehdellä A, noin kilometrin verran Juomasuon Au-Co-esiintymästä eteläkaakkoon (liite 1). Sijaintipaikka on loivapiirteisellä Pohjasvaaralla, jonka huippu (303,7 m m.p.y) osuu valtausalueen itäreunaan. Maasto valtausalueella on enimmäkseen metsäistä moreenimaata. Koilliskulmasta valtausalue rajoittuu Hangaslampiin ja kaakkoiskulmasta Pohjaslampiin. Hyväkuntoinen metsäautotie johtaa Kuusamo-Salla maantieltä valtausalueen keskelle. Kuusamoon karttuu matkaa noin 45 km. Aihe yksityiskohtaisiin malmitutkimuksiin saatiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemistä systemaattisista geofysikaalisista maanpintamittauksista. Näissä valtausalueella erottuu ympäristöstään selvästi poikkeava sähköinen ja magneettinen anomalia. Malmitutkimukset on tehnyt geologi Erkki Vanhanen geologi Olavi Aurasen johdolla vuosina

2 2 2. TUTKIMUKSET 2.1. Geofysikaaliset mittaukset Valtauslueella on tehty sekä magneettiset että slingram-, VLF-R- ja IP-mittaukset. Mittaussuunta on itä-läntinen. Slingram- ja IP-mittauksissa pisteväli on 20 m ja profiiliväli 50 m, magneettisissa ja VLF-R-mittauksissa puolestaan 10 m ja 25 m. Lisäksi on kairatun alueen kohdalla (liite 2) tehty yksityiskohtaiset magneettiset ja VLF-R-mittaukset 200 x 300 m 2 :n suuruisella alueella. Näissä mittauksissa pisteväli on 5 m ja profiiliväli 10 m. Mittaussuunta on itä-läntinen. Avoinna pysyneistä kairanrei'istä on mitattu suskeptibiliteetti, ominaisvastus ja radioaktiivisuus. Lisäksi rei'istä on tehty latauspotentiaalimittauksia. Keskeisimmistä kairasydämistä on mitattu tiheys, suskeptibiliteetti ja remanenssi noin metrin välein Geokemialliset tutkimukset Valtausalueella on tehty 50 m:n ruudukolla pedogeokemiallinen näytteenotto iskuporakalustolla. Viidellä linjalla pisteväli on tihennetty 10 metriin, profiilivälin pysyessä 50 metrinä. Näytteenottopisteitä on kaikkiaan 218 kpl ja näytteitä 249 kpl Syväkairaus ja tutkimusojat Syväkairauksissa on käytetty tankokokoa T-56. Reikiä on kairattu kaikkiaan 28 kpl, yhteensä 2618,30 m (liitteet 2 ja 3). Näistä rei'istä yksi reikä (18,60 m) on Kalajoen Timanttikairaus Ky:n itselleen kairaama vedenottoreikä. Kaksi reikää (R391 ja R395) on kairausputkien kiinnijuuttumisen ja katkeamisen vuoksi pitänyt aloittaa uudelleen noin metrin päästä alkuperäisestä paikasta. (Uudet kairatut reiät ovat R392 ja R396). Reikiin on jätetty suojaputket.

3 3 Seuraavista rei'istä suojaputki kuitenkin puuttuu tai reiät ovat olleet luotausvaiheessa muutoin tukossa: R355, R365, R367, R369, R384, R389, R390, R390, R391, R395, R396 ja R398. Syväkairausreikien lisäksi on kairattu 15 porauskairausreikää (POKA-reikää), yhteensä 332,65 m. Nämä kaikki reiät ovat pystyjä. Tankokoko on T46. Tutkimusojia on kaivettu kaikkiaan 15 kpl. Niiden yhteispituus on noin 825 m Kemialliset analyysit GTK:n Rovaniemen kemian laboratoriossa on tehty malmianalyysejä (grafiittiuuni-aas, 20 g:n punnitus) kaikkiaan 459:stä kairasydännäytteestä. Analyyseillä on määritetty Ni-, Co-, Cu-, Pb-, Zn-, Ag- ja Mo-pitoisuus 454:stä näytteestä, Aupitoisuus 459:stä ja Te-pitoisuus 206:sta näytteestä. POKA-näytteistä (120 kpl) on analysoitu samat alkuaineet kuin syväkairausnäytteistäkin lukuun ottamatta Te. Lisäksi Au:n osalta on tehty tarkistusanalyysit 212 näytteestä GTK:n Otaniemen kemian laboratoriossa (fire assay, 25 g:n punnitus). Näitä analyysejä varten kairasydänmurskeista on tehty myös uusi jauhatus. As ja S on analysoitu 199:stä näytteestä ICP:llä GTK:n Rovaniemen kemian laboratoriossa. Kairasydännäytteiden analyysipituudet vaihtelevat 0,5-2 m. Tavallisin pituus on kuitenkin yksi metri. Satunnaisesti analyysipituus on voinut olla kolme metriä. POKA-näytteiden analyysipituus on yksi metri. Tutkimusojista otetuista 49:stä palanäytteestä on määritetty Ni-, Co-, Cu-, Pb-, Zn-, Ag-, Mo- ja Au-pitoisuus. Pedogeokemiallisista näytteistä (249 kpl) on mainittujen metallien lisäksi määritelty myös Te. Määritykset on tehty Rovaniemen kemian laboratoriossa (grafiittiuuni-aas, 1 g:n punnitus).

4 4 TUTKIMUSTULOKSET Valtausalueelta on paikannettu kaksi kultaesiintymää. Suurempi esiintymä (Hangaslampi) tulee esille geofysikaalisissa maanpintamittauksissa noin -8 %:n slingram häiriönä ja nt:n magneettisena häiriönä. Pienempi esiintymä tulee esille hyvin voimakkaana magneettisena anomaliana (n.4500 nt) ainoastaan yhdellä mittauspisteellä. Esiintymien aiheuttamat geokemialliset anomaliat ovat hyvin vaatimattomia. Pienemmän esiintymän (liite 2) kokoa ei ole rajattu. Siinä tutkimusojasta otettujen uranäytteiden paras kultapitoisuus on kolmen rinnakkaisen analyysin perusteella 3-14 ppm noin puolen metrin pituisessa analyysinäytteessä. Hangaslammin esiintymä (liite 2) on jouduttu tutkimaan pelkästään syvä- ja PO- KA-kairauksilla, sillä maapeitteiden paksuus esiintymän päällä on 2,5-7 m. Hangaslammin esiintymä on yli 200 m pitkä pohjois-eteläsuuntainen kultaesiintymä, jota ei ole eteläpäästään vielä kokonaan rajattu. Kultaesiintymät liittyvät isäntäkiviinsä nähden leikkaavasti suhtautuviin hydrotermisiin kiviin, jotka ovat syntyneet erityyppisiin albiittikiviin ja albiittiutuneisiin kvartsiitteihin antiformirakenteessa, jonka kattona on tektonisesti breksoitunut vihreäkivi. Tärkeimpiä hydrotermisiä kiviä ovat kvartsi-serisiitti-, serisiittikloriitti- ja kloriitti-biotiittikivet. Hangaslammin kultaesiintymälle on laskettu useita eri in-situ malmiarvioita mikrotietokoneeseen soveltuvalla PC-XPLOR-ohjelmalla käyttäen sen polygonimenetelmää. Tässä menetelmässä malmiesiintymä "siivutetaan" tietyn paksuuden omaaviksi yhdensuuntaisiksi vaakatasoiksi, joille jokaiselle lasketaan oma malmipitoisuutensa ja -määränsä. Laskemalla yhteen tasojen malmimäärä suhteuttaen malmipitoisuuksiin saadaan laskettua esiintymän kokonaismalmimäärä ja - pitoisuus. Malmin määrä riippuu tasoissa olevien malmilävistysten vaikutusmatkasta eli polygonien säteistä. Säteiden pituudet ja tasopaksuudet vaikuttavat lopulliseen malmiarvioon. Mitä pienemmät vaikutussäteet ja tasopaksuudet ovat sitä "varmempia" lasketut malmitonnit ovat.

5 5 Taulukkoon 1 on kerätty Hangaslammin koko kultaesiintymän malmimääriä polygonien erilaisilla vaikutussäteillä ja eri cut offeilla. Tasopaksuuteena on käytetty 10 m, joka tuntuu olevan riittävän ohut, sillä pienemmällä tasopaksuudella (5 m) malmiarviot ovat täsmälleen samanlaisia. Taulukko 1. Hangaslammin Au-esiintymän Au-pitoisuuksia ja -tonnimääriä laskettuna PC-XPLOR-ohjelman polygonimenetelmällä. Tasopaksuutena on käytetty 10 m ja tiheytenä 2,9 g/cm 3. CUT OFF VAIKUTUS- TONNIMÄÄRÄ Au-PITOISUUS SÄDE (ppm) (m) (ppm)

6 6 Malmiarviot, joissa vaikutussäteenä on 12,5 m, edustavat varsin luotettavasti esiintymässä olevia minimimalmimääriä. Kymmenen metrin vaikutussäteellä laskettuna malmimäärät jäävät liian pieniksi. Viidentoista metrin vaikutussäde antanee melko luotettavan kuvan esiintymän geologisin perustein arvioidusta malmimääristä. Vaikutussäteellä 17,5 m saadaan kuva esiintymän potentiaalisista malmimääristä. Kultapitoisuuksille, jotka ylittävät 20 ppm on laskelmissa annettu arvo 20 ppm. Esiintymä kapenee kuitenkin etelä- ja pohjoisosistaan huomattavasti, joten esiintymän paras osa sijoittuu sen keskipaikkeille pohjois-eteläsuunnassa välille x = 7354, ,550 (liite 3). Taulukossa 2 on esitetty keskiosan malmipitoisuuksia ja -määriä. Laskelmiin on otettu mukaan 13 syväkairausreikää (R355, R365, R369, R376 ja R383 - R388) ja 12 POKA-reikää (R402 - R413). Esiintymän kobolttipitoisuudet ovat hyvin vaihtelevia. Yleensä pitoisuudet ovat alhaisia, mutta esiintymän pohjoispuoliskon pintaosissa yksittäiset pitoisuudet saattavat kohota 0,8 %:iin. Paras lävistys on POKA-reiässä R412: n. 0,25 Co/26 m. Koko esiintymän Co-pitoisuus 500 ppm:n cut offilla on noin 1060 ppm ja 1000 ppm:n cut offilla noin 1990 ppm. Näitä pitoisuuksia vastaavat tonnimäärät ovat ja Kuparipitoisuudet ovat hämmästyttävän alhaisia. Jonkinlainen arvio saatiin laskettua vasta 100 ppm:n cut offilla. Tällöin Cu-pitoisuudeksi saatiin 188 ppm ja pitoisuutta vastaavaksi tonnimääräksi Co:n ja Cu:n laskelmissa polygonin vaikutussäde on 12,5 m. Esiintymän kultapitoisissa osissa arseenipitoisuus vaihtelee ppm ja rikkipitoisuus 0,5-19 %. Yli 1000 ppm:n As-pitoisuuksia tavataan vain Co-rikkaissa osissa samoin kuin korkeita S-pitoisuuksiakin. Keskimääräinen S-pitoisuus on noin viiden prosentin tienoilla.

7 7 Taulukko 2. Hangaslammin Au-esiintymän keskiosan (mukana reiät välillä x = 7354, ,550) Au-pitoisuuksia ja -tonnimääriä laskettuna PC-XPLOR -ohjelman polygonimenetelmällä. Tasopaksuutena on käytetty 10 m ja tiheytenä 2,9 g/cm 3. CUT OFF VAIKUTUS- TONNIMÄÄRÄ Au-PITOISUUS SÄDE (ppm) (m) (ppm)

8 8 Pohjois-eteläsuuntainen Hangaslammin Au-esiintymä on lähes pystyasentoinen. Pohjois- ja keskiosassa kultapitoiset kivet jakautuvat kahteen yhdensuuntaiseen osaan, jotka konnektiomittausten alustavien tulkintojen mukaan eivät yhdy toisiinsa, mutta ulottuvat kallion pintaan. Tosin kuitenkin eri paikoissa. Esiintymä on leveimmillään reiän 8388 etupuolella (liite 4), josta se sitten kapenee pohjois- ja eteläsuuntaan. Eteläpäässä, josta esiintymää ei ole rajattu, se painuu syvemmälle eikä ulotu enää pintaan. Esiintymä ei näytä jatkuvan 70 metriä syvemmälle. Louhintateknisesti ajatellen esiintymä on helposti hyödynnettävissä avolouhinnalla. Kullan mineralogista esiintymistä ei ole vielä perusteellisesti selvitetty. Suurin osa kullasta esiintynee hienorakeisena metallisena kultana, sillä näkyvää kultaa on tavattu parhaimpien malmilävistysten kohdalta. Sulfidimineraaleja ovat rikki- ja magneetti- sekä vähemmässä määrin kuparikiisu. Oksidisena mineraalina on paikoin lähes kompaktina tavattava hydroterminen magnetiitti. TUTKIMUSTULOSTEN ARVIOINTI Valtausalueelta on paikannettu kullantuotantoa ajatellen yksi hyvin lupaava kultaesiintymä. Sen lisäksi on löydetty toinen, pienempi esiintymä, jonka kokoa ei ole selvitetty. Geologiselta pohjalta arvioiden nämä kaksi esiintymää saattavat kuulua samaan esiintymään. Lisäksi geologiset, geokemialliset ja geofysikaaliset viitteet tukevat oletusta, että valtausalueelta on mahdollista paikantaa lisää kultaesiintymiä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että valtausalueen Hangaslammin esiintymästä löytyy 2 ppm:n cut offilla vähintään tonnia kullan suhteen malmiutunutta kiveä, jonka Au-pitoisuus on 4,3 ppm. Samalla cut offilla saadaan esiintymän keskiosaan (välille x = 7354, ,550) tonnia kiveä, jonka Au-pitoisuus on 4,4 ppm. Vielä 4 ppm:n cut offilla esiintymän keskiosissa on tonnia Au-

9 9 pitoisuudella 6,26. Geologisin perustein nämä malmimäärät edustavat esiintymän minimiarvoja. Kuusamon liuskealueella on lukuisia selvitystä vaativia Au-malmietsintäkohteita ja -alueita. Tästä ja rajallisesta malminetsintäkapasiteetista johtuen katson GTK:n selvittäneen Pohjasvaara II valtausalueen riittävän pitkälle. Rovaniemellä 11. joulukuuta 1991 LIITTEET 1. Valtausalueen Pohjasvaara II sijainti 2. Valtausalueen kultaesiintymien, syväkairausreikien ja tutkimusojien sijainti 3. Hangaslammin syväkairausreiät ja niiden kultalävistykset projisioituna maanpinnan tasoon 4. Hangaslammin kultaesiintymän poikkileikkaus 5. Luettelo syväkairausrei'istä

10 10 LIITTYY (GTK:n arkisto, Otaniemi) 1. Syväkairausreikäraportit: M52.5/4613/-89/R355 M52.5/4613/-90/R362 - R369, R376 M52.5/4613/-91/R382 - R Syväkairausreikäprofiilit: M52.7/4613/-89/R355 M52.7/4613/-90/R362 - R369, R376 M52.7/4613/-91/R382 - R Syväkairauksen analyysitulokset: M52.6/4613/-89/R355 M52.6/4613/-90/R362 - R369 M52.6/4613/-91/R382 -R397

11

12

13

14

15

Hyv. Jakelu. Rovanie. LÄÄNIssÄ SIMON, KEMI- JA TERVOLAN KUNNISSA. Sijainti 1 : 400 000. Avainsanat: kerrosintruusio, PGE, Penikat

Hyv. Jakelu. Rovanie. LÄÄNIssÄ SIMON, KEMI- JA TERVOLAN KUNNISSA. Sijainti 1 : 400 000. Avainsanat: kerrosintruusio, PGE, Penikat Lapin Malmi/Jarmo Lahtinen Jakelu Hyv. OKME. -VI Rovanie KAiVOSLAiN 19 S:n MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS VALTAUSALUEISTA ERAUS- PENIKKA, kaiv.rek.nro 4687/1, YLIPENIKANOJA, kaiv.rek.nro 4687/2, POOKIJ&~KÄ

Lisätiedot

GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto. M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi. Markku Tenhola ja Matti Niskanen

GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto. M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi. Markku Tenhola ja Matti Niskanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi Markku Tenhola ja Matti Niskanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA LOUHINIEMI 1 (Kaivosrekisteri No

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

KUUSAMON KULTA-AIHEIDEN ARVIOINTI: JUOMASUO, SIVAKKAHARJU, MEURASTUKSENAHO

KUUSAMON KULTA-AIHEIDEN ARVIOINTI: JUOMASUO, SIVAKKAHARJU, MEURASTUKSENAHO GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/4611,4613/-89/2/10 Kuusamo Juomasuo, Sivakkaharju, Meurastuksenaho Jyrki Parkkinen 31.12.1989 KUUSAMON KULTA-AIHEIDEN ARVIOINTI: JUOMASUO, SIVAKKAHARJU, MEURASTUKSENAHO 1 1.

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

HOPEAA KAINUUN KORVESTA

HOPEAA KAINUUN KORVESTA SILVER RESOURCES OY HOPEAA KAINUUN KORVESTA VMY:n syysekskursio Sotkamoon 20-21.9.2007 17.9.2007 / JJ Perustettu v. 2006, kotipaikka Sotkamo Suomalainen kaivos- ja malminetsintäyhtiö Yhtiön tavoitteena

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'

JAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

1987 LOPUSSA. 001/2434 05/UOK/88 Urpo Kuronen/AML 19.1.1988 TALLENNETTU. Hyv. Tg/e RAPORTT I. Jakelu VIHANTI KUUHKAMON TUTKIMUKSET VUODEN

1987 LOPUSSA. 001/2434 05/UOK/88 Urpo Kuronen/AML 19.1.1988 TALLENNETTU. Hyv. Tg/e RAPORTT I. Jakelu VIHANTI KUUHKAMON TUTKIMUKSET VUODEN RAPORTT I 001/2434 05/UOK/88 Urpo Kuronen/AML 19.1.1988 TALLENNETTU Jakelu Hyv. Tg/e VIHANTI KUUHKAMON TUTKIMUKSET VUODEN 1987 LOPUSSA Sijainti 1:400 000 RAPORTT 1 001/2434 05/UOK/88 2 U rp o Kuronen /AML

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

tt-'t'( / rj /dr. - K_s 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2.

tt-'t'( / rj /dr. - K_s 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2. r tt-'t'( GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2.1986 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI, / rj /dr. - K_s ITÄ - SUOMEN MALMIAIHEIDEN JA -VIITTEIDEN KUVAUS

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

KAAPELINKULMAN KULTAESIINTYMÄ VALKEAKOSKELLA. Johdanto

KAAPELINKULMAN KULTAESIINTYMÄ VALKEAKOSKELLA. Johdanto Pentti Grönholm RAPORTTI 4.10.2010 1 (12) KAAPELINKULMAN KULTAESIINTYMÄ VALKEAKOSKELLA Johdanto Malminetsintää ja kaivostoimintaa harjoittava on australialaisen Dragon Mining Ltd:n kokonaan omistama suomalainen

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

Moreenigeokemiallinen kartoitus v. 2003-2007 Forssa-Huittinen alueen kultamalmipotentiaalin arvioimiseksi

Moreenigeokemiallinen kartoitus v. 2003-2007 Forssa-Huittinen alueen kultamalmipotentiaalin arvioimiseksi Etelä-Suomen Yksikkö M19/2113/2008/81 19.12.2008 Espoo Moreenigeokemiallinen kartoitus v. 2003-2007 Forssa-Huittinen alueen kultamalmipotentiaalin arvioimiseksi Niilo Kärkkäinen, Markku Tiainen, Saku Vuori,

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

VO GTK. Geological Survey of Finland PL 1237, FIN-70211 KUOPIO M06/4513/2001/2 17.10.2001

VO GTK. Geological Survey of Finland PL 1237, FIN-70211 KUOPIO M06/4513/2001/2 17.10.2001 Geological Survey of Finland PL 1237, FIN-70211 KUOPIO M06/4513/2001/2 17.10.2001 VO GTK Tutkimustyöselostus Suomussalmen kunnan Saarikylässä sijaitsevista valtauksista Seipelä 1 (Kaiv. RNro 6550/1) ja

Lisätiedot

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SUOMI ON HYVÄ KAIVOSMAA Suomi on edelleen rankattuna korkealle houkuttelevana kaivosmaana Ala työllistää

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012 1 (6) Prosessikuvaus Jussi Lehtinen Reijo Pitkäranta 1.1 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan ulkoasusta ja luokittelusta

Lisätiedot

KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus.

KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus. KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus. Luonnon ymmärtäminen ja kunnioittaminen on toimintamme kulmakivi. Vastuullisuus on arvo, jonka tuomme työhömme myös tuloksellisuuden ja kumppanuuden tasolla. Kyllä

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät

Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Nina Leppäharju FM, geofyysikko Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen 15-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kokoushotelli Sofia, Helsinki SULPU:n energiakaivojen mitoitustyöryhmä

Lisätiedot

ICP-OES JA ICP-MS TEKNIIKAT PIENTEN METALLIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYKSESSÄ. Matti Niemelä, Oulun yliopisto, kemian laitos

ICP-OES JA ICP-MS TEKNIIKAT PIENTEN METALLIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYKSESSÄ. Matti Niemelä, Oulun yliopisto, kemian laitos ICP-OES JA ICP-MS TEKNIIKAT PIENTEN METALLIPITOISUUKSIEN MÄÄRITYKSESSÄ Matti Niemelä, Oulun yliopisto, kemian laitos Oulun yliopisto - Kemian laitos Laitoksen tiedealat Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

FERROMAGNEETTISET MATERIAALIT

FERROMAGNEETTISET MATERIAALIT FERROMAGNEETTISET MATERIAALIT MAGNEETTITEKNOLOGIAKESKUS Harri Kankaanpää DIAMAGNETISMI Vesi, elohopea, kulta, vismutti,... Magneettinen suskeptibiliteetti negatiivinen: 10-9...10-4 (µ r 1) Heikentää/hylkii

Lisätiedot

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia

Lisätiedot

BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA

BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA OUTOKUMPU OY 075/B1djov. D-malmi, Téryp./VIP,EH/1987 Malminetsintå Geoanalyyttinen laboratorio 19.5.1987 BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA

Lisätiedot

LAPIN KIVENNAISVARAT

LAPIN KIVENNAISVARAT GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTEKNILLIS~ JULKAISUJA N:o 67 LAPIN KIVENNAISVARAT KIRJOITTANEET HERMAN STIGZELIUS JA PENTTI ERVAMAA ENGLISH SUMMARY MINERAL RESOURCES OP LAPLAND HELSINKI 1962 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS

Lisätiedot

Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa

Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa Meri Liisa Airo, Liisa Kivekäs, Tuula Laine, Matti Leino, Satu Mertanen, Heikki Säävuori ja Satu Vuoriainen Geologian tutkimuskeskus Abstract

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE TEHTÄVÄOSA 4..005 AMMATTKORKEAKOULUJEN TEKNKAN JA LKENTEEN VALNTAKOE YLESOHJETA Tehtävien suoritusaika on h 45 min. Osio (Tekstin ymmärtäminen) Osiossa on valintatehtävää. Tämän osion maksimipistemäärä

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke

Kuusamon kultakaivoshanke Kuusamon kultakaivoshanke Ympäristövaikutusten arviointihankkeen esittelytilaisuus 08-09.01.2014 Dragon Mining Dragon Mining Limited Konsernin toiminta on keskittynyt Suomeen ja Ruotsiin: Suomi: Oriveden

Lisätiedot

Jokilaaksojen nikkelipotentiaalihankkeen (JoNi) toiminta ja tulokset vuosina 2012-2014

Jokilaaksojen nikkelipotentiaalihankkeen (JoNi) toiminta ja tulokset vuosina 2012-2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suonen yksikkö Kokkola 15.10.2014 92/2014 Jokilaaksojen nikkelipotentiaalihankkeen (JoNi) toiminta ja tulokset vuosina 2012-2014 Olavi Kontoniemi, Soile Aatos, Hanna Leväniemi,

Lisätiedot

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hankkeen koko henkilöstö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS With the contribution

Lisätiedot

Sotajoen 192 g kultasekahippu Kari A. Kinnunen, Bo Johanson ja Matti Leino

Sotajoen 192 g kultasekahippu Kari A. Kinnunen, Bo Johanson ja Matti Leino Tutkimuslaboratorio M19/3813/2008/60 27.10.2008 Espoo Sotajoen 192 g kultasekahippu Kari A. Kinnunen, Bo Johanson ja Matti Leino Tiivistelmä Tässä raportissa kuvataan elokuussa 2008 Sotajoen Matinkiviniemestä

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset 25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

Hakemus malminetsintälupaa varten

Hakemus malminetsintälupaa varten Hakemus malminetsintälupaa varten TUKES/Kaivosasiat 15.12.2011 PL66 Ilomantsi 00521 HELSINKI Endomines Oy hakee kaivoslain 621/2011 mukaista malminetsintälupaa Ilomantsin Sivakkovaarassa karttalehdellä

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

~ce' 1 JAKELU OMFIR. Anttonen ( 2 kpl), GAL~V. Palosaari, Arkisto. RAPORTTI jfs/3 82, V. Palosaari. Veikko Palosaari.' ~eoanalyyttinen laboratorio

~ce' 1 JAKELU OMFIR. Anttonen ( 2 kpl), GAL~V. Palosaari, Arkisto. RAPORTTI jfs/3 82, V. Palosaari. Veikko Palosaari.' ~eoanalyyttinen laboratorio RAPORTTI jfs/3 82, 075/Juomasuo1Au,Co/VIP/1991 m V. Palosaari JUOMASUON MALMITYYPPIEN LABORATORIOVAAHMLTUSTUTKIMUS, OSA 1 Veikko Palosaari.' ~ce' ~eoanalyyttinen laboratorio Veikko Palosaari - 1 JAKELU

Lisätiedot

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää JACQUET kansainvälisyys johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 43 työntekijää 3 yksikköä 20 eri maassa / 21 palvelukeskusta 7 500 asiakasta 60 eri maassa liikevaihto 23 M5 7

Lisätiedot

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT

SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7

Lisätiedot

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012

Lisätiedot

Kulutusta kestävät teräkset

Kulutusta kestävät teräkset Kulutusta kestävät teräkset durostat Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen englanninkielinen versio osoitteessa www.voestalpine.com/grobblech Tekniset toimitusehdot durostat Kesäkuu

Lisätiedot

Suomen Kaivosakatemian Vastuullisen Malminetsinnän Seminaari Oulu

Suomen Kaivosakatemian Vastuullisen Malminetsinnän Seminaari Oulu Suomen Kaivosakatemian Vastuullisen Malminetsinnän Seminaari Oulu 29 30 tammikuuta 2013 Juhani Nylander Boliden Mineral 1 Vaadittavat luvat malminetsinnästä kaivokseen; Ruotsi Ennen malminetsintälupaa

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

SOTKAMO SILVER TULE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN SUOMALAISTA KAIVOSALAA NASDAG HELSINKI. Kaupankäyn3tunnus: SOSI1 ISIN- koodi: SE0001057910

SOTKAMO SILVER TULE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN SUOMALAISTA KAIVOSALAA NASDAG HELSINKI. Kaupankäyn3tunnus: SOSI1 ISIN- koodi: SE0001057910 SOTKAMO SILVER TULE MUKAAN KEHITTÄMÄÄN SUOMALAISTA KAIVOSALAA NASDAG HELSINKI Kaupankäyn3tunnus: SOSI1 ISIN- koodi: SE0001057910 TOIMINNAN OIKEUTUS OLTAVA SELVÄ Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö on

Lisätiedot

30.10.2008 Dnro 163/652/2007 KaivNro 8496

30.10.2008 Dnro 163/652/2007 KaivNro 8496 30.10.2008 Dnro 163/652/2007 KaivNro 8496 YHTEENVETO HAKEMUKSESTA Työ- ja elinkeinoministeriön laatima Asia VALTAUSHAKEMUS P60 1-10 Hakija Namura Finland Oy Helsinki Hakijan asiamies: Asianajotoimisto

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

ja osakeinvestoin,en haasteet

ja osakeinvestoin,en haasteet ja osakeinvestoin,en haasteet HOPEA Kysyntä kasvussa Aurinkopaneelit, elektroniikka Síjoitusmetalli, korut Terveys ja sairaanhoito Valokuvaus Tuotanto tasaista Isoilla tuottajilla ei kasvua Varastot pienentyneet

Lisätiedot

BEETMAT-lohkareharavan testikäyttö

BEETMAT-lohkareharavan testikäyttö Q 16.1/24/1985 Heikki Forss 09.09.1985 r GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Laitekokeilut BEETMAT-lohkareharavan testikäyttö Q16*1/ 24/ 1985 Heikki Forss 09.09.85 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOFYSIIKAN

Lisätiedot

äärä ja laatu Suomessa

äärä ja laatu Suomessa Hulevesien hallinta tulevaisuudessa 4.9.2007 Kuntaliitto Huleveden määm äärä ja laatu Suomessa Nora Sillanpää nora.sillanpaa@tkk.fi Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio 1 Aiheita 1. Yleistä taajamahydrologian

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

Ennen asennuksen aloittamista:

Ennen asennuksen aloittamista: Asennusopas Asennusopas Ennen asennuksen aloittamista: 1. Ennen asennuksen aloittamista varmistu että olet hankkinut oikean lukkopesän, joka sopii lukkoon. Yleisesti käytössä oleviin oviin oikeat lukkopesät

Lisätiedot

Institut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro 421-433938/02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista

Institut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro 421-433938/02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista Saksalaisen TÜV:n Clouth-Oil-EX-tuotteesta antaman lausunnon nro 421-433938/02 suomennos ruotsin kielestä. 2 (7) TÜV Rheinland Sicherheit und Umweltschutz Institut für Umweltschutz und Energietechnik Institut

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Suorakulmainen kolmio

Suorakulmainen kolmio Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2

Lisätiedot

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006 Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja riskinarvioinnin haasteetesimerkkinä kaivosympäristöt Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006 Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen eteneminen Alustavat selvitykset

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2002 2004 LOPPURAPORTTI

KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2002 2004 LOPPURAPORTTI KESKI-LAPIN RAKENNUSKIVIPROJEKTI 2002 2004 LOPPURAPORTTI Pohjois-Suomen yksikkö M10.1/2005/1/86 Risto Vartiainen 20.1.2005 2 SISÄLLYS Sivu 1 ESIPROJEKTI 2001 3 1.1 Tausta 1.2 Tutkimukset vuonna 2001 2

Lisätiedot

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET

ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET ONTELOLAATASTOJEN REI ITYKSET JA VARAUKSET 1. Laattojen rei itys...3 2. Laattojen kavennukset ja vakiovaraukset...4 3. Erikoiselementit...7 4. Hormien sijoittelu ontelolaatastossa...8 4.1 Hormi laatan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje Turveauman mittaus 3D-system Oy 3D-Win ohjelman lisätoiminto, jolla lasketaan turveaumasta tilaajan haluamat arvot ja piirretään aumasta kuva. Laskentatoiminto löytyy kohdasta Työkalut/Lisätoiminnot. Valitse

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi Etelä-Suomen yksikkö 12/2011 30.3.2011 Espoo Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.3.2011 Tekijät

Lisätiedot

Halkoaho Tapio ja Niskanen Matti

Halkoaho Tapio ja Niskanen Matti Itä-Suomen yksikkö 64/2012 31.8.2012 Kuopio Tutkimustyöselostus Kuhmon kaupungin Kellojärven Pärsämänsuo 1 valtausalueella (kaivosrekisterinumero 8344/1) suoritetuista nikkelimalmitutkimuksista vuosina

Lisätiedot

SAMPOSUUREET Matti Oksama

SAMPOSUUREET Matti Oksama ESY Q16.2/2006/6 28.11.2006 Espoo SAMPOSUUREET Matti Oksama 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 28.11.2006/ Tekijät Matti Oksama Raportin laji tutkimusraportti Toimeksiantaja Raportin

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1

Lisätiedot

Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla

Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla Katriina Keskitalo, Ahma ympäristö Oy 10.4.2013 Ahma ympäristö Oy Toimialat: Ympäristökonsultointi Yhdyskuntatekniikan suunnittelu Ympäristöanalytiikka-

Lisätiedot

Lausunto tulee toimittaa lupatunnus ML2013 :0004 mainiten viimeistään 3.12.2014 osoitteeseen:

Lausunto tulee toimittaa lupatunnus ML2013 :0004 mainiten viimeistään 3.12.2014 osoitteeseen: Lausuntopyyntö Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 3.11.2014 M L2013:0004 Kittilän kunta Valtatie 15 99100 Kittilä K! T TIL'N KUNTA 2 0 j Nr D LAUSUNTOPYYNTÖ Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) pyytää

Lisätiedot

ALEKSIN KULTAHIPUN (385 g) LABORATORIOTUTKIMUKSISTA

ALEKSIN KULTAHIPUN (385 g) LABORATORIOTUTKIMUKSISTA Kari A. Kinnunen, Bo Johanson, Mauri Terho ja Risto Puranen (1995) ALEKSIN KULTAHIPUN (385 g) LABORATORIOTUTKIMUKSISTA Geologi 47 (3), sivut 35-39 ISSN 0046-5720 (painettu versio) Johdanto Lapista löytyneitä

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun H. Vanhala Geologian tutkimuskeskus (GTK), heikki.vanhala@gtk.fi Abstract This paper discusses near

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki 20.8.2012 Tutkimusraportti Koisotie 5 Sivu 1 Vantaan kaupunki, Tilakeskus, rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 050 304 1141 e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi Tutkimusraportti, Koisotie

Lisätiedot

Lentogeofysikaaliset anomaliat geologiset lähtökohdat. Meri-Liisa Airo

Lentogeofysikaaliset anomaliat geologiset lähtökohdat. Meri-Liisa Airo Etelä-Suomen yksikkö Q 16.2/2007/1 28.12.2006 Espoo Lentogeofysikaaliset anomaliat geologiset lähtökohdat Kooste Helsingin yliopiston Kiinteän maan geofysiikan FM-seminaarista Meri-Liisa Airo Tiivistelmä

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

Lisätiedot

OSA 3: GEOMETRIAA. Alkupala. Kokoa neljästä alla olevasta palasesta M kirjain.

OSA 3: GEOMETRIAA. Alkupala. Kokoa neljästä alla olevasta palasesta M kirjain. OSA 3: GEOMETRIAA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi Alkupala Kokoa neljästä alla olevasta palasesta M kirjain. G. GEOMETRIAA Hannu ja

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot