NIKKELIMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN HETANSAARESSA, KARTTALEHDEL- LÄ , VUONNA 1996.

Transkriptio

1 ARKIS Ts ;KAE-I r\l` GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/1/10 VIHANTI Hetansaari Jarmo Nikander NIKKELIMALMITUTKIMUKSET VIHANNIN HETANSAARESSA, KARTTALEHDEL- LÄ , VUONNA 1996

2 1 TUTKIMUSKOHTEEN SIJAINTI Hetansaaren tutkimuskohde sijaitsee Oulun läänissä, 15 km kaakkoon Vihannin kunnan keskustasta, Alpuan kylän itäpuolella, karttalehdellä , kuva 1 Kohteeseen johtaa metsäautotie Maastoltaan kohde on osin metsämaata, osin korpisuota //E i~-t~l ll~å~~i'se~~±ic_~/er~n~ :,~~ 3 ~, /~ p/ ~/H ~~ ~ ~ N,7~M/ / /rr/rr//p/r/r/iil///i~~~/år~~ /ie~e~///e Era//E :'~~// ~/~MM, //r////ra~ur/~,r-ar~n~r~ pn//ro//r//a////r~ a~^iai,~~~~r rrir r/r r//r~q o dq~rrar r lr ~~ '~~,~ `~"Fi////~~///!//// // /ii////// %~!l/\c~~~~ /N lr/l%//ifiinrr/~ r~ /~~ Q '!/r aaia;/112,21/ir~6"e~// //~9//~~ / '"/~ ~~/Q' rrrr//r/c~r////r~/r//i/~i~r//rr< ~~~///~,'f!//el,+j/f/lli~// ~/~ w EPMQ rrr r rrrrrr/~aqr/re r/r~// /r~~////r/rr//%//~ ~///r//rc r'rnmimm, r rrrrr/r/ //r~ri/r ai~r/rrr/rr _tii~ rrmrp /rr~r~ / ///r7/ilåt// r r//rr/r,,,~,rr,ri r~+ ~ r~r/rr//11/////rr/~///r //11/\///~rrrCllrrrr~l/rr// H!~ s~//, ra//rimerpi,--,~ir a/r a~m~~/r~a//~ar~ri~a~rr~rr~ p rr ////, k,,a r ~ /rr/r ///\,///a,,,,\r/rmr~r/rrrlffi Q~/ ;, Ea/ r~r~~,,,/ r~r~r/~~~u~trs~/~ /r/rr/r~l~rs~`!:~rrrr/rrira~in ~rrrr~ ~a ~,,, ~ar/~r~a ~~`~//~~IE~~!//i~rr~~as/r:Jlif~// \';re~n~9//~iite~// ~~/ ~~//~/rr/!\//r///////// 111//rl\r/~1'~~////r1//////~~// //r~,~~ ~~~` r/i`r//r/r/r=/c~/ rrrrra~u//rr~r~c~r~arrrrr r~~ ~r11!/ -r a ~~dye~~ ~MEN~ a~~c+~rr Eri~,, v r, ~S'im~ta -? t I (((```~~~ tähtisrårltå nna ' r*uuvpaa / I i ~uoma kkola Isr aa ~~ nunkaup ahtilå konaho k yhtiili 2> psuamå la 6wd c ( 1` ~~ T' ~utnga 1 ankinen r i, ~ ~~ ~~ a erukka,, `, Ohimatmpera', -!, 1 v lurriikkaiarri 1 Ka o T lua Akannevår Mttila _ i Yli-Rankine lukal Kotusperä pukka w 12,g Varesneva K usirati ) :,y- r ~ ~; Q emilä i Hk rineva i Salo, ~ ~ I o P tal ~~~ a a as : ' I Turvetuotan ~e Kokonmaa Jtke~ i ~~Paloneva p4~a ^ Kinttuk A as I I Himsala KI åentakusr Rakeenpera, A~ PUa -~ _ lå r)^, ~- Luåtgapaho -, Å = Märs n "` Nikkarink n anpera Y ~ Vilmlnko~ l / osper ~~ ' 2, ED Seivåsniemi p ~/p d^r /v alu A 1 t1 1 \ Isoaho Lumijärvi 1 ~J ls' ' r -, Haisunperä orvenkyia, _erukkå~- Per t, areas Krefö Rahkanera a - _ - Verkaperä c~' I rpi Mänrvniemenperä 13,9 enpera Yhtysperä KuL u' cmonnev Pakda tarraa, isi anperi ola ~J,"= ålievo Lumi e Koivikko ~r raar, _ varsi v _ v Kuva 1 Tutkimuskohteen sijainti

3 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET GEOFYSIIKKA Sähköisillä matalalentogeofysikaalisilla kartoilla näkyvä pienialainen johde, keskellä ns Alpuan gabroa,,käynnisti Hetansaaren tutkimukset Aikaisemmin tehdyn kartoituksen perusteella tiedettiin, ettei johteen alueella ole kalliopaljastumia Alkutalvesta 1996 tehtiin kohteessa magneettinen ja slingrammittaus 500 m x 600 m alueella Myöhemmin keväällä mittausta täydennettiin muutamalla profiililla tehdyillä VLF-R-mittauksilla Mittauksissa tuli esiin selkeä slingram-anomalia, liite 1 Slingram-mittauksen itäosan pohjois-eteläsuuntainen johde näkyy myös magneettisessa ja VLF-R-mittauksessa anomaliana, mutta eteläosan 290-suuntainen johde, ei näillä mittauksilla tule esiin, liitteet 2 ja 3 KAIRAUS Huhti-toukokuussa 1996 tutkittiin POKA-kairauksella Hetansaaren sähköisen anomalian aiheuttajaa Kairaus tehtiin GTK :n omalla POKA-yksiköllä Heinäkuussa 1996 POKA-kairausta täydennettiin neljällä syväkairausreiällä Niillä oli tarkoitus selvittää mahdollisia vaihteluita kivilajeissa ja kiisuuntumatyypeissä Kairauksen suoritti Suomen malmi Oy Kairareikätiedot on esitetty taulukossa 1 Reikien sijainti on esitetty liitteissä 1-3 Taulukko 1 Hetansaaren kairareikätiedot Reikä y suunt/kalt maata pituus / / / / / / / / / / Yhteensä m

4 3 KAIRAREIKIEN KUVAUS R 346 Reikä alkaa keskirakeisesta graniittijuonesta, jonka jälkeen loppureikä on hieno-keskirakeista pyrokseenigabroa Gabrossa on kauttaaltaan kapeita hiertosaumoja, joissa on serpentiiniä ja karbonaattia Hienorakeisen magneettikiisupirotteen määrä vaihtelee, mutta kiisua on kauttaaltaan koko reiässä Analyysit tehtiin n 10 cm pitkistä paloista, joita otettiin yhteensä 35 kpl Nikkelipitoisuus on kauttaaltaan ppm ja rikkipitoisuus on 2-7 % Nikkelipitoisuuden kasvaessa lisääntyy myös rikin määrä ja sulfidifaasin nikkelipitoisuus laskee Sulfidifaasin nikkelipitoisuus on % Enimmillään nikkeliä on 0 32 % jolloin rikkiä on 7 8 % Kuparipitoisuus on yleensä ppm Korkein pitoisuus on 0 34 % Kobolttipitoisuus on ppm R 347 Koko reikä on hieno-keskirakeista pyrokseenigabroa Analyysit tehtiin n 10 cm pitkistä paloista, joita otettiin 28 kpl Runsaimmin magneettikiisua on välillä m Nikkelipitoisuus on ppm ja rikkipitoisuus on % Sulfidifaasin nikkelipitoisuus on % Edelleen sulfidifaasin nikkelipitoisuus laskee rikkipitoisuuden kasvaessa Kupari- ja kobolttipitoisuudet ovat vaatimattomia Reiässä on 35 cm pitkä runsaasti magneettikiisua sisältävä terävärajainen malmiutuma, jossa on 0 84 % Ni ja 23 6 % S R 348 Hieno-keskirakeisen pyrokseenigbaron lisäksi reiässä on 1-4 m pitkiä oliviinipyrokseenigabrolävistyksiä, joissa on hyvin vähän magneettikiisua Analyysit tehtiin 10 cm pitkistä paloista, joita otettiin 54 kpl Pyrokseenigabrossa on paikoin kohtalaisesti magneettikiisua Rikkipitoisuus on 1-3 %, mutta nikkelipitoisuus on vain 500 ppm luokkaa Sulfidifaasin nikkelipitoisuus on 0 6 % R 349 Koko reikä on hieno-keskirakeista pyrokseenigabroa, jossa on paikoin kohtalaisestikin magneettikiisua hienorakeisena pirotteena Analyysit tehtiin 10 cm pitkistä paloista, joita otettiin 29 kpl Rikkiä on yleensä 1-3 % ja nikkeliä alle 0 1 % Sulfidifaasin nikkelipitoisuus on 0 6 %, paitsi reiän alussa, jossa se on 1 3 % Tämä reiän alkuosan kiisuuntuma lieneekin rinnastettavissa kairausalueen itäreunan kiisuuntumaan Välillä on karkeaa magneettikiisumalmia, jossa on rikkiä n 13 %, nikkeliä n 0 28 % ja kuparia n 0 14 %

5 4 R 350 Koko reikä on keskirakeista pyrokseenigabroa, jossa on paikoin runsas hienorakeinen magneettikiisupirote Analyysit tehtiin 10 cm pitkistä paloista, joita otettiin 36 kpl Rikkiä on runsaimmillaan 5 %, mutta nikkelipitoisuus on silloinkin alle 0 1 % Sulfidifaasin nikkelipitoisuus on 0 6 % Tässä reiässä on koko kairausalueen alhaisimmat nikkelipitoisuudet R 351 Magneettikiisupirotteisen pyrokseenigabron lisäksi reiässä on välillä oliviini-pyrokseenigabroa, jossa on laikukas karkea magneettikiisupirote Välillä on keskirakeinen graniittijuoni ja välillä on taas oliviini-pyrokseenigabroa Reiästä analysoitiin 37 kpl 10 cm pätkää ja 9 kpl n 1 m pitkää osaa Rikkiä on tasaisesti 2-3 % ja nikkeliä ppm Reiän alussa sulfidifaasin nikkelipitoisuus on 2 1%, josta se laskee tasaisesti reiän loppuosan 1 0 % Oliviini-pyrokseenigabrossa sulfidifaasin nikkelipitoisuus on 1 7 % Tässäkin kairausalueen itäreunan kiisuuntumaan kairatussa reiässä sulfidifaasin nikkelipitoisuus laskee reiän loppuosaa kohti ja samalla rikkipitoisuus kasvaa R 352 Reikä lävisti keskirakeista pyrokseenigabroa, jossa on kohtalainen magneettikiisupirote aina syvyydelle m Välillä on karkearakeinen laikukas oliviinipyrokseenigabro, jossa on heikko magneettikiisu-rikkikiisupirote Reiästä analysoitiin n 1 m pitkiä pätkiä 113 kpl Rikkipitoisuus on alle 3 5 %, nikkeliä on alle 0 2 % ja kuparia on alle 0 1 % Korkeimmillaan samassa näytteessä on 6 5 % rikkiä, 0 24 % nikkeliä ja 0 3 % kuparia R 353 Reiän kivi on pyrokseenigabroa, jossa on paikoin heikkoa magneettikiisupirotetta Reiästä ei tehty analyysejä R 354 Reiällä lävistettiin keskirakeista pyrokseenigabroa ja kolme karkearakeista olivii-pyrokseenigabrovyöhykettä Pyrokseenigabrossa on heikko-kohtalainen magneettikiisupirote Olivii-pyrokseenigabrossa on harvakseltaan karkeita magneettikiisulaikkuja Reiästä analysoitiin 44 kpl n 1 m pituista näytettä Rikkiä on alle 3 5 %, nikkeliä on alle 0 1 % ja kuparia on alle 0 1 % Poikkeuksena on kaksi 30 cm pitkää kiisuuntumaa, joissa on rikkiä 12 4 % ja 13 2 %, vastaavasti nikkeliä on 0 45 % ja 0 28%

6 5 R 355 Reikä lävisti keskirakeista pyrokseenigabroa, jossa on paikoin - heikkoa magneettikiisupirotetta Välillä on karkearakeinen laikukas oliviini-pyrokseehigabro, jossa on karkeita magneettikiisulaikkuja Reiästä analysoitiin 14 kpl 10 cm pitkää pätkää Rikkiä on alle 3 % ja nikkeliä on alle 600 ppm YHTEENVETO Hetansaaren sähköinen anomalia voidaan jakaa N-S-suuntaiseen itäosaan ja 290-suuntaiseen eteläosaan Kummassakin pääkivilajina on pyrokseenigabro, jonka päämineraalit ovat plagioklaasi, ortopyrokseeni ja klinopyrokseeni Lisäksi molemmissa on oliviini-pyrokseenigabroa, jonka päämineraalit ovat plagioklaasi, oliviini, ortopyrokseeni ja klinopyrokseeni Eteläosassa on kapeita diabaasijuonia ja itäosassa leveitäkin graniittijuonia Itäosa on selkeästi magneettinen, kun taas eteläosa on magneettisesti heterogeeninen Rikkipitoisuudet ovat kummassakin osassa samaa suuruusluokkaa Eteläosassa on hieman vähemmän nikkeliä kuin itäosassa Eteläosan sulfidifaasin nikkelipitoisuus on alle 0 6 %, itäosassa se vaihtelee välillä % Itäosassa sulfidifaasin nikkelipitoisuus on korkeimmillaan kiisuuntuman länsireunalla ja laskee tasaisesti kohti itäreunaa Kummassakin osassa sulfidifaasin nikkelipitoisuus laskee rikkipitoisuuden kasvaessa Kairauksissa lävistettyjen kiisuuntumien nikkelipitoisuudet ovat vaatimattomia Kivilajeissa ja kiisuuntumissa ei havaittu keskinäisiä muuttumistrendejä, jotka viittaisivat mahdolliseen nikkelimalmiin Näistä syistä kohteen tutkimukset lopetettiin CQ\,~~

7 6 LIITTEET 1 Slingram- kartta 2 Magneettinen kartta 3 VLF-R-kartta

8 7 LIITTYY GEOFYSIKAALISET KARTAT 1 : 2000 Magneettinen Q22 23/ /96/1 Slingram Q24 11/ /96/1 VLF-R Q24 32/ /96/1 SYVÄKAIRAUSRAPORTIT M 52 5/2434/96/R SYVÄKAIRAUSPROFIILIT M 52 7/2434/-96/R ANALYYSITILAUSNUMEROT 53630, 53631, 62122, KIILLOTETUT OHUTHIEET Ku Ku

9

10

11