TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2007

Transkriptio

1 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007

2 Sisältö Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 1 Missio ja visio Rahaston talous vuonna 2007 Avainluvut Toimitusjohtajan katsaus 2 Rahaston tehtävät 4 Rahaston menot 7 Rahaston tulot 9 Sijoitustoiminta ja suhdannepuskuri 10 Riskienhallinta 12 Työttömyysmeno ja -aste 13 Työttömyyskassamenon jakauma etuuslajeittain 13 Henkilöstö 14 Edustukset, sopimukset ja jäsenyydet 15 Hallinto 16 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 18 Tuloslaskelma 20 Tase 21 Tilinpäätöksen liitetiedot 22 Allekirjoitukset 31 Tilintarkastuskertomus 32 Lainsäädäntö 33

3 Missio Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa työttömyysvakuutuksen rahoitusprosessin ja muut tehtävänsä luotettavasti ja moitteettomasti, hyödyntää erityisosaamistaan ja keskeistä asemaansa sekä edistää työttömyysvakuutusjärjestelmän toimijoiden yhteistyötä järjestelmän toimintakyvyn parantamiseksi. Visio Työttömyysvakuutusrahasto on asiantunteva ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän toimija sekä luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani, joka työmarkkinoiden toimivuutta tukien pyrkii edistämään työllisyyden myönteistä kehitystä. Rahaston talous vuonna 2007 Rahaston varallisuusasema koheni vuonna 2007 tuntuvasti. Työttömyysmeno pieneni selvästi odotettua enemmän ja työttömien eläketurvan rahoituksessa saatiin säästöä aiempaan verrattuna. Kansantalouden hyvä suhdannevaihe näkyi palkkasumman voimakkaana kasvuna, mikä puolestaan kasvatti vakuutusmaksutuottoja. Korkotason nousu yhdistettynä sijoitussalkun kasvun kanssa kerrytti sijoitustuottoja merkittävästi. Työttömyysvakuutusrahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuvat pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon sekä palkkasumman kehityksestä. Tilikautta edeltävän vuoden lokakuussa laadittavan talousarvion ja tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahaston tuloksen ennustepoik- keama on havaintojen mukaan ollut keskimäärin 100 miljoonaa euroa vuodessa (6 % menoista) viimeisten viiden vuoden aikana. Rahaston talouden ennustamisen kannalta haastavin vaihe on käsillä silloin, kun talouden yleinen suunta on muuttumassa joko nousuksi tai laskuksi. Kun sekä tulot että menot poikkeavat näissä vaiheissa ennustepoikkeamaa lisäävästi, voi syntyä suuriakin eroja rahamääräisessä tuloksessa ja suhdannepuskurissa. Vuonna 2007 rahaston tulot ylittivät menot 409 miljoonalla eurolla, mikä oli suurin vuotuinen ylijäämä Työttömyysvakuutusrahaston kymmenvuotisessa historiassa. Avainluvut 2007 Muutos-% Vakuutusmaksutulo % Muut tulot (STM ja TM) % Maksuprosentit - palkansaajamaksu 0,58 0,58 0,50 0,25 0,20 - työnantajamaksu alempi 0,75 0,75 0,70 0,60 0,60 - työnantajamaksu ylempi 2,95 2,95 2,80 2,50 2,45 Menot yhteensä, milj. euroa % Työttömyyskassat (TVR) % Työttömyyskassat (STM) % Työttömyyskassat (TM) 91 3 % Eläketurvakeskus (työeläkelisä) % Koulutusrahasto 22-4 % Kansaneläkelaitos % Työministeriö (palkkaturva) 12-8 % Hallintokulut 2,8 33 % 2,1 1,6 1,2 1,0 Yli-/alijäämä Sijoitusten tuotto-% käyville arvoille 4,4 52 % 2,9 3,5 3,3 4,0 Suhdannepuskuri, milj. euroa % Rahamarkkinasijoitukset % Joukkolainat % Osakkeet 12 0 % Muut sijoitukset 8 14 %

4 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007» Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi vuonna 2007 huomattavasti ennakoitua paremmin. Tämä johtuu kolmesta eri tekijästä. Yhtäältä palkkasumman arvioitua suuremmasta kasvusta, toiseksi työttömyysmenojen tuntuvasta pienentymisestä ja kolmanneksi eläkelaitoksille maksettavan työttömien eläketurvaa kattavan työttömyysvakuutusmaksun pienentymisestä. Viimeksi mainitun tekijän vaikutusta lisäsivät vielä ETK:lta saadut maksupalautukset vuosilta 2005 ja Vuoden 2007 tulos oli siten arvioitua paljon parempi. Vuoden 2007 ylijäämä oli 409 miljoonaa euroa eli noin 290 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Rahaston suhdannepuskurin määrä vuoden 2007 lopussa, 732 miljoonaa euroa, ylitti lakisääteisen enimmäismääränsä noin 34 miljoonalla eurolla. Tällöin suhdannepuskurin enimmäismäärän laskennassa on käytetty vuoden 2007 keskimääräistä työttömyysastetta, joka oli 6,9 %. Kun rahaston varallisuusasema on kertomusvuoden aikana vahvistunut nopeasti, on tämä myös vaikuttanut vuoden 2008 talousarvion laadintaan ja johtanut työttömyysvakuutusmaksujen määrien alentamiseen. Maksujen alentaminen vuodelle 2008 toteutui osittain poikkeuksellisella tavalla, kun työnantajamaksun alemman ja ylemmän maksun välistä palkkasummarajaa päätettiin nostaa lähes kaksinkertaiseksi. Vanha, vuodesta 1995 voimassa ollut euron palkkasummaraja korotettiin euroon, josta samalla muodostui suurtyönantajan omavastuumaksun määrittämisen alaraja. Kun palkkasummaraja on säädetty työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa, piti tämä ja siihen liittyvä maksujen tarkistus toteuttaa rahoituslain muutoksella. Palkkasummaraja tulee vastedes muuttumaan vuosittain indeksitarkistusten perusteella. Palkkasummarajan korottaminen merkitsi työnantajan keskimääräisen maksun alentamista 0,19 prosenttiyksiköllä, ja vastaava alennus tehtiin myös palkansaajan maksuun. Suurimman hyödyn palkkasummarajan nostamisesta saivat ne työnantajat, joiden palkkasumma asettuu vanhan ja uuden palkkasummarajan väliin. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin voimakas kasvu teki mahdolliseksi alentaa maksuja enemmänkin. Työnantajan alempaa ja ylempää maksua sekä vastaavasti palkansaajan maksua alennettiin vuodelle 2008 lisäksi vielä 0,05 prosenttiyksiköllä. Näiden maksualennusten jälkeen arvioimme rahaston talouden ylijäämäksi vuonna 2008 vajaat sata miljoonaa euroa. Suhdannepuskuri täyttyisi siten tänä vuonna. Jos talouden ja työllisyyden suotuisa kehitys edelleen jatkuu, voi Työttömyysvakuutusrahasto esittää syksyllä 2008 työttömyysvakuutusmaksujen alentamista myös vuodelle Rahaston keskeisiin tehtäviin kuuluvat työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanon ohjaus ja valvonta kehittyivät kertomusvuoden aikana uudelle tasolle. Valvontarekisteriin tallennettiin vuoden 2007 lopussa kaikkien työttömyysvakuutusmaksua maksaneiden työnantajien palkkasummatiedot vuodelta 2006, ja kun verottajalta saatiin vertailutiedot samalta vuodelta, voitiin näiden tietojen läpikäynti aloittaa vuoden 2008 alussa. Työttömyysvakuutusrahasto ja työttömyysvakuutusmaksua perivät tapaturmavakuutuslaitokset ovat perustaneet yhteisen työryhmän seuraamaan valvonnassa tehtävien havaintojen käsittelemistä ja oikaisujen toimeenpanon ohjeistamista. Toisen merkittävän tehtävän eli suurtyönantajan omavastuun toimeenpanon valmistelua jatkettiin kertomusvuoden aikana tiiviisti ja monella taholla. Tietojärjestelmän toimittaminen käynnistyi huhtikuussa 2007, ja se on edennyt lähes suunnitelmien mukaisesti. Suurtyönantajien omavastuumaksun toimeenpano alkaa Työttömyysvakuutusrahastossa lain edellyttämällä tavalla vuoden 2009 alussa. Työttömyysvakuutusrahaston hallituksen strategiatyö on kertomusvuoden aikana keskittynyt rahaston toimintaedellytysten vahvistamiseen ja toimintaympäristön muutosten kartoittamiseen. Tärkein seurattava asia on valtioneuvoston asettaman sosiaaliturvan uudistamiskomitean työn edistyminen. Komitean ensimmäisiä esityksiä voidaan odottaa vuoden 2008 syksyllä. Yhteistyö Koulutusrahaston kanssa on kehittynyt kertomusvuoden aikana suunnitellulla tavalla. Henkilökunnan ja toimitilojen yhteiskäyttö on laajentunut, ja se on parantanut kummankin rahaston toiminnan kustannustehokkuutta. Atk-hankinnoissa ja -ratkaisuissa on yhteistoiminnalla saavutettu merkittäviä hyötyjä. 2

5 Työttömyysvakuutusrahaston asema sosiaalivakuutuksen kentässä on vahvistunut viime vuosina. Rahastolle on uskottu uusia, vaativia tehtäviä, joista se on selviytynyt hyvin. Tästä kuuluu suuri kiitos niin rahaston hallinnolle kuin henkilöstöllekin samoin kuin hyville yhteistyökumppaneille. Heikki Pohja toimitusjohtaja 3

6 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007» Rahaston tehtävät Rahaston tehtävät Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan perusta Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston valvoma itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), joka tuli voimaan , asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98), joka tuli voimaan sekä Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/98), joka tuli voimaan Rahoitettavat työttömyys- ja muut etuudet Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksun ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut etuudet työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksua lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Aikuiskoulutustuki maksetaan Koulutusrahastosta. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja työllistymisohjelmalisän rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijän lomautuksen ajalta maksettavasta työttömyyspäivärahasta ja työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Työttömyyspäivärahan lisäpäiviä ja lomautuspäivärahoja, joiden rahoittamiseen valtio ei osallistu lainkaan, maksavat työttömyyskassat jäsenilleen. Työttömyysaste ja maksukehitys Työttömyyskassojen rahoitus Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työministeriö maksoivat rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain jaettuna tasasuuruisiin kuukausieriin, ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johtunut. Vuoden 2008 alusta alkaen kaikki valtionosuudet tulevat sosiaali- ja terveysministeriöstä. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Vuoden 2007 aikana Suomessa toimi 36 (37) työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 48,35 euroa (47,11 euroa) päivässä. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain 19 a :n (556/1998) nojalla eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. 4

7 Työttömien, vuorottelukorvausta ja aikuiskoulutustukea saavien eläke-etuuksien rahoitus eläkelaitoksille Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut Eläketurvakeskukselle suoritettava maksu, jolla katetaan työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja (työntekijän eläkelain (395/2006) 74 ja 182 ). Tämä maksu määrätään siten, että sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua. Tilitys Kansaneläkelaitokselle Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23 :n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon, ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kertomusvuonna tilitettävä osuus oli 13,6 % (16,6 %). Koulutusrahaston myöntämien etuuksien rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 :n mukaan ammattitutkintostipendin ja aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Palkkaturvan rahoitus Rahasto vastaa palkkaturvasta annetun lain (866/98) 31 :n nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa (yleensä menoja seuraavan vuoden maaliskuussa) työministeriölle (vuoden 2008 alusta työ- ja elinkeinoministeriölle) laskun mukaan. Palkkaturvaa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin vuoden 2006 lopussa siten, että vuodesta 2007 alkaen palkkaturvaa voidaan maksaa myös työaikapankkiin jääneistä saatavista. Vakuutuslaitokset Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset (15 kpl) perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Valtiokonttori peri valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuivat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton sekä rahaston ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Työttömyysvakuutusmaksun perinnän toimeenpanon ohjaus, kehittäminen ja valvonta Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaan Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa. Työttömyysvakuutusrahasto antoi vuodelle 2007 työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuutta koskevat uudet ohjeet ja neuvoi maksun perintää koskevien säännösten tulkinnassa. Ohjeistus valmisteltiin yhteistyössä tapaturmavakuutuslaitosten kanssa. Valvonnan kehittämisen kannalta keskeisen valvontarekisterin rakentaminen saatiin valmiiksi kertomusvuoden aikana, mutta sen käyttöönotto siirtyi vuoden 2008 puolelle. Työnantajan omavastuu työttömyysturvan lisäpäivistä Omavastuuarviot työnantajille (neljännesvuosittain) /2006 4/2006 1/2007 2/2007 3/2007 4/2007 Pyyntöjen lkm Henkilöiden lkm Työttömyysvakuutusmaksun rakenteessa ja Työttömyysvakuutusrahaston toiminnassa tapahtuu merkittävä muutos vuoden 2009 alussa, kun työttömyysturvan lisäpäivämenoja aletaan rahoittaa suurilta työnantajilta perittävällä omavastuumaksulla. Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii omavastuumaksut maksuvelvollisilta työnantajilta. Suurtyönantajat joutuvat maksamaan omavastuumaksua pääsääntöisesti silloin, kun vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä on irtisanomisen vuoksi oikeutettu työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin. Omavastuumaksu peritään myös silloin, kun irtisanomisesta johtuva 60 vuoden iän täyttämisen 5

8 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007» Rahaston tehtävät jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu henkilön täytettyä 63 vuotta, tai henkilö on alkanut saada vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään. Omavastuumaksun toimeenpanoa koskevia rahoituslain säännöksiä täydennettiin rahoituslain muutoksella (1352/07), joka tuli voimaan Rahaston tehtävät työsopimuslain mukaan Työsopimuslain (55/2001) 12 luvun mukaan tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa, jos kantajalle on ko. työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä vahingonkorvauksesta vähennetään Työttömyysvakuutusrahastolle pääsäännön mukaan 75 % kantajalle maksetusta työttömyyspäivärahasta työsopimuslain 12 luvun 3 :ssä säädetyin edellytyksin. Jos korvausvelvollisuudesta tehdään työnantajan ja työntekijän välillä sopimus, on siinä mainittava rahastolle tuleva osuus. Työnantaja vastaa siitä, että korvauksesta vähennetty rahamäärä suoritetaan rahastolle ja sopimusjäljennös toimitetaan sille tiedoksi. Työttömyysvakuutusrahasto antoi kertomusvuonna tuomioistuimille 578 (556) lausumaa, joista 14 (14) työtuomioistuimelle ja 82 (89) hovioikeuksille sekä 15 (0) henkilön osalta lausuman korkeimmalle oikeudelle. Työttömyysvakuutusrahasto tilittää sosiaali- ja terveysministeriölle työsopimuslain perusteella kertomusvuonna saamistaan korvauksista 48,10 % (48,75 %), mikä vastasi valtion keskimääräistä rahoitusosuutta työttömyyskassoille. Tilitys ei koske lomautuspäivärahoista saatua korvausta, koska valtio ei osallistu tämän etuuden rahoittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriölle tilitettävä määrä maksetuista korvauksista oli euroa ( euroa). Lausumat, sopimukset ja tuomiot/ TSL-korvaukset Kpl

9 Rahaston menot Työttömyysmenot Työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan 867 miljoonaa euroa (923 miljoonaa euroa). Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 496 miljoonaa euroa (559 miljoonaa euroa) ja työministeriön osuutena 91 miljoonaa euroa (88 miljoonaa euroa). Työllistymisohjelmalisän rahoitukseen käytettiin voimaan tulleen rahoituslain muutoksen perusteella noin 9,1 miljoonaa euroa (6,4 miljoonaa euroa). Kansaneläkelaitos maksoi vastaavaa peruspäivärahan korotusosaa noin euroa ( euroa). Nämä etuudet rahoitettiin työnantajamaksun tuotolla. Tasaukseen käytettiin vuonna 2007 yhteensä 5 miljoonaa euroa (6 miljoonaa euroa). Työttömyyskassojen etuusmenoista laskettuna tasaukseen käytetty rahamäärä oli noin 0,31 % (0,35 %), kun enimmäismäärä on 0,75 %. Jäsenmaksun tasausta maksettiin 9 (11) palkansaajakassalle. Työttömien eläketurvan rahoitus Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen meno oli 371 miljoonaa euroa (441 miljoonaa euroa). Maksua suoritettiin kertymävuoden aikana ennakkona. Lopullinen maksu oli ennakoitua pienempi, ja lisäksi Eläketurvakeskus palautti vuosina 2005 ja 2006 liikaa perittyä maksua korkoineen noin 25 miljoonaa euroa. Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen kertymävuotta seuraavan vuoden aikana. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti valtion eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 :ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta eläkerahastolle. Työttömyysvakuutusrahaston maksu oli 5,9 miljoonaa euroa (6,5 miljoonaa euroa). Kertomusvuoden maksun suuruuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. Menojen kehitys Milj Tukimaksut kassoille (TVR) Milj % % Työttömyyskassojen maksamat etuudet. Muutos-% Paperityöväen Journalistien ja esit. tait. Opettajien Lääkärien Suomen Elintarviketyöläisten Suomen Merimies-Unionin Sähköalojen Rahoitus- ja Erityisalojen Metallityöväen Rakennusalan 7

10 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007» Rahaston menot Tilitys Kansaneläkelaitokselle Ennakkomaksua suoritettiin 48 miljoonaa euroa (56 miljoonaa euroa) sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen perustuen. Koulutusrahaston rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto maksoi Koulutusrahastolle kertomusvuonna yhteensä 21,9 miljoonaa euroa (23,1 miljoonaa euroa). Palkkaturvan rahoitus Palkkaturvakustannuksia maksettiin työ- ja elinkeinoministeriön lähettämän laskun perusteella 12,4 miljoonaa euroa (13,5 miljoonaa euroa). Vakuutuslaitosten perimiskorvaukset Perimiskorvauksia maksettiin vakuutusyhtiöille ja Valtiokonttorille yhteensä 9,1 miljoonaa euroa (6,4 miljoonaa euroa). Rahaston toimiston hallintokulut Rahaston hallintokulut olivat 2,8 miljoonaa euroa (2,1 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui merkittävistä panostuksista tietojärjestelmähankkeissa sekä henkilömäärän kasvusta. 8

11 Rahaston tulot Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2007 vahvistettiin sosiaali- ja terveysministeriön antamalla asetuksella (994/2006). Maksujen määrät säilytettiin rahaston esityksestä ennallaan eli ne olivat 0,75 % (0,75 %) palkasta euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta maksu oli 2,95 % (2,95 %). Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,75 % (0,75 %) palkkojen määrästä euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 1,95 % (1,95 %). Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,75 % (0,75 %) palkkasummasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi yrityksiltä, yhteisöiltä ja valtion liikelaitoksilta yhteensä miljoonaa euroa (1 292 miljoonaa euroa). Vakuutusmaksutulo Milj Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistettiin samoin STM:n asetuksella. Maksun suuruus oli rahaston esitykseen perustuen 0,58 % (0,58 %) työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,21 % (0,21 %). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua kertyi 369 miljoonaa euroa (352 miljoonaa euroa). Valtionosuudet Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi Työttömyysvakuutusrahastolle työttömyysmenon valtionosuutena 496 miljoonaa euroa (559 miljoonaa euroa). Työministeriö maksoi Työttömyysvakuutusrahastolle työttömyysmenon valtionosuutena 91 miljoonaa euroa (88 miljoonaa euroa). Korvaukset Vuonna 2007 Työttömyysvakuutusrahastolle maksettiin työsopimuslain perusteella tuomittuja tai sovittuja korvausosuuksia. Niitä kirjattiin rahaston tuloiksi euroa ( euroa). Sijoitusten tuotot Rahaston varoista oli tilivuoden lopussa sijoitettuina lyhytaikaisiin korkosijoituksiin 599 miljoonaa euroa (206 miljoonaa euroa), joukkovelkakirjoihin 65 miljoonaa euroa (97 miljoonaa euroa), korkorahastoihin 19 miljoonaa euroa (5 miljoonaa euroa), osakerahastoihin 9 miljoonaa euroa (6 miljoonaa euroa) sekä muihin sijoituksiin 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa). Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 28 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa). Sijoitusten keskimääräinen pääomapainotettu tuotto oli käyvin arvoin laskettuna 4,4 % (2,9 %). Sijoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 704 miljoonaa euroa (326 miljoonaa euroa). Tilikauden ylijäämä Rahaston varsinaiset tulot olivat miljoonaa euroa (2 292 miljoonaa euroa) ja menot miljoonaa euroa (2 120 miljoonaa euroa). Tilikauden ylijäämä oli 409 miljoonaa euroa (182 miljoonaa euroa). 9

12 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007» Sijoitustoiminta ja suhdannepuskuri Sijoitustoiminta ja suhdannepuskuri Sijoitustoiminta Sijoitusmarkkinoilla vuosi 2007 oli hyvin haastava. Alkuvuodesta osakekurssit nousivat vielä pirteästi, mutta kurssien heilunta lisääntyi. Kurssinousu taittui kesäkuussa, kun alkoi ilmetä yhä enemmän havaintoja talouden ylikuumentumisesta ja erityisesti USA:n asuntomarkkinoiden käänteestä. Nousukaudella rahoitusmarkkinoille oli päässyt syntymään vääristymiä sekä sijoituskohteiden riskien hinnoittelussa että riskisijoitusten allokaatioissa. Vastaavasti ns. vähäriskisten sijoitusten, kuten rahamarkkinasijoitusten ja valtion joukkolainojen, tuotot olivat laskeneet. Kun riskitietoisuus lisääntyi ja uutiset ongelmista rahoituslaitoksissa levisivät laajemmalle, alkoivat riskisijoitusten tuotot heiketä ja riskittömien kohteiden suosio lisääntyä merkittävästi. Työttömyysvakuutusrahasto hyötyi tästä muutoksesta. Luottomarginaalien huomattava leviäminen ja riskikohteiden karttaminen olivat rahoitusmarkkinoilla vallitsevia ilmiöitä vuoden 2007 loppupuolella. Rahaston maksuvalmius parani vuoden mittaan hyvälle tasolle, mikä mahdollisti entistä tehokkaamman sijoitustoiminnan ja paransi edellytyksiä hakea hyviä sijoitustuottoja riskittömiksi arvioiduista korkosijoituksista. Hallituksen määrittämä, erityisesti varojen turvaavuuteen pyrkivä sijoituspolitiikka onnistui vuoden 2007 aikana saavuttamaan sille asetetut tavoitteet hyvin. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoiminnan keskeisinä tavoitteina ovat tuottojen hyvä ennustettavuus ja pieni volatiliteetti sekä korkea likvidisyysvaatimus sijoituskohteita valittaessa. Koko omaisuudelle laskettu tuotto oli 4,4 % (2,9 %). Saavutettu tuotto ylitti vertailukohtana käytetyn euribor-tuoton 0,3 prosenttiyksiköllä. Rahasto ei ole % Sijoitusten tuotto ja vertailu 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0 TVR tuotto Rahamarkkina Lisätuotto sijoittanut varojaan ns. subprime-lainoihin tai muihin korkean riskin velkakirjoihin. Rahaston allokaatiosalkkujen hallinnointi kilpailutettiin keväällä Tuolloin valittiin kolme varainhoitajaa hoitamaan Työttömyysvakuutusrahaston varoja. Muutoin varallisuuden hoito oli järjestetty entiseen tapaan siten, että rahaston toimisto hallinnoi lyhyitä korkosijoituksia ja pitkäaikaisten sijoitusten hoito oli hajautettu ulkopuolisten toimijoiden ja rahaston kesken. Sijoituskohteiden markkinatuotot Kotimaiset osakkeet 8,1 % 29,9 % 34,5 % 21,3 % 22,7 % Eurooppalaiset osakkeet 2,3 % 16,7 % 21,2 % 17,9 % 12,0 % Aasialaiset osakkeet 22,5 % 15,1 % 29,2 % 14,2 % 17,0 % Rahamarkkina 4,1 % 2,8 % 2,1 % 2,3 % 2,7 % JVK (1-3 vuotta) 3,8 % 1,7 % 1,8 % 3,8 % 2,8 % JVK (Benchmark) 1,8 % 0,6 % 3,6 % 6,7 % 4,1 % Kapitalisaatiosopimukset 6,0 % 3,7 % 3,8 % 3,5 % 3,8 % TVR koko omaisuus 4,4 % 2,9 % 3,5 % 3,3 % 4,0 % 10

13 Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia vuotuisia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että Työttömyysvakuutusrahaston vastuulla olevat vuotuiset menot (1 338 miljoonaa euroa vuonna 2007) jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla (6,9) ja kerrotaan luvulla 3,6. Laissa tarkoitettu puskurin enimmäismäärä vuonna 2007 oli noin 700 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 704 miljoonaa euroa (326 miljoonaa euroa). Rahastoon kertynyt ylijäämä (suhdannepuskuri) oli 732 miljoonaa euroa (323 miljoonaa euroa). Siirtovelat olivat 40 miljoonaa euroa (52 miljoonaa euroa) ja siirtosaamiset 68 miljoonaa euroa (47 miljoonaa euroa). Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston hyväksymän vuotta 2008 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan noin 812 miljoonaa euroa. Tilinpäätöstä laadittaessa arvioidaan, että suhdannepuskurissa on vuoden 2008 lopussa varoja noin 870 miljoonaa euroa. Suhdannepuskurin kehitys Sijoitusten jakauma ,9 % 10,5 % 1,1 % 1,5 % Työttömyysvakuutusmaksut e TA-% keskim. 2,63 2,39 2,09 1,92 1,93 2,17 2,29 2,29 2,05 PS-% 1,00 0,70 0,40 0,20 0,25 0,50 0,58 0,58 0,34 Suhdannepuskuri Rahaston menot, milj. euroa Työttömyysaste, % 9,0 8,8 8,4 7,7 6,9 Puskurin enim.määrä, milj. euroa Rahaston varallisuus, milj. euroa

14 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007» Riskienhallinta Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteet Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja hallita niitä uhkatekijöitä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan jatkuvuuden tai vakavaraisuuden tai jotka voisivat vaikuttaa haitallisesti rahaston toimintaedellytyksiin tai strategian toteuttamiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on myös tukea strategisten tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että rahaston ottamat tai kohtaamat riskit ovat oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin ja riskinkantokykyyn. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskien toteutuminen ei vaaranna rahaston taloudellista asemaa, toiminnan jatkuvuutta tai rahaston toimintaan kohdistuvaa luottamusta. Työttömyysvakuutusrahaston riskinsietokyky Työttömyysvakuutusrahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä vakuutusmaksujen säätelyn yhteydessä, joka voidaan määrittää nykylainsäädännön vallitessa vain kerran vuodessa. Rahaston keskeisimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu työttömyysvakuutusmaksun tasaisuuden turvaaminen. Työttömyysvakuutusmaksun tasaisuuden varmistamiseksi rahastolla on käytössään suhdannepuskuri, jonka suuruus vaikuttaa oleellisesti rahaston riskinkantokykyyn. Suhdannepuskuri on vahvistunut vuoden 2007 lopussa hyvälle tasolle, mikä osaltaan parantaa riskinkantokykyä. Sijoitustoiminnan riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että riskien realisoituminen ei aiheuta rahastolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheuttaisivat paineita maksujen korotuksiin tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoimintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitustoiminnan periaatteissa sekä hallituksen hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusten markkinariskejä mitataan lähinnä ns. stressitestimenetelmällä, jossa kullekin sijoitusluokalle määritellään historialliseen vaihteluun perustuva riskiluku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina. Osakesijoitusten riskiluku on 20 %, joukkolainasijoitusten 3 %, rahamarkkinasijoitusten 0,4 % ja kapitalisaatiosopimusten 4 %. Alla olevassa taulukossa on kuvattu sijoitusten markkinariskit rahamääräisinä ja suhteellisina arvoina vuosilta Merkittävien riskien hallinnointi Työttömyysvakuutusrahaston olennaisimmat riskit liittyvät suhdannepuskurin riittävyyteen sekä työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävään. Suhdannepuskurin riittävyys pyritään varmistamaan siten, että vakuutusmaksut kyetään asettamaan monipuolisiin ennustemenetelmiin nojaten turvaavalle tasolle. Suhdannepuskurissa olevaa varojen määrää arvioidaan sekä absoluuttisena että rahaston menoihin suhteutettuna määränä. Vuoden 2007 lopussa puskurissa oli varoja kuuden kuukauden menoja vastaava määrä (vuonna 2006 kahden kuukauden menoja vastaava määrä). Työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävän onnistuminen pyritään varmistamaan siten, että perustetusta työttömyysvakuutuksen valvontarekisteristä tehdään vertailuja palkkasumma- ja maksutietojen välillä sekä kehitetään yhteistyötä rahaston ja perintää suorittavien vakuutuslaitosten kesken. Sijoitusriskit Sijoitusomaisuus (milj. euroa) Vakuutusmaksutulo (milj. euroa) Sijoitusriski (milj. euroa) 7,1 6,2 4,7 6,3 14,2 Riski, % sijoituksista 1,0 % 1,9 % 2,5 % 2,2 % 2,4 % Riski, % maksutulosta 0,4 % 0,4 % 0,3 % 0,6 % 1,4 % 12

15 Työttömyysmeno ja -aste indeksi, v = 100 TVR:n osuus Tyött. %, hinta Työttömyysaste, % Rahaston menot Työttömyyskassamenon jakauma etuuslajeittain TVR:n osuus (milj. euroa ja %-osuus kaikista) Milj. %-osuus Muutos-% Milj. %-osuus Milj. %-osuus Milj. %-osuus Koulutuspäivärahat 8,7 0,9 % 10,0 % 7,9 0,8 % 7,9 0,8 % 7,2 0,8 % Lomautuspäivärahat 68,8 7,2 % -37,7 % 83,7 8,7 % 110,4 11,5 % 139,9 14,6 % Lisäpäivien päivärahat 168,8 17,6 % 11,8 % 163,2 17,1 % 151,0 15,8 % 125,0 13,1 % Muut päivärahat 477,2 49,9 % - 15,1 % 537,1 56,1 % 561,8 58,7 % 555,5 58,1 % Vuorottelukorvaus 48,3 5,0 % 43,3 % 40,7 4,3 % 33,7 3,5 % 32,9 3,4 % Koulutustuki 73,6 7,7 % 10,0 % 67,2 7,0 % 66,9 7,0 % 77,9 8,1 % Lapsikorotus 8,9 0,9 % - 3,3 % 8,7 0,9 % 9,2 1,0 % 9,7 1,0 % Jäsenmaksujen tasaus 5,0 0,5 % - 28,6 % 6,0 0,6 % 7,0 0,7 % 9,5 1,0 % Hallintoapurahat 8,1 0,8 % - 8,7 % 8,5 0,9 % 8,9 0,9 % 8,0 0,8 % Yhteensä 867,4-9,3 % 923,0 956,8 965,4 13

16 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007» Henkilöstö Henkilöstö Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana toimi oikeustieteen kandidaatti Heikki Pohja. Hän toimi tämän ohella myös Koulutusrahaston toimitusjohtajana. Henkilöstön rakenne Henkilöstön (työsuhteessa olevien) määrä oli vuoden 2007 lopussa 22 (19), joista kokoaikaisia 19. Määräaikaisessa työsuhteessa oli kaksi (3) henkilöä, joista molemmat olivat sijaisuuksia. Yksi työntekijä oli äitiyslomalla ja yksi siirrettynä Koulutusrahaston palvelukseen äitiysloman sijaiseksi. Henkilöstön vaihtuvuus Työttömyysvakuutusrahastosta lähti kuusi henkilöä, kaikki määräaikaisen työsopimuksen päättymisen vuoksi. Rahastoon palkattiin 12 henkilöä, joista seitsemän määräaikaiseen työsuhteeseen. Henkilökunnasta kahdeksan oli miehiä ja 14 naisia. Koulutusrakenne Henkilökunnasta 13 oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja kuusi ammattikorkeakoulututkinnon tai opistotason tutkinnon. Muilla oli vähintään ylioppilastutkinto, ja heistä yksi oli suorittamassa korkeakoulututkintoa. Henkilökunnan koulutustarvetta kartoitettiin, ja toteutettu koulutus kohdistui työtehtävissä tarvittavien valmiuksien parantamiseen. Työterveyshuolto Työttömyysvakuutusrahastolla oli sopimus työterveyshuollosta Helsingin Lääkärikeskuksen kanssa. Henkilökunnan sairauspoissaoloprosentti oli noin 1,9 (3,3). Ikärakenne ja virkaikärakenne Henkilökunnan keski-ikä oli noin 37 (33) vuotta ja keskimääräinen palvelusaika Työttömyysvakuutusrahastossa noin 2,8 (2,5) vuotta. 14

17 Edustukset Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi Heikki Pohja ja varajäsenenä Tapio Oksanen. Sopimukset Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kanssa allekirjoitettiin vuotta 2007 koskeva työttömyysetuuksien rahoituslain 21 :ssä tarkoitettu sopimus työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä, tilittämisestä ja perimiskulujen korvaamisperusteista. Vuotta 2008 koskeva perintäsopimus allekirjoitettiin Vastaavat sopimukset tehtiin Valtiokonttorin kanssa valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja valtion liikelaitosten työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perimisestä ja perimiskulujen korvaamisesta. Jäsenyydet Työttömyysvakuutusrahasto on työttömyysvakuutuksen kansainvälisen yhteisjärjestön International Social Security Associationin (ISSA) ja vastaavan Euroopan unionin jäsenmaiden järjestön European Social Insurance Platformin (ESIP) jäsen. Rahasto liittyi vuonna 2007 tarkkailijajäseneksi eurooppalaiseen työmarkkinajärjestöjen hallinnoimien sosiaalivakuutuslaitosten järjestöön (AEIP). 15

18 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007» Hallinto Hallinto Hallintoneuvosto Valtioneuvosto nimitti työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäsenet alkaneeksi kolmivuotiskaudeksi. Vuonna 2007 hallintoneuvoston jäseninä ovat olleet: toimitusjohtaja George Berner, Berner Oy (EK) toimitusjohtaja Magnus Holm, Maxit Oy (EK) toimitusjohtaja Matti Kyytsönen, ISS Suomi Oy (EK) saakka toimitusjohtaja Henrik Wolff, Arcada (EK) alkaen henkilöstöjohtaja Riitta Laitasalo, Kesko Oyj (EK) teollisuusneuvos Rauno Mattila, Teknopower Oy (EK) vuorineuvos Simo Palokangas (EK) toimitusjohtaja Marjatta Teliranta, Ikaalisten Kylpylä (EK) johtaja Pekka Palola, Tampere saakka toimistopäällikkö Sari Tani, Hyvinkää alkaen varatuomari Matti Pelttari, Rovaniemi kunnanjohtaja Pekka Toivonen, Kangasniemi liikenneneuvos Heikki Lehtinen, Tampere (KT) (KT) (KT) (KT) (KiT) hallituksen pj Esko Murto, Huiskulan Puutarha Oy (MTL) Hallitus Hallintoneuvosto valitsi hallituksen jäseniksi vuodeksi 2007 työmarkkinaosapuolten esityksestä seuraavat henkilöt: apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen koulutusjohtaja Markku Koponen asiantuntija Vesa Rantahalvari johtaja Seppo Riski työmarkkinajohtaja Markku Jalonen neuvottelupäällikkö Heikki Saipio saakka johtaja Pekka Palola alkaen sopimusjohtaja Risto Voipio toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola johtaja Markku Lemmetty apulaisjohtaja Kaija Kallinen johtaja Pertti Parmanne pääsihteeri Seppo Junttila saakka johtaja Markku Salomaa alkaen EK EK EK EK KT KT KT KiT MTL AKAVA SAK SAK STTK STTK Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Seppo Riski ja varapuheenjohtajaksi Pertti Parmanne. Hallitus kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa. Tämän lisäksi hallitus kokoontui iltakouluun ja puheenjohtaja Risto Piekka saakka puheenjohtaja Matti Viljanen alkaen talouspäällikkö Riku Aalto, Metallityöväen Liitto toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, JHL puheenjohtaja Ann Selin, PAM (AKAVA) (AKAVA) (SAK) (SAK) (SAK) Tilintarkastajat Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Tarkastustoimintaa johti KHT, KTM Anu Ojala. Rahaston sisäistä tarkastusta hoiti tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy. Toimisto puheenjohtaja Mikko Mäenpää johtaja Helena Rissanen, TU (STTK) (STTK) Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Mikko Mäenpää ja varapuheenjohtajana George Berner. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Työttömyysvakuutusrahaston toimisto on ollut omissa tiloissa, Kalevankatu 12, Helsinki. Toimitiloja on vuokrattu myös samassa talossa olevista Koulutusrahaston tiloista. 16

19 Hallitus vuonna 2008 Apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, EK Koulutusjohtaja Markku Koponen, EK Asiantuntija Vesa Rantahalvari, EK Johtaja Seppo Riski, EK Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT Johtaja Pekka Palola, KT Sopimusjohtaja Risto Voipio, KiT Toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola, MTL Johtaja Markku Lemmetty, AKAVA Apulaisjohtaja Kaija Kallinen, SAK Lakimies Janne Metsämäki, SAK Johtaja Markku Salomaa, STTK 17

20 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007» Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Talous ja sijoitustoiminta Vuosi 2008 tulee olemaan rahaston talouden osalta haastava. Suhdannepuskuri kasvaa edelleen, mikä asettaa paineita oikeantasoisen vakuutusmaksun määrittämiseen vuodelle Sijoitusmarkkinoilla tuotot voivat vaihdella huomattavasti keskimääräistä enemmän, mikä korostaa riskienhallinnan merkitystä, mutta voi myös tarjota hyviä tuottomahdollisuuksia. Kun rahaston sijoitussalkun riskiasema on tilinpäätöstä laadittaessa matala, on euribor-tuoton saavuttaminen kohtuullinen tavoite. Palkansaajakassojen jäsenmaksun tasausta koskevan päätöksenteon uudistaminen Työttömyysvakuutusrahaston hallitus asetti kokouksessaan työryhmän valmistelemaan palkansaajakassojen jäsenmaksun tasaukseen kriteerejä ja menettelytapoja, joiden avulla voitaisiin selkiyttää ja yksinkertaistaa tasausta koskevaa päätöksentekoa. Työryhmän tulee saada työnsä päätökseen mennessä. Työttömyysvakuutusmaksun perinnän toimeenpanon valvonnan kehittäminen Vakuutusmaksujen perintämenettelyn valvontaa suoritetaan pitkälti valvontarekisterin avulla. Valvontarekisteriin kerätään vakuutuslaitoksilta tietoa y-tunnustasolla työttömyysvakuutuksen palkkasummista ja vakuutusmaksuista. Lisäksi rekisteriin voidaan kerätä valvontaa tukevaa tietoa muilta viranomaisilta. Työttömyysvakuutusrahasto on perustanut yhdessä vakuutuslaitosten kanssa työryhmän, jossa käydään läpi valvontatapauksia ja luodaan pelisäännöt tehokkaalle valvontatoimelle. Työttömyysturvan työnantajan omavastuun toimeenpanon valmistelu Omavastuuasioiden käsittelyn ja päätöksenteon tueksi tarvitaan tietojärjestelmä. Vuoden 2007 aikana käynnistyneen projektin tavoitteena on, että tietojärjestelmä on käyttöön otettavissa vuoden 2009 alussa, kun maksujen perintä alkaa. Työeläketilastojen pohjalta voidaan arvioida, että vuonna 2009, jolloin omavastuun piirissä on vasta yksi ikäluokka, lisäpäivätapauksia olisi noin Eläketilastojen pohjalta voidaan myös olettaa, että noin 46 % lisäpäivätapauksista jäisi alle työnantajan omavastuun palkkasummarajan. Vuonna 2010 uusia lisäpäivätapauksia on vastaavasti arvioitu olevan

21 Tilinpäätöksen sisältö Tuloslaskelma 20 Tase 21 Tilinpäätöksen liitetiedot 22 Allekirjoitukset 31 Tilintarkastuskertomus 32 19

22 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007» Tuloslaskelma Tuloslaskelma VIITE TULOT Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,33 Viivästys- ja yliaikakorot , ,64 Tulot työnantajamaksuista yhteensä , ,97 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,99 Viivästys- ja yliaikakorot , ,20 Tulot palkansaajamaksuista yhteensä , ,19 STM tulot , ,76 TM tulot , ,20 TSL:n mukaiset korvaukset , ,69 RAHASTON VARSINAISET TULOT YHTEENSÄ , ,81 MENOT Eläketurvakeskus , ,00 Valtion Eläkerahasto , ,00 Kansaneläkelaitos , ,00 Koulutusrahasto , ,00 Työministeriö , ,99 Työttömyyskassat (TVR) , ,04 Työttömyyskassat (TM) , ,20 Työttömyyskassat (STM) , ,76 Vakuutusyhtiöt, hoitokorvaukset , ,30 Rahaston hallintokulut , ,24 RAHASTON VARSINAISET MENOT YHTEENSÄ , ,53 Yli-/alijäämä ennen korkoja , ,28 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitustuotot , ,46 Sijoituskulut , ,63 SIJOITUSTUOTTOJEN NETTO , ,83 Eläketurvakeskuksen ja Valtion Eläkerahaston korkoutus , ,62 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,49 20

23 Tase VIITE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,40 Aineelliset hyödykkeet , ,83 Sijoitusomaisuus Kiinteistöosakkeet , ,30 Noteeratut osakkeet , ,90 Osakerahastot , ,96 Joukkovelkakirjat , ,92 Rahamarkkinasijoitukset , ,26 Korkorahastot , ,18 Kapitalisaatiosopimukset , ,42 Sijoitusomaisuus yhteensä , ,94 VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahoitusomaisuus Siirtosaamiset , ,97 Rahat ja pankkisaamiset , ,46 Rahoitusomaisuus yhteensä , ,43 YHTEENSÄ VASTAAVAA , ,60 VASTATTAVAA Yli-/alijäämä edellisiltä vuosilta , ,39 tilikaudelta , ,49 Kertynyt yli-/alijäämä , ,88 Vieras pääoma Siirtovelat , ,72 Vieras pääoma yhteensä , ,72 YHTEENSÄ VASTATTAVAA , ,60 21

24 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2007» Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperusteet Tuloslaskelma ja tase Työttömyysvakuutusrahaston tuloslaskelma on tilitys, joka kertoo, mistä ja millä perusteella rahasto on saanut varoja käyttöönsä ja mihin lakien ja asetusten määräämiin tarkoituksiin varat on käytetty. Suhdannepuskuri Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri on rahastoon kertynyt yli-/alijäämä tilinpäätöshetkellä. Tulojen kirjaamisperusteet Vakuutusmaksutulot kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausiilmoitusten perusteella. Vakuutusyhtiö ilmoittaa kuukausi-ilmoituksessa sille kuukauden aikana kertyneiden työttömyysvakuutusmaksujen ja vakuutusyhtiön maksettavaksi lasketun koron ja viivästyskoron määrän, jotka vakuutusyhtiö suorittaa rahastolle sopimuksen mukaisesti. Siten joulukuulta annettavassa kuukausi-ilmoituksessa vakuutusyhtiö ilmoittaa sille joulukuun loppuun kertyneiden vakuutusmaksujen määrän ja sopimuksen mukaisen koron. Tuloslaskelma sisältää vakuutusyhtiölle joulukuussa kertyneet vakuutusmaksut, jotka maksetaan rahastolle seuraavana vuonna. Perinnässä olevat saamiset Laiminlyödyt, ulosotossa olevat, vireillä olevissa konkursseissa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa olevien yritysten työttömyysvakuutusmaksut vakuutusyhtiöt perivät ja valvovat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisen sopimuksen antamin valtuuksin. Vakuutusyhtiöt tilittävät kertyneet vakuutusmaksut kuukausi-ilmoituksissaan. Tilikauden lopussa perinnässä ja pakkoperinnässä olleet vakuutusmaksut eivät siten sisälly rahaston maksutuloon eivätkä vakuutusmaksusaamisiin vuonna Menojen kirjaamisperusteet Tukimaksut työttömyyskassoille Työttömyyskassamaksujen ennakot maksetaan kassoille kuukausittain edellisen tilikauden lopussa hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Vakuutusvalvontavirasto toimittaa TVR:lle kuukausittain tilastot kassojen asiakkailleen maksamien tukien kertymästä, jonka perusteella rahasto on joulukuun lopussa jaksottanut ennakkomaksujen ja toteutuneen kassamaksun kassakohtaisesti saamiseksi tai velaksi kirjanpidossaan. Jaksotus on tehty etuisuuslajikohtaisesti. Varat työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuksiin saadaan sosiaali- ja terveysministeriöltä ja työministeriöltä. Tulot ministeriöiltä ja menot työttömyyskassoille on kirjattu sen suuruisina, minkä verran kutakin etuutta työttömyyskassat ovat maksaneet asiakkailleen. Maksut Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle sekä niiden korkoutus Eläketurvakeskukselle työntekijän eläkelain 12 c :n (561/1998) mukaan tilikaudelta suoritettavat maksut perustuvat Eläketurvakeskuksen antamaan arvioon, jota tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvion erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai siirtovelaksi. Maksut esitetään tuloslaskelmassa korkouttamattomana. Lopullisen maksun mää- Perinnässä olevat työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, Uudet erääntyneet Normaaliperinnässä Pakkoperinnässä Erikoisperinnässä Perinnässä olevat Velkasaneerauksessa Konkurssivalvonnassa Yhteensä Perinnässä olevat palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut, Uudet erääntyneet Normaaliperinnässä Pakkoperinnässä Erikoisperinnässä Perinnässä olevat Velkasaneerauksessa Konkurssivalvonnassa Yhteensä

25 rä saadaan Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan vuoden keväällä, ja lopullisen ja tilinpäätöksessä käytetyn maksuarvion erotus esitetään korjauksena, edellisen vuoden tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Eläketurvakeskus korkouttaa rahaston maksettavaksi pannut veloitukset TEL-perustekorkoa käyttäen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu maksu on korkoutettu tilikauden loppuun (veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvittää rahastolle korkoa tämän suorittamien todellisten maksujen ja todellisten maksuajankohtien mukaan (hyvityskorko). Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurvakeskuksen ja rahaston sopimaan selvitysajankohtaan (edellisen vuoden veloituskorko). Rahaston kaikkiin edelliseltä vuodelta suorittamille maksuille lasketaan vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen vuoden maksun hyvityskorko). Valtion Eläkerahaston osalta maksujen veloitus- ja hyvityskorko lasketaan vastaavalla tavalla. Tilikauden ja edellisen vuoden veloitus- ja hyvityskorkoutukset on eritelty liitetiedoissa ja niiden nettosumma on esitetty tuloslaskelmassa nimikkeellä Eläketurvakeskuksen ja Valtion Eläkerahaston maksujen korkoutus. Joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjat kirjataan hankintamenoon. Hankintamenon ollessa nimellisarvoa korkeampi jaksotetaan ylikurssi juoksuajalle sijoitustuottojen vähennykseksi. Koska joukkovelkakirjat on tarkoitettu pidettäväksi juoksuajan loppuun, niistä ei tehdä arvonalennuksia markkina-arvon painuessa kirjanpitoarvoa pienemmäksi. Indeksilainat Sellaiset jvk-lainat, joiden tuotto muodostuu korkotuoton lisäksi jonkintyyppisen indeksin tuotosta, on arvostettu alimman arvon periaatteella liikkeeseenlaskijan antaman hintanoteerauksen perusteella. Vuoden lopun markkina-arvona on käytetty velkakirjan ja muun kohde-etuuden arvojen summaa. Rahamarkkinasijoitukset Rahamarkkinasijoitukset on kirjattu ja esitetty hankintamenon suuruisina. Sijoitus- ja yritystodistusten käypänä arvona on pidetty rahalaitoksen ilmoittamaa markkinahintaa, muiden rahamarkkinasijoitusten käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Työttömyysvakuutusrahasto on soveltanut vuoden 2002 tilinpäätöksestä alkaen suunnitelman mukaisia poistoja. Poistot on laskettu käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan mukaan. Rahaston toimistotilan remonttikustannukset on jaksotettu 10 vuoden pitoajalle, atk-laitteet ja ohjelmat kolmen vuoden ja konttorin kalusteet kolmen vuoden pitoajalle. Tästä poiketen vuonna 2005 käynnistyneen työttömyysvakuutusrekisterihankkeen suunnittelu-, ohjelmointi- ja lisenssikustannukset on jaksotettu viiden vuoden pitoajalle, ja työnantajan omavastuumaksun hoitojärjestelmän vastaavat kustannukset neljän vuoden pitoajalle. Sijoitusten arvostus Osakkeet ja sijoitusrahastot Osakkeet kirjatan hankintamenoon. Arvostus suoritetaan salkku- ja osakekohtaisesti alimman arvion periaatetta noudattaen. Mikäli tilinpäätöspäivän markkina-arvo on alempi kuin kirjanpitoarvo, alennetaan kirjanpitoarvo markkina-arvon suuruiseksi. Arvonalennus kirjataan sijoituksen kuluiksi. Arvonalennusten palautus on laskettu samanlajisten osakkeiden arvonmuutoksista ja kirjattu sijoitustuotoksi. Vakuutusyhtiöiden kapitalisaatiosopimukset Kapitalisaatiosopimukset on arvostettu vakuutusyhtiön ilmoittamaan takaisinostoarvoon. 23