MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to"

Transkriptio

1 1 MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to

2 Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa kerrotaan e emmä MS-tau- ista, miten tauti vaikuttaa keskushermostoon, mikä on immuu i är estelmä merkitys, mitä tapahtuu, kun puolustusjärjestelmä alkaakin toimia virheellisesti ja minkälaisia oireita MS-tauti saattaa aiheuttaa. Lisäksi oppaassa kerrotaan MS-tau i eri muo oista ja sen syistä. Muita oppaan aiheita ovat keskimääräinen sairastumisikä (30 vuotta), su teellise pie i periytymisriski ja raskauteen liittyvät asiat. Opassarjan muissa osissa on lisää tietoa MS-taudista ja sen hoidosta. 2

3 Sisällysluettelo Mikä on MS-tauti?...4 MS-taudin aiheuttamat muutokset elimistössä...11 MS-taudin tyypit...14 MS-taudin syyt...19 Kuka sairastuu MS-tautiin?...22 Sanasto

4 Mikä o MS-tauti? Kuva 1: Hermosto aivot selkäydin MS-tauti on monimuotoinen ei ole mitään tyypillistä taudinkuvaa. MS-taudin kulku on yksilöllinen, tauti on oireiltaan vaihteleva ja vaikeasti ennustettavissa. Monet MS-potilaat elävät normaalia elämää ja heillä on pitkiä oireettomia ajanjaksoja. MS-taudille ovat tyypillisiä äkillisesti alkavat oirejaksot, joita kutsutaan pahenemisvaiheiksi eli relapseiksi. Oireet paranevat usein muutaman päivän tai viikon kuluessa, ja potilas toipuu täysin tai ainakin osittain. Paranemisvaihetta nimitetään remissioksi. Multippeliskleroosi on elinikäinen sairaus, joka vaikuttaa useisiin (= multippeli) keskushermoston alueisiin ja aiheuttaa aivoihin ja/tai selkäytimeen vaurioita ja arpia (= skleroosi). Aivot ja selkäydin = keskushermosto Keskushermosto on kehon komentokeskus. ääreishermosto Muut hermot = ääreishermosto Nämä välittävät käskyjä esimerkiksi lihaksiin ja ihoon. 4

5 Aivojen ja selkäytimen muodostama keskushermosto toimii kehon komentokeskuksena ja säätelee lihasten liikkeitä sekä kerää ja tulkitsee ääreishermoston eli tunto- ja liikehermojen kautta tulevaa tietoa (kuva 1). Hermojen välityksellä kehon eri osat pystyvät viestimään keskenään. Esimerkki: J Kun nostat kuuman kupin, ääreishermosto aistii kuumuuden ja ilmoittaa siitä keskushermostolle. J Keskushermosto päättää jättää kupin jäähtymään. J Ääreishermosto käskee käden lihaksia laskemaan kupin alas. Kuva 2 Hermot kuljettavat viestejä kehon eri osien välillä. hermosolu aksoni eristävä hermovaippa (myeliinituppi) 5

6 Sähköiset impulssit kulkevat hermoja pitkin ja niiden avulla aivot voivat pitää yhteyttä kehon muihin osiin (kuva 2). Hermostoa voidaan testata tutkimalla refleksejä esimerkiksi polvesta tai kyynärpäästä napauttamalla pienellä refleksivasaralla. Refleksien toimintahäiriöt voivat auttaa tunnistamaan hermoston häiriöitä. Myelii i merkitys Aivoissa ja selkäytimessä hermosäikeiden ympärillä on eristävä ja suojaava hermotuppi, joka koostuu myeliini-nimisestä rasva-aineesta. Myeliini nopeuttaa sähköisten impulssien kulkua. Hermotuppien ansiosta impulssit siirtyvät yhdestä liitoskohdasta seuraavaan monta kertaa nopeammin kuin muuten olisi mahdollista (kuva 3a). Kuva 3a: Signaalin kulku normaalissa hermossa Hermoimpulssi kulkee nopeasti (~ 400 km/h) Normaali hermosäie myeliinituppi on ehjä 6

7 MS-taudissa elimistö luulee jostain syystä hermoja ympäröivää myeliiniä vieraaksi kudokseksi ja alkaa torjua sitä tulehduksen avulla. Myelii ikato a se seuraukset MS-taudissa tulehdus vaurioittaa myeliinituppija. Se vaurioittaa myeliinin lisäksi myös oligodendrosyyttejä eli soluja, jotka tuottavat ja pitävät kunnossa keskushermoston aksonien myeliinituppija. MS-taudin aiheuttama tulehduspesäke on yleensä helppo havaita aivojen magneettikuvauksessa (MK). Vauriot Kun immuunijärjestelmän "siivoojat" eli makrofagit syövät myeliiniä, hermojen viejähaarakkeet eli aksonit jäävät paljaiksi. Paljaat eli demyelinoituneet aksonit eivät pysty välittämään sähköisiä hermoimpulsseja tehokkaasti. Kun hermosyyt ovat ilman suojaa, niiden toiminta vaikeutuu (voi tulla oikosulku ) eivätkä ne kuljeta signaaleja kunnolla. Vaurioituneissa myeliinitupissa hermoimpulssit kulkevat normaalia hitaammin. Viestien on tällöin kuljettava hermosyytä pitkin, mikä on paljon hitaampaa kuin jos hermoimpulssit voisivat hypätä myeliinitupen liitoskohdasta toiseen. Viestin välitys hidastuu tai voi jopa estyä kokonaan (kuva 3b). Kuva 3b: Signaalin kulku vaurioituneessa hermossa Hermoimpulssi kulkee hitaasti (~ 4 km/h) Vaurioitunut hermo myeliinituppi on vaurioitunut tai tuhoutunut 7

8 Kun tulehdus rauhoittuu, alkaa paraneminen, mikä toisinaan johtaa remyeli aatioo (vaurioituneen myeliinin uudiskasvuun, ks. kuvaa 4). Vaurioituminen ja paraneminen voivat vaihdella kerta toisensa jälkeen keskushermoston hermoissa. Jos tulehdusalue on laaja, syntyy plakeiksi kutsuttuja arpia, jotka näkyvät magneettikuvassa. Jos sama alue tulehtuu toistuvasti, se ei ennätä korjautua vaan tulehdus aiheuttaa pysyviä hermovaurioita. MS-potilailla esiintyy siis sekä demyelinaatiota että remyelinaatiota. Oireet vaihtelevat sen mukaan, millä aivojen tai selkäytimen alueella vauriot sijaitsevat. Kuva 4: Kun vaurioitunut myeliinituppi remyelinoituu eli paranee, syntyy aiempaa ohuempi myeliinikerros ja jaksot lyhenevät. 8 Normaali hermosäie Demyelinoitunut hermosäie Remyelinoitunut hermosäie (kauttaaltaan ohut ja jaksot lyhyet)

9 Oireet MS-taudin oireet riippuvat siitä, missä kohtaa aivoja tai selkäydintä myeliinikatoa on tapahtunut. Oireissa on suuria yksilöllisiä eroja, ja niitä on vaikea ennakoida. Sairaus voi vaikeuttaa lukuisia elimistön toimintoja. Joillakin MS-potilailla on vaurioista huolimatta pitkiä oireettomia jaksoja. Aivojen hermoradat pystyvät näet ohjaamaan hermoimpulsseja vaurioituneilta alueilta muille hermoradoille. Joskus taas tietyn alueen vaurioiden ja oireiden välillä on selvä yhteys. Oireista on hyvä muistaa, että suurella osalla potilaista esiintyy vain joitakin tyypillisiä oireita. Kun hermosyyt vaurioituvat (demyelinaatio), hermoimpulssien kulku huononee ja toiminta häiriytyy eli tulee pahenemisvaihe (relapsi). Remyelinaatio johtaa toiminnan korjautumiseen, ja oireet häviävät. 9

10 MS-tautia sairastavie tavallisimpia oireita: Poikkeavat tu temukset joillakin MS-potilailla voi esiintyä poikkeavia tuntemuksia, kuten palelemista, puutumista, pistelyä tai kutinaa Näkö äiriöt esimerkiksi näön sumeneminen tai värinäön katoaminen useimmiten vain toisesta silmästä Uupumi e (fatiikki) yksi MS-taudin yleisimmistä oireista; kyseessä on jatkuva väsymystila, joka ei välttämättä riipu siitä, kuinka vaikeita vaurioita hermostossa on tai millaisia muutoksia magneettikuvassa on todettu; uupumukseen liittyy usein masentuneisuutta Li asoireet lihasten jäykkyys, heikkous ja voimattomuus, raajojen kankeus (spastisuus) Tasapai o äiriöt kävelemisvaikeudet tai vapina suolisto a virtsarako toimi ta äiriöt virtsarakon tyhjenemisongelmat ja ummetus Sukupuolielämä o gelmat impotenssi tai tuntoherkkyyden väheneminen Kivut useilla MS-tautia sairastavilla on ajoittain äkillisiä (esim. silmänpohjakivut) tai pitkäaikaisia kipuja (raajoissa tai selässä). Oireet voivat ai euttaa mase tu eisuutta, oka o MS-potilailla yleistä. 10

11 Useimpia oireita voidaan lievittää lääkkeillä ja muilla hoitokeinoilla. Ota yhteys lääkäriisi hän pystyy neuvomaan juuri sinulle parhaan hoitovaihtoehdon. Jotkut oireet ovat yleisiä, toiset taas harvinaisia. Oireettomanakin MS-tauti saattaa olla piilevästi aktiivinen. MS-tau i ai euttamat muutokset elimistössä MS-tauti vaikuttaa aivojen ja/tai selkäytimen valkeaan aineeseen. MS-tauti ei tartu eivätkä kaikki siihen sairastuneet joudu pyörätuoliin. Useimmat MS-potilaat selviytyvät ilman pyörätuolia vielä 25 vuotta sairastumisen jälkeen. MS-potilaan toimintakyky saattaa huonontua ajan kuluessa, mutta taudin eteneminen ja oireet vaihtelevat huomattavasti. MS-tauti on tärkeää diagnosoida jo varhaisvaiheessa, jolloin on paremmat mahdollisuudet hidastaa taudin etenemistä. 11

12 MS-tauti immuu i är estelmä merkitys Kehon puolustusjärjestelmä (immuunijärjestelmä) suojaa tavallisesti kaikenlaisilta tulehduksilta. Tulehdus syntyy, kun immuunijärjestelmä hyökkää vieraita taudinaiheuttajia kuten bakteereja, viruksia, loisia tai sieniä vastaan. Valkosolut, kuten aktivoituneet immuunisolut eli makrofagit, ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää. Immuunijärjestelmässä niin kutsutut T-solut koordinoivat puolustusta vieraita taudinaiheuttajia vastaan. Autoimmuunitaudeissa ( auto tarkoittaa tässä itsestään alkavaa) elimistö erehtyy pitämään normaaleja soluja vieraina tunkeilijoina. Erehtyneet T-solut käyvät jostain syystä omien hermosolujen kimppuun. Näin käy MS-taudissa, joka on yksi monista autoimmuunitaudeista. Muita autoimmuunisairauksia ovat mm. Crohnin tauti, psoriaasi ja niveltulehdus. 12

13 Ku puolustus är estelmä alkaa toimia vir eellisesti Koska veri-aivoeste vaurioituu MS-taudin akuutissa vaiheessa, immuunijärjestelmän T-solut voivat päästä aivoihin ja, kuten kaikissa autoimmuunisairauksissa, hyökätä omaa kudosta vastaan. Näin puolustusjärjestelmä alkaa toimia virheellisesti, koska se erehtyy pitämään omaa kudosta vihollisena. Hyökkäykset vaurioittavat myeliinivaippaa, jonka makrofagit syövät (kuva 5). Makrofagien hyökkäys on yksi monista tavoista, joilla myeliini voi vaurioitua. Myeliinin vaurioiduttua viestit eivät enää pysty kulkemaan hermorataa pitkin yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. MS-taudissa hyökkäyksen pääkohteena on myeliinivaippa. Hyökkäys kohdistuu myeliiniä vastaan ja suojattomaksi jäävät aksonit vaurioituvat. Näin syntyy MS-taudin oireita. Kuva 5: Puolustusjärjestelmän virheellisen toiminnan vuoksi aksonin myeliinivaippa vaurioituu. Makrofagit syövät myeliiniä Myeliini on vaurioitunut Hermon aksoni Myeliinivaippa 13

14 MS-tau i tyypit Multippeliskleroosin oireet voivat vaihdella huomattavasti eri ihmisillä, sillä se vaikuttaa hermoston eri alueisiin. Useimmiten MS-taudin varhaisvaiheessa oireet ilmaantuvat äkillisesti ohimenevinä kohtauksina, joiden syytä ei tunnisteta. Äkillisesti alkavaa oireilua tai tilan huononemista kutsutaan pahenemisvaiheeksi (relapsiksi). Pahenemisvaiheen jälkeen oireet paranevat muutaman päivän tai viikon aikana. Tätä kutsutaan remissioksi eli paranemisvaiheeksi. Ajan myötä potilas toipuu täysin tai osittain. Joskus oireet voivat kuitenkin jäädä pysyviksi tai toimintakyky voi heikentyä pysyvästi. Jatkuva kuntoutus, fyysinen ja henkinen harjoittelu auttavat palauttamaan toimintakyvyn mahdollisimman hyväksi. MS-tauti ei katoa, vaikka se ei aina ole yhtä aktiivinen. MS-taudista tunnetaan neljä eri tyyppiä (kuvat 6 9): 14 J aaltomainen eli relapsoiva-remittoiva multippeliskleroosi (RRMS) J toissijaisesti etenevä eli sekundaarisesti progressiivinen multippeliskleroosi (SPMS) J alusta lähtien etenevä eli primaarisesti progressiivinen multippeliskleroosi (PPMS) J hyvänlaatuinen (benigni) multippeliskleroosi.

15 Aaltomai e MS-tauti on kaikkein yleisin tautityyppi, joka on yli 80 %:lla MS-tautiin sairastuneista. Taudin varhaisvaihe voi olla oireeton, joskus jopa usean vuoden ajan. Pahenemisvaiheita ei voi kuitenkaan ennakoida, ja oireita saattaa ilmaantua äkillisesti. Ne voivat kestää muutamia päiviä tai viikkoja ja taas hävitä. Pahenemisvaiheiden välillä saattaa vaikuttaa siltä, että MS-tauti ei etene lainkaan. Kuva 6: Aaltomaisen MS-taudin tyypillinen kulku Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 15

16 Toissi aisesti ete evä multippeliskleroosi voi tulla aaltomaisen tautivaiheen jälkeen, ja sitä pidetään MS-taudin pidemmälle edenneenä muotona. Suurimmalla osalla aaltomaista tautia sairastavista tauti muuttuu myöhemmin taudinkuvaltaan toissijaisesti eteneväksi. Multippeliskleroosi voi muuttua eteneväksi pahenemis- ja paranemisvaiheiden vuorottelun jälkeen. Toissijaisesti etenevälle MS-taudille on tunnusomaista taudin jatkuva eteneminen joko tasaisesti tai pahenemis- ja paranemisvaiheiden kautta. Kuva 7: Toissijaisesti etenevä multippeliskleroosi (SPMS) Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 16

17 E sisi aisesti ete evä multippeliskleroosi on harvinainen, ja sitä esiintyy vain 10 %:lla kaikista MS-tautiin sairastuneista. Taudin eteneminen on tasaista alusta lähtien. Oireet pahenevat koko ajan ja toimintakyky huononee vähitellen. Tautityyppiin ei kuulu pahenemis- eikä paranemisvaiheita, mutta tilanne voi välillä pysyä ennallaan ja kohentuakin vähän. Kuva 8: Ensisijaisesti etenevä multippeliskleroosi (PPMS) Toimintakyvyn huononeminen Aika 17

18 Hyvä laatui e multippeliskleroosi saattaa aiheuttaa vain pari pahenemisvaihetta, joiden välillä potilas paranee täysin. Toiseen pahenemisvaiheeseen voi kulua 20 vuotta, eli sairaus etenee hyvin hitaasti. Hyvänlaatuisen MS-taudin diagnoosi on retrospektiivinen eikä ennusta tulevaa taudinkulkua. Kuva 9: Hyvänlaatuinen tauti Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 18

19 MS-tau i syyt Laajoista tutkimuksista huolimatta ei vieläkään tiedetä tarkasti, mistä MS-tauti johtuu. Monia tekijöitä on epäilty, mutta syitä ei ole saatu selville. Vaikka sairautta on epäilty viruste aiheuttamaksi, toistaiseksi ei ole luotettavaa tieteellistä näyttöä siitä, että jokin tietty virus aiheuttaisi sen. Tutkijat uskovat nykyään, että tauti johtuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta (kuva 10). Kuva 10: Mahdollisia MStaudin aiheuttajia ilmasto leveysaste rotu teollistuminen ikä perinnöllinen taipumus virus yhteiskunnallis-taloudellinen asema multippeliskleroosi 19

20 Joillakin näyttää olevan peri ölli e taipumus sairastua MS-tautiin. Todennäköisesti sairaus ei sinänsä periydy, mutta alttius siirtyy geenien välityksellä. Kun perinnöllisesti altis ihminen joutuu kosketuksiin joidenkin vielä tu temattomie ympäristöteki öi e kanssa, MS-tauti voi puhjeta. Kaksostutkimusten perusteella myös ympäristötekijät voivat vaikuttaa MS-taudin puhkeamiseen. Alttiudessa on eroja eri rotujen välillä (kuva 11). Esimerkiksi pohjoiseurooppalaiset sairastuvat herkemmin kuin Afrikan mustaihoiset. MS-tauti on afroamerikkalaisilla miehillä Yhdysvalloissa yleisempi kuin mustaihoisilla Afrikassa mutta harvinaisempi kuin valkoihoisilla miehillä Yhdysvalloissa. 20

21 Kuva 11: Erot alttiudessa eri rotujen välillä valkoihoiset mustaihoiset muut etniset ryhmät 21

22 Kuka sairastuu MS-tautii? Esii tymisti eys a maa tieteelli e akautumi e Kuva 12a: MS-taudin esiintymistiheyden maantieteelliset erot MS-tautiin sairastuneita on Pohjois-Amerikassa yli , Euroopassa noin ja maailmanlaajuisesti 2,5 miljoonaa. Suomessa MS-taudin keskimääräiseksi esiintyvyydeksi on arvioitu noin 100 tapausta sataatuhatta asukasta kohden. Vuosittain MS-tautiin sairastuu Suomessa keskimäärin 4-5 henkilöä asukasta kohden. Taudin esiintymistiheys vaihtelee ja tauti on yleisin taloudellisesti hyvin kehittyneillä alueilla. Alttiudessa sairastua MS-tautiin on todettu selviä maantieteellisiä eroja (kuva 12a). MS-taudin esiintymistiheys (eli MS-tautiin sairastuvien osuus väestöstä) on suurin lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä, ja tauti on harvinaisempi kuumassa ilmastossa. Useiden tutkimusten päiväntasaaja ei tiedossa pieni esiintymistiheys suuri esiintymistiheys Eurooppa keskitasoa pienempi keskisuuri esiintymistiheys ks. s. 23 esiintymistiheys

23 perusteella MS-taudin esiintymistiheys on sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla sitä suurempi mitä kauemmas mennään päiväntasaajasta. Suomessa esiintyvyydessä on alueellisia eroja, ja MS-taudin on todettu olevan yleisempi maan länsiosissa kuin itä- ja eteläosissa. Etelä-Pohjanmaalla MS-taudin esiintyvyys on korkea, 200 tapausta asukasta kohden. Euroopassa esiintymistiheys lisääntyy tasaisesti pohjoista kohti mentäessä (kuva 12b). Ikä tau i alkaessa MS-tautiin sairastuvat ovat yleensä vuotiaita, mutta sairaus voi puhjeta myös tätä nuoremmalle tai vanhemmalle. Keskimääräinen sairastumisikä on 30 vuotta. Esiintymistiheyden maantieteellisistä vaihteluista riippumatta taudin suhteellinen ilmaantuvuus eri-ikäisillä on sama kaikkialla maailmassa. Kuva 12b: MS-taudin esiintymistiheyden maantieteelliset erot Euroopassa henkilöä kohti: ei tiedossa 23

24 Sukupuoli akauma Monissa multippeliskleroosin kaltaisissa autoimmuunisairauksissa sukupuolijakauma on epätasainen ja sairautta esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Näin on myös MS-taudissa, johon sairastuminen on kaksi kertaa todennäköisempää naisilla kuin miehillä (kuva 13). Kuva 13: Sukupuolijakauma MS-potilaat Nainen Mies Peri ölli e riski 24 Perinnöllisyys on tärkeä asia, koska monet MS-tautiin sairastuneet naiset ovat siinä iässä, jolloin suunnitellaan perheenlisäystä. Lapsen riski sairastua (jos vanhemmalla on MS-tauti) on kuitenkin vain vähän tavallista suurempi. Riski on hyvin pieni, jos ainoastaan toinen vanhemmista sairastaa MS-tautia.

25 Raskaus a MS Raskaus ei vaikuta lisäävän pahenemisvaiheiden kokonaisriskiä. Tutkimusten mukaan pahenemisvaiheet vähenevät raskauden aikana mutta lisääntyvät jälleen synnytystä seuraavien kuukausien aikana. Raskauden aikana voi joutua lopettamaan joidenkin MS-lääkkeiden käytön, joten jatkohoidosta kannattaa keskustella jo ennen raskaaksi yrittämistä. 25

26 Sa asto Akso it eli viejähaarakkeet ovat hermosolujen kaapeleita, joita pitkin hermoimpulssit kulkevat aivoista muihin kehon osiin. Kullakin hermosolulla on vain yksi aksoni. Aksoni on yksittäinen hermosäie, joka toimittaa hermoimpulsseja muihin hermosoluihin. MS-tauti voi tuhota aksoneita normaalisti suojaavan myeliinivaipan, ja tämä aiheuttaa taudin oireet. Demyeli aatio tarkoittaa myeliinikatoa keskushermoston valkeassa aineessa. Demyeli oitu ut Tämä tarkoittaa paljaita aksoneita, joiden myeliini on tuhoutunut. De riitit eli tuojahaarakkeet ovat lyhyitä, käsimäisiä hermosolujen ulokkeita, jotka ottavat vastaan hermoimpulsseja muiden hermosolujen aksoneista. Yhdellä hermosolulla voi olla useita dendriittejä. Harmaa ai e koostuu hermosoluista. Aivojen ulkokerros ja selkäytimen sisäosa ovat harmaata ainetta. Immuu i är estelmä Immuunijärjestelmä on monimutkainen puolustusjärjestelmä, joka suojaa kehoa vierailta tunkeutujilta, kuten bakteereilta, viruksilta, loisilta ja sieniltä. Immuunijärjestelmään kuuluu erilaistuneita soluja, kuten T-soluja ja makrofageja, sekä proteiineja (esimerkiksi interferoneja). 26

27 Keskus ermosto Keskushermosto muodostuu aivoista ja selkäytimestä. Leesiot ovat vaurioituneita aivoalueita, joissa on tulehduspesäkkeitä ja myeliinikatoa. Makrofagit ovat soluja, jotka voivat siirtyä kudosten läpi ja tavallisesti suojaavat kehoa tulehduksilta ja haitallisilta aineilta. MS-taudissa ne ryhtyvät toimimaan järjettömästi tuhoten hermosoluja ympäröivää myeliinivaippaa. Myelii i koostuu rasvoista ja proteiineista ja on osa oligodendrosyyttiä. Myeliini on keskushermoston hermosyitä ympäröivä rasvainen, eristävä kerros. Myeliiniä tarvitaan nopeuttamaan sähköisten viestien kulkua aivoihin ja takaisin muualle elimistöön. Oligo e rosyytit Nämä solut vastaavat keskushermoston aksoneita suojaavien myeliinivaippojen tuotannosta ja ylläpidosta. Plakki Plakit luokitellaan akuutteihin (äkillisiin) ja kroonisiin (pitkäaikaisiin). Niitä ilmaantuu alueille, joilla makrofagit ovat syöneet hermosoluista myeliinivaipan. Akuutit plakit häviävät joko osittain tai kokonaan. Krooniset plakit voivat aiheuttaa aksonien arpeutumista. Remyeli aatio tarkoittaa vaurioituneen myeliinin korjaantumista. 27

28 T-solut eli T-lymfosyytit ovat valkosoluja. Ne ovat immuunijärjestelmän etulinjan sotilaita, jotka kiertävät veressä ja kudoksissa uinuvina, kunnes tunnistavat kehoon tunkeutuvan vihollisen. MS-taudissa ne erehtyvät hyökkäämään hermosoluja ympäröivää myeliiniä vastaan. Tule us (i flammaatio) on prosessi, jonka avulla immuunijärjestelmä ryhtyy suojaamaan kehoa sellaisia tekijöitä vastaan, joita se pitää vihollisina. Tavallisesti veren virtaus lisääntyy ja tulehduspaikalle kerääntyy suuri määrä immuunisoluja. Valkea ai e on aivojen sisäosan ja selkäytimen ulkokerroksen kudosta. Valkea aine on valkoista, koska rasvainen myeliini näyttää valkoiselta. Veri-aivoeste Luonnollinen este, joka erottaa aivokudoksen verenkierrosta. Aktiivisessa MS-taudissa veri-aivoeste voi vaurioitua, jolloin veren kuljettamat tulehdussolut saattavat päästä aivoihin. Ääreis ermosto (perifeeri e ermosto) Ääreishermostoon kuuluvat tunto- ja liikehermot. Tuntohermot välittävät viestejä aistinreseptoreista keskushermostoon. Liikehermot välittävät viestejä keskushermostosta lihaksiin ja rauhasiin ja käynnistävät niiden toiminnan. 28

29 Muistii pa o a 29

30 Elämä MS-tau i ka ssa Opassar a aktiivise elämä tyyli säilyttämisee MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to Diagnoosi ja mitä siitä seuraa MS-taudin oireenmukainen hoito MS liikunta ja hyvinvointi Bayer Oy, PL 73, Espoo, puh L.FI FI

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)

Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Mikä on Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi? Blaun oireyhtymä on perinnöllinen sairaus. Sen oireita ovat ihottuma, niveltulehdus (artriitti) ja silmän suonikalvoston

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille

Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Pieni esite varsin yleisestä ongelmasta ROG-5001 Jos sinulla on kysyttävää Pfizerin käsikauppalääkkeistä, ota yhteyttä: Puh. 08-550 520 00.

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Ehlers-Danlosin syndroomalle ei ole Suomessa vakiintunutta kirjoitusasua, mutta suositus on Ehlers-Danlosin

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

NINLARO 2,3 mg, 3 mg, 4 mg, kovat kapselit (iksatsomibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO v1.0

NINLARO 2,3 mg, 3 mg, 4 mg, kovat kapselit (iksatsomibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO v1.0 NINLARO 2,3 mg, 3 mg, 4 mg, kovat kapselit (iksatsomibi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 16.9.2016 v1.0 VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Multippeli

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 1. MIKÄ ON REUMAKUUME? 1.1 Mikä se on? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti

Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti Autoimmuunitaudit 2: MS-tauti MS-tauti on kiusallinen pirulainen. En sano, että se olisi inhottavampi, kuin jokin muu noin sadasta tunnetusta autoimmuunitaudista, mutta on se sen verran kurja, että se

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

CANDLE on harvinainen tauti. Todettuja tapauksia on kuvattu lähes 60, mutta todennäköisesti kaikkia tapauksia ei ole diagnosoitu.

CANDLE on harvinainen tauti. Todettuja tapauksia on kuvattu lähes 60, mutta todennäköisesti kaikkia tapauksia ei ole diagnosoitu. CANDLE-oireyhtymä Mikä on CANDLE-oireyhtymä? CANDLE-oireyhtymä on krooninen, epätyypillinen ihosairaus, johon liittyy valkosolujen (neutrofiilien) suuri määrä iholla sekä rasvakudoksen surkastumista ja

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

Henoch-Schönleinin purppura (HSP)

Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Mikä on Henoch-Schönleinin purppura (HSP)? Henoch-Schönleinin purppura (HSP) on hiussuonien eli kapillaarien tulehdustauti eli vaskuliitti, joka aiheuttaa tavallisimmin

Lisätiedot

LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA

LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA LIHASVOIMAHARJOITTELU MS-TAUTIA SAIRASTAVAN ITSENÄISEN TOIMINTAKYVYN TUKENA Piia Kettunen Emmi Koljander Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyö. Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI. terveysnetti

Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyö. Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI. terveysnetti Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2012 Kirsi Koskinen, Anita Pyykkö & Salla Soini MS-TAUTI terveysnetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma/

Lisätiedot

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

BIOLOGIAN KYSYMYKSET BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Systeeminen skleroosi on laajalle levinnyt tauti, jossa oireita on ihon lisäksi myös sisäelimissä.

Systeeminen skleroosi on laajalle levinnyt tauti, jossa oireita on ihon lisäksi myös sisäelimissä. Skleroderma Mikä on skleroderma? Skleroderma tulee kreikankielen sanoista "sklerosis" (kova) ja "derma" (iho). Sklerodermaa sairastavalla iho muuttuu kiiltäväksi ja kovettuu. Skleroderma jaetaan kahteen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Skleroderma 1. MIKÄ ON SKLERODERMA? 1.1 Mikä se on? Skleroderma tulee kreikankielen sanoista "sklerosis" (kova) ja "derma" (iho). Sklerodermaa sairastavalla

Lisätiedot

TerveysInfo. ALS opas Oppaassa esitellään ALSin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yleisimmät terapiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät asiat.

TerveysInfo. ALS opas Oppaassa esitellään ALSin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yleisimmät terapiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät asiat. TerveysInfo Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. Aivoliitto 4, A5 : 24 s. : kuv. : vär. http://www.aivoliitto.fi/files/825/aivoverenkiertohairiot_ja

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot