TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2004

Transkriptio

1 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2004 TVR 1

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 2 Työttömyysvakuutusrahaston toiminnasta... 4 Tulot... 8 Menot...9 Riskienhallinta...11 Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri Hallinto...13 Edustukset Sopimukset Jäsenyydet...14 Tuloslaskelma...16 Tase...17 Tilinpäätöksen liitetiedot...18 Tilintarkastuskertomus...29 Lainsäädäntö

3 Toimitusjohtajan katsaus Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi kertomusvuonna ennakoidusti, vaikka alijäämä kasvoikin arvioitua enemmän. Vuosina 2003 ja 2004 rahaston alijäämä oli yhteenlaskettuna noin 580 miljoonaa euroa. Suhdannepuskuria on käytetty tämän verran pienentämään työnantajien ja palkansaajien kustannuksia näinä vuosina. Rahaston suhdannepuskurin määrä ylitti vuoden 2003 lopussa jonkin verran lakisääteisen enimmäismääränsä. Työttömyysvakuutusrahasto oli tähän nojaten esittänyt työttömyysvakuutusmaksujen määrien pitämistä edelleen menoihin nähden alimittaisina vuodelle 2004, minkä arvioitiin johtavan noin 155 miljoonan euron alijäämään. Alijäämää kertyi lopulta 334 miljoonaa euroa. Työttömyyskassojen tarvitseman lisärahoituksen ohella alijäämää kasvattivat eläkelaitoksille maksettavan työeläkelisän kasvu sekä työnantajan työttömyysvakuutusmaksun tuoton jääminen ennakoidusta eli samat erät kuin edel- lisenäkin vuonna. Kokemus on osoittanut, että rahaston talousarvion toteutumisessa on vaikea päästä alle 100 miljoonan tarkkuuteen, suuntaan tai toiseen. Työttömyysmenojen kehitys on hankalasti ennustettava asia, koska sillä ei ole täysin suoraa yhteyttä yleisen talouskehityksen kanssa. Suhdannepuskurin koko laski vuoden 2004 loppuun mennessä 219 miljoonaan euroon, mikä alitti sen lakisääteisen enimmäismäärän noin 380 miljoonalla eurolla. Kun suhdannepuskuri alittaa enimmäistasonsa, on Työttömyysvakuutusrahaston talousarvio vuodelle 2005 ollut laadittava rahoituslain 2 :n perusteella siten, että rahasto kykenee suoriutumaan tiedossa olevista menoistaan. Menojen ollessa edelleen kasvussa tämä merkitsi maksujen tuntuvaa korotusta vuodelle Maksutaso on kuitenkin edelleen pitkällä aikavälillä tarkasteltuna varsin kohtuullinen. Kertomusvuoden toiminnallisesti tärkein asia on ollut rahaston roolin vahvistuminen työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanon ohjauksessa ja valvonnassa. Työttömyysvakuutusrahaston osaaminen ja resurssit ovat parantuneet ja tämän tehtävän hoito on nyt asianmukaisella tasolla. Valvontavastuu on siirretty Työttömyysvakuutusrahastolle sosiaali- ja terveysministeriöltä Työttömyysvakuutusrahaston hallitus päätti vuonna 2003 käynnistää kaikkien vakuutuslaitosten perinnän ja tilitysten tarkastuksen. Tarkastus päätettiin ulottaa aina vuoteen 1993 saakka, josta alkaen myös palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua on peritty. Tässä laajennetussa tarkastuksessa on havaittu, että vakuutuslaitokset ovat tilittäneet kaikki perimänsä työttömyysvakuutusmaksut rahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto on kuitenkin löytänyt joitakin tapauksia, joissa palkansaajamaksujen tilitykset ovat ohjautuneet työnantajamaksujen tilityksiin. Näiltä osin ei ole tehty täysmääräi- 2

4 sesti laissa säädettyjä siirtoja palkansaajamaksun tuotosta sosiaali- ja terveysministeriölle. Esille tulleista tapauksista saattaa tulla rahastolle maksettavaksi merkittäviä lisäsuorituksia sosiaali- ja terveysministeriölle vuoden 2005 aikana. Työttömyysvakuutusrahasto oli jo vuoden 2003 alussa esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain säännösten tarkentamista ja selkeyttämistä perinnän toimeenpanon ohjauksen ja valvonnan osalta. Vuoden 2004 aikana käynnistyikin lainvalmistelu, jonka tavoitteena on ehdottaa säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksun perintää toimeenpanevien laitosten ja toimielinten oikeudesta saada ja luovuttaa salassa pidettäviä tietoja. Samalla ehdotettaisiin perustettavaksi Työttömyysvakuutusrahastoon työttömyysvakuutusrekisteri. Rekisteriä käytettäisiin työttömyysvakuutusmaksun perinnän toimeenpanon valvonnassa sekä muissa Työttömyysvakuutusrahaston tehtävissä, kuten voimaan tulevan työttömyysturvan lisäpäiviä koskevan suurtyönantajan omavastuumaksun toimeenpanossa. Rekisterin rakentaminen käynnistynee vuoden 2005 aikana. Työttömyyskassojen rahoitus työllisti rahastoa entistä enemmän. Työttömyysvakuutusrahasto maksoi työttömyyskassoille omien ennakkojensa lisäksi työttömyysetuuksiin kohdistuvat valtionosuudet. Työministeriön valtionosuudet siirrettiin hoidettavaksi rahaston kautta, mikä on yhdessä sosiaalija terveysministeriön valtionosuuksien kanssa kasvattanut rahaston liikevaihtoa noin 700 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien hoito on työllistänyt rahastoa, vaikkakin vähemmän kuin mitä tehtäviä siirrettäessä arvioitiin. Työttömyyskassat hakivat lokakuussa ennakkoja vuodelle Hakemukset osoittivat, etteivät työttömyyskassat juurikaan usko työttömyysasteen alentumiseen ja työttömyysmenojen vähentymiseen vuoden 2005 aikana. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitusvarallisuus väheni vuoden 2004 aikana. Tästä huolimatta sijoitustoiminta työllisti henkilökuntaa eniten. Rahasto hoiti itse suurimman osan sijoitustoiminnasta. Työsopimuslain korvaussäännökset, joiden mukaan tuomioistuimen on kuultava rahastoa työsuhteen päättymistä koskevissa riita-asioissa, työllistivät rahaston toimistoa entistä enemmän. Kertomusvuoden lopussa rahaston henkilökuntaan kuului yhdeksän kokoaikaista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Kiitän henkilöstöä hyvin tehdystä työstä ja hallintoa sen antamasta tuesta. Kiitän myös kaikkia yhteistyökumppaneitamme tuloksekkaasta yhteistyöstä rahaston tehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi. Heikki Pohja toimitusjohtaja 3

5 Työttömyysvakuutusrahaston toiminnasta Yleistä rahaston asemasta ja tehtävistä Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston valvoma itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen. Toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), joka tuli voimaan , asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98), joka tuli voimaan sekä Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/98), joka tuli voimaan Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaan Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa. Rahaston rahoittamat etuudet Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työeläkelisien ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Erorahajärjestelmän lakkauttamisen yhteydessä lukien ansiopäivärahajärjestelmään lisättiin mahdollisuus maksaa ansiopäiväraha korotettuna. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijäin lomautuksista ja työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Tässä mainitut etuudet työeläkelisää lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut työeläkelisämaksu. Työntekijän työeläkettä korotetaan ansiopäivärahojen ja ansiosidonnaisten koulutusetuuksien ajalta karttuvalla työeläkelisällä. Maksu määrätään siten, että se vastaa 80 % siitä määrästä, joka saataisiin, jos ansiopäiväraha- tai koulutusetuuspäiviltä vastaavilta päiviltä suoritettaisiin keskimääräistä työeläkevakuutusmaksua vastaava maksu. Vakuutusmaksun perusteena olevana palkkana käytetään sitä työansiota, jonka arvioidaan vastaavan ansiopäivärahan perusteena olevaa keskimääräistä palkkaa. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa kertymävuoden arvioidun työeläkelisämaksun kokonaan ennakkona. Työeläkelisämaksun lopullinen määrä vahvistetaan kuitenkin edelleen vasta seuraavan vuoden toukokuussa, jolloin mahdollinen maksun palautus tai lisämaksu suoritetaan seuraavan marraskuun lopussa. Työeläkelisän vakuutusmaksu maksetaan Eläketurvakeskukselle, joka jakaa sen edelleen ao. eläkelaitoksille. Vastaava työeläkemaksu suoritetaan Valtion Eläkerahastolle siitä annetun lain (1372/1989) 3 :n nojalla. Työeläkelisää koskevat säännökset ovat uudistumassa osana työeläkelainsäädännön uudelleen kirjoittamista. Työttömyysvakuutusrahaston maksu tulee kuitenkin säilymään lähes samoin edellytyksin. Jäsenmaksun tasaus palkansaajakassoille Rahasto suorittaa työttömyyskassalain 19 a :n (556/1998) nojalla hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrän jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston 4

6 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Sosiaali- ja terveysministeriö Sijoitustuotot Työministeriö TVR Tapaturmavakuutuslaitokset Palkansaajamaksu Työnantajamaksu määrä. Jäsenmaksun tasausta maksettiin yhdeksälle palkansaajakassalle (edellisenä vuonna 11:lle). Palkkaturvan rahoitus Rahasto vastaa lisäksi palkkaturvasta annetun lain (866/98) nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa työministeriölle laskun mukaan. Koulutusrahaston myöntämien etuuksien rahoitus Rahasto vastaa vielä mennessä päättyneistä työsuhteista johtuvista erorahaetuuksista. Tämän lisäksi rahasto vastaa ammattitutkintostipendistä aiheutuvista menoista samoin kuin aikuiskoulutustuen ansio-osasta ja hallintokuluista. Nämä kaikki etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. TSL Eläketurvakeskus Kansaneläkelaitos Koulutusrahasto Työministeriö Valtion Eläkerahasto Tilitys Kansaneläkelaitokselle Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 :n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kertomusvuonna tilitettävä osuus oli 17,3 % (edellisenä vuonna 17,3 %). Työttömyyskassojen maksamien etuuksien ennakkorahoitus Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain jaettuna tasasuuruisiin kuukausieriin, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johdu. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Vuoden 2003 lopussa vahvistettiin työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen muutos, jolla myös työministeriön hallinnonalan työttömyysetuuksien (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tuki) valtionosuuksien ennakot siirtyivät maksettavaksi Työttömyysvakuutusrahaston kautta alkaen. Työttömyyskassojen lukumäärä oli vuoden alussa 42 ja lukien 40. Työttömyysvakuutusmaksun perinnän toimeenpanon ohjaus, kehittäminen ja valvonta Rahasto antoi vuodelle 2004 työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuutta koskevat uudet ohjeet ja neuvoi maksun perintää koskevien säännösten tulkinnassa. Ohjeistus valmisteltiin yhteistyössä tapaturmavakuutuslaitosten kanssa. Rahasto selvitti yksityiskohtaisesti kertomusvuoden aikana kaikkien työttömyysvakuutusmaksun perintää hoitavien tapaturmavakuutuslaitosten perinnän toimeenpanoa. Rahasto pyysi joissakin yksittäistapauksissa lisätietoja ja antoi täsmentäviä ohjeita perinnän asianmukaisesta hoitamisesta. Muutaman vakuutusyhtiön osalta ilmeni tarve oikaista palkansaajamaksun ja työnantajamaksun tilityksiä vuosilta Vakuutusyhtiöt olivat kyllä tilittäneet kaikki perimänsä maksut, mutta osa palkansaajamaksutilityksistä oli ohjautunut työnantajamaksutilityksiin, mistä oli se seuraus, ettei valtiolle ollut tehty riittävää siirtoa palkansaajamaksun tuotosta. Tästä johtuen Työttömyysvakuutusrahasto maksoi sosiaali- ja terveysministeriölle noin 11 miljoonaa euroa lisäsuorituksia kesäkuussa Vuoden 2004 tilinpäätökseen on merkitty varaus vajaan 40 miljoonan euron lisäsuoritukselle. Maksuvapautusmenettely Vuoden 2004 alusta työntekijä, joka ei kuulu Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, ja hänen työnantajansa ovat 5

7 Sijoituskohteiden markkinatuotot Kotimaiset osakkeet 21,3 % 22,7 % -13,0 % -18,6 % Eurooppalaiset osakkeet 17,9 % 12,0 % -32,4 % -17,4 % Aasialaiset osakkeet 14,2 % 17,0 % -25,3 % 1,2 % voineet hakea vapautusta työttömyysvakuutusmaksusta Työttömyysvakuu tus rahas tolta. Hakemuksia tuli 212 kappaletta. Hakemusmenettely kumottiin vuoden 2005 alusta lukien. Rahamarkkina 2,3 % 2,7 % 3,8 % 4,9 % JVK (1 3 vuotta) 3,8 % 2,8 % 4,9 % 6,3 % JVK (Benchmark) 6,7 % 4,1 % 9,8 % 5,8 % Kapitalisaatiosopimukset 3,5 % 3,8 % 4,8 % 5,4 % TVR koko omaisuus 3,3 % 4,0 % 2,9 % 3,4 % Rahaston tehtävät työsopimuslain mukaan Työsopimuslain (55/2001) 12 luvun mukaan tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa, jos kantajalle on ko. työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä vahingonkorvauksesta vähennetään Työttömyysvakuutusrahastolle pääsäännön mukaan 75 % kantajalle maksetusta työttömyyspäivärahasta työsopimuslain 12 luvun 3 :ssä säädetyin edellytyksin. Tuomioistuimen on toimitettava lainvoimainen tuomio tai päätös rahastolle tiedoksi. Jos korvausvelvollisuudesta tehdään työnantajan ja työntekijän välillä sopimus, on siinä mainittava rahastolle tuleva osuus. Työnantaja vastaa siitä, että korvauksesta vähennetty rahamäärä suoritetaan rahastolle ja sopimusjäljennös toimitetaan sille tiedoksi. Työttömyysvakuutusrahaston lakimies Sanna Kujala ja toimitusjohtaja Heikki Pohja kirjoittivat Työoikeudellisen Yhdistyksen pyynnöstä Työttömyyspäivärahan vaikutus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaan korvaukseen -nimisen artikkelin. Artikkeli julkaistiin yhdistyksen vuosikirjassa vuoden 2004 lopulla. Työttömyysvakuutusrahasto antoi kertomusvuonna tuomioistuimille 512 (346) lausuntoa, joista 19 (5) työtuomioistuimelle ja 37 (7) hovioikeuksille. Vuonna 2004 Työttömyysvakuutusrahastolle maksettiin työsopimuslain 12 luvun 3 :n perusteella tuomittuja tai sovittuja korvausosuuksia yhteensä 459 tuhatta euroa (208 tuhatta ). Työttömyysvakuutusrahasto tilittää sosiaali- ja terveysministeriölle työsopimuslain perusteella kertomusvuonna saamistaan korvauksista 50,35 % (51,7 %), mikä vastasi valtion keskimääräistä rahoitusosuutta työttömyyskassoille. Tilitys ei koske lomautuspäivärahoista saatua korvausta, koska valtio ei osallistu tämän etuuden rahoittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriölle tilitettävä määrä maksetuista korvauksista oli 204 tuhatta euroa (147 tuhatta ). Talous ja sijoitustoiminta Vuosi 2004 oli Työttömyysvakuutusrahaston kassavirran osalta ennakoitua heikompi. Talousarviossa asetettu tavoite noin 150 miljoonan euron alijäämästä ylittyi, kun työttömyyskassamenot olivat arvioitua suuremmat, työttömyysvakuutusmaksutulot alittivat ennakoidun määränsä ja työeläkelisämaksun määrä nousi tuntuvasti alkuperäisestä arviosta. Alijäämää kertyi kaikkiaan 334 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan kannalta vuosi 2004 oli haastava. Markkinoilla uskottiin vuoden alussa lähes yksimielisesti, että korot nousevat selvästi vuoden aikana. USA:ssa tämä ennuste toteutui osittain, kun lyhyet korot alkoivat nousta keskuspankin koronnostojen seurauksena. Pitkät korot sitä vastoin olivat vuoden mittaan pääosin laskusuunnassa kaikilla markkinoilla. Osakesijoitusten tuotot heilahtelivat enemmän, kun alkuvuodesta kurssit sahasivat kapeassa putkessa ja vasta loppuvuodesta koettiin selkeä nousuvaihe. Helsin- 6

8 Kpl Lausumat, sopimukset ja tuomiot/ TSL-korvaukset Lausumat (TVR) Sopimukset ja tuomioist. vahv. sovinnot Tuomiot Tsl-korvaukset gin Pörssissä osakkeet nousivat vielä yleistä kehitystäkin enemmän, kun yhtiöiden jakamat suuret osingot lisäsivät osakkeiden kiinnostavuutta. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitusomaisuuden allokaatiota muokattiin kahteen otteeseen kertomusvuoden aikana vastaamaan pienentynyttä rahamäärää. Osakkeita ja jvk-lainoja sisältäviä allokaatiosalkkuja purettiin ja varat siirrettiin rahamarkkinasijoituksiin. Sijoitustoiminnassa jouduttiin muutoinkin asettamaan likviditeetin hallinta etusijalle, mikä merkitsi joissain tapauksissa myös alhaisempaa tuottotasoa. Rahaston allokaatiosalkkujen hallinnointi tapahtui ulkopuolisten varainhoitajien ja Työttömyysvakuutusrahaston toimiston hoitamina. Vertailutuotto saavutettiin keskimäärin näissä salkuissa. Rahaston hoitaman likviditeettisalkun tuotto oli hyvää euribor-tasoa vertailuindeksiä lyhyemmästä duraatiosta huolimatta. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoiminnan keskeisinä tavoitteina ovat olleet tuottojen hyvä ennustettavuus ja pieni volatiliteetti sekä korkea likvidisyysvaatimus sijoituskohteita valittaessa. Näitä periaatteita noudattamalla sijoitustuotto on pysynyt vuodesta toiseen vakaana huolimatta suurista vaihteluista osaketuotoissa. Koko omaisuuden tuotto oli pääomilla painotettuna 3,3 prosenttia vuonna Sikäli kun rahaston hallinnoiman suhdannepuskurin määrä voidaan vakiinnuttaa nykyistä paremmin ennustettavalle uralle, on tulevaisuudessa mahdollista tavoitella parempia sijoitustuottoja tiukasta likvidisyysvaatimuksesta tinkimällä. 7

9 Tulot Vakuutusmaksut Sijoitusten jakauma 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 63,9 % 28,8 % 0,0 % e Milj Työnantajat keskim. Palkansaajat e Työnantajamaksu Palkansaajamaksu Vakuutusmaksutulo Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2004 vahvistettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä (920/2003). Se oli edellisen vuoden tapaan 0,6 % palkasta euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta maksu oli 2,5 prosenttia (2,45 %). Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,6 prosenttia (0,6 %) palkkojen määrästä euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 1,7 prosenttia (1,65 %). Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyys- vakuutusmaksu oli 0,6 prosenttia (0,6 %) palkkasummasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi yrityksiltä, yhteisöiltä ja valtion liikelaitoksilta yhteensä 980 miljoonaa euroa, kun niitä edellisenä vuonna kertyi 940 miljoonaa euroa. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistettiin samoin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. Maksun suuruus oli 0,25 % (edellisenä vuonna 0,2 %) työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,09 prosenttia (0,07 %). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua kertyi 134 miljoonaa euroa (107 milj. ). Valtionosuudet Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi Työttömyysvakuutusrahastolle työttömyysmenon valtionosuutena 607 miljoonaa euroa (563 milj. ). 2,2 % 5,1 % Rahamarkkina JVK Osakkeet Kapit. sopimukset Työministeriö maksoi Työttömyysvakuutusrahastolle työttömyysmenon valtionosuutena 99 miljoonaa euroa ( - ). Korvaukset Työttömyysvakuutusrahasto kirjasi tuloksi rahastolle työnantajien työsopimuslain 12 luvun 3 :n perusteella maksamia korvauksia 250 tuhatta euroa (61 tuhatta euroa). Sijoitusten tuotot Rahaston varat olivat tilivuoden lopussa sijoitettuina eripituisiin joukkovelkakirjoihin 79 miljoonaa euroa (144 milj. ), osakkeisiin 7 miljoonaa euroa (14 milj. ), sijoitusrahastoihin 17 miljoonaa euroa (28 milj. ), kapitalisaatiosopimuksiin 7 miljoonaa euroa (16 milj. ) ja rahamarkkinasijoituksiin 175 miljoonaa euroa (381 milj. ). Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 18 miljoonaa euroa (24 milj. ). Sijoitusten keskimääräinen pääomapainotettu tuotto oli käyvin arvoin laskettuna 3,3 prosenttia (4,0 %). Sijoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 284 miljoonaa euroa (586 milj. ). 8

10 Menot Eläketurvakeskus Työttömyysvakuutusrahasto vastasi työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä (561/1998) tarkoitetun työeläkelisämaksun suorittamisesta Eläketurvakeskukselle. Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen työeläkelisämeno oli 396 miljoonaa euroa (358 milj. ). Työeläkelisämaksua maksettiin kertymävuoden aikana ennakkona, ja lopullinen maksu oli ennakoitua suurempi. Erotus on kirjattu siirtovelkoihin. Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen kertymävuotta seuraavan vuoden aikana. Milj Menojen kehitys Menot Työttömyysaste % % - 10, , ,5-8 Valtion Eläkerahasto Työttömyysvakuutusrahasto vastasi Valtion Eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun suorittamisesta eläkerahastolle. Työeläkelisämaksumeno oli 3,8 miljoonaa euroa (2,0 milj. ). Kertomusvuoden maksun suuruuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. Kansaneläkelaitos Työttömyysvakuutusrahasto tilitti Kansaneläkelaitokselle rahoituslain (555/ 1998) 8 ja 23 :n mukaan työttömyysturvan peruspäivärahan ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen perustukien rahoittamiseen määrän, joka keskimäärin vastasi työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Ennakkomaksua suoritettiin 26 miljoonaa euroa (18 milj. ) sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen perustuen. Lisäksi rahasto on kirjannut menoksi Kansaneläkelaitoksel- le edellisten tilikausien vakuutusyhtiötilityksistä kertyvää menoa euroa ( euroa). Koulutusrahasto Työttömyysvakuutusrahasto vastasi Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 :n mukaan ammattitutkintostipendin ja aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Työttömyysvakuutusrahasto suoritti Koulutusrahastolle kertomusvuonna ennakkoa yhteensä 7 miljoonaa euroa (29 milj. ). Määrän jyrkkä pienentyminen johtuu siitä, että vuonna 2003 Koulutusrahasto sai vielä vanhaan rahoituslainsäädäntöön perustuvan ylimääräisen osuuden työnantajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta ja toisaalta siitä, että Koulutusrahasto käytti maksamiensa etuuksien rahoittamiseen omia säästöjään noin kymmenen miljoonan euron verran vuonna Työministeriö Työttömyysvakuutusrahasto vastasi palkkaturvalain (866/1998) 31 :ssä säädetyn mukaisesti valtiolle aiheutuneiden palkkaturvamenojen suorittamisesta työministeriölle. Palkkaturvakustannuksia maksettiin työministeriön lähettämän laskun perusteella 16,6 miljoonaa euroa (19,3 milj. ). 9

11 Milj Tukimaksut kassoille (TVR) Kassamenot Työttömyysaste % % - 10, , ,5-8 Työttömyyskassat Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksettiin työttömyyskassoille työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiset työttömyyspäivärahat, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisiin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustukiin ja vuorotteluvapaasta annetun lain (1305/2002) mukaisiin vuorottelukorvauksiin. Rahasto vastasi näiden etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät olleet niistä vastuussa. Työttömyyskassoille maksettiin lomautusajan päivärahojen ja työttömyysturvalaissa tarkoitettujen lisäpäivien menoista 94,5 %. Työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan 965 miljoonaa euroa (876 milj. ). Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 607 miljoonaa euroa (568 milj. ) ja työministeriön osuutena 99,3 miljoonaa euroa ( ). Rahasto suoritti lisäksi työttömyyskassoista annetun lain (603/1984) perusteella eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi jäsenmaksujen tasausta työttömyyskassoille. Tasaukseen käytettiin vuonna 2004 yhteensä 9,5 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 8,8 milj. ). Työttömyyskassojen etuusmenoista laskettuna tasaukseen käytetty rahamäärä oli hivenen pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2004 aikana Suomessa toimi 42 työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Palkansaajakassojen lukumäärä laski kahden kassafuusion johdosta 38:an. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 45,18 euroa (43,75 euroa) päivässä. Palkansaajakassat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäin tk Erityisalojen Toimihenkilöiden Erityiskoulutettujen Esittävien Taiteilijoiden IAET-kassa Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Journalistien Julkisten alojen teknisten Kemian Kunnallisvirkamiesten Kunta-alan Lakimiesten Luonnonvara-alan Lähi- ja Perushoitajien Lääkärien Maa- ja Merialojen Toimihenkilöiden Merkonomien Metallityöväen Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten Opettajien Palvelualojen Paperityöväen Posti- ja logistiikka-alan Puu- ja erityisalojen Rahoitus- ja Erityisalojen Rakennusalan Rautatieläisten Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Suomen Elintarviketyöläisten Suomen Merimies-Unionin Sähköalojen Teollisuuden toimihenkilöiden Terveydenhuoltoalan Vakuutusväen Valtion ja erityispalvelujen palkansaajien Valtion Virkamiesten Viestintäalan YTK-työttömyyskassa Yrittäjäkassat Ammatinharjoittajien ja yrittäjien tk Suomen Yrittäjäin Vakuutuslaitokset Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset (14) perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Valtiokonttori peri valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuivat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton sekä rahaston ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Perintäkorvauksia maksettiin vakuutusyhtiöille ja Valtiokonttorille yhteensä 7,4 miljoonaa euroa (7,3 milj. ). 10

12 Tapaturmavakuutuslaitokset A-Vakuutus Oy Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö Valtiokonttori Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö Ålands Ömsesidiga Skadeförsäkringsbolag Tilitys stm:lle vakuutusmaksuista vuosilta Edellisten vuosien vakuutusmaksutilitysten oikaisuista johtuvaa vuosiin kohdistuvaa menoa on kirjattu siirtovelaksi sosiaali- ja terveysministeriölle euroa ( euroa). Hallintokulut Rahaston hallintokulut olivat 1,2 miljoonaa euroa (1,0 milj. ). Tilikauden alijäämä Rahaston varsinaiset tulot olivat miljoonaa euroa (1.610 milj. ) ja menot miljoonaa euroa (1.890 milj. ). Sijoitustuottoja kertyi 21,5 miljoonaa euroa Rahaston menojen kasvu % suhteessa työttömyysasteeseen (27,5 milj. ) ja sijoituskuluja 3,7 miljoonaa euroa (3,8 milj. ), joten sijoitustuottojen nettomäärä oli 17,8 miljoonaa euroa (23,7 milj. ). Tilikauden alijäämä oli 334 miljoonaa euroa (255 milj. ). % Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteet Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että rahaston resurssit ja järjestelmät ovat riittävät rahaston toimintoja ajatellen. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskin toteutuminen ei oleellisesti vaikuta rahaston toimintoihin tai talouteen. Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että rahaston ottamat riskit ovat oikeassa suhteessa rahaston riskinkantokykyyn ja tavoitteisiin. Työttömyysvakuutusrahaston riskinsietokyky Rahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä vakuutusmaksujen säätelyn avulla, joiden suuruutta voidaan nykyisen käytännön mukaan muuttaa vain kerran vuodessa. Rahaston menojen ja tulojen ennustaminen on vaikeaa, mikä korostuu erityisesti silloin, kun suhdannepuskuri on selvästi enimmäismääräänsä pienempi. Näistä seikoista johtuen rahaston riskinsietokyky on varsin pieni. Sijoitustoiminnan muodostamat riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, ettei edes kaikkien riskien yhtäaikainen toteutuminen antaisi aihetta vakuutusmaksujen korotuksiin. 11

13 Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Laissa tarkoitettu rahaston enimmäismäärä vuonna 2004 oli noin 590 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli ker- tomusvuoden lopussa 336 miljoonaa euroa (613 milj. ). Rahastoon kertynyt ylijäämä (suhdannepuskuri) oli 219 miljoonaa euroa (553 milj. ). Siirtovelat olivat 116 miljoonaa euroa (60 milj. ) ja siirtosaamiset 51 miljoonaa euroa (26 milj. ). Suhdannepuskuri Vuosi Rahaston menot, milj Työttömyysaste % 8,8 9,0 9,1 9,1 9,8 Puskurin enim.määrä, milj Rahaston varallisuus, milj Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston hyväksymän vuotta 2005 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan noin 280 miljoonaa euroa. Milj. 450 Varallisuuden muutos % - 11 Milj Suhdannepuskurin kehitys , , , , e 2006e 2007e 2008e Yli- / alijäämä Työttömyysaste % Puskuri Laskennal. max. 12

14 Hallinto Hallintoneuvosto Valtioneuvosto nimitti työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäseniksi alkaneeksi kolmivuotiskaudeksi: toimitusjohtaja George Berner, Berner Oy teollisuusneuvos Rauno Mattila, Trafotek Oy vuorineuvos Simo Palokangas, HK Ruokatalo Oyj johtaja Esko Tulikoura, Skanska Oy toimitusjohtaja Ari Karvonen, Ari Karvonen Ky toimitusjohtaja Matti Kyytsönen, ISS Palvelut Oy henkilöstöjohtaja Aino Toikka, SOK apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi, Oulu johtaja Pekka Palola, Tampere varatuomari Matti Pelttari, Rovaniemi liikenneneuvos Heikki Lehtinen, Tampere hallituksen pj Esko Murto, Huiskulan Puutarha Oy toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, KTV talouspäällikkö Seppo Berg, Metallityöväen Liitto ent. puheenjohtaja Maj-Len Remahl, PAM puheenjohtaja Mikko Mäenpää II puheenjohtaja Helena Rissanen, TU puheenjohtaja Risto Piekka (TT) (TT) (TT) (TT) (PT) (PT) (PT) (KT) (KT) (KT) (KiSV) (MTL) (SAK) (SAK) (SAK) (STTK) (STTK) (AKAVA) Hallitus Hallintoneuvosto valitsi hallituksen jäseniksi vuodeksi 2004 työmarkkinaosapuolten esityksestä seuraavat henkilöt: osastopäällikkö Risto Alanko työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri pääsihteeri Seppo Junttila sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen johtaja Markku Koponen neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty toimitusjohtaja Arto Ojala johtaja Pertti Parmanne toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola johtaja Seppo Riski neuvottelupäällikkö Heikki Saipio sopimusjohtaja Risto Voipio TT KT STTK SAK PT AKAVA PT SAK MTL TT KT KiSV Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Parmanne ja varapuheenjohtajaksi Seppo Riski. Hallitus kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Matti Kyytsönen ja varapuheenjohtajana Mikko Mäenpää. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Valtioneuvosto nimitti uuden hallintoneuvoston kaudelle Hallitus

15 Tilintarkastajat Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Tarkastustoimintaa johti KHT, KTM Arto Kuusiola. Hallitus valitsi rahaston sisäiseksi tarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy:n. Toimisto Työttömyysvakuutusrahaston toimisto on ollut omissa tiloissa, Kalevankatu 12, Helsinki. Henkilöstö Rahaston toimitusjohtajana toimi oikeustieteen kandidaatti Heikki Pohja. Rahaston sijoitustoimintaa ja taloutta hoiti talousjohtaja, KTM Tapio Oksanen apunaan salkunhoitaja, KTM Petteri Vaarnanen lukien. Sijoitustoiminnan maksuliikennettä ja kirjanpitoa hoitivat yo-merkonomi Kaija Viertola ja hänen äitiyslomansa sijaisena merkonomi Eeva Pursiainen. Työttömyyskassojen ennakoita ja maksuliikennettä sekä kirjanpitoa hoiti merkonomi Soile Vesa. Työttömyysvakuutusmaksun perinnän toimeenpanoa ja tilityksiä seuraavana laskentasihteerinä toimi saakka yo-merkonomi Tuija Pahikka-aho. Vakuutusyhtiöiden tilityksiä selvittivät alkuvuodesta myös KTM Jukka Ilmonen ja ylioppilas Annika Holopainen. HSO-sihteeri Outi Verronen on toiminut johdon sihteerinä ja palkanlaskijana. Lakimiehenä on toiminut oikeustieteen kandidaatti Sanna Kujala ja työsopimuslakiasioissa avustavana osa-aikaisena lakimiehenä alkaen oikeustieteen kandidaatti Sini Sivonen. Toimistosihteerinä ja lakimiehen avustajana toimi Nina Knappe. Työttömyysvakuutusmaksun perinnän toimeenpanon valvontaa on hoitanut alkaen ekonomisti Juhana Valve. Hänen apunaan toimi syksyllä osa-aikaisena työntekijänä valt. yo Hannu Tyyskä sekä Koulutusrahaston työntekijä Tiina-Riitta Nurminen. Tietohallintopäällikön tehtäviä hoiti osaaikaisesti (30 %) Koulutusrahaston tietohallintopäällikkö Pirkko Levänen. Edustukset Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi Heikki Pohja ja varajäsenenä Tapio Oksanen. Sopimukset Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kanssa allekirjoitettiin vuotta 2004 koskeva työttömyysetuuksien rahoituslain 21 :ssä tarkoitettu sopimus työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä, tilittämisestä ja perimiskulujen korvaamisperusteista. Vuotta 2005 koskeva sopimus allekirjoitettiin Vastaavat sopimukset tehtiin Valtiokonttorin kanssa valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja valtion liikelaitosten työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perimisestä ja perimiskulujen korvaamisesta. Jäsenyydet Työttömyysvakuutusrahasto on työttömyysvakuutuksen kansainvälisen yhteisjärjestön International Social Security Associationin (ISSA) ja vastaavan Euroopan unionin jäsenmaiden järjestön European Social Insurance Platformin (ESIP) jäsen. 14

16 Avainluvut 2004 muutos % Vakuutusmaksutulo % Muut tulot (STM ja TM) % Maksuprosentit - palkansaajamaksu 0,25 0,20 0,40 0,70 - työnantajamaksu alempi 0,60 0,60 0,70 0,80 - työnantajamaksu ylempi 2,50 2,45 2,70 3,10 Menot yhteensä, milj.euroa % Työttömyyskassat (TVR) % Työttömyyskassat (STM) % Työttömyyskassat (TM) 99 - Eläketurvakeskus (työeläkelisä) % Koulutusrahasto 7-76 % Kansaneläkelaitos % Työministeriö (palkkaturva) % Hallintokulut 1,2 12 % 1,0 0,9 0,6 Yli- / alijäämä % Sijoitusten tuotto- % käyville arvoille 3,3 4,0 2,9 3,4 Suhdannepuskuri, milj.euroa % Rahamarkkinasijoitukset % Joukkolainat % Osakkeet % Muut sijoitukset % Kassojen maksamat etuudet, TVR:n osuus milj. euroa ja %-osuus kaikista %- %- %- %- %- milj. osuus milj. osuus milj. osuus milj. osuus milj. osuus Koulutuspäivärahat 7,2 0,7 5,9 0,7 3,3 0,4 4,6 0,6 4,2 0,5 Lomautuspäivärahat 139,9 14,5 141,7 16,2 108,1 14,0 78,3 10,1 73,0 9,2 Lisäpäivien päivärahat 125,0 12,9 123,7 14,1 148,0 19,2 203,6 26,3 220,0 27,7 Muut päivärahat 555,5 57,5 487,9 55,7 413,2 53,6 389,6 50,4 402,9 50,6 Vuorottelukorvaus 32,9 3,4 36,7 4,2 29,0 3,8 30,4 3,9 24,4 3,1 Koulutustuki 77,9 8,1 50,9 5,8 46,7 6,1 41,5 5,4 49,0 6,2 Lapsikorotus 9,7 1,0 8,5 1,0 7,2 0,9 9,3 1,2 7,4 0,9 Jäsenmaksujen tasaus 9,5 1,0 8,8 1,0 10,1 1,3 11,3 1,5 9,5 1,2 Hallintoapurahat 8,0 0,8 11,9 1,4 4,8 0,6 5,0 0,6 5,1 0,6 Yhteensä 965,4 875,9 770,4 773,6 795,5 15

17 Tuloslaskelma TULOT Viite Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,32 Viivästys- ja yliaikakorot , ,76 Tulot työnantajamaksuista yhteensä , ,08 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,45 Viivästys- ja yliaikakorot , ,51 Tulot palkansaajamaksuista yhteensä , ,96 STM tulot , ,70 TM tulot ,08 0,00 TSL:n mukaiset korvaukset , ,36 Rahaston varsinaiset tulot yhteensä , ,10 MENOT Eläketurvakeskus , ,30 Valtion Eläkerahasto , ,00 Kansaneläkelaitos , ,00 Koulutusrahasto , ,00 Työministeriö , ,50 Työttömyyskassat (TVR) , ,95 Työttömyyskassat (TM) ,08 0,00 Työttömyyskassat (STM) , ,52 Vakuutusyhtiöt, hoitokorvaukset , ,70 Tyött.vak osuus STM:lle , ,00 Rahaston hallintokulut , ,96 Rahaston varsinaiset menot yhteensä , ,93 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN KORKOJA , ,83 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitustuotot , ,57 Sijoituskulut , ,00 Sijoitustuottojen netto , ,57 Eläketurvakeskuksen ja Valtion Eläkerahaston korkoutus , ,92 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,34 16

18 Tase VASTAAVAA Viite PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,86 Aineelliset hyödykkeet , ,51 Sijoitusomaisuus Kiinteistöosakkeet , ,90 Noteeratut osakkeet , ,53 Sijoitusrahastot , ,43 Kapitalisaatiosopimukset , ,86 Joukkovelkakirjat , ,49 Rahamarkkinasijoitukset , ,19 Sijoitusomaisuus yhteensä , ,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahoitusomaisuus Siirtosaamiset , ,09 Rahat ja pankkisaamiset , ,08 Rahoitusomaisuus yhteensä , ,17 YHTEENSÄ VASTAAVAA , ,94 VASTATTAVAA YLI-/ALIJÄÄMÄ edellisiltä vuosilta , ,15 tilikaudelta , ,34 Kertynyt yli-/alijäämä , ,81 VIERAS PÄÄOMA Siirtovelat , ,13 Vieras pääoma yhteensä , ,13 YHTEENSÄ VASTATTAVAA , ,94 17

19 Tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTEET Tuloslaskelma ja tase Työttömyysvakuutusrahaston tuloslaskelma on tilitys, joka kertoo mistä ja millä perusteella rahasto on saanut varoja käyttöönsä ja mihin lakien ja asetusten määräämiin tarkoituksiin varat on käytetty. MENOJEN KIRJAAMISPERUSTEET Tukimaksut työttömyyskassoille Työttömyyskassamaksujen ennakot maksetaan kassoille kuukausittain edellisen tilikauden lopussa hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Vakuutusvalvontavirasto toimittaa TVR:lle kuukausittain tilastot kassojen asiakkailleen maksamien tukien kertymästä, jonka perusteella rahasto on joulukuun lopussa jaksottanut ennakkomaksujen ja toteutuneen kassamaksun kassakohtaisesti saamiseksi tai velaksi kirjanpidossaan. Jaksotus on tehty etuisuuslajikohtaisesti. Tulojen kirjaamisperusteet Vakuutusmaksutulot kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausi-ilmoitusten perusteella. Vakuutusyhtiö ilmoittaa kuukausiilmoituksessa sille kuukauden aikana kertyneiden työttömyysvakuutusmaksujen ja vakuutusyhtiön maksettavaksi lasketun koron ja viivästyskoron määrän, jotka vakuutusyhtiö suorittaa rahastolle sopimuksen mukaisesti. Siten joulukuulta annettavassa kuukausi-ilmoituksessa vakuutusyhtiö ilmoittaa sille joulukuun loppuun kertyneiden vakuutusmaksujen määrän ja sopimuksen mukaisen koron. Tuloslaskelma sisältää vakuutusyhtiölle joulukuussa kertyneet vakuutusmaksut, jotka maksetaan rahastolle seuraavana vuonna. Perinnässä olevat saamiset Laiminlyödyt, ulosotossa olevat, vireillä olevissa konkursseissa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa olevien yritysten työttömyysvakuutusmaksut vakuutusyhtiöt perivät ja valvovat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisen sopimuksen antamin valtuuksin. Vakuutusyhtiöt tilittävät kertyneet vakuutusmaksut kuukausi-ilmoituksissaan. Tilikauden lopussa perinnässä ja pakkoperinnässä olleet vakuutusmaksut eivät siten sisälly rahaston maksutuloon eivätkä vakuutusmaksusaamisiin vuonna Perinnässä olevat työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, Uudet erääntyneet Normaaliperinnässä Pakkoperinnässä Erikoisperinnässä Perinnässä olevat Velkasaneerauksessa Konkurssivalvonnassa Yhteensä Perinnässä olevat palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut, Uudet erääntyneet Normaaliperinnässä Pakkoperinnässä Erikoisperinnässä Perinnässä olevat Velkasaneerauksessa Konkurssivalvonnassa Yhteensä

20 Varat työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuksiin saadaan sosiaali- ja terveysministeriöltä ja työministeriöltä. Tulot ministeriöiltä ja menot työttömyyskassoille on kirjattu sen suuruisina, minkä verran kutakin etuutta työttömyyskassat ovat maksaneet asiakkailleen. Maksut Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle sekä niiden korkoutus Eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain 12 c :n (561/1998) mukaan tilikaudelta suoritettavat maksut perustuvat Eläketurvakeskuksen antamaan arvioon, jota tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvion erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai siirtovelaksi. Maksut esitetään tuloslaskelmassa korkouttamattomana. Lopullisen maksun määrä saadaan Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan vuoden keväällä ja lopullisen ja tilinpäätöksessä käytetyn maksuarvion erotus esitetään korjauksena, edellisen vuoden tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Eläketurvakeskus korkouttaa TVR:n maksettavaksi pannut veloitukset laskuperustekorkoa käyttäen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu maksu on korkoutettu tilikauden loppuun (veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvittää TVR:lle korkoa tämän suorittamien todellisten maksujen ja todellisten maksuajankohtien mukaan (hyvityskorko). Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurvakeskuksen ja TVR:n sopimaan selvitysajankohtaan (edellisen vuoden veloituskorko). TVR:n kaikkiin edelliseltä vuodelta suorittamille maksuille lasketaan vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen vuoden maksun hyvityskorko). Valtion Eläkerahaston osalta maksujen veloitus- ja hyvityskorko lasketaan vastaavalla tavalla. Tilikauden ja edellisen vuoden veloitus- ja hyvityskorkoutukset on eritelty liitetiedoissa ja niiden nettosumma on esitetty tuloslaskelmassa nimikkeellä Eläketurvakeskuksen ja Valtion Eläkerahaston maksujen korkoutus. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Työttömyysvakuutusrahastolla ei ole ollut kirjanpitoon kirjattua menojäännöstä ennen vuotta Vuoden 2002 tilinpäätöksessä on siirrytty ensimmäistä kertaa suunnitelman mukaisiin poistoihin. Poistot on laskettu käyttöomaisuuden arvioidun pitoajan mukaan. Rahaston toimistotilan remonttikustannukset on jaksotettu 10 vuoden pitoajalle, atk-laitteet ja ohjelmat 3 vuoden ja konttorin kalusteet 3 vuoden pitoajalle. Vuoden 2004 tilinpäätös on laadittu tätä käytäntöä soveltaen. SIJOITUSTEN ARVOSTUS Osakkeet Osakkeet kirjataan hankintamenoon. Arvostus suoritetaan salkku- ja osakekohtaisesti alimman arvion periaatetta noudattaen. Mikäli tilinpäätöspäivän markkinaarvo on alempi kuin kirjanpitoarvo, alennetaan kirjanpitoarvo markkina-arvon suuruiseksi. Arvonalennus kirjataan sijoituksen kuluiksi. Vuosien 2003 ja 2004 arvonalennusten palautus on laskettu samanlajisten osakkeiden arvonmuutoksista ja kirjattu sijoitustuotoksi. Sijoitusrahastot Sijoitusrahastot kirjataan ja arvostetaan tilinpäätöksessä soveltuvin osin niin kuin osakkeet. Vakuutusyhtiöiden kapitalisaatiosopimukset Kapitalisaatiosopimukset on arvostettu takaisinostoarvoon. Joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjat kirjataan hankintamenoon. Hankintamenon ollessa nimellisarvoa korkeampi jaksotetaan ylikurssi juoksuajalle sijoitustuottojen vähennykseksi. Koska joukkovelkakirjat on tarkoitettu pidettäväksi juoksuajan loppuun, niistä ei tehdä arvonalennuksia markkina-arvon painuessa kirjanpitoarvoa pienemmäksi. Indeksilainat Sellaiset jvk-lainat, joiden tuotto muodostuu korkotuoton lisäksi jonkintyyppisen indeksin tuotosta, on arvostettu alimman arvon periaatteella liikkeeseenlaskijan antaman hintanoteerauksen perusteella. Vuoden lopun markkina-arvona on käytetty velkakirjan ja muun kohde-etuuden arvojen summaa. Rahamarkkinasijoitukset Rahamarkkinasijoitukset on kirjattu ja esitetty hankintamenon suuruisina. Sijoitus- ja yritystodistusten käypänä arvona on pidetty rahalaitoksen ilmoittamaa markkinahintaa, muiden rahamarkkinasijoitusten käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa. 19