ere tin?) kuparimalmin har ja on. n. 2,l $ Zn. Malmi on tassa leikkauksessa n.. +I I 95 OUTOKlTMPU OY OUTOKUI~N KAIVOS WONOS H, ~auppinen/an

Transkriptio

1 OUTOKlTMPU OY OUTOKUI~N KAIVOS WONOS H, ~auppinen/an OKU-317 KAIRAUS LEIKKAUKSESSA Vuonoksen Cu-malmin paat Jatkeen tutkimukse t Vuonoksen kuparimalmin lounaispaa nousee heikkona pirottee- na pintaan leikkauksien ja vtililla. Leik- kauksessa on malmin pit0isu.u~ 0,88 $ Cu ja 0,97 5 Zn. ja maara 50 metrin vaikutusmatkalla n t. Kuparl- malmin koillispsa puolestaan on tavallaan auki. Viimeinen kaivoksesta kairattu leikkaus on 195,750, missa on malmia t (50 m vaikutusmatka) ja siina on n. 1,4 % Cu ja n. 2,l $ Zn. Malmi on tassa leikkauksessa n.. +I I 95 tasolla (P 97,325) oltuaan leikkauksessa 195,700 n. +I80 - +I85 tasolla (P ). Koillispaa painuu siis loivasti alaspkiin ja samalla kaantyy hieman pohjoiseen pain. Jatkeelle on kairattu maanpaalta leikkaukset , ja Leikkauksessa on reijassa Oku-423 n. 172 m kohdalla 0,48 m analyysipatka, missa on O,11 $ Cu, 0,34 Ni ja 0,03 $ Co. Viereinen reika Olm-428 lavistaa vastaavalla kohdalla kiilleliusketta n, 20 no Se lienee sana kiilleliuskekieleke, minka muodostamassa pihdissa Vuonoksen ( ja ere tin?) kuparimalmin har ja on. Taten malmikriittinen paikka jaanee em. reikien va,-iin tasolla (P ). Valia on vain m. Leikkauksessa ei ole malmikriittisen paikan laheisyydessa serpentiniittia, minka maara nayttaa Vuonoksessa selvzsti korreloivan kuparimalmin kokoon. Leikkauksessa siis tuskin on ainakaan kuparimalmin normaalilla paikallz ekonomi s ta malrnia. Leikkauksessa on seka rsizssa Oku-142 etta Oku-442 heikkoja koholttianomalioita ja malmikriittinen paikka saattaisi ol1.a reikien valissa n. tasolj-a +I I70 (I? ). Luultavasti se kuitenkin on viel5i Oku-442:n alapuolella n tasolla (P ). Serpentiniittia ei ole tast2lisan laytynyt, mutta sita saattaisi loy'tya, mika1.i 1cairatl;aisiin yksi reika lis55 Oku-442:n a17.e. Leikkauksessa on kairat'tu samasta icohdasta kaksi reikab Oku-576 (n, +60 ) ja Oku-578 -(n. +85').

2 L : Oku-576:ssa on n tasolla lyhyita (e 1 m) analyysivaleja, joissa toisessa on 0,03 % Cu, 0,77 % Ni ja 0,108 % Co ja toisessa. 0,l3 $ Cu,. 1,09 % Ni ja 0,147 % Co. Myos muut analyysit ovat tassa n. 7 m paksussa ka-kvt lavistyk- sessa kobolttianomaalisia. Taman karsivaltaisen vyshykkeen paalla on n. 50 metria paksu serpentiniitti. Oku-578 lavis- taa n. 4 m em. ylempaa serpentiniittia n tasolla ja lisaksi n m alempaa serpentiniittia +400 tason alapu6lella. Malmikriittinen paikka lienee tasolla (I? ), mutta voinee olla myos tasolla (P. n ). 2 Ehdo t Valttamattomina, mutta ei suinkaan riittavina ehtoina eko- nomisen kuparimalmin laytymiselle Vuonoksen jatkeella pi- taisin siis ma. I. Kvartsi- ja karsikivien olemassa oloa. 2. Kobolttianomaliaa. 3. Serpentiniitin laheisyytta. 4. "Oikeanl' kiilleliuskekielekkaan loytamista. Serpentiniitti nayttaa puuttuvan ainakin leikkauksesta , joten Vuonoksen malmi loppunee ennen ko. leikkawsta. Leikkauksessa sensijaan kaikki em. ehdot tayttyvzt, joten siella saattaa olla mahdollisuus kupariminer,alissati~l: olemassa ololle. Edella olevilla perusteilla valittiin syksylls 1975 T. Koic- tisen kanssa seuraavaksi kairauskohteeksi leikkaus Lahtopisteeksi maarattiin x = , y = ja suun- ta +76O NW. Oku-317 aloitettiin em. paikasta 76': een kaltevuudella. Reika loiveni Imitenkin nopeasti ja vahan yli sadan metrin syvyydessa kaltevuus oli jo alle 60'. 214 metrig oli homo- geenista kiilleliusketta, jossa paikoin esiintyi ruhjeisuut- ta ja satunnaisesti kvartsijuonia. Vali oli Oku- jakson kattopuolen mustaliusketta. Se sisiiltaa Fek, Sk ja ZnS pirotetta. Zn-pitoisuus on 0,12-0,19 $, mika nayttaa olevan kattopuolen mustaliuskeen tyypillinen pitoisuus Vuo- noksen malmin Loillispa2ssa.

3 3 Valilla m on karsi-kvartsikivis seka keskivaiheilla talkkiliusketta n. 8 metria. Ts. Oku-jakson kivia on yhteensa n. 28 metria. Jakson loppupaassa karsikivi oli paikoin erittain rikkonaista ja ruhjoutunutta. Muutaman metrin matkalla tuotti lapipaaseminen suuria vaikeuksia. Jakson alussa on n. 2,5 m paksu tremoliittikarsi, missa Ni 0,07 % ja Co 0,006 % ja lopussa. samoin tremoliittikarsi n. 6 m, missa Ni 0,14 % ja Co 0,012 $ (N~/CO ~12). Kunnolligta kobolttianomaliaa ei siis.lavistyksessa ole. Vali m on kvartsisilmakkeista kiilleliusketta. Tali m on mustaliusketta, jossa kiilleliuske ja kvartsikivivalikerroksia ja hiukan Fek-pirotetta. Valilla m lavistetaan jalleen Oku-jakson kivet tremoliittikarsi, kvartsikivi ja n. 7 m paksu serpentiniitti keskivaiheilla. Tama liivistys on samanlainen kuin ylempikin jakson lavistys ( m), Ainoa ero on, etta ylemmassa lavistyksessa serpentiniitti on muuttunut talkkiliuskeeksi. Alemmassakaan lavistyksessa ei tavata kunnollista kobolttianomaliaa. Valflla m on jalkapuolen mustaliusketta ja kiilleliuskevalikerroksia. Myos tassz mustzliuskeessa on heikko sinkkipitoisuus (-c 0,18 % ~n). 394 IE: ssg alkaa jalkapuolen kiilleliuske. Siirros? Erittain vaikea ruhje karsikiven ja kiilleliu-skeen kontaktin tienoilla (n m) ja Oku-jakson molenpien lavistysten analogisuus ihmetyttavat.. Slingram kartalla nzyttaisi kyseinen Oku-jakson osa paattyvan kairausleikkauksen vaiheilla ja toinen vastaava alkaneen n. 250 metria lounaampaa edellisen vierelta ja jatkuvan siita yli kilometrin koilliseen. Ts. kyseisella paikalla saattaisi. olla pienessa kulmassa jaksoa 1.eikkaava oikean kaden siirros. Siirtymamatka olisi n. 250 metria. Liikunto olisi aiheuttanut sen, etta sama muodostuma on nyt 250 metrin matkalta lomakkain ja Oku-317 reika olisi lavistiinyt saman jakson kaksi kertaa. Tavallaan kahden leikkauksen tutkiminen yksilla rei'illa lienee nain ankeina aikoina rahoituksesta huolehtivien mieleen.

4 Seuraava reika Jaksolavistysten pienuus, Oku-317 nopea loiveneminen ym. seikat viittaavat siihen, etta ko. kairaus meni malmi- kriittisen kohdan yli. Vahaiset ~iivaushavainnot lahi- paljastumissa ja niiden koillispuolella osoittavat vii- vauksen painuvan koilliseen pain. Vuonoksen malmikriitti- nen kohta ja myos malmi noudattavat hyvin tarkasti kiille- liuskeessa tavattue viivausta. Luultavaa on, etta jakso painuu malmikriittisine paikkoineen syvemmalle. Taman vuoksi seuraavaksi kairauspaikaksi on ehdotettu seuraavaa: x = , y = ja kaltevuus 70' NW. Talla suunnalla kairatussa reiassa pitaisi olla alkupaassa kiilleliuskeen sisalla n m:n vaiheilla ohuehko karsi-kvartsikivi-serpentiniitti jakso. Noin 360 metrissa pitaisi alkaa kattopuolen mustaliuske ja paksumpi Oku-Sakso n. 395 metrissa. Malmikriittinen vyshyke lienee n me tri s sa, JAKELU O~E/RI s, my, OK/R~H, OM, VHK LIITTEET Leikkaus

5