Homeongelma työpaikalla korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin näkökulma
|
|
- Sari Tamminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pirkko Ruoppi NÄIN TUTKIN Homeongelma työpaikalla korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin näkökulma Kosteusvauriorakennuksissa oireilee osa mikrobikasvulle ja siihen liittyville ilman epäpuhtauksille altistuvista henkilöistä. Tyypillisiä ovat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, kuten nuha, yskä, ääniongelmat, limannousu ja hengenahdistus. Tavallisia ovat myös nivel- ja lihaskivut, päänsärky, väsymys, lämpöily ja muut yleisoireet. Nuhassa vain allergiasta johtuville oireille on tutkimusmenetelmiä. Rakennustekniset selvitykset tulee käynnistää viipymättä, jos hengitystieoireiden epäillään aiheutuvan kosteusvauriosta. Oireet yleensä häviävät, kun vaurio korjataan ja altistuminen loppuu. Jos työperäinen ongelma pitkittyy, joudutaan vaivalloisiin ja kalliisiin potilastutkimuksiin altistumisen ja oireilun syysuhteen selvittämiseksi. Ammattinuhaa epäiltäessä työterveyshuolto varmistaa altistumisen, oireet ja löydökset. Spesifiset allergologiset tutkimukset tehdään erikoissairaanhoidossa. Rakennusten kosteusvaurio-ongelmat koskettavat suurta osaa väestöstä kotona, työpaikoilla, kouluissa, päiväkodeissa ja muissa hoitopaikoissa. Toimenpiteitä vaativia vaurioita todettiin 1990-luvulla arviolta joka toisessa asuinrakennuksessa (Nevalainen ym. 1998). Julkisista rakennuksista esimerkiksi koulujen (Meklin ym. 2007) ja sairaaloiden (Reijula 2005) homevaurioita on tutkittu ja rakennusten käyttäjien oireita kartoitettu. Sairaalarakennuksissa homevauriot ovat yleisiä etenkin kosteissa tiloissa. Osa ongelmista kytkeytyy huonoihin rakennus- ja remontointitapoihin, jotka ovat luoneet edellytykset rakenteiden kosteudelle ja mikrobikasvulle (Palomäki ym. 2007). Osassa taas vaurioon on johtanut vesivahinko, jonka seurauksia ei ole asianmukaisesti korjattu. Homeisiin rakennuksiin liittyy terveyshaittoja, krooniset hengitystieoireet niistä tavallisimpina. Koska mikrobeja on kaikkialla, kostuneiden materiaalien homehtuminen alkaa nopeasti, jo päivien kuluessa. Rakennusten käyttäjien oireilu voi kuitenkin ilmetä vasta vuosien kuluttua siitä, kun rakennusvirheet on tehty tai vesivahinko tapahtunut. Homeongelmien oirelähtöinen selvittely kulkeekin usein ajallisesti muutaman vuoden jäljessä ongelmat aiheuttaneesta viasta. Rakennusten sairaus Kyseessä on rakennusten sairaus, osaksi jopa itse aiheutettu, jonka seuraukset kuormittavat raskaasti terveydenhuoltoa. Huomattava määrä suoria kustannuksia aiheutuu sairastamisesta sekä oireilevien henkilöiden tutkimisesta ja syy suhteiden selvittelyssä tarpeellisten, rakennuksista otettujen näytteiden analysoinnista. Myös uusissa, tällä vuosituhannella teh dyissä rakennuksissa todetaan kosteus- ja homeongelmia. Sosiaali- ja terveysministeriön (2003) julkaisemassa asumisterveysohjeessa on painotettu kuntien terveysvalvonnan, rakennusvalvonnan ja työsuojeluviranomaisten yhteistyötä kosteusvaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemisessä ja rakennusten korjaamisessa ja kunnostamisessa. 983 Duodecim 2009;125:983 9
2 NÄIN TUTKIN Onko rakennuksessa home- tai muu sisäilmaongelma? Sisäilmaongelman todennäköinen syy kosteus- ja homevauriot ovat silloin, kun rakennuksessa tiedetään sattuneen selviä vesi vahinkoja ja pintarakenteissakin näkyy vaurion merkkejä. Joissakin tapauksissa huonon sisäilman syyksi paljastuu kuitenkin rakennusvirheen tai vesivahingon seuraus myös terveen näköisen pinnan alta (kuva). Työpaikan sisäilma ongelmaa voidaan alkaa epäillä työntekijöiden lisääntyneen sairastelun ja sairauslomien määrän perusteella ja yksittäisessä tapauksessa silloin, kun oireet alkavat ja pahenevat työpaikalla ja paranevat vapaa-aikana. Toisaalta osa väestöstä ei saa minkäänlaisia oireita pahimmissakaan homerakennuksissa, mutta tätä ei kuitenkaan pidä käyttää vasta-argumenttina, kun epäily sisäilmaongelmasta herää. Viitteenä sisäilmaongelmasta on usein aistinvaraisesti havaittava tunkkainen ja epämiellyttävä huoneilma. Voi tuntua myös selvää homeen tai maakellarin hajua. Aina näin ei kuitenkaan ole, jos ilmanvaihto toimii tehokkaasti. Silloin saattaa kulua pitkään, ennen kuin kosteusvauriota osataan edes epäillä rakennuksen käyttäjien oireilun syyksi. Kaikki sisäilmaongelmat eivät tietenkään johdu rakenteiden homevaurioista, ja esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän tarkistus ja kanavien puhdistus voivat olla riittäviä toimia sisäilman hyvän laadun palauttamiseksi. Homerakennukseen liittyvät oireet Kosteus- ja homevaurioihin liittyvät sisäilmaongelmat johtuvat mikrobeista, niiden itiöistä, toksiineista ja muista aineenvaihduntatuotteista sekä erilaisten rakennusmateriaalien hajoamistuotteista ja päästöistä. Punkeista erityisesti varastopunkit viihtyvät vaurioituneissa rakennusmateriaaleissa (Wraith ym. 1979, Agha ja Gnanasakthy 1981, Platts-Mills ym. 1989). Mitään spesifistä oirekuvaa homesairauteen ei liity, mutta useimmat potilaat valittavat silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita (Nordman ym. 2007). Yleisoireetkin ovat tavallisia. Homerakennukseen liittyviä oireita on lueteltu taulukossa 1. Ei ole harvinaista, että altistuva henkilö joutuu ennen pitkää toistuvien hengitystieinfektioiden kierteeseen (Kilpe- 984 Kuva. Putkivuodon aiheuttama kosteusvaurio seinän rakenteissa ehjän pinnan alla paljastui askartelutilan tunkkaisen ilman syyksi. P. Ruoppi
3 läinen ym. 2001). Jatkuvaan nuhaan liittyvät sivu ontelotulehdukset voivat vaatia leikkaushoitoa, ja taudinkuvan näin kroonistuessa altistumisen ja oireiden syy-yhteyttä on entistä vaikeampi huomata ja osoittaa. Nenäoireiden patomekanismi Nykytiedon mukaan nenäoireilun taustalla on harvoin spesifinen immunologinen herkistyminen kosteusvauriomikrobeille (Airaksinen ym. 2007, Karvala ym. 2008). Valtaosan mikrobiperäisistä oireista ajatellaan olevan limakalvoärsytystä. Oireiden synnyssä tulehdusreaktiolla on vahva osuus (Purokivi ym. 2001, Nevalainen ym. 2004). Kosteus ja home suosivat punkkien esiintymistä, ja erityisesti herkistyminen varastopunkeille voi olla osoitus kosteusvauriosta kotona tai työpaikalla (Pennanen ym. 2007). Varastopunkkiallergia selittänee ainakin osan kosteusvaurio-oireilusta (Koistinen ym. 2006). Nuhadiagnostiikassa on menetelmiä vain immunologisen eli IgE-välitteisen mekanismin osoittamiseen. Varastopunkkiallergiaa pystytään toteamaan, mutta mikrobien osalta tutkimusmenetelmät ovat hyvin puutteelliset. Vakioituja, luotettavia testi uutteita ei juuri ole. Miten toimitaan, kun herää epäily rakennuksen homeongelmasta? Vuonna 2006 päivitettyyn lääketieteelliseen suositukseen (Majvik II) ja sitä täydentäviin, Suomen Lääkärilehden eripainoksena julkaistuihin artikkeleihin (Palomäki ym. 2007) sisältyvät yksityiskohtaiset menettelyohjeet työpaikan ja kodin kosteus- ja homevaurioissa. Lähtökohta on, että kiinteistön omistaja vastaa rakennuksen kunnosta. Kosteus- ja homevauriota epäiltäessä rakennus tutkitaan perusteellisesti ja havaitut viat korjataan viivyttelemättä ja odottamatta, sairastuuko joku rakennuksen käyttäjistä. Tämä on ainoa oikea menettely, eikä siinä tarvita lääkäriä. Tarvittaessa rakennusten kuntoarvioita ja tarkastuksia sekä riskirakenneselvityksiä tekevät kosteusja homeongelmiin perehtyneet rakennusalan ammattilaiset. Taulukko 1. Homerakennukseen liittyviä oireita. Paikallisoireita Silmien kirvely, kutina Nenän tukkoisuus, nuha (verikarstainen) Yskä, yöyskä, lisääntynyt limaneritys Nielun ärsytys Ääniongelmat (käheys, äänen säröily) Hengenahdistus, hengityksen vinkuminen Ihon kutina, lehahtelu Yleisoireita Väsymys Lämpöily Päänsärky Pahoinvointi Lihas- ja nivelkivut Sosiaali- ja terveysministeriön (2003) asumisterveysohjeessa on määritetty sisäilman laatuvaatimukset. Terveydensuojelulain mukaan jo altistuminen on terveyshaitta. Terveydenhuollon toimenpiteet ovat tarpeen vasta silloin, jos rakennuksen käyttäjillä on jo ilmennyt oireita (Uitti ym. 2007). Muuhun kuin työperäiseen homealtistukseen liittyvät terveysongelmat ja riskit ratkoo perusterveydenhuolto apunaan terveydensuojeluviranomaiset, joihin yksityiset kansalaiset voivat suoraankin olla yhteydessä. Työpaikan homealtistukseen liittyvä nuha tutkimusten porrastus Lääkärit joutuvat kaikkein useimmin tekemisiin kosteusvaurio-oireiden kanssa epäiltäessä ammattitautia. Työperäisestä oireilusta on ohjeet ammattitauti- ja työturvallisuuslainsäädännössä. Kun kyseessä on päiväkodin tai koulun sisäilmaongelma, henkilökunnan oireilua tutkivat työterveyslääkärit mahdollisena ammattitautina, kun taas lasten osalta selvittelyä tekevät ensisijaisesti koululääkärit terveydensuojelulakiin tukeutuen. Perusterveydenhuollossa tutkitaan ensimmäiseksi, onko olemassa sisäilma- ja nimenomaan homeongelma. Tämän selvityksen käynnistää työterveyshuolto. Sisäilmaongelmaan liittyvää oireilua tutkittaessa edetään saman kolmiportaisen mallin mukaan kuin 985 Homeongelma työpaikalla korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin näkökulma
4 NÄIN TUTKIN 986 YDINASIAT 88Rakennuksen kosteus- ja homevaurioille työpaikalla, koulussa tai kotona altistuu huomattava osa väestöstä. 88Tavallisimpia altistumiseen liittyviä oireita ovat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, nivel- ja lihaskivut sekä väsymys ja pään särky. 88Todetut kosteus- ja homevauriot on syytä korjata, ja potilastutkimuksiin on yleensä aihetta vain silloin, kun altistuminen on työperäistä. 88Homealtistuksen ja nuhan välinen syysuhde pystytään osoittamaan vain allergioissa eli kun todetaan IgE-reaktiivisuus ja positiivinen nenäaltistusvaste varastopunkkeihin tai IgE-reaktiivisuus kosteusvauriomikrobeihin. muussakin ammattitautidiagnostiikassa. On ensin osoitettava altistuminen, seuraavaksi siihen sopivat oireet ja löydökset ja lopuksi suljettava pois nuhan muut mahdolliset aiheuttajat. Jos sisäilmatutkimuksessa todetaan kosteus- ja homevaurio, hyvässä raportissa otetaan myös kantaa siihen, mikä vaurion aiheuttaa ja miten se korjataan. Terveydensuojeluviranomainen päättää tarvittaessa rakennuksen käytöstä ennen korjausta ja korjausten aikana. Ammattitautia epäiltäessä sisäilmatutkimukseen sisältyvät rakennusteknisen selvityksen lisäksi myös mikrobiologiset analyysit. Sosiaali- ja terveysministeriön (2003) asumisterveys ohjeessa on esitetty mikrobiologisten näytteiden otto ja tulosten tulkinta. Tietyt, ns. indikaattorimikrobit viittaavat kosteusvaurioon muita selvemmin. Näytteitä pyritään saamaan mieluiten vaurioituneista materiaaleista, mutta jos vauriokohta ei ole tiedossa, mikrobeja voidaan tutkia myös ilma- ja pintanäytteistä ainakin pakkaskautena, jolloin ulkoilman vaikutus on vähäisin. Henkilön mahdollista atopiataipumusta voidaan selvittää jo perusterveydenhuollossa seerumin kokonais-ige:n määrityksellä ja ihopistokokeiden perussarjalla. Tässä työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken riippuu paikallisista resursseista. Ihopistokokeita tulee kuitenkin tehdä vain asiaan hyvin perehtyneissä allergiatestauskeskuksissa. Kosteusvaurionuhan lopullinen diagnostiikka kuuluu aina erikoissairaanhoitoon. Laatiessaan lähetteen korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikkaan jatkotutkimuksiin työterveyslääkäri samalla tekee myös E-lausunnon työnantajan vakuutusyhtiölle maksusitoumuksen saamiseksi. Erikoissairaanhoidossa tehdään täydentäviä allergiatutkimuksia. KYS:ssa selvitetään ihopistokokein herkistyminen ulko- ja sisäilman tavallisille aeroallergeeneille sekä kaupallisesti saatavilla oleville varastopunkeille ja homeille. Yleisiin aeroallergeeneihin kohdistuvia seerumin IgE-vasta-aineita tutkitaan rinnakkaismäärityksinä tai vaihtoehtona ihopistokokeille silloin, kun potilaalla on voimakas dermografismi. Määritettäessä seerumista mikrobi-ige-pitoisuuksia, paneelit valitaan käytettävissä olevien mikrobiologisten altistumistietojen perusteella. Mikrobi-IgG-määrityksistä ei ole hyötyä homesairauksien yksilödiagnostiikassa. Jos todetaan herkistyminen jollekin varastopunkille, sillä tehdään vielä potilaan kannalta sokkoutettu, lumekontrolloitu nenä- ja sidekalvoaltistuskoe rinometriaseurannassa. Mikrobeista altistuskokeeseen soveltuvia kaupallisia valmisteita on niukasti saatavilla, ja viime aikoina käytössä on yleisesti ollut vain Aspergillus fumigatus. Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken on esitetty taulukossa 2. Ammattinuhan diagnoosi Jos varastopunkkialtistuskokeen tulos on positiivinen henkilöllä, joka oireilee kosteuden vaurioittamassa työympäristössä, kyseessä katsotaan riittävällä (yli 50 %:n) todennäköisyydellä olevan ammattitauti. Todisteluketju on selkeä, eikä ammattinuhan diagnostiikka poikkea mitenkään esimerkiksi viljelijöiden tai leipomotyöntekijöiden varastopunkki nuhan toteamisesta. Mikrobeille herkistymisen osalta noudatetaan Majvik II suositusta. Jos altistuvalla ja P. Ruoppi
5 Taulukko 2. Nuhapotilaan tutkiminen: työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Perusterveydenhuolto Altistumistiedot rakennustekninen tutkimus mikrobimäärityksiä Ylähengitysteiden kliininen perustutkimus Nenän sivuonteloiden tarkistus (röntgen- tai kaikututkimus) Seerumin kokonais-ige, ihopistoperussarja (jos siihen on valmiudet) E-lausunto (tutkimus ammattitautiepäilyn vuoksi) Erikoissairaanhoito Täydentäviä ihopistokokeita tai IgE-määrityksiä seerumista (perussarja, varastopunkkeja, mikrobeja) Mikrobi-IgE-määrityksiä seerumista Nenä- ja sidekalvoaltistuskokeita (varastopunkit, mikrobit) Lopullinen E-lausunto Myönteisessä tapauksessa ammattitauti-ilmoitus oireilevalla henkilöllä todetaan herkistyminen kosteusvauriomikrobeille, se riittää näytöksi ammattitaudista. Herkistymistä tutkitaan ihopistokokeilla ja seerumin IgE-määrityksillä. Altistuskokeita ei voida tehdä eikä vaatia, koska vakioituja uutteita on hyvin rajallisesti saatavilla eikä niidenkään allergeenisuus ole täysin luotettava. Mikrobi-IgE-vastausten tulkinta vaatii jokaisessa tapauksessa perusteellista harkintaa ja kokonaiskuvan muodostamista, eikä riittävää todennäköisyyttä syy-yhteydestä ole helppo tiukasti määrittää. Kuopion työterveyslaitoksen IgE-paneelien negatiivisesta poikkeavat vastaukset on luokiteltu asteikolla 0 6 (0 ei sulje pois herkistymisen mahdollisuutta, 1 = herkistymismahdollisuutta syytä epäillä, 2 = herkistyminen todennäköinen, 3 6 = herkistyminen ilmeinen). Väestöotokseen perustuviin viitearvoihin vertaamalla muodostetaan kunkin potilaan tapauksessa käsitys syysuhteista ja arvioidaan näytön riittävyys. Taulukossa 3 on esitetty ammattinuhan Majvik II suosituksen mukaiset kriteerit. Diagnostiikan pulmia Tutkimuksilla selvitetään, onko mikrobialtistuksen seurauksena kehittynyt homeallergia tai Majvik II suosituksen mukaan oikeammin herkistyminen kosteusvauriomikrobeille. Haetaan merkkiä immunologisesta (IgE-välitteisestä) reagoinnista, joka todennäköisesti selittää vain pienen osan home-oireilusta (Airaksinen ym. 2007, Karvala ym. 2008). Se on kuitenkin ainoa mitattava vaste, joka nuhatutkimuksissa voidaan mikrobien ja oireilun välisestä syysuhteesta osoittaa. Työpaikka-altistuksessa nenän reaktioita ei ole mahdollista millään helposti toteutettavalla objektiivisella mittauksella havainnoida ja dokumentoida samaan tapaan kuin keuhkoputkireaktioita PEF-seurannassa. Myös niillä harvoilla altistuneilla, joilla IgE- reaktiivisuutta mikrobeihin todetaan, nenäoireilu on useimmiten luonteeltaan hidasta, tyypillisesti kroonista nuhaa, sivuontelotulehduksia tai vain lisääntynyttä flunssa-alttiutta, eikä taudinkuvan yhteyttä altistumiseen pystytä pitkäaikaisellakaan oireseurannalla luotettavasti toteamaan. Mikrobialtistuksen ja oireilun syy-yhteyden osoittaminen onnistuukin erittäin harvoin verrattuna siihen potilasmäärään, joka perusteellisesti (ja kalliisti) tutkitaan. Mitä seuraa, kun lääkäri toteaa kosteusvaurio-oireilijalla ammattinuhan? Ammattitaudiksi useat vakuutusyhtiöt ovat tähänastisen kokemuksen mukaan hyväksyneet varastopunkkiallergiasta johtuvan aller- Taulukko 3. Kosteusvaurioaltistukseen liittyvän ammattinuhan diagnostiset kriteerit Majvik II suosituksen mukaan. Varmistettu altistuminen rakennustekninen tutkimus mikrobimäärityksiä Altistumiseen sopivat oireet ja löydökset Nuhan muut syyt suljettu pois Herkistyminen (IgE-vaste) jollekin kosteusvauriomikrobille Nenäaltistuskokeen positiivinen tulos (jos tutkimus on mahdollista tehdä) Ellei mikrobi-ige-vasta-aineita todeta, nenäaltistuskokeen tuloksen on oltava positiivinen (varastopunkit) 987 Homeongelma työpaikalla korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin näkökulma
6 NÄIN TUTKIN gisen nuhan silloin, kun tähän allergiaan ei ole muuta ilmeistä syytä. Mikrobeille herkistyminen on toistaiseksi riittänyt näytöksi vain yksittäistapauksissa. Käytännön työssä saatu kokemus on, että merkittävää herkistymistä mikrobeille (seerumin IgE 2, positiivinen ihopistokoetulos) todetaan tehtyjen tutkimusten lukumäärään nähden hyvin vähän. Ammatillista työkyvyttömyyttä homesairaus ei potilaalle aiheuta, sillä perussyy on rakennuksessa. Käytännössä suurin merkitys on sillä, että diagnoosi mahdollisesti oikeuttaa listan kärkipäähän, kun päätetään, missä järjestyksessä työntekijöitä sijoitetaan väistötiloihin. Näin voisi toki olla jo pelkästään oireilun perusteella, mutta jos kaikille ei terveitä tiloja käden käänteessä löydy, halutaan ratkaisujen pohjaksi mielellään edes joitain objektiivisia perusteita. Ilmainen allergialääkitys voi sisältyä myönteiseen ammattitautipäätökseen, ja tutkimuskulut korvataan, jos tutkimus on käynnistynyt ja edennyt asianmukaisesti ja vakuutusyhtiöltä on jo potilasta erikoissairaanhoitoon lähetettäessä pyydetty ja saatu maksusitoumus. Niin paljon ei siis myönteisestäkään ammattitautipäätöksestä ole vakuutetulle aineellista hyötyä, että potilaat hakeutuisivat tutkimuksiin korvauksia tavoitellakseen. Sen sijaan vähäinen ei ole myönteisen lausunnon ja päätöksen ei-aineellinen, lähinnä periaatteellinen merkitys epämääräisen sairastelunsa takia usein henkisesti hyvin uupuneille potilaille. Lopuksi Sisäilmaongelmia on selvitelty eri tahoilla yli kaksi vuosikymmentä, ja työ jatkuu. Vaikka rakennustekniikan alalla on tehty arvokasta tutkimustyötä ja annettu perusteellisia ohjeita ja määräyksiä, kosteus- ja homevaurioita esiintyy myös uusissa, tällä vuosituhannella rakennetuissa ja remontoiduissa tiloissa. Rakennusten homeongelmien lieveilmiö on rakennusten käyttäjien oireilu, joka aiheuttaa huomattavat kustannukset sairasteluna, työstä poissaoloina sekä henkilöiden ja rakennusten tutkimuskuluina homesairauksia selvitettäessä. Suhtautuminen sisäilmaoireiluun on muuttunut vuosien kuluessa selvästi aikaisempaa asiallisemmaksi ja Majvik II suositus homesairauksien tutkimisesta on selkiyttänyt menettelytapoja. Homesairauksien diagnostiikka on vai keaa vajavaisten tutkimusmenetelmien vuoksi. Altistumisen ja oireilun syysuhde pystytään työperäisessä nenäoireilussa ani harvoin osoittamaan. Näistäkin tapauksista vakuutusyhtiöt ovat tähän asti hyväksyneet ammattitaudeiksi ne, joissa on voitu osoittaa herkistymiseen liittyvä sairaus altistuskokeella, käytännössä siis vain varastopunkkiallergiasta johtuvat nuhat. Yksittäisiä Majvik II suosituksen mukaisia myönteisiä ammattitautipäätöksiä mikrobeille herkistymisen perusteella on kuitenkin viime aikoina myös tehty. Laajaksi paisuneessa ja seurausvaikutustensa kautta terveydenhuollon resursseja kohtuuttomasti kuormittavassa rakennusten homeongelmassa on välttämätöntä edelleen käydä tiukasti käsiksi perussyihin, jotta home sairauksista tulevina vuosina ja vuosikymmeninä päästäisiin eroon. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti huhtikuussa 2008 työryhmän selvittämään julkisten tilojen kosteus- ja homeongelmia. Suurin toivein odotettu raportti (2009) on vastikään julkaistu. PIRKKO RUOPPI, dosentti, apulaisylilääkäri KYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 1777, Kuopio 988 P. Ruoppi
7 Kirjallisuutta Agha M, Gnanasakthy A. A cluster analysis of the effects of storage mites as allergens in relation to certain occupations and living conditions. Clin Allergy 1981;11: Airaksinen L, Tuomi T, Vanhanen M, Voutilainen R, Toskala E. Use of nasal provocation test in the diagnostics of occupational rhinitis. Rhinology 2007;45:40 6. Karvala K, Nordman H, Luukkonen R, ym. Occupational rhinitis in damp and moldy workplaces. Am J Rhinol 2008;22: Kilpeläinen M, Terho EO, Helenius H, Koskenvuo M. Home dampness, current allergic diseases, and respiratory infections among young adults. Thorax 2001;56: Koistinen T, Ruoppi P, Putus T, Pennanen S, Harju A, Nuutinen J. Occupational sensitization to storage mites in the personnel of water-damaged grocery store. Int Arch Occup Environ Health 2006;79: Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen-Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Ohjeita ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, C9/ Nevalainen A, Partanen P, Jääskeläinen E, ym. Prevalence of moisture problems in Finnish houses. Indoor Air 1998;Suppl 4:45 9. Nevalainen A, Husman T, Hirvonen MR. Hankala, haitallinen home. Duodecim 2004;120: Nordman H, Uitti J, Toskala-Hannikainen E, Kari O, Piipari R. Kosteusvaurio mikrobien aiheuttamien sairauksien tutkiminen. Suom Lääkäril 2007;62: Palomäki E, Pirinen J, Nevalainen A. Rakennuksen kosteus- ja homevauriot syiden selvittäminen ja korjaustoimenpiteet. Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden terveyshaitat. Majvik II suositus ja sitä täydentävät artikkelit. Suom Lääkäril 2007, eripainos Pennanen S, Mussalo-Rauhamaa H, Harju A, ym. Exposure to mites, sensitisation and allergy to mites in moisture damaged buildings. Indoor and Built Environment 2007;16: Platts-Mills TAE, De Weck AL, Aalberse RC, ym. Dust mite allergens and asthma a worldwide problem. J Allergy Clin Immunol 1989;83: Purokivi MK, Hirvonen MR, Randell JT, ym. Changes in pro-inflammatory cytokines in association with exposure to moisturedamaged building microbes. Eur Respir J 2001;18: Reijula K. Sairaaloiden kunto ja ilmanvaihto. Selvityshenkilön raportti. Sosiaalija terveysministeriön työryhmämuistioita 2005:3. Sosiaali- ja terveysministeriö. Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Sosiaali- ja terveysministeriö. Kosteusvauriot työpaikoilla. Kosteusvauriotyöryhmän muisto. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. selvityksia-sarja Uitti J, Putus T, Lappalainen S, Palomäki E, Reijula K. Kosteus- ja homevauriot työpaikoilla ja kodeissa Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa. Suom Lääkäril 2007;62: Wraith DG, Cunnington AM, Seymour WM. The role and allergenic importance of storage mites in house dust and other environments. Clin Allergy 1979;9: Sidonnaisuudet PIRKKO RUOPPI: Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa (MSD, Schering-Plough, UCB). Ulkomaan kongressimatkoja lääkealan yritysten rahoittamana (Schering-Plough, UCB). Summary Mold problem in the work environment an otorhinolaryngologist s view A proportion of persons exposed to microbial growth and associated impurities of the air exhibit symptoms in buildings with moisture damage. Typical symptoms include irritation of the eyes, skin and respiratory passages such as rhinitis, voice problems, mucus production and dyspnea. Joint and muscle pain, headache, fatigue and low-grade fever are also common. In the case of rhinitis, investigational methods exist only for symptoms induced by allergy. If the respiratory symptoms are suspected to be caused by moisture damage, constructional technical investigations must be immediately commenced. The symptoms usually disappear upon reparation of the damage and ending of the exposure. 989 Homeongelma työpaikalla korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin näkökulma
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotMitä sisäilmaoireet ovat?
Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi
LisätiedotTiina Tuomela LKT, lastentautien erikoislääkäri
Tiina Tuomela LKT, lastentautien erikoislääkäri 24.3.2017 -- Tunkkaisuus ja epämiellyttävät hajut. -- Liian alhainen tai korkea lämpötila (21-22C). Veto. -- Kuiva ilma (lämmityskaudella 25-45%). -- Ilman
LisätiedotIlmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat
Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,
LisätiedotSISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET
SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET Hannele Oikarinen työterveyslääkäri, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 20.3.2017 Todettujen sisäilmaongelmien terveyshaitat Pölyisyys Allergiaoireet,
LisätiedotSisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS
Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS 1 Ei osakkeita Sidonnaisuudet: Yksittäisiä luentopalkkioita:
LisätiedotKosteus- homevauriopotilas. Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan
Kosteus- homevauriopotilas Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 27.1.2016 Perustuu
LisätiedotHoitoalan työsuojeluvaltuutettujen kokemuksia sisäilmaongelmien hallinnasta. Tuula Putus Turun yliopisto
Hoitoalan työsuojeluvaltuutettujen kokemuksia sisäilmaongelmien hallinnasta Tuula Putus Turun yliopisto tuula.putus@utu.fi Mistä on kysymys? TEHY:n ja Turun yliopiston välillä tutkimusyhteistyösopimus
LisätiedotKun koulun sisäilma sairastuttaa
Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/
LisätiedotSisäilmaongelmat ja kosteusvauriot - rakennuksen omistajan vastuu
Asianajajapäivät, Helsinki 10.1.2014 Sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot - rakennuksen omistajan vastuu Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto Sisäilmaongelmien aiheuttajia
LisätiedotAstmaatikko kosteusvauriotiloissa. Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL
Astmaatikko kosteusvauriotiloissa Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL Esityksen sisältö Epidemiologiaa Ammattiastma Työssä paheneva astma IOM 2004: Astman kehittyminen
LisätiedotTyöterveyshuolto sisäilmaongelmien. Kari Reijula, professori Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto
Työterveyshuolto sisäilmaongelmien ratkaisijana Kari Reijula, professori Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto Sisäilmaongelmat ja työterveyshuolto "Sisäilma", "sisäilmasto" ja "sisäympäristö" Toimistotyöpaikat,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan
LisätiedotKosteus- ja homeongelmat Suomessa
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012 Kari Reijula, Guy Ahonen, Harri Alenius, Rauno Holopainen, Sanna Lappalainen, Eero Palomäki, Marjut Reiman 9.6.2014
LisätiedotTANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA
TANJA EKLÖF, GERD ADOLFSSON, ELIISA ROINE 30.11.2017 KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJE SISÄILMAASIOISSA KUN PERHE TAI OPPILAS OTTAA YHTEYTTÄ TERVEYDENHOITAJAAN SISÄILMAOIRE-EPÄILYN VUOKSI Kuuntele, ota
LisätiedotSISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta
SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET
LisätiedotSisäilmaongelman vakavuuden arviointi
Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja
LisätiedotTuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu
Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Hajut, oireet ja muut aistinvaraiset havainnot lähtökohtana sisäilmaongelmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisemisessä Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-
LisätiedotKirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija
Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,
LisätiedotHomevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi
Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa
LisätiedotSisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat
Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisuun osallistuvilla toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys siitä, että vaurioituneet rakenteet on korjattava, koska homeongelmasta voi
LisätiedotSairaaloiden hoitohenkilökunnan allergiasairauksien yleisyys ja liittyminen sisäilma-altisteisiin
Sairaaloiden hoitohenkilökunnan allergiasairauksien yleisyys ja liittyminen sisäilma-altisteisiin Tuula Putus Liisa Vilén Turun yliopisto tuula.putus@utu.fi TYKSin U-sairaala Betonin lujuusongelmia Mitä
LisätiedotNÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon
RAPORTTI ILA 2012-52 Miia Pitkäranta Indoor Quality Service Oy Tiilenpolttajankuja 5 01720 Vantaa TULOSRAPORTTI KOHDE: Päiväkoti Ukko-Pekka, Asematie 3, 01300 Vantaa NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia
LisätiedotNÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon
RAPORTTI ILA2013-1 Thermopolis Oy Merja Järvelä Valtuustontie 2 62100 Lapua TULOSRAPORTTI KOHDE: Knuuttilan päiväkoti, Seinäjoki NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, 2.1.2013
LisätiedotSISÄILMAOIREIDEN TUNNISTAMINEN. Tuula Putus, Turun yliopisto / IndoorAid
SISÄILMAOIREIDEN TUNNISTAMINEN Tuula Putus, Turun yliopisto / IndoorAid Mikä on tavanomaista ja mikä tavanomaisesta poikkeavaa? MÄÄRITELMÄN MUKAAN sisäilmaoireilua on oireilu, joka ilmenee tietyssä rakennuksessa
LisätiedotPITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA
PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo
LisätiedotSISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa
... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa Dos. Anne Hyvärinen Esityksen sisältö SISU-tutkimuksen kuvaus Alustavia tutkimustuloksia oireista Lyhyesti
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin
LisätiedotASUMISTERVEYSLIITTO ASTE Ry
ASUMISTERVEYSLIITTO ASTE Ry Kaivokatu 5-7 18100 Heinola Puh. (03) 877 540 Fax. ( 03) 877 5450 Hannele Rämö 044 551 8542 ASUNNON HOME- JA KOSTEUSVAURIOT JA NIISTÄ SELVIÄMINEN Asuntokauppa on tavalliselle
LisätiedotLuentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 27.1.2016 Perustuu 25.1.2017 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen www.käypähoito.fi Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa
LisätiedotKoulun ja päiväkodin sisäilmaongelma Monialainen ratkaisu. Ennakkotehtävät Joensuu Jukka-Pekka Kärki
Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma Monialainen ratkaisu Ennakkotehtävät Joensuu 2.12.2014 Jukka-Pekka Kärki Kysymys. Tutkimusten luottavuus Kuinka luotettavia ovat ns. sisäilmatutkimukset, joita tehdään
LisätiedotAjankohtaista asumisterveydestä
Ajankohtaista asumisterveydestä H 3 C CH 3 H 3 C H H H CH 3 CH 2 I Ac H H H Ac Anne Hyvärinen, erikoistutkija, dos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveys, Kuopio Kosteus- ja homevaurioasiat
LisätiedotSisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2017
Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2017 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat
LisätiedotHyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Sisäilmaongelmat Työhyvinvointi 2014 8.5.2014 Helsinki Kari Reijula, professori Teemajohtaja Sisäilmaongelmia työpaikoilla "Kokkolan sairaalan työntekijät vaativat miljoonakorvauksia
LisätiedotSisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina
Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia
LisätiedotKosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,
LisätiedotKaramzin koulu. Sisäilman mikrobit. K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, E s p o o Työnro Ins.
K u l l o o n m ä e n t i e 2 0, 0 2 9 4 0 E s p o o Sisäilman mikrobit 5.4.2017 Työnro 319099.16 Ins. Terttu Rönkä 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 1.1 Tilaaja...3 1.2 Työn sisältö...3 1.3 Kohde ja
LisätiedotJYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015
JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU SISÄILMASTOKYSELYT 2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT ISS Proko Oy Jarmo Minkkinen 06.11.2015 Sisäilmastokyselyt 2015 Käytännön järjestelyt ISS Proko Oy Nettikysely Insinööri Studio Oy Analysointi
LisätiedotSisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella
Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Marja Tereska-Korhonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Ulla Riikonen 11.11.2015
LisätiedotKosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012 SAK:n Työympäristöseminaari ö i i 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos TTL:n tutkijat: Guy Ahonen,
LisätiedotAuran kunnantalon tutkimukset
Auran kunnantalon tutkimukset Jouni Vuohijoki 11.6.2018 Tehdyt tutkimukset Tutkimukset rajattiin ulkoseinien ja kantavien väliseinien alaosiin. Ulkoseinien rakenneavaukset ja mikrobinäytteet Kantavien
LisätiedotKOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA
Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3 / 2010 KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sisällys Ohjeen tarkoitus... 5 Säädösperusta... 5 Kosteus- ja homevaurioiden määrittely ja tunnusmerkit...
LisätiedotBAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely
BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Lähtökohta Suomessa tutkittu alun perin maatalouden
LisätiedotSuomessa keskustelu rakennusten kosteus-
Jussi Lampi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kuopion sosiaali- ja terveyspalvelut Jussi Karjalainen Tays allergiakeskus Jorma Komulainen Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Juha Pekkanen Helsingin yliopisto
LisätiedotSISÄILMAONGELMIEN HAVAITSEMINEN JA TODENTAMINEN
SISÄILMAONGELMIEN HAVAITSEMINEN JA TODENTAMINEN Matti Moilanen Lapin AMK 24.11.2015 Kuva: Tapani Kalsi, LL Aistinvaraiset havainnot - Hajut (home, viemäri, VOC, kreosootti, savu, tupakka ) - Vauriojäljet
LisätiedotSISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN
KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena
LisätiedotKorson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto
LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun
LisätiedotSisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen
Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen SAK:n 22. Työympäristöseminaari 17.10.2015 Kiljava Kari Reijula Työterveyden professori Helsingin yliopisto Sisäilmaongelmia työpaikoilla "Kokkolan
LisätiedotTerveydellisen riskin arvioinnin parantaminen Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriö
Terveydellisen riskin arvioinnin parantaminen Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriö 1 16.4.2018 Vesa Pekkola Terveyshaitta - Terveydensuojelulaki Tämän lain tarkoituksena on
LisätiedotAsumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne
LisätiedotRAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA
RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA Anne Hyvärinen tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Ympäristöterveyden yksikkö 23.3.2018 SIS 2018 Hyvärinem 1 Sisäilmaongelmien ratkaiseminen
LisätiedotTEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)
TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute
LisätiedotAmmattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos
Ammattinuhasta Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Occupational Rhinitis: EAACI classification 2009 EAACI Task Force of Occupational Rhinitis, Moscato et al., Allergy 2008 Ammattinuhasta
LisätiedotSisäilmasairaan potilaan tutkiminen; runkona Majvik2-suositus
1 Sisäilmasairaan potilaan tutkiminen; runkona Majvik2-suositus Tuula Putus työterveyshuollon erikoislääkäri, professori tuula.putus@utu.fi 2 Mikä on Majvik2-suositus? Vuonna 1998 konsensuskokous ja ensimmäinen
LisätiedotLuentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 6.10.2016 Perustuu 27.9.2016 julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste
LisätiedotTarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue
Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella
LisätiedotSISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI
Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan
LisätiedotAnne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy
Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy Olen koulutukseltani luonnontieteiden kandidaatti ja pätevöitynyt työterveyshuollon asiantuntijaksi. Toimenkuvaani kuuluu sisäilma- ja työhygieeniset
LisätiedotMateriaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta
Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon
LisätiedotKartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos
LAUSUNTO SK17005 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Kartanonkosken koulun ja päiväkodin henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos TAUSTA Kartanonkosken koulussa ja päiväkodissa
LisätiedotKOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA -MONIALAINEN RATKAISU. Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA -MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Ulla Ahonen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.12.2014 2.12.2014 1
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208
TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.
LisätiedotBAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla
BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Tausta Kyseessä on osa laajempaa Työsuojelurahaston
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotRakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö
Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja
LisätiedotTyöterveyshuollon tehtävät sisäilmasto-ongelmien selvittelyprosessissa
Työterveyshuollon tehtävät sisäilmasto-ongelmien selvittelyprosessissa Kirsi Karvala Tiimipäällikkö, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin hankalia ratkaista?
LisätiedotKosteusvaurioiden aiheuttamat keuhkojen ammattitaudit - uusi käytäntö ja sen haasteet työterveyshuolloille
Kosteusvaurioiden aiheuttamat keuhkojen ammattitaudit - uusi käytäntö ja sen haasteet työterveyshuolloille 15.5.2009 Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL Esityksen sisältö
LisätiedotSISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy
SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista
LisätiedotIndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017
IndoorAid Tuula Putus Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 - alustava raportti 30.11.2017, lopullinen kirjoitettu 8.12.2017. - kyselyyn vastasi 246 oppilasta. Vastanneista 54 % oli tyttöjä.
LisätiedotKosteusvaurio-oireyhtymä Hengityselinsairauksien syy vai seuraus? Tuomo Kava, P-KKS Keuhkosairauksien ylilääkäri
Kosteusvaurio-oireyhtymä Hengityselinsairauksien syy vai seuraus? Tuomo Kava, P-KKS Keuhkosairauksien ylilääkäri Kärsitkö huonosta sisäilmasta? Mitä haittaa huonosta sisäilmasta on? Lievä: Viihtyvyyshaitta
LisätiedotHyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy
Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö
LisätiedotPeltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos
LAUSUNTO SK17004 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Peltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos TAUSTA Peltolan koulun työntekijöille tehtiin huhtikuussa 2017
LisätiedotKiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli
Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli Rakennusten ylläpito ja sisäilmaongelmien selvittäminen Käyttäjien huomioiminen ja tehtävät sisäilmaongelmien selvitysprosessissa Vesa Pekkola Ylitarkastaja
LisätiedotTERVEYDELLISEN RISKIN ARVIOINNIN PARANTAMINEN
TERVEYDELLISEN RISKIN ARVIOINNIN PARANTAMINEN JARI HONKANEN VASTAAVA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI MEHILÄINEN KUOPIO Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa 17.4.2018 Jari Honkanen TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMENPITEET
LisätiedotVesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE
Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola
LisätiedotKosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus
LisätiedotSeitsemän veljeksen koulu Infotilaisuus oirekyselyn tuloksista
Seitsemän veljeksen koulu Infotilaisuus oirekyselyn tuloksista 9.5.2019 Infotilaisuus 9.5.2019 Tuula Putus, professori, Indoor AidOy Outi Mäkelä, kunnanjohtaja Tiina Hirvonen, sivistysjohtaja Kati Luostarinen,
LisätiedotAsumisterveys - olosuhteet kuntoon
Asumisterveys - olosuhteet kuntoon LVI-päivät Tampere 1 27.10.2017 Etunimi Sukunimi Terveydensuojelulain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen
LisätiedotKiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia
Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen ja Rakentamisen Tietopäivä 2015 2.9.2015 Wallenius Kaisa HS 11.11.13 HS 30.1.15 2 3 Mitä tarkoittaa hyvä
LisätiedotKosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus. Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus
Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus Näyttöön perustuva lääketiede Näyttöön perustuva lääketiede (engl. evidence-based
LisätiedotSisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016
Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat
LisätiedotKasvatusajat mikrobiologisissa asumisterveystutkimuksissa
Kasvatusajat mikrobiologisissa asumisterveystutkimuksissa Anne Hyvärinen, erikoistutkija, dosentti 8.10.2011 1 Näytteet osa kokonaisuutta Näytteenotto ja näytteiden analysointi ovat osa kokonaisuutta,
LisätiedotKuntien toimintatavat ja kipupisteet koulujen sisäilmaongelmien hoitamisessa
Kuntien toimintatavat ja kipupisteet koulujen sisäilmaongelmien hoitamisessa Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 1 Tavoitteena ohjeistuksen kehittäminen koulujen
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotRakennuksen kosteusvaurioista oireileva potilas perusterveydenhuollossa
https://helda.helsinki.fi Rakennuksen kosteusvaurioista oireileva potilas perusterveydenhuollossa Lampi, Jussi 2016 Lampi, J, Lampi, P & Kauppi, P 2016, ' Rakennuksen kosteusvaurioista oireileva potilas
LisätiedotKosteus- ja homevaurioista oireileva potilas
Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 27.1.2016 Perustuu 25.1.2017 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste
LisätiedotKosteus- ja homevaurioista oireileva potilas
Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 27.1.2016 Perustuu 25.1.2017 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste
LisätiedotPihkoon koulu. Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus ISS Proko Oy Peter Mandelin
Pihkoon koulu Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 7.12.2017 ISS Proko Oy Peter Mandelin Tutkitut rakennukset Uusi Koulu Vanha koulu Uusi koulu Vanha koulu 2 Tehdyt tutkimukset: Rakenneavauksia:
LisätiedotTyöterveyslaitoksen sisäilmastokysely
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kemin kaupunki Takajärven koulu Oklaholmankatu 18 94700 Kemi Kyselyn ajankohta: Marras-joulukuu 2013 Tilaaja: Kemin kaupunki Tekninen palvelukeskus Lausunto
LisätiedotSisäilma ja terveys Dosentti Kati Huttunen Ympäristötieteen laitos, Itä-Suomen Yliopisto
Sisäilma ja terveys Dosentti Kati Huttunen Ympäristötieteen laitos, Itä-Suomen Yliopisto Terveellinen ja turvallinen koulu ja päiväkoti, sisäilma ja terveys 9.12.2015 Joensuu Sisäilma ja terveys Sisäilman
LisätiedotMilloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa
Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Tiedossa olevat puutteet rakenteissa, pinnoilla tai LVI-tekniikassa Aistinvaraisesti havaittavat merkit Käyttäjien poikkeava oireilu Tiedossa olevat puutteet Sisäilmaston
LisätiedotRaportti Työnumero:
Vastaanottaja: Sivuja:1/7 Padasjoen kunta / Seppo Rantanen Kellosalmentie 20 17501 Padasjoki Arkistokuva Raportti Työnumero: 051221700404 Kohde: Toimeksianto: Tutkimus pvm: Läsnäolijat: Pappilanmäen koulu
LisätiedotPERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA, LL HANNA TELKKI-NYKÄNEN SISÄILMATYÖRYHMÄ
PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA, LL HANNA TELKKI-NYKÄNEN SISÄILMATYÖRYHMÄ PORVOON KAUPUNKI LUKUINA - Kaupunki perustettu vuonna 1346. - Väkiluku n 50 200. - 64.1% suomenkielisiä, 29,6% ruotsinkielisiä.
LisätiedotSOTUNGIN ALA- JA YLÄKOULUJEN OIREKYSELYN TULOKSET Yleistä kyselyjen käytöstä sisäilmaongelman riskinarvioinnissa
SOTUNGIN ALA- JA YLÄKOULUJEN OIREKYSELYN TULOKSET 3.1.19 Yleistä kyselyjen käytöstä sisäilmaongelman riskinarvioinnissa Sisäilmakysely on vakiintuneessa käytössä oleva yleinen koetun haitan ja koetun terveydentilan
LisätiedotKaupungintalon käyttöön liittyvä lausunto
LIITTYVÄ LAUSUNTO 9.4.2015 Kaupungintalon käyttöön liittyvä lausunto Ylivieskan kaupungintalo Kyöstintie 4 84100 YLIVIESKA Tilaaja: Ylivieskan kaupunki Kyöstintie 4 84100 YLIVIESKA LIITTYVÄ LAUSUNTO 1
LisätiedotPÄIVÄKUMMUN KOULUN OIREKYSELYN TULOKSET
PÄIVÄKUMMUN KOULUN OIREKYSELYN TULOKSET Turun yliopisto 5.4.2019 Yleistä kyselyjen käytöstä sisäilmaongelman riskinarvioinnissa Sisäilmakysely on vakiintuneessa käytössä oleva yleinen koetun haitan ja
Lisätiedot