MS-taudin uudet hoito- ja seurantakäytännöt

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MS-taudin uudet hoitoja seurantakäytännöt"

Ville Karjalainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MS-taudin uudet hoitoja seurantakäytännöt Merja Soilu-Hänninen Hallinnollinen osastonylilääkäri Tyks Neurotoimialue Neurologian dosentti TY Turku Aivoviikko, yleisneurologian päivä

MS-taudin hoito on moniammatillista tiimityötä Neurologi MS-hoitaja Hoitajavastaanotto Infuusiohoitaja Kuntoutusohjaaja Fysioterapeutti

2 MS-taudin hoito on moniammatillista tiimityötä Neurologi MS-hoitaja Hoitajavastaanotto Infuusiohoitaja Kuntoutusohjaaja Fysioterapeutti Sosiaalityöntekijä Terveyskeskuslääkäri/kuntoutustyöryhmä Erikoisalakonsultaatiot:silmätaudit, urologia, nefrologia, endokrinologia, hematologia

MS-taudin esiintyvyys Maailmassa noin 2 miljoonaa, Euroopassa 400 000 ja Suomessa 8000-9000 MS-potilasta Elinikäinen riski sairastua Suomessa noin 1:300 Alueellinen vaihtelu esiintyvyydessä

3 MS-taudin esiintyvyys Maailmassa noin 2 miljoonaa, Euroopassa ja Suomessa MS-potilasta Elinikäinen riski sairastua Suomessa noin 1:300 Alueellinen vaihtelu esiintyvyydessä Suomen sisällä suuri, vaihteluväli / Korkein esiintyvyys länsirannikolla ja Pohjanmaalla, itä-länsi-gradientti. VSSHP vuosittain uutta MS-dg 2/3 naisia, ilmaantuvuushuippu 30 v

4 MS-potilaat hoidonseurantajärjestelmässä (MS-laaturekisteri) Tyksissä hoidettuja potilaita 874 vuonna 2016

5 MS-tauti on autoimmuunisairaus

6 Gilden et al. 2005; Noseworthy et al Mistä MS-tauti johtuu? Infektioagenssi Geneettinen alttius Ympäristötekijät Poikkeava immunologinen vaste aivokuoksen rakenteille MS

7 Miten MS-tauti vaikuttaa keskushermostoon

8 Demyelinaatio

9 Aksonivaurio

10 Elovaara ja Soilu- Hänninen: Nykykäsitys multippeliskleroosin patogeneesistä. Duodecim 18/2006

12 Magneettikuvauksen löydökset taudin aktiivisuuden mittarina Gadoliniumtehosteiset leesiot - Veriaivoesteen vaurio - Akuutti tulehdus T2-hyperintensit leesiot - Tyypillinen jakauma - Aivokammioiden ympärillä Reprinted from McAlpine s Multiple Sclerosis, 4thEditionSmith K, McDonald I, Miller D, Lassman H, Chapter 13 The pathophysiology of multiple sclerosis, p. 606, 2006, with permission from Elsevier T1 mustat aukot - Pysyvät aksonivauriotakso nivauriot.

13 MS-tautiin liittyy myös aivoatrofian kehittyminen

14 85% MS tautityypit Aaltomainen MS Primaaristi progressiivinen MS 8-10% Sekundaaristi progressiivinen MS 10-15v kuluttua 50%

MS-taudin hoito on mullistunut 20 vuoden aikana ORAL THERAPIES Fingolimod Teriflunomide

IM, SC THERAPIES PEG IFNβ Daclizumab <2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015+

safety information and monitoring requirements) may vary by country; for more detailed

15 MS-taudin hoito on mullistunut 20 vuoden aikana ORAL THERAPIES Fingolimod Teriflunomide Azathioprine DMF Beta-interferons Natalizumab Alemtuzumab Glatiramer acetate Mitoxantrone IV, IM, SC THERAPIES PEG IFNβ Daclizumab < Cyclophosphamide Methotrexate Mycofenolate Mofetil Product labelling (including indications, safety information and monitoring requirements) may vary by country; for more detailed information, refer to your local prescribing information for recommendations and contraindications for each DMT

16 Taudikulkuun vaikuttava hoito tehoaa taudin alkuvaiheessa Taudikulkuun vaikuttava hoito tehoaa taudin alkuvaiheessa

17 MS-taudin uusien lääkkeiden vaikutuskohteet Periphery/ Immune system BBB CNS/ Immune and Neural system Lymph node Fingolimod APC Teriflunomide APC T Alemtuzumab S1 P-R CD52 CD25 T reg T T T T VCAM IL-17 Th17 Th1 TNF-α NO IFN-γ Fingolimod OGD S1P-R DMF Natalizumab NK CD 20 MФ B VL T A- 4 *There is currently no evidence that DMF (or it s active metabolite) can enter the brain and act directly on CNS cells OGD, oligodedrocyte Image adapted from: Linker RA et al. Trends Pharmacol Sci 2008 T APC IL-4, IL-5 Th2? DMF*? Astr ocyt e

Taudin kulkuun vaikuttava lääkehoito aloitetaan heti MS-diagnoosin varmistuttua Aaltomaisen MS-taudin ensisijainen lääkehoito on beetainterferoni (Avonex, Betaferon, Pelgridy, Rebif),

18 Taudin kulkuun vaikuttava lääkehoito aloitetaan heti MS-diagnoosin varmistuttua Aaltomaisen MS-taudin ensisijainen lääkehoito on beetainterferoni (Avonex, Betaferon, Pelgridy, Rebif), glatirameeriasetaatti (Copaxone) tai teriflunomidi (Aubagio) tai dimetyylifumaraatti (Tecfidera) Toissijaiset lääkehoidot fingolimodi (Gilenya), natalitsumabi (Tysabri) tai alemtutsumabi (Lemtrada). Voidaan käyttää myös erittäin aktiivisen taudin ensilinjan hoitona (Gilenyalle ei ole Kelan korvattavuutta ensilinjaan). (Daklitsumabi, Zinbryta, alkaen peruskorvattava 2. linjaan, ei vielä KH-suosituksessa) Kolmannen vaiheen hoitoina mitoksantroni, jos edellisestä ei hyötyä (Ruotsissa myös kantasolusiirto) Primääristi progressiiviseen MS-tautiin ei ole ollut hoitoa (tulossa Q4/2017 okrelitsumabi, Ocrevus)

19 Disabiliteeti Ensilinjan lääkkeille odotettavissa oleva hoitovaste on sitä parempi mitä varhaisemmin hoito aloitetaan Prekliininen KEO RRMS SPMS RRMS hoito Kliininen oirekynnys Hoito ensimmäisen oirejakson jälkeen Aika David Bates, WCN 2005

20 Avonex,Betaferon Rebif, Copaxone, Plegridy Natalitsumabi (Tysabri) Natalizumab Mitoksantroni (Novantrone) BG-12 (Tecfidera) Fingolimodi (Gilenya) Daklitsumabi (Zinbryta) Alemtutsumabi (Lemtrada) Kantasolusiirto Teriflunomidi (Aubagio)

Tämän jälkeen kuvaus tehdään tapauskohtaisen harkinnan perusteella ottaen huomioon taudin aktiivisuus

22 Ensimmäinen MK-kontrolli tehdään 6-12 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloituksesta tai kliinisen tarpeen mukaan aiemminkin. Jos silloin havaitaan uusia muutoksia, seuraava kuvaus tehdään 1-2 vuoden kuluttua. Tämän jälkeen kuvaus tehdään tapauskohtaisen harkinnan perusteella ottaen huomioon taudin aktiivisuus (relapsien lukumäärä ja niiden vaikeusaste) ja taudin aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen EDSS-asteikolla.

Suomessa on ollut käytössä vuodesta 2014 MShoitorekisteri Tietokanta, johon syötetään tai siirretään automaattisesti MS-taudin kannalta keskeiset kliiniset ja

24 Suomessa on ollut käytössä vuodesta 2014 MShoitorekisteri Tietokanta, johon syötetään tai siirretään automaattisesti MS-taudin kannalta keskeiset kliiniset ja MRI-parametrit ja laboratorioarvot Tietojenkäsittely ulkoistettu yksityiselle palveluntarjoajalle (StellarQ) Rekisterinpitäjinä toimivat terveydenhuollon palveluja tuottavat sairaalat

26 Automatisoitu EDSS laskuri

27 Rakenteinen MRI

28 Potilaan käyttöliittymä MS-rekisteriin

29 Kela-korvattavilla MS-lääkkeillä hoidettujen potilaiden määrät valmisteittain

30 MS-tautiin liittyvä haitan yhteys tuloihin ja etuuksien käyttöön (Ruotsin MS-rekisteri) Lähde Jan Hillert

MS-taudin ei-lääkkeellinen hoito Kuntoutus

kuntoutus, toimintaterapia, puheterapia Tupakoinnin

D-vitamiinivajeen estäminen Suositellaan

31 MS-taudin ei-lääkkeellinen hoito Kuntoutus Sopeutumisvalmennus Fysioterapia Neuropsykologinen kuntoutus, toimintaterapia, puheterapia Tupakoinnin lopettaminen Liikunta, monipuolinen ravinto D-vitamiinivajeen estäminen Suositellaan D-vitamiinilisää mg/vrk Faasi II tutkimusnäyttö tehosta MRI-aktiivisuuteen interferonin lisälääkkeenä

32 Yhteenveto MS-taudin hoitoon on tullut uusia erittäin tehokkaista immunologisia hoitoja Hoidon valinta yksilöllisesti potilaan sairauden aktiivisuuden perusteella Aivojen MRI-kuvaus hoidon seurannassa uusien hoitojen aloituksen jälkeen kunnes hoitovaste varmistettu myös radiologisesti Hoitovasteen seurannassa käytetään hoidonseurantajärjestelmää Pahenemisvaiheet, haitan eteneminen (EDSS) Potilaalta saatava tieto voinnista

34 Kysymyksiä?

Samankaltaiset tiedostot

MS-rekisteri kliinikon apuvälineenä

MS-rekisteri kliinikon apuvälineenä Merja Soilu-Hänninen Neurologian dosentti Tyks neurotoimialue Merck Satelliittisymposium: MS-taudin kehittyvät hoidot 2.11.2017 Sidonnaisuudet Työnantaja VSSHP Asiantuntija/luennoitsija