TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO LYHYESTI
|
|
- Ella Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Rahaston talous vuonna Toimitusjohtajan katsaus 10 TVR työttömyysetuuksien rahoittajana 13 Työttömyysvakuutusmaksujen perintä ja valvonta 17 Työsopimuslain mukainen yhteensovitus 21 Sijoitustoiminta 23 Riskienhallinta 25 Hallinto vuonna Hallitus vuonna Henkilöstö ja johtoryhmä 28 Edustukset, sopimukset ja jäsenyydet 29 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 30 Tilinpäätös 31 Tuloslaskelma 32 Tase 33 Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot 36 Taseen liitetiedot 40 Allekirjoitukset 43 Tilintarkastuskertomus 44 Lainsäädäntö 45
3 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO LYHYESTI Vuonna 1999 toimintansa aloittanut Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) on työmarkkinaosapuolten hallinnoima sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan valvoma itsenäinen laitos, jonka päätehtävänä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Lisäksi rahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa sekä määrää ja perii työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun. Rahaston toiminta rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla sekä sijoitustuotoilla. Työttömyysvakuutusmaksujen perintä on annettu tapaturmavakuutuslaitosten tehtäväksi. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille kuukausittain rahoitusosuuksien ennakkoa rahastolle osoitettujen hakemusten perusteella. Rahasto käsittelee ja maksaa myös työttömyyskassojen valtionosuuksien ennakot. Työttömyysvakuutusrahaston toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/1998) ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/1998). Missio Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa työttömyysvakuutuksen rahoitusprosessin ja muut tehtävänsä luotettavasti ja moitteettomasti, hyödyntää erityisosaamistaan ja keskeistä asemaansa sekä edistää työttömyysvakuutusjärjestelmän toimijoiden yhteistyötä järjestelmän toimintakyvyn parantamiseksi. Visio Työttömyysvakuutusrahasto on asiantunteva ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän toimija sekä luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani, joka työmarkkinoiden toimivuutta tukien pyrkii edistämään työllisyyden myönteistä kehitystä. Toimintaympäristö Sosiaali- ja terveysministeriö Finanssivalvonta Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Kela Pääomamarkkinat Rahoituslaitokset Tuomioistuimet Työ- ja elinkeinoministeriö Koulutusrahasto Valtion Eläkerahasto Tiedotusvälineet Työnantajat yksityiset kirkko kunnat valtion liikelaitokset Tapaturmavakuutuslaitokset Työmarkkinaosapuolet Palkansaajat yksityiset kirkko kunnat valtion liikelaitokset valtionhallinto VUOSIKERTOMUS
4 Rahaston talous vuonna 2010 Tulot (2 138) miljoonaa euroa Työttömyysvakuutusmaksutulot (1 431) miljoonaa euroa Menot (2 638) miljoonaa euroa Rahoitettavia etuuksia (2 624) miljoonaa euroa Tilikauden alijäämä 338 (461) miljoonaa euroa Sijoitusten tuotto 1,4 (3,0) % Suhdannepuskuri vuoden 2010 lopussa 251 (589) miljoonaa euroa Rahaston tulos oli ennakoitua parempi Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi vuonna 2010 ennakoitua paremmin. Toteutuneet menot olivat noin 240 miljoonaa euroa pienemmät kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Työttömyys ei kasvanut ennakoidulla tavalla ja näin työttömyysmenot jäivät huomattavasti arvioitua pienemmiksi. Työttömyysvakuutusmaksun tuotot vastasivat ennakoitua määrää. Myös lomautettujen määrä jäi selvästi arvioitua pienemmäksi. Näin määräaikainen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (1193/2009) säännös, jonka mukaan valtio osallistuu lomautusajalta maksettavan ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen peruspäivärahan rahoitusta vastaavalla osuudella vuonna 2010, maksoi valtiolle arvioidun 175 miljoonan euron sijasta 131 miljoonaa euroa. Rahaston alijäämä jäi odotettua pienemmäksi vuonna Työttömyysmenon kasvu taittui keväällä, ja vuoden loppua kohti erityisesti lomautusmenon määrä oli laskevalla uralla. Talouden yleinen piristyminen alkoi vuoden loppua kohti heijastua myönteisesti kokonaistuotannossa ja palkkasummassa. Rahasto keräsi työnantajilta ja palkansaajilta työttömyysvakuutusmaksuja noin 12 % enemmän kuin vuonna Vuonna 2010 rahaston varsinaiset tulot olivat (2 138) miljoonaa euroa ja menot (2 638) miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämä oli 338 (461) miljoonaa euroa. Talousarviossa oli varauduttu 576 miljoonan euron alijäämään. Rahaston suhdannepuskurin määrä oli vuoden 2010 lopussa 251 (589) miljoonaa euroa eli noin 600 miljoonaa euroa pienempi kuin laissa säädetty enimmäismäärä. Suhdannepuskurin enimmäismäärän laskennassa käytettiin vuoden 2010 keskimääräistä työttömyysastetta, joka oli 8,4 (8,2) %. Maksuvalmius oli vuoden 2010 aikana odotettua parempi. Rahasto joutui turvautumaan lainanottoon vain elokuun puolivälin ja lokakuun alkupuolen välisenä aikana. Rahaston kokonaisvarallisuuden määrä oli vuoden 2010 aikana niin suuri, ettei valtion takauksiin ollut oikeutta. Finanssivalvonta antoi suostumuksensa maksuvalmiuslainojen nostamiseen. Lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Rahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuvat pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon, työllisyyden sekä palkkasumman kehityksestä. Normaalioloissa rahaston on asetettava vakuutusmaksut sellaisiksi, että niistä saatavilla vakuutusmaksutuloilla voidaan kattaa ennakoidut menot. Työttömyysvakuutusmaksut määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan. Maksuja muutettaessa toimitaan siten, että yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu muutos tehdään sekä työnantajan keskimääräiseen että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän vuoden lokakuussa laadittavan talousarvion ja tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahaston tuloksen ennustepoikkeama on ollut keskimäärin 150 miljoonaa euroa vuodessa (jopa 10 % menoista) viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2010 poikkeama oli lähellä keskimääräistä tasoaan. 4 VUOSIKERTOMUS 2010
5 Avainluvut 2010 Muutos-% Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Muut tulot (STM ja TEM), milj. euroa Maksuprosentit -- palkansaajamaksu 0, ,20 0,34 0,58 0,58 -- työnantajamaksu alempi 0, ,65 0,70 0,75 0,75 -- työnantajamaksu ylempi 2,95 9 2,70 2,90 2,95 2,95 Menot yhteensä, milj. euroa Työttömyyskassat (TVR) Työttömyyskassat (STM) Eläketurvakeskus (työeläkelisä) Koulutusrahasto Kansaneläkelaitos TEM (palkkaturva) Hallintokulut 3,7 0 3,7 3,2 2,8 2,1 Yli-/alijäämä, milj. euroa Sijoitusten tuotto-% käyville arvoille 1,4 3,0 5,2 4,4 2,9 Suhdannepuskuri, milj. euroa Rahamarkkinasijoitukset Joukkolainat Osakkeet Muut sijoitukset Vakuutusmaksutulo Milj. euroa Menojen kehitys Milj. euroa % Työnantajamaksu Palkansaajamaksu Menot Työttömyysaste, % VUOSIKERTOMUS
6 Rahaston talous vuonna 2010 Rahoituslain muutos Matti Vanhasen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksymän linjauksen mukaan hallitus ja työmarkkinajärjestöt jatkoivat vuonna 2010 valmisteluja mm. työttömyysturvan rahoitusta koskevan lainsäädännön muutoksesta suhdannepuskurin väljentämiseksi siten, että se nykyistä paremmin turvaisi työttömyysvakuutusmaksujen vakauden ja kohtuullisen tason ylläpitämisen. Lainmuutos edellytti työmarkkinaosapuolten yhteistä näkemystä. Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui työmarkkinoiden keskusjärjestöjen, valtiovarainministeriön ja Työttömyysvakuutusrahaston edustajat käynnistämään nämä valmistelut pidetyssä kokouksessa. Työryhmä muuttui pidetyssä kokouksessa maan hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä sovitun mukaisesti Työttömyysvakuutusrahaston taloutta käsitteleväksi työryhmäksi. Työryhmä kokoontui useita kertoja ja sai työnsä valmiiksi Yksimieliseen työryhmätyön tulokseen perustuva hallituksen esitys (177/2010 vp) annettiin eduskunnalle Esityksen keskeiset kohdat olivat seuraavat: 1. Suhdannepuskurin koko nostetaan viiteen prosenttiin 3,6 prosentista (kyseisen prosentin mukaisen työttömyysasteen vuotuisia menoja vastaava määrä) 2. Varojen ja velkojen määrittely täsmennetään. Perusteluissa mainitaan alkuperäisen puskurisopimuksen tavoite puskurin kartuttamisesta työttömyysmenojen alentuessa 3. Rahoituslain 18 :n 2 momentti kumotaan sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi 4. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun minimi säädetään uudelleen siten, että maksu on vähintään 0,1 prosenttia palkasta (ennen 0,15 prosenttia työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärästä, kun yhteenlaskettu määrä alittaa kaksi prosenttia) 5. Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen tapahtuu jatkossa siten, että Työttömyysvakuutusrahaston hallitus ja hallintoneuvosto voivat vapaasti harkita ja päättää maksuesityksestään, kun työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen yhteenlaskettu määrä on vähintään 1,50 % ja enintään 3,3 %. Kyse olisi siis putkesta, jonka raja-arvot olisivat lailla säädettyjä ja joiden sisällä pysyen rahasto voisi laatia talousarvion vapaasti 6. Jos maksujen määrä alittaisi tai ylittäisi annetun rajan, pitäisi joko putkea muuttaa tai säätää seuraavan vuoden maksuista lailla. Maksujen määrät vahvistettaisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella eikä enää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Hallituksen esitys muuttui merkittävästi eduskuntakäsittelyn aikana Lakiesitys oli eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa , jossa se päätettiin siirtää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle mietinnön laatimista varten. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi esityksestä perustuslakivaliokunnan lausunnon. Perustuslakivaliokunnan lausunto Perustuslakivaliokunta toisti aiemman kantansa, jonka mukaan työttömyysvakuutusmaksua on vakiintuneesti pidetty valtiosääntöoikeudelliselta luonteeltaan verona. Valtion verosta säädetään perustuslain 81 :n 1 momentin mukaan lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Lain säännösten tulee olla sillä tavoin tarkkoja, että lakia soveltavien viranomaisten harkinta veroa määrättäessä on sidottua. Ehdotuksen arvioinnin kannalta on merkityksellistä, täyttääkö se vaatimuksen työttömyysvakuutusmaksujen suuruuden perusteiden säätämisestä lailla. Perustuslakivaliokunta katsoi, että lakiehdotus jättää kaiken kaikkiaan asetuksenantajalle sellaista harkintavaltaa, että sääntely ei täytä perustuslain 81 :n 1 momentin vaatimusta veron suuruuden perusteiden säätämisestä lailla. Vaatimusta ei voida valiokunnan mielestä tulkita joustavasti erityisesti tällaisessa tapauksessa, jossa kysymys on työttömyysvakuutusmaksun kaltaisesta yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävästä veron luonteisesta maksusta. Ehdotuksen valossa vaikutti valiokunnan mielestä epätodennäköiseltä, että sääntelyä voitaisiin muokata sellaiseksi, että valtioneuvostolle jäävä harkintavalta olisi luonteeltaan teknistä ja vähäistä. Tämän vuoksi lakiehdotuksen 18 :stä on poistettava työttömyysvakuutusmaksun vahvistamista koskeva asetuksenantovaltuus, jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 6 VUOSIKERTOMUS 2010
7 Sosiaali- ja terveysministeriön vastaus perustuslakivaliokunnan esittämiin huomautuksiin Sosiaali- ja terveysministeriö toimitti tämän jälkeen eduskunnalle kirjelmän, jossa vastattiin perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyihin ehtoihin hallituksen esityksen 18 :n muuttamiseksi. Kirjelmän asiasisältö valmisteltiin kolmikantaisesti. Kirjelmässä esitettiin, että työttömyysvakuutusmaksujen määrät vahvistettaisiin vuosittain eduskunnan hyväksymällä lailla. Näin noudatettaisiin perustuslakivaliokunnan vaatimusta asetuksenantovaltuuden poistamisesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli hallituksen esityksen perustuslakivaliokunnan lausunnon ja ministeriön kirjelmän pohjalta. Valiokunnan mietinnössä todettiin muun ohella, että työttömyysvakuutusmaksun pitäminen kohtuullisella tasolla viimeiset kymmenen vuotta on ollut mahdollista sen vuoksi, että taantuman alkaessa Työttömyysvakuutusrahastolla on ollut merkittävän kokoinen suhdannepuskuri. Valiokunta kuitenkin yhtyi hallituksen esityksen perusteluihin ja katsoi, että suhdannepuskurin sallittu enimmäiskoko on ollut liian pieni pitämään maksut vakaina. Valiokunta piti suhdannepuskuria koskevien säännösten muuttamista perusteltuna ja katsoi, että nyt ehdotettu puskurin enimmäiskoko vastaisi viiden prosentin työttömyydestä aiheutuvaa vuotuista menoa. Toteutuneiden menojen valossa tämän voidaan arvioida pääsääntöisesti riittävän siihen, ettei maksujen tasoa jouduta puskurin täyttymisen vuoksi muuttamaan. Lisäksi on hyvä, että laki mahdollistaisi myös enimmäismäärän tilapäisen ylittymisen. Lisäksi valiokunta totesi, että uusien säännösten toimivuutta tarkoitetulla tavalla on syytä seurata. Toimivuuden kannalta on edelleen olennaista, että puskuria voidaan kasvattaa työttömyysasteen laskiessa ja purkaa työttömyysasteen noustessa. Työttömyysmeno ja -aste indeksi, v = 100 TVR:n osuus työttömyysmenosta Työttömyysaste, % Tyött. %, hinta Rahaston menot Työttömyysvakuutusmaksut vahvistetaan vuosittain lailla Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti, että asetuksenantovaltuudet rahoituslain 18 :n 1 ja 4 momentista poistetaan ja työttömyysvakuutusmaksujen maksuprosentit sisällytetään lain 18 :ään. Nyt säädettävät maksuprosentit koskevat vain vuotta Seuraavien vuosien maksuprosentit säädetään jatkossa kalenterivuosittain muuttamalla maksuja koskevia 18 :n säännöksiä. Vuodelle 2011 säädettävät maksut ovat palkansaajille 0,2 ja työnantajille keskimäärin 0,19 prosenttiyksikköä korkeampia kuin vuonna 2010 kerätyt maksut. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2011 on 0,60 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2011 se on 0,80 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,20 prosenttia palkasta. Eduskuntakäsittelyn aikana syntyneenä uutena säännöksenä valiokunta esitti, että työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun maksuprosentit sääde- 10 työ rah työ VUOSIKERTOMUS
8 Rahaston talous vuonna 2010 tään kalenterivuodeksi kerrallaan. Työttömyysvakuutusrahaston tulee tehdä seuraavan vuoden maksuja koskeva esitys sosiaali- ja terveysministeriölle elokuun loppuun mennessä. Tätä voidaan pitää syksyn 2010 lainsäädäntöprosessin merkittävimpänä tuloksena yhdessä rahaston suhdannepuskurin kasvattamisen kanssa. Hallituksen muutettu esitys hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdottamassa muodossa eduskunnan täysistunnon toisessa käsittelyssä , ja tasavallan presidentti vahvisti lain Laki tuli voimaan Vuoden 2011 talousarvion laadinta Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto hyväksyi rahaston talousarvion vuodelle Hallintoneuvostolla oli tuolloin tiedossa sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon että sosiaali- ja terveysministeriön eduskunnalle toimittaman kirjelmän sisältö. Maksuja päätettiin esittää korotettavaksi rahaston hallituksen esityksen mukaisesti 0,2 prosenttiyksiköllä. Talousarviossa ennakoitu tulos vuodelle 2011 on hivenen alijäämäinen. Hallintoneuvosto hyväksyi myös hallituksen esityksen, jonka mukaan hallintoneuvosto valtuuttaisi hallituksen laatimaan yksityiskohtaisemmat periaatteet maksun määräämisestä uuden lain mukaan. Työttömyysvakuutusmaksun määräämisen ja perinnän siirto rahastolle Työttömyysvakuutusrahaston hallitus päätti käynnistää valmistelut työttömyysvakuutusmaksun perinnän siirtämiseksi rahaston itsensä hoidettavaksi. Hallitus valtuutti toimitusjohtajan aloittamaan helmikuuhun 2010 kestävän esiselvitystyön. Hanke esiteltiin sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle sekä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton johdolle Rahaston aloitteeseen suhtauduttiin ymmärryksellä, ja ministeri antoi tukensa lainvalmistelun käynnistämiselle. Työttömyysvakuutusrahaston hallitus hyväksyi projektisuunnitelman sekä työmäärä- ja kustannusarvion. Kustannusvertailussa oman perinnän arvioitiin tulevan noin 10 miljoonaa euroa edullisemmaksi kuin tapaturmavakuutuslaitosten perinnän. Verottajan perinnän arvioitiin puolestaan maksavan vielä lähes 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vakuutuslaitosten perinnän. Rahaston hallitus asetti perinnän siirron alustavaksi aikataulutavoitteeksi vuoden 2011 alun. Kun perinnän siirto tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahastolle edellyttää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamista, jäi perinnän siirron aikataulu riippumaan lainvalmistelun etenemisestä. Yhteistyö Koulutusrahaston kanssa Yhteistyö Koulutusrahaston kanssa kehittyi vuoden 2010 aikana hyvin. Henkilökunnan, tietojärjestelmien ja toimitilojen suunnitelmallinen yhteiskäyttö on laajaa, ja se on parantanut kummankin rahaston toiminnan kustannustehokkuutta. Rahaston hallintokulut Rahaston hallintokulut olivat 3,7 miljoonaa euroa eli samat kuin edellisenä vuonna. Henkilömäärän ja tehtävien lisääntymisestä huolimatta kulut saatiin pidettyä kurissa toiminnan tehostamisen avulla. 8 VUOSIKERTOMUS 2010
9
10 Toimitusjohtajan katsaus Suhdannepuskurin toimivuus puolsi sen koon kasvattamista Työmarkkinajärjestöt sopivat periaatteista, joilla työttömyysvakuutusmaksujen muutoksia tasataan suhdannevaihteluissa alkaen. Sopimuksen mukaan puskurin keräämisestä tai purkamisesta päätetään vuosittaisissa maksuneuvotteluissa keskusjärjestöjen kesken odotettavissa oleva suhdannekehitys huomioon ottaen. Talouden häiriötilanteessa Työttömyysvakuutusrahasto voi ottaa velkaa menojensa kattamiseen. Puskuria taas voidaan kerätä, kun työttömyyden ja etuusmenojen aleneminen antaa siihen tilaa. Työttömyysvakuutusrahasto on vuodesta 1999 alkaen seurannut suhdannepuskurin toimivuutta käytännössä. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Syksyllä 2010 myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi, että työttömyysvakuutusmaksun pitäminen kohtuullisella tasolla viimeiset kymmenen vuotta on ollut mahdollista sen vuoksi, että taantuman alkaessa rahastolla on ollut merkittävän kokoinen suhdannepuskuri. Vuonna 2009 koetun työttömyysmenojen voimakkaan kasvun yhteydessä työmarkkinaosapuolet ja maan hallitus totesivat, että suhdannepuskurin sallittu enimmäiskoko on ollut liian pieni pitämään maksut vakaina. Niinpä ne valmistelivat yhdessä hallituksen esityksen, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli suhdannepuskurin enimmäisrajojen kasvattaminen puolitoistakertaiseksi. Eduskunta yhtyi hallituksen esityksen perusteluihin ja katsoi, että ehdotetun puskurin enimmäiskoon voidaan arvioida riittävän aiempaa paremmin siihen, ettei maksujen tasoa jouduta puskurin täyttymisen vuoksi muuttamaan. Lisäksi on hyvä, että laki mahdollistaa myös enimmäismäärän tilapäisen ylittymisen. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri on ylittänyt kaksi kertaa tuntuvasti enimmäisrajansa. Ensimmäisen kerran näin tapahtui vuonna 2002 ja toisen kerran vuonna Ylitykset ajoittuivat tilanteeseen, jossa työttömyysmenot olivat alkaneet taantuman vuoksi kasvaa, vuoden 2009 alkupuolella poikkeuksellisen voimakkaasti. Menojen kasvusta huolimatta Työttömyysvakuutusrahastolla oli varaa näissä tilanteissa jopa alentaa työttömyysvakuutusmaksuja ja siten vaimentaa taantuman kielteisiä vaikutuksia Suomen työllisyyteen. Nämä elvytystoimet olivat osaltaan estämässä työttömyyden kasvua. Kun vuonna 2001 alkaneen minitaantuman seuraukset maan taloudelle ja työllisyydelle olivat vähentymässä vuonna 2004, oli Työttömyysvakuutusrahasto käyttänyt työttömyysvakuutusmaksujen vakaina pitämiseen noin 600 miljoonaa euroa. Se oli tuohon aikaan myös puskurin enimmäisraja. Taantumaa seurasi voimakas talouden kasvuvaihe, jonka ansiosta suhdannepuskurin määrä nousi vuoden 2008 lopussa miljoonaan euroon. Onneksi, voimme nyt sanoa, kun syksyllä 2008 puhjenneesta finanssikriisistä seurasi raju reaalitalouden pudotus ja samalla työttömyysmenojen kasvu. Tässäkin tilanteessa Työttömyysvakuutusrahasto katsoi tarkoituksenmukaiseksi alentaa työttömyysvakuutusmaksuja vuodelle 2009, vaikka tiesimme sen lisäävän merkittävästi rahaston alijäämää. 10 VUOSIKERTOMUS 2010
11 Työttömyysvakuutusrahaston rahoitusvastuulla olevat työttömyysmenot olivat vuonna 2010 vuoden 2009 tasolla eikä menojen määrässä ole vielä vuoden 2011 alkupuolella juuri vähennystä. Kun alijäämä oli kertomusvuonna lähes edellisvuoden suuruinen, käytti Työttömyysvakuutusrahasto kahden vuoden aikana noin 800 miljoonaa euroa ensin työttömyysvakuutusmaksujen alentamiseen ja sitten nousupaineen hillitsemiseen. Sekin oli puskurin enimmäismäärän verran. Vuonna 2011 suhdannepuskurin määrä ei ilmeisesti kasva lainkaan. Rahaston tulisi kuitenkin pyrkiä puskurin kasvattamiseen lähivuosina, kunhan työttömyysetuusmenojen alentuminen antaa siihen tilaa. On erityisen tärkeää, että Suomen talouskasvu alkaisi vahvistua tänä vuonna, jolloin Työttömyysvakuutusrahaston hallinto voisi vuoden 2012 työttömyysvakuutusmaksuesitystä harkitessaan tavoitella suhdannepuskurin kartuttamista tulevia tarpeita varten. Kun tänä vuonna maksuesitys tulee lainmuutoksen vuoksi tehdä jo elokuussa, on Työttömyysvakuutusrahaston laadittava oma talousarvionsa alkukesän taloustietojen perusteella. Ennusteiden epävarmuudesta huolimatta päätavoite on työttömyysetuuksien rahoituksen varmistaminen kaikissa oloissa. Työttömyysvakuutusrahasto on selvinnyt hyvin viime vuosina lisääntyneistä tehtävistään, mistä kuuluu ansaittu kiitos niin rahaston hallinnolle, henkilökunnalle kuin sidosryhmillekin. Rahasto on myös edelleen valmis kehittämään omaa toimintaansa ja yleensä työttömyysvakuutusta kaikin tavoin entistä tehokkaammaksi. Samalla haluamme palvella kaikkia sidosryhmiämme, erityisesti maksuvelvollisia työnantajia ja palkansaajia, entistä paremmin. Uskomme, että työttömyysvakuutusmaksun perinnän siirto rahaston hoidettavaksi olisi tässä suhteessa askel oikeaan suuntaan. Heikki Pohja toimitusjohtaja VUOSIKERTOMUS
12
13 TVR TYÖTTÖMYYSETUUKSIEN RAHOITTAJANA Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksun ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut etuudet työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksua lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Aikuiskoulutustuki maksetaan Koulutusrahastosta. Vuonna 2010 valtio rahoitti väliaikaisen lain nojalla lomautusajalta maksettavan työttömyyspäivärahan peruspäivärahan osuuden. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän (ennen vuotta 2010 työllistymisohjelmalisä) rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa myös työntekijöiden työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Työttömyyspäivärahan lisäpäiviä, joiden rahoittamiseen valtio ei osallistu lainkaan, maksavat työttömyyskassat jäsenilleen. Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Rahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Tapaturmavakuutuslaitokset Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa. Vuonna 2010 sosiaali- ja terveysministeriö maksoi rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain tasasuuruisiin kuukausieriin jaettuna, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johtunut. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Vuoden 2010 aikana Suomessa toimi 32 (34) työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 58,13 (55,17) euroa päivässä. Vuonna 2010 työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan (1 291) miljoonaa euroa. Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 943 (706) miljoonaa euroa. Valtion osuus, 131 miljoonaa euroa, lomautuspäivärahojen rahoitukseen vuonna 2010 lisäsi poikkeuksellisesti valtion menoja ja säästi vastaavasti rahaston menoja. Ilman tätä valtionosuuden lisäystä Työttömyysvakuutusrahaston menot työttömyyskassoille olisivat kasvaneet vuodesta Muutosturvalisän rahoitukseen käytettiin voimaan tulleen rahoituslain muutoksen perusteella noin 25,9 (20,7) miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitos maksoi vastaavaa peruspäivärahan korotusosaa ( ) euroa. Nämä etuudet rahoitettiin työnantajamaksun tuotolla. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain (556/1998) 19 a :n nojalla eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain päättä- Palkansaajamaksu Työnantajamaksu Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö Sijoitustuotot Työsopimuslaki Työnantajan ov-maksu Kansaneläkelaitos Koulutusrahasto TEM VUOSIKERTOMUS
14 TVR TYÖTTÖMYYSETUUKSIEN RAHOITTAJANA män määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Tasaukseen käytettiin vuonna 2010 yhteensä kolme (kolme) miljoonaa euroa. Työttömyyskassojen etuusmenoista laskettuna tasaukseen käytetty rahamäärä oli noin 0,15 (0,21) %, kun enimmäismäärä on 0,75 %. Jäsenmaksun tasausta maksettiin kahdeksalle (yhdeksälle) palkansaajakassalle. Tasauspäätöksen perusteissa otettiin huomioon myös työttömyyskassan jäsenmaksun muutos vuosina 2009 ja Työttömien, vuorottelukorvausta ja aikuiskoulutustukea saavien eläkeetuuksien rahoitus Tukimaksut kassoille (TVR:n osuus) Milj. euroa Tukimaksut Työttömyysaste, % % Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut Eläketurvakeskukselle suoritettava maksu, jolla katetaan työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja (työntekijän eläkelain (395/2006) 74 ja 182 ). Tämä maksu määrätään siten, että sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua. Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen meno vuonna 2010 oli 594 (553) miljoonaa euroa. Maksua suoritettiin vuoden aikana ennakkona. Vuoden 2010 maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen vuoden 2011 aikana. Työttömyyskassamenojen kehitys Reaaliarvo v rahassa Milj. euroa Lomautuspäivärahat (valtio) Kassamenot (TVR) 14 VUOSIKERTOMUS 2010
15 Työttömyyskassojen maksamat etuudet Lääkärien tk Erityiskoulutettujen tk Ammatinharjoittajien ja yrittäjien tk Journalistien tk Myynnin ja markkinoinnin tk Auto- ja kuljetusalan tk Teollisuusalojen tk Metallityöväen tk Rakennusalan tk Puu- ja erityisalojen tk Muutos-% Työttömyysvakuutusrahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti valtion eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 :ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta Valtion Eläkerahastolle. Työttömyysvakuutusrahaston maksu vuonna 2010 oli 4,3 (3,0) miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuoden 2010 maksun suuruuden jälkikäteen vuoden 2011 aikana. Muiden etuuksien rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23 :n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon, ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Vuonna 2010 tilitettävä osuus oli 14,5 (14,5) %. Ennakkomaksua suoritettiin 41 (21) miljoonaa euroa, kun palkansaajamaksun tuotto nousi maksun tuntuvan korotuksen myötä. Rahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 :n mukaan ammattitutkintostipendin ja aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Työttömyysvakuutusrahasto maksoi Koulutusrahastolle vuonna 2010 yhteensä 31,9 (22,7) miljoonaa euroa. Rahasto vastaa palkkaturvasta annetun lain (866/98) 31 :n nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa yleensä menoja seuraavan vuoden maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriölle sen lähettämän laskun mukaan. Vuonna 2010 palkkaturvakustannuksia maksettiin 28,1 (28,8) miljoonaa euroa. Työttömyyskassamenot etuuslajeittain (TVR:n osuus) Milj. %-osuus Muutos-% Milj. %-osuus Milj. %-osuus Milj. %-osuus Lomautuspäivärahat * 193,5 15,5 54,7 427,4 33,1 87,4 10,6 68,8 7,9 Lisäpäivien päivärahat 37,8 3,0 40,4 63,4 4,9 129,9 15,7 168,8 19,5 Ansiopäivärahat (500 pv) 791,5 63,2 25,4 631,3 48,9 454,2 55,0 477,2 55,0 Vuorottelukorvaus 47,3 3,8 6,8 44,3 3,4 54,9 6,7 48,3 5,6 Koulutusajan t-etuus 168,4 13,5 48,8 113,2 8,8 87,4 10,6 91,2 10,5 Jäsenmaksujen tasaus 3,0 0,2 0,0 3,0 0,2 4,0 0,5 5,0 0,6 Hallintokulukorvaus 10,1 0,8 34,7 7,5 0,6 7,6 0,9 8,1 0,9 Yhteensä 1 251,6 3, ,1 825,4 867,4 * Lisäksi valtio rahoittanut lomautuspäivärahoja 130,8 miljoonalla eurolla vuonna 2010 VUOSIKERTOMUS
16
17 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN PERINTÄ JA VALVONTA Työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto teki sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen vuoden 2010 työttömyysvakuutusmaksujen määristä. Työnantajan maksuprosentit nousivat hieman, ja ne olivat 0,75 (0,65) % palkasta ( ) euron palkkasummaan saakka. Sen ylittävältä osalta maksu oli 2,95 (2,70) %. Työnantajien keskimääräinen maksu oli 2,13 (1,94) %. Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,75 (0,65) % palkkojen määrästä ( ) euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 1,90 (1,80) %. Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,75 (0,65) % palkkasummasta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suuruus oli rahaston esitykseen perustuen 0,40 (0,20) % työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,15 (0,07) %. Maksuja nostettiin vähemmän kuin mitä menojen kasvun perusteella olisi ollut perusteltua nostaa. Tämän arvioitiin vähentävän Työttömyysvakuutusrahaston tuloja ja vastaavasti palkansaajien ja työnantajien yhteenlaskettua maksurasitusta arviolta 500 miljoonaa euroa. Työttömyysaste ja maksukehitys % Työnantajamaksu, % Palkansaajamaksu, % Työttömyysaste, % Perintä ja tilitys Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset, yhteensä 15, perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut. Valtiokonttori perii valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Vakuutuslaitokset tilittävät työttömyysvakuutusmaksut rahastolle ennalta sovittuina päivinä. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuvat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton sekä rahaston ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Vuonna 2010 vakuutuslaitokset tilittivät rahastolle työnantajan työttömyysvakuutusmaksua (1 281) miljoonaa euroa ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua 268 (147) miljoonaa euroa. Perimiskorvauksia maksettiin vakuutuslaitoksille yhteensä 14,4 (9,5) miljoonaa euroa. Valvonta Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaan Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa. Valvonnan avulla varmistetaan, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen perusteeksi ilmoittamat palkkasummat vastaavat todellisuutta ja että maksut peritään oikeansuuruisina. Lisäksi valvonnassa puututaan työttömyys- ja samalla myös tapaturmavakuutusmaksuvelvollisuuden laiminlyönteihin. Valvonta kohdistuu kaikkiin työnantajiin, ja se toteutetaan yhteistyössä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ja tapaturmavakuutuslaitosten kanssa. Valvontaa varten Työttömyysvakuutusrahastossa on työttömyysvakuutusrekisterin osarekisterinä valvontarekisteri, johon kerätään työnantajakohtaista tietoa työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevista palkkasummista ja maksetuista työttömyysvakuutusmaksuista. Rekisteri sisältää myös Verohallinnosta saatuja vertailutietoja. Lisäksi valvonnassa hyödynnetään yrityksiä koskevia julkisia aineistoja, mm. tilinpäätösaineistoja ja konsernirekisteriä. Valvontarekisteri kattaa periaatteessa kaikki maksuvelvolliset työnantajat. Rekisteritietojen perusteella valitaan analyysiajojen avulla vuosittain manuaali- VUOSIKERTOMUS
18 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN PERINTÄ JA VALVONTA seen tarkasteluun noin työnantajan tiedot, joiden perusteella laaditaan noin selvitystä yhteistyössä vakuutuslaitosten ja työnantajien kanssa. Vuoden 2010 aikana valvontaan otettiin 978 (610) tapausta. Näistä 200 (171) todettiin selvitysten perusteella aiheettomiksi. Puuttuvaa työttömyysvakuutusmaksutuloa varmistettiin yhteensä noin 4,1 miljoonaa euroa ja maksujen palautuksia määrättiin noin euroa. Vuoden 2009 valvontatapausten varmistettu puuttuva maksutulo nousi vuoden 2010 aikana noin 5,2 miljoonaan euroon. Valvontaan vuonna 2010 otetuista 978 tapauksesta käsittely jatkuu 261 tapauksen kohdalla vuoden 2011 aikana. Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu Työttömyysturvan lisäpäivärahamenon kattamiseksi Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii suurilta työnantajilta työttömyysturvan omavastuumaksuja. Työnantajalle voi syntyä omavastuumaksuvelvollisuus, jos irtisanottu ikääntynyt työntekijä jää pitkäaikaisesti työttömäksi. Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksusta on säädetty työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 555/1998 luvussa 8a. Valvonnan käynnistysvuosi ) ) Maksuvelvollisia työnantajia Koneellisesti tarkistettu, lisäksi manuaalisesti tarkistettu, joista otettu valvontaan 3) Selitys löytynyt valvonnassa 4) Lisämaksuja määrätty (tapauksia) Valvonta kesken Määrätyt lisämaksut yhteensä, euroa Määrätyt palautukset yhteensä, euroa ) Vuonna 2010 aloitettujen tapausten valvonta on vielä merkittävältä osin käynnissä 2) Valvonnan ensimmäinen vaihe (ns. pilotti) 3) Selvityspyyntö lähetetty vakuutuslaitokselle 4) Ei seuraamuksia Omavastuumaksun osuus etuusmenosta palkkasumman mukaan Kuviossa palkkasummarajat ovat vuoden 2004 tasossa Osuus, % ,5 24,0 Palkkasumma, M Omavastuumaksuprosentti TyEL:n palkkakertoimet Vuosi Kerroin Alaraja (ov 0 %) Palkkasummarajat (e) Täyden omavastuun raja (ov 80 %) , , , , , , , VUOSIKERTOMUS 2010
19 Toimeenpano vuonna 2010 Työttömyyskassat ja Kela ilmoittivat Työttömyysvakuutusrahastolle käsiteltäväksi (1 053) lisäpäivätapausta, joissa tai sen jälkeen syntynyt, pitkäaikaisesti työttömäksi jäänyt henkilö oli siirtynyt työttömyysturvan lisäpäiville. Vuonna 2010 Työttömyysvakuutusrahasto määräsi työnantajalle omavastuumaksun 891 (333) tapauksessa, joista saatiin maksusuorituksia 33,8 (13,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2010 tuloksi näistä kirjattiin 12,1 (3,2) miljoonaa euroa ja 23,2 (9,8) miljoonaa euroa jaksotettiin seuraaville vuosille. Suurin rahaston vuonna 2010 työnantajalle yhden ikääntyneen henkilön irtisanomisesta määräämä työttömyysturvan omavastuumaksu oli noin euroa. Keskimääräinen omavastuumaksu oli noin euroa ja maksujen mediaani noin euroa. Omavastuumaksun määräämisen edellytykset eivät täyttyneet (652) lisäpäivätapauksessa työnantajan palkkasumman jäädessä alle säädetyn omavastuurajan tai muun perusedellytyksen puuttumisen vuoksi. Lisäksi 57 (24) tapauksessa todettiin olevan kyse esimerkiksi työsuhteen päättymiseen liittyvästä vapautumisperusteesta. Työnantaja valitti 16 (4) rahaston maksupäätöksestä. Maksupäätöksen antamiseen johtaneen omavastuuasian keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2010 oli 53 (32) päivää laskettuna asian vireille tulosta sitä koskevan maksupäätöksen antamiseen. Työnantajaneuvonta Työttömyysvakuutusrahasto neuvoo työnantajia työttömyysturvan omavastuumaksuasioissa vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden työntekijöiden osalta. Työttömyysetuuksia koskevissa asioissa neuvontaa antavat työttömyyskassat ja Kela. Työeläkeasioissa neuvontaa antaa työnantajan oma työeläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto antaa työnantajan pyynnöstä kirjallisen omavastuumaksuarvion, joka perustuu pyytäjän ilmoittamiin tietoihin. Arviolaskelmat ovat suuntaa-antavia, eivätkä ne ole ennakkopäätösluonteisia. Vuonna 2010 rahastolle tuli 121 (175) arviolaskelmapyyntöä yksittäisiltä työnantajilta. Nämä koskivat yhteensä (1 422) henkilöä. Työttömyysvakuutusrahaston Internet-sivuilla oleva omavastuumaksulaskuri rekisteröi (9 084) käyttökertaa vuonna Omavastuumaksut päätoimialoittain vuonna 2010 Omavastuumaksuarviot työnantajille % 51,5 Teollisuus, paperi 19,5 Teollisuus, muu 7,6 Informaatio ja viestintä 5,5 Tukku- ja vähittäiskauppa 5,1 Kuljetus ja varastointi 8,3 Muut yksityiset 1,4 Valtio 0,9 Kunnat Pyyntöjen lkm Henkilöiden lkm VUOSIKERTOMUS
20
21 TYÖSOPIMUSLAIN MUKAINEN YHTEENSOVITUS Työsopimuslain (55/2001) mukaan tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa, jos työntekijälle on työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä vahingonkorvauksesta vähennetään Työttömyysvakuutusrahastolle pääsääntöisesti 75 % työntekijälle maksetusta työttömyyspäivärahasta. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat vahingonkorvauksesta, sopimuksessa on vastaavasti otettava huomioon rahastolle tuleva osuus. Esimerkki Työntekijän työsuhde on päättynyt , ja työriita-asiassa annetun tuomion perusteella työntekijälle maksetaan vahingonkorvauksena kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työsopimuslain mukaista vähennystä laskettaessa työsuhteen päättymisestä alkava kahdentoista kuukauden laskennallinen tarkastelujakso kuluu ajalla Vähennystä määrättäessä edellä mainitulle tarkastelujaksolle kohdistuvat ja ennen tuomion antamista ( ) työntekijälle maksetut työttömyyspäivärahat tulee ottaa huomioon vähennystä määrättäessä, eli käytännössä yhteensovitus kohdistuu ajalla (8 kk) maksettuihin etuuksiin. Työsopimuslakiasiat rahastossa vuonna 2010 Rahasto antoi vuonna 2010 yhteensä 738 (721) lausumaa. Lausumista 588 (609) toimitettiin käräjäoikeuksille, neljä (viisi) työtuomioistuimelle, 82 (94) hovioikeuksille ja 64 (12) muille tahoille. Tuomioistuinten pyytämien lausumien lisäksi rahastoa työllisti merkittävästi työsopimuksen päättämistä koskevien riitajuttujen osapuolten neuvonta ja valvonta sovintosopimuksissa rahastolle tulevan vähennyksen osalta. Vuonna 2010 rahastolle maksetuista tuomituista tai sovituista korvausosuuksista kirjattiin rahaston tuloiksi ( ) euroa. Rahasto tilitti sosiaali- ja terveysministeriölle työsopimuslain perusteella vuonna 2010 saamistaan korvauksista euroa, mikä vastasi valtion 43,66 prosentin keskimääräistä rahoitusosuutta työttömyyskassoille. Lausumat, sopimukset ja tuomiot/ TSL-korvaukset Kpl Lausumat (TVR) Tuomiot (tiedoksi tulleet) Sopimukset ja tuomioistuinten vahvistamat sovinnot TSL-korvaukset (oik. aks.) VUOSIKERTOMUS
22
23 sijoitustoiminta Sijoitusmarkkinoiden myönteinen kehitys jatkui vuoden 2010 aikana. Erityisesti osakkeiden ja useiden muiden riskillisempien omaisuuslajien hinnat kohosivat tasaisesti, kun sijoittajien riskinottohalukkuus oli kasvussa. Aiemmin riskittöminä pidettyjen valtioiden velkakirjojen hintakehitys oli sitä vastoin heikompaa. Euroalueella kohdattiin keväällä 2010 kriisi, kun Kreikka ajautui maksuvaikeuksiin. Kriisistä selvittiin ainakin hetkellisesti eurovaltioiden yhteisten tukitoimien avulla. Kansantaloudet jatkoivat myönteistä kehitystään vuoden aikana. Yritysten tulokset paranivat, mikä näkyi sekä hyvänä pörssikehityksenä että velkamarkkinoilla siten, että yritysten liikkeeseen laskemat lainat kävivät paremmin kaupaksi kuin monien valtioiden lainat. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoiminnassa pyrittiin ottamaan huomioon negatiivisen kassavirran ja maksuvalmiuden turvaamisen lähtökohdat. Talousarviossa varauduttiin siihen, että varallisuuden määrä supistuisi lähes 600 miljoonaa euroa vuoden aikana. Sijoituksia kohdennettiin pääsääntöisesti riskittöminä pidettyihin kohteisiin. Osakkeiden osuus säilyi pienenä. Keväällä 2010 työttömyysmenojen kasvu pysähtyi. Tämä merkitsi sitä, että sijoitusvaroja oli salkussa vuoden loppupuoliskolla ennustettua enemmän. Matala korkotaso vaikutti merkittävällä tavalla siihen, että rahaston sijoitustuotto jäi muut edellä mainitut seikat huomioiden matalaksi vuonna Sijoitussuunnitelmaa tarkistettiin vuoden mittaan useita kertoja, kun sijoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkui ja varallisuuden vähentyminen edellytti muutoksia varojen kohdentamisessa. Rahaston varoista oli tilivuoden lopussa sijoitettuina lyhytaikaisiin korkosijoituksiin 173 (390) miljoonaa euroa, joukkovelkakirjoihin 118 (235) miljoonaa euroa, osakkeisiin ja osakerahastoihin kaksi (kahdeksan) miljoonaa euroa sekä muihin sijoituksiin 15 (14) miljoonaa euroa. Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 8 (37) miljoonaa euroa. Vuonna 2010 rahasto saavutti sijoittamilleen varoille 1,4 prosentin tuoton. Tuotto oli selvästi alhaisempi kuin pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto. Sijoitustuotto ylitti vertailukohtana käytetyn rahamarkkinatuoton 0,6 prosenttiyksiköllä. Lisätuottoa syntyi erityisesti osakkeista ja muista riskillisemmistä sijoituksista. Finanssikriisin alusta vuodesta 2008 lukien sijoitusten yhteenlaskettu tuotto on 10 %, mikä vastaa kolmelle vuodelle jaksotettuna pitkän aikavälin keskimääräistä tuottoa. Sijoitusten jakauma % 56,0 Rahamarkkina 39,4 JVK 1,7 Osakkeet 2,9 Kapit.sopimukset Sijoituskohteiden markkinatuotot indeksin tuotto kyseisellä markkinalla % % % % % Kotimaiset osakkeet 29,8 44,5 47,3 8,1 29,9 Eurooppalaiset osakkeet 12,7 32,2 43,1 2,3 16,7 Aasialaiset osakkeet 29,2 63,6 48,4 22,5 15,1 Rahamarkkina 0,6 2,1 5,4 4,1 2,8 JVK (1 3 vuotta) 2,2 4,2 7,0 3,8 1,7 JVK (Benchmark) 1,2 4,3 9,4 1,8 0,6 Sijoitusten tuotto ja vertailu % Kapitalisaatiosopimukset 4,3 4,0 6,6 6,0 3,7 TVR koko omaisuus 1,4 3,0 5,2 4,4 2, TVR tuotto Rahamarkkina Lisätuotto VUOSIKERTOMUS
24 sijoitustoiminta Työttömyysvakuutusrahaston varallisuuden hoito oli järjestetty entiseen tapaan siten, että rahaston toimisto hallinnoi lyhyitä korkosijoituksia ja pitkäaikaisten sijoitusten hoito oli hajautettu ulkopuolisten toimijoiden ja rahaston kesken. Suhdannepuskuri ja varallisuusasema Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia vuotuisia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla syvässä suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työttömyysvakuutusrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot, miljoonaa euroa vuonna 2010, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla (8,4) ja kerrotaan luvulla 3,6. Laissa tarkoitettu puskurin enimmäismäärä vuonna 2010 oli 845 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli vuoden 2010 lopussa 400 (708) miljoonaa euroa. Rahastoon kertynyt ylijäämä eli suhdannepuskuri oli 251 (589) miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston hyväksymän, vuotta 2011 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan noin 270 miljoonaa euroa. Tilinpäätöstä laadittaessa arvioitiin, että suhdannepuskurissa on vuoden 2011 lopussa varoja noin 250 miljoonaa euroa. Suhdannepuskuri Rahaston menot, milj. euroa Työttömyysaste, % 8,4 8,2 6,4 6,9 7,7 Puskurin enimm. määrä, milj. euroa Suhdannepuskuri, milj. euroa Suhdannepuskurin kehitys Milj. euroa e Puskuri Puskuri max 5 % Puskuri max 3,6 % Työttömyysvakuutusmaksut TA-% keskim. 2,97 2,63 2,39 2,09 1,92 1,93 2,17 2,29 2,29 2,06 1,92 2,12 PS-% 1,35 1,00 0,70 0,40 0,20 0,25 0,50 0,58 0,58 0,34 0,20 0,40 24 VUOSIKERTOMUS 2010
25 RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja hallita niitä uhkatekijöitä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan jatkuvuuden tai vakavaraisuuden tai vaikuttaa haitallisesti rahaston toimintaedellytyksiin tai strategian toteuttamiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on myös tukea strategisten tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että rahaston ottamat tai kohtaamat riskit ovat oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin ja riskinkantokykyyn. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskien toteutuminen ei vaaranna rahaston taloudellista asemaa, toiminnan jatkuvuutta tai rahaston toimintaan kohdistuvaa luottamusta. Työttömyysvakuutusrahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä työttömyysvakuutusmaksujen säätelyn yhteydessä, jotka voidaan määrittää nykylainsäädännön vallitessa vain kerran vuodessa. Rahaston keskeisimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu työttömyysvakuutusmaksujen oikean tason ja tasaisuuden turvaaminen. Työttömyysvakuutusmaksujen tasaisuuden varmistamiseksi rahastolla on käytössään suhdannepuskuri, jonka suuruus vaikuttaa oleellisesti rahaston riskinkantokykyyn. Suhdannepuskuri supistui vuoden 2010 aikana selvästi, mikä heikentää riskinkantokykyä. Sijoitustoiminnan riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että riskien realisoituminen ei aiheuta rahastolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheuttaisivat paineita maksujen korotuksiin tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoimintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitustoiminnan periaatteissa sekä hallituksen hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusten markkinariskejä mitataan lähinnä ns. stressitestimenetelmällä, jossa kullekin sijoitusluokalle määritellään historialliseen vaihteluun perustuva riskiluku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina. Vuonna 2010 osakesijoitusten riskiluku oli 30 (30) %, joukkolainasijoitusten neljä (neljä) prosenttia, rahamarkkinasijoitusten yksi (yksi) prosentti ja kapitalisaatiosopimusten riskiluku neljä (neljä) prosenttia. Vieressä taulukossa on kuvattu sijoitusten markkinariskit rahamääräisinä ja suhteellisina arvoina vuosilta Työttömyysvakuutusrahaston olennaisimmat riskit liittyvät suhdannepuskurin riittävyyteen sekä työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävään. Suhdannepuskurin riittävyys pyritään varmistamaan siten, että työttömyysvakuutusmaksut kyetään asettamaan monipuolisiin ennustemenetelmiin nojaten turvaavalle tasolle. Matalasuhdanteessa puskuri voi siirtyä velkapuolelle, jolloin maksuvalmiuden varmistaminen on hoidettava ainakin osittain velkarahoituksella. Suhdannepuskurissa olevaa varojen määrää arvioidaan sekä absoluuttisena että rahaston menoihin suhteutettuna määränä. Vuoden 2010 lopussa puskurissa oli varoja vajaan kahden (neljän) kuukauden menoja vastaava määrä. Työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävän onnistuminen pyritään varmistamaan siten, että rahastoon perustetussa valvontayksikössä tehdään vertailuja palkkasumma- ja maksutietojen välillä sekä kehitetään yhteistyötä rahaston ja perintää suorittavien vakuutuslaitosten kesken. Tietohallinto Tietohallinnon merkitys on kasvanut rahaston toiminnassa viime vuosien aikana. Vuosina rahaston IT-infrastruktuuri on uudistettu edullista virtuaalitekniikkaa hyödyntäen. Myös tietoturvaan ja tietoliikenteen turvaamiseen on tehty merkittäviä panostuksia. Vuosien aikana rahastossa tehtiin päätös keskittää IT-osaamista ja resursseja entistä enemmän itselle. Päätös perustui kokemukseen, jossa rahastossa käytettävien tietojärjestelmien hankkiminen valmiina paketteina ei ole mahdollista tai valmiiden sovellusten muokkaaminen rahaston tarpeisiin ulkoistettuna palveluna on haastavaa ja kallista. Oma järjestelmäkehitys ja ylläpito mahdollistavat sekä järjestelmien että laitteistojen jatkuvuuden varmistamisen tehokkaimmalla tavalla. Jatkuvuuden varmistaminen on järjestetty sijoittamalla rahaston varajärjestelmä varsinaisesta toiminnasta erillään olevaan varmistettuun laitetilaan, johon päivittyy lähes reaaliaikainen kopio rahaston tietojärjestelmistä. Henkilöriskejä on vähennetty varamiesjärjestelyillä. Sijoitusriskit Sijoitusomaisuus, milj. e Vakuutusmaksutulo, milj. e Sijoitusriski, milj. e 8,5 17,0 17,9 7,1 6,2 Riski, % sijoituksista 2,8 2,6 1,7 1,0 1,8 Riski, % maksutulosta 0,5 1,2 1,1 0,4 0,4 VUOSIKERTOMUS
Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012
Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahasto Lailla perustettu vuonna 1998 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetus työttömyysetuuksien rahoituksesta
LisätiedotTyöttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014
Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotTyöttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille
Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille Toimintaympäristö Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Avainluvut 2010 muutos % 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo 1 622 13 % 1 431 1 579 1
LisätiedotHE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta
LisätiedotHE 136/2017 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta
LisätiedotHE vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut vuodelle
LisätiedotTyöttömyysvakuutusrahasto lyhyesti
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Vuosikertomus 2009 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 1 Rahaston talous vuonna 2009 2 Toimitusjohtajan katsaus 8 TVR työttömyysetuuksien rahoittajana 10 Työttömyysvakuutusmaksujen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 127/2007 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 127/2007 vp Hallituksen esitys laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta Asia
LisätiedotHE 135/2012 vp. palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,35 prosenttia
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta
LisätiedotTyöttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys
Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys 2017 2018 Esittely sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 136/2017 vp TVR: Avaintiedot H1/2017 Työttömyysvakuutus Kerätyt maksut 2.071 M, kasvua 4 % Maksutilitykset
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotHE 170/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotHE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.
HE 234/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTyöttömyysvakuutusrahasto Talouden esittely eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 95/2015 vp
Työttömyysvakuutusrahasto Talouden esittely eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 95/215 vp TVR:n talouden perustekijät ennusteiden yhteenveto 28.8.215 tilanteessa 4, Bkt kasvu % 12 Työttömyysaste
LisätiedotHE 161/2018 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta
LisätiedotTyöttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys
Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys 2016 2017 Esittely sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 170/2016 vp Työttömyyden kehitys elokuu 2016 Työttömät työnhakijat 3 kk k.a. Työttömät työnhakijat muutos
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely
EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien
LisätiedotVUOSIKERTOMUS. Työttömyysvakuutusrahaston
VUOSIKERTOMUS Työttömyysvakuutusrahaston 2014 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Työttömyysvakuutusrahasto määräsi ja peri vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksun 4 Rahaston tulos oli vuonna 2014
LisätiedotTyöttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys
Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys 2018 2019 Esittely sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 161/2018 vp TVR: Avaintiedot H1/2018 Työttömyysvakuutus Kerätyt maksut 1.906 M, laskua 8 % Maksutilitykset
Lisätiedoteräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta
LisätiedotTyöttömyysturva. Esko Salo
Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotSuunnittelu: Staart Oy Hallinnon kuvat: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Paino: Libris Oy
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Vuosikertomus 2008 Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 1 Missio Visio Toimintaympäristö Rahaston talous vuonna 2008 2 Avainluvut Toimitusjohtajan katsaus 6 Työttömyysvakuutusrahasto
LisätiedotHE 170/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain
HE 170/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyyskassalakiin lisättäväksi säännökset, jotka koskevat
LisätiedotHallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM
LisätiedotHE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTyöttömyysvakuutusrahaston
Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS 2011 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Työttömyysvakuutus täytti kertomusvuonna 50 vuotta 4 Rahaston talous vuonna 2011 6 Toimitusjohtajan katsaus 12
Lisätiedot20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva
20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa
LisätiedotTYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2018
TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2018 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2018. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen
LisätiedotHE 191/2005 vp. Maksujen määrittelyn periaatteisiin ei esityksellä. Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi työttömyysvakuutusrahaston
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 ja 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta
LisätiedotTYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2017
TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2017 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2017. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen
LisätiedotTYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2007
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 1 Missio ja visio Rahaston talous vuonna 2007 Avainluvut Toimitusjohtajan katsaus 2 Rahaston tehtävät 4 Rahaston
LisätiedotTYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2016
TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2016 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2016. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen
LisätiedotHE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia
HE 242/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain 98 ja 103 :n sekä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi
Lisätiedot1991 vp - HE 143 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 143 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain muuttamisesta sekä työttömyyskassalain 19 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotHE 169/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 169/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1997, vuodelta 1997 perittävästä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta ja työttömyyskassalain 29 :n muuttamisesta
LisätiedotVUOSIKERTOMUS. Työttömyysvakuutusrahaston
VUOSIKERTOMUS Työttömyysvakuutusrahaston 2015 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Työttömyysvakuutusrahasto määräsi ja peri vuoden 2015 työttömyysvakuutusmaksut 6 Työttömyysvakuutusrahaston
Lisätiedotinfomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015
infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotTyöttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS
Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS 2013 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen ja perintä siirtyi rahastolle onnistuneesti 4 Rahaston talous vuonna 2013
LisätiedotHE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotTYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2015
TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2015 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2015. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen
LisätiedotHE 150/1997 vp ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ. 42 %. Lopullinen valtionosuus ansiopäivärahamenoista
HE 150/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1998, vuodelta 1998 perittävästä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta ja työttömyyskassalain 25 ja 30 :n väliaikaisesta
LisätiedotHE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia
HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotHE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä
HE 130/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Määräaikaisena voimassa olevan vuorotteluvapaalain voimassaolo päättyy 31 päivänä
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot. Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015 Finanssivalvonta, 5.7.2016 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa, 11.8.2016 Työttömyysvakuutusrahasto,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotTYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2006
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006 Sisältö 1 Missio ja visio 2 Toimitusjohtajan katsaus 3 Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät ja menot 8 Varallisuusasema ja suhdannepuskuri 9 Riskienhallinta
LisätiedotT ULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2002 1.1. - 31.12.2001
T ULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2002 1.1. - 31.12.2001 TULOT Viite Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut 1 1 019 471 121,17 1 123 767 156,47 Viivästys- ja yliaikakorot 2 592 721,19 670 642,99
LisätiedotVUOSIKERTOMUS. Työttömyysvakuutusrahaston
VUOSIKERTOMUS Työttömyysvakuutusrahaston 2014 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Työttömyysvakuutusrahasto määräsi ja peri vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksun 4 Rahaston tulos oli vuonna 2014
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
LisätiedotT ULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002
T ULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002 TULOT Viite Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut 1 940 127 097,32 1 019 471 121,17 Viivästys- ja yliaikakorot 2 381 400,76 592 721,19 Tulot
Lisätiedotomavastuumaksu 1.1.2009 alkaen
Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen Sisältö LUKIJALLE / TILL LÄSAREN 3 1 YLEISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAN RAHOITUKSESTA 4 2 TYÖTTÖMÄN LISÄPÄIVÄOIKEUS JA SEN RAHOITUS 4 3 TYÖTTÖMYYSTURVAN
LisätiedotTyönantajan omavastuu työttömyysturvassa
Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan
LisätiedotHE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua
HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 29/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain 5 c :n, lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 133/2003 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 133/2003 vp Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on
LisätiedotTyöttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.
1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta
LisätiedotTyöttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS 2012
Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS 2012 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Työttömyysvakuutusmaksun määräämisen ja perinnän siirto rahastolle 4 Rahaston talous vuonna 2012 6 Toimitusjohtajan
Lisätiedotsosiaali-ja terveysvaliokuntaan samalla
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 18/1998 vp Hallituksen esitys työttömyysetuoksien rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Sosiaali-ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 13
LisätiedotHE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Koulutusrahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattitutkintostipendin
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotAikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta
Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa
Lisätiedot1993 vp - HE 87 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1993 vp - HE 87 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyyskassalakia siten, että valtion liikelaitoksille
LisätiedotTyöttömyysvakuutusrahasto Toimintakertomus 2005
Työttömyysvakuutusrahasto Toimintakertomus 2005 SISÄLTÖ 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 Työttömyysvakuutusrahaston toiminnasta 8 Tulot 9 Menot 11 Riskienhallinta 12 Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri
LisätiedotTyöttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. olisi 62,5 % ja keskuskassan rahoitusosuus 32 %. Vakuutettujen eli työttömyyskassan
HE 183/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1996, vuodelta 1996 perittävästä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta ja työttömyyskassalain 25 ja 30 :n väliaikaisesta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että peruspäivärahan määrä olisi
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin
LisätiedotT Y Ö T T Ö M Y Y S V A K U U T U S R A H A S T O. T o i m i n t a k e r t o m u s TVR
T Y Ö T T Ö M Y Y S V A K U U T U S R A H A S T O T o i m i n t a k e r t o m u s 2 0 0 3 TVR S ISÄLTÖ T OIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 2 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA... 4 T ULOT... 8 M ENOT...
LisätiedotTyöttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotHE 175/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien
LisätiedotTYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2001
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2001 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 2 Yleistä... 4 Tulot... 7 Menot... 8 Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri... 9 Hallinto... 10 Tuloslaskelma...
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotTYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2004
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2004 TVR 1 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 2 Työttömyysvakuutusrahaston toiminnasta... 4 Tulot... 8 Menot...9 Riskienhallinta...11 Rahaston varallisuusasema
LisätiedotHE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotHE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi
HE 126/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiokonttorista annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtiokonttorista annettua lakia ehdotetaan Esitys liittyy valtion
Lisätiedot60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyskassalakiin
1990 vp. - HE n:o 153 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan parannettavaksi työttömien
LisätiedotHE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat
LisätiedotHE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja
LisätiedotTyönantajan työttömyysturvan omavastuumaksu
Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu Sisältö Yleistä omavastuumaksusta... 4 1 Maksuvelvollisuus... 4 1.1 Palkkasumma...4 1.2 Omavastuumaksuprosentti...4 1.3 Omavastuumaksu henkilön lisäpäivämenosta...5
LisätiedotAjankohtaista työttömyysvakuutusmaksuissa - maksujen perintä, neuvonta ja ilmoittaminen
Ajankohtaista työttömyysvakuutusmaksuissa - maksujen perintä, neuvonta ja ilmoittaminen Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän siirto Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä siirtyi tapaturmavakuutuslaitoksilta
LisätiedotTuloslaskelma VIITE 1.1.-31.12.2009 1. 1.-31.12.2008 TULOT
Tilinpäätös Tuloslaskelma 32 Tase 33 Tilinpäätöksen liitetiedot 34 Tuloslaskelman liitetiedot 36 Taseen liitetiedot 40 Allekirjoitukset 43 Tilintarkastuskertomus 44 31 Tuloslaskelma Tuloslaskelma VIITE
LisätiedotTilinpäätöksen sisältö:
Tilinpäätöksen sisältö: Tuloslaskelma 26 Tase 27 Tilinpäätöksen liitetiedot 28 Tuloslaskelman liitetiedot 30 Taseen liitetiedot 34 Allekirjoitukset 37 Tilintarkastuskertomus 38 25 Tuloslaskelma Tuloslaskelma
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 13 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että työssäoloehtoa koskevaa säännöstä peruspäivärahan osalta
LisätiedotKannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET
Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN
LisätiedotRahaston varsinaiset tulot yhteensä 2 748 912 356,32 2 565 387 986,05
Tilinpäätös Tuloslaskelma 34 Tase 35 Tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2011 36 Tuloslaskelman liitetiedot 38 Taseen liitetiedot 42 Allekirjoitukset 45 Tilintarkastuskertomus 46 33 Tuloslaskelma VIITE 1.1.
LisätiedotTiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto
Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 68/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2004 perittävästä maksusta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksivuotinen laki, jolla tapaturma-
LisätiedotKansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)
Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun
LisätiedotHE 43/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien. laitokseksi niissä työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain
LisätiedotHE 133/2005 vp. indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta. 1.
HE 133/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perhehoitajalain 2 :n muuttamisesta Perhehoitajalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että perhehoitajalle maksettavan palkkion määrää tarkistettaisiin
LisätiedotHE 133/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
HE 133/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lisätiedot