TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO LYHYESTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO LYHYESTI"

Transkriptio

1

2 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Rahaston talous vuonna Toimitusjohtajan katsaus 10 TVR työttömyysetuuksien rahoittajana 13 Työttömyysvakuutusmaksujen perintä ja valvonta 17 Työsopimuslain mukainen yhteensovitus 21 Sijoitustoiminta 23 Riskienhallinta 25 Hallinto vuonna Hallitus vuonna Henkilöstö ja johtoryhmä 28 Edustukset, sopimukset ja jäsenyydet 29 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 30 Tilinpäätös 31 Tuloslaskelma 32 Tase 33 Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot 36 Taseen liitetiedot 40 Allekirjoitukset 43 Tilintarkastuskertomus 44 Lainsäädäntö 45

3 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO LYHYESTI Vuonna 1999 toimintansa aloittanut Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) on työmarkkinaosapuolten hallinnoima sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan valvoma itsenäinen laitos, jonka päätehtävänä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Lisäksi rahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa sekä määrää ja perii työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun. Rahaston toiminta rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla sekä sijoitustuotoilla. Työttömyysvakuutusmaksujen perintä on annettu tapaturmavakuutuslaitosten tehtäväksi. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille kuukausittain rahoitusosuuksien ennakkoa rahastolle osoitettujen hakemusten perusteella. Rahasto käsittelee ja maksaa myös työttömyyskassojen valtionosuuksien ennakot. Työttömyysvakuutusrahaston toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/1998) ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/1998). Missio Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa työttömyysvakuutuksen rahoitusprosessin ja muut tehtävänsä luotettavasti ja moitteettomasti, hyödyntää erityisosaamistaan ja keskeistä asemaansa sekä edistää työttömyysvakuutusjärjestelmän toimijoiden yhteistyötä järjestelmän toimintakyvyn parantamiseksi. Visio Työttömyysvakuutusrahasto on asiantunteva ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän toimija sekä luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani, joka työmarkkinoiden toimivuutta tukien pyrkii edistämään työllisyyden myönteistä kehitystä. Toimintaympäristö Sosiaali- ja terveysministeriö Finanssivalvonta Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Kela Pääomamarkkinat Rahoituslaitokset Tuomioistuimet Työ- ja elinkeinoministeriö Koulutusrahasto Valtion Eläkerahasto Tiedotusvälineet Työnantajat yksityiset kirkko kunnat valtion liikelaitokset Tapaturmavakuutuslaitokset Työmarkkinaosapuolet Palkansaajat yksityiset kirkko kunnat valtion liikelaitokset valtionhallinto VUOSIKERTOMUS

4 Rahaston talous vuonna 2010 Tulot (2 138) miljoonaa euroa Työttömyysvakuutusmaksutulot (1 431) miljoonaa euroa Menot (2 638) miljoonaa euroa Rahoitettavia etuuksia (2 624) miljoonaa euroa Tilikauden alijäämä 338 (461) miljoonaa euroa Sijoitusten tuotto 1,4 (3,0) % Suhdannepuskuri vuoden 2010 lopussa 251 (589) miljoonaa euroa Rahaston tulos oli ennakoitua parempi Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi vuonna 2010 ennakoitua paremmin. Toteutuneet menot olivat noin 240 miljoonaa euroa pienemmät kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Työttömyys ei kasvanut ennakoidulla tavalla ja näin työttömyysmenot jäivät huomattavasti arvioitua pienemmiksi. Työttömyysvakuutusmaksun tuotot vastasivat ennakoitua määrää. Myös lomautettujen määrä jäi selvästi arvioitua pienemmäksi. Näin määräaikainen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (1193/2009) säännös, jonka mukaan valtio osallistuu lomautusajalta maksettavan ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen peruspäivärahan rahoitusta vastaavalla osuudella vuonna 2010, maksoi valtiolle arvioidun 175 miljoonan euron sijasta 131 miljoonaa euroa. Rahaston alijäämä jäi odotettua pienemmäksi vuonna Työttömyysmenon kasvu taittui keväällä, ja vuoden loppua kohti erityisesti lomautusmenon määrä oli laskevalla uralla. Talouden yleinen piristyminen alkoi vuoden loppua kohti heijastua myönteisesti kokonaistuotannossa ja palkkasummassa. Rahasto keräsi työnantajilta ja palkansaajilta työttömyysvakuutusmaksuja noin 12 % enemmän kuin vuonna Vuonna 2010 rahaston varsinaiset tulot olivat (2 138) miljoonaa euroa ja menot (2 638) miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämä oli 338 (461) miljoonaa euroa. Talousarviossa oli varauduttu 576 miljoonan euron alijäämään. Rahaston suhdannepuskurin määrä oli vuoden 2010 lopussa 251 (589) miljoonaa euroa eli noin 600 miljoonaa euroa pienempi kuin laissa säädetty enimmäismäärä. Suhdannepuskurin enimmäismäärän laskennassa käytettiin vuoden 2010 keskimääräistä työttömyysastetta, joka oli 8,4 (8,2) %. Maksuvalmius oli vuoden 2010 aikana odotettua parempi. Rahasto joutui turvautumaan lainanottoon vain elokuun puolivälin ja lokakuun alkupuolen välisenä aikana. Rahaston kokonaisvarallisuuden määrä oli vuoden 2010 aikana niin suuri, ettei valtion takauksiin ollut oikeutta. Finanssivalvonta antoi suostumuksensa maksuvalmiuslainojen nostamiseen. Lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Rahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuvat pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon, työllisyyden sekä palkkasumman kehityksestä. Normaalioloissa rahaston on asetettava vakuutusmaksut sellaisiksi, että niistä saatavilla vakuutusmaksutuloilla voidaan kattaa ennakoidut menot. Työttömyysvakuutusmaksut määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan. Maksuja muutettaessa toimitaan siten, että yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu muutos tehdään sekä työnantajan keskimääräiseen että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän vuoden lokakuussa laadittavan talousarvion ja tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahaston tuloksen ennustepoikkeama on ollut keskimäärin 150 miljoonaa euroa vuodessa (jopa 10 % menoista) viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2010 poikkeama oli lähellä keskimääräistä tasoaan. 4 VUOSIKERTOMUS 2010

5 Avainluvut 2010 Muutos-% Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Muut tulot (STM ja TEM), milj. euroa Maksuprosentit -- palkansaajamaksu 0, ,20 0,34 0,58 0,58 -- työnantajamaksu alempi 0, ,65 0,70 0,75 0,75 -- työnantajamaksu ylempi 2,95 9 2,70 2,90 2,95 2,95 Menot yhteensä, milj. euroa Työttömyyskassat (TVR) Työttömyyskassat (STM) Eläketurvakeskus (työeläkelisä) Koulutusrahasto Kansaneläkelaitos TEM (palkkaturva) Hallintokulut 3,7 0 3,7 3,2 2,8 2,1 Yli-/alijäämä, milj. euroa Sijoitusten tuotto-% käyville arvoille 1,4 3,0 5,2 4,4 2,9 Suhdannepuskuri, milj. euroa Rahamarkkinasijoitukset Joukkolainat Osakkeet Muut sijoitukset Vakuutusmaksutulo Milj. euroa Menojen kehitys Milj. euroa % Työnantajamaksu Palkansaajamaksu Menot Työttömyysaste, % VUOSIKERTOMUS

6 Rahaston talous vuonna 2010 Rahoituslain muutos Matti Vanhasen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksymän linjauksen mukaan hallitus ja työmarkkinajärjestöt jatkoivat vuonna 2010 valmisteluja mm. työttömyysturvan rahoitusta koskevan lainsäädännön muutoksesta suhdannepuskurin väljentämiseksi siten, että se nykyistä paremmin turvaisi työttömyysvakuutusmaksujen vakauden ja kohtuullisen tason ylläpitämisen. Lainmuutos edellytti työmarkkinaosapuolten yhteistä näkemystä. Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui työmarkkinoiden keskusjärjestöjen, valtiovarainministeriön ja Työttömyysvakuutusrahaston edustajat käynnistämään nämä valmistelut pidetyssä kokouksessa. Työryhmä muuttui pidetyssä kokouksessa maan hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä sovitun mukaisesti Työttömyysvakuutusrahaston taloutta käsitteleväksi työryhmäksi. Työryhmä kokoontui useita kertoja ja sai työnsä valmiiksi Yksimieliseen työryhmätyön tulokseen perustuva hallituksen esitys (177/2010 vp) annettiin eduskunnalle Esityksen keskeiset kohdat olivat seuraavat: 1. Suhdannepuskurin koko nostetaan viiteen prosenttiin 3,6 prosentista (kyseisen prosentin mukaisen työttömyysasteen vuotuisia menoja vastaava määrä) 2. Varojen ja velkojen määrittely täsmennetään. Perusteluissa mainitaan alkuperäisen puskurisopimuksen tavoite puskurin kartuttamisesta työttömyysmenojen alentuessa 3. Rahoituslain 18 :n 2 momentti kumotaan sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi 4. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun minimi säädetään uudelleen siten, että maksu on vähintään 0,1 prosenttia palkasta (ennen 0,15 prosenttia työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärästä, kun yhteenlaskettu määrä alittaa kaksi prosenttia) 5. Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen tapahtuu jatkossa siten, että Työttömyysvakuutusrahaston hallitus ja hallintoneuvosto voivat vapaasti harkita ja päättää maksuesityksestään, kun työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen yhteenlaskettu määrä on vähintään 1,50 % ja enintään 3,3 %. Kyse olisi siis putkesta, jonka raja-arvot olisivat lailla säädettyjä ja joiden sisällä pysyen rahasto voisi laatia talousarvion vapaasti 6. Jos maksujen määrä alittaisi tai ylittäisi annetun rajan, pitäisi joko putkea muuttaa tai säätää seuraavan vuoden maksuista lailla. Maksujen määrät vahvistettaisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella eikä enää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Hallituksen esitys muuttui merkittävästi eduskuntakäsittelyn aikana Lakiesitys oli eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa , jossa se päätettiin siirtää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle mietinnön laatimista varten. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi esityksestä perustuslakivaliokunnan lausunnon. Perustuslakivaliokunnan lausunto Perustuslakivaliokunta toisti aiemman kantansa, jonka mukaan työttömyysvakuutusmaksua on vakiintuneesti pidetty valtiosääntöoikeudelliselta luonteeltaan verona. Valtion verosta säädetään perustuslain 81 :n 1 momentin mukaan lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Lain säännösten tulee olla sillä tavoin tarkkoja, että lakia soveltavien viranomaisten harkinta veroa määrättäessä on sidottua. Ehdotuksen arvioinnin kannalta on merkityksellistä, täyttääkö se vaatimuksen työttömyysvakuutusmaksujen suuruuden perusteiden säätämisestä lailla. Perustuslakivaliokunta katsoi, että lakiehdotus jättää kaiken kaikkiaan asetuksenantajalle sellaista harkintavaltaa, että sääntely ei täytä perustuslain 81 :n 1 momentin vaatimusta veron suuruuden perusteiden säätämisestä lailla. Vaatimusta ei voida valiokunnan mielestä tulkita joustavasti erityisesti tällaisessa tapauksessa, jossa kysymys on työttömyysvakuutusmaksun kaltaisesta yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävästä veron luonteisesta maksusta. Ehdotuksen valossa vaikutti valiokunnan mielestä epätodennäköiseltä, että sääntelyä voitaisiin muokata sellaiseksi, että valtioneuvostolle jäävä harkintavalta olisi luonteeltaan teknistä ja vähäistä. Tämän vuoksi lakiehdotuksen 18 :stä on poistettava työttömyysvakuutusmaksun vahvistamista koskeva asetuksenantovaltuus, jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 6 VUOSIKERTOMUS 2010

7 Sosiaali- ja terveysministeriön vastaus perustuslakivaliokunnan esittämiin huomautuksiin Sosiaali- ja terveysministeriö toimitti tämän jälkeen eduskunnalle kirjelmän, jossa vastattiin perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyihin ehtoihin hallituksen esityksen 18 :n muuttamiseksi. Kirjelmän asiasisältö valmisteltiin kolmikantaisesti. Kirjelmässä esitettiin, että työttömyysvakuutusmaksujen määrät vahvistettaisiin vuosittain eduskunnan hyväksymällä lailla. Näin noudatettaisiin perustuslakivaliokunnan vaatimusta asetuksenantovaltuuden poistamisesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli hallituksen esityksen perustuslakivaliokunnan lausunnon ja ministeriön kirjelmän pohjalta. Valiokunnan mietinnössä todettiin muun ohella, että työttömyysvakuutusmaksun pitäminen kohtuullisella tasolla viimeiset kymmenen vuotta on ollut mahdollista sen vuoksi, että taantuman alkaessa Työttömyysvakuutusrahastolla on ollut merkittävän kokoinen suhdannepuskuri. Valiokunta kuitenkin yhtyi hallituksen esityksen perusteluihin ja katsoi, että suhdannepuskurin sallittu enimmäiskoko on ollut liian pieni pitämään maksut vakaina. Valiokunta piti suhdannepuskuria koskevien säännösten muuttamista perusteltuna ja katsoi, että nyt ehdotettu puskurin enimmäiskoko vastaisi viiden prosentin työttömyydestä aiheutuvaa vuotuista menoa. Toteutuneiden menojen valossa tämän voidaan arvioida pääsääntöisesti riittävän siihen, ettei maksujen tasoa jouduta puskurin täyttymisen vuoksi muuttamaan. Lisäksi on hyvä, että laki mahdollistaisi myös enimmäismäärän tilapäisen ylittymisen. Lisäksi valiokunta totesi, että uusien säännösten toimivuutta tarkoitetulla tavalla on syytä seurata. Toimivuuden kannalta on edelleen olennaista, että puskuria voidaan kasvattaa työttömyysasteen laskiessa ja purkaa työttömyysasteen noustessa. Työttömyysmeno ja -aste indeksi, v = 100 TVR:n osuus työttömyysmenosta Työttömyysaste, % Tyött. %, hinta Rahaston menot Työttömyysvakuutusmaksut vahvistetaan vuosittain lailla Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti, että asetuksenantovaltuudet rahoituslain 18 :n 1 ja 4 momentista poistetaan ja työttömyysvakuutusmaksujen maksuprosentit sisällytetään lain 18 :ään. Nyt säädettävät maksuprosentit koskevat vain vuotta Seuraavien vuosien maksuprosentit säädetään jatkossa kalenterivuosittain muuttamalla maksuja koskevia 18 :n säännöksiä. Vuodelle 2011 säädettävät maksut ovat palkansaajille 0,2 ja työnantajille keskimäärin 0,19 prosenttiyksikköä korkeampia kuin vuonna 2010 kerätyt maksut. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2011 on 0,60 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2011 se on 0,80 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,20 prosenttia palkasta. Eduskuntakäsittelyn aikana syntyneenä uutena säännöksenä valiokunta esitti, että työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun maksuprosentit sääde- 10 työ rah työ VUOSIKERTOMUS

8 Rahaston talous vuonna 2010 tään kalenterivuodeksi kerrallaan. Työttömyysvakuutusrahaston tulee tehdä seuraavan vuoden maksuja koskeva esitys sosiaali- ja terveysministeriölle elokuun loppuun mennessä. Tätä voidaan pitää syksyn 2010 lainsäädäntöprosessin merkittävimpänä tuloksena yhdessä rahaston suhdannepuskurin kasvattamisen kanssa. Hallituksen muutettu esitys hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdottamassa muodossa eduskunnan täysistunnon toisessa käsittelyssä , ja tasavallan presidentti vahvisti lain Laki tuli voimaan Vuoden 2011 talousarvion laadinta Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto hyväksyi rahaston talousarvion vuodelle Hallintoneuvostolla oli tuolloin tiedossa sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon että sosiaali- ja terveysministeriön eduskunnalle toimittaman kirjelmän sisältö. Maksuja päätettiin esittää korotettavaksi rahaston hallituksen esityksen mukaisesti 0,2 prosenttiyksiköllä. Talousarviossa ennakoitu tulos vuodelle 2011 on hivenen alijäämäinen. Hallintoneuvosto hyväksyi myös hallituksen esityksen, jonka mukaan hallintoneuvosto valtuuttaisi hallituksen laatimaan yksityiskohtaisemmat periaatteet maksun määräämisestä uuden lain mukaan. Työttömyysvakuutusmaksun määräämisen ja perinnän siirto rahastolle Työttömyysvakuutusrahaston hallitus päätti käynnistää valmistelut työttömyysvakuutusmaksun perinnän siirtämiseksi rahaston itsensä hoidettavaksi. Hallitus valtuutti toimitusjohtajan aloittamaan helmikuuhun 2010 kestävän esiselvitystyön. Hanke esiteltiin sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle sekä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton johdolle Rahaston aloitteeseen suhtauduttiin ymmärryksellä, ja ministeri antoi tukensa lainvalmistelun käynnistämiselle. Työttömyysvakuutusrahaston hallitus hyväksyi projektisuunnitelman sekä työmäärä- ja kustannusarvion. Kustannusvertailussa oman perinnän arvioitiin tulevan noin 10 miljoonaa euroa edullisemmaksi kuin tapaturmavakuutuslaitosten perinnän. Verottajan perinnän arvioitiin puolestaan maksavan vielä lähes 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vakuutuslaitosten perinnän. Rahaston hallitus asetti perinnän siirron alustavaksi aikataulutavoitteeksi vuoden 2011 alun. Kun perinnän siirto tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahastolle edellyttää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamista, jäi perinnän siirron aikataulu riippumaan lainvalmistelun etenemisestä. Yhteistyö Koulutusrahaston kanssa Yhteistyö Koulutusrahaston kanssa kehittyi vuoden 2010 aikana hyvin. Henkilökunnan, tietojärjestelmien ja toimitilojen suunnitelmallinen yhteiskäyttö on laajaa, ja se on parantanut kummankin rahaston toiminnan kustannustehokkuutta. Rahaston hallintokulut Rahaston hallintokulut olivat 3,7 miljoonaa euroa eli samat kuin edellisenä vuonna. Henkilömäärän ja tehtävien lisääntymisestä huolimatta kulut saatiin pidettyä kurissa toiminnan tehostamisen avulla. 8 VUOSIKERTOMUS 2010

9

10 Toimitusjohtajan katsaus Suhdannepuskurin toimivuus puolsi sen koon kasvattamista Työmarkkinajärjestöt sopivat periaatteista, joilla työttömyysvakuutusmaksujen muutoksia tasataan suhdannevaihteluissa alkaen. Sopimuksen mukaan puskurin keräämisestä tai purkamisesta päätetään vuosittaisissa maksuneuvotteluissa keskusjärjestöjen kesken odotettavissa oleva suhdannekehitys huomioon ottaen. Talouden häiriötilanteessa Työttömyysvakuutusrahasto voi ottaa velkaa menojensa kattamiseen. Puskuria taas voidaan kerätä, kun työttömyyden ja etuusmenojen aleneminen antaa siihen tilaa. Työttömyysvakuutusrahasto on vuodesta 1999 alkaen seurannut suhdannepuskurin toimivuutta käytännössä. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Syksyllä 2010 myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi, että työttömyysvakuutusmaksun pitäminen kohtuullisella tasolla viimeiset kymmenen vuotta on ollut mahdollista sen vuoksi, että taantuman alkaessa rahastolla on ollut merkittävän kokoinen suhdannepuskuri. Vuonna 2009 koetun työttömyysmenojen voimakkaan kasvun yhteydessä työmarkkinaosapuolet ja maan hallitus totesivat, että suhdannepuskurin sallittu enimmäiskoko on ollut liian pieni pitämään maksut vakaina. Niinpä ne valmistelivat yhdessä hallituksen esityksen, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli suhdannepuskurin enimmäisrajojen kasvattaminen puolitoistakertaiseksi. Eduskunta yhtyi hallituksen esityksen perusteluihin ja katsoi, että ehdotetun puskurin enimmäiskoon voidaan arvioida riittävän aiempaa paremmin siihen, ettei maksujen tasoa jouduta puskurin täyttymisen vuoksi muuttamaan. Lisäksi on hyvä, että laki mahdollistaa myös enimmäismäärän tilapäisen ylittymisen. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri on ylittänyt kaksi kertaa tuntuvasti enimmäisrajansa. Ensimmäisen kerran näin tapahtui vuonna 2002 ja toisen kerran vuonna Ylitykset ajoittuivat tilanteeseen, jossa työttömyysmenot olivat alkaneet taantuman vuoksi kasvaa, vuoden 2009 alkupuolella poikkeuksellisen voimakkaasti. Menojen kasvusta huolimatta Työttömyysvakuutusrahastolla oli varaa näissä tilanteissa jopa alentaa työttömyysvakuutusmaksuja ja siten vaimentaa taantuman kielteisiä vaikutuksia Suomen työllisyyteen. Nämä elvytystoimet olivat osaltaan estämässä työttömyyden kasvua. Kun vuonna 2001 alkaneen minitaantuman seuraukset maan taloudelle ja työllisyydelle olivat vähentymässä vuonna 2004, oli Työttömyysvakuutusrahasto käyttänyt työttömyysvakuutusmaksujen vakaina pitämiseen noin 600 miljoonaa euroa. Se oli tuohon aikaan myös puskurin enimmäisraja. Taantumaa seurasi voimakas talouden kasvuvaihe, jonka ansiosta suhdannepuskurin määrä nousi vuoden 2008 lopussa miljoonaan euroon. Onneksi, voimme nyt sanoa, kun syksyllä 2008 puhjenneesta finanssikriisistä seurasi raju reaalitalouden pudotus ja samalla työttömyysmenojen kasvu. Tässäkin tilanteessa Työttömyysvakuutusrahasto katsoi tarkoituksenmukaiseksi alentaa työttömyysvakuutusmaksuja vuodelle 2009, vaikka tiesimme sen lisäävän merkittävästi rahaston alijäämää. 10 VUOSIKERTOMUS 2010

11 Työttömyysvakuutusrahaston rahoitusvastuulla olevat työttömyysmenot olivat vuonna 2010 vuoden 2009 tasolla eikä menojen määrässä ole vielä vuoden 2011 alkupuolella juuri vähennystä. Kun alijäämä oli kertomusvuonna lähes edellisvuoden suuruinen, käytti Työttömyysvakuutusrahasto kahden vuoden aikana noin 800 miljoonaa euroa ensin työttömyysvakuutusmaksujen alentamiseen ja sitten nousupaineen hillitsemiseen. Sekin oli puskurin enimmäismäärän verran. Vuonna 2011 suhdannepuskurin määrä ei ilmeisesti kasva lainkaan. Rahaston tulisi kuitenkin pyrkiä puskurin kasvattamiseen lähivuosina, kunhan työttömyysetuusmenojen alentuminen antaa siihen tilaa. On erityisen tärkeää, että Suomen talouskasvu alkaisi vahvistua tänä vuonna, jolloin Työttömyysvakuutusrahaston hallinto voisi vuoden 2012 työttömyysvakuutusmaksuesitystä harkitessaan tavoitella suhdannepuskurin kartuttamista tulevia tarpeita varten. Kun tänä vuonna maksuesitys tulee lainmuutoksen vuoksi tehdä jo elokuussa, on Työttömyysvakuutusrahaston laadittava oma talousarvionsa alkukesän taloustietojen perusteella. Ennusteiden epävarmuudesta huolimatta päätavoite on työttömyysetuuksien rahoituksen varmistaminen kaikissa oloissa. Työttömyysvakuutusrahasto on selvinnyt hyvin viime vuosina lisääntyneistä tehtävistään, mistä kuuluu ansaittu kiitos niin rahaston hallinnolle, henkilökunnalle kuin sidosryhmillekin. Rahasto on myös edelleen valmis kehittämään omaa toimintaansa ja yleensä työttömyysvakuutusta kaikin tavoin entistä tehokkaammaksi. Samalla haluamme palvella kaikkia sidosryhmiämme, erityisesti maksuvelvollisia työnantajia ja palkansaajia, entistä paremmin. Uskomme, että työttömyysvakuutusmaksun perinnän siirto rahaston hoidettavaksi olisi tässä suhteessa askel oikeaan suuntaan. Heikki Pohja toimitusjohtaja VUOSIKERTOMUS

12

13 TVR TYÖTTÖMYYSETUUKSIEN RAHOITTAJANA Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksun ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut etuudet työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksua lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Aikuiskoulutustuki maksetaan Koulutusrahastosta. Vuonna 2010 valtio rahoitti väliaikaisen lain nojalla lomautusajalta maksettavan työttömyyspäivärahan peruspäivärahan osuuden. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän (ennen vuotta 2010 työllistymisohjelmalisä) rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa myös työntekijöiden työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Työttömyyspäivärahan lisäpäiviä, joiden rahoittamiseen valtio ei osallistu lainkaan, maksavat työttömyyskassat jäsenilleen. Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Rahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Tapaturmavakuutuslaitokset Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa. Vuonna 2010 sosiaali- ja terveysministeriö maksoi rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain tasasuuruisiin kuukausieriin jaettuna, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johtunut. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Vuoden 2010 aikana Suomessa toimi 32 (34) työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 58,13 (55,17) euroa päivässä. Vuonna 2010 työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan (1 291) miljoonaa euroa. Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 943 (706) miljoonaa euroa. Valtion osuus, 131 miljoonaa euroa, lomautuspäivärahojen rahoitukseen vuonna 2010 lisäsi poikkeuksellisesti valtion menoja ja säästi vastaavasti rahaston menoja. Ilman tätä valtionosuuden lisäystä Työttömyysvakuutusrahaston menot työttömyyskassoille olisivat kasvaneet vuodesta Muutosturvalisän rahoitukseen käytettiin voimaan tulleen rahoituslain muutoksen perusteella noin 25,9 (20,7) miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitos maksoi vastaavaa peruspäivärahan korotusosaa ( ) euroa. Nämä etuudet rahoitettiin työnantajamaksun tuotolla. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain (556/1998) 19 a :n nojalla eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain päättä- Palkansaajamaksu Työnantajamaksu Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö Sijoitustuotot Työsopimuslaki Työnantajan ov-maksu Kansaneläkelaitos Koulutusrahasto TEM VUOSIKERTOMUS

14 TVR TYÖTTÖMYYSETUUKSIEN RAHOITTAJANA män määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Tasaukseen käytettiin vuonna 2010 yhteensä kolme (kolme) miljoonaa euroa. Työttömyyskassojen etuusmenoista laskettuna tasaukseen käytetty rahamäärä oli noin 0,15 (0,21) %, kun enimmäismäärä on 0,75 %. Jäsenmaksun tasausta maksettiin kahdeksalle (yhdeksälle) palkansaajakassalle. Tasauspäätöksen perusteissa otettiin huomioon myös työttömyyskassan jäsenmaksun muutos vuosina 2009 ja Työttömien, vuorottelukorvausta ja aikuiskoulutustukea saavien eläkeetuuksien rahoitus Tukimaksut kassoille (TVR:n osuus) Milj. euroa Tukimaksut Työttömyysaste, % % Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut Eläketurvakeskukselle suoritettava maksu, jolla katetaan työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja (työntekijän eläkelain (395/2006) 74 ja 182 ). Tämä maksu määrätään siten, että sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua. Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen meno vuonna 2010 oli 594 (553) miljoonaa euroa. Maksua suoritettiin vuoden aikana ennakkona. Vuoden 2010 maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen vuoden 2011 aikana. Työttömyyskassamenojen kehitys Reaaliarvo v rahassa Milj. euroa Lomautuspäivärahat (valtio) Kassamenot (TVR) 14 VUOSIKERTOMUS 2010

15 Työttömyyskassojen maksamat etuudet Lääkärien tk Erityiskoulutettujen tk Ammatinharjoittajien ja yrittäjien tk Journalistien tk Myynnin ja markkinoinnin tk Auto- ja kuljetusalan tk Teollisuusalojen tk Metallityöväen tk Rakennusalan tk Puu- ja erityisalojen tk Muutos-% Työttömyysvakuutusrahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti valtion eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 :ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta Valtion Eläkerahastolle. Työttömyysvakuutusrahaston maksu vuonna 2010 oli 4,3 (3,0) miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuoden 2010 maksun suuruuden jälkikäteen vuoden 2011 aikana. Muiden etuuksien rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23 :n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon, ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Vuonna 2010 tilitettävä osuus oli 14,5 (14,5) %. Ennakkomaksua suoritettiin 41 (21) miljoonaa euroa, kun palkansaajamaksun tuotto nousi maksun tuntuvan korotuksen myötä. Rahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 :n mukaan ammattitutkintostipendin ja aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Työttömyysvakuutusrahasto maksoi Koulutusrahastolle vuonna 2010 yhteensä 31,9 (22,7) miljoonaa euroa. Rahasto vastaa palkkaturvasta annetun lain (866/98) 31 :n nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa yleensä menoja seuraavan vuoden maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriölle sen lähettämän laskun mukaan. Vuonna 2010 palkkaturvakustannuksia maksettiin 28,1 (28,8) miljoonaa euroa. Työttömyyskassamenot etuuslajeittain (TVR:n osuus) Milj. %-osuus Muutos-% Milj. %-osuus Milj. %-osuus Milj. %-osuus Lomautuspäivärahat * 193,5 15,5 54,7 427,4 33,1 87,4 10,6 68,8 7,9 Lisäpäivien päivärahat 37,8 3,0 40,4 63,4 4,9 129,9 15,7 168,8 19,5 Ansiopäivärahat (500 pv) 791,5 63,2 25,4 631,3 48,9 454,2 55,0 477,2 55,0 Vuorottelukorvaus 47,3 3,8 6,8 44,3 3,4 54,9 6,7 48,3 5,6 Koulutusajan t-etuus 168,4 13,5 48,8 113,2 8,8 87,4 10,6 91,2 10,5 Jäsenmaksujen tasaus 3,0 0,2 0,0 3,0 0,2 4,0 0,5 5,0 0,6 Hallintokulukorvaus 10,1 0,8 34,7 7,5 0,6 7,6 0,9 8,1 0,9 Yhteensä 1 251,6 3, ,1 825,4 867,4 * Lisäksi valtio rahoittanut lomautuspäivärahoja 130,8 miljoonalla eurolla vuonna 2010 VUOSIKERTOMUS

16

17 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN PERINTÄ JA VALVONTA Työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto teki sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen vuoden 2010 työttömyysvakuutusmaksujen määristä. Työnantajan maksuprosentit nousivat hieman, ja ne olivat 0,75 (0,65) % palkasta ( ) euron palkkasummaan saakka. Sen ylittävältä osalta maksu oli 2,95 (2,70) %. Työnantajien keskimääräinen maksu oli 2,13 (1,94) %. Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,75 (0,65) % palkkojen määrästä ( ) euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 1,90 (1,80) %. Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,75 (0,65) % palkkasummasta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suuruus oli rahaston esitykseen perustuen 0,40 (0,20) % työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,15 (0,07) %. Maksuja nostettiin vähemmän kuin mitä menojen kasvun perusteella olisi ollut perusteltua nostaa. Tämän arvioitiin vähentävän Työttömyysvakuutusrahaston tuloja ja vastaavasti palkansaajien ja työnantajien yhteenlaskettua maksurasitusta arviolta 500 miljoonaa euroa. Työttömyysaste ja maksukehitys % Työnantajamaksu, % Palkansaajamaksu, % Työttömyysaste, % Perintä ja tilitys Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset, yhteensä 15, perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut. Valtiokonttori perii valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Vakuutuslaitokset tilittävät työttömyysvakuutusmaksut rahastolle ennalta sovittuina päivinä. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuvat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton sekä rahaston ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Vuonna 2010 vakuutuslaitokset tilittivät rahastolle työnantajan työttömyysvakuutusmaksua (1 281) miljoonaa euroa ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua 268 (147) miljoonaa euroa. Perimiskorvauksia maksettiin vakuutuslaitoksille yhteensä 14,4 (9,5) miljoonaa euroa. Valvonta Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaan Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa. Valvonnan avulla varmistetaan, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen perusteeksi ilmoittamat palkkasummat vastaavat todellisuutta ja että maksut peritään oikeansuuruisina. Lisäksi valvonnassa puututaan työttömyys- ja samalla myös tapaturmavakuutusmaksuvelvollisuuden laiminlyönteihin. Valvonta kohdistuu kaikkiin työnantajiin, ja se toteutetaan yhteistyössä Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ja tapaturmavakuutuslaitosten kanssa. Valvontaa varten Työttömyysvakuutusrahastossa on työttömyysvakuutusrekisterin osarekisterinä valvontarekisteri, johon kerätään työnantajakohtaista tietoa työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevista palkkasummista ja maksetuista työttömyysvakuutusmaksuista. Rekisteri sisältää myös Verohallinnosta saatuja vertailutietoja. Lisäksi valvonnassa hyödynnetään yrityksiä koskevia julkisia aineistoja, mm. tilinpäätösaineistoja ja konsernirekisteriä. Valvontarekisteri kattaa periaatteessa kaikki maksuvelvolliset työnantajat. Rekisteritietojen perusteella valitaan analyysiajojen avulla vuosittain manuaali- VUOSIKERTOMUS

18 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN PERINTÄ JA VALVONTA seen tarkasteluun noin työnantajan tiedot, joiden perusteella laaditaan noin selvitystä yhteistyössä vakuutuslaitosten ja työnantajien kanssa. Vuoden 2010 aikana valvontaan otettiin 978 (610) tapausta. Näistä 200 (171) todettiin selvitysten perusteella aiheettomiksi. Puuttuvaa työttömyysvakuutusmaksutuloa varmistettiin yhteensä noin 4,1 miljoonaa euroa ja maksujen palautuksia määrättiin noin euroa. Vuoden 2009 valvontatapausten varmistettu puuttuva maksutulo nousi vuoden 2010 aikana noin 5,2 miljoonaan euroon. Valvontaan vuonna 2010 otetuista 978 tapauksesta käsittely jatkuu 261 tapauksen kohdalla vuoden 2011 aikana. Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu Työttömyysturvan lisäpäivärahamenon kattamiseksi Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii suurilta työnantajilta työttömyysturvan omavastuumaksuja. Työnantajalle voi syntyä omavastuumaksuvelvollisuus, jos irtisanottu ikääntynyt työntekijä jää pitkäaikaisesti työttömäksi. Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksusta on säädetty työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 555/1998 luvussa 8a. Valvonnan käynnistysvuosi ) ) Maksuvelvollisia työnantajia Koneellisesti tarkistettu, lisäksi manuaalisesti tarkistettu, joista otettu valvontaan 3) Selitys löytynyt valvonnassa 4) Lisämaksuja määrätty (tapauksia) Valvonta kesken Määrätyt lisämaksut yhteensä, euroa Määrätyt palautukset yhteensä, euroa ) Vuonna 2010 aloitettujen tapausten valvonta on vielä merkittävältä osin käynnissä 2) Valvonnan ensimmäinen vaihe (ns. pilotti) 3) Selvityspyyntö lähetetty vakuutuslaitokselle 4) Ei seuraamuksia Omavastuumaksun osuus etuusmenosta palkkasumman mukaan Kuviossa palkkasummarajat ovat vuoden 2004 tasossa Osuus, % ,5 24,0 Palkkasumma, M Omavastuumaksuprosentti TyEL:n palkkakertoimet Vuosi Kerroin Alaraja (ov 0 %) Palkkasummarajat (e) Täyden omavastuun raja (ov 80 %) , , , , , , , VUOSIKERTOMUS 2010

19 Toimeenpano vuonna 2010 Työttömyyskassat ja Kela ilmoittivat Työttömyysvakuutusrahastolle käsiteltäväksi (1 053) lisäpäivätapausta, joissa tai sen jälkeen syntynyt, pitkäaikaisesti työttömäksi jäänyt henkilö oli siirtynyt työttömyysturvan lisäpäiville. Vuonna 2010 Työttömyysvakuutusrahasto määräsi työnantajalle omavastuumaksun 891 (333) tapauksessa, joista saatiin maksusuorituksia 33,8 (13,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2010 tuloksi näistä kirjattiin 12,1 (3,2) miljoonaa euroa ja 23,2 (9,8) miljoonaa euroa jaksotettiin seuraaville vuosille. Suurin rahaston vuonna 2010 työnantajalle yhden ikääntyneen henkilön irtisanomisesta määräämä työttömyysturvan omavastuumaksu oli noin euroa. Keskimääräinen omavastuumaksu oli noin euroa ja maksujen mediaani noin euroa. Omavastuumaksun määräämisen edellytykset eivät täyttyneet (652) lisäpäivätapauksessa työnantajan palkkasumman jäädessä alle säädetyn omavastuurajan tai muun perusedellytyksen puuttumisen vuoksi. Lisäksi 57 (24) tapauksessa todettiin olevan kyse esimerkiksi työsuhteen päättymiseen liittyvästä vapautumisperusteesta. Työnantaja valitti 16 (4) rahaston maksupäätöksestä. Maksupäätöksen antamiseen johtaneen omavastuuasian keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2010 oli 53 (32) päivää laskettuna asian vireille tulosta sitä koskevan maksupäätöksen antamiseen. Työnantajaneuvonta Työttömyysvakuutusrahasto neuvoo työnantajia työttömyysturvan omavastuumaksuasioissa vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden työntekijöiden osalta. Työttömyysetuuksia koskevissa asioissa neuvontaa antavat työttömyyskassat ja Kela. Työeläkeasioissa neuvontaa antaa työnantajan oma työeläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto antaa työnantajan pyynnöstä kirjallisen omavastuumaksuarvion, joka perustuu pyytäjän ilmoittamiin tietoihin. Arviolaskelmat ovat suuntaa-antavia, eivätkä ne ole ennakkopäätösluonteisia. Vuonna 2010 rahastolle tuli 121 (175) arviolaskelmapyyntöä yksittäisiltä työnantajilta. Nämä koskivat yhteensä (1 422) henkilöä. Työttömyysvakuutusrahaston Internet-sivuilla oleva omavastuumaksulaskuri rekisteröi (9 084) käyttökertaa vuonna Omavastuumaksut päätoimialoittain vuonna 2010 Omavastuumaksuarviot työnantajille % 51,5 Teollisuus, paperi 19,5 Teollisuus, muu 7,6 Informaatio ja viestintä 5,5 Tukku- ja vähittäiskauppa 5,1 Kuljetus ja varastointi 8,3 Muut yksityiset 1,4 Valtio 0,9 Kunnat Pyyntöjen lkm Henkilöiden lkm VUOSIKERTOMUS

20

21 TYÖSOPIMUSLAIN MUKAINEN YHTEENSOVITUS Työsopimuslain (55/2001) mukaan tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa, jos työntekijälle on työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä vahingonkorvauksesta vähennetään Työttömyysvakuutusrahastolle pääsääntöisesti 75 % työntekijälle maksetusta työttömyyspäivärahasta. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat vahingonkorvauksesta, sopimuksessa on vastaavasti otettava huomioon rahastolle tuleva osuus. Esimerkki Työntekijän työsuhde on päättynyt , ja työriita-asiassa annetun tuomion perusteella työntekijälle maksetaan vahingonkorvauksena kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava määrä. Työsopimuslain mukaista vähennystä laskettaessa työsuhteen päättymisestä alkava kahdentoista kuukauden laskennallinen tarkastelujakso kuluu ajalla Vähennystä määrättäessä edellä mainitulle tarkastelujaksolle kohdistuvat ja ennen tuomion antamista ( ) työntekijälle maksetut työttömyyspäivärahat tulee ottaa huomioon vähennystä määrättäessä, eli käytännössä yhteensovitus kohdistuu ajalla (8 kk) maksettuihin etuuksiin. Työsopimuslakiasiat rahastossa vuonna 2010 Rahasto antoi vuonna 2010 yhteensä 738 (721) lausumaa. Lausumista 588 (609) toimitettiin käräjäoikeuksille, neljä (viisi) työtuomioistuimelle, 82 (94) hovioikeuksille ja 64 (12) muille tahoille. Tuomioistuinten pyytämien lausumien lisäksi rahastoa työllisti merkittävästi työsopimuksen päättämistä koskevien riitajuttujen osapuolten neuvonta ja valvonta sovintosopimuksissa rahastolle tulevan vähennyksen osalta. Vuonna 2010 rahastolle maksetuista tuomituista tai sovituista korvausosuuksista kirjattiin rahaston tuloiksi ( ) euroa. Rahasto tilitti sosiaali- ja terveysministeriölle työsopimuslain perusteella vuonna 2010 saamistaan korvauksista euroa, mikä vastasi valtion 43,66 prosentin keskimääräistä rahoitusosuutta työttömyyskassoille. Lausumat, sopimukset ja tuomiot/ TSL-korvaukset Kpl Lausumat (TVR) Tuomiot (tiedoksi tulleet) Sopimukset ja tuomioistuinten vahvistamat sovinnot TSL-korvaukset (oik. aks.) VUOSIKERTOMUS

22

23 sijoitustoiminta Sijoitusmarkkinoiden myönteinen kehitys jatkui vuoden 2010 aikana. Erityisesti osakkeiden ja useiden muiden riskillisempien omaisuuslajien hinnat kohosivat tasaisesti, kun sijoittajien riskinottohalukkuus oli kasvussa. Aiemmin riskittöminä pidettyjen valtioiden velkakirjojen hintakehitys oli sitä vastoin heikompaa. Euroalueella kohdattiin keväällä 2010 kriisi, kun Kreikka ajautui maksuvaikeuksiin. Kriisistä selvittiin ainakin hetkellisesti eurovaltioiden yhteisten tukitoimien avulla. Kansantaloudet jatkoivat myönteistä kehitystään vuoden aikana. Yritysten tulokset paranivat, mikä näkyi sekä hyvänä pörssikehityksenä että velkamarkkinoilla siten, että yritysten liikkeeseen laskemat lainat kävivät paremmin kaupaksi kuin monien valtioiden lainat. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoiminnassa pyrittiin ottamaan huomioon negatiivisen kassavirran ja maksuvalmiuden turvaamisen lähtökohdat. Talousarviossa varauduttiin siihen, että varallisuuden määrä supistuisi lähes 600 miljoonaa euroa vuoden aikana. Sijoituksia kohdennettiin pääsääntöisesti riskittöminä pidettyihin kohteisiin. Osakkeiden osuus säilyi pienenä. Keväällä 2010 työttömyysmenojen kasvu pysähtyi. Tämä merkitsi sitä, että sijoitusvaroja oli salkussa vuoden loppupuoliskolla ennustettua enemmän. Matala korkotaso vaikutti merkittävällä tavalla siihen, että rahaston sijoitustuotto jäi muut edellä mainitut seikat huomioiden matalaksi vuonna Sijoitussuunnitelmaa tarkistettiin vuoden mittaan useita kertoja, kun sijoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkui ja varallisuuden vähentyminen edellytti muutoksia varojen kohdentamisessa. Rahaston varoista oli tilivuoden lopussa sijoitettuina lyhytaikaisiin korkosijoituksiin 173 (390) miljoonaa euroa, joukkovelkakirjoihin 118 (235) miljoonaa euroa, osakkeisiin ja osakerahastoihin kaksi (kahdeksan) miljoonaa euroa sekä muihin sijoituksiin 15 (14) miljoonaa euroa. Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 8 (37) miljoonaa euroa. Vuonna 2010 rahasto saavutti sijoittamilleen varoille 1,4 prosentin tuoton. Tuotto oli selvästi alhaisempi kuin pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto. Sijoitustuotto ylitti vertailukohtana käytetyn rahamarkkinatuoton 0,6 prosenttiyksiköllä. Lisätuottoa syntyi erityisesti osakkeista ja muista riskillisemmistä sijoituksista. Finanssikriisin alusta vuodesta 2008 lukien sijoitusten yhteenlaskettu tuotto on 10 %, mikä vastaa kolmelle vuodelle jaksotettuna pitkän aikavälin keskimääräistä tuottoa. Sijoitusten jakauma % 56,0 Rahamarkkina 39,4 JVK 1,7 Osakkeet 2,9 Kapit.sopimukset Sijoituskohteiden markkinatuotot indeksin tuotto kyseisellä markkinalla % % % % % Kotimaiset osakkeet 29,8 44,5 47,3 8,1 29,9 Eurooppalaiset osakkeet 12,7 32,2 43,1 2,3 16,7 Aasialaiset osakkeet 29,2 63,6 48,4 22,5 15,1 Rahamarkkina 0,6 2,1 5,4 4,1 2,8 JVK (1 3 vuotta) 2,2 4,2 7,0 3,8 1,7 JVK (Benchmark) 1,2 4,3 9,4 1,8 0,6 Sijoitusten tuotto ja vertailu % Kapitalisaatiosopimukset 4,3 4,0 6,6 6,0 3,7 TVR koko omaisuus 1,4 3,0 5,2 4,4 2, TVR tuotto Rahamarkkina Lisätuotto VUOSIKERTOMUS

24 sijoitustoiminta Työttömyysvakuutusrahaston varallisuuden hoito oli järjestetty entiseen tapaan siten, että rahaston toimisto hallinnoi lyhyitä korkosijoituksia ja pitkäaikaisten sijoitusten hoito oli hajautettu ulkopuolisten toimijoiden ja rahaston kesken. Suhdannepuskuri ja varallisuusasema Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia vuotuisia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla syvässä suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työttömyysvakuutusrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot, miljoonaa euroa vuonna 2010, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla (8,4) ja kerrotaan luvulla 3,6. Laissa tarkoitettu puskurin enimmäismäärä vuonna 2010 oli 845 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli vuoden 2010 lopussa 400 (708) miljoonaa euroa. Rahastoon kertynyt ylijäämä eli suhdannepuskuri oli 251 (589) miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston hyväksymän, vuotta 2011 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan noin 270 miljoonaa euroa. Tilinpäätöstä laadittaessa arvioitiin, että suhdannepuskurissa on vuoden 2011 lopussa varoja noin 250 miljoonaa euroa. Suhdannepuskuri Rahaston menot, milj. euroa Työttömyysaste, % 8,4 8,2 6,4 6,9 7,7 Puskurin enimm. määrä, milj. euroa Suhdannepuskuri, milj. euroa Suhdannepuskurin kehitys Milj. euroa e Puskuri Puskuri max 5 % Puskuri max 3,6 % Työttömyysvakuutusmaksut TA-% keskim. 2,97 2,63 2,39 2,09 1,92 1,93 2,17 2,29 2,29 2,06 1,92 2,12 PS-% 1,35 1,00 0,70 0,40 0,20 0,25 0,50 0,58 0,58 0,34 0,20 0,40 24 VUOSIKERTOMUS 2010

25 RISKIENHALLINTA Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja hallita niitä uhkatekijöitä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan jatkuvuuden tai vakavaraisuuden tai vaikuttaa haitallisesti rahaston toimintaedellytyksiin tai strategian toteuttamiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on myös tukea strategisten tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että rahaston ottamat tai kohtaamat riskit ovat oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin ja riskinkantokykyyn. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskien toteutuminen ei vaaranna rahaston taloudellista asemaa, toiminnan jatkuvuutta tai rahaston toimintaan kohdistuvaa luottamusta. Työttömyysvakuutusrahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä työttömyysvakuutusmaksujen säätelyn yhteydessä, jotka voidaan määrittää nykylainsäädännön vallitessa vain kerran vuodessa. Rahaston keskeisimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu työttömyysvakuutusmaksujen oikean tason ja tasaisuuden turvaaminen. Työttömyysvakuutusmaksujen tasaisuuden varmistamiseksi rahastolla on käytössään suhdannepuskuri, jonka suuruus vaikuttaa oleellisesti rahaston riskinkantokykyyn. Suhdannepuskuri supistui vuoden 2010 aikana selvästi, mikä heikentää riskinkantokykyä. Sijoitustoiminnan riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että riskien realisoituminen ei aiheuta rahastolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheuttaisivat paineita maksujen korotuksiin tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoimintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitustoiminnan periaatteissa sekä hallituksen hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusten markkinariskejä mitataan lähinnä ns. stressitestimenetelmällä, jossa kullekin sijoitusluokalle määritellään historialliseen vaihteluun perustuva riskiluku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina. Vuonna 2010 osakesijoitusten riskiluku oli 30 (30) %, joukkolainasijoitusten neljä (neljä) prosenttia, rahamarkkinasijoitusten yksi (yksi) prosentti ja kapitalisaatiosopimusten riskiluku neljä (neljä) prosenttia. Vieressä taulukossa on kuvattu sijoitusten markkinariskit rahamääräisinä ja suhteellisina arvoina vuosilta Työttömyysvakuutusrahaston olennaisimmat riskit liittyvät suhdannepuskurin riittävyyteen sekä työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävään. Suhdannepuskurin riittävyys pyritään varmistamaan siten, että työttömyysvakuutusmaksut kyetään asettamaan monipuolisiin ennustemenetelmiin nojaten turvaavalle tasolle. Matalasuhdanteessa puskuri voi siirtyä velkapuolelle, jolloin maksuvalmiuden varmistaminen on hoidettava ainakin osittain velkarahoituksella. Suhdannepuskurissa olevaa varojen määrää arvioidaan sekä absoluuttisena että rahaston menoihin suhteutettuna määränä. Vuoden 2010 lopussa puskurissa oli varoja vajaan kahden (neljän) kuukauden menoja vastaava määrä. Työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävän onnistuminen pyritään varmistamaan siten, että rahastoon perustetussa valvontayksikössä tehdään vertailuja palkkasumma- ja maksutietojen välillä sekä kehitetään yhteistyötä rahaston ja perintää suorittavien vakuutuslaitosten kesken. Tietohallinto Tietohallinnon merkitys on kasvanut rahaston toiminnassa viime vuosien aikana. Vuosina rahaston IT-infrastruktuuri on uudistettu edullista virtuaalitekniikkaa hyödyntäen. Myös tietoturvaan ja tietoliikenteen turvaamiseen on tehty merkittäviä panostuksia. Vuosien aikana rahastossa tehtiin päätös keskittää IT-osaamista ja resursseja entistä enemmän itselle. Päätös perustui kokemukseen, jossa rahastossa käytettävien tietojärjestelmien hankkiminen valmiina paketteina ei ole mahdollista tai valmiiden sovellusten muokkaaminen rahaston tarpeisiin ulkoistettuna palveluna on haastavaa ja kallista. Oma järjestelmäkehitys ja ylläpito mahdollistavat sekä järjestelmien että laitteistojen jatkuvuuden varmistamisen tehokkaimmalla tavalla. Jatkuvuuden varmistaminen on järjestetty sijoittamalla rahaston varajärjestelmä varsinaisesta toiminnasta erillään olevaan varmistettuun laitetilaan, johon päivittyy lähes reaaliaikainen kopio rahaston tietojärjestelmistä. Henkilöriskejä on vähennetty varamiesjärjestelyillä. Sijoitusriskit Sijoitusomaisuus, milj. e Vakuutusmaksutulo, milj. e Sijoitusriski, milj. e 8,5 17,0 17,9 7,1 6,2 Riski, % sijoituksista 2,8 2,6 1,7 1,0 1,8 Riski, % maksutulosta 0,5 1,2 1,1 0,4 0,4 VUOSIKERTOMUS

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 8.9.2012 Työttömyysvakuutusrahasto Lailla perustettu vuonna 1998 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetus työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille Toimintaympäristö Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Avainluvut 2010 muutos % 2009 2008 2007 2006 Vakuutusmaksutulo 1 622 13 % 1 431 1 579 1

Lisätiedot

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

HE 95/2015 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

HE 136/2017 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

HE 136/2017 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

HE vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut

HE vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut vuodelle

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti

Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Vuosikertomus 2009 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 1 Rahaston talous vuonna 2009 2 Toimitusjohtajan katsaus 8 TVR työttömyysetuuksien rahoittajana 10 Työttömyysvakuutusmaksujen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 127/2007 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 127/2007 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 127/2007 vp Hallituksen esitys laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta Asia

Lisätiedot

HE 135/2012 vp. palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,35 prosenttia

HE 135/2012 vp. palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,35 prosenttia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys

Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys 2017 2018 Esittely sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 136/2017 vp TVR: Avaintiedot H1/2017 Työttömyysvakuutus Kerätyt maksut 2.071 M, kasvua 4 % Maksutilitykset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 170/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

HE 170/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto. HE 234/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahasto Talouden esittely eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 95/2015 vp

Työttömyysvakuutusrahasto Talouden esittely eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 95/2015 vp Työttömyysvakuutusrahasto Talouden esittely eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 95/215 vp TVR:n talouden perustekijät ennusteiden yhteenveto 28.8.215 tilanteessa 4, Bkt kasvu % 12 Työttömyysaste

Lisätiedot

HE 161/2018 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

HE 161/2018 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys

Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys 2016 2017 Esittely sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 170/2016 vp Työttömyyden kehitys elokuu 2016 Työttömät työnhakijat 3 kk k.a. Työttömät työnhakijat muutos

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS. Työttömyysvakuutusrahaston

VUOSIKERTOMUS. Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS Työttömyysvakuutusrahaston 2014 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Työttömyysvakuutusrahasto määräsi ja peri vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksun 4 Rahaston tulos oli vuonna 2014

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys

Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys Työttömyysvakuutusrahaston talouden kehitys 2018 2019 Esittely sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 161/2018 vp TVR: Avaintiedot H1/2018 Työttömyysvakuutus Kerätyt maksut 1.906 M, laskua 8 % Maksutilitykset

Lisätiedot

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Suunnittelu: Staart Oy Hallinnon kuvat: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Paino: Libris Oy

Suunnittelu: Staart Oy Hallinnon kuvat: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Paino: Libris Oy TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Vuosikertomus 2008 Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 1 Missio Visio Toimintaympäristö Rahaston talous vuonna 2008 2 Avainluvut Toimitusjohtajan katsaus 6 Työttömyysvakuutusrahasto

Lisätiedot

HE 170/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain

HE 170/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain HE 170/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyyskassalakiin lisättäväksi säännökset, jotka koskevat

Lisätiedot

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston

Työttömyysvakuutusrahaston Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS 2011 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Työttömyysvakuutus täytti kertomusvuonna 50 vuotta 4 Rahaston talous vuonna 2011 6 Toimitusjohtajan katsaus 12

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2018

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2018 TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2018 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2018. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen

Lisätiedot

HE 191/2005 vp. Maksujen määrittelyn periaatteisiin ei esityksellä. Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi työttömyysvakuutusrahaston

HE 191/2005 vp. Maksujen määrittelyn periaatteisiin ei esityksellä. Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi työttömyysvakuutusrahaston Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 ja 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2017

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2017 TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2017 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2017. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2007

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2007 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 1 Missio ja visio Rahaston talous vuonna 2007 Avainluvut Toimitusjohtajan katsaus 2 Rahaston tehtävät 4 Rahaston

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2016

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2016 TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2016 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2016. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen

Lisätiedot

HE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia

HE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia HE 242/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain 98 ja 103 :n sekä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

1991 vp - HE 143 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 143 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 143 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain muuttamisesta sekä työttömyyskassalain 19 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 169/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 169/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 169/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1997, vuodelta 1997 perittävästä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta ja työttömyyskassalain 29 :n muuttamisesta

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS. Työttömyysvakuutusrahaston

VUOSIKERTOMUS. Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS Työttömyysvakuutusrahaston 2015 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Työttömyysvakuutusrahasto määräsi ja peri vuoden 2015 työttömyysvakuutusmaksut 6 Työttömyysvakuutusrahaston

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS

Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS 2013 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen ja perintä siirtyi rahastolle onnistuneesti 4 Rahaston talous vuonna 2013

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2015

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2015 TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2015 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2015. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen

Lisätiedot

HE 150/1997 vp ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ. 42 %. Lopullinen valtionosuus ansiopäivärahamenoista

HE 150/1997 vp ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ. 42 %. Lopullinen valtionosuus ansiopäivärahamenoista HE 150/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1998, vuodelta 1998 perittävästä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta ja työttömyyskassalain 25 ja 30 :n väliaikaisesta

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä

HE 130/2009 vp. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä HE 130/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Määräaikaisena voimassa olevan vuorotteluvapaalain voimassaolo päättyy 31 päivänä

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot. Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot. Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtion rahoitusosuus ansiopäivärahasta (16/2016) 184/52/2015 Finanssivalvonta, 5.7.2016 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa, 11.8.2016 Työttömyysvakuutusrahasto,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2006

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2006 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006 Sisältö 1 Missio ja visio 2 Toimitusjohtajan katsaus 3 Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät ja menot 8 Varallisuusasema ja suhdannepuskuri 9 Riskienhallinta

Lisätiedot

T ULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2002 1.1. - 31.12.2001

T ULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2002 1.1. - 31.12.2001 T ULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2002 1.1. - 31.12.2001 TULOT Viite Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut 1 1 019 471 121,17 1 123 767 156,47 Viivästys- ja yliaikakorot 2 592 721,19 670 642,99

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS. Työttömyysvakuutusrahaston

VUOSIKERTOMUS. Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS Työttömyysvakuutusrahaston 2014 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Työttömyysvakuutusrahasto määräsi ja peri vuoden 2014 työttömyysvakuutusmaksun 4 Rahaston tulos oli vuonna 2014

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

T ULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002

T ULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002 T ULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2003 1.1. - 31.12.2002 TULOT Viite Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut 1 940 127 097,32 1 019 471 121,17 Viivästys- ja yliaikakorot 2 381 400,76 592 721,19 Tulot

Lisätiedot

omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen

omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu 1.1.2009 alkaen Sisältö LUKIJALLE / TILL LÄSAREN 3 1 YLEISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAN RAHOITUKSESTA 4 2 TYÖTTÖMÄN LISÄPÄIVÄOIKEUS JA SEN RAHOITUS 4 3 TYÖTTÖMYYSTURVAN

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 29/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain 5 c :n, lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 133/2003 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 133/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 133/2003 vp Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS 2012

Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS 2012 Työttömyysvakuutusrahaston VUOSIKERTOMUS 2012 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 3 Työttömyysvakuutusmaksun määräämisen ja perinnän siirto rahastolle 4 Rahaston talous vuonna 2012 6 Toimitusjohtajan

Lisätiedot

sosiaali-ja terveysvaliokuntaan samalla

sosiaali-ja terveysvaliokuntaan samalla PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 18/1998 vp Hallituksen esitys työttömyysetuoksien rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Sosiaali-ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 13

Lisätiedot

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Koulutusrahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattitutkintostipendin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,9 6,4 9,0 9,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

1993 vp - HE 87 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1993 vp - HE 87 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1993 vp - HE 87 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyyskassalakia siten, että valtion liikelaitoksille

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahasto Toimintakertomus 2005

Työttömyysvakuutusrahasto Toimintakertomus 2005 Työttömyysvakuutusrahasto Toimintakertomus 2005 SISÄLTÖ 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 Työttömyysvakuutusrahaston toiminnasta 8 Tulot 9 Menot 11 Riskienhallinta 12 Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. olisi 62,5 % ja keskuskassan rahoitusosuus 32 %. Vakuutettujen eli työttömyyskassan

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. olisi 62,5 % ja keskuskassan rahoitusosuus 32 %. Vakuutettujen eli työttömyyskassan HE 183/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1996, vuodelta 1996 perittävästä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta ja työttömyyskassalain 25 ja 30 :n väliaikaisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että peruspäivärahan määrä olisi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

T Y Ö T T Ö M Y Y S V A K U U T U S R A H A S T O. T o i m i n t a k e r t o m u s TVR

T Y Ö T T Ö M Y Y S V A K U U T U S R A H A S T O. T o i m i n t a k e r t o m u s TVR T Y Ö T T Ö M Y Y S V A K U U T U S R A H A S T O T o i m i n t a k e r t o m u s 2 0 0 3 TVR S ISÄLTÖ T OIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 2 T YÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON TOIMINNASTA... 4 T ULOT... 8 M ENOT...

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 175/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien

HE 175/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2001

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2001 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2001 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 2 Yleistä... 4 Tulot... 7 Menot... 8 Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri... 9 Hallinto... 10 Tuloslaskelma...

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2004

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2004 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2004 TVR 1 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 2 Työttömyysvakuutusrahaston toiminnasta... 4 Tulot... 8 Menot...9 Riskienhallinta...11 Rahaston varallisuusasema

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi

HE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi HE 126/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiokonttorista annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtiokonttorista annettua lakia ehdotetaan Esitys liittyy valtion

Lisätiedot

60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyskassalakiin

60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyskassalakiin 1990 vp. - HE n:o 153 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan parannettavaksi työttömien

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu Sisältö Yleistä omavastuumaksusta... 4 1 Maksuvelvollisuus... 4 1.1 Palkkasumma...4 1.2 Omavastuumaksuprosentti...4 1.3 Omavastuumaksu henkilön lisäpäivämenosta...5

Lisätiedot

Ajankohtaista työttömyysvakuutusmaksuissa - maksujen perintä, neuvonta ja ilmoittaminen

Ajankohtaista työttömyysvakuutusmaksuissa - maksujen perintä, neuvonta ja ilmoittaminen Ajankohtaista työttömyysvakuutusmaksuissa - maksujen perintä, neuvonta ja ilmoittaminen Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän siirto Työttömyysvakuutusmaksujen määrääminen ja perintä siirtyi tapaturmavakuutuslaitoksilta

Lisätiedot

Tuloslaskelma VIITE 1.1.-31.12.2009 1. 1.-31.12.2008 TULOT

Tuloslaskelma VIITE 1.1.-31.12.2009 1. 1.-31.12.2008 TULOT Tilinpäätös Tuloslaskelma 32 Tase 33 Tilinpäätöksen liitetiedot 34 Tuloslaskelman liitetiedot 36 Taseen liitetiedot 40 Allekirjoitukset 43 Tilintarkastuskertomus 44 31 Tuloslaskelma Tuloslaskelma VIITE

Lisätiedot

Tilinpäätöksen sisältö:

Tilinpäätöksen sisältö: Tilinpäätöksen sisältö: Tuloslaskelma 26 Tase 27 Tilinpäätöksen liitetiedot 28 Tuloslaskelman liitetiedot 30 Taseen liitetiedot 34 Allekirjoitukset 37 Tilintarkastuskertomus 38 25 Tuloslaskelma Tuloslaskelma

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 13 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että työssäoloehtoa koskevaa säännöstä peruspäivärahan osalta

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

Rahaston varsinaiset tulot yhteensä 2 748 912 356,32 2 565 387 986,05

Rahaston varsinaiset tulot yhteensä 2 748 912 356,32 2 565 387 986,05 Tilinpäätös Tuloslaskelma 34 Tase 35 Tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2011 36 Tuloslaskelman liitetiedot 38 Taseen liitetiedot 42 Allekirjoitukset 45 Tilintarkastuskertomus 46 33 Tuloslaskelma VIITE 1.1.

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 68/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2004 perittävästä maksusta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksivuotinen laki, jolla tapaturma-

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

HE 43/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien. laitokseksi niissä työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista

HE 43/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien. laitokseksi niissä työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain

Lisätiedot

HE 133/2005 vp. indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta. 1.

HE 133/2005 vp. indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta. 1. HE 133/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perhehoitajalain 2 :n muuttamisesta Perhehoitajalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että perhehoitajalle maksettavan palkkion määrää tarkistettaisiin

Lisätiedot

HE 133/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 133/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 133/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot