TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2001

Transkriptio

1 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2001

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 2 Yleistä... 4 Tulot... 7 Menot... 8 Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri... 9 Hallinto Tuloslaskelma Tas e Tilinpäät ö ksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus Lainsääd ä ntö... 26

3 Toimitusjohtajan katsaus Työttömyysvakuutusrahaston toiminnassa vuosi 2001 merkitsi suurta muutosta aiempaan. Rahaston tehtävät ja vastuu kasvoivat olennaisesti ja rahastosta tuli entistä itsenäisempi ja merkittävämpi toimija työttömyysvakuutusmaksun perinnässä, työttömyysetuuksien rahoituksessa ja sijoitustoiminnassa. Taustalla on valtionhallinnon yleisempi pyrkimys siirtää toimeenpanoon liittyvät tehtävät pois lainsäädännön valmistelusta ja valvonnasta vastuussa olevilta ministeriöiltä. Työttömyysturvan toimeenpanoon liittyvät tehtävät on siirretty pääosin Vakuutusvalvontavirastolle ja työttömyysvakuutusrahastolle. Vakuutusvalvontavirasto sai myös tehtäväkseen työttömyysvakuutusrahaston talouden valvonnan yleisvalvonnan säilyessä sosiaali- ja terveysministeriöllä. Rahastolle siirtyi kertomusvuoden maaliskuun alusta vastuu työttömyysvakuutusmaksun perintämenettelyn ohjauksesta, valvonnasta ja kehittämisestä. Tämä johti rahaston entistä laajempaan yhteistyöhön Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja sen jäseninä olevien vakuutuslaitosten kanssa. Kertomusvuoden aikana neuvoteltiin vuotta 2002 koskeva perintäsopimus kokonaan uudelta pohjalta ja aloitettiin mittava työttömyysvakuutusmaksun perinnän ohjeistustyö. Huhtikuun alusta alkaen rahasto sai tehtäväkseen vastata itsenäisesti työttömyyskassojen ennakoista ja niiden käytön seurannasta. Tehtäviin lisättiin myös kassojen valtionosuuksien maksatus. Uudistuksesta seurasi, että työttömyyskassat hakivat lokakuussa seuraavan vuoden (2002) ennakot työttömyysvakuutusrahastolta eikä enää sosiaali- ja terveysministeriöltä. Työttömyysvakuutusrahasto myös päätti ensimmäistä kertaa työttömyyskassoille maksetusta jäsenmaksujen tasauksesta. Näiden rahaston kahden päätehtävän, työttömyysvakuutusmaksun perinnän ja työttömyysetuuksien rahoituksen, ohella korostui kolmantena tehtäväalueena sijoitustoiminta. Sijoitettavan pääoman määrä kasvoi kertomusvuoden aikana tuntuvasti ja rahasto päätti myös aloittaa oman salkun hoitamisen. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät lisääntyivät vielä uuden, voimaan tulleen työsopimuslain myötä. Työsopimuslain mukaan työttömyysvakuutusrahasto on yksi osapuoli työsuhteen päättämistä koskevissa riita-asioissa, jos niissä päätetään ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saaneen henkilön oikeudesta vahingonkorvaukseen työttömyysajan palkkamenetyksistä. Kun lakia sovelletaan vasta sen voimassaoloaikana ilmoitettuihin työsuhteen päättämisiin tai lomautuksiin, ei rahaston tietoon tullut kertomusvuoden aikana kuin muutama tällainen riita-asia. Juttujen määrä kasvanee tuntuvasti vuoden 2002 aikana, sillä työsopimuslaki koskee tuomioistuimessa päätettävien riita-asioiden ohella myös osapuolten kesken sovittavia vahingonkorvaustapauksia. Toimitusjohtajan katsaus 2

4 Työttömyysvakuutusrahasto ei enää voinut selviytyä lisääntyneistä tehtävistään entisellä kahden hengen toimistollaan. Kertomusvuoden aikana rahastoon palkattiin laskentasihteeri ja rahoituspäällikkö ja päätettiin lisäksi rahoitussuunnittelijan palkkaamisesta. Vuoden 2002 talousarviota käsitellessään hallinto päätti tämän lisäksi varautua vielä yhteen lisärekrytointiin vuoden 2002 aikana, jos tarve niin vaatii. Marraskuussa työmarkkinajärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta. Kokonaisuudistus sisältää esityksen merkittävästä lisätehtävästä työttömyysvakuutusrahastolle, jos nykymuotoinen työttömyyseläke lakkautetaan ehdotuksen mukaisesti. Työttömyyseläkkeeseen sisältyvä työnantajan omavastuu pitäisi toteuttaa työttömyysturvajärjestelmässä ja sen toimeenpanosta vastaisi rahasto. Asiaa koskeva lainsäädäntövalmistelu on käynnistynyt ja vasta sen yhteydessä keväällä 2002 selviää, kuinka mittavasta ja mistä alkaen toteutuvasta tehtävälisäyksestä tässä on kyse. Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi kertomusvuoden aikana ennakoitua paljon paremmin. Työttömyyskassamenot alittivat ja työttömyysvakuutusmaksutulot ylittivät selvästi talousarvioluvut. Sijoitustoiminnassa osakkeiden osuus oli sen verran pieni, ettei rahasto jäänyt pörssikurssien laskusta huolimatta merkittävästi tuottotavoitteistaan. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin määrä ylittikin kertomusvuoden lopussa noin miljardilla markalla lakisääteisen enimmäismääränsä. Rahaston tarkoitusta ja talouden suhdannekiertoa ajatellen tästä oli hyötyä koko kansantaloudellekin ja työttömyysvakuutusrahasto saattoi tähän nojaten esittää työttömyysvakuutusmaksujen määrien alentamista vuodelle Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti rahaston esityksen Työttömyysvakuutusmaksujen alentamispäätös vuodelle 2002 vähentää vakuutusmaksutuloa noin 300 miljoonaa euroa eli 1800 miljoonaa markkaa vuoden 2001 tasosta. Rahaston vuoden 2002 tilinpäätös tulee olemaan alijäämäinen, jolloin suhdannepuskurin koko putoaa lähelle sen lakisääteistä enimmäismäärää. Edellä kerrottu voimakas muutos rahaston toiminnassa on vaatinut hallinnolta, henkilökunnalta ja yhteistyökumppaneiltamme suurta venymistä ja joustamista. Haluankin kiittää hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniä asiallisesta, tehokkaasta ja tulevaisuuteen tähtäävästä rahaston toiminnan ohjaamisesta. Henkilöstöä kiitän suuresta työtehosta ja tunnollisuudesta jatkuvasti kasvavissa työpaineissa. Kiitän myös kaikkia yhteistyökumppaneitamme hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä rahaston tehtävien asianmukaiseksi täyttämiseksi. Heikki Pohja toimitusjohtaja Toimitusjohtajan katsaus 3

5 Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 1. LAINSÄÄDÄNNÖLLISET PUITTEET Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä Vakuutusvalvontaviraston valvoma itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on työttömyysturvaetuuksien rahoittaminen. Toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), joka tuli voimaan , asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98), joka tuli voimaan sekä työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/98), joka tuli voimaan Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin muutoksella työttömyysvakuutusrahastolle annettiin lukien vastuu työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanon ohjaamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työeläkelisien ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi vuoden 2001 lopulla työttömyysvakuutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen neuvotteleman sopimuksen, jonka mukaan työttömyysvakuutusrahas- to voi maksaa kertymävuoden arvioidun työeläkelisämaksun kokonaan ennakkona. Näin rahastolle ei enää jäisi työeläkelisästä johtuvaa siirtovelkaa tilivuoden lopussa. Velkapääomalle on maksettu korkoa laskuperustekoron (kertomusvuonna 5,75 %) mukaan. Työeläkelisämaksun lopullinen määrä vahvistetaan kuitenkin edelleen vasta seuraavan vuoden toukokuussa, jolloin mahdollinen maksun palautus tai lisämaksu suoritetaan seuraavan kesäkuun aikana. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain 19 a :n (556/1998) nojalla hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrän jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Tasaukseen ei voitu käyttää koko hallintoneuvoston aiemmin päättämää määrää (70 mmk), koska työttömyyskassamenot jäivät vuonna 2000 ennakoitua pienemmiksi. Työttömyyskassalaissa on säädetty tasaukseen käytettävästä enimmäismäärästä, joka on 0,75 % työttömyyskassojen kalenterivuonna maksamista etuuksista. Työttömyysvakuutusrahasto on työttömyyskassalain 19 a :n 2 momenttiin tehdyn muutoksen (913/2000) jälkeen määrännyt Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 4

6 RAHASTON HENKILÖ KUNTA Edessä vasemmalta laskentasihteeri Tuija Pahikka-aho, toimitusjohtaja Heikki Pohja ja taloussihteeri Tuire Tuomola, takana rahoituspäällikkö Tapio Oksanen Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 5

7 alkaen ne perusteet, joiden mukaan jäsenmaksujen tasaus maksetaan kassoille. Rahasto vastaa lisäksi palkkaturvasta annetun lain (866/98) nojalla valtion palkkaturvamenoista sekä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijäin lomautuksista ja työttömyysturvan lisäpäivistä sekä erorahasta, erorahan aikuiskoulutuslisästä ja ammattikoulutusrahasta aiheutuvista menoista. Työttömyysvakuutusrahasto on rahoittanut alkaen aikuiskoulutustuen ansio-osan ja hallintokulut. Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 :n nojalla Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Huhtikuun alusta voimaan tulleen työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/ 2001) mukaan työttömyyskassojen ennakoiden haku ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta siirtyivät sosiaalija terveysministeriöltä työttömyysvakuutusrahastolle. Sosiaali- ja terveysministeriö myös maksaa rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain jaettuna tasasuuruisiin kuukausieriin, ellei työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johdu. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin alkaen. Uuden voimaan tulleen työsopimuslain (55/2001) mukaan tuomioistuimen on kuultava työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevissa riita-asioissa, jos kantajalle on maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Tästä päivärahamenosta on vahingonkorvaukseen tuomitun työnantajan pääsäännön mukaan maksettava 75 % työttömyysvakuutusrahastolle. Jos korvausvelvollisuudesta tehdään sopimus, on siinä mainittava rahastolle tuleva osuus. Työttömyysvakuutusrahastolle suoritettavasta korvauksesta samoin kuin sopimusjäljennöksen toimittamisesta vastaa työnantaja. Rahaston toimintaa on kertomusvuoden aikana kehitetty ja henkilöstöresursseja vahvistettu vastaamaan lisääntyviä tehtäviä. Toimitilat on vuokrattu Koulutus- ja erorahastolta, jolta myös on ostettu toimistopalveluja. 2. TALOUS JA SIJOITUSTOIMINTA Sijoitusmarkkinat kehittyivät samankaltaisesti kuin vuonna Osakekurssit laskivat toista vuotta peräkkäin, ja korot olivat laskussa pääosan vuotta Keskeiset osakeindeksit laskivat tarkastelukaudella %, ja korkoindeksit nousivat 5 6 %. Rahaston varsin korkopainotteinen sijoitussalkku menestyi näissä oloissa kohtuullisesti, ja sijoitukset tuottivat markkina-arvoilla laskettuna 3,4 prosenttia. Rahaston vuodelle 2001 hyväksyttyä sijoitussuunnitelmaa tarkistettiin Johtokunta päätti , että rahasto perustaa oman sijoitussalkun. Oman salkun hoito käynnistyi marraskuussa. Muutoin sijoitusomaisuuden hoito jatkui edellisvuonna päätetyllä tavalla siten, että osa sijoitusomaisuudesta on ollut yhtä suurina osuuksina kolmen ulkopuolisen salkunhoitajan hoidettavana. Lisäksi maksuliiketilillä olleita varoja on sijoitettu aktiivisesti, mutta lyhytaikaisesti niin, että maksuvalmius on koko ajan säilynyt hyvänä. Maksuliikepankki valittiin syksyllä tarjouskilpailun perusteella. Rahamarkkinasijoittamista on niinikään kilpailutettu ja sijoittamista sen perusteella hajautettu. Johtokunta hyväksyi sijoitussuunnitelman vuodelle Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 6

8 TULOT TYÖ NANTAJAN TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSMAKSU Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2001 vahvistettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä (1066/2000). Se laski 0,8 prosenttiin (edellisenä vuonna 0,9 %) palkasta palkkasumman ensimmäiseen viiteen miljoonaan markkaan saakka ja sen ylittävältä osalta maksu oli 3,1 prosenttia (3,45 %). Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,8 prosenttia (0,9 %) palkkasummasta ja viiden miljoonan markan ylittävältä osalta 1,8 prosenttia (2 %). Työttömyysturvalain 1a :ssä (1317/94) tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,8 prosenttia (0,9 %) palkkasummasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi yrityksiltä, yhteisöiltä ja valtion liikelaitoksilta yhteensä mmk, kun niitä edellisenä vuonna kertyi mmk. PALKANSAAJAN TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSMAKSU Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistettiin samoin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä. Maksun suuruus oli 0,7 % (edellisenä vuonna yksi prosentti) työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,4 prosenttia. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua kertyi mmk, kun sitä edellisenä vuonna kertyi mmk. VALTIONOSUUS Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi työttömyysvakuutusrahastolle valtionosuuksien ennakkoa vuoden 2001 huhti-joulukuussa mmk. KORVAUKSET Työttömyysvakuutusrahasto kirjasi tuloksi Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan rahastolle välittämän korvauksen, jolla laittomaan irtisanomiseen syyllistynyt työnantaja korvasi tuomioistuimen päätökseen perustuen työntekijän saaman työttömyyspäivärahan rahoituskustannuksia. Rahaston saama korvausosuus oli mk. Uuden työsopimuslain mukaisia korvausosuuksia ei vielä saatu kertomusvuonna. SIIRTYMÄ MAKSU Työttömyysvakuutusrahastolle ei enää maksettu kertomusvuonna työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun asetuksen 3 :ssä tarkoitettua siirtymämaksua, koska lainkohta kumottiin vuoden 2000 lopussa. Talousarviossa oli ennakoitu siirtymämaksun tuotoksi 60 mmk. Siirtymämaksua määrättäessä oli alunperin tarkoitus verrata vuonna 2000 maksettuihin etuuksiin kohdistuvia valtion ja työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuuksia siihen, mitä sanottujen menojen valtion ja Työttömyyskassojen keskuskassan rahoitusosuudet olisivat olleet vuonna 1998 voimassa olleen vanhan lainsäädännön perusteella. SIJOITUSTEN KORKOTULOT Rahaston varat olivat tilivuoden lopussa sijoitettuina eri pituisiin joukkovelkakirjoihin 759 mmk (674 mmk), osakkeisiin 79 mmk (52 mmk), sijoitusrahastoihin 225 mmk (137 mmk), kapitalisaatiosopimuksiin 208 mmk (197 mmk) ja rahamarkkinasijoituksiin mmk (2 634 mmk). Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 122 mmk (78 mmk). Sijoitusten keskimääräinen tuotto oli 3,4 prosenttia. Sijoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa mmk (3 697 mmk). Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 7

9 MENOT ELÄ KETURVAKESKUS Työttömyysvakuutusrahasto vastasi työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä (561/1998) tarkoitetun työeläkelisämaksun suorittamisesta Eläketurvakeskukselle. Kertomusvuoteen kohdistuva Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen työeläkelisämeno oli mmk (1 894 mmk). Työeläkelisämaksua maksettiin kertymävuoden aikana mahdollisimman paljon ennakkona niin, että vuoden vaihteessa siirtovelaksi jäi enää 243 mmk (1 105 mmk). Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. Vuoden 2000 lopullinen meno oli mmk. VA LT I O N E L Ä KERAHASTO Työttömyysvakuutusrahasto vastasi valtion eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun suorittamisesta eläkerahastolle. Kertomusvuoteen kohdistuva työeläkelisämaksumeno oli 55 mmk. Rahaston arvioidaan saavan palautuksena vuonna 2001 maksamistaan ennakoista 13 mmk. Kertomusvuoden maksun suuruuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. Vuoden 2000 lopullinen meno oli 83 mmk, joka kuitenkin koostui useamman vuoden maksusta. KANSANELÄ KELAITOS Työttömyysvakuutusrahasto tilitti kansaneläkelaitokselle rahoituslain (555/1998) 8 ja 23 :n mukaan työttömyysturvan peruspäivärahan ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen perustukien rahoittamiseen määrän, joka keskimäärin vastasi työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Ennakkomaksua suoritettiin 345 mmk (415 mmk) sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen perustuen. KOULUTUS- JA ERORAHASTO Työttömyysvakuutusrahasto vastasi koulutusja erorahastosta annetun lain (537/1990) 4 :n mukaisen määrän suorittamisesta Koulutus- ja erorahastolle. Maksun suuruuden vahvisti rahaston esityksestä sosiaali- ja terveysministeriö ja se oli 0,075 prosenttia työnantajan maksamista palkoista. Työttömyysvakuutusrahasto suoritti koulutus- ja erorahamaksun ennakkoa 199 mmk (133 mmk). Lopullinen maksun määrä vahvistetaan palkkatilaston valmistuttua. TYÖ MINISTERIÖ Työttömyysvakuutusrahasto vastasi palkkaturvalain (866/1998) 31 :ssä säädetyn mukaisesti valtiolle aiheutuneiden palkkaturvamenojen suorittamisesta työministeriölle. Palkkaturvakustannuksia maksettiin työministeriön lähettämän laskun perusteella 116 mmk (96 mmk). TYÖ TTÖ MYYSKASSAT Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksettiin työttömyyskassoille työttömyysturvalain (602/1984) mukaiset työttömyyspäivärahat, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaiset koulutustuet, vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaiset vuorottelukorvaukset ja työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (1402/1997) mukaiset koulutuspäivärahat. Rahasto vastasi näiden etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät olleet niistä vastuussa. Työttömyyskassoille maksettiin lomautusajan päivärahojen ja työttömyysturvalain 26 :n tarkoittamien lisäpäivien menoista 94,5 %. Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 8

10 Rahasto suoritti lisäksi työttömyyskassoista annetun lain (603/1984) perusteella eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi jäsenmaksujen tasausta työttömyyskassoille 67,2 mmk (70) mmk. Työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan mmk (5 097 mmk). Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille mmk. VAKUUTUSYHTIÖ T Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Valtiokonttori peri valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuivat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton sekä rahas- ton ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Perintäkorvauksia maksettiin vakuutusyhtiöille ja Valtiokonttorille yhteensä 46,4 mmk (47,1 mmk). HALLINTOKULUT Rahaston hallintokulut olivat 3,4 mmk (1,9 mmk). KORKOKULUT Työeläkelisävastuun nettokorkomeno oli 1,1 mmk (34,7 mmk). TILIKAUDEN YLIJÄÄM Ä Rahaston varsinaiset tulot olivat mmk (9 503 mmk) ja menot mmk (7 771 mmk). Sijoitustuottoja kertyi 182,6 mmk (98,9 mmk) ja sijoituskuluja 59,8 mmk (20,9 mmk), joten sijoitustuottojen nettomäärä oli 122,8 mmk (77,9 mmk). Tilikauden ylijäämä oli mmk (1 775 mmk). RAHASTON VARALLISUUSASEMA JA SUHDANNEPUSKURI Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Laissa tarkoitettu rahaston enimmäismäärä vuonna 2001 oli noin mmk (noin 500 miljoonaa euroa). Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa mmk (4 027 mmk). Rahaston kertynyt ylijäämä oli mmk (2 669 mmk) ja siirtovelat 443 mmk (1 358 mmk), johon sisältyy Eläketurvakeskukselle olevaa velkaa työeläkelisämaksusta 243 mmk (1 105 mmk) ja työministeriölle olevaa velkaa palkkaturvamenosta 116 mmk (96 mmk). Rahaston hallintoneuvoston hyväksymän vuotta 2002 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan bruttomääräisesti noin 533 miljoonaa euroa (3 167 mmk) ja nettomääräisesti 502 miljoonaa euroa (2 987 mmk). Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 9

11 HALLINTO HALLINTONEUVOSTO Valtioneuvosto nimitti 10. joulukuuta 1998 työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäseniksi alkavaksi kolmivuotiskaudeksi: konsernijohtaja Björn Mattsson, Danisco Finland Oy toimitusjohtaja Simo Palokangas, HK Ruokatalo Oyj yrittäjäneuvos Taisto Sorjonen, Tasowheel Oy johtaja Esko Tulikoura, Skanska Oy (TT) (TT) (TT) (TT) toimitusjohtaja Ari Karvonen, Ari Karvonen Ky toimitusjohtaja Matti Kyytsönen, ISS Suomi Oy henkilöstöjohtaja Aino Toikka, SOK (PT) (PT) (PT) apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi, Oulu projektijohtaja Marjatta Miettinen, Helsinki henkilöstöjohtaja Pekka Palola, Tampere (KT) (KT) (KT) hallintojohtaja Leena Rantanen, Kirkkohallitus (KiSV) toimitusjohtaja Esko Murto, Huiskulan Puutarha Oy (MTL) talouspäällikkö Seppo Berg, Metallityöväen Liitto toimialajohtaja Pekka Rautaporras, KTV puheenjohtaja Maj-Len Remahl, PAM (SAK) (SAK) (SAK) puheenjohtaja Christina Holmlund, SUORA puheenjohtaja Mikko Mäenpää puheenjohtaja Risto Piekka (STTK) (STTK) (AKAVA) Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Mikko Mäenpää ja varapuheenjohtajana Matti Kyytsönen. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 10

12 JOHTOKUNTA Hallintoneuvosto valitsi johtokunnan jäseniksi vuodeksi 2001 työmarkkinaosapuolten esityksestä seuraavat henkilöt: osastopäällikkö Risto Alanko työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri pääsihteeri Seppo Junttila johtaja Markku Koponen TT KT STTK PT neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty AKAVA lakimies Janne Metsämäki SAK toimitusjohtaja Arto Ojala osastopäällikkö Pertti Parmanne toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola johtaja Seppo Riski neuvottelupäällikkö Heikki Saipio sopimusjohtaja Risto Voipio PT SAK MTL TT KT KiSV Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Seppo Riski ja varapuheenjohtajaksi Pertti Parmanne. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa. Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 11

13 TILINTARKASTAJAT Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Arthur Andersen Oy. Tarkastustoimintaa johti KHT, KTM Simo Koskenlahti. TOIMISTO Työttömyysvakuutusrahaston toimisto on ollut Koulutus- ja erorahaston toimitilojen yhteydessä, Kalevankatu 12, Helsinki. Rahaston toimitusjohtajana toimi oikeustieteen kandidaatti Heikki Pohja. Rahaston maksuliikennettä ja kirjanpitoa hoiti taloussihteeri Tuire Tuomola, työttömyyskassojen ennakoita ja osin myös maksuliikennettä ja kirjanpitoa laskentasihteeri Tuija Pahikka-aho ( alkaen) sekä sijoitustoimintaa rahoituspäällikkö Tapio Oksanen ( alkaen). EDUSTUKSET Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi Heikki Pohja, joka myös edusti rahastoa sosiaali- ja terveysministeriön eri lainvalmisteluhankkeissa. SOPIMUKSET Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton kanssa allekirjoitettiin vuotta 2001 koskeva ja työttömyysetuuksien rahoituslain 21 :ssä tarkoitettu sopimus työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä, tilittämisestä ja perimiskulujen korvaamisperusteista. Vuotta 2002 koskeva sopimus päätettiin uudistaa monin osin ja se allekirjoitettiin Vastaavat sopimukset tehtiin Valtiokonttorin kanssa valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja valtion liikelaitosten työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perimisestä ja perimiskulujen korvaamisesta. Rahavirrat Työ ttö myysvakuutusrahastossa Työnantajat Tapaturma vakuutusyhtiöt Työttömyys kassat Eläketurvakeskus Sosiaali- ja terveysministeriö TVR Palkansaajamaksu Työnantajamaksu Sijoitustuotot Kansaneläkelaitos Koulutus- ja erorahasto Työministeriö Valtion eläkerahasto Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 12

14 Ty ö ttö myysetuudet TVR:n osuus Ty ö ttö myysetuudet 3 kk:n liukuva summa 170 % kuukausivertailu 2001/ % 4/ / % 150 % 140 % koulutus 140 % 120 % koulutus Indeksi 130 % 120 % 110 % 100 % 90 % 80 % lisäpävt lomautusaika muut pvrt vuorottelukorv. 100 % 80 % 60 % 40 % lisäpävt lomautusaika muut pvrt vuorottelukorv. 70 % 60 % Tyött. turva yht. 20 % yhteensä 50 % 0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 4/2000 kesä elo loka joulu helmi huhti kesä elo loka 12/2001 Kuukausi Sijoitusten jakauma ,8 % 4,0 % 4,7 % Lyhyet korot JVK Osakkeet 70,5 % Kapit. sopimukset Maksukehitys Ty ö ttö myysvakuutusmaksutulo 4.00 % 3.50 % 3.00 % Palkansaajat Työnantajat keskim. 12,000 Palkansaajamaksu Työnantajamaksu 10, % 2.00 % MFIM 8, % 6, % 4, % 2, % Yleistä työ ttö myysvakuutusrahaston toiminnasta 13

15 Tuloslaskelma TULOT Viite mk mk Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,70 Viivästys- ja yliaikakorot , ,72 Tulot työnantajamaksuista yhteensä , ,42 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,55 Viivästys- ja yliaikakorot , ,93 Tulot palkansaajamaksuista yhteensä , ,48 STM tulot ,42 0,00 Korvaukset ,98 0,00 Siirtymämaksu 0, ,00 Rahaston varsinaiset tulot yhteensä , ,90 MENOT Eläketurvakeskus , ,00 Valtion eläkerahasto , ,00 Kansaneläkelaitos , ,00 Koulutus- ja erorahasto , ,00 Työministeriö , ,43 Työttömyyskassat (TVR) , ,85 Työttömyyskassat (TM) , ,36 Työttömyyskassat (STM) ,42 0,00 Vakuutusyhtiöt, hoitokorvaukset , ,77 Tyött.vak osuus STM:lle , ,75 Rahaston hallintokulut , ,14 Rahaston varsinaiset menot yhteensä , ,30 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN KORKOJA , ,60 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitustuotot , ,93 Sijoituskulut , ,88 Sijoitustuottojen netto , ,05 Eläketurvakeskuksen ja Valtion eläkerahaston , ,00 korkoutus TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,65 Tuloslaskelma 14

16 Tas e VASTAAVAA Viite mk mk PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet ,00 100,00 Aineelliset hyödykkeet ,00 0,00 Sijoitusomaisuus Osakkeet , ,66 Sijoitusrahastot , ,01 Kapitalisaatiosopimukset , ,02 Joukkovelkakirjat , ,65 Rahamarkkinasijoitukset , ,64 Omaisuudenhoitotilit , ,47 Sijoitusomaisuus yhteensä , ,45 VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahoitusomaisuus Siirtosaamiset , ,88 Rahat ja pankkisaamiset , ,17 Rahoitusomaisuus yhteensä , ,05 YHTEENSÄ VASTAAVAA , ,50 VASTATTAVAA YLI-/ALIJÄÄMÄ edellisiltä vuosilta , ,96 tilikaudelta , ,65 Kertynyt yli-/alijäämä , ,61 VIERAS PÄÄOMA Siirtovelat , ,89 Vieras pääoma yhteensä , ,89 YHTEENSÄ VASTATTAVAA , ,50 Tas e 15

17 Tilinpäät ö ksen liitetiedot TILINPÄÄT Ö KSEN LAATIMISPERUSTEET TULOSLASKELMA JA TASE Työttömyysvakuutusrahaston tuloslaskelma on tilitys, joka kertoo mistä ja millä perusteella rahasto on saanut varoja käyttöönsä ja mihin lakien ja asetusten määräämiin tarkoituksiin varat on käytetty. vakuutusmaksujen määrän ja sopimuksen mukaisen koron. Tuloslaskelma sisältää vakuutusyhtiölle joulukuussa kertyneet vakuutusmaksut, jotka maksetaan rahastolle seuraavana vuonna. PERINNÄ SSÄ TULOJEN KIRJAAMISPERUSTEET Vakuutusmaksutulot kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausi-ilmoitusten perusteella. Vakuutusyhtiö ilmoittaa kuukausi-ilmoituksessa sille kuukauden aikana kertyneiden työttömyysvakuutusmaksujen ja vakuutusyhtiön maksettavaksi lasketun koron ja viivästyskoron määrän, jotka vakuutusyhtiö suorittaa rahastolle sopimuksen mukaisesti. Siten joulukuulta annettavassa kuukausi-ilmoituksessa vakuutusyhtiö ilmoittaa sille joulukuun loppuun kertyneiden OLEVAT SAAMISET Laiminlyödyt, ulosotossa olevat, vireillä olevissa konkursseissa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa olevien yritysten työttömyysvakuutusmaksut vakuutusyhtiöt perivät ja valvovat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisen sopimuksen antamin valtuuksin. Vakuutusyhtiöt tilittävät kertyneet vakuutusmaksut kuukausi-ilmoituksissaan. Tilikauden lopussa perinnässä ja pakkoperinnässä olleet vakuutusmaksut eivät siten sisälly rahaston maksutuloon eivätkä vakuutusmaksusaamisiin vuonna PERINNÄSSÄ OLEVAT TYÖNANTAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT, 1000 mk Uudet erääntyneet 3 044, ,80 Normaaliperinnässä 4 263, ,48 Pakkoperinnässä 6 070, ,10 Erikoisperinnässä , ,50 Perinnässä olevat , ,88 Velkasaneerauksessa 6 113, ,40 Konkurssivalvonnassa , ,40 Yhteensä , ,68 Tilinpäät ö ksen liitetiedot

18 PERINNÄSSÄ OLEVAT PALKANSAAJAN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT, 1000 mk Uudet erääntyneet 2 509, ,75 Normaaliperinnässä 5 072, ,81 Pakkoperinnässä 7 224, ,85 Erikoisperinnässä 6 446, ,21 Perinnässä olevat , ,62 Velkasaneerauksessa 3 854, ,75 Konkurssivalvonnassa 5 932, ,10 Yhteensä , ,47 MENOJEN KIRJAAMISPERUSTEET TUKIMAKSUT TYÖ TTÖ MYYSKASSOILLE TVR:n, työministeriön ja sosiaali-ja terveysministeriön osuudet tukimaksuista työttömyyskassoille kirjataan niitä koskevan päätöksen osoittaman tilikauden menoksi. Tilikauden lopussa teknisistä syistä tilikaudelle kuuluvat mutta maksamatta olevat määrät kirjataan tilikauden menoksi ja siirtovelaksi ja seuraavalle vuodelle ennakkoon maksetut määrät kirjataan tilikauden ennakkomaksuksi ja ne tulevat siten seuraavan tilikauden menoksi. Varat työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuksien ennakoihin saadaan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ennakot on kirjattu tuloksi vastaavien menojen suuruisina. Vakuutusyhtiöiden hoitokorvaukset kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausitilitysten mukaisesti. Rahaston hoitomenot on kirjattu suoriteperusteisesti. Palkkaturvamaksu kirjataan työministeriön laskun perusteella suoriteperusteisesti ilman korkoutusta. Rahaston hallintokulut kirjataan suoriteperusteisesti. MAKSUT ELÄ KETURVA- KESKUKSELLE JA VALTION ELÄ KERAHASTOLLE SEKÄ NIIDEN KORKOUTUS Eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain 12 c :n (561/1998) mukaan tilikaudelta suoritettavat maksut perustuvat Eläketurvakeskuksen antamaan arvioon, jota tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvion erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai siirtovelaksi. Maksut esitetään tuloslaskelmassa korkouttamattomana. Lopullisen maksun määrä saadaan Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan vuoden keväällä ja lopullisen ja tilinpäätöksessä käytetyn maksuarvion erotus esitetään korjauksena, edellisen vuoden tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Eläketurvakeskus korkouttaa TVR:n maksettavaksi pannut maksut laskuperustekorkoa käyttäen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu maksu on korkoutettu tilikauden loppuun (veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvittää TVR:lle Tilinpäät ö ksen liitetiedot

19 korkoa tämän suorittamien todellisten maksujen ja todellisten maksuajankohtien mukaan (hyvityskorko). Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurvakeskuksen ja TVR:n sopimaan selvitysajankohtaan (edellisen vuoden veloituskorko). TVR:n kaikille edelliseltä vuodelta suorittamille maksuille lasketaan vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen vuoden maksun hyvityskorko). Valtion eläkerahaston maksun korkoutuksen suhteen menetellään vuodesta 2001 alkaen vastaavalla tavalla. Tilikauden ja edellisen vuoden veloitus- ja hyvityskorkoutukset on eritelty liitetiedoissa ja niiden nettosumma on esitetty tuloslaskelmassa nimikkeellä Eläketurvakeskuksen ja Valtion eläkerahaston maksujen korkoutus. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖ DYKKEET TVR:n käytäntönä on ollut kirjata hankinnat hankintavuoden kuluksi poistoina. Hankinnat on rekisteröity vuosittain. Osakkeet kirjataan hankintamenoon. Arvostus suoritetaan salkku ja osakekohtaisesti alimman arvion periaatetta noudattaen. Mikäli tilinpäätöspäivän markkina-arvo on alempi kuin kirjanpitoarvo, alennetaan kirjanpitoarvo markkina-arvon suuruiseksi. Arvonalennus kirjataan sijoituksen kuluiksi. Sijoitusrahastot Sijoitusrahastot kirjataan ja arvostetaan tilinpäätöksessä soveltuvin osin niin kuin osakkeet. Vakuutusyhtiö iden kapitalisaatiosopimukset Kapitalisaatiosopimukset on arvostettu takaisinostoarvoon. Joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjat kirjataan hankintamenoon. Hankintamenon ollessa nimellisarvoa korkeampi jaksotetaan ylikurssi juoksuajalle sijoituksen kuluiksi. Koska joukkovelkakirjat on tarkoitettu pidettäväksi juoksuajan loppuun, niistä ei tehdä arvonalennuksia markkina-arvon painuessa kirjanpitoarvoa pienemmäksi. SIJOITUSTEN ARVOSTUS Osakkeet Rahamarkkinasijoitukset Rahamarkkinasijoitukset on kirjattu ja esitetty hankintamenon suuruisina. Sijoitus- ja yritystodistusten käypänä arvona on pidetty rahalaitoksen ilmoittamaa markkinahintaa, muiden rahamarkkinasijoitusten käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa. Tilinpäät ö ksen liitetiedot

20 Tuloslaskelman liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT mk mk 1 Työnantajan vakuutusmaksut Työnantajan vak.maksut yksityiset , ,54 Työnantajan vak.maksut yksit. osaomistajat , ,33 Työnantajan vak.maksut valtion liiikelaitokset , ,00 Ylimääräiset vakuutusmaksut 462, ,83 Vakuutusmaksut yhteensä , ,70 2 Työnant. vak.maks. viivästys- ja yliaikakorot TRL 22 :n mukaiset viivästyskorot , ,19 Vakuutusyhtiöiden yliaikakorot 744, ,53 Viivästys- ja yliaikakorot yhteensä , ,72 3 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Palkansaajan vakuutusmaksut , ,27 Palkansaajan vakuutusmaksut osaomistajat , ,28 Vakuutusmaksut yhteensä , ,55 4 Palkans. vak.maks. viivästys- ja yliaikakorot TRL 22 :n mukaiset viivästyskorot , ,58 Vakuutusyhtiöiden yliaikakorot 0, ,35 Viivästys- ja yliaikakorot yhteensä , ,93 5 Eläketurvakeskus Edellisen vuoden tasausmaksu , ,00 Kuluvan tilikauden maksu , ,00 Eläketurvakeskus yhteensä , ,00 6 Valtion eläkerahasto Edellisen vuoden tasausmaksu ,00 0,00 Kuluvan tilikauden maksu , ,00 Valtion eläkerahasto yhteensä , ,00 Tilinpäät ö ksen liitetiedot

21 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT mk mk 7 Koulutus- ja erorahasto Edellisen vuoden tasausmaksu , ,00 Kuluvan tilikauden maksu , ,00 Koulutus- ja erorahasto yhteensä , ,00 8 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TVR) Jäsenmaksujen tasaus, kuluva vuosi , ,00 Koulutuspäivärahat, edellinen vuosi , ,68 Koulutuspäivärahat, kuluva vuosi , ,00 Lomautusajan päivärahat, edell. vuosi , ,40 Lomautusajan päivärahat, kuluva vuosi , ,00 Lisäpäivärahat, edellinen vuosi , ,28 Lisäpäivärahat, kuluva vuosi , ,00 Muut päivärahat, edellinen vuosi , ,88 Muut päivärahat, kuluva vuosi , ,00 Vuorottelukorvaukset, edellinen vuosi , ,88 Vuorottelukorvaukset, kuluva vuosi , ,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi , ,65 Tukimaksut (TVR) yhteensä , ,85 9 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (TM) Aikuiskoulutustuki, edellinen vuosi , ,66 Aikuiskoulutustuki, kuluva vuosi , ,00 Lapsikorotukset, edellinen vuosi , ,27 Lapsikorotukset, kuluva vuosi , ,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi , ,43 Tukimaksut (TM) yhteensä , ,36 10 Työttömyyskassoille maksetut tukimaksut (STM) Koulutuspäivärahat, edellinen vuosi ,42 0,00 Koulutuspäivärahat, kuluva vuosi ,61 0,00 Muut päivärahat, edellinen vuosi ,39 0,00 Muut päivärahat, kuluva vuosi ,38 0,00 Vuorottelukorvaukset, edellinen vuosi ,87 0,00 Vuorottelukorvaukset, kuluva vuosi ,56 0,00 Hallintokuluapurahat, edellinen vuosi ,81 0,00 Tukimaksut (STM) yhteensä ,42 0,00 11 Vakuutusyhtiöille maksetut hoitokorvaukset Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuista , ,54 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista , ,23 Hoitokorvaukset yhteensä , ,77 Tilinpäät ö ksen liitetiedot

22 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT mk mk 12 Rahaston hallintokulut Palkat , ,24 Johtokunnan ja hallintoneuvoston palkkiot , ,00 Muut palkkiot 0, ,00 Tel-maksut , ,11 Muut vakuutusmaksut , ,77 Sosiaaliturvamaksut , ,00 Muut henkilöstökulut ,30 0,00 Henkilöstökulut yhteensä , ,12 Koulutus- ja erorahasto , ,00 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 0, ,00 Atk-kulut , ,21 Muut kulut , ,81-2, , ,02 Hallintokulut yhteensä , ,14 SIJOITUSTOIMINNAN TUOTOT JA KULUT 13 Tuotot Osinkotuotot , ,23 Korkotuotot , ,17 Muut tuotot ,14 0,00 Arvonalennusten palautus ,98 0,00 Myyntivoitot , ,02 Tuotot yhteensä , ,42 14 Kulut Korkokulut , ,68 Muut kulut 0,00 0,00 Arvonalennukset , ,05 Myyntitappiot , ,64 Kulut yhteensä , ,37 Sijoitustoiminnan nettotuotto , ,05 15 Eläketurvakeskuksen ja valtion eläkerahaston korkoutus Eläketurvakeskus hyvityskorko , ,00 Eläketurvakeskus veloituskorko , ,00 Valtion eläkerahasto hyvityskorko ,00 0,00 Valtion eläkerahasto veloituskorko ,00 0,00 ETK ja valtion eläkerahaston nettokorkoutus , ,00 Tilinpäät ö ksen liitetiedot

23 Taseen liitetiedot TASEEN LIITETIEDOT mk mk 16 Aineettomat hyödykkeet ,00 0,00 Atk-ohjelmat , ,00./. poistot , ,00 Aineettomat hyödykkeet ,00 100,00 17 Aineelliset hyödykkeet ,00 0,00 Toimistokalusteet ,00 0,00 Koneet ,00 0,00 Atk-laitteet ,18 0,00 Koneet ja kalusto yhteensä ,18 0,00./. poistot ,18 0,00 Aineelliset hyödykkeet ,00 0,00 SIJOITUSTEN MARKKINA-ARVO JA KIRJANPITOARVO 18 Osakkeet Markkina-arvo , ,80 Kirjanpitoarvo , ,66 Erotus , ,14 19 Sijoitusrahastot Markkina-arvo , ,17 Kirjanpitoarvo , ,01 Erotus , ,16 20 Kapitalisaatiosopimukset Markkina-arvo , ,80 Kirjanpitoarvo , ,02 Erotus 0, ,78 21 Joukkovelkakirjat Markkina-arvo , ,05 Kirjanpitoarvo , ,65 Erotus , ,40 Tilinpäät ö ksen liitetiedot

24 TASEEN LIITETIEDOT mk mk 22 Rahamarkkinasijoitukset Markkina-arvo , ,16 Kirjanpitoarvo , ,11 Erotus , ,05 Sijoitukset yhteensä Markkina-arvo , ,98 Kirjanpitoarvo , ,45 Erotus , ,53 23 Siirtosaamiset Maksu Eläketurvakeskukselta 0, ,00 Korkosaaminen Eläketurvakeskukselta , ,00 Saaminen sosiaali- ja terveysministeriöltä ,00 0,00 Maksu valtion eläkerahastolta ,00 0,00 Korkosaaminen valtion eläkerahastolta ,00 0,00 Vakuutusmaksusaamiset , ,84 Korkojaksotukset , ,77 Muut siirtosaamiset , ,27 Siirtosaamiset yhteensä , ,88 24 Siirtovelat Maksu Eläketurvakeskukselle , ,00 Korkovelka Eläketurvakeskukselle , ,00 Korkovelka valtion eläkerahastolle ,00 0,00 Työministeriö , ,35 Maksu sosiaali- ja terveysministeriölle ,41 0,00 Työttömyyskassat (STM) ,00 0,00 Koulutus- ja erorahasto , ,00 Muut siirtovelat , ,54 Siirtovelat yhteensä , ,89 Tilinpäät ö ksen liitetiedot

25 Helsingissä TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUSRAHASTO Johtokunta Pertti Parmanne johtokunnan puheenjohtaja Seppo Riski Risto Alanko Jouni Ekuri Seppo Junttila Markku Koponen Markku Lemmetty Janne Metsä m ä ki Arto Ojala Veli-Matti Rekola Heikki Saipio Risto Voipio Heikki Pohja toimitusjohtaja TILINTARKASTAJIEN LAUSUNTO Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä ARTHUR ANDERSEN OY, KHT-yhteisö Simo Koskenlahti KHT Tilintarkastuskertomus 24

26 Tilintarkastuskertomus Työ ttö myysvakuutusrahaston hallintoneuvoston jä senille Olen tarkastanut Työttömyysvakuutusrahaston kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta Johtokunnan ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annetun asetuksen säännösten perusteella. Suorittamani tarkastuksen perusteella annan lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilinpäätös, joka osoittaa tilikaudelta ylijäämää ,14 markkaa, on laadittu soveltuvin osin kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös yhdessä toimintakertomuksen kanssa antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan tuloista ja menoista sekä taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää johtokunnan jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltani tilikaudelta. Helsingissä 12. huhtikuuta 2002 ARTHUR ANDERSEN OY KHT-yhteisö Simo Koskenlahti KHT Tilintarkastuskertomus 25

27 Lainsääd ä ntö Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta /555 1 luku YLEISET SÄÄNNÖ KSET 1 Lain tarkoitus Työttömyysturvalain (602/1984) mukaiset työttömyyspäivärahat, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaiset koulutustuet, vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaiset vuorottelukorvaukset ja työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (1402/1997) mukaiset koulutuspäivärahat rahoitetaan perusturvaosuutta vastaavalla valtionosuudella ja tämän lain mukaisilla vakuutusmaksuilla ja työttömyyskassalain (603/1984) mukaisilla jäsenmaksuilla siten kuin tässä laissa säädetään. Työeläkelainsäädännössä tarkoitetut työeläkelisät, koulutus- ja erorahastosta annetussa laissa (537/1990) tarkoitetut etuudet sekä palkkaturvalain (649/1973) mukainen palkkaturva rahoitetaan tämän lain mukaisilla maksuilla siten kuin tässä laissa säädetään. Aikuiskoulutustuesta annetussa laissa (1276/2000) tarkoitetun aikuiskoulutustuen ansio-osa ja hallintokulut rahoitetaan tämän lain mukaisilla maksuilla. ( /1280) Työttömyyskassojen rahoituksesta säädetään työttömyyskassalaissa. 2 Ty ö ttö myysvakuutusmaksut Työnantajan on suoritettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja työntekijän palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu siten kuin jäljempänä säädetään. Työttömyysvakuutusmaksut on määrättävä siten, että tässä laissa tarkoitettu työttömyysvakuutusrahasto voi suoriutua sen vastattavana olevien työttömyysetuuksien ja aikuiskoulutustuen rahoituksesta sekä 23 ja 24 :ssä mainituista maksuosuuksien siirroista. ( /1280) 3 Suhdannepuskuri Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaava määrä. Työttömyysvakuutusrahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaava määrä. 2 luku TYÖ TTÖ MYYSETUUKSIEN RAHOITUSOSUUDET 4 Ansioon suhteutettujen työ ttö myyspä ivä rahojen rahoitus Valtionosuutena työttömyyskassalle maksetaan kustakin työttömyyspäivärahasta työttömyysturvalain 22 :n mukaista peruspäivärahaa vastaava määrä. Jos työttömyyspäiväraha maksetaan työttömyysturvalain 5 luvun mukaisesti soviteltuna tai 27 :n tai 27 a :n mukaisesti vähennettynä, valtionosuutena maksetaan se määrä, joka vastaa peruspäivärahan suhteellista osuutta kustakin täydestä työttömyyspäivärahasta. Lomautusajalta maksettuihin päivärahoihin ja työttömyysturvalain 26 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin lisäpäiviin ei suoriteta valtionosuutta. Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksetaan työttömyyskassalle näihin päivärahoihin 94,5 prosenttia menoista. Työttömyyskassan osuus kustakin ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta on 5,5 prosenttia, jollei 1 momentin säännöksestä muuta johdu. Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta /555 26

28 Muista kuin 2 momentissa tarkoitetuista ansioon suhteutetuista työttömyyspäivärahoista maksetaan työttömyysvakuutusrahaston osuutena työttömyyskassalle kustakin ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta maksetun työttömyyspäivärahan sekä 1 ja 3 momentin mukaisten määrien erotus. Yrittäjäkassan rahoituksesta, työttömyyskassan hallintokuluihin kohdistuvasta valtionosuudesta ja työttömyysvakuutusrahaston osuudesta sekä valtionosuuden ja työttömyysvakuutusrahaston osuuden maksamisesta säädetään työttömyyskassalaissa ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. 5 Ansiotukien rahoitus Valtionosuutena työttömyyskassalle maksetaan kustakin työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisesta ansiotuesta työttömyysturvalain 22 :n mukaista peruspäivärahaa vastaava määrä. Jos ansiotuki maksetaan työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 :n mukaisesti vähennettynä, valtionosuutena maksetaan se määrä, joka vastaa peruspäivärahan suhteellista osuutta täydestä ansiotuesta. Työttömyyskassan osuus kustakin ansiotuen ansioosasta on 5,5 prosenttia, jollei 1 momentin säännöksestä muuta johdu. Työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksetaan työttömyyskassalle kustakin ansiotuesta maksetun ansiotuen sekä 1 ja 2 momentin mukaisten määrien erotus. 6 Muiden etuuksien rahoitus Työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain mukaisen koulutuspäivärahan ja vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain mukaisen vuorottelukorvauksen rahoituksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä työttömyyspäivärahasta säädetään 4 ja 8 :ssä. 7 Ty ö ttö myysvakuutusrahaston rahoittamat etuudet Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan vakuutusmaksun, valtion eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun, palkkaturvalain 16 :n mukaisen määrän sekä koulutus- ja erorahastosta annetun lain 4 :n mukaisen määrän suorittamisesta. 8 Peruspä ivä rahan ja perustuen rahoitus Työttömyysturvalain mukaisten peruspäivärahojen, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisten perustukien sekä niihin liittyvien lapsikorotusten rahoitukseen työttömyysvakuutusrahasto maksaa asianomaisen ministeriön välityksellä kansaneläkelaitokselle 23 :ssä tarkoitetun osuuden. Muilta osin menot rahoitetaan kansaneläkelaitokselle maksettavalla valtionosuudella. Valtionosuuden suorittamisesta, valtionosuuden ennakoiden käyttämisestä ja kansaneläkelaitoksen työttömyysetuuksien hallintokuluista säädetään työttömyysturvalaissa. 3 luku TYÖ TTÖ MYYSVAKUUTUS- RAHASTO 9 Ty ö ttö myysvakuutusrahasto Työnantajan ja palkansaajan rahoitusosuuksien järjestämiseksi ja työttömyyskassojen tukemiseksi on työttömyysvakuutusrahasto. Työttömyysvakuutusrahaston ohjesääntö annetaan asetuksella. Rahaston hallintoneuvoston jäsenet nimittää valtioneuvosto työnantajien ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen, kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskunnan ehdotuksesta. Hallintoneuvostossa on vähintään yhdeksän ja enintään 18 jäsentä. Jäsenistä kahden kolmasosan tulee edustaa työnantajia ja kolmasosan työntekijöitä. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä edustavia jäseniä siten, että puheenjohtajuus on vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden edustajilla. 10 Ty ö ttö myysvakuutusrahaston tehtä v ä t Työttömyysvakuutusrahasto vastaa 1 :n mukaisten etuuksien rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole siitä vastuussa. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävistä työttömyyskassojen rahoituksen käytännön järjestämisessä säädetään työttömyyskassalaissa ja sen nojalla annetuissa sään- Laki työ ttö myysetuuksien rahoituksesta /555 27