BIG ROOM kokonaissuunnittelussa ja energialaskennassa

Transkriptio

1 Katariina Kosonen (6) PRE / Model Nova BIG ROOM kokonaissuunnittelussa ja energialaskennassa Optiplan Oy Y-tunnus Helsinki Turku Tampere Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15 Åkerlundinkatu 11 C Puh PL 48, Helsinki PL 124, Turku PL 431, Tampere

2 Katariina Kosonen (6) Big Room A term derived from the Japanese obeya. In the Toyota Product Development System, the obeya is a location in which interdisciplinary team members meet to brainstorm and resolve issues on the spot. Vapaa käännös: Termi on johdettu japanin kielen sanasta "obeya". Toyota Product Development Systemissä obeya on paikka, jossa monitieteellisen tiimin jäsenet kokoontuvat ideoimaan ja ratkaisemaan paikan päällä. Lähde: Integrated Project Delivery: Case Studies Copyright AIA California Council 2010 Big Room on rakennusprojekteissa käytetty työskentelytapa ja fyysinen tila, jossa rakentamisen eri osapuolet eli suunnittelijat, tilaaja, rakennuttaja, urakoitsijat jne. kokoontuvat työskentelemään esimerkiksi työmaalla olevaan yhteiseen tilaan säännöllisin väliajoin vaikkapa päiväksi tai kahdeksi, jolloin he ratkovat yhdessä ajankohtaisia tehtäviä ja ovat toistensa käytettävissä muihin projektiin liittyvissä asioissa. Kommunikointi on suoraa, henkilöiden välistä toimintaa, jossa ei käytetä sähköpostin kaltaisia välittäjiä eikä näin menetetä arvokasta aikaa, koska vastaukset ja palaute saadaan heti. Kaikki eri osapuolet ovat taidoiltaan ja statukseltaan sellaisia henkilöitä, joilla on kyky toimia omassa tehtävässään ja myös valta tehdä päätöksiä. Big Roomissa aktiivisesti asioita läpikäyvien henkilöryhmien kokoonpano vaihtelee sujuvasti tilanteen mukaan ja välillä osapuolet voivat keskittyä muihinkin tehtäviinsä mutta voivat myös liittyä mukaan toimintaan heti, kun tilanne sitä vaatii. Yhdysvalloissa Big Roomia on käytetty myös sellaisissa projekteissa, joissa eri tahot ovat taloudellisesti sitoutuneet yhteiseen projektiin yhdessä. Jokainen on omalta osaltaan talousvastuussa myös kokonaisuudesta, mikä on saanut kaikki osallistumaan vieläkin tiiviimmin yhteistyöhön. Lopputuloksena on ollut tehokkaita ja taloudellisesti menestyksellisiä projekteja, vaikka Big Roomiin on osallistunut parhaimmillaan kymmeniä, kymmeniä ihmisiä. Big Roomin tavoitteena on tehostaa suunnittelu- ja rakentamisprosessia kokonaisuutena helpottamalla ja lisäämällä eri osapuolien välistä yhteistyötä, työskentelemällä fyysisesti samassa tilassa. Samalla tiimin jäsenet ymmärtävät paremmin kokonaisprosessin tarpeet ja tekevät päätöksensä kokonaisuuden hyväksi, eivät yksittäisen osa-alueen. Toimintamalli vaikuttaa ajalliseen kestoon ja kustannuksiin tehokkuuden lisääntymisenä. Myös toiminnan läpinäkyvyys lisää koko tiimin kykyä tehdä yhteistyötä tehokkaasti, tuloksellisesti ja ketterästi.

3 Katariina Kosonen (6) Optiplanin kokonaissuunnittelu ja energialaskenta Kokonaissuunnittelu Optiplan Oy on monialasuunnittelutoimisto ja NCC:n tytäryhtiö, jossa työskentelee arkkitehteja ja insinöörejä asumisen, toimitilojen ja korjausrakentamisen toimialoilla. Jälkimmäinen kattaa sekä asunnot että toimitilat ja lisäksi siihen kuuluu myös kuntotutkimus. Lisäksi yritys tarjoaa energialaskentaa ja ympäristösuunnittelua sekä BREEAM- ja LEEDarviointipalvelua. Suunnitteluprojekteissaan Optiplan Oy:lla on käytössään strateginen konsepti, jota kutsutaan kokonaissuunnitteluksi. Siinä kaikki tai osa projektien eri suunnittelijoista toimii yhtenä suunnittelutiiminä suunnittelualarajoista riippumatta, jolloin ennen kaikkea suunnittelu tehostuu ja tiedonsiirto helpottuu projektin alusta alkaen. Suunnittelutiimin toimintaa ohjaa kokonaissuunnittelu- eli PRO-koordinaattori. Tiimin sisäisiä suunnittelukokouksia kutsutaan PRO-kokouksiksi. Optiplanissa suunnitteluyhteistyötä palvelee Big Room toimimalli, jota kutsutaan Projektistudioksi ja jota ollaan ottamassa käyttöön eri kehityshankkeiden myötä. Tavoitteena on hyödyntää Projektistudiota kaikissa kokonaissuunnitteluhankkeissa. VDC = Virtual Design and Construction

4 Katariina Kosonen (6) Energialaskenta Projektin kannalta suurimmat päätökset sekä energiataloudelliset ja kustannustehokkaat ratkaisut tehdään heti projektin alkuvaiheessa. Suunnittelijoista eniten tähän vaikuttavat arkkitehti ja energiasuunnittelija, joten heidän hyvän yhteistyönsä mahdollistaminen fyysisesti Big Room -toimintamallilla ja tilaajan toimesta on ensiarvoisen tärkeää ja tavoittelemisen arvoista. Arkkitehdin eri luonnosversioiden energia-analysointi alusta asti ohjaa projektia oikeaan suuntaan eivätkä raskaat suunnitelmamuutokset ole enää tarpeen myöhemmin, mikä säästää aikaa ja kaikkien resursseja. Big Room toimintamallin nivouttaminen rakennushankkeeseen ja tietomallintamiseen Big Room -sessioiden tulee olla hyvin suunniteltuja. Niissä tulee olla hanketta palveleva aihe, yksilöity agenda ja määritelty tavoite. Lisäksi käytettävissä oleva aika, session vetäjä, osallistujat, päätökset ja niiden raportointi sekä toimenpiteiden integroiminen kokonaisuuteen tulee huomioida. Sessioiden suunnittelu etukäteen Sessio Analysointi ja opit seuraavaan sessioon Tulosten integroiminen rakentamiseen ja käyttöönottoon Edellä mainittujen asioiden määrittely vaatii ymmärrystä ja kokemusta sekä suunnittelusta että rakentamisesta ja miten nämä nivoutuvat toisiinsa. Suunnitteluvaiheiden huomioiminen Erilaiset rakentamisen urakkamuodot määrittelevät, miten ja milloin lopulliset eri suunnittelijoiden lopulliset suunnitelmat toimitetaan tilaajalle ja työmaalle. Esimerkiksi asuntorakentamisessa suunnitelmat lyödään lukkoon ja tehdään valmiiksi hyvin varhaisessa vaiheessa eikä niitä rakennusluvan jättämisen jälkeen hevin muuteta. Toimitiloissa suunnittelu ja rakentaminen sen sijaan etenevät usein samaan aikaan ja suunnittelu saattaa jatkua lähes rakennuksen valmistumiseen asti. Suunnitteluprosessin osa-alueet suunnitellaan toimialasta ja urakkamuodosta huolimatta kuitenkin samassa järjestyksessä, mikä tulee huomioida Big Room sessioiden sisällössä ja keskinäisessä järjestyksessä.

5 Katariina Kosonen (6) Suunnitelmien hyödyntäminen rakentamisessa Toistaiseksi ei tuoteta suunnitelmia, joista suunnittelijat tuottaisivat ja vastaisivat yhdessä vaan jokainen suunnittelija tuottaa omat suunnitelmansa ja pääsuunnittelija varmistaa eri suunnitelmien ristiriidattomuuden. Eli jokainen suunnittelija kulkee omaa polkuaan ja välillä polut hieman risteävät muiden kanssa, myös kokonaissuunnitteluprojekteissa, vaikka yhteistyötä tavallista enemmän olisikin. Rakennustyömaalla tilanne on toinen: kaikki eri palikat eli suunnitellut komponentit tulisi huomioida samassa rakennuksen osassa samanaikaisesti, jotta rakennus olisi ylipäätään toteutettavissa. Tästä syystä suunnitelmat on osalla työmaista jaoteltu suunnitelmapaketteihin, joihin sisältyy kaikki tarvittavat eri suunnittelijoiden kyseistä, rakennettavaa osa-aluetta koskevat suunnitelmat. Osa työmaista käyttää suunnitelmapakettien sijaan hankintapaketteja, jotka eivät vastaa samalla tavalla työmaan tarpeisiin kuin suunnitelmapaketit. Hankintapaketit keskittyvät yksittäisten komponenttityyppien kustannustehokkaaseen hankintaan sekä logistiseen toimitukseen ja asennukseen työmaalla, mutta rajapinnat muiden ympäröivien komponenttien kanssa jäävät hankintapaketeissa suunnitelmapaketteihin verrattuna vähemmälle huomiolle. Rakennusprosessi pilkkoutuu pahimmassa tapauksessa yksittäisiksi suoritteiksi eikä kokonaisuus ole työmaalla hallinnassa. Suunnitelmapaketeissa pyritään aina huomioimaan rakentamisen vaihe. Työn minimoimiseksi ja suunnitteluidean loppuun viemiseksi suunnittelijoilla on nykyisin tapana suunnitella osa-alue kerrallaan valmiiksi asti. Tämä ei esimerkiksi toimitila- ja korjausrakentamisessa ole aina suositeltavaa, koska suunnittelun lähtötiedot saattavat muuttua tai ne vasta saadaan rakentamisen aikana. Näin sekä suunnittelijat että työmaa tekevät saman työn mahdollisesti kahteen kertaan, mikä on resurssien tuhlausta. Suunnittelu ja suunnitelmapakettien porrastus tulisi aina tehdä kyseessä olevan kohteen ja urakkamuodon ehdoilla siten, että suunnittelua ei viedä pidemmälle kuin sen hetkinen rakentamisen vaihe vaatii. Tämä toimintatapa helpottaa kaikkia osapuolia, myös suunnittelijoita, koska kaikkia suunnitelmia ei ole tarpeen tehdä heti. Eri suunnittelijoiden suunnitelmat kannattaa aikatauluttaa oikea-aikaisesti rakentamisen eri vaiheisiin ja määritellä, keiden suunnittelijoiden yhteistyöllä yksittäinen suunnitelmapaketti saadaan aikaan. Tämä vaikuttaa Big Room sessioiden aikataulutukseen, sisältöön ja tavoitteisiin. Rakentamisprosessin ymmärtäminen yhteistyössä tehtävien kokonaisuuksien summana on erittäin tärkeää kokonaissuunnittelun sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta. Tietomalliprosessiin integroituminen Kaikki uudisrakentamishankkeet Optiplanissa tehdään tietomallintamalla, joten tietomalleja kyetään jo hyödyntämään varsin monipuolisesti tilaajan tarpeet huomioiden. Risteämätarkastukset tietomalleilla ovat kokonaissuunnittelussa arkipäivää, kun myytävä tuote on eri suunnittelualojen tuottama suunnitelmakokonaisuus, jonka tulee olla ristiriidaton eri suunnittelualojen välillä.

6 Katariina Kosonen (6) Tietomallien eri vaiheiden aikataulutus suhteessa projektiaikatauluun osataan jo ottaa huomioon, mikä aiemmin aiheutti suunnittelijoille hankaluuksia eritahtisten aikataulujen noudattamisessa. Optiplan on yhdessä NCC:n kanssa kehittänyt ns. vetoketjumallia, jossa tietomallintaminen on hankkeen yksi osa-alue ja synkronoitu muiden osa-alueiden kanssa eikä yksittäinen, itsenäinen projektin sivujuonne, joka elää omaa elämäänsä. Tietomallin käyttö arkkitehdin ja energiasuunnittelun välisessä tiedonsiirrossa on toistaiseksi vielä vähäistä ohjelmista johtuvien tietoteknisten rajoitteiden takia. Ohjelmaversioiden myötä teknistä kehitystä kuitenkin aina tapahtuu, mutta liian hitaasti suhteessa suunnitteluosaamiseen ja tahtotilaan. Big Room, ongelmakohdat Lopuksi - Monimutkaisessa kokonaisuudessa on vaikea määritellä, kuka tekee yhteistyötä kenen kanssa, missä asiassa ja milloin, jotta se voitaisiin toteuttaa Big Roomssa oikeaan aikaan suhteessa kokonaisuuteen. Kaikkien ei pidä olla paikalla koko ajan. Tämä pitäisi osata ennakoida Big Room -sessioita suunniteltaessa. - Eri osapuolien roolit ja niiden tärkeys vaihtelevat projektin eri vaiheissa, mikä tulee huomioida sessioiden suunnittelussa ja vetäjän määrittelemisessä. - Tilan ja työvälineiden tulee palvella Big Room työskentelyä eikä olla haittana ja rasitteena. - Big Room -sessioissa voi olla liian monta kokkia ja toiminta tehotonta. - Keskitytään pelkästään ulkoisiin asioihin, esim. Big Room ja BIM:in sekä niiden raportointiin ja unohdetaan tavoitteet, suunnittelu ja tulokset. Ihmiset ja varsinkin suunnittelijat ovat kekseliästä porukkaa ja yhdessä toimien vieläkin kekseliäämpiä. Jos näin ei olisi, ei meillä edes tunnettaisi määritelmää toimintamalli. Mutta mikään ei ole valmista heti keksimisen jälkeen, mahdollisesti ei koskaan. Kehitys on jatkuvaa, mutta se voi mennä oikeaan tai väärään suuntaan. Uuden toimintamallin kehittäminen vaatii aina sen kyseenalaistamista ja omaksumista, uudestaan ja uudestaan, jotta jokainen voi löytää oman paikkansa kokonaisuudessa ja ryhmässä. Toiminnan raamien tulee olla yksinkertaiset ja selkeät mutta myös joustavat. Asioiden kehittymisen evoluutiolle on annettava mahdollisuus. Katariina Kosonen, arkkitehti SAFA, ryhmäpäällikkö Optiplan Oy