P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "P 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,"

Niina Jurkka
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden tuottokykyä kasvattaviin suuntiin ja tunnuskirjaimet vektorin ja osavektoreiden kasvusuuntiin. Vektori ja osavektorit tunnuskirjaimineen sekä niiden kasvusuunnat (astetta) ja suuruudet (m3ha-1a-1 kuorellisena metsämaalla (100 km)-1)) ovat seuraavat: L = lumensyvyyden, suunta ~ +80 ja suuruus ~ +0,27 (siinä suojailmojen vaikutuksella lumensyvyyteen SU on suunta ~ 245 ja suuruus ~ -0,25 ja sademäärän vaikutuksella SA suunta ~ 140 ja suuruus ~ +0,07; katkoviivoin, nuolet lumensyvyyttä kasvattaviin suuntiin). P = pakkassumman, vaikutuksen suunta ~ 40 ja suuruus ~ -0,30 M = maan lämpövarastojen talvella, suunta ~ 180 ja suuruus ~ +0,07 R= roudan = L + P + M, vaikutuksen suunta ~ 345 ja suuruus ~ -0,29 K= kasvukauden terminen, suunta ~ 180 ja suuruus ~ +0,34 Y = kokonais = R + K, suunta ~ 172, suuruus ~ +0,60 Jos annetaan maaston korkeuden vaikuttaa gradientteihin, kääntyy roudan kasvusuunta luoteeseen päin, ja lumensyvyyden gradientti kasvaa huomattavasti.

2 YLÖSPÄIN 100 METRILLÄ JA ERI SUUNTIIN 100 KILOMETRILLÄ Korkeus NW WNW W WSW SW SSW S SSE Maavuo -0,15-0,05-0, ,03 +0,05 +0,06 +0,07 +0,06 Pakkanen -0,20-0,03 +0,09 +0,19 +0,27 +0,30 +0,29 +0,23 +0,14 Lumi +0,50-0,15-0,23-0,26-0,26-0,22-0,15-0,05 +0,06 +0,15-0,23-0,17-0,07 +0,04 +0,13 +0,20 +0,25 +0,26 Kasvukausi -0,66-0,24-0, ,13 +0,24 +0,31 +0,34 +0,31 Yhteensä -0,51-0,47-0,30-0,07 +0,17 +0,37 +0,51 +0,59 +0,57 Terminen yht. -1,01-0,32-0,12 +0,19 +0,43 +0,59 +0,66 +0,64 +0,51 MUUTOS ETELÄÄN YLI KESKI- JA ETELÄBOREAALIN Horisontaalisesti 120 m alemmas Kaikkiaan Maavuo +0,4 +0,2 +0,6 Pakkanen +1,5 +0,2 +1,7 Lumi -0,3-0,6-0,9 +1,6-0,2 +1,4 Kasvukausi +2,1 +1,0 +3,1 Yhteensä +3,7 +0,8 +4,5 Kuva 2. Metsien puuntuottokyvyn komponenttien (m 3 ha -1 a metriä kohti) muutokset 100 metrillä ylöspäin ja eri suuntiin 100 kilometrin matkalla (ylempänä) sekä yli- Keski- ja Eteläboreaalin eli 630 km etelään ja 120 m alemmas (alempana). Komponentit määritelty tarkemmin kuvan 1 tekstissä. Terminen yht. tarkoittaa komponenttien summaa ilman lumen ta

3 Kuva 3. Metsien puuntuottokyky (m3a-1 metsämaan hehtaarilla kuorellisena) Suomessa kauden ilmastotiedoista laskettuna. Arvot 2,5, 5 ja 7 vastaavat metsäkasvillisuusvyöhykkeiden eli ilmastollis-ekologisten vyöhykkeiden rajoja.

4 Kuva 4. Metsien puuntuottokyvyn muutoksia eri suunnissa ilmastoasemien havainnoista laskettuna. Ylitorniosta Tampereelle (560 km etelään) Y kasvaa 4,15, josta Ylitorniosta Ruukkiin 1,5, Ruukista Ähtäriin 0,25 ja Ähtäristä Tampereelle 2,4; roudan vähenemän 34 %. Taivalkoskelta Ruokolahdelle (510 km etelään) Y kasvaa 4,1, josta Taivalkoskelta Juukaan 2,2 ja sieltä Ruokolahdelle 1,9; roudan vähenemän on 28 %. Suomussalmelta Poriin (530 km lounaaseen) Y kasvaa, 3,0, josta Suomussalmelta Karvialle 1,0 ja sieltä Poriin 2,0; roudan vähenemän 5 %. Ilomantsista Porvooseen (390 km lounaaseen) Y kasvaa 2,0, osta roudan vähenemän 7 %. Muhoksesta Ilomantsiin (350 km kaakkoon, 140 m ylemmäs) termisten muuttujien kokonais ~ 0, mutta lumensyvyyden kasvun ansiosta Y kasvaa 1,05.

5 Kuva 5. Metsien puuntuottokyvyn muutoksia eri suunnissa ilmastoasemien havainnoista laskettuna. Siirryttäessä Suomussalmelta länteen 200 metriä alemmas Muhokselle, Y kasvaa 0,75, mutta etelämpänä, missä lasku idästä länteenon vajaat 100 m, voittaa roudan paksunemisen kasvukauden lauhtumisen vaikutuksen, niin että Y pienenee Kuhmosta Oulaisiin (230 km), Valtimosta Kruunupyyhyn (290 km) ja Juukasta Kauhavalle (310 km) noin 0,6. Muutos Pohjois-Karjalasta (Juuka, Ilomantsi) Pohjanmaalle ei ole kuitenkaan tasaista, vaan Y kasvaa ensin Järvi-Suomeen noin 0,8, laskee sieltä Suomenselälle (Alajärvi, Ähtäri, Karvia) taas noin 1,6, noustakseen sieltä taas Pohjanmaalle. Siirryttäessä itäkoillisesta länsilounaaseen samalla korkeudella (esim. Ilomantsista Juupajoen ja Kurun ylämaille) pysyy Y jokseenkin saman

6 Kuva 6. Lumensyvyys metsissä (d) eri valuma-alueilla talven (joulu-maaliskuun, Iijoen ja Kuusamon valuma-alueilla marras maaliskuun) keskilämpötilan (T) funktiona

7 Lumi Lumen Pakkasen L + P Vaik. Maan vaik. Roudan Kasvuk. Yht. Koillismaa -6-0,3 +0,8 +0,5-9 +0, ,7 +1,0 +1,7 Pohjanmaa -13-1,25 +1,45 +0,2-3 +0, ,45 +1,2 +1,65 Järvi-Suomi -13-0,95 +1,25 +0,3-5 +0, ,55 +1,2 +1,75 Lounais-S ,9 +1,7-0, ,3-2 +0,1 +1,4 +1,5 Uusimaa -17-1,8 +1,5-0, , ,3 +1,3 EB+KB,ka -12,3-1,07 +1,27 +0, , ,45 +1,19 +1,64 Yhden asteen nousu kasvukauden keskilämpötilassa lisää puuston tuottavuutta Suomessa kasvukautena 25 miljoonaa 'mottia' sekä välillisesti talvella 5 miljoonnaa 'mottia' Kolmen asteen nousu talven keskilämpötilassa tarkoittaa pakkassumman osalta 26 miljoonan 'motin' lisäystä ja siitä seuraavan lumen vähenemisen osalta 22 miljoonan 'motin' vähennystä Kaikkiaan lisäys on 34 miljoonaa 'mottia' koko Suomessa, josta roudan vähenemä aiheuttaa 27 %. Kaudesta kauteen muutokset olleet 3/4 ylläolevista eli puuntuottokyky on kasvanut 1,23 eli 25 miljoonaa 'mottia'. Kuva 7. Puuston tuottavuuden muutos (m 3 a -1 metsähehtaarilla kuorellisena), kun kasvukausi lämpenee 1 ºC ja talvi 3 ºC, mutta talven sademäärä on muuttumaton. Muutos on sama kuin kuin mentäisiin samalla korkeudella 400 km suuntaan 218 astetta.

8 Sadannan lumeen Vaikutukset lumeen Lumen Roudan Kasvukauden Yht. Koillismaa , ,1 +1,0 +2,1 Pohjanmaa , ,9 +1,2 +2,1 Järvi-Suomi , ,0 +1,2 +2,2 Lounais-S ,6-7 +0,4 +1,4 +1,8 Uusimaa ,5-5 +0,3 +1,3 +1,6 EB+KB, ka +5,3-6,7-0, ,85 +1,19 +2,04 Roudan vähenemä selittää tuottavuden kasvusta 42 %. Yhden prosentin lisäys talvisademäärässä tarkoittaa 0,5 0,6 miljoonaa 'mottia' Suomessa eli 15 prosentin lisäys 8,5 miljoonaa mottia. Kasvukauden ja talven lämmetessä sekä talvisademäärän kasvaessa on kasvun lisäys Suomessa 42 miljoonaa 'mottia' Yhden metsäkasvillisuusvyöhykkeen siirros vaatii miljoonaa 'mottia'. Tähän vaaditaan kauden tasosta +3,3 ºC talvella, +1,1 ºC kesällä ja +17 % talvisademäärässä. Laskelmissa on myös huomioitu se, että kasvun lisääntymistä seuraava puuston kasvu ohentaa lumipeitettä interseption ansiosta siten, että kasvun lisäys yhdellä 'motilla' vähentää lumensyvyyttä metsissä 2 cm. Taulikossa 7 keskimääräinen tuottavuuden lisäys Suomessa olisi ollut ilman tämän seikan huomioimista 2,0 'mottia' ja taulukossa 8 2,4 'mottia' Kuva 8. Puuston tuottavuuden muutos (m 3 a -1 metsähehtaarilla kuorellisena), kun kasvukausi lämpenee 1 ºC ja talvi 3 ºC sekä talven sademäärä kasvakoon +15 %. Muutos on sama kuin mentäisiin samalla korkeudella 300 km suuntaan 173 astetta

Samankaltaiset tiedostot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman