Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti

Transkriptio

1 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Vuosikertomus 2009

2 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 1 Rahaston talous vuonna Toimitusjohtajan katsaus 8 TVR työttömyysetuuksien rahoittajana 10 Työttömyysvakuutusmaksujen perintä ja valvonta 13 Työsopimuslain mukainen yhteensovitus 18 Valitun sijoituspolitiikan vahvuudet esiin 20 Riskienhallinta 24 Hallinto 25 Hallitus vuonna Henkilöstö 27 Edustukset, sopimukset ja jäsenyydet 27 Johtoryhmä 27 Työttömyysvakuutusrahasto 50 vuotta 28 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 30 Tilinpäätös 31 Tuloslaskelma 32 Tase 33 Tilinpäätöksen liitetiedot 34 Tuloslaskelman liitetiedot 36 Taseen liitetiedot 40 Allekirjoitukset 43 Tilintarkastuskertomus 44 Lainsäädäntö 45

3 Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti Vuonna 1999 toimintansa aloittanut Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) on työmarkkinaosapuolten hallinnoima sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan valvoma itsenäinen laitos, jonka päätehtävänä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Lisäksi rahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa sekä määrää ja perii työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun. Rahaston toiminta rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla sekä sijoitustuotoilla. Työttömyysvakuutusmaksujen perintä on annettu tapaturmavakuutuslaitosten tehtäväksi. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille kuukausittain rahoitusosuuksien ennakkoa rahastolle osoitettujen hakemusten perusteella. Rahasto käsittelee ja maksaa myös työttömyyskassojen valtionosuuksien ennakot. Työttömyysvakuutusrahaston toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/1998) ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/1998). Missio Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa työttömyysvakuutuksen rahoitusprosessin ja muut tehtävänsä luotettavasti ja moitteettomasti, hyödyntää erityisosaamistaan ja keskeistä asemaansa sekä edistää työttömyysvakuutusjärjestelmän toimijoiden yhteistyötä järjestelmän toimintakyvyn parantamiseksi. Visio Työttömyysvakuutusrahasto on asiantunteva ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän toimija sekä luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani, joka työmarkkinoiden toimivuutta tukien pyrkii edistämään työllisyyden myönteistä kehitystä. Toimintaympäristö Sosiaali- ja terveysministeriö Finanssivalvonta Työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Kela Koulutusrahasto Pääomamarkkinat Rahoituslaitokset Tuomioistuimet Valtion Eläkerahasto Työnantajat -yksityiset -kirkko -kunnat -valtion liikelaitokset Tapaturmavakuutuslaitokset Työmarkkinaosapuolet Tiedotusvälineet Palkansaajat -yksityiset -kirkko -kunnat -valtion liikelaitokset -valtionhallinto 1

4 Rahaston talous vuonna 2009 Rahaston talous vuonna 2009 Tulot (2 138) miljoonaa euroa Työttömyysvakuutusmaksutulot (1 579) miljoonaa euroa Menot (1 863) miljoonaa euroa Rahoitettavia etuuksia (1 851) miljoonaa euroa Tilikauden alijäämä 460 (ylijäämä 318) miljoonaa euroa Sijoitusten tuotto 3,0 (5,2) % Suhdannepuskuri vuoden 2009 lopussa 590 (1 050) miljoonaa euroa Rahaston talous kehittyi ennakoitua heikommin Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi vuonna 2009 huomattavasti ennakoitua heikommin. Työttömyysmeno kääntyi rajuun kasvuun, kun lomautusten ja irtisanomisten määrä kohosi vuoden alusta lukien lähes samaa vauhtia kuin 90-luvun laman aikana. Toteutuneet menot olivat noin 400 miljoonaa euroa suuremmat kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Menot kasvoivat 42 % edellisvuodesta. Talouden yleinen hidastuminen näkyi myös muiden rahaston rahoittamien etuuksien määrissä. Palkkaturvan rahoituksen määrä kasvoi lähes 50 % edellisestä vuodesta. Rahaston toiminta oli selvästi alijäämäistä vuonna Talousarviossa oli varauduttu 127 miljoonan euron alijäämään, alijäämä oli 460 (ylijäämä 318) miljoonaa euroa eli noin 330 (220) miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua suurempi. Rahaston suhdannepuskurin määrä oli 590 (1 050) miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa eli noin 300 miljoonaa euroa pienempi kuin laissa säädetty enimmäismäärä. Suhdannepuskurin enimmäismäärän laskennassa käytettiin vuoden 2009 keskimääräistä työttömyysastetta, joka oli 8,2 (6,4) %. Työttömyysvakuutusrahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuvat pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon, työllisyyden sekä palkkasumman kehityksestä. Normaalioloissa rahaston on asetettava vakuutusmaksut sellaisiksi, että niistä saatavilla vakuutusmaksutuloilla voidaan kattaa ennakoidut menot. Työttömyysvakuutusmaksut määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan. Maksuja muutettaessa periaatteena on kohdistaa yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu muutos sekä työnantajan keskimääräiseen että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän vuoden lokakuussa laadittavan talousarvion ja tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahaston tuloksen ennustepoikkeama on ollut keskimäärin 150 miljoonaa euroa vuodessa (10 % menoista) viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2009 poikkeama oli yli kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Vuoden 2010 talousarvion laatiminen oli poikkeuksellisen vaikeata Rahaston varallisuusaseman nopea heikentyminen kertomusvuoden aikana vaikutti myös osaltaan vuoden 2010 talousarvion laadintaan. Työttömyysvakuutusrahastossa tehtiin jo alkukesästä 2009 ensimmäiset arviot vuoden 2010 tulo- ja menoarvioksi. Lähtökohtana oli työttömyysasteen ennustettu nousu vuodesta 2009 vuoteen Arvioitiin myös, että työttömyysmenot nousevat edelleen vuonna 2011, koska työttömyys pyrkii kasvamaan vielä kuukausia siinäkin vaiheessa, kun taloudessa alkaa näkyä ensimmäisiä kasvun merkkejä. Rahaston toimiston kesäkuussa 2009 laatima tekninen arvio työttömyysvakuutusmaksujen (sekä työnantajan että palkansaajan) korotustarpeesta oli 0,7 prosenttiyksikköä, kun suhdannepuskurin käyttöön ei vielä otettu kantaa. Maksujen määriä ja rahaston talousarviota koskeva valmistelu sai poikkeuksellisen käänteen, kun Matti Vanhasen hallitus päätti budjettiriihessään linjata, että työttömyysvakuutusmaksuja korotetaan ensi vuodelle 0,2 prosenttiyksikköä. Samalla hallitus sitoutui takaamaan Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmiuden kaikissa oloissa. 2

5 Avainluvut 2009 Muutos-% Vakuutusmaksutulo, milj. euroa % Muut tulot (STM ja TEM), milj. euroa % Maksuprosentit - palkansaajamaksu 0,20-41 % 0,34 0,58 0,58 0,50 - työnantajamaksu alempi 0,65-7 % 0,70 0,75 0,75 0,70 - työnantajamaksu ylempi 2,70-7 % 2,90 2,95 2,95 2,80 Menot yhteensä, milj. euroa % Työttömyyskassat (TVR) % Työttömyyskassat (STM) % Eläketurvakeskus (työeläkelisä) % Koulutusrahasto 22 0 % Kansaneläkelaitos % TEM (palkkaturva) % Hallintokulut 3,7 16 % 3,2 2,8 2,1 1,6 Yli-/alijäämä, milj. euroa % Sijoitusten tuotto-% käyville arvoille 3,0-42 % 5,2 4,4 2,9 3,5 Suhdannepuskuri, milj. euroa % Rahamarkkinasijoitukset % Joukkolainat % Osakkeet 11 0 % Muut sijoitukset 8 0 % Työttömyysvakuutusrahaston, työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan (valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö) välillä ryhdyttiin heti tämän jälkeen käymään selventäviä keskusteluja yhteisesti hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi. Keskustelut käynnistyivät valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla , ja ne jatkuivat saakka, jolloin osapuolet pääsivät yhteiseen näkemykseen asiassa. Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto hyväksyi talousarvion vuodelle Maksuja päätettiin esittää korotettavaksi neuvottelutuloksen mukaisesti 0,2 prosenttiyksiköllä. Tämän sosiaali- ja terveysministeriö sittemmin vahvisti asetuksellaan. Vakuutusmaksutulo Milj Työnantajamaksu Palkansaajamaksu 3

6 Rahaston talous vuonna 2009 Menojen kehitys Milj Menot Työttömyysaste, % 2007 Rahaston maksuvalmiuden turvaaminen Työttömyysvakuutusrahasto ei voi saada valtion takausta vielä siinä vaiheessa, kun rahaston yhteenlasketut varat ylittävät velat. Maksuvalmiutta hoidetaan silloin rahaston yksin vastattavilla maksuvalmiusluotoilla. Lainoja lyhennettäessä ensin maksetaan takausehtojen mukaan pois niitä lainoja, joissa on valtion takaus. Vuoden 2010 työttömyysvakuutusmaksuja hyväksyttäessä oli ennakoitavissa, että rahaston varat vähenevät viimeistään alkusyksyyn 2010 niin paljon, ettei hallintoneuvoston asettamaa yhden kuukauden menoja vastaavaa maksuvalmiutta voida enää säilyttää. Tämän vuoksi rahaston hallitus päätti käynnistää neuvottelut suurten Suomessa toimivien rahoituslaitosten kanssa enintään 200 miljoonan euron suuruisen maksuvalmiuslainan järjestämisestä. Hallitus hyväksyi kolme lainatarjousta, joiden pohjalta jatkettiin neuvotteluja vuoden 2010 alkupuolella. Samalla Työttömyysvakuutusrahasto päätti hakea Finanssivalvonnan suostumusta maksuvalmiuslainojen nostamiseen. % Valtion takaukset rahaston lainoille Valtiovarainministeriö pyysi syksyn 2009 kolmikantaisten neuvottelujen aikana oikeuskanslerin virastolta lausuntoa Työttömyysvakuutusrahaston lainanotosta ja valtiontakauksesta. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka hyväksyi lausunnon Valtion takausvastuun ja samalla Työttömyysvakuutusrahaston lainanoton laissa säädettynä enimmäismääränä on lainamäärä, joka vastaa enintään 3,6 %:n työttömyysastetta vastaavia Työttömyysvakuutusrahaston menoja. Tämän vuoksi oli tarpeen, että valtioneuvosto antoi sitoumuksen rahoittaa Työttömyysvakuutusrahaston menot vuonna 2010 siltä osin kuin suhdannepuskurin velan enimmäismäärä ylittyy. Vuotuisen alijäämän enimmäismäärä Oikeuskansleri hyväksyi vielä toisen lausunnon, jossa käsiteltiin erityisesti Työttömyysvakuutusrahaston sallitun vuotuisen alijäämän enimmäismäärää. Oikeuskanslerin lausunnon perusteella valtiovallan, työmarkkinajärjestöjen ja Työttömyysvakuutusrahaston edustajien kesken todettiin , että Työttömyysvakuutusrahaston vuoden 2010 talousarviossa ennakoidun alijäämän määrä ei saa olla niin suuri, että se johtaisi suhdannepuskurin enimmäisrajan ylitykseen. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksun suuruus Hallitus antoi Työttömyysvakuutusrahaston ja työmarkkinajärjestöjen kielteisistä lausunnoista huolimatta esityksen yliopistojen alemmista työttömyysvakuutusmaksuista (HE 258/2009). Esitys oli muuttunut opetusministeriön laatimasta luonnoksesta siten, että yliopistojen työttömyysvakuutusmaksujen määräksi ehdotettiin työnantajan alempaa työttömyysvakuutusmaksua eli vuonna 2010 siis 0,75 % palkkasummasta. Aiempi esitys oli 0,65 % palkkasummasta vuosille 2010 ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä arvosteltiin hallituksen esitystä pitkälti Työttömyysvakuutusrahaston esittämin perustein. Myös asian myöhäistä esittämistä arvosteltiin. Valiokunta esitti kuitenkin mietinnössään (54/2009 vp), että lakiehdotus hyväksyttäisiin muuttamattomana. 4

7 Työttömyysmeno ja -aste indeksi, v =100 TVR:n osuus työttömyysmenosta Tyött. %, hinta Rahaston menot Työttömyysaste, % Asia sai kuitenkin uuden käänteen, kun lakiesitys tuli eduskunnan täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn. Puhemiesneuvosto oli päättänyt ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Perustuslakivaliokunnan mietintö (PeVM 11/2009 vp) hallituksen esityksestä laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 258/2009 vp) valmistui pikavauhtia Siinä perustuslakivaliokunta puolsi lakiesityksen hyväksymistä eräin pienin teknisin muutoksin. Eduskunta hyväksyi sittemmin yliopistoille alemman työttömyysvakuutusmaksun vuosille 2010 ja Laki vahvistettiin Työttömyysvakuutusmaksun määräämisen ja perinnän siirto rahastolle Työttömyysvakuutusrahaston hallitus päätti käynnistää valmistelut työttömyysvakuutusmaksun perinnän siirtämiseksi rahaston itsensä hoidettavaksi. Hallitus valtuutti toimitusjohtajan aloittamaan helmikuuhun 2010 kestävän esiselvitystyön. Hanke esiteltiin sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle sekä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) johdolle Rahaston aloitteeseen suhtauduttiin ymmärryksellä, ja ministeri antoi tukensa lainvalmistelun käynnistämiselle. Työttömyysvakuutusrahaston hallitus hyväksyi projektisuunnitelman sekä työmäärä- ja kustannusarvion. Kustannusvertailussa oman perinnän arvioitiin tulevan noin 10 miljoonaa euroa edullisemmaksi kuin tapaturmavakuutuslaitosten perintä. Verottajan perinnän arvioitiin puolestaan maksavan vielä lähes 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vakuutuslaitosten perinnän. Työttömyysvakuutusrahaston hallitus asetti perinnän siirron alustavaksi aikataulutavoitteeksi vuoden 2011 alun. Kun perinnän siirto tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahastolle edellyttää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamista, jää perinnän siirron aikataulu riippumaan lainvalmistelun etenemisestä. 5

8 Rahaston talous vuonna 2009 Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta selvittävän SATA-komitean ehdotukset Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta selvittävän SATA-komitean hyväksymien linjausten valmistelu lainsäädännöksi käynnistyi keväällä Ensimmäiset uudistukset tulivat voimaan Muutokset merkitsevät yhteenlaskettuna noin 80 miljoonan euron lisämenoa Työttömyysvakuutusrahastolle vuonna 2010 sillä oletuksella, että uudistukset eivät johda käyttäytymisen muutoksiin. Muutokset koskevat muun muassa työssäoloehdon lyhentämistä, korotetun ansio-osa maksuehtojen väljentämistä ja muutosturvan ansio-osan enimmäismaksuajan pidentämistä. Työmarkkinajärjestöt esittivät lisäksi, että työttömyysvakuutusjärjestelmän suhdannepuskurin hyödyntämismahdollisuuksia parannetaan pidentämällä tarkastelujaksoa, jonka aikana puskuri voi ylittää enimmäismääränsä. Yhteistyö Koulutusrahaston kanssa Yhteistyö Koulutusrahaston kanssa kehittyi kertomusvuoden aikana hyvin. Henkilökunnan, tietojärjestelmien ja toimitilojen suunnitelmallinen yhteiskäyttö on laajaa, ja se on parantanut kummankin rahaston toiminnan kustannustehokkuutta. Rahaston hallintokulut Rahaston hallintokulut olivat 3,7 (3,2) miljoonaa euroa. Kulujen nousu johtui toiminnan laajentumisesta sekä henkilömäärän kasvusta. 6

9 7

10 Toimitusjohtajan katsaus Yhteistyöllä pelisäännöt selviksi Työttömyysvakuutusrahaston vuoden 2009 taloudellinen tulos oli sen 11-vuotisen historian heikoin. Nimellisesti alijämä on koko vuonna 1961 voimaan tulleen työttömyysvakuutusjärjestelmän suurin, mutta rahanarvon muutokset huomioon ottaen vuosien ennätystasoa. Työttömyysvakuutusrahaston vuoden 2009 menot vuoden 1961 rahanarvossa ovat toiseksi suurimmat vuoden 1992 jälkeen. Rahaston menot kasvoivat yli 40 % eli noin 770 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Työttömyysvakuutusmaksujen tuotot vähenivät samaan aikaan noin 130 miljoonalla eurolla, kun maksuja oli alennettu vuodelle Menojen lisäys johtui niin työttömyyden kovasta kasvusta kuin työttömien eläketurvan sekä palkkaturvan rahoitustarpeen tuntuvasta noususta. Lomautusten määrän moninkertaistuminen, mikä ei näy riittävästi Tilastokeskuksen työttömyystilastossa, oli kaikkein tärkein yksittäinen menoja lisäävä asia. Työttömyysvakuutusrahasto oli kuitenkin vuonna 2009 yhdessä suhteessa vuoden 1992 edeltäjäänsä Työttömyyskassojen keskuskassaa paremmassa asemassa. Kun keskuskassalla ei ollut lainkaan säästöjä 1990-luvun lamaan jouduttaessa, Työttömyysvakuutusrahastolla oli vuoden 2008 lopussa oikeaoppisesti reilunkokoinen suhdannepuskuri tasoittamassa menojen rajun kasvun vaikutuksia. Tämä puskuri teki mahdolliseksi jopa alentaa työttömyysvakuutusmaksuja vuodelle 2009, kun keskuskassa joutui kiireesti korottamaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksun kymmenkertaiseksi vuodesta 1990 vuoteen Työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken vuonna 1997 sovittu työttömyysvakuutuksen uudistus ja siihen sisältynyt suhdannepuskurin perustaminen ovat osoittaneet toimivuutensa. Aivan erityisesti tämä korostuu nyt, kun elämme yhtä pahaa kokonaistuotannon pudotuksen aikaa kuin 1990-luvun alussa. Ilman merkittävää puskuria olisimme joutuneet korottamaan maksuja jo vuodelle 2009, mutta vielä enemmän vuodelle Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin koko oli vielä vuoden 2009 lopussa noin 590 miljoonaa euroa, mikä antoi eräiden lain tulkintaa koskevien selvennysten jälkeen tilaa tehdä vielä enemmän alijäämäinen talousarvio vuodelle Alijäämän määräksi arvioidaan noin 600 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 talousarvion laatiminen ei kuitenkaan ollut helppo tehtävä. Maan hallituksen toive pitää työttömyysvakuutusmaksujen korotuksen määrä vain 0,2 prosenttiyksikössä edellytti laajan rahaston taloutta vahvistavan ja turvaavan toimenpidepaketin rakentamista. Valtiovallan, työmarkkinajärjestöjen ja rahaston kesken käydyt neuvottelut alkusyksystä selvensivät monia rahaston taloutta ja maksujen määräämistä koskevia pelisääntöjä. Tässä tarkoituksessa saimme myös kaksi oikeuskanslerin lausuntoa työttömyysetuuksien rahoituslain oikeasta tulkinnasta. Syksyn aikana kävi kuitenkin selväksi, että rahoituslain säännöksiä on tarpeen kehittää. Se työ on käynnistynyt, ja mahdollisten lakimuutosten on ajateltu tulevan voimaan vuoden 2010 syksyllä. Keskeinen kysymys on Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin koon kasvattaminen. Vuosi 2009 oli paitsi talouden, myös Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan kannalta merkittävä vuosi. Suurtyönantajan työttömyysturvan lisäpäivämenosta johtuvan omavastuun toimeenpanon ja työttömyysvakuutusmaksujen perinnän työnantajatasoisen valvonnan käynnistyminen keväällä 2009 sekä rahaston hallituksen päätös työttömyysvakuutusmaksun perinnän siirtämisestä rahaston hoidettavaksi ovat työllistäneet rahaston henkilökuntaa merkittävästi. Näiden ja kaikkien muidenkin rahaston tehtävien hoito on sujunut mallikkaasti, mistä erityinen kiitos henkilöstölle ja sen työtä ansiokkaasti tukeneelle rahaston hallitukselle. Heikki Pohja toimitusjohtaja 8

11 9

12 Työttömyysvakuutusrahasto työttömyysetuuksien rahoittajana TVR työttömyysetuuksien rahoittajana Työttömyysvakuutusrahaston päätehtävä on työttömyysetuuksien rahoitus. Työttömyysetuuksien lisäksi rahasto vastaa myös työttömien, vuorottelukorvausta ja aikuiskoulutustukea saavien eläke-etuuksien rahoituksesta, ammattitutkintostipendin, aikuiskoulutustuen ansio-osan ja näiden hallintokulujen rahoituksesta sekä valtion palkkaturvamenoista. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksun ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut etuudet työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksua lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Aikuiskoulutustuki maksetaan Koulutusrahastosta. Vuonna 2010 valtio rahoittaa väliaikaisen lain nojalla lomautusajalta maksettavan työttömyyspäivärahan peruspäivärahan osuuden. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja työllistymisohjelmalisän (vuodesta 2010 alkaen muutosturvalisä) rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto ja työttömyyskassat vastaavat työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijäin työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Valtio ei osallistu lainkaan työttömyyspäivärahan lisäpäivien rahoittamiseen. Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa. Vuonna 2009 sosiaali- ja terveysministeriö maksoi rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain tasasuuruisiin kuukausieriin jaettuna, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johtunut. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Vuoden 2009 aikana Suomessa toimi 36 (36) työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 55,17 (49,80) euroa päivässä. Vuonna 2009 työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan (824) miljoonaa euroa. Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 706 (559) miljoonaa euroa. Työllistymisohjelmalisän rahoitukseen käytettiin noin 20,7 (9,1) miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitos maksoi vastaa- Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Tukimaksut kassoille (TVR:n osuus) Milj. % Työnantajat Tapaturmavakuutuslaitokset Palkansaajamaksu Työnantajamaksu Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö Sijoitustuotot Työsopimuslaki Työnantajan ov-maksu Kansaneläkelaitos Koulutusrahasto Työ- ja elinkeinoministeriö Tukimaksut Työttömyysaste, % 10

13 Työttömyyskassamenojen kehitys (Milj. ), reaaliarvo v rahassa Työttömyyskassojen maksamat etuudet. Muutos-% Metallityöväen tk Puu- ja erityisalojen tk Sähköalojen tk Rakennusalan tk Auto- ja kuljetusalan tk Valtion virkamiesten tk Vakuutusväen tk Posti- ja logistiikka-alan tk Lääkärien tk Rahoitus- ja erityisalojen tk -50 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % vaa peruspäivärahan korotusosaa (64 000) euroa. Nämä etuudet rahoitettiin työnantajamaksun tuotolla. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain (556/1998) 19 a :n nojalla eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Tasaukseen käytettiin vuonna 2009 yhteensä kolme (neljä) miljoonaa euroa. Työttömyyskassojen etuusmenoista laskettuna tasaukseen käytetty rahamäärä oli noin 0,21 (0,26) %, kun enimmäismäärä on 0,75 %. Jäsenmaksun tasausta maksettiin kahdeksalle palkansaajakassalle, kun edellisenä vuonna saajina oli yhdeksän kassaa. Tasauspäätöksen perusteissa otettiin huomioon myös työttömyyskassan jäsenmaksun muutos kertomusvuonna ja vuonna

14 Työttömyysvakuutusrahasto työttömyysetuuksien rahoittajana Työttömien, vuorottelukorvausta ja aikuiskoulutustukea saavien eläke-etuuksien rahoitus Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut Eläketurvakeskukselle suoritettava maksu, jolla katetaan työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja (työntekijän eläkelain (395/2006) 74 ja 182 ). Tämä maksu määrätään siten, että sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua. Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen meno vuonna 2009 oli 552 (386) miljoonaa euroa. Maksua suoritettiin kertomusvuoden aikana ennakkona. Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen vuoden 2010 aikana. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti valtion eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 :ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta Valtion Eläkerahastolle. Työttömyysvakuutusrahaston maksu vuonna 2009 oli 3,0 (5,1) miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa kertomusvuoden maksun suuruuden jälkikäteen vuoden 2010 aikana. Muiden etuuksien rahoitus Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23 :n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon, ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kertomusvuonna tilitettävä osuus oli 14,5 (14,1) %. Ennakkomaksua suoritettiin 21 (33) miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 :n mukaan ammattitutkintostipendin ja aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Työttömyysvakuutusrahasto maksoi Koulutusrahastolle kertomusvuonna yhteensä 22,7 (22,3) miljoonaa euroa. Rahasto vastaa palkkaturvasta annetun lain (866/98) 31 :n nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa yleensä menoja seuraavan vuoden maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriölle sen lähettämän laskun mukaan. Vuonna 2009 palkkaturvakustannuksia maksettiin 28,8 (19,8) miljoonaa euroa. Työttömyyskassamenot etuuslajeittain (TVR:n osuus) Milj. %-osuus Muutos-% Milj. %-osuus Milj. %-osuus Milj. %-osuus Koulutuspäivärahat 11,2 0,9 % 28,7 % 9,3 1,1 % 8,7 1,0 % 7,9 0,9 % Lomautuspäivärahat 427,4 33,1 % 521,2 % 87,4 10,6 % 68,8 7,9 % 83,7 9,1 % Lisäpäivien päivärahat 63,4 4,9 % -62,4 % 129,9 15,7 % 168,8 19,5 % 163,2 17,7 % Muut päivärahat 631,3 48,9 % 32,3 % 454,2 55,0 % 477,2 55,0 % 537,1 58,2 % Vuorottelukorvaus 44,3 3,4 % -8,3 % 54,9 6,7 % 48,3 5,6 % 40,7 4,4 % Koulutustuki 102,0 7,9 % 23,6 % 78,1 9,5 % 82,5 9,5 % 75,9 8,2 % Jäsenmaksujen tasaus 3,0 0,2 % -40,0 % 4,0 0,5 % 5,0 0,6 % 6,0 0,7 % Hallintoapurahat 7,5 0,6 % -7,4 % 7,6 0,9 % 8,1 0,9 % 8,5 0,9 % Yhteensä 1 290,1 56,3 % 825,4 867,4 923,0 12

15 Työttömyysvakuutusmaksujen perintä ja valvonta Työttömyysvakuutusmaksujen perintä ja valvonta Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) mukaan Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanoa sekä määrää ja perii työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun. Omavastuumaksun perintä alkoi kertomusvuoden alussa ja työttömyysvakuutusmaksuvalvonta laajeni toukokuussa vakuutuslaitostasolta työnantajatasolle. Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpano Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset (yhteensä 15) perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut. Valtiokonttori perii valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Laitokset tilittävät työttömyysvakuutusmaksut rahastolle ennalta sovittuina päivinä. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuvat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) sekä rahaston ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Vuonna 2009 vakuutuslaitokset tilittivät rahastolle työnantajan työttömyysvakuutusmaksua (1 343) miljoonaa euroa ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua 147 (235) miljoonaa euroa. Perimiskorvauksia maksettiin vakuutuslaitoksille yhteensä 9,5 (9,4) miljoonaa euroa. Työttömyysaste ja maksukehitys % Työnantajamaksu, % Palkansaajamaksu, % Työttömyysaste, % Työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto teki sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen vuoden 2009 työttömyysvakuutusmaksujen määristä. Maksuprosentit laskivat hieman, ja ne olivat 0,65 (0,70) % palkasta ( ) euron palkkasummaan saakka. Sen ylittävältä osalta maksu oli 2,70 (2,90) %. Työnantajien keskimääräinen maksu oli 1,92 (2,06) %. Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,65 (0,70) % palkkojen määrästä ( ) euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 1,80 (1,90) %. Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työnantajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,65 (0,70) % palkkasummasta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistettiin samoin rahoituslain muutoksella. Maksun suuruus oli rahaston esitykseen perustuen 0,20 (0,34) % työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,07 (0,12) %. Maksualennuksen arvioitiin vähentävän Työttömyysvakuutusrahaston tuloja ja vastaavasti palkansaajien ja työnantajien maksurasitusta arviolta 200 miljoonaa euroa. Tällä toimella lisättiin palkansaajien ostovoimaa ja vähennettiin työnantajien kustannuksia suhdannetilanteeseen nähden varsin oikea-aikaisesti. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi yrityksiltä, yhteisöiltä ja valtion liikelaitoksilta yhteensä (1 343) miljoonaa euroa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi 147 (235) miljoonaa euroa. Valvonta Työttömyysvakuutusmaksuvalvonta laajeni vuoden 2009 toukokuussa vakuutuslaitostasolta työnantajatasolle. Valvonnan avulla varmistetaan, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen perusteeksi ilmoittamat palkkasummat vastaavat todellisuutta ja että työttömyysvakuutusmaksut peritään ilmoitettujen palkkasummien mukaisina. Lisäksi valvonnassa puututaan työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden ja siten myös tapaturmavakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönteihin. Osana valvontaa Työttömyysvakuutusrahasto uudisti työt- 13

16 14

17 Omavastuumaksun osuus etuusmenosta palkkasumman mukaan Osuus 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 1,5 M Palkkasumma 24,0 M TyEL:n palkkakertoimet Palkkasummarajat (euroa) Täyden oma- Vuosi Kerroin Alaraja (ov 0 %) vastuun raja (ov 80 %) , , , , , , Omavastuumaksuprosentti Palkkasummarajat ovat vuoden 2004 tasossa. tömyysvakuutusmaksuohjeet ja neuvoi maksujen perintää koskevien säännösten tulkinnassa. Valvontaa on toteutettu yhteistyössä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ja tapaturmavakuutuslaitosten kanssa. Valvontaa varten Työttömyysvakuutusrahastolla on työttömyysvakuutusrekisterin osarekisterinä valvontarekisteri, johon kerätään työnantajakohtaista tietoa työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevista palkkasummista sekä maksetuista työttömyysvakuutusmaksuista. Lisäksi rekisteri sisältää Verohallinnosta saatavia vuositason vertailutietoja. Valvonnassa Työttömyysvakuutusrahasto lähettää valvontarekisterin tietojen perusteella tarkastuspyyntöjä vakuutuslaitoksille, ja vakuutuslaitokset tarkastavat tarvittaessa työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Vuoden 2009 aikana valvottiin vakuutusvuotta 2006 ja osittain vuotta Tarkasteltavaksi valittiin valvontarekisterin tietojen perusteella noin työnantajaa. Näistä valvontaan otettiin 622 työnantajaa, joilta puuttuvaa maksua löytyi vuoden 2009 aikana noin kolme miljoonaa euroa. Vuoden 2009 aikana valvontaan otettujen tapausten käsittely jatkuu vuonna Yhteensä vuonna 2009 aloitetuista valvontatapauksista löydetään puuttuvaa maksua arviolta 5 6 miljoonaa euroa, mikä vastaan noin 0,3 prosenttia vuoden 2006 työttömyysvakuutusmaksutulosta. Työnantajatason työttömyysvakuutusmaksuvalvontaa jatketaan vuoden 2010 aikana, jolloin valvonta kohdistuu vuosien 2007 ja 2008 työttömyysvakuutusmaksutietoihin. Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu Vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneitä koskeva työttömyyseläkejärjestelmä lakkaa vähitellen. Viimeiset työttömyyseläkkeet maksetaan vuonna Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneen pitkäaikaistyöttömän toimeentulosta huolehditaan työttömyysturvan lisäpäiväoikeudella. Työttömän lisäpäiväoikeus edellyttää, että henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen työttömyysturvan 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja on sitä ennen ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäiväoikeus voi jatkua siihen saakka, kun henkilö täyttää 65 vuotta. Vuonna 2009 lisäpäiväoikeuden ikärajaa nostettiin siten, että vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneen tulee olla 60 vuotta täyttänyt ennen 500 päivän enimmäisajan päättymistä. Lisäpäivien työttömyyspäivärahojen maksamisesta huolehtivat työttömyyskassat ja Kela. Omavastuumaksun peruste Työttömyysturvan lisäpäivärahamenon kattamiseksi Työttömyysvakuutusrahasto alkoi vuoden 2009 alusta lukien periä suurilta työnantajilta omavastuumaksuja. Työnantajalle voi syntyä omavastuumaksuvelvollisuus, jos irtisanottu ikääntynyt työntekijä jää pitkäaikaisesti työttömäksi. Rahasto määrää ja perii työnantajan omavastuumaksun työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8a-luvun perusteiden mukaan työttömyyskassojen ja Kelan antamien tietojen perusteella. Maksu koskee myös jo ennen vuotta 2009 irtisanottuja työntekijöitä. 15

18 Työttömyysvakuutusmaksujen perintä ja valvonta Esimerkki: Vuonna 1950 syntynyt henkilö jää työttömäksi syntynyt henkilö on irtisanottu työsuhteesta, joka on alkanut Työnantaja on irtisanonut työsuhteen päättymään Työsuhde päättyy 59 v. Työttömyyspäivärahan 500. päivä 63 v. Irtisanomisaika 7 päivän omavastuu = ensimmäinen päivärahapäivä, 500 päivän laskenta alkaa Työttömyyskassan/Kelan lisäpäiväilmoitus TVR:lle Omavastuumaksulla katettava lisäpäiväetuusjakso Työnantaja joutuu maksamaan omavastuumaksun, jos vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä on irtisanomisen vuoksi oikeutettu työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin. Omavastuumaksu peritään myös silloin, kun irtisanomisesta johtuva 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu henkilön täytettyä 63 vuotta tai henkilö on alkanut saada vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään. Omavastuumaksu koskee niitä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia, joiden työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma ylittää 1,5 miljoonan euron alarajan. Määräävää on irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden palkkasumma. Alarajalla omavastuumaksu on nolla. Siitä se kasvaa lineaarisesti täyden omavastuun rajalle 24 miljoonaan euroon, jolloin omavastuumaksu on 80 % etuusmenosta. Palkkasummarajat ovat vuoden 2004 tasossa, ja niitä tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Vuoden 2009 palkkakertoimella tarkistettu palkkasumman alaraja oli euroa ja yläraja euroa. Vuonna 2010 palkkasummarajat ovat vastaavasti ja euroa. Työttömyysvakuutusrahasto saa työnantajien palkkasummatiedot tapaturmavakuutuslaitoksilta. Työnantajan palkkasumman lisäksi omavastuumaksun suuruuteen vaikuttaa irtisanotulle henkilölle maksettavan työttömyysetuuden määrä sekä se, kuinka pitkältä ajalta maksettavat työttömyysetuudet kuuluvat työnantajan omavastuumaksulla katettavaksi. 16

19 Työttömyysturvan omavastuumaksun toimeenpano vuonna 2009 Työttömyysturvan omavastuumaksun toimeenpanon ensimmäisenä vuonna työttömyyskassat ja Kela ilmoittivat Työttömyysvakuutusrahastolle käsiteltäväksi lisäpäivätapausta, joissa vuonna 1950 syntynyt henkilö oli 59 vuoden iän täyttämisen jälkeen siirtynyt työttömyysturvan lisäpäiville. Henkilöt olivat vuosina 2006 tai 2007 tapahtuneiden irtisanomisten johdosta jääneet pitkäaikaisesti työttömiksi. Vuonna 2009 Työttömyysvakuutusrahasto määräsi työnantajalle omavastuumaksun 333 tapauksessa, joista saatiin maksusuorituksia 13,1 miljoonaa euroa. Toimintavuoden tuloksi näistä kirjattiin 3,3 miljoonaa euroa ja 9,8 miljoonaa euroa jaksotettiin seuraaville vuosille. Suurin yksittäinen maksu oli euron ja pienin 166 euron suuruinen. Keskimääräinen omavastuumaksu oli euroa. Omavastuumaksun määräämisen edellytykset eivät täyttyneet 652 lisäpäivätapauksessa työnantajan palkkasumman jäädessä alle säädetyn omavastuurajan tai muun perusedellytyksen puuttumisen vuoksi. Lisäksi 24 tapauksessa todettiin olevan kyse esimerkiksi työsuhteen päättymiseen liittyvästä vapautumisperusteesta. Työnantaja valitti työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle neljästä rahaston toimintavuonna tekemästä maksupäätöksestä. Omavastuumaksuasian keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2009 oli 32 päivää laskettuna asian vireille tulosta sitä koskevan maksupäätöksen antamiseen. Omavastuumaksut vuonna 2009 Televiestintä 5,7 % Kuljetus ja varastointi 5,5 % Tukku- ja vähittäiskauppa 5,1 % Kunnat 1,4 % Valtio 0,3 % Omavastuumaksuarviot työnantajille Muu teollisuus 21,1 % Muut 11,1 % Paperiteollisuus 49,8 % Työnantajaneuvonta Työttömyysvakuutusrahasto neuvoo työnantajia työttömyysturvan omavastuumaksuasioissa vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden työntekijöiden osalta. Työttömyysetuuksia koskevissa asioissa neuvontaa antavat työttömyyskassat ja Kela. Työeläkeasioissa neuvontaa antaa työnantajan oma työeläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto antaa työnantajan pyynnöstä kirjallisen omavastuumaksuarvion, joka perustuu pyytäjän ilmoittamiin tietoihin. Arviolaskelmat ovat suuntaa-antavia, eivätkä ne ole ennakkopäätösluonteisia. Vuonna 2009 rahastolle tuli 175 (148) arviolaskelmapyyntöä yksittäisiltä työnantajilta. Nämä koskivat yhteensä (807) henkilöä. Työttömyysvakuutusrahaston Internet-sivuilla oleva omavastuumaksulaskuri rekisteröi käyttökertaa vuonna Pyyntöjen lkm Henkilöiden lkm 17

20 Työsopimuslain mukainen yhteensovitus Työsopimuslain mukainen yhteensovitus Työsopimuslain (55/2001) mukaan tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa, jos työntekijälle on työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä vahingonkorvauksesta vähennetään Työttömyysvakuutusrahastolle pääsääntöisesti 75 % työntekijälle maksetusta työttömyyspäivärahasta. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat vahingonkorvauksesta, sopimuksessa on vastaavasti otettava huomioon rahastolle tuleva osuus. Lausumat, sopimukset ja tuomiot/tsl-korvaukset Kpl Esimerkki Työntekijän työsuhde on päättynyt , ja työriitaasiassa annetun tuomion perusteella työntekijälle maksetaan vahingonkorvauksena kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työsopimuslain mukaista vähennystä laskettaessa työsuhteen päättymisestä alkava kahdentoista kuukauden laskennallinen tarkastelujakso kuluu ajalla Vähennystä määrättäessä edellä mainitulle tarkastelujaksolle kohdistuvat ja ennen tuomion antamista ( ) työntekijälle maksetut työttömyyspäivärahat tulee ottaa huomioon vähennystä määrättäessä eli käytännössä yhteensovitus kohdistuu ajalla (8 kk) maksettuihin etuuksiin Lausumat (TVR) Sopimukset ja tuomioistuinten vahvistamat sovinnot Työsopimuslakiasiat rahastossa vuonna 2009 Tuomiot (tiedoksi tulleet) TSL-korvaukset (oik. aks.) Työsopimuslain 12 luvussa säädetyt tehtävät ja siihen liittyvä hallinto työllistivät rahastossa lakimiehen ja osastosihteerin lisäksi osa-aikaisen oikeustieteen ylioppilaan. Kertomusvuonna he toimittivat tuomioistuimille 721 (637) lausumaa, joista viisi (kahdeksan) työtuomioistuimelle sekä 94 (73) hovioikeuksille. Tuomioistuinten pyytämien lausumien lisäksi rahaston lakimiehiä työllisti merkittävästi työsopimuksen päättämistä koskevien riitajuttujen osapuolten neuvonta ja valvonta sovintosopimuksissa rahastolle tulevan vähennyksen osalta. Vuonna 2009 rahastolle maksetuista tuomituista tai sovituista korvausosuuksista kirjattiin rahaston tuloiksi ( ) euroa. Rahasto tilitti sosiaali- ja terveysministeriölle työsopimuslain perusteella kertomusvuonna saamistaan korvauksista euroa, mikä vastasi valtion 47,83 %:n keskimääräistä rahoitusosuutta työttömyyskassoille. Tilitys ei koske lomautuspäivärahoista saatua euron korvausta, koska valtio ei osallistu tämän etuuden rahoittamiseen. 18

21 19

22 Valitun sijoituspolitiikan vahvuudet esiin Valitun sijoituspolitiikan vahvuudet esiin Työttömyysvakuutusrahaston sijoitukset koostuvat suhdannepuskurissa olevista varoista. Suhdannepuskurissa oli vuoden 2009 lopussa varoja 590 miljoonaa euroa, jossa oli edellisen vuoden lopusta laskua 460 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 rahasto saavutti sijoittamilleen varoille 3,0 prosentin tuoton. Tuotto oli alhaisempi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Vuosien 2008 ja 2009 yhteenlaskettu tuotto oli kuitenkin 8,3 %, mikä osoittaa valitun sijoituspolitiikan vahvuudet vaikeissa olosuhteissa. Sijoitusympäristö elpyi tarkasteluvuoden aikana jossain määrin. Finanssikriisin vaikutukset tulivat selkeästi esille vuoden alkukuukausina, kun useimmat riskilliset omaisuuslajit menettivät arvoaan. Keväällä käynnistynyt varallisuusarvojen palautuminen helpotti talouden toimintaa siinä määrin, että sekä sijoittajien että yritysten luottamus kohosi tasaisesti vuoden aikana. Loppuvuodesta markkinoiden heilunta lisääntyi jälleen, kun epäilys korkean velkataakan aiheuttamasta talouden hidastumisesta nousi uudelleen esille. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoimintaa toteutettiin muuttuneissa olosuhteissa hyviksi havaituilla menetelmillä. Keväällä 2009 alkanut suhdannepuskurin pienentyminen merkitsi sitä, että varojen rahaksi muutettavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Tuntuva alijäämä rahoitettiin sekä pitkien korkosijoitusten realisoinnilla että kassavirran kautta. Loppuvuodesta ryhdyttiin varautumaan siihen, että mahdollisesti jo vuoden 2010 aikana puskurirahaston määrä tulisi supistumaan niin pieneksi, että maksuvalmiutta olisi täydennettävä lainan otolla. Sijoitussuunnitelmaa tarkistettiin vuoden mittaan useita kertoja, kun varallisuuden tasainen vähentyminen edellytti muutoksia varojen kohdentamisessa. Vuonna 2009 rahasto saavutti sijoittamilleen varoille 3,0 prosentin tuoton. Tuotto oli alhaisempi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Saavutettu tuotto ylitti vertailukohtana käytetyn rahamarkkinatuoton 0,9 prosenttiyksiköllä. Lisätuottoa syntyi tasaisesti sekä pitkistä korkosijoituksista että osakkeista. Vuosien 2008 ja 2009 yhteenlaskettu tuotto oli 8,3 %, mikä osoittaa valitun sijoituspolitiikan vahvuudet vaikeissa olosuhteissa. Työttömyysvakuutusrahaston varallisuuden hoito oli järjestetty entiseen tapaan siten, että rahaston toimisto hallinnoi lyhyitä korkosijoituksia ja pitkäaikaisten sijoitusten hoito oli hajautettu ulkopuolisten toimijoiden ja rahaston kesken. Sijoitusten tuotto ja vertailu % 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2, TVR tuotto Rahamarkkina Lisätuotto Rahaston varoista oli tilivuoden lopussa sijoitettuina lyhytaikaisiin korkosijoituksiin 390 (679) miljoonaa euroa, joukkovelkakirjoihin 235 (339) miljoonaa euroa, osakkeisiin ja osakerahastoihin kahdeksan (kahdeksan) miljoonaa euroa sekä muihin sijoituksiin 14 (12) miljoonaa euroa. Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 37 (40) miljoonaa euroa. Sijoitusten keskimääräinen pääomapainotettu tuotto oli käyvin arvoin laskettuna 3,0 (5,2) %. Sijoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 647 (1 038) miljoonaa euroa. 20

23 21

24 Valitun sijoituspolitiikan vahvuudet esiin Sijoituskohteiden markkinatuotot - indeksin tuotto kyseisellä markkinalla Kotimaiset osakkeet 44,5 % -47,3 % 8,1 % 29,9 % 34,5 % Eurooppalaiset osakkeet 32,2 % -43,1 % 2,3 % 16,7 % 21,2 % Aasialaiset osakkeet 63,6 % -48,4 % 22,5 % 15,1 % 29,2 % Rahamarkkina 2,1 % 5,4 % 4,1 % 2,8 % 2,1 % JVK (1-3 vuotta) 4,2 % 7,0 % 3,8 % 1,7 % 1,8 % JVK (Benchmark) 4,3 % 9,4 % 1,8 % 0,6 % Rahamarkkina 3,6 % Kapitalisaatiosopimukset 4,0 % 6,6 % 59,5 % 6,0 % 37,7 % 3,7 % 3,8 % TVR koko omaisuus 3,0 % 5,2 % 4,4 % 2,9 % 3,5 % JVK Osakkeet Kapit. sopimukset Suhdannepuskuri ja varallisuusasema Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia vuotuisia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla syvässä suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työttömyysvakuutusrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot, miljoonaa euroa vuonna 2009, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla (8,2) ja kerrotaan luvulla 3,6. Laissa tarkoitettu puskurin enimmäismäärä vuonna 2009 oli 848 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 647 (1 038) miljoonaa euroa. Rahastoon kertynyt ylijäämä eli suhdannepuskuri oli 590 (1 050) miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston hyväksymän vuotta 2010 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan noin 20 miljoonaa euroa velkapuolella. Tilinpäätöstä laadittaessa arvioitiin, että suhdannepuskurissa on vuoden 2010 lopussa varoja suunnilleen talousarviossa oleva määrä eli puskuri tulee käytettyä täysin vuoden aikana. 1,3 % 1,5 % Sijoitusten jakauma ,5 % 37,7 % 1,3 % 1,5 % Rahamarkkina JVK Osakkeet Kapit.sopimukset 22

25 Suhdannepuskurin kehitys Milj Puskuri Lakisääteinen max TA-% keskim. 2,97 2,63 2,39 2,09 1,92 1,93 2,17 2,29 2,29 2,06 1,92 Työttömyysvakuutusmaksut PS-% 1,35 1,00 0,70 0,40 0,20 0,25 0,50 0,58 0,58 0,34 0,20 TA-% keskim. 2,97 2,63 2,39 2,09 1,92 1,93 2,17 2,29 2,29 2,06 1,92 PS-% 1,35 1,00 0,70 0,40 0,20 0,25 0,50 0,58 0,58 0,34 0,20 Suhdannepuskuri Rahaston menot, milj. euroa Työttömyysaste, % 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 Puskurin enimm.määrä, milj. euroa Suhdannepuskuri, milj. euroa

26 Riskienhallinta Riskienhallinta Työttömyysvakuutusrahaston riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja hallita niitä uhkatekijöitä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa rahaston toiminnan jatkuvuuden tai vakavaraisuuden tai vaikuttaa haitallisesti rahaston toimintaedellytyksiin tai strategian toteuttamiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on myös tukea strategisten tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että rahaston ottamat tai kohtaamat riskit ovat oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin ja riskinkantokykyyn. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskien toteutuminen ei vaaranna rahaston taloudellista asemaa, toiminnan jatkuvuutta tai rahaston toimintaan kohdistuvaa luottamusta. Työttömyysvakuutusrahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä työttömyysvakuutusmaksujen säätelyn yhteydessä, jotka voidaan määrittää nykylainsäädännön vallitessa vain kerran vuodessa. Rahaston keskeisimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu työttömyysvakuutusmaksujen oikean tason ja tasaisuuden turvaaminen. Työttömyysvakuutusmaksujen tasaisuuden varmistamiseksi rahastolla on käytössään suhdannepuskuri, jonka suuruus vaikuttaa oleellisesti rahaston riskinkantokykyyn. Suhdannepuskuri supistui vuoden 2009 aikana selvästi, mikä heikentää riskinkantokykyä. Sijoitustoiminnan riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että riskien realisoituminen ei aiheuta rahastolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheuttaisivat paineita maksujen korotuksiin tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoimintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitustoiminnan periaatteissa sekä hallituksen hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusten markkinariskejä mitataan lähinnä ns. stressitestimenetelmällä, jossa kullekin sijoitusluokalle määritellään historialliseen vaihteluun perustuva riskiluku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina. Näitä riskilukuja on korotettu vuodelle 2008 vastaamaan markkinavolatiliteetin kasvua. Vuonna 2009 osakesijoitusten riskiluku oli 30 (30) prosenttia, joukkolainasijoitusten neljä (neljä) prosenttia, rahamarkkinasijoitusten yksi (yksi) prosentti ja kapitalisaatiosopimusten riskiluku neljä (neljä) prosenttia. Alla olevassa taulukossa on kuvattu sijoitusten markkinariskit rahamääräisinä ja suhteellisina arvoina vuosilta Työttömyysvakuutusrahaston olennaisimmat riskit liittyvät suhdannepuskurin riittävyyteen sekä työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävään. Suhdannepuskurin riittävyys pyritään varmistamaan siten, että työttömyysvakuutusmaksut kyetään asettamaan monipuolisiin ennustemenetelmiin nojaten turvaavalle tasolle. Suhdannepuskurissa olevaa varojen määrää arvioidaan sekä absoluuttisena että rahaston menoihin suhteutettuna määränä. Vuoden 2009 lopussa puskurissa oli varoja neljän (kahdeksan) kuukauden menoja vastaava määrä. Työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävän onnistuminen pyritään varmistamaan siten, että perustetusta työttömyysvakuutuksen valvontarekisteristä tehdään vertailuja palkkasumma- ja maksutietojen välillä sekä kehitetään yhteistyötä rahaston ja perintää suorittavien vakuutuslaitosten kesken. Sijoitusriskit Sijoitusomaisuus, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Sijoitusriski, milj. euroa 17,0 17,9 7,1 6,2 4,7 Riski, % sijoituksista 2,6 % 1,7 % 1,0 % 1,8 % 2,5 % Riski, % maksutulosta 1,2 % 1,1 % 0,4 % 0,4 % 0,3 % 24