Kosteusvaurio-oireyhtymä Hengityselinsairauksien syy vai seuraus? Tuomo Kava, P-KKS Keuhkosairauksien ylilääkäri

Transkriptio

1 Kosteusvaurio-oireyhtymä Hengityselinsairauksien syy vai seuraus? Tuomo Kava, P-KKS Keuhkosairauksien ylilääkäri

2 Kärsitkö huonosta sisäilmasta? Mitä haittaa huonosta sisäilmasta on? Lievä: Viihtyvyyshaitta (esim. hajuhaitta) Keskivaikea: Elämänlaadun heikkeneminen (esiintyy jo erilaisia oireita) Vaikea: Aiheuttaa varsinaisia terveyshaittoja Ongelma Huonon sisäilman yhteyden osoittaminen sen aiheuttamiin haittoihin on vaikeata Luennon 1. teema 2

3 Huonon sisäilman merkitys Koettu altistuminen epäpuhtauksille Häiritsevä sisäilma Psykologinen haitta Oireet Lisääntynyt sairastumisriski Kliinisesti havaittavat sairaudet

4

5 Sisäilma- ja homeongelmat ovat tämän ajan ikävä muoti-ilmiö. Lähes jokainen tuntee tai tietää henkilön, joka saa kummallisia oireita joissakin rakennuksissa. Kouluja, päiväkoteja ja virastoja remontoidaan ja joskus puretaankin, koska sisäilmaongelmia ei saada aina korjattua. Erikoista ilmiössä on se, että asiantuntijatkin ovat syistä ja seurauksista monta mieltä. Suomalaisten huippututkijoiden yhteinen Toxtest-hanke päättyi vähintäänkin epäonnistuneesti tutkijoiden eripuraisuuden takia. Toxtest-hankkeessa yritettiin kehittää luotettavaa menetelmää mittaamaan sisäilmamyrkkyjen ja oireiden yhteyttä kosteusvauriorakennuksissa. Maaliskuu

6 STM Tiedote 115/

7 Sairastunko vakavasti? Huolen tai pelon aihe Oirelähtöisesti Johtuvatko (uudet) oireeni sisäilmasta? Havaintolähtöisesti Luennon 2. teema Aiheuttaako havaittu (kosteus) vaurio terveydelleni haittaa? 7

8 Sairastunko vakavasti? Toinen huolenaihe: altistuminen huonolle sisäilmalle jatkuu Asunnossa Asunnon vaihto ei onnistu, ei ainakaan heti Asunnon korjaus viivästyy Oireet jatkuvat korjaustoimenpiteistä huolimatta Työpaikalla Työympäristön vaihto tai korjaus ei onnistu tai ei auta 8

9 Sisäilman laatu Erittäin monen tekijän summa Veto Lämpötila Ilmankosteus Kosteusvauriot siis yksi tekijä monien joukossa Haju Puhtaus (huonepöly, siivouksen vaikutus) Tunnetut allergeenit, mikrobit, kemikaalit jne 9

10 Sisäilman pilaajia Rakennusmateriaalien kaasumaiset ja hiukkasmaiset päästöt Kosteusvauriot ja niiden aiheuttama rakenteiden mikrobikasvu, home- ja laho-ongelmat Puutteellisen ilmanvaihdon ja huonon hygienian tuomat epäpuhtaudet Ihminen ja ihmisen toiminta (tupakointi) Maaperän radon

11 Huonon sisäilman seurauksia Ärsytysvaikutus Toksinen eli myrkkyvaikutus Infektiot eli toistuvat tulehdustaudit Allergisoiva eli herkistävä vaikutus Muu immunologinen vaikutus Lisääntynyt syöpäriski

12 Historiaa Formaliini ja lastulevyseinät 1970-luvulla Lastulevy oli yleinen sisäpinnoite Uusissa rakennuksissa pistävä haju Johtui mm. formaliinista (formaldehydi) Aiheutti ärsytysoireita, jotka yleensä vähenivät formaliinin vähitellen haihduttua sisäilman formaliinipitoisuuksien alenemisen myötä 12

13 Historiaa Formaliini - eräs sisäilmaongelma edelleen? Formaldehydiä saattaa vapautua ilmaan myös laminaateista, parketeista ja paneeleista, jos näiden liimaukseen on käytetty formaldehydipitoista liimaa. Formaldehydilähteitä saattavat olla myös eräät tekstiilit. Päästöt sisäilmaan edelleen mahdollisia Tupakointi ja kodin kemikaalit voivat myös lisätä formaldehydipitoisuutta 13

14 Formaldehydi Pienimolekyylisin aldehydi Formaldehydi on hengitysteitä ja limakalvoja voimakkaasti ärsyttävä yhdiste, jolla on myös herkistäviä ominaisuuksia. Terveydenhuollossa formaldehydille voidaan altistua mm. patologian laboratorioissa. Formaldehydille altistuneilla on kuvattu ammattitauteina astmaa ja allergista kosketusihottumaa. Formaldehydiä on pieniä määriä lähes kaikkialla, ja työperäisesti sille voi altistua usealla eri alalla. Näitä aloja ovat esim. fenoli- ja ureahartsien sekä puutuotteiden valmistus, kuten vaneriteollisuus. Formaldehydille voidaan altistua myös maalaus- ja valimotyössä, tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistuksessa ja viimeistelyssä sekä turkisnahan käsittelyssä. Antimikrobisten ominaisuuksien vuoksi formaldehydiä käytetään leikkuunesteissä ja kosmeettisissa aineissa. 14

15 Historiaa Sairas rakennus oireyhtymä (Sick building syndrome, SBS) Tuli esille 1970-luvun lopulla eri puolilla maailmaa erityisesti uusien toimistorakennuksien, koulujen, hotellien ja päiväkotien yhteydessä Ihmiset yhdistivät oireensa tietyssä rakennuksessa oleskeluun. Oireita ilmeni lähinnä suurissa rakennuksissa, joissa oli täysin koneellinen ilmanvaihto. Tärkeimmät oireet olivat flunssantapaiset tuntemukset, väsymys, päänsärky ja viihtymättömyys. 15

16 Historiasta nykyisyyteen Kosteusvaurio-oireyhtymä; tarkoitetaan oikeastaan samaa kuin SBS, mutta aiheuttajaksi epäillään nimenomaan kosteusvaurioiden seurauksia Oireet luonteeltaan yleisoireita kuten silmien, nenän ja kurkun ärsytysoireet, ihon ja limakalvojen kuivuus, väsymys, päänsärky, ylähengitystieinfektiot, yskä, kuorsaus hengityksen vinkuminen, pahoinvointi, huimaus, lämpöily, lihassäryt, nivelkivut jne. 16

17 Kosteusvauriooireyhtymä: epämääräinen termi! Pitäisi puhua täsmällisemmin, rakennukseen liityvistä sairauksista, jos selkeä syy-yhteys todetaan Esim. Kosteusvaurion aiheuttama (home) astma, styreenin aiheuttama silmätulehdus, riittämättömästä ilmanvaihdosta johtuva päänsärky 17

18 Hometalotaudin kliininen kuva Allergiat (< 10 % altistuneista) silmän sidekalvotulehdus nuha ja astma homepölykeuhko ekseema ja nokkosrokko Infektiot poskiontelotulehdukset keuhkoputkitulehdus ja keuhkokuume korvatulehdukset Reijula 1996

19 Psykosiaaliset tekijät - Hyvän sisäilmaston määritelmä Yleinen käsitys alueen terveellisyydestä Yleinen tyytyväisyys Johtaminen Työilmapiiri Tiedottaminen 19

20 Miten tutkitaan? Sisäilma- ja oirekyselyt Käyttäjäkyselyt Örebro- ja muut oirekyselyt Saadaan ryhmätason tietoa (vähintään 10 henkilöä) Kysellään: havaintoja mahdollisista vaurioista mahdollisia oireita kyselyä ei saa rajoittaa vain niihin, jotka valittavat oireita 20

21 Kosteusvaurio? - Tutkimukset? Rakennustekniset tutkimukset omatoiminen katselu sisäilmamittaukset pintanäytteet rakenteiden purku tarvittaessa Henkilöiden tutkimukset oirekyselyt; oireiden yhteys työ- /asuinympäristöön lääkärintarkastus jatkotutkimukset tarvittaessa

22 Jatkotutkimukset? Tarpeettomia, jos... rakennuksessa todettu selvä vesivaurio silmämääräisesti, tai näytteiden avulla rakennuksen korjaustoimet käynnistetty oireilu alkaa lievittyä Harkittava, jos rakennuksen tarkastuksessa epävarma tulos rakennuksen korjaustoimia ei käynnistetä oireilu jatkuu/pahenee korjaustoimista huolimatta

23 Jatkotutkimukset Yleistutkimukset perusverikokeet röntgentutkimukset yleistarkastus Erikoistutkimukset keuhkojen toimintakokeet allergiatutkimukset ihotestit verikokeet altistuskokeet

24 Tutkimustulokset? Yleisoireita, mutta ei sairautta ongelmallinen tilanne monet tekijät voivat aiheuttaa samoja oireita oireiden yhteys rakennukseen vaikeasti tod(ist)ettavissa väärin kohdelluksi kokemisen tunne helposti seurauksena Tulokset viittaavat sairauteen allergiatauti allerginen nuha allerginen (ulkosyntyinen) astma allerginen alveoliitti (homepölykeuhko) muu tauti yhteys rakennukseen vaikeasti tod(ist)ettavissa

25 Hengitystieallergiat Välitön yliherkkyys eli atopia Immunoglobuliini E eli IgE-välitteinen reaktio allerginen nuha ja/tai astma ihotesti, veren IgE-vasta-ainetaso(RAST) tai altistuskokeen tulos positiviinen Allerginen alveoliitti eli homepölykeuhko keuhkorakkuloiden tulehdus immunokompleksivälitteinen reaktio IgG- vasta-ainetaso koholla IgG- vasta-aineiden löytyminen osoittaa altistumista, ei sairautta

26 Astma Oireet limannousu, yskä, hengityksen vinkuna, hengenahdistus oireita aluksi mahdollisesti vain ajoittain Mekanismit hengitysteiden limakalvotulehdus keuhkoputkien vaihteleva supistuminen Hoito tulehdusta rauhoittava lääkitys keuhkoputkia laajentava lääkitys ärsykkeiden välttäminen (suojaimet)

27 Homepölykeuhko Akuutti muoto - muistuttaa äkillistä hengitystietulehdusta - paranee yleensä altistuksen loputtua Krooninen muoto - kehittyy vähitellen, vaikeampi todeta - näkyy keuhkojen röntgenkuvassa Ennaltaehkäisy tärkeätä - henkilökohtaiset suojaimet - kosteusvaurion estäminen / korjaaminen

28 Orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS) Liittyy tavallisesti viljan käsittelyyn - viljakuume - samankaltaisia oireita kuin homepölykeuhkossa - taudin mekanismi tuntematon, samoin aiheuttaja (endotoksiinit?) - viljelijöillä ja sienimöiden työntekijöillä tavallinen - edellyttää äkillistä ja voimakasta altistumista biologiselle pölylle - keuhkojen röntgenkuva ja toimintakokeet normaalit - ei aiheuta yleensä pysyviä vaurioita

29 Astma: Käsitteitä Kun astma vaikeutuu työssä Kun työ ja siihen liittyvät altisteet ovat todennäköisesti astman pääasiallinen aiheuttaja -korvataan ammattitautina 90 % 10 % Tämä yleensä kyseessä -Ei korvata ammattitautina Duodecim 2011

30 Herkistymisen pohjalta syntynyt ammattiastma Perusedellytykset Potilas altistuu työssään astmaa aiheuttavalle tekijälle Taudinkuva on tyypillinen ja astma on osoitettu Ajallinen yhteys työhön Astmaoireet ovat alkaneet kyseisessä työssä ja oireet helpottuvat vapaajaksojen aikana Työn ja astman välillä on osoitettava syy-yhteys IgE-välitteinen herkistyminen ja tyypillinen PEFtyöpaikkaseurannan tulos Tarvittaessa hengitysteiden spesifinen altistuskoe

31 Yliherkkyysastma Kasvi- ja eläinperäiset proteiinipölyt Eläinten epiteeli Eksoottiset puupölyt Luonnonkumi (lateksi) Entsyymit ja jauhot IgE-välitteinen Voidaan osoittaa ihopistokokein ja veren IgE-vastaainemäärityksin

32 Kosteusvauriomikrobiastma Pitkään jatkunut altistuminen ärsyttävälle tai toksiselle tekijälle todennäköisin syy Vain pieni osa liittyy IgE-välitteiseen herkistymiseen Kosteusvauriomikrobit ovat olleet 2000-luvulla yleisimpiä ammattiastman aiheuttajia Suomessa

33

34 Tavallisimmat aiheuttajat

35 Diagnostiikka Ammattitaudin toteamisen ehdot Sairaus on pääosin työssä ilmenevän biologisen, kemiallisen tai fysikaalisen tekijän aiheuttama Henkilö on altistuessaan ollut työsuhteessa tai toiminut viljelijänä tai itsenäisenä yrittäjänä ja hankkinut vapaaehtoisen ammattitaudin kattavan vakuutuksen.

36 Diagnostiikka Kaksiportainen diagnostiikka Kyseisen altisteen tiedetään yleisesti voivan aiheuttaa tällaisen sairauden Tutkittavan henkilön sairaus todennäköisesti johtuu tästä altisteesta (Asetuksessa esimerkkiluettelo aiheuttajista ja taudeista)

37 Diagnostiikan palaset Altistumisen arviointi, tiedon kokoaminen Altistumistiedot koostuvat useista osista, saadaan monista lähteistä Käyttöturvallisuustiedotteet (KTT) Lista työssä esiintyvistä aineista ja materiaaleista Työpaikkamittaukset ja biomonitorointi Ilmamittaukset, veri- ja virtsanäytteiden seurannat Kosteusvauriomikrobeille altistumisen osoittamiseksi tarvitaan rakennus- ja ilmanvaihtotekniset selvitykset, ilma- ja materiaalinäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Työterveyshuollon suunnattu työpaikkakäynti Tarvittaessa, jos riittäviä altistumistietoja ei ole tai työpaikalla ei ole tehty työpaikkaselvitystä Muut tiedonlähteet Työterveyshuolto keuhkolääkärille, työsuojeluhenkilöstö, potilaan esimies, tapausselostukset ja muu kirjallisuus

38 Altistumisen selvittely Tehtävä monia kysymyksi ä Vie aikaa!

39 Potilaan tutkiminen Aluksi tavanomainen diagnostiikka Allerginen nuha? Allerginen astma? Tämän jälkeen ryhdytään tutkimaan Onko kyseessä työperäinen sairaus Edelliset voivat tapahtua rinnakkain, yhtä aikaa Esimerkiksi astmassa PEF-työpaikkaseuranta aloitettava usein jo diagnostiikan alkuvaiheessa, ennen hoitavan lääkityksen aloittamista

40 Työpaikkaseuranta ammattiastman perustutkimus Syy-yhteyden osoittaminen voi perustua lähinnä PEFtyöpaikkaseurantaan Kosteusvaurioastmassa Tunnettu altiste (lehmän epiteeli?) ja todettavissa IgE-välitteinen herkistyminen Antaa viitteet jatkotutkimusten tarpeeseen Spesifinen hengitysteiden altistuskoe, esim. leipomotyöntekijällä

41 Työpaikkaseurannan toteuttaminen Mahdollisimman varhain Voidaan aloittaa heti, kun astmadiagnostiikkaa aloitetaan Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Hyvä henkilökohtainen ohjaus ja motivointi oleellista Tarkistuskäynti muutaman päivän kuluttua, jos mahdollista Kesto 3-4 viikkoa Mittaukset 2 tunnin välein hereillä ollessa työ- ja vapaapäivinä, lisäksi oireiden yhteydessä Vähintään 3 työjaksoa ( 3 pv) ja 3 vapaajaksoa ( 2 pv) Yhtä monta puhallusta työ- ja vapaapäivinä, vapaapäivien aamupuhallukset samaan aikaan kuin työpäivinä

42 Työpaikkaseurannan tulkinta Graafinen tulostus Käytetään soveltuvaa ohjelmaa Esim. Vesa Vilkan tulostusohjelma, johon arvot syötetään manuaalisesti Työpäivän ensimmäinen arvo työssä puhallettu 1. mittaus, aamuarvo lasketaan edelliseen päivään Ammattiastmaan sopivat löydökset: Työpäivinä suurempi vuorokausivaihtelu kuin vapaapäivinä Työviikon aikana tasaisesti laskeva PEF ja arvojen paraneminen vapaapäivinä Toistuva PEF arvojen lasku tietyn työpaikan altisteen yhteydessä Matalampi keskimääräinen PEF työpäivinä vapaapäiviin verrattuna

43 Esimerkki 1 PEF - vuorokausivaihtelu suurempaa työ- kuin vapaapäivinä

44 Esimerkki 2 PEF -taso laskee tasaisesti työjakson aikana ja nousee vapaapäivinä (vaikka vrk-vaihtelu ei lisäänny selvästi)