Solmutyöskentely ja tietomallihankkeiden johtamista ja koordinointia edistävät kehittämismenetelmät rakennusalalla
|
|
- Timo-Jaakko Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Tutkimukselliset kehitysmenettelyt työelämää tukevan johtamisen työkaluina Hannele Kerosuo Helsingin yliopisto Sami Paavola Helsingin yliopisto Tarja Mäki Mittaviiva Oy Solmutyöskentely ja tietomallihankkeiden johtamista ja koordinointia edistävät kehittämismenetelmät rakennusalalla Avainsanat: solmutyöskentely, rakennushankkeet, kehittämisen johtaminen, ekspansiivinen oppiminen 1. Johdanto Virtuaalisille suunnittelumalleille perustuva tietomallintaminen on yleistynyt tämän vuosikymmenten aikana rakennushankkeissa. Tietomallit ovat kolmiulotteisia (3D) arkkitehti-, rakenne- ja LVI- ja sähkömalleja, joiden avulla mallinnetaan rakennus, sen eri osia ja ulottuvuuksia, ja pystytään yhdistämään ja tarkastelemaan yhdessä näiden eri suunnittelualojen tekemiä malleja. Tietomalleihin voidaan sisällyttää laajasti rakennusta koskevaa informaatiota, jota on ainakin potentiaalisesti - mahdollista hyödyntää koko rakennuksen elinkaaren ajan suunnittelusta rakennusten ylläpitoon ja loppukäyttäjien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tietomallintamisen käyttöönottoon liitetään vahvoja lupauksia alan tuottavuuden ja tehokkuuden lisääntymisestä (Miettinen & Paavola 2014). Käyttöönoton odotetaan myös parantavan toimijoiden välistä yhteistyötä monitoimijaisissa rakennushankkeissa. Tietomallintamisen käytön kehittämisen lisäksi tarvitaan uusien käytäntöjen ja yhteistyömenetelmien kehittämistä sekä niiden kehittämisen johtamista. Solmutyöskentely on yksi tietomallien käyttöönoton yhteydessä kehitetyistä yhteistyömenetelmistä. Se omaksuttiin alunperin terveydenhuollossa kehitetyistä toimintamalleista (Engeström, 2008). Rakennusalaa varten solmutyöskentelyä kokeiltiin alan yritysten toimijoiden ja tutkijoiden yhteisyössä Tekesin ja Rakennetun ympäristön huippuosaamisen keskittymän (RYM Oy) rahoittamassa tutkimus- ja kehittämisohjelmassa. Perinteiset toimintatavat, prosessiajattelu ja teknologia koettiin riittämättömiksi ja oli tarve kehittää asiantuntijoiden yhteistyötä edistävä tiiviimpi toimintamalli. Ohjelman aikana solmutyöskentelyä kehitettiin kolmessa eri rakennushankkeessa. Kokeilujen perusteella solmutyöskentely todettiin lupaavaksi toimintatavaksi, joka edellyttää hankekohtaista räätälöintiä yhdessä solmutyöskentelyyn osallistuvien tahojen kanssa. Solmun tavoitteiden mukaisesti paikalle kootaan tarvittavat asiantuntijat, varmistetaan ja tarvittaessa kehitetään työskentelyn vaatimat välineet ja luodaan solmutyöskentelyn pelisäännöt (Kerosuo, Mäki & Korpela, 2015). Solmutyöskentelyn kehittämisestä kerättiin etnografinen aineisto. Esittelemme työryhmässä aineistosta tehdyn kehittämisanalyysin perusteella solmutyöskentelyn yhtenä tietomallihankkeiden johtamista ja koordinointia edistävänä menetelmänä. Lisäksi esittelemme muita tutkimiamme tietomallintamisen kehittämisen mentelmiä. 1
2 2. Tietomallihankkeiden uudet yhteistyömuodot ja toimintatavat Rakennushankkeessahan perinteisesti eri toimijat, kukin vetää vähän omaan suuntaansa, rakennusurakoitsija omaan suuntaansa, talotekninen urakoitsija omaan suuntaansa, suunnittelijat varmistaa selustaansa, kukin suunnittelualalaji ja, se että ne kaikki paitsi sopisivat yhteen, olisivat vielä optimoitu yhteen ni se on se suuri haaste (Projektipäällikön haastattelu 2011). Edellinen sitaatti suomalaisesta tietomallien käyttöönottoa vuosina tutkivasta hankkeesta kuvaa toimijoiden välistä yhteistyötä rakennushankkeissa sangen osuvasti (ks. myös Neff, Fiore-Silfvast, & Dossick 2010). Kukin toimijataho keskittyy oman osuutensa hoitamiseen jolloin rakennuksen suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuus muodostuu haasteelliseksi. Tutkimme hankkeessa tietomallien käytön haasteita ja uuden käytön ekspansioita neljän koulun ja yhden päiväkodin suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja käyttäjäyhteistyön rajapinnoilla (Kerosuo ym. 2015). Tutkimuksemme mukaan tietomallien käytössä oli ongelmia esimerkiksi eri suunnittelualojen mallien yhdistämisen koordinoimisessa, vaikkakin tietomallien käyttö oli yleistymässä suunnittelijoiden työn ja yhteistyön välineinä. Suurimmat haasteet rakennushankkeiden tuotannossa liittyivät siihen, että suunnittelijoiden työn syntyvät tietomallit eivät sellaisenaan vastaa tuotantovaiheen tieto- ja tarkkuusvaatimuksiin. Rakennushankkeiden ylläpitovaiheessa oli hankaluuksia hyödyntää suunnittelu- ja rakennusvaiheissa tuotettuja tietomalleja ja rakennusten käyttäjien kanssa tehdyssä yhteistyössä hyödynnettiin tietomalleja vain rakennusten visualisoinnissa. Tietomallien käyttö on tuonut tarpeen kehittää tietomallihankkeiden organisoimiseen ja koordinoimiseen liittyviä uudenlaisia asiantuntijatehtäviä ja osaamista (Succar, Sher & Williams 2013) sekä yhteistyömalleja. Tietomallikoordinaattorin tehtävä on esimerkki uudesta tietomallipohjaisten projektien johtamiseen liittyvästä työroolista, joka toteutetaan eri hankkeissa ja firmoissa eri tavoin. Ohjelmistojen ja standardien teknisen osaamisen lisäksi tietomallikoordinaattorilta vaaditaan kykyä johtaa ja organisoida tietomallihankkeita ja edistää eri osapuolten yhteistyötä. Uusien sopimusmallien (esim. ns. allianssihankkeet) avulla rakennushankkeiden toimijatahot jakavat hankkeiden voitot ja riskit (Lahdenperä 2012). Autoteollisuudesta peräisin olevia lean -periaatteita ja menetelmiä soveltamalla taas pyritään vaikuttamaan rakennusprosessin toteutumiseen ja rakentamisen laatuun (Arayici, Coates, Koskela ym. 2011). Uusien yhteistyömuotojen kuten Big Room ja solmutyöskentely tarkoitus on tiivistää toimijoiden välistä yhteistyötä rakennushankkeissa. Big Room on suurissa kalifornialaisissa sairaalahankkeissa kehitetty yhteistyömalli (Kanzode, Reed & Fischer 2008). Se perustuu eri alojen suunnittelijoiden toimimiseen yhteisessä tilassa koko suunnitteluprosessin ajan. Mallin eduista huolimatta sen soveltamista suomalaisissa rakennushankkeissa vaikeuttaa suunnittelijoiden samanaikainen työskentely eri projekteissa. Tästä johtuen solmutyöskentely kehitettiin yhtenä suomalaisena vaihtoehtona Big Room työskentelylle. 3. Solmutyöskentely ja sen teoreettis-metodologinen viitekehys Solmu (knot) on eri toimijatahojen samaan kohteeseen suuntautunut suunnittelu- tai ongelmanratkaisuponnistus, jossa mikään osapuoli ei ole kiinteästi määräävässä tai kontrolloivassa asemassa (Engeström 2004, 87). Solmutyöskentely on malli kehittymässä olevasta uudesta yhteiskehittelylle perustuvasta yhteistyömuodosta. Sille on ominaista tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa. Erona perinteiseen tiimityöhön solmutyöskentelyssä on tarve löytää joustavia tapoja yhdistää improvisoitu ongelmien ratkaisu ja pitkäjännitteinen toiminnan suunnittelu (Engeström 2008). Solmun tehtävä tai ongelma on avoin ja vaatii esimerkiksi palvelujen, tuotteiden tai suunnitteluratkaisujen kehittelyä ja ideointia. Solmutyöskentely mahdollistaa uusien ratkaisujen haun monimutkaisiin, monen eri tekijän kokeilua, muuntelua ja yhteisvaikutusta sisältäviin ongelmiin. Tarvittava asiantuntemus saadaan 2
3 kokoamalla yhteen kulloisenkin tehtävän ja tilanteen kannalta asiaankuuluvat toimijat eri yrityksistä tai saman yrityksen eri osastoilta ja toimipaikoilta työstämään ongelmaa. Aikaisemmissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa solmutyöskentelyn toteutuksessa on hyödynnetty muutoslaboratoriomenetelmää ja sen sovellusta rajanylityslaboratoriota (esim. Engeström ym. 2012). Muutoslaboratorio on laajalti tunnettu kehittävän työntutkimuksen lähestymistapaan perustuva työn kehittämisen menetelmä ja ekspansiivisen oppimisen malli, jossa kehittämistä ja oppimista tarkastellaan toisiinsa nivoutuvina yhteisöllisinä muutosprosesseina (Engeström ym. 1996; Virkkunen & Newnham 2013). Menetelmän keskeiset käsitteet toiminnan välittyneisyys ja kaksoisärsytyksen menetelmä perustuvat kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan. Kehittäminen käynnistyy yleensä työn kohteessa tapahtuneiden muutosten seurauksena, mitkä ilmenevät toiminnan häiriöinä, katkoksina ja ongelmina. Niiden ratkaisu edellyttää uusien toimintamallien ja ratkaisujen kehittämistä luomalla uusia kohteita, käsitteitä ja välineitä, sääntöjä, yhteisöjä ja työnjakoja. Muutoslaboratorio tarjoaa välineitä tällaisen työn syvällisen muutoksen kehittämiseen. Solmutyöskentelyn kehittäminen ei sisältänyt muutoslaboratorio-interventioita tarkastelun kohteena olevassa rakennusalan tutkimus- ja kehittämisohjelmassa. Kehittäminen tukeutui kuitenkin suuressa määrin ekspansiivisen oppimisen malliin ja eteni ideaalityyppisten oppimistekojen kautta. Niitä ovat 1) vallitsevan käytännön kritisointi ja kyseenalaistaminen, 2) vallitsevan käytännön analysointi, 3) uuden ratkaisun mallintaminen, 4) mallin tutkiminen, konkretisointi ja kokeilu, 5) mallin käyttöönotto, 6) mallin arviointi ja vakiinnuttaminen (Engeström 2008, ). Hyödynnämme ekspansiivisen oppimisen mallia analysoidessamme solmutyöskentelyn kehittämistä rakennusalan tutkimus- ja kehittämisohjelmassa. 4. Aineisto ja menetelmä Tutkimuksen etnografinen aineisto koostuu yhden seminaarin, neljän suunnittelukokouksen ja yhden solmukokeilun työpajan videotallenteista. Lisäksi kerättiin kehittämisprosessiin liittyvät dokumentit ja tietomallit tutkimusaineistoksi. Videoitu aineisto sisältää n. 42 tuntia tallenteita. Seminaarin solmutyöskentelyn ideointia koskeva osuus ja neljä suunnittelukokousta on litteroitu. Tutkijat (Kerosuo, Korpela & Mäki) osallistuivat kehittämiseen sekä osallistujina yritysten edustajien rinnalla että suunnittelukokouksien ja solmukokeilun fasilitaattoreina. Kehittämisanalyysi perustuu ekspansiivisen oppimisen vaiheiden tunnistamiseen ja kuvaamiseen aineistosta. 5. Tulokset 5.1 Vakiintuneiden yhteistyötapojen kyseenalaistaminen ja solmutyöskentelymallin työstäminen Vakiintuneiden yhteistyötapojen kyseenalaistaminen, analyysi ja uuden mallin työstäminen yhdistyivät solmutyöskentelyn kehittämisessä. Kehittäminen käynnistyi tutkijan tekemällä pienimuotoisella interventiolla kolmipäiväisessä rakennusalan tutkimus- ja kehittämishankkeen seminaarissa. Siinä asiantuntijat työstivät ratkaisuja käytännössä kokemiinsa ongelmiin tietomallihankkeissa. Tutkija sanoi: Tää on se normaali kuvio jolloin ongelmaksi muodostuu, kenen on kokonaisvastuu ja yhteisvastuullisuus. Et sehän on sillä projektipäälliköllä yleensä.( )Ja jotta tää sit tulis varmaks niin, sitte täs tarvitaan ehkä [niitä] uusii välineitä millä nyt sitte varmistetaan sitä yhteistyötä noiden Big Roomien välillä välillä ( ) et tää ois se solmu. Keskustelu solmusta jatkui ja täsmentyi LVI-suunnittelijan määritellessä pääongelma suunnitteluprosessissa: Mää luulisin et ei se nyt oo niinkään ongelma tavallaan siis se 3
4 et jokainen tekee sitä omaa työtänsä [vaan] kun aina odotetaan sitä et joku muu saa valmiiks ennenku mä voin tehdä. Täsmennystä seuraavassa keskustelussa todettiin, että uudet ohjeet ja säännöt eivät ratkaise pelkästään tietomallihankkeiden ongelmia, koska jokainen tulkitsee niitä omalla tavallansa. Vakiintuneiden toimintatapojen analyysi eteni miettimällä, millaisia tehtäviä voitaisiin suorittaa paremmin, miten informaatio olisi paremmin kaikkien suunnittelualojen käytettävissä ja miten prosessiin sisältyvä hiljainen tietotaito saataisiin paremmin näkyväksi solmutyöskentelyn avulla. Solmutyöskentelyn toteuttamista alettiin mallintaa suunnitteluprosessin alkuvaiheisiin ja sitä päädyttiin kokeilemaan koulun suunnitteluhankkeessa. Työskentelyn tuloksena päätettiin, että solmuun kutsutaan kulloisenkin tehtävän kannalta keskeiset asiantuntijat työstämään tiivistä yhteistyötä vaativaa kohdetta suunnitteluprosessissa. Kunkin solmun tarpeisiin hankitaan tarvittavat lähtötiedot ja kehitetään sopivat välineet sekä yhteistyömuodot. 5.2 Solmutyöskentelymallin konkretisointi ja kokeilu Solmutyöskentelymalli konkretisoitui kokeiluksi neljässä suunnittelukokouksessa. Konkreettinen kokeilu kohdistui vaihtoehtoisten arkkitehti- ja LVIS-suunnitelmien työstämiseen tilaajalle (kaupungin tilakeskus) ja koulun käyttäjille (opettajat ja kyläyhdistykset). Kokouksissa suunniteltiin tarvittavien lähtötietojen sisältö ja hankinta, käytettävät ohjelmat ja tietomallit, tarvittavat esim. energiatehokkuuden indikaattorit ja mittarit, solmutyöskentelyn eteneminen ja vaiheet, tilaajan ja asiakkaiden osallistumistavat ja asiantuntijoiden välinen työnjako. Solmutyöskentelyn kokeilu koostui alku- ja loppukokouksesta ja varsinaisesta solmutyöskentelystä ja se kesti kaksi päivää. Alkukokouksessa tilaajan edustaja esitteli kaksi mahdollista tonttivaihtoehtoa ja asiantuntijat esittelivät solmutyöskentelyn sisällön ja käytettävät välineet. Kokoukseen osallistui rakennuksen tilaajan ja tulevien käyttäjien edustajia sekä solmuissa työskentelevät asiantuntijat. Solmutyöskentely tapahtui kahdessa asiantuntijaryhmässä, joissa työstettiin vaihtoehtoiset suunnitelmat ehdotetuille tonteille. Suunnitelmiin sisältyi arkkitehdin tekemää viisi hahmotelmaa rakennuksista, energiavaihtoehtoa kustannuslaskelmineen. Vastaavien suunnitelmien tekemiseen kuluu tavallisesti vähintään 2 4 viikkoa. Loppukokouksessa tilaajan ja käyttäjien edustajat kommentoivat esitettyjä suunnitteluratkaisuja. Uudenlaisena yhteistyömenetelmänä solmutyöskentely mahdollisti tilaajan ja asiakkaiden aiempaa aktiivisemman yhteistoiminnallisen osallistumisen. Asiantuntijoiden työskentely toteutui samassa tilassa mahdollistaen yhteisen ongelmanratkaisun tässä ja nyt, sujuvan informaation ja tiedon vaihtamisen, toisten työn aiempaa paremman ymmärtämisen ja osaamisen hyödyntämisen. Työskentely edellytti huolellista valmistelua ja oman suunnittelualan hyvää hallintaa. Joidenkin alojen mallit ja välineet tarvitsevat vielä lisäkehittelyä. Kokeilun perusteella laadittiin solmutyöskentelyn prosessimalli hyödynnettäväksi teollisuuden alalla. 5.3 Solmutyöskentelymallin käyttöönotto ja vakiinnuttaminen Alan toimijat ja tutkijat esittelivät solmutyöskentelymallia seminaareissa, joissa sitä arvioitiin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen aikana solmutyöskentelymalli käyttöönotettiin kolmessa hankkeessa. Menetelmän käyttöönotto ja vakiinnuttaminen on jatkunut hankkeen jälkeen ja niiden tutkimus on tällä hetkellä tekeillä osana meneillään olevaa Työsuojelurahaston rahoittaa tutkimushanketta. 6. Diskussio: Solmu kehittämismenetelmänä ja työtapana Nostamme keskusteluun seuraavat kysymykset uusien yhteistyömenetelmien kehittämisen johtamisesta, toiminnan koordinoimisesta ja muualla kehitettyjen 4
5 menetelmien käyttöönotosta ja kehittämisestä yrityksissä: - Mikä on eri kehittämismenetelmän teoreettisten ja metodologisten taustojen merkitys toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä? Tarvitaanko näitä yhteyksiä solmutyöskentelyn kehittämisessä ja miksi? - Mitkä ovat yhteydet ja erot muihin intensiivisen yhteistyön malleihin, joita alalla tällä hetkellä nousee runsaasti esiin: Big Room, verstaat (Fira), hankintaklinikat (RAKLI), co-creation design methodology (Sweco) - Mitkä ovat keskeisiä haasteita ottaa käytäntöön erilaisia yhteisöllisiä kehittämismenetelmiä? Mikä on tutkijoiden rooli tässä? - Miten tutkimusavusteisten kehittämisen tulokset siirtyvät laajempaa käytäntöön? - Työkäytäntöjen kehittäminen vs. tutkijoiden panos kehittämisessä Kirjallisuus Engeström, Y. (2008) From teams to knots. Activity-theoretical studies of collaboration and learning at work. Cambridge: University Press. Engeström, Y. (2004) Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino. Engeström, Y. Kaatrakoski, H. Kaiponen, J. Lahikainen, J. Laitinen, A. Myllys, H. Rantavuori, J. Sinikara, K. (2012) Knotworking in academic libraries: Two case studies from the University of Helsinki. Liber Quarterly 21(3/4), Engeström, Y. Virkkunen, J. Helle, M. Pihlaja, J. & Poikela, R. (1996) The Change Laboratory as a tool for transforming work. Life Long Learning in Europe 2/1996, Kanzode, A. Fischer, M. & Reed, D. (2008) Benefits and lessons learned of implementing building virtual design and construction (VDC) tecnologies for coordination of mechanical. Electrical and plumbing (MEP) systems of a large healthcare project. ITcon 13, Kerosuo, H. Miettinen, R. Paavola, S. Mäki, T. & Korpela, J. (2015) Challenges of the expansive use of Building Information Modeling (BIM) in construction projects. Production Journal (Producao) 25 (2), Kerosuo, H. Mäki, T. & Korpela, J. (2015) Knotworking and visibilization of learning in inter-organizational collaboration of designers in building design. Journal of Workplace Learning 27 (2), Arayici, Y. Coates, P. Koskela, L. Kagioglou, M. Usher, C & O Reilly, K. (2011) Technology adoption in the BIM implementation for lean architectural practice. Automation in Construction 20, Lahdenperä, P. (2012) Making sense of multi-party contractual arrngements of project partnering, project alliances and integrated project delivery. Construction Management and Economics 30 (1), Miettinen, R. & Paavola, S. (2014) Beyond the BIM utopia: Approaches to the development and implementation of building information modeling. Automation in Construction 43, Neff, G. Fiore-Silfvast, B. & Dossick, C. S. (2010) A case study of the failure of digital communication to cross knowledge boundaries in virtual construction. Information. Communication & Society 13 (4): Succar, B. Sher, W. & Williams, A. (2013) An integrated approach to BIM competency assessment, acquisition and application. Automation in Construction 35, Virkkunen, J. & Newnham, D. (2013) The Change Laboratory, a tool for collaborative development of work and education. Rotterdam: Sense Publishers 5
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotSolmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana Elina Mäkelä, Hannele Kerosuo, Marko Rajala, Tuomas Laine MODEL NOVA New Business Model Based on Process
LisätiedotMuutospaja Työn mielekkyyttä ja sujuvuutta edistämässä
Työelämän tutkimuspäivä 5. 6.11.2015 Työryhmä: Työhyvinvoinnin kehittävä tutkimus Anna-Leena Kurki Työterveyslaitos anna-leena.kurki@ttl.fi Arja Ala-Laurinaho Työterveyslaitos arja.ala-laurinaho@ttl.fi
LisätiedotRakentamisen tietomallintaminen -tutkimushankkeen esittely
Rakentamisen tietomallintaminen -tutkimushankkeen esittely Tarja Mäki CRADLE, Helsingin yliopisto tarja.maki [att] helsinki.fi Tietomallintamisella tarkoitetaan uudenlaista geneeristä teknologiaa, jota
LisätiedotRakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos
Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden
LisätiedotLean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016
Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,
LisätiedotTIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen
TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotBIM:n mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa
BIM:n mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa 1 Lean ja BIM yhdessä tuottavat lisäarvoa Design Factory, Espoo, 30.05.2012 Prof. Jarmo Laitinen BIM??? 2 Onko BIM pelkkää hypetystä, vai realismia?
LisätiedotIPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja
LisätiedotTietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa
Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta
LisätiedotDigirakentamisen menestystarinoita maailmalta
Digirakentamisen menestystarinoita maailmalta Asiakkuusjohtaja Tarmo Savolainen Viasys VDC Oy Agenda Viasys VDC Oy Digirakentamisen yhtälö Caseja: USA, Englanti, Ranska, Vietnam Yhteenveto 1 VIASYS VDC
LisätiedotTyöelämän tutkimuspäivät Tampereen yliopisto 3-4 marraskuuta 2016 Työryhmä: Työn uudet teknologiat kehittämisen ja oppimisen haasteena
Työelämän tutkimuspäivät Tampereen yliopisto 3-4 marraskuuta 2016 Työryhmä: Työn uudet teknologiat kehittämisen ja oppimisen haasteena Artefaktit tietomallintamisen oppimisessa ja kehittämisessä rakennusalalla
LisätiedotIntegraatio ja yhteistoimintamallit
Integraatio ja yhteistoimintamallit RIL:n tietomalliseminaari 17.9.2015 Integraatio ja yhteistoimintamallit RIL:n toimisto, Lapinlahdenkatu 1 B, Helsinki 13.00 Tietomallitoimikunnan tervehdys, pj Heikki
LisätiedotBUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND
BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun
LisätiedotCase: Isoisänsilta. Ville Alajoki / Aki Kopra
Isoisänsilta Case: Isoisänsilta Ville Alajoki / Aki Kopra 15.2.2017 2 Sovellettuna hankintaan - tiedonvaihtoa Suunnittelu Havainnollisuus Tarkastaminen Malli + piirustuksia Urakkatarjous Malli Määrät laskettu
LisätiedotHUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet
HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa
Lisätiedotbuildingsmart Finland
buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä
LisätiedotUudet projektimallit ja sähkösuunnittelun rooli tulevaisuudessa. CADS 30 vuotta juhlaseminaari Kari Kaleva Granlund Oy
Uudet projektimallit ja sähkösuunnittelun rooli tulevaisuudessa CADS 30 vuotta juhlaseminaari Granlund Oy Granlund konserni Avainlukuja 2013 >500 henkilöä, Lv ~ 40 M Kehityspanos 3,2 M, 40 hlötyövuotta
LisätiedotRakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön
Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013
LisätiedotSOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto
SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA
LisätiedotBIG ROOM kokonaissuunnittelussa ja energialaskennassa
Katariina Kosonen 27.02.2014 1 (6) PRE / Model Nova BIG ROOM kokonaissuunnittelussa ja energialaskennassa Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu
LisätiedotMallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt
Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet
LisätiedotIPT 2 Syventävä työpaja : Suunnittelun suunnittelu
IPT 2 Syventävä työpaja 13.12.2017: Suunnittelun suunnittelu IPT 2 -syventävä työpaja 13.12.2017 klo 9:00-15:00 Suunnittelun suunnittelu TYÖPAJAN TAVOITE: - Työpajan tavoitteena on pohtia, kuinka suunnittelun
LisätiedotMallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden
LisätiedotCase Fira Oy. Firan Verstas. Anni Rouvinen Head of Sales and Marketing 27.11.2012 RIL Tehokkaan rakentamisen seminaari. Rakennamme kuin itsellemme.
Case Fira Oy Firan Verstas Anni Rouvinen Head of Sales and Marketing 27.11.2012 RIL Tehokkaan rakentamisen seminaari Rakennamme kuin itsellemme. 3/18/09 1 Rakennusalan lähtökohtia Talouselämä 7.5.2010
Lisätiedotnzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet
nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan
LisätiedotLean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta
LCIFIN-päivä 21.11.2013 Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus 21.11.2013 Tila- ja kiinteistökeskus
LisätiedotRALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna. Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut
RALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut Projektiorganisaation menestyminen perustuu kykyyn käsitellä riskejä
LisätiedotRAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS
RAIN RAKENTAMISEN INTEGRAATIOKYVYKKYYS Loppuseminaari 11.12.2018 YIT:n pääkonttori, Helsinki RAIN-hanke 2016-2018 RAIN hankkeen loppuseminaari 11.12.2018 Lean tekee tuloaan 2015-6 LCIFIN 2 Lielahti-Kokemäki
LisätiedotTietomallintamisen käyttöönoton pitkät ja mutkikkaat polut rakennusyrityksessä 1
Tietomallintamisen käyttöönoton pitkät ja mutkikkaat polut rakennusyrityksessä 1 FT, dos. Hannele Kerosuo Mittaviiva Oy & Helsingin yliopisto hannele.kerosuo@helsinki.fi Tiivistelmä Artikkelissa kuvataan
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotAla muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy
Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Vianova Systems Finland Oy Liikevaihto 5,2 M 35 työntekijää AAA -luottoluokitus Pääosin henkilökunnan
LisätiedotTuottavuusloikka Tietomalleilla
Tuottavuusloikka Tietomalleilla Tilaajat ja tietomallintaminen Tietomallintamisen hyödyntäminen on avainasemassa rakennusalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. Tietomallintamisen tason, tavoitteiden
LisätiedotBIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012
BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien
LisätiedotProjektin tavoitteet
VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,
LisätiedotLiikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto
Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön
LisätiedotLEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke
LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke Rakennettu ympäristö tulosseminaari 3.10.2014 Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi
LisätiedotKansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011
Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA
LisätiedotAmisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta?
Amisto 2020 Suomi maailman osaavin kansakunta? Maailma on meille liian suuri. Tapahtuu liian paljon Yrität kaikkesi jäät kilpailussa jälkeen! Tarvitset lakkaamatonta ponnistelua pysyäksesi edes paikallasi
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotKäyttämättä jätetty potentiaalia,
BIM PERUSTEINEN BIG-ROOM PROSESSI SUUNNITTELUSSA SAKARI PESONEN ALLIANSSILIIKETOIMINTA FIRA OY RAKENTAMISEN ONGELMAT Rakennuttajat ovat pettyneitä huonoon laatuun, kustannus ylityksiin, venyneisiin aikatauluihin,
LisätiedotBig Room suunnittelun ohjauksen työkaluna
Big Room suunnittelun ohjauksen työkaluna PSK BIM ammattilaisseminaari Jouni Juntunen 9.9.2016 Esityksen rakenne Termit ja käsitteet Perustelut Big Roomille Kytkentä suunnittelun ohjaukseen Big Room prosessin
LisätiedotTYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin
LisätiedotRakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?
Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori
LisätiedotVirtuaalitodellisuuden hyödyntäminen käytännön projektitoiminnassa
Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen käytännön projektitoiminnassa Collaprime Erottaja showroom Helsinki 22.09.2017 Perustettu 1958 www.ukiark.fi 50 suunnittelun ammattilaista Perheyritys kolmannessa sukupolvessa
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona
Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Teatterin välinen strateginen kumppanuus alueellisen yhteistyön ja oppimisen muotona 25.11.2011 Eeva Kuoppala Tutkimuskysymykset: 1) Miten MAMK:n ja Teatterin välinen
LisätiedotProgram PRE. Keywords. BIM decision making, co-operation, Process, zip-process. Participants. NCC, Optiplan. RYM Oy rym.fi
Program PRE Keywords BIM decision making, co-operation, Process, zip-process Participants NCC, Optiplan RYM Oy rym.fi Valmisteluista. tiiviiseen työn touhuun. Vetoketjuprosessi Vetoketjuprosessin tausta-ajatuksena
LisätiedotXX PSK BIM ammattilaisseminaari Helsinki, Finlandia-talo
XX PSK BIM ammattilaisseminaari 09.09.2016 Helsinki, Finlandia-talo Allianssimuotoinen projekti investointihankkeen toteutusmuotona PSK STANDARDISOINTI Profox Companies Ltd; 2016 SEMINAARIN AJATUS -Jakaa
LisätiedotItämeri -seminaari 3.12.2008
Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa
LisätiedotTietomallipohjaiset suunnitteluprosessit
Tietomallipohjaiset suunnitteluprosessit NSS Asiantuntijaseminaari 28.11.2013 Granlund Oy Konsultointi LVIS / SPR suunnittelu Kiinteistöjen ylläpito Energia ja ympäristö Ohjelmistoja Manager Kiinteistöjen
LisätiedotAS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI
AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2 hankkeen työpaja Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotWP3 Decision Support Technologies
WP3 Decision Support Technologies 1 WP3 Decision Support Technologies WP Leader: Jarmo Laitinen Proposed budget: 185 000, VTT 100 000, TUT 85 000. WP3 focuses in utilizing decision support technologies
LisätiedotLEAN ja Rakennusala? Otto Alhava, kehitysjohtaja, Fira Oy
LEAN ja Rakennusala? Otto Alhava, kehitysjohtaja, Fira Oy MISTÄ PITÄISI ALOITTAA? Näkymämme 2013 tavoitteena integroiva toimintatapa Yhteinen organisaatio: Toimintakulttuuri Lean-ajattelu Johtaminen Yhteisymmärrys
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotSuunnittelun ja rakentamisen nykytila
"MUUTTUVA SUUNNITTELUPROSESSI" Integroitu suunnitteluprosessi - mahdollisuus liiketoiminnan laajentamiseen? Reijo Hänninen Toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund Oy VERA - SEMINAARI Dipoli, Espoo
LisätiedotTietomallintamisen käytöt rakentamisessa
Tietomallintamisen käytöt rakentamisessa Tarja Mäki, Sami Paavola, Hannele Kerosuo ja Reijo Miettinen CRADLE, Helsingin yliopisto etunimi.sukunimi [att] helsinki.fi Tässä artikkelissa tarkastelemme tietomallintamisen
LisätiedotHANKKEISTA OPPIMINEN Tietomallintamisen johtaminen, organisointi ja koordinointi rakennushankkeissa
Loppuraportti työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeesta Hankenumero 115 196 HANKKEISTA OPPIMINEN Tietomallintamisen johtaminen, organisointi ja koordinointi rakennushankkeissa Hannele Kerosuo,
LisätiedotInfra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke
Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra
LisätiedotTyöpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta
Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen
LisätiedotInframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki
Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä
LisätiedotRIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011
RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,
LisätiedotArto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta
Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated
LisätiedotDigitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille
Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille Jouni P. Partanen Aalto-yliopisto, BIT tutkimuskeskus FIRPA seminaari Design Factory, Aalto-yliopisto, huhtikuun 6. 2011 Sisältö Käytännön esimerkkitapaus
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotLuku 6 Projektisuunnitteluvaihe
Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe Projektisuunnittelu Project Planning Projektin Project Definition määrittely and ja Planning suunnittelu Projektin Initiate käynnistäminen andja organisointi Project Organize
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotVBE2. Loppuraportin yhteenveto. Jarmo Laitinen. Virtual Building Laboratory/Jarmo Laitinen
VBE2 Loppuraportin yhteenveto Jarmo Laitinen Projektin toteutus Projektin sisällön toteutuminen Projekti edistyi ja saavutti asetetut tavoitteet tälle vaiheelle. Tekniset ja tutkimukselliset tavoitteet
LisätiedotEsitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta
Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta
LisätiedotTOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012
TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen
LisätiedotLahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut
Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian
LisätiedotEsitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta
Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta
LisätiedotYTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA
YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA Tomi Henttinen Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland, puheenjohtaja buildingsmart - toiminnan tarkoitus Visio buildingsmartin tavoitteena
LisätiedotInnoSprint Kiihdytä kehityshankkeesi täyteen vauhtiin. 1
InnoSprint Kiihdytä kehityshankkeesi täyteen vauhtiin www.innotiimi-icg.fi 1 INNOSPRINT Äkkilähtö uuteen Innovatiivinen 4-päiväinen kehitysprosessi, joka synnyttää konkreettisen ratkaisun keskeiseen kehityshaasteeseen
LisätiedotBig Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy
? Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta Sari Koskelo, Vison Oy 16.3.2018 Sisältö Big Room konseptin moniulotteisuus Tavoitteet Johtaminen Big Room toiminta kehitys- ja toteutusvaiheissa Big Room
LisätiedotCoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET
CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta
LisätiedotNCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy
NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena
LisätiedotAllianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa
Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa KOKEMUKSIA ALLIANSSIHANKKEEN TOTEUTUKSISTA MEILLÄ JA MAAILMALLA Sakari Pesonen Fira Oy 4.2.2015 Allianssiurakka Ei vakioitua Mallia! Olemassa olevia
LisätiedotVIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA
VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa
LisätiedotAMK-tutkimus? Missä ollaan, - alussa. minne mennään - eteenpäin. 5/27/ Center for Activity Theory and Developmental Work Research 1
AMK-tutkimus? Missä ollaan, - alussa minne mennään - eteenpäin 5/27/2005 2002 Center for Activity Theory and Developmental Work Research 1 Teesejä Ammattikorkeakoulututkimus syntyy vain tekemällä, kokeilemalla
LisätiedotIhmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan
Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri LCI-Päivä 2016 IPT/IPD? Integroitu projektitoimitus
LisätiedotToimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta
Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotRAMBOLL ASUNTOTAITAJA ASUNTORAKENTAMISEN SUUNNITTELUPALVELU, JOKA KOORDINOI HANKKEESI TEHOKKAASTI
RAMBOLL ASUNTOTAITAJA ASUNTORAKENTAMISEN SUUNNITTELUPALVELU, JOKA KOORDINOI HANKKEESI TEHOKKAASTI WWW.RAMBOLL.FI ENNAKOITAVUUTTA JA OHJATTAVUUTTA ASUNTORAKENTAMISEEN Tehokas hankekoordinointi ja suunnitteluvaiheen
LisätiedotINTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy
INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat
LisätiedotHUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY
HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,
LisätiedotUimahallin peruskorjaushankkeen läpivienti tilaajan budjettiin
Uimahallin peruskorjaushankkeen läpivienti tilaajan budjettiin Visio: Suomen ekologisin ja palveluiltaan personoiduin uimahalli vuonna 2015 Vanha halli 1974 / 1991 = 2400 brm2.. Laajennus 2013-2015 = 2700
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotINPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen
1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction
LisätiedotRAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? MODEL NOVA. New Business Model Based on Process Network and Building Information Modeling (BIM)
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? MODEL NOVA New Business Model Based on Process Network and Building Information Modeling (BIM) Auli Karjalainen Built Built Environment Process Innovations
LisätiedotKIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen
LisätiedotVBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen
VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat
LisätiedotTULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT
TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,
LisätiedotTyöpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotKäyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo
Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotVBE II, vaihe 1:
VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VBE Kansainvälinen verkosto
Lisätiedot