TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO. Toimintakertomus 2006

Transkriptio

1 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006

2 Sisältö 1 Missio ja visio 2 Toimitusjohtajan katsaus 3 Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät ja menot 8 Varallisuusasema ja suhdannepuskuri 9 Riskienhallinta 10 Työttömyysvakuutusrahaston tulot 11 Hallinto 13 Henkilöstö 14 Edustukset 14 Sopimukset 14 Jäsenyydet 15 Avainluvut 16 Tuloslaskelma 17 Tase 18 Tilinpäätöksen liitetiedot 28 Tilintarkastuskertomus 29 Lainsäädäntö

3 Missio Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa työttömyysvakuutuksen rahoitusprosessin ja muut tehtävänsä luotettavasti ja moitteettomasti, hyödyntää erityisosaamistaan ja keskeistä asemaansa sekä edistää työttömyysvakuutusjärjestelmän toimijoiden yhteistyötä järjestelmän toimintakyvyn parantamiseksi. Visio Työttömyysvakuutusrahasto on asiantunteva ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän toimija sekä luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani, joka työmarkkinoiden toimivuutta tukien pyrkii edistämään työllisyyden myönteistä kehitystä. 1

4 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006» Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Työttömyysvakuutusrahaston talous kehittyi vuonna 2006 ennakoitua paremmin. Tämä johtuu yhtäältä palkkasumman yllättävän suuresta kasvusta, mikä heijastaa ansiokehityksen ohella paranevaa työllisyyskehitystä, ja toisaalta työttömyysmenojen pienentymisestä, missä puolestaan näkyy työttömyyden vähentyminen. Vuoden 2006 tulos oli siten arvioitua selvästi parempi ja ensimmäisen kerran ylijäämäinen sitten vuoden Vuoden 2006 ylijäämä oli noin 180 miljoonaa euroa eli lähes 160 miljoonaa ennakoitua enemmän. Rahaston suhdannepuskurin määrä (323 miljoonaa euroa) alitti vuoden 2006 lopulla selkeästi lakisääteisen enimmäismääränsä (679 miljoonaa euroa). Kun suhdannepuskuri alittaa enimmäistasonsa, on Työttömyysvakuutusrahaston talousarvio vuodelle 2007 ollut laadittava rahoituslain 2 :n perusteella siten, että rahasto kykenee suoriutumaan tiedossa olevista menoistaan. Tämän lisäksi rahaston suhdannepuskuria tulee kartuttaa hyvän talouskehityksen aikana. Kun rahaston menot ovat pienenemässä, voidaan puskurin odottaa karttuvan tuntuvasti vuonna 2007 maksujen pysyessä ennallaan. Vuoden 2007 tuloksen ennakoidaan olevan noin 100 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kokemuksesta kuitenkin tiedämme, että tulosennusteet voivat tällä toimialalla muuttua lyhyessäkin ajassa niin määriltään kuin suunnaltaan. Työttömyysvakuutusrahaston toiminnassa korostui kertomusvuonna kaksi tehtävää. Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanon ohjaus ja valvonta vaativat yhä enemmän rahaston resursseja. Toimintaedellytyksiä vahvistettiin kertomusvuoden aikana ja vuoden 2007 alussa, jotta valvonnan kannalta keskeinen uusi valvontarekisteri voitaisiin ottaa täyteen käyttöön vuoden 2007 keväällä. Valvontarekisteriin tallennetaan työttömyysvakuutusmaksua maksavien työnantajien palkkasumma- ja maksutiedot. Toisen merkittävän lakisääteisen tehtävän eli suurtyönantajan omavastuun toimeenpanon valmistelua jatkettiin kertomusvuoden aikana tiiviisti ja monella taholla. Tietojärjestelmän toimittamisesta käynnistettiin hankintakilpailu, jonka voitti TietoEnator. Tietojärjestelmien toimitus alkaa maalis-huhtikuussa 2007 sen jälkeen, kun toimitusta koskeva sopimus on hyväksytty. Työttömyyseläkkeen korvaaminen työttömyysturvan lisäpäiväoikeutta jatkamalla on merkittävä järjestelmämuutos, joka vaatii monipuolista ja huolellista valmistelua. Pelkästään rahaston omien uusien tietojärjestelmien rakentaminen sekä työttömyyskassoista, Kansaneläkelaitoksesta ja Eläketurvakeskuksesta Työttömyysvakuutusrahastoon tulevien tietoyhteyksien perustaminen ovat mittavia haasteita. Työttömyysvakuutusrahaston toimintaa on pyritty muutoinkin kehittämään. Rahaston hallitus käynnisti keväällä 2005 strategiatyön, joka on jatkunut vuonna Sen perusteella on laadittu rahaston toimintasuunnitelma vuodelle 2007 ja erillinen hankesalkku rahaston kannalta keskeisten tehtävien hoitamiseksi ja muutostarpeiden kartoittamiseksi. Rahaston tammikuussa 2006 hyväksyttyyn riskienhallintasuunnitelmaan sisältynyt laaja toimenpideohjelma on käyty läpi kertomusvuoden aikana, mikä on parantanut rahaston edellytyksiä suoriutua tehtävistään myös poikkeuksellisissa tilanteissa. Työttömyysvakuutusrahaston hallituksen työmäärä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Työmäärän kasvu johtuu rahastolle uskottujen tehtävien lisääntymisestä, mutta myös rahaston hallituksen omasta aktiivisuudesta toiminnan kehittämiseksi. Hallitus on myös päättänyt rahaston sisäisen työnjaon täsmentämisestä vastaamaan yleistä vastuunjakoa hallituksen ja operatiivisen johdon välillä sekä vahvistanut toimistolle uuden organisaation. Henkilöstöasioiden hoito on noussut entistä tärkeämmäksi Työttömyysvakuutusrahaston toiminnassa. Tämä on luonnollista, kun henkilökunnan määrä on muutamassa vuodessa noussut tuntuvasti ja kun kyse on erityisosaamista vaativasta asiantuntijatyöstä. Tähän liittyen hallitus hyväksyi elokuussa uuden työn vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän, joka osaltaan luo edellytyksiä kannustavan ja oikeudenmukaisen henkilöstöpolitiikan edelleen kehittämiseen. Vuosi 2006 on merkinnyt Työttömyysvakuutusrahastolle talouden myönteistä kehitystä, mutta myös suuria haasteita toiminnan kehittämiselle. Vuosi 2007 on alkanut samoissa merkeissä, mutta nyt joudumme panostamaan entistä enemmän laajemmaksi muuttuvan toimintakenttämme eri osien hyvään hallintaan. Tässä työssä tarvitsemme rahaston hallituksen lujaa ohjausta ja henkilökunnan sitoutunutta työpanosta. Uskomme, että Työttömyysvakuutusrahasto on ollut vuonna 2006 sille uskottujen tehtävien tasalla. Tästä kuuluu suuri kiitos niin rahaston hallinnolle kuin henkilöstöllekin samoin kuin hyville yhteistyökumppaneille. Heikki Pohja toimitusjohtaja 2

5 TVR:n tehtävät ja menot Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan perusta Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien rahoittama sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston valvoma itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), joka tuli voimaan , asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98), joka tuli voimaan sekä Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/98), joka tuli voimaan Rahoitettavat työttömyys- ja muut etuudet Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työttömien työeläkevakuutusmaksun ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut etuudet työttömien työeläkevakuutusmaksua lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Erorahajärjestelmän lakkauttamisen yhteydessä työttömyyskassojen maksamiin ansiopäivärahoihin lisättiin lukien mahdollisuus maksaa ansiopäiväraha korotettuna. Tätä vastaavaa korotusosaa on voinut saada Kansaneläkelaitokselta alkaen. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa täysin kummankin korotusosan rahoittamisesta. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työllistymisohjelmalisän rahoittamisesta. Tätä etuutta maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijäin lomautuksen ajalta maksettavasta työttömyyspäivärahasta ja työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Työttömyyspäivärahan lisäpäiviä ja lomautuspäivärahoja, joiden rahoittamiseen valtio ei osallistu lainkaan, maksavat työttömyyskassat jäsenilleen. Työttömyyskassojen rahoitus Työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan 923 miljoonaa euroa (957 miljoonaa euroa). Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 559 miljoonaa euroa (594 miljoonaa euroa) ja työministeriön osuutena 88 miljoonaa euroa (94 miljoonaa euroa). Työllistymisohjelmalisän rahoitukseen käytettiin voimaan tulleen rahoituslain muutoksen perusteella noin 6,4 miljoonaa euroa (1,2 miljoonaa euroa). Kansaneläkelaitos maksoi vastaavaa työllistymisohjelmalisää noin euroa ( euroa). Nämä etuudet rahoitettiin työnantajamaksun tuotolla. Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työttömyysaste ja maksukehitys Menojen kehitys 3

6 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006» Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät ja menot maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Tukimaksut kassoille (TVR) Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työministeriö maksavat rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain jaettuna tasasuuruisiin kuukausieriin ellei Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä muuta johdu. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Vuoden 2006 aikana Suomessa toimi 37 (40) työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 47,99 euroa (45,97 euroa) päivässä. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain 19 a :n (556/1998) nojalla eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Tasaukseen käytettiin vuonna 2006 yhteensä 6 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa). Työttömyyskassojen etuusmenoista laskettuna tasaukseen käytetty rahamäärä oli noin 0,35 % (0,40 %), kun enimmäismäärä on 0,75 %. Jäsenmaksun tasausta maksettiin 11 palkansaajakassalle (kahdeksalle). Työttömien eläke-etuuksien rahoitus eläkelaitoksille Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut Eläketurvakeskukselle suoritettava vakuutusmaksu, jolla rahoitetaan työeläkkeen osittaista kertymistä ansiosidonnaisten työttömyyspäivärahojen ja vuorottelukorvauksien sekä ansiosidonnaisten koulutusetuuksien ajalta (työntekijäin eläkelain (395/1961) 12 c :ssä (885/ ). Tämä maksu määrätään siten, että sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa kertymävuoden arvioidun työeläkelisämaksun kokonaan ennakkona neljännesvuosittain. Työeläkelisämaksun lopullinen määrä vahvistetaan kuitenkin edelleen vasta seuraavan vuoden toukokuussa, jolloin mahdollinen maksun palautus tai lisämaksu suoritetaan seuraavan marraskuun lopussa. Työeläkelisän vakuutusmaksu maksetaan Eläketurvakeskukselle, joka jakaa sen edelleen ao. eläkelaitoksille. Vastaava työeläkemaksu suoritetaan Valtion Eläkerahastolle siitä annetun lain (1372/1989) 3 :n nojalla. Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen meno oli 441 miljoonaa euroa (475 miljoonaa euroa). Vakuutusmaksua suoritettiin kertymävuoden aikana ennakkona, ja lopullinen maksu oli ennakoitua suurempi. Erotus on kirjattu siirtovelkoihin. Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen kertymävuotta seuraavan vuoden aikana. Työttömyysvakuutusrahasto vastasi Valtion Eläkerahastosta annetun lain (1372/1989) 3 :ssä tarkoitetun työeläkelisää koskevan maksun suorittamisesta eläkerahastolle. Työeläkelisämaksumeno oli 6,5 miljoonaa euroa (7,3 miljoonaa euroa). Kertomusvuoden maksun suuruuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen seuraavan vuoden aikana. Tilitys Kansaneläkelaitokselle Rahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23 :n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon, ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kertomusvuonna tilitettävä osuus oli 16,6 % (17,2 %). Ennakkomaksua suoritettiin 56 miljoonaa euroa (49 miljoonaa euroa) sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen perustuen. Koulutusrahaston myöntämien etuuksien rahoitus Työttömyysvakuutusrahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 :n mukaan ammattitutkintostipendin ja aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Nämä etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Työttömyysvakuutusrahasto suoritti Koulutusrahastolle kertomusvuonna ennakkoa yhteensä 23,1 miljoonaa euroa (16,5 miljoonaa euroa). 4

7 Palkkaturvan rahoitus Rahasto vastaa palkkaturvasta annetun lain (866/98) 31 :n nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa (yleensä menoja seuraavan vuoden maaliskuussa) työministeriölle laskun mukaan. Palkkaturvaa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin vuoden 2006 lopussa siten, että vuodesta 2007 alkaen palkkaturvaa voidaan maksaa myös työaikapankkiin jääneistä saatavista. Tämä lisännee Työttömyysvakuutusrahaston menoja vuodesta 2007 alkaen 3 6 miljoonalla eurolla. Palkkaturvakustannuksia maksettiin työministeriön lähettämän laskun perusteella 13,5 miljoonaa euroa (17,1 miljoonaa euroa). Vakuutuslaitokset Tapaturmavakuutuslain 29 :ssä tarkoitetut vakuutuslaitokset (14) perivät työnantajilta työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Valtiokonttori peri valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuivat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton sekä rahaston ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Perintäkorvauksia maksettiin vakuutusyhtiöille ja Valtiokonttorille yhteensä 6,4 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa). Vuoden 2005 lukuun sisältyy merkittävä määrä takaisin perittyjä, aikaisempiin vuosiin kohdistuneita perintäkorvauksia. Hallintokulut Rahaston hallintokulut olivat 2,1 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa). Työttömyysvakuutusmaksun perinnän toimeenpanon ohjaus, kehittäminen ja valvonta Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentin mukaan Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa. Työttömyysvakuutusrahasto antoi vuodelle 2006 työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuutta koskevat uudet ohjeet ja neuvoi maksun perintää koskevien säännösten tulkinnassa. Ohjeistus valmisteltiin yhteistyössä tapaturmavakuutuslaitosten kanssa. Työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn valvonnan osalta rahasto saattoi todeta vanhojen tapausten tulleen selvitetyiksi ja keskittyi uuden valvontarekisterin rakentamiseen ja kehittämiseen. Valvontarekisteri luovutettiin kesäkuussa 2006, mutta sen toimintavalmiuksia jouduttiin kehittämään vielä syksyllä Vakuutuslaitosten maksamia hoitopalkkioita perittiin takaisin eräissä tapauksissa. Työttömyysvakuutusrahasto jatkoi vuoden 2006 aikana selvitystyötä tapaturmavakuutuslaitosten kustannuksista työttömyysvakuutusmaksun perinnässä. Selvitystyön tulokset otettiin huomioon määriteltäessä vakuutuslaitosten hoitopalkkioita vuodelle Selvitystyö jatkuu yhdessä TVL:n kanssa vuoden 2007 aikana hoitopalkkioiden perusteiden uusimiseksi. Suurtyönantajan omavastuun toimeenpanon valmistelu Työttömyysvakuutusmaksun rakenteessa ja Työttömyysvakuutusrahaston toiminnassa tapahtuu merkittävä muutos vuoden 2009 alussa, kun työttömyysturvan lisäpäivämenoja aletaan rahoittaa suurilta työnantajilta perittävällä omavastuumaksulla. Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii omavastuumaksut maksuvelvollisilta työnantajilta. Työeläkeuudistuksen yhteydessä vuonna 2002 säädettiin, että työttömyyseläke eläkemuotona lakkaa vähitellen. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien toimeentulosta huolehditaan jatkossa työttömyysturvalaissa säädetyllä lisäpäiväoikeudella. Työttömyysvakuutuksen suurtyönantajan omavastuu koskee niitä työnantajia, joiden palkkasumma ylittää 1,3 miljoonaa euroa (2002 tasossa). Palkkasummaraja tullaan lainmuutoksella tarkistamaan vastaamaan vuoden 2009 tasoa ennen omavastuumaksujen perinnän alkamista. Työnantajan maksuvelvollisuutta sekä työttömyyskassojen ja Kelan ilmoitusvelvollisuutta on tarkoitus samalla vielä täsmentää. Suurtyönantajat joutuvat maksamaan omavastuumaksua pääsääntöisesti silloin, kun vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä on irtisanomisen vuoksi oikeutettu työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin. Omavastuumaksu peritään myös silloin, kun irtisanomisesta johtuva 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu henkilön täytettyä 63 vuotta, tai henkilö on alkanut saada vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään. Omavastuumaksun suuruus määräytyy lisäpäivätapauksissa työnantajan palkkasumman ja irtisanotun työntekijän laskennallisten lisäpäivien etuusmenon perusteella. Jos työnantajan maksuvelvollisuus perustuu työntekijän 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen tapahtuneeseen työsuhteen päättämiseen, omavastuumaksu määräytyy todellisen etuusmenon perusteella. Täysimääräinen omavastuumaksu on 80 % etuusmenosta, jos työnantajan palkkasumma on vähintään 20,8 miljoonaa euroa (2002 tasossa). Jos palkkasumma on tätä pienempi, omavastuumaksu alenee lineaarisesti. Tiedot maksuvelvollisuuden perusteena olevasta henkilöstä ja tämän työnantajasta Työttömyysvakuutusrahasto saa työttömyyskassoilta ja Kelalta. Maksun määräämiseksi välttämätöntä tietoa ovat velvollisia lisäksi toimittamaan Eläketurvakeskus, Vakuutusvalvontavirasto, Kaupparekisteri ja Väestörekisterikeskus. Ennen maksun määräämistä on työnantajaa kuultava ja tarvittaessa myös työntekijää. Työnantajalla on oikeus valittaa sille määrätystä maksusta työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sen päätöksestä Vakuutusoikeuteen. 5

8 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006» Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät ja menot Omavastuumaksun toimeenpanoon valmistautuminen Työttömyysvakuutusrahastossa käynnistyi vuoden 2006 alussa. Työttömyysvakuutusrahasto hankkii omavastuumaksun toimeenpanoa varten räätälöidyn tietojärjestelmän ja palkkaa toimintaan tarvittavan henkilökunnan pääosan vuosina 2007 ja Omavastuumaksun toimeenpano on kuitenkin täydessä laajuudessaan vasta vuonna 2012, jolloin neljäs vuosiluokka eli vuonna 1953 syntyneet tulevat lisäpäiväoikeuden piiriin. Työnantajien ja sidosryhmien tiedottamiseen ja neuvontaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Työttömyysvakuutusrahasto on jo vuonna 2006 antanut arvion mahdollisen omavastuumaksun määrästä noin 20 työnantajalle yli sadan työntekijän osalta. Rahaston tehtävät työsopimuslain mukaan Työsopimuslain (55/2001) 12 luvun mukaan tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa, jos kantajalle on ko. työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä vahingonkorvauksesta vähennetään Työttömyysvakuutusrahastolle pääsäännön mukaan 75 % kantajalle maksetusta työttömyyspäivärahasta työsopimuslain 12 luvun 3 :ssä säädetyin edellytyksin. Tuomioistuimen on toimitettava lainvoimainen tuomio tai päätös rahastolle tiedoksi. Jos korvausvelvollisuudesta tehdään työnantajan ja työntekijän välillä sopimus, on siinä mainittava rahastolle tuleva osuus. Työnantaja vastaa siitä, että korvauksesta vähennetty rahamäärä suoritetaan rahastolle ja sopimusjäljennös toimitetaan sille tiedoksi. Työttömyysvakuutusrahasto antoi kertomusvuonna tuomioistuimille 556 (552) lausuntoa, joista 14 (19) työtuomioistuimelle ja 89 (80) hovioikeuksille. Vuonna 2006 Työttömyysvakuutusrahastolle maksettiin työsopimuslain 12 luvun 3 :n perusteella tuomittuja tai sovittuja korvausosuuksia yhteensä euroa ( euroa). Lausumat, sopimukset ja tuomiot/ TSL-korvaukset Työttömyysvakuutusrahasto tilittää sosiaali- ja terveysministeriölle työsopimuslain perusteella kertomusvuonna saamistaan korvauksista 48,75 % (49,47 %), mikä vastasi valtion keskimääräistä rahoitusosuutta työttömyyskassoille. Tilitys ei koske lomautuspäivärahoista saatua korvausta, koska valtio ei osallistu tämän etuuden rahoittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriölle tilitettävä määrä maksetuista korvauksista oli euroa ( euroa). Työttömyysvakuutusrahaston edustaja toimi asiantuntijasihteerinä työministeriön työsuhteen laittoman päättämisen johdosta maksettavien etuuksien ja työttömyysturvan yhteensovitusta pohtineessa työryhmässä. Työryhmän toimikausi jatkoaikoineen oli Työryhmämietintö julkaistiin Työsopimuslain muutosten jatkovalmistelusta päätetään työministeriössä lausuntokierroksen jälkeen. Talous ja sijoitustoiminta Vuosi 2006 oli sijoitusmarkkinoilla kaksijakoinen. Pitkään hyvää tuottoa tarjonneet jvk-markkinat tuottivat heikosti, kun taas osakemarkkinat tarjosivat lisääntyneestä kurssiheilunnasta huolimatta mahdollisuuden hyviin tuottoihin. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitussalkun jakauma antoi vuonna 2006 mahdollisuuden tavoitella jonkin verran rahamarkkinatuottoa korkeampaa tuottoa, missä onnistuttiinkin kohtuullisesti. Työttömyysvakuutusrahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuu pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon sekä palkkasumman kehityksestä. Tilikautta edeltävän vuoden lokakuussa laadittavan talousarvion ja tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahaston tuloksen ennustepoikkeama on havaintojen mukaan ollut keskimäärin 100 miljoonaa euroa vuodessa (6 % menoista) viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2006 tulos poikkesi ennustetusta keskimääräistä enemmän, kun tulos ylitti budjetoidun tuloksen 160 miljoonalla eurolla (10 % menoista). Työttömyysasteen käyttö työttömyysmenon kuvaajana on osoittautunut pulmalliseksi. Tämän ilmiön syitä on pyritty selvittämään vuoden 2006 aikana. Työtä on jatkettava, jotta rahaston talouden ohjausta on mahdollista parantaa ja puskurin varallisuuden käyttöä ja sijoittamista tehostaa. Rahaston maksuvalmius on ollut vielä alkuvuodesta 2006 hyvin kireä, ja pitkäaikaisia sijoituksia on jouduttu purkamaan ja siirtämään vapautuvat varat lyhytaikaisiin korkosijoituksiin. Vuoden loppua kohti maksuvalmius on parantunut, mikä yhdessä korkotason merkittävän nousun kanssa on parantanut edellytyksiä sijoitustuottojen kerryttämiseen vuonna Rahaston allokaatiosalkkujen hallinnointi on tapahtunut ulkopuolisten varainhoitajien ja Työttömyysvakuutusrahaston toimiston hoitamina. Rahaston hoitaman likviditeettisalkun tuotto oli kertomusvuonna hyvää euribor-tasoa. Koko omaisuuden pääomilla ja pitoajoilla painotettu tuotto oli 2,9 % vuonna 2006 (3,5 %). 6

9 Sijoituskohteiden markkinatuotot Kotimaiset osakkeet 29,9 % 34,5 % 21,3 % 22,7 % -13,0 % Eurooppalaiset osakkeet 16,7 % 21,2 % 17,9 % 12,0 % -32,4 % Aasialaiset osakkeet 15,1 % 29,2 % 14,2 % 17,0 % -25,3 % Rahamarkkina 2,8 % 2,1 % 2,3 % 2,7 % 3,8 % JVK (1-3 vuotta) 1,7 % 1,8 % 3,8 % 2,8 % 4,9 % JVK (Benchmark) 0,6 % 3,6 % 6,7 % 4,1 % 9,8 % Kapitalisaatiosopimukset 3,7 % 3,8 % 3,5 % 3,8 % 4,8 % TVR koko omaisuus 2,9 % 3,5 % 3,3 % 4,0 % 2,9 % Sijoitusten tuotto ja vertailu Työttömyysmeno ja -aste indeksi, v = 100 TVR:n osuus Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoiminnan keskeisinä tavoitteina ovat tuottojen hyvä ennustettavuus ja pieni volatiliteetti sekä korkea likvidisyysvaatimus sijoituskohteita valittaessa. Vuoden 2006 aikana maksuvalmiuden painottaminen korostui sijoituskohteiden valinnassa keskimääräistä enemmän, mikä osaltaan heikensi saatavissa olevaa tuottoa jonkin verran. Suhdannepuskurin määrän vakiintuessa paremmin ennakoitavalle vakaalle tasolle pyritään sijoituksia kohdistamaan mahdollisuuksien mukaan jälleen enemmän korkeampaa tuotto-odotusta tarjoaviin kohteisiin. 7

10 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006» Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät ja menot Rahaston varallisuusasema ja suhdannepuskuri Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Laissa tarkoitettu rahaston enimmäismäärä vuonna 2006 oli noin 679 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 374 miljoonaa euroa (231 miljoonaa euroa). Rahastoon kertynyt ylijäämä (suhdannepuskuri) oli 323 miljoonaa euroa (141 miljoonaa euroa). Siirtovelat olivat 52 miljoonaa euroa (90 miljoonaa euroa) ja siirtosaamiset 47 miljoonaa euroa (41 miljoonaa euroa). Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston hyväksymän vuotta 2007 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan noin 370 miljoonaa euroa. Tilinpäätöstä laadittaessa arvioidaan, että suhdannepuskurissa on vuoden 2007 lopussa varoja noin 450 miljoonaa euroa. Suhdannepuskurin kehitys Sijoitusten jakauma Työttömyysvakuutusmaksut e TA - % keskim. 2,97 2,63 2,39 2,09 1,92 1,93 2,17 2,29 2,29 PS - % 1,35 1,00 0,70 0,40 0,20 0,25 0,50 0,58 0,58 Suhdannepuskuri Rahaston menot, milj. euroa Työttömyysaste, % 9,1 9,0 8,8 8,4 7,8 Puskurin enim.määrä, milj. euroa Rahaston varallisuus, milj. euroa

11 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteet Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja hallita niitä uhkatekijöitä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan jatkuvuuden tai vakavaraisuuden tai jotka voisivat vaikuttaa haitallisesti rahaston toimintaedellytyksiin tai strategian toteuttamiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on myös tukea strategisten tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että rahaston ottamat tai kohtaamat riskit ovat oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin ja riskinkantokykyyn. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskien toteutuminen ei vaaranna rahaston taloudellista asemaa, toiminnan jatkuvuutta tai rahaston toimintaan kohdistuvaa luottamusta. Työttömyysvakuutusrahaston riskinsietokyky Työttömyysvakuutusrahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä vakuutusmaksujen säätelyn yhteydessä, joka voidaan määrittää nykylainsäädännön vallitessa vain kerran vuodessa. Rahaston keskeisimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu työttömyysvakuutusmaksun tasaisuuden turvaaminen. Työttömyysvakuutusmaksun tasaisuuden varmistamiseksi rahastolla on käytössään suhdannepuskuri, jonka suuruus vaikuttaa oleellisesti rahaston riskinkantokykyyn. Sijoitustoiminnan riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että riskien realisoituminen ei aiheuta rahastolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheuttaisivat paineita maksujen korotuksiin tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin. Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoimintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitustoiminnan periaatteissa sekä hallituksen hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa. Merkittävien riskien hallinnointi Työttömyysvakuutusrahaston olennaisimmat riskit liittyvät suhdannepuskurin riittävyyteen sekä työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävään. Suhdannepuskurin riittävyys pyritään varmistamaan siten, että vakuutusmaksut kyetään asettamaan monipuolisiin ennustemenetelmiin nojaten turvaavalle tasolle. Suhdannepuskurissa olevaa varojen määrää arvioidaan sekä absoluuttisena että rahaston menoihin suhteutettuna määränä. Vuoden 2006 lopussa puskurissa oli varoja runsaan kahden kuukauden menoja vastaava määrä (vuonna 2005 yhden kuukauden menoja vastaava määrä). Työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävän onnistuminen pyritään varmistamaan siten, että perustetusta työttömyysvakuutuksen valvontarekisteristä tehdään vertailuja palkkasumma- ja maksutietojen välillä sekä kehitetään yhteistyötä rahaston ja perintää suorittavien vakuutuslaitosten kesken. 9

12 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006» Työttömyysvakuutusrahaston tulot TVR:n tulot Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuodelle 2006 vahvistettiin poikkeuksellisesta rahoituslain muuttamisesta annetulla lailla (969/2004). Tämä vahvistamismenettely johtui siitä, että voimaan tulleen työllistymisohjelmalisän (muutosturva) rahoitus tuli säätää tapahtuvaksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta, ja tämän vuoksi laissa olleita maksuperusteita ja maksumuutosten vertailutasoja piti muuttaa. Maksujen määrät perustuivat sinällään rahaston esitykseen ja olivat 0,7 % palkasta (0,6 %) euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta maksu oli 2,8 % (2,5 %). Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,7 % (0,6 %) palkkojen määrästä euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 1,9 % (1,7 %). Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,7 % (0,6 %) palkkasummasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi yrityksiltä, yhteisöiltä ja valtion liikelaitoksilta yhteensä miljoonaa euroa (1 155 miljoonaa euroa). Sijoitusten keskimääräinen pääomapainotettu tuotto oli käyvin arvoin laskettuna 2,9 % (3,5 %). Sijoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa 326 miljoonaa euroa (189 miljoonaa euroa). Tilikauden ylijäämä Rahaston varsinaiset tulot olivat miljoonaa euroa (2 127 miljoonaa euroa) ja menot miljoonaa euroa (2 212 miljoonaa euroa). Sijoitustuottoja kertyi 13,8 miljoonaa euroa (13,6 miljoonaa euroa) ja sijoituskuluja 1,7 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa), joten sijoitustuottojen nettomäärä oli 12,1 miljoonaa euroa (12,2 miljoonaa euroa). Tilikauden ylijäämä oli 182 miljoonaa euroa (alijäämää 78 miljoonaa euroa). Työttömyysvakuutusmaksut Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistettiin samoin lailla. Maksun suuruus oli rahaston esitykseen perustuen 0,58 % (0,5 %) työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,21 % (0,19 %). Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua kertyi 352 miljoonaa euroa (284 miljoonaa euroa). Valtionosuudet Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi Työttömyysvakuutusrahastolle työttömyysmenon valtionosuutena 559 miljoonaa euroa (594 miljoonaa euroa). Työministeriö maksoi Työttömyysvakuutusrahastolle työttömyysmenon valtionosuutena 88 miljoonaa euroa (94 miljoonaa euroa). Vakuutusmaksutulo Milj. Korvaukset Työttömyysvakuutusrahasto kirjasi tuloksi rahastolle työnantajien työsopimuslain 12 luvun 3 :n perusteella maksamia korvauksia euroa ( euroa). Sijoitusten tuotot Rahaston varat olivat tilivuoden lopussa sijoitettuina eripituisiin joukkovelkakirjoihin 97 miljoonaa euroa (72 miljoonaa euroa), osakkeisiin 6 miljoonaa euroa (6 miljoonaa euroa), sijoitusrahastoihin 11 miljoonaa euroa (17 miljoonaa euroa), kapitalisaatiosopimuksiin 7 miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinasijoituksiin 206 miljoonaa euroa (87 miljoonaa euroa). Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa). 10

13 Hallinto Hallintoneuvosto Valtioneuvosto nimitti työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäsenet alkaneeksi kolmivuotiskaudeksi. Vuonna 2006 hallintoneuvoston jäseninä ovat olleet: Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Matti Kyytsönen saakka ja sen jälkeen George Berner. Varapuheenjohtajana toimi Mikko Mäenpää. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. toimitusjohtaja George Berner, Berner Oy toimitusjohtaja Magnus Holm, Maxit Oy toimitusjohtaja Matti Kyytsönen, ISS Palvelut Oy hallintojohtaja Riitta Laitasalo, Kesko Oyj teollisuusneuvos Rauno Mattila, Teknopower Oy vuorineuvos Simo Palokangas, HK Ruokatalo Oyj toimitusjohtaja Marjatta Teliranta, Ikaalisten Kylpylä apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi, Oulu asti kunnanjohtaja Pekka Toivonen, Kangasniemi alkaen johtaja Pekka Palola, Tampere varatuomari Matti Pelttari, Rovaniemi liikenneneuvos Heikki Lehtinen, Tampere hallituksen pj Esko Murto, Huiskulan Puutarha Oy talouspäällikkö Riku Aalto, Metallityöväen Liitto toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, JHL puheenjohtaja Ann Selin, PAM puheenjohtaja Mikko Mäenpää II puheenjohtaja Helena Rissanen, TU puheenjohtaja Risto Piekka (EK) (EK) (EK) (EK) (EK) (EK) (EK) (KT) (KT) (KT) (KT) (KiT) (MTL) (SAK) (SAK) (SAK) (STTK) (STTK) (AKAVA) 11

14 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006» Hallinto Hallitus Hallintoneuvosto valitsi hallituksen jäseniksi vuodeksi 2006 työmarkkinaosapuolten esityksestä seuraavat henkilöt: työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pääsihteeri Seppo Junttila sosiaalipoliittinen asiantuntija Kaija Kallinen koulutusjohtaja Markku Koponen johtaja Markku Lemmetty johtaja Pertti Parmanne asiantuntija Vesa Rantahalvari toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola työmarkkinajohtaja Seppo Riski neuvottelupäällikkö Heikki Saipio sopimusjohtaja Risto Voipio KT EK STTK SAK EK AKAVA SAK EK MTL EK KT KiT Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Parmanne ja varapuheenjohtajaksi Seppo Riski. Hallitus kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa. Tämän lisäksi hallitus kokoontui strategiaseminaariin (itsearviointi) ja iltakouluun Tilintarkastajat Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Tarkastustoimintaa johti KHT, KTM Anu Ojala. Rahaston sisäistä tarkastusta hoiti tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy. Toimisto Työttömyysvakuutusrahaston toimisto on ollut omissa tiloissa, Kalevankatu 12, Helsinki. TVR:n hallitus vuonna 2007 takaa vasemmalta apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, asiantuntija Vesa Rantahalvari, neuvottelupäällikkö Heikki Saipio, sosiaalipoliittinen asiantuntija Kaija Kallinen, koulutusjohtaja Markku Koponen ja toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola sekä edessä vasemmalta työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, sopimusjohtaja Risto Voipio, työmarkkinajohtaja Seppo Riski, johtaja Pertti Parmanne ja johtaja Markku Lemmetty. Kuvasta puuttuu pääsihteeri Seppo Junttila. 12

15 Henkilöstö Rahaston toimitusjohtajana toimi oikeustieteen kandidaatti Heikki Pohja. Hän toimi tämän ohella myös Koulutusrahaston toimitusjohtajana. Henkilöstön rakenne Henkilöstön (työsuhteessa olevat) määrä oli vuoden 2006 lopussa 19 (16), joista kokoaikaisia 18. Määräaikaisessa työsuhteessa oli kolme henkilöä (2), joista kaksi oli sijaisuuksia. Yksi työntekijä oli äitiyslomalla ja yksi siirrettynä Koulutusrahaston palvelukseen äitiysloman sijaiseksi. Toimiston organisaatio uudistettiin lukien siten, että esimiestehtäviin nimitettiin kokonaisjohdosta vastaavan toimitusjohtajan lisäksi talousjohtaja (toimitusjohtajan sijainen) ja lakiasiainjohtaja. Toimitusjohtajalla oli neljä alaista, talousjohtajalla seitsemän alaista ja lakiasiainjohtajalla kuusi. Talousjohtaja vastasi taloushallinnosta, työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanon valvonnasta ja tietohallinnosta. Lakiasiainjohtaja vastasi suurtyönantajan omavastuun toimeenpanon valmistelusta, työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuuden ohjeistuksesta, työsopimuslaissa rahastolle säädettyjen tehtävien hoidosta ja lainvalmistelutyöstä. Henkilöstön vaihtuvuus Työttömyysvakuutusrahastosta lähti viisi henkilöä, joista kahden osalta syynä oli määräaikaisen työsopimuksen päättyminen. Rahastoon palkattiin yhdeksän henkilöä, joista kaksi määräaikaiseen työsuhteeseen (äitiysloman sijaisuus). Henkilökunnasta kuusi oli miehiä ja 13 naisia. Ikärakenne ja virkaikärakenne Henkilökunnan keski-ikä on reilut 33 vuotta ja keskimääräinen palvelusaika Työttömyysvakuutusrahastossa noin 2,5 vuotta. Koulutusrakenne Henkilökunnasta yhdeksän on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja seitsemän ammattikorkeakoulututkinnon tai opistotason tutkinnon. Muilla on vähintään ylioppilastutkinto ja heistä kaksi on suorittamassa korkeakoulututkintoa. Henkilökunnan koulutustarvetta on kartoitettu, ja toteutettu koulutus on kohdistunut työtehtävissä tarvittavien valmiuksien parantamiseen. Palkkausjärjestelmä Työttömyysvakuutusrahaston hallitus hyväksyi rahaston uuden palkkausjärjestelmän, joka perustuu työn vaativuuteen ja jossa on myös henkilökohtainen osuus. Palkkausjärjestelmä tuli voimaan Työterveyshuolto Työttömyysvakuutusrahastolla on sopimus työterveyshuollosta Helsingin Lääkärikeskuksen kanssa. Henkilökunnan sairauspoissaoloprosentti oli noin 3,3. 13

16 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006» Edustukset, Sopimukset, Jäsenyydet Edustukset Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi Heikki Pohja ja varajäsenenä Tapio Oksanen. Sopimukset Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kanssa allekirjoitettiin vuotta 2006 koskeva työttömyysetuuksien rahoituslain 21 :ssä tarkoitettu sopimus työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä, tilittämisestä ja perimiskulujen korvaamisperusteista. Vuotta 2007 koskeva sopimus allekirjoitettiin Vastaavat sopimukset tehtiin Valtiokonttorin kanssa valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja valtion liikelaitosten työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perimisestä ja perimiskulujen korvaamisesta. Jäsenyydet Työttömyysvakuutusrahasto on työttömyysvakuutuksen kansainvälisen yhteisjärjestön International Social Security Associationin (ISSA) ja vastaavan Euroopan unionin jäsenmaiden järjestön European Social Insurance Platformin (ESIP) jäsen. 14

17 Avainluvut 2006 muutos-% Vakuutusmaksutulo % Muut tulot (STM ja TM) % Maksuprosentit - palkansaajamaksu 0,58 0,50 0,25 0,20 0,40 - työnantajamaksu alempi 0,75 0,70 0,60 0,60 0,70 - työnantajamaksu ylempi 2,95 2,80 2,50 2,45 2,70 Menot yhteensä, milj. euroa % Työttömyyskassat (TVR) % Työttömyyskassat (STM) % Työttömyyskassat (TM) 88-6 % Eläketurvakeskus (työeläkelisä) % Koulutusrahasto % Kansaneläkelaitos % Työministeriö (palkkaturva) % Hallintokulut 2,1 33 % 1,6 1,2 1,0 0,9 Yli- / alijäämä Sijoitusten tuotto-% käyville arvoille 2,9-17 % 3,5 3,3 4,0 2,9 Suhdannepuskuri, milj. euroa % Rahamarkkinasijoitukset % Joukkolainat % Osakkeet 12 9 % Muut sijoitukset 7 0 % Kassojen maksamat etuudet TVR:n osuus (milj. euroa ja %-osuus kaikista) milj. %-osuus muutos-% milj. %-osuus milj. %-osuus milj. %-osuus Koulutuspäivärahat 7,9 0,8 % 0,0 % 7,9 0,8 % 7,2 0,8 % 5,9 0,6 % Lomautuspäivärahat 83,7 8,7 % -24,2 % 110,4 11,5 % 139,9 14,6 % 141,7 14,7 % Lisäpäivien päivärahat 163,2 17,1 % 8,1 % 151,0 15,8 % 125,0 13,1 % 123,7 12,8 % Muut päivärahat 537,1 56,1 % -4,4 % 561,8 58,7 % 555,5 58,1 % 487,9 50,5 % Vuorottelukorvaus 40,7 4,3 % 20,8 % 33,7 3,5 % 32,9 3,4 % 36,7 3,8 % Koulutustuki 67,2 7,0 % 0,4 % 66,9 7,0 % 77,9 8,1 % 50,9 5,3 % Lapsikorotus 8,7 0,9 % -5,4 % 9,2 1,0 % 9,7 1,0 % 8,5 0,9 % Jäsenmaksujen tasaus 6,0 0,6 % -14,3 % 7,0 0,7 % 9,5 1,0 % 8,8 0,9 % Hallintoapurahat 8,5 0,9 % -4,2 % 8,9 0,9 % 8,0 0,8 % 11,9 1,2 % Yhteensä 923,0-3,5 % 956,8 965,4 875,9 15

18 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006» Tuloslaskelma Tuloslaskelma VIITE TULOT Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,30 Viivästys- ja yliaikakorot , ,75 Tulot työnantajamaksuista yhteensä , ,05 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Vakuutusmaksut , ,00 Viivästys- ja yliaikakorot , ,53 Tulot palkansaajamaksuista yhteensä , ,53 STM tulot , ,81 TM tulot , ,72 TSL:n mukaiset korvaukset , ,95 Rahaston varsinaiset tulot yhteensä , ,06 MENOT Eläketurvakeskus , ,45 Valtion Eläkerahasto , ,00 Kansaneläkelaitos , ,00 Koulutusrahasto , ,00 Työministeriö , ,71 Työttömyyskassat (TVR) , ,44 Työttömyyskassat (TM) , ,72 Työttömyyskassat (STM) , ,81 Vakuutusyhtiöt, hoitokorvaukset , ,13 Tyött.vak osuus STM:lle 17 0, ,25 Rahaston hallintokulut , ,32 Rahaston varsinaiset menot yhteensä , ,83 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN KORKOJA , ,77 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitustuotot , ,54 Sijoituskulut , ,36 Sijoitustuottojen netto , ,18 ELÄKETURVAKESKUKSEN JA VALTION ELÄKERAHASTON KORKOUTUS , ,30 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,89 16

19 Tase VIITE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,34 Aineelliset hyödykkeet , ,02 Sijoitusomaisuus Kiinteistöosakkeet , ,30 Noteeratut osakkeet , ,75 Osakerahastot , ,61 Joukkovelkakirjat , ,01 Rahamarkkinasijoitukset , ,37 Korkorahastot , ,23 Kapitalisaatiosopimukset , ,43 Sijoitusomaisuus yhteensä , ,70 VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahoitusomaisuus Siirtosaamiset , ,47 Rahat ja pankkisaamiset , ,30 Rahoitusomaisuus yhteensä , ,77 YHTEENSÄ VASTAAVAA , ,83 VASTATTAVAA YLI-/ALIJÄÄMÄ edellisiltä vuosilta , ,28 tilikaudelta , ,89 Kertynyt yli-/alijäämä , ,39 VIERAS PÄÄOMA Siirtovelat , ,44 Vieras pääoma yhteensä , ,44 YHTEENSÄ VASTATTAVAA , ,83 17

20 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Toimintakertomus 2006» Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperusteet Tuloslaskelma ja tase Työttömyysvakuutusrahaston tuloslaskelma on tilitys, joka kertoo, mistä ja millä perusteella rahasto on saanut varoja käyttöönsä ja mihin lakien ja asetusten määräämiin tarkoituksiin varat on käytetty. Tulojen kirjaamisperusteet Vakuutusmaksutulot kirjataan vakuutusyhtiöiden kuukausi-ilmoitusten perusteella. Vakuutusyhtiö ilmoittaa kuukausi-ilmoituksessa sille kuukauden aikana kertyneiden työttömyysvakuutusmaksujen ja vakuutusyhtiön maksettavaksi lasketun koron ja viivästyskoron määrän, jotka vakuutusyhtiö suorittaa rahastolle sopimuksen mukaisesti. Siten joulukuulta annettavassa kuukausi-ilmoituksessa vakuutusyhtiö ilmoittaa sille joulukuun loppuun kertyneiden vakuutusmaksujen määrän ja sopimuksen mukaisen koron. Tuloslaskelma sisältää vakuutusyhtiölle joulukuussa kertyneet vakuutusmaksut, jotka maksetaan rahastolle seuraavana vuonna. Perinnässä olevat saamiset Laiminlyödyt, ulosotossa olevat, vireillä olevissa konkursseissa ja vapaaehtoisissa velkasaneerauksissa olevien yritysten työttömyysvakuutusmaksut vakuutusyhtiöt perivät ja valvovat rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton välisen sopimuksen antamin valtuuksin. Vakuutusyhtiöt tilittävät kertyneet vakuutusmaksut kuukausi-ilmoituksissaan. Tilikauden lopussa perinnässä ja pakkoperinnässä olleet vakuutusmaksut eivät siten sisälly rahaston maksutuloon eivätkä vakuutusmaksusaamisiin vuonna Menojen kirjaamisperusteet Tukimaksut työttömyyskassoille Työttömyyskassamaksujen ennakot maksetaan kassoille kuukausittain edellisen tilikauden lopussa hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Vakuutusvalvontavirasto toimittaa TVR:lle kuukausittain tilastot kassojen asiakkailleen maksamien tukien kertymästä, jonka perusteella rahasto on joulukuun lopussa jaksottanut ennakkomaksujen ja toteutuneen kassamaksun kassakohtaisesti saamiseksi tai velaksi kirjanpidossaan. Jaksotus on tehty etuisuuslajikohtaisesti. Varat työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuksiin saadaan sosiaali- ja terveysministeriöltä ja työministeriöltä. Tulot ministeriöiltä ja menot työttömyyskassoille on kirjattu sen suuruisina, minkä verran kutakin etuutta työttömyyskassat ovat maksaneet asiakkailleen. Maksut Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle sekä niiden korkoutus Eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain 12 c :n (561/1998) mukaan tilikaudelta suoritettavat maksut perustuvat Eläketurvakeskuksen antamaan arvioon, jota tarkennetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Suoritettujen maksujen ja tarkistetun arvion erotus kirjataan siirtosaamiseksi tai siirtovelaksi. Maksut esitetään tuloslaskelmassa korkouttamattomana. Lopullisen maksun määrä saadaan Eläketurvakeskukselta tilikautta seuraavan vuoden keväällä ja lopullisen ja tilinpäätöksessä käytetyn maksuarvion erotus esitetään korjauksena, edellisen vuoden tasausmaksuna tilikautta seuraavan vuoden tilinpäätöksessä. Vuoden tarkistettu ennakko ja edellisen vuoden tasausmaksu on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Perinnässä olevat työnantajan työttömyysvakuutusmaksut, Uudet erääntyneet Normaaliperinnässä Pakkoperinnässä Erikoisperinnässä Perinnässä olevat Velkasaneerauksessa Konkurssivalvonnassa Yhteensä Perinnässä olevat palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut, Uudet erääntyneet Normaaliperinnässä Pakkoperinnässä Erikoisperinnässä Perinnässä olevat Velkasaneerauksessa Konkurssivalvonnassa Yhteensä

21 Eläketurvakeskus korkouttaa TVR:n maksettavaksi pannut veloitukset laskuperustekorkoa käyttäen. Tilinpäätöksessä käytetty tarkistettu maksu on korkoutettu tilikauden loppuun (veloituskorko). Eläketurvakeskus hyvittää TVR:lle korkoa tämän suorittamien todellisten maksujen ja todellisten maksuajankohtien mukaan (hyvityskorko). Tilikautta seuraavana vuonna selvitettävä lopullinen maksu korkoutetaan Eläketurvakeskuksen ja TVR:n sopimaan selvitysajankohtaan (edellisen vuoden veloituskorko). TVR:n kaikkiin edelliseltä vuodelta suorittamille maksuille lasketaan vastaavalla tavalla hyvityskorko (edellisen vuoden maksun hyvityskorko). Valtion Eläkerahaston osalta maksujen veloitus- ja hyvityskorko lasketaan vastaavalla tavalla. Tilikauden ja edellisen vuoden veloitus- ja hyvityskorkoutukset on eritelty liitetiedoissa ja niiden nettosumma on esitetty tuloslaskelmassa nimikkeellä Eläketurvakeskuksen ja Valtion Eläkerahaston maksujen korkoutus. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Työttömyysvakuutusrahasto on soveltanut vuoden 2002 tilinpäätöksestä alkaen suunnitelman mukaisia poistoja. Poistot on laskettu käyttöomaisuuden arvioidun pitoajan mukaan. Rahaston toimistotilan remonttikustannukset on jaksotettu 10 vuoden pitoajalle, atk-laitteet ja ohjelmat kolmen vuoden ja konttorin kalusteet kolmen vuoden pitoajalle. Tästä poiketen vuonna 2005 käynnistyneen työttömyysvakuutusrekisterihankkeen suunnittelu- ja ohjelmointikustannukset sekä lisenssikustannukset on jaksotettu viiden vuoden pitoajalle. Vuoden 2006 tilinpäätös on laadittu näitä periaatteita noudattaen. Vakuutusyhtiöiden kapitalisaatiosopimukset Kapitalisaatiosopimukset on arvostettu takaisinostoarvoon. Joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjat kirjataan hankintamenoon. Hankintamenon ollessa nimellisarvoa korkeampi jaksotetaan ylikurssi juoksuajalle sijoitustuottojen vähennykseksi. Koska joukkovelkakirjat on tarkoitettu pidettäväksi juoksuajan loppuun, niistä ei tehdä arvonalennuksia markkina-arvon painuessa kirjanpitoarvoa pienemmäksi. Indeksilainat Sellaiset jvk-lainat, joiden tuotto muodostuu korkotuoton lisäksi jonkintyyppisen indeksin tuotosta, on arvostettu alimman arvon periaatteella liikkeeseenlaskijan antaman hintanoteerauksen perusteella. Vuoden lopun markkina-arvona on käytetty velkakirjan ja muun kohde-etuuden arvojen summaa. Rahamarkkinasijoitukset Rahamarkkinasijoitukset on kirjattu ja esitetty hankintamenon suuruisina. Sijoitus- ja yritystodistusten käypänä arvona on pidetty rahalaitoksen ilmoittamaa markkinahintaa, muiden rahamarkkinasijoitusten käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa. Sijoitusten arvostus Osakkeet Osakkeet kirjataan hankintamenoon. Arvostus suoritetaan salkku- ja osakekohtaisesti alimman arvion periaatetta noudattaen. Mikäli tilinpäätöspäivän markkina-arvo on alempi kuin kirjanpitoarvo, alennetaan kirjanpitoarvo markkina-arvon suuruiseksi. Arvonalennus kirjataan sijoituksen kuluiksi. Vuosien 2004 ja 2005 arvonalennusten palautus on laskettu samanlajisten osakkeiden arvonmuutoksista ja kirjattu sijoitustuotoksi. Sijoitusrahastot Sijoitusrahastot kirjataan ja arvostetaan tilinpäätöksessä soveltuvin osin niin kuin osakkeet. 19