MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to"

Transkriptio

1 1 MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to

2 Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa kerrotaan e emmä MS-tau- ista, miten tauti vaikuttaa keskushermostoon, mikä on immuu i är estelmä merkitys, mitä tapahtuu, kun puolustusjärjestelmä alkaakin toimia virheellisesti ja minkälaisia oireita MS-tauti saattaa aiheuttaa. Lisäksi oppaassa kerrotaan MS-tau i eri muo oista ja sen syistä. Muita oppaan aiheita ovat keskimääräinen sairastumisikä (30 vuotta), su teellise pie i periytymisriski ja raskauteen liittyvät asiat. Opassarjan muissa osissa on lisää tietoa MS-taudista ja sen hoidosta. 2

3 Sisällysluettelo Mikä on MS-tauti?...4 MS-taudin aiheuttamat muutokset elimistössä...11 MS-taudin tyypit...14 MS-taudin syyt...19 Kuka sairastuu MS-tautiin?...22 Sanasto

4 Mikä o MS-tauti? Kuva 1: Hermosto aivot selkäydin MS-tauti on monimuotoinen ei ole mitään tyypillistä taudinkuvaa. MS-taudin kulku on yksilöllinen, tauti on oireiltaan vaihteleva ja vaikeasti ennustettavissa. Monet MS-potilaat elävät normaalia elämää ja heillä on pitkiä oireettomia ajanjaksoja. MS-taudille ovat tyypillisiä äkillisesti alkavat oirejaksot, joita kutsutaan pahenemisvaiheiksi eli relapseiksi. Oireet paranevat usein muutaman päivän tai viikon kuluessa, ja potilas toipuu täysin tai ainakin osittain. Paranemisvaihetta nimitetään remissioksi. Multippeliskleroosi on elinikäinen sairaus, joka vaikuttaa useisiin (= multippeli) keskushermoston alueisiin ja aiheuttaa aivoihin ja/tai selkäytimeen vaurioita ja arpia (= skleroosi). Aivot ja selkäydin = keskushermosto Keskushermosto on kehon komentokeskus. ääreishermosto Muut hermot = ääreishermosto Nämä välittävät käskyjä esimerkiksi lihaksiin ja ihoon. 4

5 Aivojen ja selkäytimen muodostama keskushermosto toimii kehon komentokeskuksena ja säätelee lihasten liikkeitä sekä kerää ja tulkitsee ääreishermoston eli tunto- ja liikehermojen kautta tulevaa tietoa (kuva 1). Hermojen välityksellä kehon eri osat pystyvät viestimään keskenään. Esimerkki: J Kun nostat kuuman kupin, ääreishermosto aistii kuumuuden ja ilmoittaa siitä keskushermostolle. J Keskushermosto päättää jättää kupin jäähtymään. J Ääreishermosto käskee käden lihaksia laskemaan kupin alas. Kuva 2 Hermot kuljettavat viestejä kehon eri osien välillä. hermosolu aksoni eristävä hermovaippa (myeliinituppi) 5

6 Sähköiset impulssit kulkevat hermoja pitkin ja niiden avulla aivot voivat pitää yhteyttä kehon muihin osiin (kuva 2). Hermostoa voidaan testata tutkimalla refleksejä esimerkiksi polvesta tai kyynärpäästä napauttamalla pienellä refleksivasaralla. Refleksien toimintahäiriöt voivat auttaa tunnistamaan hermoston häiriöitä. Myelii i merkitys Aivoissa ja selkäytimessä hermosäikeiden ympärillä on eristävä ja suojaava hermotuppi, joka koostuu myeliini-nimisestä rasva-aineesta. Myeliini nopeuttaa sähköisten impulssien kulkua. Hermotuppien ansiosta impulssit siirtyvät yhdestä liitoskohdasta seuraavaan monta kertaa nopeammin kuin muuten olisi mahdollista (kuva 3a). Kuva 3a: Signaalin kulku normaalissa hermossa Hermoimpulssi kulkee nopeasti (~ 400 km/h) Normaali hermosäie myeliinituppi on ehjä 6

7 MS-taudissa elimistö luulee jostain syystä hermoja ympäröivää myeliiniä vieraaksi kudokseksi ja alkaa torjua sitä tulehduksen avulla. Myelii ikato a se seuraukset MS-taudissa tulehdus vaurioittaa myeliinituppija. Se vaurioittaa myeliinin lisäksi myös oligodendrosyyttejä eli soluja, jotka tuottavat ja pitävät kunnossa keskushermoston aksonien myeliinituppija. MS-taudin aiheuttama tulehduspesäke on yleensä helppo havaita aivojen magneettikuvauksessa (MK). Vauriot Kun immuunijärjestelmän "siivoojat" eli makrofagit syövät myeliiniä, hermojen viejähaarakkeet eli aksonit jäävät paljaiksi. Paljaat eli demyelinoituneet aksonit eivät pysty välittämään sähköisiä hermoimpulsseja tehokkaasti. Kun hermosyyt ovat ilman suojaa, niiden toiminta vaikeutuu (voi tulla oikosulku ) eivätkä ne kuljeta signaaleja kunnolla. Vaurioituneissa myeliinitupissa hermoimpulssit kulkevat normaalia hitaammin. Viestien on tällöin kuljettava hermosyytä pitkin, mikä on paljon hitaampaa kuin jos hermoimpulssit voisivat hypätä myeliinitupen liitoskohdasta toiseen. Viestin välitys hidastuu tai voi jopa estyä kokonaan (kuva 3b). Kuva 3b: Signaalin kulku vaurioituneessa hermossa Hermoimpulssi kulkee hitaasti (~ 4 km/h) Vaurioitunut hermo myeliinituppi on vaurioitunut tai tuhoutunut 7

8 Kun tulehdus rauhoittuu, alkaa paraneminen, mikä toisinaan johtaa remyeli aatioo (vaurioituneen myeliinin uudiskasvuun, ks. kuvaa 4). Vaurioituminen ja paraneminen voivat vaihdella kerta toisensa jälkeen keskushermoston hermoissa. Jos tulehdusalue on laaja, syntyy plakeiksi kutsuttuja arpia, jotka näkyvät magneettikuvassa. Jos sama alue tulehtuu toistuvasti, se ei ennätä korjautua vaan tulehdus aiheuttaa pysyviä hermovaurioita. MS-potilailla esiintyy siis sekä demyelinaatiota että remyelinaatiota. Oireet vaihtelevat sen mukaan, millä aivojen tai selkäytimen alueella vauriot sijaitsevat. Kuva 4: Kun vaurioitunut myeliinituppi remyelinoituu eli paranee, syntyy aiempaa ohuempi myeliinikerros ja jaksot lyhenevät. 8 Normaali hermosäie Demyelinoitunut hermosäie Remyelinoitunut hermosäie (kauttaaltaan ohut ja jaksot lyhyet)

9 Oireet MS-taudin oireet riippuvat siitä, missä kohtaa aivoja tai selkäydintä myeliinikatoa on tapahtunut. Oireissa on suuria yksilöllisiä eroja, ja niitä on vaikea ennakoida. Sairaus voi vaikeuttaa lukuisia elimistön toimintoja. Joillakin MS-potilailla on vaurioista huolimatta pitkiä oireettomia jaksoja. Aivojen hermoradat pystyvät näet ohjaamaan hermoimpulsseja vaurioituneilta alueilta muille hermoradoille. Joskus taas tietyn alueen vaurioiden ja oireiden välillä on selvä yhteys. Oireista on hyvä muistaa, että suurella osalla potilaista esiintyy vain joitakin tyypillisiä oireita. Kun hermosyyt vaurioituvat (demyelinaatio), hermoimpulssien kulku huononee ja toiminta häiriytyy eli tulee pahenemisvaihe (relapsi). Remyelinaatio johtaa toiminnan korjautumiseen, ja oireet häviävät. 9

10 MS-tautia sairastavie tavallisimpia oireita: Poikkeavat tu temukset joillakin MS-potilailla voi esiintyä poikkeavia tuntemuksia, kuten palelemista, puutumista, pistelyä tai kutinaa Näkö äiriöt esimerkiksi näön sumeneminen tai värinäön katoaminen useimmiten vain toisesta silmästä Uupumi e (fatiikki) yksi MS-taudin yleisimmistä oireista; kyseessä on jatkuva väsymystila, joka ei välttämättä riipu siitä, kuinka vaikeita vaurioita hermostossa on tai millaisia muutoksia magneettikuvassa on todettu; uupumukseen liittyy usein masentuneisuutta Li asoireet lihasten jäykkyys, heikkous ja voimattomuus, raajojen kankeus (spastisuus) Tasapai o äiriöt kävelemisvaikeudet tai vapina suolisto a virtsarako toimi ta äiriöt virtsarakon tyhjenemisongelmat ja ummetus Sukupuolielämä o gelmat impotenssi tai tuntoherkkyyden väheneminen Kivut useilla MS-tautia sairastavilla on ajoittain äkillisiä (esim. silmänpohjakivut) tai pitkäaikaisia kipuja (raajoissa tai selässä). Oireet voivat ai euttaa mase tu eisuutta, oka o MS-potilailla yleistä. 10

11 Useimpia oireita voidaan lievittää lääkkeillä ja muilla hoitokeinoilla. Ota yhteys lääkäriisi hän pystyy neuvomaan juuri sinulle parhaan hoitovaihtoehdon. Jotkut oireet ovat yleisiä, toiset taas harvinaisia. Oireettomanakin MS-tauti saattaa olla piilevästi aktiivinen. MS-tau i ai euttamat muutokset elimistössä MS-tauti vaikuttaa aivojen ja/tai selkäytimen valkeaan aineeseen. MS-tauti ei tartu eivätkä kaikki siihen sairastuneet joudu pyörätuoliin. Useimmat MS-potilaat selviytyvät ilman pyörätuolia vielä 25 vuotta sairastumisen jälkeen. MS-potilaan toimintakyky saattaa huonontua ajan kuluessa, mutta taudin eteneminen ja oireet vaihtelevat huomattavasti. MS-tauti on tärkeää diagnosoida jo varhaisvaiheessa, jolloin on paremmat mahdollisuudet hidastaa taudin etenemistä. 11

12 MS-tauti immuu i är estelmä merkitys Kehon puolustusjärjestelmä (immuunijärjestelmä) suojaa tavallisesti kaikenlaisilta tulehduksilta. Tulehdus syntyy, kun immuunijärjestelmä hyökkää vieraita taudinaiheuttajia kuten bakteereja, viruksia, loisia tai sieniä vastaan. Valkosolut, kuten aktivoituneet immuunisolut eli makrofagit, ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää. Immuunijärjestelmässä niin kutsutut T-solut koordinoivat puolustusta vieraita taudinaiheuttajia vastaan. Autoimmuunitaudeissa ( auto tarkoittaa tässä itsestään alkavaa) elimistö erehtyy pitämään normaaleja soluja vieraina tunkeilijoina. Erehtyneet T-solut käyvät jostain syystä omien hermosolujen kimppuun. Näin käy MS-taudissa, joka on yksi monista autoimmuunitaudeista. Muita autoimmuunisairauksia ovat mm. Crohnin tauti, psoriaasi ja niveltulehdus. 12

13 Ku puolustus är estelmä alkaa toimia vir eellisesti Koska veri-aivoeste vaurioituu MS-taudin akuutissa vaiheessa, immuunijärjestelmän T-solut voivat päästä aivoihin ja, kuten kaikissa autoimmuunisairauksissa, hyökätä omaa kudosta vastaan. Näin puolustusjärjestelmä alkaa toimia virheellisesti, koska se erehtyy pitämään omaa kudosta vihollisena. Hyökkäykset vaurioittavat myeliinivaippaa, jonka makrofagit syövät (kuva 5). Makrofagien hyökkäys on yksi monista tavoista, joilla myeliini voi vaurioitua. Myeliinin vaurioiduttua viestit eivät enää pysty kulkemaan hermorataa pitkin yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. MS-taudissa hyökkäyksen pääkohteena on myeliinivaippa. Hyökkäys kohdistuu myeliiniä vastaan ja suojattomaksi jäävät aksonit vaurioituvat. Näin syntyy MS-taudin oireita. Kuva 5: Puolustusjärjestelmän virheellisen toiminnan vuoksi aksonin myeliinivaippa vaurioituu. Makrofagit syövät myeliiniä Myeliini on vaurioitunut Hermon aksoni Myeliinivaippa 13

14 MS-tau i tyypit Multippeliskleroosin oireet voivat vaihdella huomattavasti eri ihmisillä, sillä se vaikuttaa hermoston eri alueisiin. Useimmiten MS-taudin varhaisvaiheessa oireet ilmaantuvat äkillisesti ohimenevinä kohtauksina, joiden syytä ei tunnisteta. Äkillisesti alkavaa oireilua tai tilan huononemista kutsutaan pahenemisvaiheeksi (relapsiksi). Pahenemisvaiheen jälkeen oireet paranevat muutaman päivän tai viikon aikana. Tätä kutsutaan remissioksi eli paranemisvaiheeksi. Ajan myötä potilas toipuu täysin tai osittain. Joskus oireet voivat kuitenkin jäädä pysyviksi tai toimintakyky voi heikentyä pysyvästi. Jatkuva kuntoutus, fyysinen ja henkinen harjoittelu auttavat palauttamaan toimintakyvyn mahdollisimman hyväksi. MS-tauti ei katoa, vaikka se ei aina ole yhtä aktiivinen. MS-taudista tunnetaan neljä eri tyyppiä (kuvat 6 9): 14 J aaltomainen eli relapsoiva-remittoiva multippeliskleroosi (RRMS) J toissijaisesti etenevä eli sekundaarisesti progressiivinen multippeliskleroosi (SPMS) J alusta lähtien etenevä eli primaarisesti progressiivinen multippeliskleroosi (PPMS) J hyvänlaatuinen (benigni) multippeliskleroosi.

15 Aaltomai e MS-tauti on kaikkein yleisin tautityyppi, joka on yli 80 %:lla MS-tautiin sairastuneista. Taudin varhaisvaihe voi olla oireeton, joskus jopa usean vuoden ajan. Pahenemisvaiheita ei voi kuitenkaan ennakoida, ja oireita saattaa ilmaantua äkillisesti. Ne voivat kestää muutamia päiviä tai viikkoja ja taas hävitä. Pahenemisvaiheiden välillä saattaa vaikuttaa siltä, että MS-tauti ei etene lainkaan. Kuva 6: Aaltomaisen MS-taudin tyypillinen kulku Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 15

16 Toissi aisesti ete evä multippeliskleroosi voi tulla aaltomaisen tautivaiheen jälkeen, ja sitä pidetään MS-taudin pidemmälle edenneenä muotona. Suurimmalla osalla aaltomaista tautia sairastavista tauti muuttuu myöhemmin taudinkuvaltaan toissijaisesti eteneväksi. Multippeliskleroosi voi muuttua eteneväksi pahenemis- ja paranemisvaiheiden vuorottelun jälkeen. Toissijaisesti etenevälle MS-taudille on tunnusomaista taudin jatkuva eteneminen joko tasaisesti tai pahenemis- ja paranemisvaiheiden kautta. Kuva 7: Toissijaisesti etenevä multippeliskleroosi (SPMS) Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 16

17 E sisi aisesti ete evä multippeliskleroosi on harvinainen, ja sitä esiintyy vain 10 %:lla kaikista MS-tautiin sairastuneista. Taudin eteneminen on tasaista alusta lähtien. Oireet pahenevat koko ajan ja toimintakyky huononee vähitellen. Tautityyppiin ei kuulu pahenemis- eikä paranemisvaiheita, mutta tilanne voi välillä pysyä ennallaan ja kohentuakin vähän. Kuva 8: Ensisijaisesti etenevä multippeliskleroosi (PPMS) Toimintakyvyn huononeminen Aika 17

18 Hyvä laatui e multippeliskleroosi saattaa aiheuttaa vain pari pahenemisvaihetta, joiden välillä potilas paranee täysin. Toiseen pahenemisvaiheeseen voi kulua 20 vuotta, eli sairaus etenee hyvin hitaasti. Hyvänlaatuisen MS-taudin diagnoosi on retrospektiivinen eikä ennusta tulevaa taudinkulkua. Kuva 9: Hyvänlaatuinen tauti Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 18

19 MS-tau i syyt Laajoista tutkimuksista huolimatta ei vieläkään tiedetä tarkasti, mistä MS-tauti johtuu. Monia tekijöitä on epäilty, mutta syitä ei ole saatu selville. Vaikka sairautta on epäilty viruste aiheuttamaksi, toistaiseksi ei ole luotettavaa tieteellistä näyttöä siitä, että jokin tietty virus aiheuttaisi sen. Tutkijat uskovat nykyään, että tauti johtuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta (kuva 10). Kuva 10: Mahdollisia MStaudin aiheuttajia ilmasto leveysaste rotu teollistuminen ikä perinnöllinen taipumus virus yhteiskunnallis-taloudellinen asema multippeliskleroosi 19

20 Joillakin näyttää olevan peri ölli e taipumus sairastua MS-tautiin. Todennäköisesti sairaus ei sinänsä periydy, mutta alttius siirtyy geenien välityksellä. Kun perinnöllisesti altis ihminen joutuu kosketuksiin joidenkin vielä tu temattomie ympäristöteki öi e kanssa, MS-tauti voi puhjeta. Kaksostutkimusten perusteella myös ympäristötekijät voivat vaikuttaa MS-taudin puhkeamiseen. Alttiudessa on eroja eri rotujen välillä (kuva 11). Esimerkiksi pohjoiseurooppalaiset sairastuvat herkemmin kuin Afrikan mustaihoiset. MS-tauti on afroamerikkalaisilla miehillä Yhdysvalloissa yleisempi kuin mustaihoisilla Afrikassa mutta harvinaisempi kuin valkoihoisilla miehillä Yhdysvalloissa. 20

21 Kuva 11: Erot alttiudessa eri rotujen välillä valkoihoiset mustaihoiset muut etniset ryhmät 21

22 Kuka sairastuu MS-tautii? Esii tymisti eys a maa tieteelli e akautumi e Kuva 12a: MS-taudin esiintymistiheyden maantieteelliset erot MS-tautiin sairastuneita on Pohjois-Amerikassa yli , Euroopassa noin ja maailmanlaajuisesti 2,5 miljoonaa. Suomessa MS-taudin keskimääräiseksi esiintyvyydeksi on arvioitu noin 100 tapausta sataatuhatta asukasta kohden. Vuosittain MS-tautiin sairastuu Suomessa keskimäärin 4-5 henkilöä asukasta kohden. Taudin esiintymistiheys vaihtelee ja tauti on yleisin taloudellisesti hyvin kehittyneillä alueilla. Alttiudessa sairastua MS-tautiin on todettu selviä maantieteellisiä eroja (kuva 12a). MS-taudin esiintymistiheys (eli MS-tautiin sairastuvien osuus väestöstä) on suurin lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä, ja tauti on harvinaisempi kuumassa ilmastossa. Useiden tutkimusten päiväntasaaja ei tiedossa pieni esiintymistiheys suuri esiintymistiheys Eurooppa keskitasoa pienempi keskisuuri esiintymistiheys ks. s. 23 esiintymistiheys

23 perusteella MS-taudin esiintymistiheys on sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla sitä suurempi mitä kauemmas mennään päiväntasaajasta. Suomessa esiintyvyydessä on alueellisia eroja, ja MS-taudin on todettu olevan yleisempi maan länsiosissa kuin itä- ja eteläosissa. Etelä-Pohjanmaalla MS-taudin esiintyvyys on korkea, 200 tapausta asukasta kohden. Euroopassa esiintymistiheys lisääntyy tasaisesti pohjoista kohti mentäessä (kuva 12b). Ikä tau i alkaessa MS-tautiin sairastuvat ovat yleensä vuotiaita, mutta sairaus voi puhjeta myös tätä nuoremmalle tai vanhemmalle. Keskimääräinen sairastumisikä on 30 vuotta. Esiintymistiheyden maantieteellisistä vaihteluista riippumatta taudin suhteellinen ilmaantuvuus eri-ikäisillä on sama kaikkialla maailmassa. Kuva 12b: MS-taudin esiintymistiheyden maantieteelliset erot Euroopassa henkilöä kohti: ei tiedossa 23

24 Sukupuoli akauma Monissa multippeliskleroosin kaltaisissa autoimmuunisairauksissa sukupuolijakauma on epätasainen ja sairautta esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Näin on myös MS-taudissa, johon sairastuminen on kaksi kertaa todennäköisempää naisilla kuin miehillä (kuva 13). Kuva 13: Sukupuolijakauma MS-potilaat Nainen Mies Peri ölli e riski 24 Perinnöllisyys on tärkeä asia, koska monet MS-tautiin sairastuneet naiset ovat siinä iässä, jolloin suunnitellaan perheenlisäystä. Lapsen riski sairastua (jos vanhemmalla on MS-tauti) on kuitenkin vain vähän tavallista suurempi. Riski on hyvin pieni, jos ainoastaan toinen vanhemmista sairastaa MS-tautia.

25 Raskaus a MS Raskaus ei vaikuta lisäävän pahenemisvaiheiden kokonaisriskiä. Tutkimusten mukaan pahenemisvaiheet vähenevät raskauden aikana mutta lisääntyvät jälleen synnytystä seuraavien kuukausien aikana. Raskauden aikana voi joutua lopettamaan joidenkin MS-lääkkeiden käytön, joten jatkohoidosta kannattaa keskustella jo ennen raskaaksi yrittämistä. 25

26 Sa asto Akso it eli viejähaarakkeet ovat hermosolujen kaapeleita, joita pitkin hermoimpulssit kulkevat aivoista muihin kehon osiin. Kullakin hermosolulla on vain yksi aksoni. Aksoni on yksittäinen hermosäie, joka toimittaa hermoimpulsseja muihin hermosoluihin. MS-tauti voi tuhota aksoneita normaalisti suojaavan myeliinivaipan, ja tämä aiheuttaa taudin oireet. Demyeli aatio tarkoittaa myeliinikatoa keskushermoston valkeassa aineessa. Demyeli oitu ut Tämä tarkoittaa paljaita aksoneita, joiden myeliini on tuhoutunut. De riitit eli tuojahaarakkeet ovat lyhyitä, käsimäisiä hermosolujen ulokkeita, jotka ottavat vastaan hermoimpulsseja muiden hermosolujen aksoneista. Yhdellä hermosolulla voi olla useita dendriittejä. Harmaa ai e koostuu hermosoluista. Aivojen ulkokerros ja selkäytimen sisäosa ovat harmaata ainetta. Immuu i är estelmä Immuunijärjestelmä on monimutkainen puolustusjärjestelmä, joka suojaa kehoa vierailta tunkeutujilta, kuten bakteereilta, viruksilta, loisilta ja sieniltä. Immuunijärjestelmään kuuluu erilaistuneita soluja, kuten T-soluja ja makrofageja, sekä proteiineja (esimerkiksi interferoneja). 26

27 Keskus ermosto Keskushermosto muodostuu aivoista ja selkäytimestä. Leesiot ovat vaurioituneita aivoalueita, joissa on tulehduspesäkkeitä ja myeliinikatoa. Makrofagit ovat soluja, jotka voivat siirtyä kudosten läpi ja tavallisesti suojaavat kehoa tulehduksilta ja haitallisilta aineilta. MS-taudissa ne ryhtyvät toimimaan järjettömästi tuhoten hermosoluja ympäröivää myeliinivaippaa. Myelii i koostuu rasvoista ja proteiineista ja on osa oligodendrosyyttiä. Myeliini on keskushermoston hermosyitä ympäröivä rasvainen, eristävä kerros. Myeliiniä tarvitaan nopeuttamaan sähköisten viestien kulkua aivoihin ja takaisin muualle elimistöön. Oligo e rosyytit Nämä solut vastaavat keskushermoston aksoneita suojaavien myeliinivaippojen tuotannosta ja ylläpidosta. Plakki Plakit luokitellaan akuutteihin (äkillisiin) ja kroonisiin (pitkäaikaisiin). Niitä ilmaantuu alueille, joilla makrofagit ovat syöneet hermosoluista myeliinivaipan. Akuutit plakit häviävät joko osittain tai kokonaan. Krooniset plakit voivat aiheuttaa aksonien arpeutumista. Remyeli aatio tarkoittaa vaurioituneen myeliinin korjaantumista. 27

28 T-solut eli T-lymfosyytit ovat valkosoluja. Ne ovat immuunijärjestelmän etulinjan sotilaita, jotka kiertävät veressä ja kudoksissa uinuvina, kunnes tunnistavat kehoon tunkeutuvan vihollisen. MS-taudissa ne erehtyvät hyökkäämään hermosoluja ympäröivää myeliiniä vastaan. Tule us (i flammaatio) on prosessi, jonka avulla immuunijärjestelmä ryhtyy suojaamaan kehoa sellaisia tekijöitä vastaan, joita se pitää vihollisina. Tavallisesti veren virtaus lisääntyy ja tulehduspaikalle kerääntyy suuri määrä immuunisoluja. Valkea ai e on aivojen sisäosan ja selkäytimen ulkokerroksen kudosta. Valkea aine on valkoista, koska rasvainen myeliini näyttää valkoiselta. Veri-aivoeste Luonnollinen este, joka erottaa aivokudoksen verenkierrosta. Aktiivisessa MS-taudissa veri-aivoeste voi vaurioitua, jolloin veren kuljettamat tulehdussolut saattavat päästä aivoihin. Ääreis ermosto (perifeeri e ermosto) Ääreishermostoon kuuluvat tunto- ja liikehermot. Tuntohermot välittävät viestejä aistinreseptoreista keskushermostoon. Liikehermot välittävät viestejä keskushermostosta lihaksiin ja rauhasiin ja käynnistävät niiden toiminnan. 28

29 Muistii pa o a 29

30 Elämä MS-tau i ka ssa Opassar a aktiivise elämä tyyli säilyttämisee MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to Diagnoosi ja mitä siitä seuraa MS-taudin oireenmukainen hoito MS liikunta ja hyvinvointi Bayer Oy, PL 73, Espoo, puh L.FI FI

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Diagnoosi ja mitä siitä seuraa

Diagnoosi ja mitä siitä seuraa 2 Diagnoosi ja mitä siitä seuraa Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tämä opas kertoo MS-taudin diagnosointiin liittyvistä ongelmista ja erilaisista

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

3MS-taudin oireen- mukainen hoito

3MS-taudin oireen- mukainen hoito 3 MS-taudin oireenmukainen hoito Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa käsitellään MS-taudin tavallisimpia oireita, kuten uupumusta,

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8

Sisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8 MäSäläisen ensiopas Sisällys Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4 Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7 Voiko MäSää korjata? 8 Lääkehoito 8 Kuntoutus 9 Apuvälineet 9 Eheää elämää MäSästä huolimatta

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla

GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti

Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti MS-tauti on kiusallinen pirulainen. En sano, että se olisi inhottavampi, kuin jokin muu noin sadasta tunnetusta autoimmuunitaudista, mutta on se sen verran kurja, että se

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001. Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Opas terveydenhuollon ammattilaisille

Opas terveydenhuollon ammattilaisille Opas terveydenhuollon ammattilaisille LEMTRADA -valmisteen (alemtutsumabin) käyttö aaltomaisesti etenevää multippeliskleroosia (RRMS) sairastavien potilaiden hoidossa Sisällysluettelo 1> LEMTRADA -valmisteen

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA

LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA Piia Kettunen Emmi Koljander Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof

MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof MS-TAUTI - diagnostiikka ja hoito Pentti Tienari, LT, neuroimmunologian prof OPPIMISTAVOITTEET osata epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1

Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1 Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1 TÄRKEÄÄ TIETOA SAIRASTUNEELLE Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1 Kirjoittaja: Ylilääkäri Juhani Ruutiainen, neurologian dosentti Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MS-POTILAAN HOITO TERVEYSKESKUKSESSA JA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Terhi Nieminen ja Noora Nuutinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 10.12.2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyö. Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI. terveysnetti

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyö. Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI. terveysnetti Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2012 Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja ms-tauti - käsikirja vastasairastuneelle Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 36 1. painos 2011 ISBN 978-952-9797-53-0

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2014

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2014 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2014 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Tämänvuotinen Barcelonassa järjestetty

Tämänvuotinen Barcelonassa järjestetty Tutkimus ECTRIMS 2015 keskittyi etenevän MS-taudin hoitoon Lokakuun alussa Barcelonassa järjestetyssä ECTRIMSkokouksessa kuultiin useita lupaavia tuloksia eri lääketutkimuksista.pääosassa olivat ensimmäiset

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2015

Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Kyyhkylässä 2015 Kelan kuntoutus- ja t Kyyhkylässä 2015 Kurssille hakeutuminen Kurssille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta

Lisätiedot

Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI)

Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI) MSIF:n (Multiple Sclerosis International Federation) lausunto 24. toukokuuta 2010 Krooninen keskushermoston laskimovirtauksen vajaavuus (CCSVI) Johdanto Uusissa alustavissa tutkimuksissa on esitetty, että

Lisätiedot