Suunnittelu: Staart Oy Hallinnon kuvat: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Paino: Libris Oy

Transkriptio

1 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO Vuosikertomus 2008

2 Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti 1 Missio Visio Toimintaympäristö Rahaston talous vuonna Avainluvut Toimitusjohtajan katsaus 6 Työttömyysvakuutusrahasto työttömyysetuuksien rahoittajana 7 Uusien tehtävien valmistelun vuosi Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanon valvonta Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksu Työsopimuslain mukainen yhteensovitus 14 Rahaston sijoitukset tuottivat hyvin 16 Suhdannepuskuri ja varallisuusasema Riskienhallinta 20 Hallinto 21 Hallintoneuvosto Hallitus Hallitus vuonna Henkilöstö 23 Johtoryhmä 23 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 24 Tuloslaskelma 26 Tase 27 Tilinpäätöksen liitetiedot 28 Allekirjoitukset 37 Tilintarkastuskertomus 38 Lainsäädäntö 39 Suunnittelu: Staart Oy Hallinnon kuvat: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Paino: Libris Oy

3 Työttömyysvakuutusrahasto lyhyesti Vuonna 1999 toimintansa aloittanut Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) on työmarkkinaosapuolten hallinnoima sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Finanssivalvonnan valvoma itsenäinen laitos, jonka päätehtävänä on työttömyysetuuksien rahoittaminen. Lisäksi rahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa sekä perii työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun. Rahaston toiminta rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla sekä sijoitustuotoilla. Työttömyysvakuutusmaksujen perintä on annettu tapaturmavakuutuslaitosten tehtäväksi. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa työttömyyskassoille kuukausittain rahoitusosuuksien ennakkoa rahastolle osoitettujen hakemusten perusteella. Rahasto käsittelee ja maksaa myös työttömyyskassojen valtionosuuksien ennakot. Työttömyysvakuutusrahaston toiminta perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (555/1998), asetukseen työttömyysetuuksien rahoituksesta (1176/98) ja Työttömyysvakuutusrahaston ohjesäännöstä annettuun asetukseen (862/98). Missio Työttömyysvakuutusrahasto hoitaa työttömyysvakuutuksen rahoitusprosessin ja muut tehtävänsä luotettavasti ja moitteettomasti, hyödyntää erityisosaamistaan ja keskeistä asemaansa sekä edistää työttömyysvakuutusjärjestelmän toimijoiden yhteistyötä järjestelmän toimintakyvyn parantamiseksi. Visio Työttömyysvakuutusrahasto on asiantunteva ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän toimija sekä luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani, joka työmarkkinoiden toimivuutta tukien pyrkii edistämään työllisyyden myönteistä kehitystä. Toimintaympäristö Sosiaali- ja terveysministeriö Finanssivalvonta Työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Kela Koulutusrahasto Pääomamarkkinat Rahoituslaitokset Tuomioistuimet Valtion Eläkerahasto Työnantajat - yksityiset - kirkko - kunnat - valtion liikelaitokset Tapaturmavakuutuslaitokset Työmarkkinaosapuolet Tiedotusvälineet Palkansaajat - yksityiset - kirkko - kunnat - valtion liikelaitokset - valtionhallinto 1

4 Rahaston talous vuonna 2008 Rahaston talous vuonna 2008 Tulot (2 302) miljoonaa euroa Työttömyysvakuutusmaksutulot (1 715) miljoonaa euroa Menot (1 925) miljoonaa euroa Tilikauden ylijäämä 318 (409) miljoonaa euroa Sijoitusten tuotto 5,2 (4,4) % Suhdannepuskuri vuoden 2008 lopussa (732) miljoonaa euroa Rahaston talous kehittyi vuonna 2008 huomattavasti ennakoitua paremmin. Tämä johtui yhtäältä palkkasumman arvioitua suuremmasta kasvusta ja toisaalta työttömyysmenojen pienentymisestä, joka jatkui vuoden 2008 lopulle saakka. Ainoastaan palkkaturvan rahoituksen määrä kasvoi tuntuvasti edellisestä vuodesta. Vasta joulukuussa 2008 menokehitys alkoi kääntyä, kun lomautuspäivärahameno kasvoi jyrkästi. Se ei kuitenkaan ehtinyt muuttaa koko vuoden kuvaa. Vuoden 2008 ylijäämä oli 318 (409) miljoonaa euroa eli noin 200 (290) miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Rahaston suhdannepuskurin määrä, (732) miljoonaa euroa vuoden 2008 lopussa, ylitti lakisääteisen enimmäismääränsä noin 320 (34) miljoonalla eurolla, kun vuoden 2008 keskimääräinen työttömyysaste oli 6,4 (6,9) %. Avainluvut 2008 Muutos-% Vakuutusmaksutulo, milj. euroa % Muut tulot (STM ja TEM), milj. euroa % Maksuprosentit - palkansaajamaksu 0,34 0,58 0,58 0,50 0,25 - työnantajamaksu alempi 0,70 0,75 0,75 0,70 0,60 - työnantajamaksu ylempi 2,90 2,95 2,95 2,80 2,50 Menot yhteensä, milj. euroa % Työttömyyskassat (TVR) % Työttömyyskassat (STM) % Työttömyyskassat (TEM) 85-7 % Eläketurvakeskus (työeläkelisä) % Koulutusrahasto 22 0 % Kansaneläkelaitos % TEM (palkkaturva) % Hallintokulut 3,2 14 % 2,8 2,1 1,6 1,2 Yli-/alijäämä, milj. euroa Sijoitusten tuotto-% käyville arvoille 5,2 4,4 2,9 3,5 3,3 Suhdannepuskuri, milj. euroa % Rahamarkkinasijoitukset % Joukkolainat % Osakkeet 11-8 % Muut sijoitukset 8 0 %

5 Työttömyysvakuutusrahaston varallisuusaseman nopea vahvistuminen kertomusvuoden aikana vaikutti myös osaltaan vuoden 2009 talousarvion laadintaan. Reilusti enimmäisrajansa ylittänyt suhdannepuskuri ja alkanut voimakas laskusuhdanne antoivat perusteet työttömyysvakuutusmaksujen määrien alentamiselle vuodelle Rahaston hallintokulut olivat 3,2 (2,8) miljoonaa euroa. Kulujen nousu johtui merkittävistä panostuksista tietojärjestelmähankkeisiin sekä henkilömäärän kasvusta. Yhteistyö Koulutusrahaston kanssa kehittyi kertomusvuoden aikana hyvin. Henkilökunnan, tietojärjestelmien ja toimitilojen suunnitelmallinen yhteiskäyttö laajentui, mikä paransi kummankin rahaston toiminnan kustannustehokkuutta. Rahaston talouden suunnittelu ja ohjaaminen perustuvat pitkälti ennusteisiin työttömyysasteen, työttömyysmenon, työllisyyden sekä palkkasumman kehityksestä. Rahaston keräämillä työttömyysvakuutusmaksuilla on kyettävä normaalioloissa rahoittamaan ennakoidut menot. Työttömyysvakuutusmaksut määrätään kalenterivuodeksi kerrallaan. Maksuja muutettaessa periaatteena on kohdistaa yhtä suuri prosenttiyksiköissä laskettu muutos sekä työnantajan keskimääräiseen että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuun. Tilikautta edeltävän vuoden lokakuussa laadittavan talousarvion ja tilinpäätöksen erotuksena syntyvä rahaston tuloksen ennustepoikkeama on havaintojen mukaan ollut keskimäärin 150 miljoonaa euroa vuodessa (10 % menoista) viimeisten viiden vuoden aikana. Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työ- ja elinkeinoministeriö Milj Vakuutusmaksutulo Milj Menojen kehitys %

6 Rahaston talous vuonna 2008 Rahaston talouden ennustamisen kannalta haastavin vaihe on silloin, kun talouden yleinen suunta on muuttumassa joko nousuksi tai laskuksi. Kun sekä tulot että menot poikkeavat näissä vaiheissa ennustepoikkeamaa lisäävästi, voi syntyä suuriakin eroja rahamääräisessä tuloksessa ja suhdannepuskurissa. Työttömyysasteen ja työllisyyden muutokset heijastuvat rahaston talouteen keskimäärin yhdeksän kuukauden viiveellä. Työttömyysmeno ja -aste indeksi, v = 100 TVR:n osuus Tyött. %, hinta Työttömyysaste, % Rahaston menot 4

7 5

8 Toimitusjohtajan katsaus Taloudellisesti ja tehokkaasti työttömyysvakuutuksen keskeiseksi toimijaksi Työttömyysvakuutusrahaston toiminnassa täyttyi ensimmäinen kymmenen vuotta kertomusvuoden lopussa. Itse työttömyysvakuutuksesta säädettiin jo vuonna 1960, ja Työttömyysvakuutusrahasto jatkoi vuoden 1999 alusta Työttömyyskassojen Keskuskassan toimintaa. Mennyt 50 vuotta kertoo vaiherikkaasta kehityksestä ja rahaston noususta työttömyysvakuutuksen keskeiseksi toimijaksi. Kuluva 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen on muuttanut merkittävästi Työttömyysvakuutusrahaston toimintaa. Lainsäädännön muutoksilla rahastolle on siirretty lukuisia vaativia tehtäviä ja henkilökunnan määrä on kasvanut vastaavasti. Toiminnan järjestämisessä on toki ollut ohjenuorana taloudellisuus ja tehokkuus. Ensimmäinen päätoiminen työntekijä palkattiin rahastoon ja vuoden 2008 lopussa rahaston palveluksessa oli 27 työntekijää. Työttömyysvakuutusrahaston toiminnan alkaessa tärkeimmät tehtävät liittyivät rahaston talouteen. Sosiaali- ja terveysministeriö huolehti tuolloin vielä monista työttömyysetuuksien rahoitukseen liittyvistä toimeenpanotehtävistä. Niinpä rahaston suhdannepuskurin kasvattaminen ja sijoitustoiminnan periaatteiden luominen olivat keskeisellä sijalla. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin voidaan sanoa, että suhdannepuskurin toimivuus on käytännössä ollut hyvä ja että sijoitustoiminnan tuotot vuodesta 1999 alkaen kestävät hyvin vertailun muiden suurten sijoittajien kanssa. Sijoitustuotto vuodelta 2008 oli jopa ennätyksellisen hyvä eli 5,2 %. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät alkoivat lisääntyä vuodesta 2001 alkaen, jolloin rahastolle annettiin tehtäväksi ohjata ja valvoa työttömyysvakuutusmaksun perinnän toimeenpanoa. Työttömyysvakuutuksessa ei ollut aiemmin ollut käytössä yksilöityjä peruskontrolleja tai tarkkailutavoitteita, joten koko valvontatoimi on pitänyt rakentaa alusta alkaen. Kertomusvuoden lopussa valmistui työnantajatasoinen rekisteri, johon on tallennettu kaikki työttömyysvakuutusmaksuja vuosina 2006 ja 2007 maksaneet työnantajat noin ja lisäksi verottajan toimittamat vertailutiedot palkkasummista vuodesta 2005 alkaen. Perinnän työnantajatasoinen valvonta käynnistyy keväällä Toinen suuri hanke vuonna 2008 oli valmistautuminen työnantajan työttömyysturvan omavastuun toimeenpanoon. Omavastuumaksun määrääminen siirtyy työttömyysvakuutukseen sen jälkeen, kun työttömyyseläke ja siinä ollut työnantajan omavastuu lakkaa. Valmistautuminen on ollut rahastolle kova ponnistus niin kuin valvonnankin osalta. Omavastuun toimeenpano on kuitenkin saatu käynnistettyä lain mukaan ja ensimmäiset päätökset on lähetetty työnantajille keväällä Työttömyysvakuutusrahasto on kuluneiden vuosien aikana osoittanut, että se selviytyy kunnialla sille annetuista tehtävistä. Tästä suuri ansio kuuluu osaavalle henkilökunnalle, joka on aina ollut valmis ottamaan vastaan myös uusia tehtäviä. Hyvä hallinto on ollut korvaamaton tuki rahaston työn ohjaamisessa. Myös monet sidosryhmät ovat auttaneet merkittävällä tavalla rahaston onnistumiseen. Siitä on syytä kiittää kaikkia mukana olleita. Tähän perustyöhön tukeutuen Työttömyysvakuutusrahasto voi katsoa luottavaisena tulevaisuuteen ja uusiin haasteisiin. Heikki Pohja toimitusjohtaja 6

9 Työttömyysvakuutusrahasto työttömyysetuuksien rahoittajana Työttömyysvakuutusrahasto työttömyysetuuksien rahoittajana Työttömyysvakuutusrahaston päätehtävä on työttömyysetuuksien rahoitus. Työttömyysetuuksien lisäksi rahasto vastaa myös työttömien, vuorottelukorvausta ja aikuiskoulutustukea saavien eläkeetuuksien rahoituksesta, ammattitutkintostipendin, aikuiskoulutustuen ansio-osan ja näiden hallintokulujen rahoituksesta sekä valtion palkkaturvamenoista. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) nojalla ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa työttömyyspäivärahojen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, koulutuspäivärahan, työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksun ja vuorottelukorvauksen aiheuttamista menoista siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa. Tässä mainitut etuudet työttömien ja aikuiskoulutustukea saavien työeläkevakuutusmaksua lukuun ottamatta maksetaan työttömyyskassoista. Aikuiskoulutustuki maksetaan Koulutusrahastosta. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa yksin työttömyyspäivärahan korotusosan ja työllistymisohjelmalisän rahoittamisesta. Näitä etuuksia maksavat sekä työttömyyskassat että Kansaneläkelaitos. Rahasto vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan työntekijän lomautuksen ajalta maksettavasta työttömyyspäivärahasta ja työttömyysturvan lisäpäivistä aiheutuvista menoista. Työttömyyspäivärahan lisäpäiviä ja lomautuspäivärahoja, joiden rahoittamiseen valtio ei osallistu lainkaan, maksavat työttömyyskassat jäsenilleen. Työttömyyskassalain täytäntöönpanoasetuksen (272/2001) mukaan työttömyyskassojen ennakkohakemusten käsittely ja maksatuksesta päättäminen sekä ennakoiden riittävyyden seuranta kuuluvat Työttömyysvakuutusrahastolle. Rahasto maksaa työttömyyskassoille ennakkoa kaksi kertaa kuukaudessa. Rahasto hoitaa myös valtionosuuksien ennakot työttömyyskassoille kerran kuukaudessa. Vuonna 2008 sosiaali- ja terveysministeriö maksoi rahastolle valtionosuuksien ennakkoa kuukausittain tasasuuruisiin kuukausieriin jaettuna, ellei rahaston esityksestä muuta johtunut. Valtionosuus on kirjattu rahaston tuloihin ja menoihin. Vuoden 2008 aikana Suomessa toimi 36 (36) työttömyyskassaa, joista kaksi oli yrittäjien työttömyyskassoja. Työttömyyskassojen maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha oli keskimäärin 49,80 (48,35) euroa päivässä. Vuonna 2008 työttömyyskassoille suoritettiin tukimaksuja kaikkiaan 824 (867) miljoonaa euroa. Rahasto maksoi lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön osuutena kassoille 559 (587) miljoonaa euroa. Työllistymisohjelmalisän rahoitukseen käytettiin voimaan tulleen rahoituslain muutoksen perusteella noin 9,1 (9,1) miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitos maksoi vastaavaa peruspäivärahan korotusosaa (50 000) euroa. Nämä etuudet rahoitettiin työnantajamaksun tuotolla. Rahasto suorittaa työttömyyskassalain (556/1998) 19 a :n nojalla eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrärahan puitteissa jäsenmaksujen tasausta niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Työttömyysvakuutusrahaston hallituksen asettama työryhmä esitti lisäksi toukokuussa 2008 kehittämisvaihtoehtoja tasausta koskevan päätöksenteon selkeyttämiseksi ja eräiksi lisäperusteiksi. Tasaukseen käytettiin vuonna 2008 yhteensä neljä (viisi) miljoonaa euroa. Työttömyyskassojen etuusmenoista laskettuna tasaukseen käytetty rahamäärä oli noin 0,26 (0,31) %, kun enimmäismäärä on 0,75 %. Jäsenmaksun tasausta maksettiin yhdeksälle palkansaajakassalle, kuten myös edellisenä vuonna. Tasauspäätöksen perusteissa otettiin huomioon myös työttömyyskassan jäsenmaksun muutos kertomusvuonna ja vuonna Työttömien, vuorottelukorvausta ja aikuiskoulutustukea saavien eläke-etuuksien rahoitus Työttömyysvakuutusrahaston toiseksi suurin menoerä on ollut Eläketurvakeskukselle suoritettava maksu, jolla katetaan työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja (työntekijän eläkelain (395/2006) 74 ja 182 ). Tämä maksu määrätään siten, että sen arvioidaan vastaavan määrää, joka saataisiin, jos mainituilta palkattomilta kausilta kertyvän työeläketurvan perusteena olevista tuloista suoritettaisiin keskimääräistä työeläkemaksua. 7

10 Työttömyysvakuutusrahasto työttömyysetuuksien rahoittajana Eläketurvakeskuksen arvioon perustuva kirjanpidon mukainen meno vuonna 2008 oli 386 (371) miljoonaa euroa. Maksua suoritettiin kertomusvuoden aikana ennakkona. Kertomusvuoden maksun lopullisen määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö jälkikäteen vuoden 2009 aikana. Rahasto vastaa edellä sanottua vastaavasti valtion eläkelain (1295/2006) 62 ja 133 :ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta Valtion Eläkerahastolle. Työttömyysvakuutusrahaston maksu vuonna 2008 oli 5,1 (5,9) miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa kertomusvuoden maksun suuruuden jälkikäteen vuoden 2009 aikana. Muiden etuuksien rahoitus Tukimaksut kassoille (TVR) Milj % Työttömyysvakuutusrahasto tilittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 8 ja 23 :n nojalla palkansaajien työttömyysvakuutusmaksutulosta Kansaneläkelaitokselle vuosittain määrän, joka vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta kaikista palkansaajista. Tämän osuuden arviointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon ja arvion vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kertomusvuonna tilitettävä osuus oli 14,1 (14,1) %. Ennakkomaksua suoritettiin 33 (48) miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 30 :n mukaan ammattitutkintostipendin ja aikuiskoulutustuen ansio-osan sekä näiden hallintokulujen rahoituksesta. Etuudet maksetaan Koulutusrahastosta. Työttömyysvakuutusrahasto maksoi Koulutusrahastolle kertomusvuonna yhteensä 22,3 (21,9) miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa palkkaturvasta annetun lain (866/98) 31 :n nojalla valtion palkkaturvamenoista. Palkkaturvameno maksetaan kerran vuodessa yleensä menoja seuraavan vuoden maaliskuussa työ- ja elinkeinoministeriölle sen lähettämän laskun mukaan. Vuonna 2008 palkkaturvakustannuksia maksettiin 19,8 (12,4) miljoonaa euroa. Työttömyyskassojen maksamat etuudet. Muutos-% Vakuutusväen Rahoitus- ja Erityisalojen Posti- ja logistiikka-alan Suomen Merimies-Unionin Maa-, meri- ja metsäalojen Suomen Yrittäjien Opettajien Rakennusalan Paperityöväen Lääkärien -25 % -20 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 8

11 Työttömyyskassamenot etuuslajeittain TVR:n osuus Milj. %-osuus Muutos-% Milj. %-osuus Milj. %-osuus Milj. %-osuus Koulutuspäivärahat 9,3 1,0 % 6,9 % 8,7 0,9 % 7,9 0,8 % 7,9 0,8 % Lomautuspäivärahat 87,4 9,1 % 27,0 % 68,8 7,2 % 83,7 8,7 % 110,4 11,5 % Lisäpäivien päivärahat 129,9 13,6 % -23,0 % 168,8 17,6 % 163,2 17,1 % 151,0 15,8 % Muut päivärahat 454,2 47,5 % -4,8 % 477,2 49,9 % 537,1 56,1 % 561,8 58,7 % Vuorottelukorvaus 54,9 5,7 % 13,7 % 48,3 5,0 % 40,7 4,3 % 33,7 3,5 % Koulutustuki 78,1 8,2 % -5,3 % 82,5 7,7 % 75,9 7,9 % 76,1 8,0 % Jäsenmaksujen tasaus 4,0 0,4 % -20,0 % 5,0 0,5 % 6,0 0,6 % 7,0 0,7 % Hallintoapurahat 7,6 0,8 % -6,2 % 8,1 0,8 % 8,5 0,9 % 8,9 0,9 % Yhteensä 825,4-4,8 % 867,4 923,0 956,8 9

12 10

13 Valvonnan laajentamisen ja työnantajan omavastuumaksun valmistelun vuosi 2008 Valvonnan laajentamisen ja työnantajan omavastuumaksun valmistelun vuosi 2008 Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) mukaan Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanoa sekä perii työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun. Vuoden 2008 aikana rahastossa valmisteltiin valvontatoimen laajentamista vakuutuslaitostasolta työnantajatasolle. Työnantajatasoinen työttömyysvakuutusmaksuvalvonta alkaa toukokuussa Tämän lisäksi rahastossa valmisteltiin osana työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden rahoitusta suurilta työnantajilta vuoden 2009 alusta perittävän omavastuumaksun toimeenpanoa. Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpano Työttömyysaste ja maksukehitys Työttömyysvakuutusmaksujen perintä hoidetaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä eli sama tapaturmavakuutuslaitos, josta työnantaja on ottanut lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, perii työnantajalta sekä työnantajan työttömyysvakuutusmaksun että työnantajan työntekijän palkasta kuukausittain pidättämän palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Valtiokonttori perii valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut ja valtion liikelaitoksilta työnantajan työttömyysvakuutusmaksut. Tapaturmavakuutuslaitokset tilittävät työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusrahastolle ennalta sovittuina päivinä. Perintämenettely ja perinnän suorittamisesta maksetut korvaukset perustuvat rahoituslakiin, rahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton sekä rahaston ja Valtiokonttorin välisiin sopimuksiin. Työnantajan tietojenantovelvollisuus Työttömyysvakuutusmaksut määrätään työnantajan antamien tietojen perusteella. Työnantaja on velvollinen antamaan tapaturmavakuutuslain mukaista vakuutusta tehtäessä sekä sen jälkeen vuosittain tapaturmavakuutuslaitokselle työttömyysvakuutusmaksujen määräämiseksi ja perimiseksi tarvittavat tiedot maksamistaan palkoista sekä muut tarvittavat tiedot. Työnantajan on myös ilmoitettava vakuutusten jakamisesta useampaan tapaturmavakuutuslaitokseen, jos työnantajan yhteenlaskettu palkkasumma ylittää työnantajan työttömyysvakuutusmaksun alemman ja ylemmän maksun välisen palkkasummarajan. Lisäksi työnantaja on velvollinen antamaan tapaturmavakuutuslaitokselle ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle (TVL) sekä muutoksenhakuelimille niiden vaatimia selvityksiä, jotka ovat tarpeen työttömyysvakuutusmaksuja koskevan asian käsittelemiseksi. Työttömyysvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2008 vahvistettiin poikkeuksellisesti työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muutoksella (1352/2007). Lainmuutos oli tarpeen sen vuoksi, että työnantajamaksun alemman ja ylemmän maksun välistä palkkasummarajaa korotettiin ja rajan tarkistus sidottiin vuosittain tarkistettavaan työntekijän eläkelain mukaiseen palkkakertoimeen. Muutoin työttömyysvakuutusmaksut määräytyvät Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä, jonka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuprosentit laskivat hiukan ja olivat 0,70 (0,75) % palkasta ( ) euron palkkasummaan saakka. Sen ylittävältä osalta maksu oli 2,90 (2,95) %. Maksujen lasku ja palkkasummarajan nosto aiheuttivat yhdessä sen, että työnantajan keskimääräinen maksu laski selvästi ja oli 2,06 (2,29) %. Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu oli 0,70 (0,75) % palkkojen määrästä ( ) euron palkkasummaan saakka ja sen ylittävältä osalta 1,90 (1,95) %. 11

14 Valvonnan laajentamisen ja työnantajan omavastuumaksun valmistelun vuosi 2008 Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen yrityksen osaomistajien työttömyysvakuutusmaksu oli 0,70 (0,75) % palkkasummasta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suuruus oli 0,34 (0,58) % työntekijän palkasta. Yrityksen osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu oli 0,12 (0,21) %. Vuonna 2008 työnantajan työttömyysvakuutusmaksuja kertyi yrityksiltä, yhteisöiltä ja valtion liikelaitoksilta yhteensä (1 346) miljoonaa euroa ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuja 235 (369) miljoonaa euroa. Perimiskorvauksia maksettiin tapaturmavakuutuslaitoksille yhteensä 9,4 (9,1) miljoonaa euroa. Ohjaus, kehittäminen ja valvonta Työttömyysvakuutusrahasto antoi vuodelle 2008 työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvollisuutta koskevat uudet ohjeet ja neuvoi maksujen perintää koskevien säännösten tulkinnassa. Ohjeistus valmisteltiin yhteistyössä TVL:n ja tapaturmavakuutuslaitosten edustajien kanssa. Lisäksi rahasto valmisteli vuoden 2008 aikana TVL:n ja tapaturmavakuutuslaitosten edustajien kanssa menettelytapaohjeen työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanon valvonnan laajentamisesta vakuutuslaitostasolta työnantajatasolle ja vei päätökseen valvonnan kehittämisen kannalta keskeisen valvontarekisterin rakentamisen. Valvontarekisteriin on kerätty tapaturmavakuutuslaitoksilta saadut työnantajakohtaiset tiedot maksetuista työttömyysvakuutusmaksuista ja työttömyysvakuutusmaksujen perusteena olevista palkkasummista vuodesta 2006 alkaen. Lisäksi rekisterissä on verottajalta saadut vertailutiedot vuodesta 2005 alkaen. Valvontarekisterin avulla suoritettava työnantajatasoinen työttömyysvakuutusmaksuvalvonta voidaan tiivistää seuraavasti: työnantajien ilmoittamien palkkojen ja maksamien maksujen vertaaminen ja tarkastaminen (perinnän valvonta) työnantajien tapaturmavakuutuslaitoksille ilmoittamien palkkojen vertaaminen verottajalle ilmoitettuihin palkkoihin (palkkasumman tason valvonta) työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden ja siten käytännössä myös tapaturmavakuutusmaksuvelvollisuuden laiminlyöneiden työnantajien valvonta. Työnantajatasoinen työttömyysvakuutusmaksuvalvonta alkaa toukokuussa Valvonnan kohteena on ensin vuosi Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun toimeenpanon valmistelu Työeläkeuudistuksen yhteydessä päätettiin työttömyyseläkkeen lakkauttamisesta. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneen pitkäaikaistyöttömän toimeentulosta huolehditaan eläkkeen sijasta työttömyysturvan lisäpäiväoikeudella. Lisäpäiväoikeus koskee henkilöitä, jotka ovat ehtineet täyttää 59 vuotta ennen työttömyysturvan 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Oikeus voi jatkua henkilön 65 vuoden ikään saakka. Lisäpäivien työttömyyspäivärahojen maksamisesta huolehtivat työttömyyskassat ja Kela. Työnantajan omavastuumaksu Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa lisäpäivämenot kokonaisuudessaan. Työttömyysturvan lisäpäivärahamenon kattamiseksi Työttömyysvakuutusrahasto alkaa vuoden 2009 alusta lukien periä suurilta työnantajilta omavastuumaksuja. Työnantajalle voi syntyä omavastuumaksuvelvollisuus, jos irtisanottu ikääntynyt työntekijä jää pitkäaikaisesti työttömäksi. Työnantajan on maksettava omavastuumaksu muun muassa silloin, jos vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt työntekijä on irtisanomisen vuoksi oikeutettu työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin. Rahasto määrää ja perii työnantajan omavastuumaksun työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8a-luvun perusteiden mukaan työttömyyskassojen ja Kelan antamien tietojen perusteella. Omavastuumaksu koskee niitä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia, joiden työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma ylittää 1,5 miljoonan euron alarajan. Määräävää on irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden palkkasumma. Työnantajien palkkasummatiedot Työttömyysvakuutusrahasto saa tapaturmavakuutuslaitoksilta. Alarajalla omavastuumaksu on nolla. Siitä se kasvaa lineaarisesti täyden omavastuun rajalle 24 miljoonaan euroon, jolloin omavastuumaksu on 80 % etuusmenosta. Palkkasummarajat ovat vuoden 2004 tasossa ja niitä tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Vuoden 2008 palkkakertoimella tarkistettu palkkasumman alaraja oli euroa ja yläraja euroa. Työnantajan palkkasumman lisäksi omavastuumaksun suuruuteen vaikuttaa irtisanotulle henkilölle maksettavan työttömyysetuuden määrä sekä se, kuinka pitkältä ajalta maksettavat työttömyysetuudet kuuluvat työnantajan omavastuumaksulla katettavaksi. Kertomusvuonna omavastuumaksun toimeenpanoa valmisteltiin sekä rahaston sisällä että yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Vuoden 2008 aikana rakennettiin myös tietojärjestelmää, johon työttömyyskassat, Kela sekä Eläketur- 12

15 vakeskus toimittavat omavastuumaksujen määräämisessä tarvittavia tietoja. Tiedottaminen Työttömyysvakuutusrahasto tiedotti omavastuumaksun täytäntöönpanon alkamisesta vuoden 2008 aikana muun muassa julkaisemalla omavastuumaksua koskevan esitteen, joka postitettiin noin omavastuumaksun piirissä olevalle yritykselle sekä jaettiin muille sidosryhmille. Esite on saatavissa rahaston internet-sivuilla, joilla on tietoa omavastuumaksusta sekä käyttöön otettu omavastuumaksulaskuri. Omavastuumaksua koskevia artikkeleita julkaistiin kertomusvuonna erityisesti useissa sosiaalivakuutusalan lehdissä, mutta myös muussa lehdistössä. Lisäksi työeläkeyhtiöt, tapaturmavakuutuslaitokset ja etujärjestöt tiedottivat maksun perinnän alkamisesta asiakaskirjeissään. Työnantajaneuvonta Työttömyysvakuutusrahasto neuvoo työnantajia työttömyysturvan omavastuumaksuasioissa. Työttömyysetuuksia koskevissa asioissa neuvontaa antavat työttömyyskassat ja Kela. Työeläkeasioissa neuvontaa antaa työnantajan oma työeläkelaitos. Työttömyysvakuutusrahasto antaa työnantajan pyynnöstä kirjallisen omavastuumaksuarvion, joka perustuu pyytäjän ilmoittamiin tietoihin. Vuonna 2008 rahastolle tuli 148 (84) arviolaskelmapyyntöä yksittäisiltä työnantajilta. Nämä koskivat yhteensä 807 (498) henkilöä. 500 Omavastuumaksuarviot työnantajille (neljännesvuosittain) /2007 2/2007 3/2007 4/2007 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 Pyyntöjen lkm Henkilöiden lkm Omavastuumaksun osuus etuusmenosta palkkasumman mukaan 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Osuus 1,5 M Palkkasumma 24,0 M Omavastuumaksuprosentti TyEL:n palkkakertoimet Palkkasummarajat (euroa) Vuosi Kerroin Alaraja (ov 0 %) Yläraja (ov 80 %) , , , , Palkkasummarajat ovat vuoden 2004 tasossa. 13

16 Työsopimuslain mukainen yhteensovitus Työsopimuslain mukainen yhteensovitus Työsopimuslain (55/2001) 12 luvun 3 pykälän mukaan tuomioistuimen on kuultava Työttömyysvakuutusrahastoa työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa, jos työntekijälle on työsuhteen päättämisen jälkeen maksettu ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa. Työnantajan maksettavaksi määrättävästä vahingonkorvauksesta vähennetään rahastolle osuus työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyyspäivärahasta. Suuruudeltaan rahastolle maksettava osuus on pääsääntöisesti 75 % työntekijälle korvausta vastaavalta ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat vahingonkorvauksesta, sopimuksessa on vastaavasti otettava huomioon rahastolle tuleva osuus. Samoin säännöstä sovelletaan myös perusteettomasta lomautuksesta maksettavaan korvaukseen. Säännöksen taustalla vaikuttavat nykyisessä työsopimuslaissa omaksutut korvausvelvollisuuden vastuunjaon lähtökohdat. Nämä ovat työnantajan täysi vahingonkorvausvelvollisuus, työntekijän vahingonkorvausoikeudellinen rikastumiskielto sekä periaate, jonka mukaan maksettuihin työttömyysturvaetuuksiin ei jälkikäteen puututa. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyyspäivärahaa yhdessä valtion kanssa. Tästä johtuen rahasto tilittää saamistaan korvausosuuksista vuosittain niihin sisältyvän valtionosuuden sosiaali- ja terveysministeriölle. Tilitettävä osuus on noin puolet rahastolle maksetuista vähennyksistä. Lausumat, sopimukset ja tuomiot/tsl-korvaukset Kpl Lausumat ja korvaukset vuonna 2008 Työttömyysvakuutusrahasto antoi kertomusvuonna tuomioistuimille 637 (578) lausumaa, joista kahdeksan (14) työtuomioistuimelle ja 73 (82) hovioikeuksille. Maksetuista tuomituista tai sovituista korvausosuuksista kirjattiin rahaston tuloiksi ( ) euroa. Rahasto tilitti sosiaali- ja terveysministeriölle työsopimuslain perusteella kertomusvuonna saamistaan korvauksista 48,57 (48,10) %, mikä vastasi valtion keskimääräistä rahoitusosuutta työttömyyskassoille. Tilitys ei koskenut lomautuspäivärahoista saatua korvausta, koska valtio ei osallistu tämän etuuden rahoittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriölle tilitettävä määrä maksetuista korvauksista oli ( ) euroa. 14

17 15

18 Rahaston sijoitukset tuottivat hyvin Rahaston sijoitukset tuottivat hyvin Työttömyysvakuutusrahaston sijoitukset koostuvat suhdannepuskurissa olevista varoista, jotka on tarkoitettu ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen. Suhdannepuskurissa oli vuoden 2008 lopussa varoja noin miljoonaa euroa, jossa oli edellisestä vuodesta kasvua noin 300 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 rahaston sijoitukset tuottivat 5,2 %. Saavutettu tuotto oli korkein rahaston varoille saatu tuotto 2000-luvulla. Vaikeasta sijoitusympäristöstä huolimatta Työttömyysvakuutusrahaston sijoitustoiminta onnistui vuonna 2008 hyvin. Markkinoiden toiminta heikkeni vuoden mittaan laajoista tukitoimenpiteistä huolimatta, ja useimpien omaisuuslajien hintakehitys oli selkeästi laskeva. Rahoitusjärjestelmän toimivuus asetettiin kyseenalaiseksi, ja riskien karttaminen voimistui. Nykyaikaisen portfolioteorian perustana olevat, eri sijoitusluokkien tuottojen väliset riippuvuussuhteet menettivät merkityksensä, kun sijoittajien pakkomyynnit heikensivät samanaikaisesti monien sijoituskohteiden tuottoja. Likviditeetin lähes täydellinen katoaminen oli kohtalokasta erityisesti sellaisille strategioille, joissa oletettiin hajautuksesta saatavan hyötyjä ja joissa velkapääomaa tarvittiin toiminnan pyörittämisessä. Rahaston sijoitustoiminnassa noudatettiin sijoitusten turvaavuuteen ja likvidisyyteen tähtääviä periaatteita samansuuntaisesti kuin aiempinakin vuosina. Syksyllä 2007 laadittu sijoitussuunnitelma vuodelle 2008 pohjautui oletukseen, että talouden heikkeneminen jatkuu ja että sijoitusmarkkinoiden riskit ovat lisääntymässä. Suunnitelman mukaisesti rahastoon kertyneet lisävarat ohjattiin valtaosaltaan lyhytaikaisiin, riskittömiksi arvioituihin korkosijoituksiin sekä valtioiden joukkolainoihin. Sijoitussuunnitelmaa tarkistettiin vuoden mittaan useita kertoja, kun markkinatilanteiden muuttuessa pyrittiin varmistamaan rahaston sijoitustoiminnan keskeisten tavoitteiden toteutuminen. Näitä tavoitteita ovat tuottojen hyvä ennustettavuus ja pieni volatiliteetti sekä korkea likvidisyysvaatimus. Vuonna 2008 rahasto saavutti sijoittamilleen varoille 5,2 prosentin tuoton. Tuotto oli korkein rahaston saama sijoitustulos 2000-luvulla. Saavutettu tuotto alitti vertailukohtana käytetyn rahamarkkinatuoton 0,1 prosenttiyksiköllä. Tuotto oli toisaalta selkeästi parempi kuin useimpien omaisuuslajien tarjoama tuotto vuodelta Rahaston varallisuuden hoito oli järjestetty entiseen tapaan siten, että rahaston toimisto hallinnoi lyhyitä korkosijoituksia ja pitkäaikaisten sijoitusten hoito oli hajautettu ulkopuolisten toimijoiden ja rahaston kesken. Rahaston varoista oli tilivuoden lopussa sijoitettuina lyhytaikaisiin korkosijoituksiin 679 (600) miljoonaa euroa, joukkovelkakirjoihin 339 (65) miljoonaa euroa, osakkeisiin ja osakerahastoihin kahdeksan (yhdeksän) miljoonaa euroa sekä muihin sijoituksiin 12 (30) miljoonaa euroa. Valtioiden liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen osuus kaikista joukkovelkakirjoista oli 93 %. Sijoitustuottoja kertyi yhteensä 40 (28) miljoonaa euroa. Sijoitusten keskimääräinen pääomapainotettu tuotto oli käyvin arvoin laskettuna 5,2 (4,4) %. Sijoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa (704) miljoonaa euroa. % 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0 Sijoitusten tuotto ja vertailu TVR tuotto Rahamarkkina Lisätuotto 16

19 17

20 Rahaston sijoitukset tuottivat hyvin Suhdannepuskuri ja varallisuusasema Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 3 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston tuottojen ja menojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka enimmäismäärä on 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia vuotuisia menoja vastaava määrä. Rahastossa voi olla syvässä suhdannetaantumassa alijäämää samaa työttömyysastetta vastaavien menojen määrä. Puskurin enimmäismäärä lasketaan siten, että rahaston vastuulla olevat vuotuiset menot, miljoonaa euroa vuonna 2008, jaetaan kyseisen vuoden keskimääräisellä työttömyysasteprosentilla (6,4) ja kerrotaan luvulla 3,6. Laissa tarkoitettu puskurin enimmäismäärä vuonna 2008 oli 733 miljoonaa euroa. Rahaston sijoitus- ja rahoitusomaisuuden määrä oli kertomusvuoden lopussa (704) miljoonaa euroa. Rahastoon kertynyt ylijäämä eli suhdannepuskuri oli (732) miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston hyväksymän vuotta 2009 koskevan talousarvion mukaan rahaston suhdannepuskurin koko tulisi olemaan noin 900 miljoonaa euroa. Tilinpäätöstä laadittaessa arvioidaan, että suhdannepuskurissa on vuoden 2009 lopussa varoja tuntuvasti vähemmän. Sijoitusten jakauma ,3 % 33,2 % 0,7 % 0,8 % Suhdannepuskurin kehitys

21 Sijoituskohteiden markkinatuotot - indeksin tuotto kyseisellä markkinalla Kotimaiset osakkeet -47,3 % 8,1 % 29,9 % 34,5 % 21,3 % Eurooppalaiset osakkeet -43,1 % 2,3 % 16,7 % 21,2 % 17,9 % Aasialaiset osakkeet -48,4 % 22,5 % 15,1 % 29,2 % 14,2 % Rahamarkkina 5,4 % 4,1 % 2,8 % 2,1 % 2,3 % JVK (1-3 vuotta) 7,0 % 3,8 % 1,7 % 1,8 % 3,8 % JVK (Benchmark) 9,4 % 1,8 % 0,6 % 3,6 % 6,7 % Kapitalisaatiosopimukset 6,6 % 6,0 % 3,7 % 3,8 % 3,5 % TVR koko omaisuus 5,2 % 4,4 % 2,9 % 3,5 % 3,3 % Työttömyysvakuutusmaksut TA-% keskim. 2,63 2,39 2,09 1,92 1,93 2,17 2,29 2,29 2,06 PS-% 1,00 0,70 0,40 0,20 0,25 0,50 0,58 0,58 0,34 Suhdannepuskuri Rahaston menot, milj. euroa Työttömyysaste, % 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 Puskurin enim.määrä, milj. euroa Rahaston varallisuus, milj. euroa

22 Riskienhallinta Riskienhallinta Työttömyysvakuutusrahaston riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ja hallita niitä uhkatekijöitä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa rahaston toiminnan jatkuvuuden tai vakavaraisuuden tai vaikuttaa haitallisesti rahaston toimintaedellytyksiin tai strategian toteuttamiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategisten tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että rahaston ottamat tai kohtaamat riskit ovat oikeassa suhteessa sen tavoitteisiin ja riskinkantokykyyn. Keskeisimmät riskit pyritään tunnistamaan ja rajoittamaan sellaiselle tasolle, että riskien toteutuminen ei vaaranna rahaston taloudellista asemaa, toiminnan jatkuvuutta tai rahaston toimintaan kohdistuvaa luottamusta. Työttömyysvakuutusrahaston riskinsietokyky Työttömyysvakuutusrahastolla on laaja liittymäpinta Suomen kansantaloudessa. Tästä johtuen rahaston päätehtävien esteetön toiminta on pyrittävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Rahaston talouden ohjaus tapahtuu lähinnä työttömyysvakuutusmaksujen säätelyn yhteydessä, jotka voidaan määrittää nykylainsäädännön vallitessa vain kerran vuodessa. Rahaston keskeisimpiin strategisiin tavoitteisiin kuuluu työttömyysvakuutusmaksujen tasaisuuden turvaaminen. Työttömyysvakuutusmaksujen tasaisuuden varmistamiseksi rahastolla on käytössään suhdannepuskuri, jonka suuruus vaikuttaa oleellisesti rahaston riskinkantokykyyn. Suhdannepuskuri vahvistui vuoden 2008 lopussa hyvälle tasolle, mikä osaltaan parantaa riskinkantokykyä. Sijoitustoiminnan riskit pyritään rajaamaan sellaiselle tasolle, että riskien realisoituminen ei aiheuta rahastolle merkittäviä menetyksiä, jotka aiheuttaisivat paineita maksujen korotuksiin tai vaarantaisivat rahaston likviditeetin. Rahaston sijoitustoimintaa ja riskirajoja säädellään tarkemmin hallintoneuvoston hyväksymissä sijoitustoiminnan periaatteissa sekä hallituksen hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusten markkinariskejä mitataan lähinnä ns. stressitestimenetelmällä, jossa kullekin sijoitusluokalle määritellään historialliseen vaihteluun perustuva riskiluku ilmaistuna vuotuisena volatiliteettina. Näitä riskilukuja korotettiin vuodelle 2008 vastaamaan markkinavolatiliteetin kasvua. Vuonna 2008 osakesijoitusten riskiluku oli 30 (20) %, joukkolainasijoitusten neljä (kolme) prosenttia, rahamarkkinasijoitusten yksi (0,4) prosentti ja kapitalisaatiosopimusten riskiluku neljä (neljä) prosenttia. Alla olevassa taulukossa on kuvattu sijoitusten markkinariskit rahamääräisinä ja suhteellisina arvoina vuosilta Merkittävien riskien hallinnointi Työttömyysvakuutusrahaston olennaisimmat riskit liittyvät suhdannepuskurin riittävyyteen sekä työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävään. Suhdannepuskurin riittävyys pyritään varmistamaan siten, että työttömyysvakuutusmaksut kyetään asettamaan monipuolisiin ennustemenetelmiin nojaten turvaavalle tasolle. Suhdannepuskurissa olevaa varojen määrää arvioidaan sekä absoluuttisena että rahaston menoihin suhteutettuna määränä. Vuoden 2008 lopussa puskurissa oli varoja kahdeksan (kuuden) kuukauden menoja vastaava määrä. Työttömyysvakuutusmaksujen perintätehtävän onnistuminen pyritään varmistamaan siten, että perustetusta työttömyysvakuutuksen valvontarekisteristä tehdään vertailuja palkkasumma- ja maksutietojen välillä sekä kehitetään yhteistyötä rahaston ja perintää suorittavien tapaturmavakuutuslaitosten kesken. Sijoitusriskit Sijoitusomaisuus, milj. euroa Vakuutusmaksutulo, milj. euroa Sijoitusriski, milj. euroa 17,9 7,1 6,2 4,7 6,3 Riski, % sijoituksista 1,7 % 1,0 % 1,8 % 2,5 % 2,2 % Riski, % maksutulosta 1,1 % 0,4 % 0,4 % 0,3 % 0,6 % 20

23 Hallinto Hallinto Hallintoneuvosto Valtioneuvosto nimitti työmarkkinaosapuolten esityksestä hallintoneuvoston jäsenet alkaneeksi kolmivuotiskaudeksi. Vuonna 2008 hallintoneuvoston jäseninä ovat olleet: toimitusjohtaja Teija Andersen, Fazer Amica Oy toimitusjohtaja George Berner, Berner Oy toimitusjohtaja Magnus Holm, Maxit Oy toimitusjohtaja Ritva Laakso-Manninen, Haaga-Helia Oy henkilöstöjohtaja Riitta Laitasalo, Kesko Oyj KTM Kai Seikku toimitusjohtaja Antti Zitting, Sacotec Components kaupunginjohtaja Minna Karhunen, Karkkila toimistopäällikkö Sari Tani, Hyvinkää kunnanjohtaja Pekka Toivonen, Kangasniemi EK EK EK EK EK EK EK KT KT KT Hallitus Hallintoneuvosto valitsi hallituksen jäseniksi vuodeksi 2008 työmarkkinaosapuolten esityksestä seuraavat henkilöt: johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen koulutusjohtaja Markku Koponen asiantuntija Vesa Rantahalvari johtaja Seppo Riski saakka asiantuntija Seppo Saukkonen alkaen työmarkkinajohtaja Markku Jalonen johtaja, Tampereen kaupunki, Pekka Palola sopimusjohtaja Risto Voipio EK EK EK EK EK KT KT KiT hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Talvitie, Vaasan HaO KiT toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola MTL hallituksen puheenjohtaja Kimmo Hovi MTL johtaja Markku Lemmetty AKAVA puheenjohtaja Matti Viljanen puheenjohtaja Riku Aalto, Metallityöväen Liitto toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, JHL puheenjohtaja Ann Selin, PAM puheenjohtaja Mikko Mäenpää puheenjohtaja Antti Rinne, TU AKAVA SAK SAK SAK STTK STTK Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi George Berner ja varapuheenjohtajana Mikko Mäenpää. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. apulaisjohtaja Kaija Kallinen elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki johtaja Markku Salomaa SAK SAK STTK Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Janne Metsämäki ja varapuheenjohtajaksi Seppo Riski ( saakka) ja Eeva-Liisa Inkeroinen ( alkaen). Hallitus kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa. Tämän lisäksi hallitus kokoontui iltakouluun ja Tilintarkastajat Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Tarkastustoimintaa johti KHT Timo Nummi. Työttömyysvakuutusrahaston sisäistä tarkastusta hoiti tilintarkastusyhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy. 21

24 Hallitus vuonna 2009 Hallitus vuonna 2009 Puheenjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, s.1963 johtaja, EK jäsen vuodesta 2005 Eläketurvakeskuksen edustajiston jäsen, Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan ja Veronmaksajain Keskusliiton hallitusten jäsen, Koulutusrahaston hallintoneuvoston puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Markku Lemmetty, s johtaja, Akava jäsen vuodesta 2000 Vakuutusoikeuden varajäsen Markku Jalonen, s työmarkkinajohtaja, KT jäsen vuodesta 2007 Koulutusrahaston hallintoneuvoston jäsen Kaija Kallinen, s apulaisjohtaja, SAK jäsen vuodesta 2003 ETK:n ja Tapiolan hallitusten jäsen, Työsuojelurahaston hallituksen varajäsen, Kelan eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan jäsen ja tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnan varajäsen Markku Koponen, s koulutusjohtaja, EK jäsen vuodesta 1999 Kiipulasäätiön hallituksen puheenjohtaja, Koulutusrahaston hallituksen varapuheenjohtaja, Taloudellisen Tiedotustoimiston hallituksen jäsen, Eteran hallituksen varajäsen Janne Metsämäki, s elinkeinoasioiden päällikkö, SAK jäsen vuosina ja vuodesta 2008 Finnveran hallituksen jäsen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen Pekka Palola, s johtaja, Tampereen kaupunki KT jäsen vuodesta 2007 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan puheenjohtaja, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan hallituksen jäsen, Urho Kekkosen Kuntoinstituutin hallituksen varapuheenjohtaja Vesa Rantahalvari, s asiantuntija, EK jäsen vuodesta 2005 Eläketurvakeskuksen ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hallitusten jäsen, Eteran eläkeasiain neuvottelukunnan jäsen, Kelan sairausvakuutusasiain neuvottelukunnan varajäsen ja työterveyshuoltoneuvottelukunnan varajäsen, Työsuojelurahaston valtuuston jäsen Veli-Matti Rekola, s toimitusjohtaja, MTL jäsen vuodesta 2001 Markku Salomaa, s johtaja, STTK jäsen vuodesta 2007 Seppo Saukkonen, s asiantuntija, EK jäsen vuodesta 2008 Risto Voipio, s sopimusjohtaja, KiT jäsen vuodesta 1999 Eteran hallituksen jäsen, Työsuojelurahaston valtuuston varajäsen Eläketurvakeskuksen, Eteran ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hallitusten jäsen Koulutusrahaston hallintoneuvoston varajäsen, Työturvallisuuskeskuksen hallituksen jäsen 22

25 Henkilöstö ja johtoryhmä Henkilöstö Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtajana toimii oikeustieteen kandidaatti Heikki Pohja. Hän toimii tämän ohella myös Koulutusrahaston toimitusjohtajana. Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä oli vuoden 2008 lopussa 27 (22). Määräaikaisessa työsuhteessa oli viisi (kaksi) henkilöä. Yksi työntekijä oli vanhempainvapaalla ja yksi henkilö siirrettynä Koulutusrahaston palvelukseen. Työttömyysvakuutusrahastosta lähti kuusi henkilöä, kolme vakinaisesta työsuhteesta ja kolme määräaikaisen työsopimuksen päättymisen vuoksi. Rahastoon palkattiin yhdeksän (12) henkilöä, joista kolme (viisi) vakinaiseen työsuhteeseen ja kuusi (seitsemän) määräaikaiseen työsuhteeseen. Henkilökunnasta yhdeksän oli miehiä ja 18 naisia. Henkilökunnan keski-ikä oli noin 40 (37) vuotta ja keskimääräinen palvelusaika rahastossa noin 2,5 (2,8) vuotta. Edustukset Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan jäsenenä toimi Heikki Pohja ja varajäsenenä Tapio Oksanen. Sopimukset Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kanssa allekirjoitettiin vuotta 2008 koskeva työttömyysetuuksien rahoituslain 21 :ssä tarkoitettu sopimus työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä, tilittämisestä ja perimiskulujen korvaamisperusteista. Vuotta 2009 koskeva perintäsopimus allekirjoitettiin Vastaavat sopimukset tehtiin Valtiokonttorin kanssa valtion palveluksessa olevan henkilöstön palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen ja valtion liikelaitosten työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen perimisestä ja perimiskulujen korvaamisesta. Jäsenyydet Työttömyysvakuutusrahasto on työttömyysvakuutuksen kansainvälisen yhteisjärjestön International Social Security Associationin (ISSA) ja vastaavan Euroopan unionin jäsenmaiden järjestön European Social Insurance Platformin (ESIP) jäsen. Rahasto on tarkkailijajäsen eurooppalaisessa työmarkkinajärjestöjen hallinnoimien sosiaalivakuutuslaitosten järjestössä (AEIP). Toimisto Työttömyysvakuutusrahaston toimisto sijaitsee omissa tiloissa osoitteessa Kalevankatu 12, Helsinki. Toimitiloja on vuokrattu myös samassa talossa olevista Koulutusrahaston tiloista. Johtoryhmä Heikki Pohja, s toimitusjohtaja oikeustieteen kandidaatti TVR:ssa vuodesta 2000 Koulutusrahaston toimitusjohtaja, Kelan työttömyysturvaasiain neuvottelukunnan jäsen, Paperiteollisuuden ratkaisulautakunnan puheenjohtaja Tapio Oksanen, s talousjohtaja kauppatieteiden maisteri TVR:ssa vuodesta 2001 Kelan työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan varajäsen, Tapiola Varainhoito Oy:n hallituksen jäsen Jorma Skippari, s lakiasiainjohtaja oikeustieteen kandidaatti TVR:ssa vuodesta

26 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Talous ja sijoitustoiminta Vuosi 2009 alkoi talouden ja työllisyyden kannalta paljon talousarviossa ennustettua huonommissa merkeissä. Irtisanottujen ja erityisesti lomautettujen työntekijöiden määrä ylittää jo alkukeväästä 2009 viime syksynä ennakoidun kehityksen. Työttömyysvakuutusrahaston kannalta lomautuspäivärahamenot ovat vielä irtisanottujen työttömyyspäivärahamenoja suurempia, kun valtio ei osallistu niiden rahoittamiseen. Näillä näkymin onkin selvää, että rahaston menot ylittyvät vuonna 2009 ennakoidusta ja ylitys voi olla pikemmin satoja kuin kymmeniä miljoonia euroja. Samanaikaisesti työttömyysvakuutusmaksutulot tulevat todennäköisesti jäämään alle ennakoidun, kun maksujen perusteena oleva palkkasumma jää arvioitua pienemmäksi. Tämän seurauksena rahaston alijäämä kasvaa paljon yli ennakoidun 123 miljoonan euron. Odotettavissa oleva alijäämän kasvu ei kuitenkaan vaaranna rahaston maksuvalmiutta vuonna 2009, koska suhdannepuskurissa riittää hyvin varoja menojen rahoittamiseen. Suurempi kysymys voi tulla siitä, miten tämänvuotinen maksutaso riittää vuonna 2010, kun alijäämä voi silloin kasvaa entisestään. Tämä kysymys ratkaistaan normaalissa järjestyksessä ensi lokakuun loppuun mennessä, jolloin rahastolla on käytettävissään paljon enemmän tietoa vuonna 2009 toteutuneesta kehityksestä. Sijoitustoiminnan osalta vuosi 2009 on vielä vuotta 2008 haastavampi. Korkojen lasku heikentää tuottomahdollisuuksia ja omaisuusarvojen yleinen aleneminen asettaa entistä suurempia vaatimuksia tehokkaalle riskienhallinnalle niin likvidisyyden kuin pääomariskienkin osalta. Työttömyysturvan työnantajan omavastuun toimeenpano alkaen Työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksujen käsittely ja määrääminen on käynnistynyt suunnitellulla tavalla vuoden 2009 alusta. Työttömyysvakuutusrahasto on saanut työttömyyskassoilta ja Kelalta ilmoituksia vuonna 2009 lisäpäiville siirtyneistä, 59 vuotta täyttäneistä työttömistä sekä ennakkoilmoituksia 56 vuotta täyttäneiden työntekijöiden irtisanomisista. Toimintaympäristön muutosnäkymät Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta selvittävän SATA-komitean työ jatkuu vuoden 2009 loppuun saakka. Komitean hyväksymien ensimmäisten linjausten valmistelu lainsäädännöksi on käynnistynyt keväällä Ensimmäisten uudistusten on määrä tulla voimaan Alustavien arvioiden mukaan ehdotetuilla muutoksilla on sekä menoja lisääviä että niitä vähentäviä vaikutuksia. Muutokset merkitsisivät yhteenlaskettuna noin 80 miljoonan euron lisämenoa Työttömyysvakuutusrahastolle vuonna 2010 sillä oletuksella, että uudistukset eivät johda käyttäytymisen muutoksiin. Työmarkkinajärjestöt esittivät lisäksi, että työttömyysvakuutusjärjestelmän suhdannepuskurin hyödyntämismahdollisuuksia parannetaan pidentämällä tarkastelujaksoa, jonka aikana puskuri voi ylittää enimmäismääränsä. Rahasto osallistuu lainvalmisteluun toimeenpanon asiantuntijan ominaisuudessa. Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanon valvonnan aloittaminen Työttömyysvakuutusrahasto on yhdessä tapaturmavakuutuslaitosten edustajien kanssa valmistellut menettelytapaohjeen työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanon valvonnasta niin työnantaja- kuin vakuutuslaitoskohtaisesti. Menettelytapaohjeen sisältö hyväksyttiin pidetyssä Työttömyysvakuutusrahaston ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton johtojen tapaamisessa. Näin Työttömyysvakuutusrahasto voi aloittaa käytännön valvontatoimet hallituksen hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti toukokuussa Valvonnan kohteena on ensin vuosi