MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to
|
|
- Joonas Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to
2 Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa kerrotaan e emmä MS-tau- ista, miten tauti vaikuttaa keskushermostoon, mikä on immuu i är estelmä merkitys, mitä tapahtuu, kun puolustusjärjestelmä alkaakin toimia virheellisesti ja minkälaisia oireita MS-tauti saattaa aiheuttaa. Lisäksi oppaassa kerrotaan MS-tau i eri muo oista ja sen syistä. Muita oppaan aiheita ovat keskimääräinen sairastumisikä (30 vuotta), su teellise pie i periytymisriski ja raskauteen liittyvät asiat. Opassarjan muissa osissa on lisää tietoa MS-taudista ja sen hoidosta. 2
3 Sisällysluettelo Mikä on MS-tauti?...4 MS-taudin aiheuttamat muutokset elimistössä...11 MS-taudin tyypit...14 MS-taudin syyt...19 Kuka sairastuu MS-tautiin?...22 Sanasto
4 Mikä o MS-tauti? Kuva 1: Hermosto aivot selkäydin MS-tauti on monimuotoinen ei ole mitään tyypillistä taudinkuvaa. MS-taudin kulku on yksilöllinen, tauti on oireiltaan vaihteleva ja vaikeasti ennustettavissa. Monet MS-potilaat elävät normaalia elämää ja heillä on pitkiä oireettomia ajanjaksoja. MS-taudille ovat tyypillisiä äkillisesti alkavat oirejaksot, joita kutsutaan pahenemisvaiheiksi eli relapseiksi. Oireet paranevat usein muutaman päivän tai viikon kuluessa, ja potilas toipuu täysin tai ainakin osittain. Paranemisvaihetta nimitetään remissioksi. Multippeliskleroosi on elinikäinen sairaus, joka vaikuttaa useisiin (= multippeli) keskushermoston alueisiin ja aiheuttaa aivoihin ja/tai selkäytimeen vaurioita ja arpia (= skleroosi). Aivot ja selkäydin = keskushermosto Keskushermosto on kehon komentokeskus. ääreishermosto Muut hermot = ääreishermosto Nämä välittävät käskyjä esimerkiksi lihaksiin ja ihoon. 4
5 Aivojen ja selkäytimen muodostama keskushermosto toimii kehon komentokeskuksena ja säätelee lihasten liikkeitä sekä kerää ja tulkitsee ääreishermoston eli tunto- ja liikehermojen kautta tulevaa tietoa (kuva 1). Hermojen välityksellä kehon eri osat pystyvät viestimään keskenään. Esimerkki: J Kun nostat kuuman kupin, ääreishermosto aistii kuumuuden ja ilmoittaa siitä keskushermostolle. J Keskushermosto päättää jättää kupin jäähtymään. J Ääreishermosto käskee käden lihaksia laskemaan kupin alas. Kuva 2 Hermot kuljettavat viestejä kehon eri osien välillä. hermosolu aksoni eristävä hermovaippa (myeliinituppi) 5
6 Sähköiset impulssit kulkevat hermoja pitkin ja niiden avulla aivot voivat pitää yhteyttä kehon muihin osiin (kuva 2). Hermostoa voidaan testata tutkimalla refleksejä esimerkiksi polvesta tai kyynärpäästä napauttamalla pienellä refleksivasaralla. Refleksien toimintahäiriöt voivat auttaa tunnistamaan hermoston häiriöitä. Myelii i merkitys Aivoissa ja selkäytimessä hermosäikeiden ympärillä on eristävä ja suojaava hermotuppi, joka koostuu myeliini-nimisestä rasva-aineesta. Myeliini nopeuttaa sähköisten impulssien kulkua. Hermotuppien ansiosta impulssit siirtyvät yhdestä liitoskohdasta seuraavaan monta kertaa nopeammin kuin muuten olisi mahdollista (kuva 3a). Kuva 3a: Signaalin kulku normaalissa hermossa Hermoimpulssi kulkee nopeasti (~ 400 km/h) Normaali hermosäie myeliinituppi on ehjä 6
7 MS-taudissa elimistö luulee jostain syystä hermoja ympäröivää myeliiniä vieraaksi kudokseksi ja alkaa torjua sitä tulehduksen avulla. Myelii ikato a se seuraukset MS-taudissa tulehdus vaurioittaa myeliinituppija. Se vaurioittaa myeliinin lisäksi myös oligodendrosyyttejä eli soluja, jotka tuottavat ja pitävät kunnossa keskushermoston aksonien myeliinituppija. MS-taudin aiheuttama tulehduspesäke on yleensä helppo havaita aivojen magneettikuvauksessa (MK). Vauriot Kun immuunijärjestelmän "siivoojat" eli makrofagit syövät myeliiniä, hermojen viejähaarakkeet eli aksonit jäävät paljaiksi. Paljaat eli demyelinoituneet aksonit eivät pysty välittämään sähköisiä hermoimpulsseja tehokkaasti. Kun hermosyyt ovat ilman suojaa, niiden toiminta vaikeutuu (voi tulla oikosulku ) eivätkä ne kuljeta signaaleja kunnolla. Vaurioituneissa myeliinitupissa hermoimpulssit kulkevat normaalia hitaammin. Viestien on tällöin kuljettava hermosyytä pitkin, mikä on paljon hitaampaa kuin jos hermoimpulssit voisivat hypätä myeliinitupen liitoskohdasta toiseen. Viestin välitys hidastuu tai voi jopa estyä kokonaan (kuva 3b). Kuva 3b: Signaalin kulku vaurioituneessa hermossa Hermoimpulssi kulkee hitaasti (~ 4 km/h) Vaurioitunut hermo myeliinituppi on vaurioitunut tai tuhoutunut 7
8 Kun tulehdus rauhoittuu, alkaa paraneminen, mikä toisinaan johtaa remyeli aatioo (vaurioituneen myeliinin uudiskasvuun, ks. kuvaa 4). Vaurioituminen ja paraneminen voivat vaihdella kerta toisensa jälkeen keskushermoston hermoissa. Jos tulehdusalue on laaja, syntyy plakeiksi kutsuttuja arpia, jotka näkyvät magneettikuvassa. Jos sama alue tulehtuu toistuvasti, se ei ennätä korjautua vaan tulehdus aiheuttaa pysyviä hermovaurioita. MS-potilailla esiintyy siis sekä demyelinaatiota että remyelinaatiota. Oireet vaihtelevat sen mukaan, millä aivojen tai selkäytimen alueella vauriot sijaitsevat. Kuva 4: Kun vaurioitunut myeliinituppi remyelinoituu eli paranee, syntyy aiempaa ohuempi myeliinikerros ja jaksot lyhenevät. 8 Normaali hermosäie Demyelinoitunut hermosäie Remyelinoitunut hermosäie (kauttaaltaan ohut ja jaksot lyhyet)
9 Oireet MS-taudin oireet riippuvat siitä, missä kohtaa aivoja tai selkäydintä myeliinikatoa on tapahtunut. Oireissa on suuria yksilöllisiä eroja, ja niitä on vaikea ennakoida. Sairaus voi vaikeuttaa lukuisia elimistön toimintoja. Joillakin MS-potilailla on vaurioista huolimatta pitkiä oireettomia jaksoja. Aivojen hermoradat pystyvät näet ohjaamaan hermoimpulsseja vaurioituneilta alueilta muille hermoradoille. Joskus taas tietyn alueen vaurioiden ja oireiden välillä on selvä yhteys. Oireista on hyvä muistaa, että suurella osalla potilaista esiintyy vain joitakin tyypillisiä oireita. Kun hermosyyt vaurioituvat (demyelinaatio), hermoimpulssien kulku huononee ja toiminta häiriytyy eli tulee pahenemisvaihe (relapsi). Remyelinaatio johtaa toiminnan korjautumiseen, ja oireet häviävät. 9
10 MS-tautia sairastavie tavallisimpia oireita: Poikkeavat tu temukset joillakin MS-potilailla voi esiintyä poikkeavia tuntemuksia, kuten palelemista, puutumista, pistelyä tai kutinaa Näkö äiriöt esimerkiksi näön sumeneminen tai värinäön katoaminen useimmiten vain toisesta silmästä Uupumi e (fatiikki) yksi MS-taudin yleisimmistä oireista; kyseessä on jatkuva väsymystila, joka ei välttämättä riipu siitä, kuinka vaikeita vaurioita hermostossa on tai millaisia muutoksia magneettikuvassa on todettu; uupumukseen liittyy usein masentuneisuutta Li asoireet lihasten jäykkyys, heikkous ja voimattomuus, raajojen kankeus (spastisuus) Tasapai o äiriöt kävelemisvaikeudet tai vapina suolisto a virtsarako toimi ta äiriöt virtsarakon tyhjenemisongelmat ja ummetus Sukupuolielämä o gelmat impotenssi tai tuntoherkkyyden väheneminen Kivut useilla MS-tautia sairastavilla on ajoittain äkillisiä (esim. silmänpohjakivut) tai pitkäaikaisia kipuja (raajoissa tai selässä). Oireet voivat ai euttaa mase tu eisuutta, oka o MS-potilailla yleistä. 10
11 Useimpia oireita voidaan lievittää lääkkeillä ja muilla hoitokeinoilla. Ota yhteys lääkäriisi hän pystyy neuvomaan juuri sinulle parhaan hoitovaihtoehdon. Jotkut oireet ovat yleisiä, toiset taas harvinaisia. Oireettomanakin MS-tauti saattaa olla piilevästi aktiivinen. MS-tau i ai euttamat muutokset elimistössä MS-tauti vaikuttaa aivojen ja/tai selkäytimen valkeaan aineeseen. MS-tauti ei tartu eivätkä kaikki siihen sairastuneet joudu pyörätuoliin. Useimmat MS-potilaat selviytyvät ilman pyörätuolia vielä 25 vuotta sairastumisen jälkeen. MS-potilaan toimintakyky saattaa huonontua ajan kuluessa, mutta taudin eteneminen ja oireet vaihtelevat huomattavasti. MS-tauti on tärkeää diagnosoida jo varhaisvaiheessa, jolloin on paremmat mahdollisuudet hidastaa taudin etenemistä. 11
12 MS-tauti immuu i är estelmä merkitys Kehon puolustusjärjestelmä (immuunijärjestelmä) suojaa tavallisesti kaikenlaisilta tulehduksilta. Tulehdus syntyy, kun immuunijärjestelmä hyökkää vieraita taudinaiheuttajia kuten bakteereja, viruksia, loisia tai sieniä vastaan. Valkosolut, kuten aktivoituneet immuunisolut eli makrofagit, ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää. Immuunijärjestelmässä niin kutsutut T-solut koordinoivat puolustusta vieraita taudinaiheuttajia vastaan. Autoimmuunitaudeissa ( auto tarkoittaa tässä itsestään alkavaa) elimistö erehtyy pitämään normaaleja soluja vieraina tunkeilijoina. Erehtyneet T-solut käyvät jostain syystä omien hermosolujen kimppuun. Näin käy MS-taudissa, joka on yksi monista autoimmuunitaudeista. Muita autoimmuunisairauksia ovat mm. Crohnin tauti, psoriaasi ja niveltulehdus. 12
13 Ku puolustus är estelmä alkaa toimia vir eellisesti Koska veri-aivoeste vaurioituu MS-taudin akuutissa vaiheessa, immuunijärjestelmän T-solut voivat päästä aivoihin ja, kuten kaikissa autoimmuunisairauksissa, hyökätä omaa kudosta vastaan. Näin puolustusjärjestelmä alkaa toimia virheellisesti, koska se erehtyy pitämään omaa kudosta vihollisena. Hyökkäykset vaurioittavat myeliinivaippaa, jonka makrofagit syövät (kuva 5). Makrofagien hyökkäys on yksi monista tavoista, joilla myeliini voi vaurioitua. Myeliinin vaurioiduttua viestit eivät enää pysty kulkemaan hermorataa pitkin yhtä nopeasti kuin aikaisemmin. MS-taudissa hyökkäyksen pääkohteena on myeliinivaippa. Hyökkäys kohdistuu myeliiniä vastaan ja suojattomaksi jäävät aksonit vaurioituvat. Näin syntyy MS-taudin oireita. Kuva 5: Puolustusjärjestelmän virheellisen toiminnan vuoksi aksonin myeliinivaippa vaurioituu. Makrofagit syövät myeliiniä Myeliini on vaurioitunut Hermon aksoni Myeliinivaippa 13
14 MS-tau i tyypit Multippeliskleroosin oireet voivat vaihdella huomattavasti eri ihmisillä, sillä se vaikuttaa hermoston eri alueisiin. Useimmiten MS-taudin varhaisvaiheessa oireet ilmaantuvat äkillisesti ohimenevinä kohtauksina, joiden syytä ei tunnisteta. Äkillisesti alkavaa oireilua tai tilan huononemista kutsutaan pahenemisvaiheeksi (relapsiksi). Pahenemisvaiheen jälkeen oireet paranevat muutaman päivän tai viikon aikana. Tätä kutsutaan remissioksi eli paranemisvaiheeksi. Ajan myötä potilas toipuu täysin tai osittain. Joskus oireet voivat kuitenkin jäädä pysyviksi tai toimintakyky voi heikentyä pysyvästi. Jatkuva kuntoutus, fyysinen ja henkinen harjoittelu auttavat palauttamaan toimintakyvyn mahdollisimman hyväksi. MS-tauti ei katoa, vaikka se ei aina ole yhtä aktiivinen. MS-taudista tunnetaan neljä eri tyyppiä (kuvat 6 9): 14 J aaltomainen eli relapsoiva-remittoiva multippeliskleroosi (RRMS) J toissijaisesti etenevä eli sekundaarisesti progressiivinen multippeliskleroosi (SPMS) J alusta lähtien etenevä eli primaarisesti progressiivinen multippeliskleroosi (PPMS) J hyvänlaatuinen (benigni) multippeliskleroosi.
15 Aaltomai e MS-tauti on kaikkein yleisin tautityyppi, joka on yli 80 %:lla MS-tautiin sairastuneista. Taudin varhaisvaihe voi olla oireeton, joskus jopa usean vuoden ajan. Pahenemisvaiheita ei voi kuitenkaan ennakoida, ja oireita saattaa ilmaantua äkillisesti. Ne voivat kestää muutamia päiviä tai viikkoja ja taas hävitä. Pahenemisvaiheiden välillä saattaa vaikuttaa siltä, että MS-tauti ei etene lainkaan. Kuva 6: Aaltomaisen MS-taudin tyypillinen kulku Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 15
16 Toissi aisesti ete evä multippeliskleroosi voi tulla aaltomaisen tautivaiheen jälkeen, ja sitä pidetään MS-taudin pidemmälle edenneenä muotona. Suurimmalla osalla aaltomaista tautia sairastavista tauti muuttuu myöhemmin taudinkuvaltaan toissijaisesti eteneväksi. Multippeliskleroosi voi muuttua eteneväksi pahenemis- ja paranemisvaiheiden vuorottelun jälkeen. Toissijaisesti etenevälle MS-taudille on tunnusomaista taudin jatkuva eteneminen joko tasaisesti tai pahenemis- ja paranemisvaiheiden kautta. Kuva 7: Toissijaisesti etenevä multippeliskleroosi (SPMS) Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 16
17 E sisi aisesti ete evä multippeliskleroosi on harvinainen, ja sitä esiintyy vain 10 %:lla kaikista MS-tautiin sairastuneista. Taudin eteneminen on tasaista alusta lähtien. Oireet pahenevat koko ajan ja toimintakyky huononee vähitellen. Tautityyppiin ei kuulu pahenemis- eikä paranemisvaiheita, mutta tilanne voi välillä pysyä ennallaan ja kohentuakin vähän. Kuva 8: Ensisijaisesti etenevä multippeliskleroosi (PPMS) Toimintakyvyn huononeminen Aika 17
18 Hyvä laatui e multippeliskleroosi saattaa aiheuttaa vain pari pahenemisvaihetta, joiden välillä potilas paranee täysin. Toiseen pahenemisvaiheeseen voi kulua 20 vuotta, eli sairaus etenee hyvin hitaasti. Hyvänlaatuisen MS-taudin diagnoosi on retrospektiivinen eikä ennusta tulevaa taudinkulkua. Kuva 9: Hyvänlaatuinen tauti Toimintakyvyn huononeminen Aika Relapsi 18
19 MS-tau i syyt Laajoista tutkimuksista huolimatta ei vieläkään tiedetä tarkasti, mistä MS-tauti johtuu. Monia tekijöitä on epäilty, mutta syitä ei ole saatu selville. Vaikka sairautta on epäilty viruste aiheuttamaksi, toistaiseksi ei ole luotettavaa tieteellistä näyttöä siitä, että jokin tietty virus aiheuttaisi sen. Tutkijat uskovat nykyään, että tauti johtuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta (kuva 10). Kuva 10: Mahdollisia MStaudin aiheuttajia ilmasto leveysaste rotu teollistuminen ikä perinnöllinen taipumus virus yhteiskunnallis-taloudellinen asema multippeliskleroosi 19
20 Joillakin näyttää olevan peri ölli e taipumus sairastua MS-tautiin. Todennäköisesti sairaus ei sinänsä periydy, mutta alttius siirtyy geenien välityksellä. Kun perinnöllisesti altis ihminen joutuu kosketuksiin joidenkin vielä tu temattomie ympäristöteki öi e kanssa, MS-tauti voi puhjeta. Kaksostutkimusten perusteella myös ympäristötekijät voivat vaikuttaa MS-taudin puhkeamiseen. Alttiudessa on eroja eri rotujen välillä (kuva 11). Esimerkiksi pohjoiseurooppalaiset sairastuvat herkemmin kuin Afrikan mustaihoiset. MS-tauti on afroamerikkalaisilla miehillä Yhdysvalloissa yleisempi kuin mustaihoisilla Afrikassa mutta harvinaisempi kuin valkoihoisilla miehillä Yhdysvalloissa. 20
21 Kuva 11: Erot alttiudessa eri rotujen välillä valkoihoiset mustaihoiset muut etniset ryhmät 21
22 Kuka sairastuu MS-tautii? Esii tymisti eys a maa tieteelli e akautumi e Kuva 12a: MS-taudin esiintymistiheyden maantieteelliset erot MS-tautiin sairastuneita on Pohjois-Amerikassa yli , Euroopassa noin ja maailmanlaajuisesti 2,5 miljoonaa. Suomessa MS-taudin keskimääräiseksi esiintyvyydeksi on arvioitu noin 100 tapausta sataatuhatta asukasta kohden. Vuosittain MS-tautiin sairastuu Suomessa keskimäärin 4-5 henkilöä asukasta kohden. Taudin esiintymistiheys vaihtelee ja tauti on yleisin taloudellisesti hyvin kehittyneillä alueilla. Alttiudessa sairastua MS-tautiin on todettu selviä maantieteellisiä eroja (kuva 12a). MS-taudin esiintymistiheys (eli MS-tautiin sairastuvien osuus väestöstä) on suurin lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä, ja tauti on harvinaisempi kuumassa ilmastossa. Useiden tutkimusten päiväntasaaja ei tiedossa pieni esiintymistiheys suuri esiintymistiheys Eurooppa keskitasoa pienempi keskisuuri esiintymistiheys ks. s. 23 esiintymistiheys
23 perusteella MS-taudin esiintymistiheys on sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla sitä suurempi mitä kauemmas mennään päiväntasaajasta. Suomessa esiintyvyydessä on alueellisia eroja, ja MS-taudin on todettu olevan yleisempi maan länsiosissa kuin itä- ja eteläosissa. Etelä-Pohjanmaalla MS-taudin esiintyvyys on korkea, 200 tapausta asukasta kohden. Euroopassa esiintymistiheys lisääntyy tasaisesti pohjoista kohti mentäessä (kuva 12b). Ikä tau i alkaessa MS-tautiin sairastuvat ovat yleensä vuotiaita, mutta sairaus voi puhjeta myös tätä nuoremmalle tai vanhemmalle. Keskimääräinen sairastumisikä on 30 vuotta. Esiintymistiheyden maantieteellisistä vaihteluista riippumatta taudin suhteellinen ilmaantuvuus eri-ikäisillä on sama kaikkialla maailmassa. Kuva 12b: MS-taudin esiintymistiheyden maantieteelliset erot Euroopassa henkilöä kohti: ei tiedossa 23
24 Sukupuoli akauma Monissa multippeliskleroosin kaltaisissa autoimmuunisairauksissa sukupuolijakauma on epätasainen ja sairautta esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Näin on myös MS-taudissa, johon sairastuminen on kaksi kertaa todennäköisempää naisilla kuin miehillä (kuva 13). Kuva 13: Sukupuolijakauma MS-potilaat Nainen Mies Peri ölli e riski 24 Perinnöllisyys on tärkeä asia, koska monet MS-tautiin sairastuneet naiset ovat siinä iässä, jolloin suunnitellaan perheenlisäystä. Lapsen riski sairastua (jos vanhemmalla on MS-tauti) on kuitenkin vain vähän tavallista suurempi. Riski on hyvin pieni, jos ainoastaan toinen vanhemmista sairastaa MS-tautia.
25 Raskaus a MS Raskaus ei vaikuta lisäävän pahenemisvaiheiden kokonaisriskiä. Tutkimusten mukaan pahenemisvaiheet vähenevät raskauden aikana mutta lisääntyvät jälleen synnytystä seuraavien kuukausien aikana. Raskauden aikana voi joutua lopettamaan joidenkin MS-lääkkeiden käytön, joten jatkohoidosta kannattaa keskustella jo ennen raskaaksi yrittämistä. 25
26 Sa asto Akso it eli viejähaarakkeet ovat hermosolujen kaapeleita, joita pitkin hermoimpulssit kulkevat aivoista muihin kehon osiin. Kullakin hermosolulla on vain yksi aksoni. Aksoni on yksittäinen hermosäie, joka toimittaa hermoimpulsseja muihin hermosoluihin. MS-tauti voi tuhota aksoneita normaalisti suojaavan myeliinivaipan, ja tämä aiheuttaa taudin oireet. Demyeli aatio tarkoittaa myeliinikatoa keskushermoston valkeassa aineessa. Demyeli oitu ut Tämä tarkoittaa paljaita aksoneita, joiden myeliini on tuhoutunut. De riitit eli tuojahaarakkeet ovat lyhyitä, käsimäisiä hermosolujen ulokkeita, jotka ottavat vastaan hermoimpulsseja muiden hermosolujen aksoneista. Yhdellä hermosolulla voi olla useita dendriittejä. Harmaa ai e koostuu hermosoluista. Aivojen ulkokerros ja selkäytimen sisäosa ovat harmaata ainetta. Immuu i är estelmä Immuunijärjestelmä on monimutkainen puolustusjärjestelmä, joka suojaa kehoa vierailta tunkeutujilta, kuten bakteereilta, viruksilta, loisilta ja sieniltä. Immuunijärjestelmään kuuluu erilaistuneita soluja, kuten T-soluja ja makrofageja, sekä proteiineja (esimerkiksi interferoneja). 26
27 Keskus ermosto Keskushermosto muodostuu aivoista ja selkäytimestä. Leesiot ovat vaurioituneita aivoalueita, joissa on tulehduspesäkkeitä ja myeliinikatoa. Makrofagit ovat soluja, jotka voivat siirtyä kudosten läpi ja tavallisesti suojaavat kehoa tulehduksilta ja haitallisilta aineilta. MS-taudissa ne ryhtyvät toimimaan järjettömästi tuhoten hermosoluja ympäröivää myeliinivaippaa. Myelii i koostuu rasvoista ja proteiineista ja on osa oligodendrosyyttiä. Myeliini on keskushermoston hermosyitä ympäröivä rasvainen, eristävä kerros. Myeliiniä tarvitaan nopeuttamaan sähköisten viestien kulkua aivoihin ja takaisin muualle elimistöön. Oligo e rosyytit Nämä solut vastaavat keskushermoston aksoneita suojaavien myeliinivaippojen tuotannosta ja ylläpidosta. Plakki Plakit luokitellaan akuutteihin (äkillisiin) ja kroonisiin (pitkäaikaisiin). Niitä ilmaantuu alueille, joilla makrofagit ovat syöneet hermosoluista myeliinivaipan. Akuutit plakit häviävät joko osittain tai kokonaan. Krooniset plakit voivat aiheuttaa aksonien arpeutumista. Remyeli aatio tarkoittaa vaurioituneen myeliinin korjaantumista. 27
28 T-solut eli T-lymfosyytit ovat valkosoluja. Ne ovat immuunijärjestelmän etulinjan sotilaita, jotka kiertävät veressä ja kudoksissa uinuvina, kunnes tunnistavat kehoon tunkeutuvan vihollisen. MS-taudissa ne erehtyvät hyökkäämään hermosoluja ympäröivää myeliiniä vastaan. Tule us (i flammaatio) on prosessi, jonka avulla immuunijärjestelmä ryhtyy suojaamaan kehoa sellaisia tekijöitä vastaan, joita se pitää vihollisina. Tavallisesti veren virtaus lisääntyy ja tulehduspaikalle kerääntyy suuri määrä immuunisoluja. Valkea ai e on aivojen sisäosan ja selkäytimen ulkokerroksen kudosta. Valkea aine on valkoista, koska rasvainen myeliini näyttää valkoiselta. Veri-aivoeste Luonnollinen este, joka erottaa aivokudoksen verenkierrosta. Aktiivisessa MS-taudissa veri-aivoeste voi vaurioitua, jolloin veren kuljettamat tulehdussolut saattavat päästä aivoihin. Ääreis ermosto (perifeeri e ermosto) Ääreishermostoon kuuluvat tunto- ja liikehermot. Tuntohermot välittävät viestejä aistinreseptoreista keskushermostoon. Liikehermot välittävät viestejä keskushermostosta lihaksiin ja rauhasiin ja käynnistävät niiden toiminnan. 28
29 Muistii pa o a 29
30 Elämä MS-tau i ka ssa Opassar a aktiivise elämä tyyli säilyttämisee MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to Diagnoosi ja mitä siitä seuraa MS-taudin oireenmukainen hoito MS liikunta ja hyvinvointi Bayer Oy, PL 73, Espoo, puh L.FI FI
Autoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotMS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo?
MS-tauti: Auttaisiko lipoiinihappo? Medical News Today julkaisi 3.7.2017 Honor Whitemanin raportin tutkimuksesta, jonka mukaan lipoiinihappo (lipoic acid / LA) helpottaa MS-taudin oireita tehokkaammin,
LisätiedotDiagnoosi ja mitä siitä seuraa
2 Diagnoosi ja mitä siitä seuraa Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tämä opas kertoo MS-taudin diagnosointiin liittyvistä ongelmista ja erilaisista
Lisätiedot3MS-taudin oireen- mukainen hoito
3 MS-taudin oireenmukainen hoito Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa käsitellään MS-taudin tavallisimpia oireita, kuten uupumusta,
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotSisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8
MäSäläisen ensiopas Sisällys Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4 Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7 Voiko MäSää korjata? 8 Lääkehoito 8 Kuntoutus 9 Apuvälineet 9 Eheää elämää MäSästä huolimatta
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotTyökyvyn tukeminen etenevän sairauden kohdalla
Työkyvyn tukeminen etenevän sairauden kohdalla VATES päivät 4. 5.4.2017 Marju Teinikivi Erikoissuunnittelija Neuroliiton työllisyyspalvelut MS tauti Keskushermoston sairaus, eisuoraan vaurioita muuta elimistöä
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotDira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotHIV. ja ikääntyminen
HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
LisätiedotEnemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä
LisätiedotEMA vahvistaa suositukset Tysabrin käyttöön liittyvän aivoinfektio PML:n riskin minimointia varten
25/04/2016 EMA/266665/2016 EMA vahvistaa suositukset Tysabrin käyttöön liittyvän aivoinfektio PML:n riskin Tiheämmin tehtäviä magneettikuvauksia on harkittava, jos potilaalla on suuri riski EMA sai 25.
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotNapa- ja niveltulehdukset. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke
Napa- ja niveltulehdukset ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Napanuora ja napa Napanuora kulkee lehmän istukasta (oikeastaan kymmenistä pikkuistukoista ) sikiökalvoja myöten kulkeviin
LisätiedotMS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen
MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen MS-taudissa immuunisolut läpäisevät veri-aivoesteen. Tutkijat ovat tunnistaneet kaksi mekanismia, joiden avulla lymfosyytit eli valkoiset verisolut läpäisevät
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotPotilaan opas. Tärkeää tietoa LEMTRADA -hoitoa aloittaville potilaille
Potilaan opas Tärkeää tietoa LEMTRADA -hoitoa aloittaville potilaille Sisällysluettelo 1> LEMTRADA -valmisteen esittely 04 2> Yleiskatsaus LEMTRADA -hoitoon 04 3> Haittavaikutukset 07 4> Muita hyödyllisiä
LisätiedotTärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotCrmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Crmo Eli Toistuva Pitkäaikainen Monipesäkkeinen Osteomyeliitti Versio 2016 1. MIKÄ ON CRMO? 1.1 Mikä se on? Toistuva pitkäaikainen monipesäkkeinen osteomyeliitti
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.
MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotNuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era)
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Nuoruusiän Spondylartriitti Ja Entesiittiin Liittyvä Niveltulehdus (Spa-Era) 1. MIKÄ ON NUORUUSIÄN SPONDYLARTRIITTI JA ENTESIITTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotEtenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito
Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen 1. ja 2.10.2019 LL Satu Isomaa, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Palliatiivisen hoidon
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotKEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotLataa MS-tauti. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen MS-tauti Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa MS-tauti Lataa ISBN: 9789529797806 Sivumäärä: 31 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.10 Mb MS-tauti on etenevä neurologinen sairaus. Vastasairastunut kysyykin usein: "Miten ja kuinka nopeasti tämä
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotGlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla
GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten
LisätiedotVerkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.
Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotImmuunijärjestelmän toimintamekanismit
Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotTeabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames
Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
Lisätiedot, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotPalmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas
Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotLeena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ
Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotKuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.
Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotTietoja potilaalle ja hoitopäiväkirja
Tietoja potilaalle ja hoitopäiväkirja Henkilöille, jotka saavat yhdistelmähoitoa OPDIVO (nivolumabi)- ja YERVOY (ipilimumabi) -valmisteilla www.bms.com/se REGIMEN Johdanto Tämä esite on tarkoitettu avuksi
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotKolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia
Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon
LisätiedotOhjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)
Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa
LisätiedotSEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan
LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotBlaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi
Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Mikä on Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi? Blaun oireyhtymä on perinnöllinen sairaus. Sen oireita ovat ihottuma, niveltulehdus (artriitti) ja silmän suonikalvoston
LisätiedotSinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä. Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille
Sinulle, jolle on määrätty VELCADE -lääkettä Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Tietoa VELCADEsta potilaille ja omaisille Lääkärisi on suositellut sinulle VELCADE (bortetsomibi) -hoitoa. VELCADE
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
Lisätiedot