HELSINGIN UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA MUUTEN HUOMIONARVOISET PUTKILOKASVIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA MUUTEN HUOMIONARVOISET PUTKILOKASVIT"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Arto Kurtto Arto Kurtto Päivitetty osin ja HELSINGIN UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA MUUTEN HUOMIONARVOISET PUTKILOKASVIT Valtakunnallinen, alueellinen ja kunnallinen tarkastelu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) arviointiperusteiden mukaan A. TARKASTELTU LAJISTO Käsitettä laji käytetään koko tässä selvityksessä yksinkertaisuuden vuoksi kattamaan myös lajitasoa alemmat yksiköt (alalajit ja muunnokset). Tarkasteltavaa lajistoa rajattiin etukäteen siten, että arviointiin otettiin mukaan kaikki luontaisella levinneisyysalueellaan elävät luonnonvaraiset populaatiot eli käytännössä alkuperäiskasvit ja muinaistulokkaat pois lukien ihmisen voimakkaasti muokkaamien maiden kuten peltojen ja nuorten joutomaiden lajit. Luontaisiin kasvupaikkoihin luettiin mukaan ihmisen osittain muovaamat ja ylläpitämät niin sanotut perinnebiotoopit (esim. laidunkedot) ja niitä vastaavat ympäristöt (mm. linnoituskedot). Varsinaisen arvioinnin ulkopuolelle on jätetty viljelykarkulaiset, uustulokkaat sekä muinaistulokkaista etupäässä muokatuilla mailla elävät kasvit (lähinnä viljelymaarikkaruohoja). Arvioimatta jätettiin myös useita lajiryhmiä, jotka historiansa ja elinympäristöjensä puolesta kuuluisivat ainakin osittain mukaan. Näitä ovat apomiktiset voikukat (Taraxacum), ukonkeltanot (Hieracium), harakankeltanot (Pilosella) ja pääosa kevätleinikeistä (Ranunculus auricomus s. lato; kuitenkin lehtoleinikit ovat ryhmänä mukana) sekä itsenäisesti esiintyvät risteymät, joita aiemmissa valtakunnallisissa ja alueellisissa tarkasteluissa on ollut mukana. Rajanveto-ongelmia on esimerkiksi suhtautumisessa alkuperäiskasvien tulokaspopulaatioihin (esiintymiä laskettaessa on pyritty ottamaan huomioon vain alkuperäisesiintymät; asiasta on usein mainittu lajikohtaisissa perusteluissa liitteessä 1). Edellä todettujen rajausten mukaisesti ja toisinaan uskottavien tietojen puuttumisen vuoksi Helsinkiin rajoittuvasta tarkastelusta jätettiin pois (eli luokkaan NE) mm. seuraavat lajit: Valtakunnallisesti uhanalaiset ((R) = myös rauhoitettu lukuun ottamatta viljelyperäisiä yms. esiintymiä; ks. myös muut rauhoitetut lajit edempänä) Idänkurho, Carlina biebersteinii (R) (Helsingissä satunnainen viljelykarkulainen) Isokrassi, Lepidium latifolium (R) (Helsingissä viljelykarkulainen) Kangasvuokko, Anemone vernalis (R) (Helsingistä ei varmoja tietoja) Ketoraunikki, Gypsophila muralis (lienee Helsingissä pelkkä viljelykarkulainen tai ainakaan mahdolliset muinaistulokaskannat eivät ole enää eroteltavissa) Ketunsara, Carex vulpina (R) (Helsingissä vakiintunut uustulokas) Laukkaneilikka, Armeria maritima (R) (Helsingistä ei uskottavia tietoja alkuperäis- tai muinaistulokasesiintymistä) Lehtotakiainen, Arctium nemorosum (Helsingissä satunnaistulokas) Lehtoängelmä, Thalictrum aquilegiifolium (R) (Helsingissä vakiintunut viljelykarkulainen) Lettorikko, Saxifraga hirculus (R) (Helsingistä ei uskottavia tietoja) Liuskakurjenpolvi, Geranium dissectum (Helsingissä satunnaistulokas) Lähdesara, Carex paniculata (R) (Helsingissä satunnaistulokas)

2 2 Metsälitukka, Cardamine flexuosa (R) (Helsingissä vakiintunut uustulokas) Metsänemä, Epipogium aphyllum (R) (Helsingistä ei uskottavia tietoja) Pikkukilokki, Suaeda maritima (Helsingissä satunnaistulokas) Rantalitukka, Cardamine parviflora (R) (Helsingissä vakiintunut uustulokas) Sinikuusama, Lonicera caerulea (R) (Helsingissä vakiintunut viljelykarkulainen) Suolapunka, Samolus valerandi (R) (Helsingistä ei uskottavia tietoja) Taponlehti, Asarum europaeum (R) (Helsingissä satunnainen viljelykarkulainen) Tataarikohokki, Silene tatarica (Helsingissä satunnaistulokas) Tummahorsma, Epilobium obscurum (R) (Helsingissä satunnaistulokas) Tylppäliuskaorapihlaja, Crataegus monogyna (Helsingissä viljelykarkulainen) Valkopärskäjuuri, Veratrum album (R) (Helsingissä satunnainen viljelykarkulainen) Vuorijalava, Ulmus glabra (R) (lienee Helsingissä pelkkä viljelykarkulainen tai ainakaan mahdolliset alkuperäiskannat eivät ole enää eroteltavissa) Valtakunnallisesti silmälläpidettävät Helpitähkiö, Phleum phleoides (Helsingissä viljelykarkulainen) Kelta-apila, Trifolium aureum (Helsingissä uustulokas; aiemmissakaan tiedoissa ei ole viitteitä muinaistulokkuuteen) Mäkiapila, Trifolium montanum (Helsingissä satunnaistulokas) Ruotsinpihlaja, Sorbus intermedia (Helsingissä viljelykarkulainen) Vankkasara, Carex riparia (Helsingissä uustulokas; yksi aiempi tieto ei ole täysin uskottava) Vienansara, Carex atherodes (Helsingissä uustulokas) Alueellisesti uhanalaiset Mäkileinikki, Ranunculus bulbosus (Helsingissä satunnaistulokas) Niittyräpelö, Briza media (Helsingissä satunnaistulokas) Pehmytkurjenpolvi, Geranium molle (Helsingissä satunnaistulokas) Pussikämmekkä, Coeloglossum viride (Helsingistä ei uskottavia tietoja) Vahasara, Carex flacca (Helsingissä satunnaistulokas) Rauhoitetut (muut kuin edellä uhanalaisissa niin merkityt) Kevätesikko, Primula veris (Helsingissä viljelykarkulainen) Koirankieli, Cunoglossum officinale (Helsingissä ei vanhoja kantoja) Konnantatar, Bistorta officinalis (Helsingissä viljelykarkulainen) Mätäsrikko, Saxifraga cespitosa (Helsingissä viljelykarkulainen) Nuokkukarhiainen, Carduus nutans (Helsingissä satunnaistulokas) Tyrni, Hippophaë rhamnoides (Helsingissä viljelykarkulainen) Vain ryhmässä k -ryhmässä (ks. luku C3) arvioitiin esimerkiksi seuraavat lajit: Valtakunnallisesti uhanalainen Keltakynsimö, Draba nemorosa (Helsingissä vakiintunut uustulokas; ilmeisesti hävinneetkin esiintymät olivat uustulokaskantoja) Valtakunnallisesti silmälläpidettävät Rohtorasti, Anchusa officinalis (myös RT) (Helsingissä vakiintunut uustulokas) B. KÄYTETYT LUOKAT Seuraavia valtakunnallisen tarkastelun luokkia (ks. myös Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen

3 3 ympäristökeskus, Helsinki.) on käytetty sellaisinaan myös Helsingin kunnallisessa tarkastelussa (siinä myös käytetyistä kulttuurikasvien k -luokista ks. luku C3). Alueellisessa tarkastelussa ovat käytössä vain luokat ja RT (ks. luku C2). Arvioimatta jätetyt, NE (Not Evaluated) Laji luetaan arvioimatta jätettyjen luokkaan, jos sitä ei ole tarkasteltu kriteerien mukaisesti. Arvioimatta jätettyihin on sijoitettu lajit, jotka on eri syistä rajattu arvioinnin ulkopuolelle. Tällaisia ovat mm. ihmisen mukana tarkastelualueelle levinneet uustulokkaat ja satunnaistulokkaat sekä lajit, jotka elävät vain ihmisen rakentamissa elinympäristöissä. Arvioimatta jätetyiksi on myös luokiteltu suurempia lajiryhmiä, joiden arvioimiseen ei ole mahdollisuuksia (mm. voikukat ja keltanot). Puutteellisesti tunnetut, DD (Data Deficient) Laji on puutteellisesti tunnettu silloin, kun tiedot sen runsaudesta, levinneisyydestä tai populaation tilasta eivät riitä suoraan tai epäsuoraan häviämisriskin arviointiin. Lajin luokitteleminen puutteellisesti tunnettuihin osoittaa lisätiedon tarvetta ja sisältää mahdollisuuden, että tulevat tutkimukset osoittavat lajin kuuluvan uhanalaisiin. Hävinneet, (Regionally Extinct) Laji on hävinnyt, kun sen epäilyksettä viimeinen yksilö on kuollut tai siirtynyt tarkastelualueen ulkopuolelle. Lyhenteellä korostetaan sitä, että laji on hävinnyt vain tarkasteltavalta alueelta, ei välttämättä laajemmilta alueilta. Laji katsotaan hävinneeksi, kun sitä ei ole havaittu riittävän pitkäksi katsotun ajan kuluessa. Riittävän pitkän ajan pituus ja etsintätehokkuuden riittävyys on arvioitu tapauskohtaisesti lajin löydettävyyden ja elintapojen tuntemuksen perusteella. Luonnosta hävinneet, EW (Regionally extinct in the Wild) Laji on luonnosta hävinnyt, kun sen tiedetään tarlasteltavalla alueella säilyneen ainoastaan viljeltynä, vankeudessa tai luontoon palautettuna populaationa tai populaatioina selvästi alkuperäisen levinneisyysalueensa tai elinympäristönsä ulkopuolella. Äärimmäisen uhanalaiset, CR (Critically Endangered) Laji on äärimmäisen uhanalainen, kun siihen kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta minkä tahansa kriteerin (A E) perusteella määriteltynä. Erittäin uhanalaiset, EN (Endangered) Laji on erittäin uhanalainen, jos se ei täytä äärimmäisen uhanalaisten kriteerejä, mutta siihen kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä luonnosta minkä tahansa kriteerin (A E) perusteella määriteltynä. Vaarantuneet, VU (Vulnerable) Laji on vaarantunut, jos se ei täytä äärimmäisen uhanalaisten tai erittäin uhanalaisten kriteerejä, mutta siihen kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta minkä tahansa kriteerin (A E) perusteella määriteltynä. Silmälläpidettävät, NT (Near Threatened) Silmälläpidettäviä ovat lajit, jotka lähes täyttävät vaarantuneiden kriteerit. Kvantitatiivista rajaa ei ole annettu sille, milloin laji on silmälläpidettävä ja milloin elinvoimainen. Kriteerien yhteydessä on kuitenkin esitetty Ruotsissa käytettävät ohjeelliset rajat, joita Suomessakin on pääasiassa noudatettu. Elinvoimaiset, LC (Least Concern) Elinvoimaisia ovat lajit, jotka eivät sijoitu edellä esitettyihin luokkiin. Elinvoimaisiin sijoitetaan hyvin tunnetut lajit, jotka ovat yleisiä tai runsaita tai joiden kanta on niin vakaa, että ne eivät ole uhanalaisia. Elinvoimaisten lajien säilyminen maassamme arvioidaan lähitulevaisuudessa turvatuksi.

4 4 C. TARKASTELUT KOLMESSA ALUEELLISESSA MITTAKAAVASSA C1. Valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Tältä osin tarkastelu perustuu suoraan uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän julkaistuun selvitykseen (Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.). Siinä myös esitellään tarkasti valtakunnallisen arvioinnin kriteerit. Helsingissä kasvavat yhä seuraavat valtakunnallisesti uhanalaiset (luokka sulkeissa) ja silmälläpidettävät (NT) lajit tarkasteluun hyväksyttävinä esiintyminä: Uhanalaiset (10 lajia) Ahokirkiruoho, Gymnadenia conopsea var. conopsea (VU) Keltahierakka, Rumex maritimus (EN) Keltamatara, Galium verum (VU) Kenttäorakko, Ononis arvensis (VU) Ketokatkero, Gentianella campestris (EN) Kynäjalava, Ulmus laevis (VU) Lehtonata, Festuca gigantea (EN) Rantaruttojuuri, Petasites spurius (CR) Saunionoidanlukko, Botrychium matricariifolium (VU) Sääskenvalkku, Malaxis monophyllos (VU) Silmälläpidettävät (11 lajia) Kaljumäntykukka, Monotropa hypopitys ssp. hypophegea Ketoneilikka, Dianthus deltoides Ketonoidanlukko, Botrychium lunaria Lietetatar, Persicaria foliosa Liuskamaltsa, Atriplex calotheca Lännenmaltsa, Atriplex glabriuscula Musta-apila, Trifolium spadiceum Mätäshelmikkä, Melica picta Ojakurjenpolvi, Geranium palustre Ojatädyke, Veronica beccabunga Pikkukihokki, Drosera intermedia Helsingistä ovat hävinneet ainakin tarkasteluun hyväksyttävinä esiintyminä seuraavat valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit (* = kasvaa yhä uustulokasesiintyminä): Uhanalaiset (8 lajia) Hirvenkello, Campanula cervicaria (VU) Isovesirikko, Elatine alsinastrum (VU) Katkeralinnunruoho, Polygala amarella (VU) Meriotakilokki, Salsola kali ssp. kali (EN) Nelilehtivesikuusi, Hippuris tetraphylla (EN) *Peltorusojuuri, Lithospermum arvense (VU) Pohjannoidanlukko, Botrychium boreale (VU) Suikeanoidanlukko, Botrychium lanceolatum (VU)

5 5 Silmälläpidettävät (6 lajia) Ahonoidanlukko, Botrychium multifidum Huhtakurjenpolvi, Geranium bohemicum Ojakaali, Lythrum portula Paunikko, Crassula aquatica Punakämmekkä, Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata Vesihilpi, Catabrosa aquatica C2. Alueellisesti uhanalaiset lajit Tältä osin tarkastelu perustuu alueellisesti uhanalaisten kasvien luetteloon, jota ei vielä (joulukuu 2002) ole julkaistu, mutta johon ei kuitenkaan enää ole odotettavissa muutoksia. Alueellisessa tarkastelussa ei enää käytetä lainkaan luokkaa silmälläpidettävät ja ainoa varsinainen uhanalaisluokka on RT (regionally threatened eli alueellisesti uhanalainen), jonka lisäksi alueelta hävinneet lajit saavat luokan. Uudessa alueellisen uhanalaisuuden tarkastelussa Helsinki kuuluu itäisenä ääripäänä alueeseen 1b, joka kattaa tammivyöhykkeen lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Siksi alueellisesti uhanalaisten kasvilajien lukumäärä on Helsingissä melko pieni (lukuisat muut Helsingissä harvinaiset lajit ovat Lounais-Suomessa yleisiä). On kuitenkin huomattava, että alueella 1b kasvavat valtakunnallisesti uhanalaiset lajitkin oikeastaan pitäisi sisällyttää myös alueellisesti uhanlaisiin lajeihin. Helsingissä kasvavat tarkasteluun hyväksyttävinä esiintyminä seuraavat 20 alueellisesti uhanalaista lajia, jotka eivät ole valtakunnallisesti uhanalaisia: Isohierakka, Rumex hydrolapathum Jokileinikki, Ranunculus lingua Kaljumäntykukka, Monotropa hypopitys ssp. hypophegea Kesämaitiainen, Leontodon hispidus Korpiorvokki, Viola epipsila Kullero, Trollius europaeus Lietetatar, Persicaria foliosa Liuskamaltsa, Atriplex calotheca Lännenmaltsa, Atriplex glabriuscula Merivihvilä, Juncus balticus Musta-apila, Trifolium spadiceum Mätäshelmikkä, Melica picta Ojakurjenpolvi, Geranium palustre Ojatädyke, Veronica beccabunga Pesäjuuri, Neottia nidus-avis Ruskokaisla, Blysmus rufus Savisorsimo, Glyceria notata Suovalkku, Hammarbya paludosa Vesinenätti, Rorippa amphibia Välkevita, Potamogeton lucens Seuraavat alueellisesti uhanalaiset lajit (7), jotka eivät ole valtakunnallisesti uhanalaisia, ovat Helsingistä hävinneet: Ahonoidanlukko, Botrychium multifidum Lehtomatara, Galium triflorum Ojakaali, Lythrum portula Paunikko, Crassula aquatica Punakämmekkä, Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata

6 6 Punalatva, Eupatorium cannabinum Vilukko, Parnassia palustris C3. Kunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Tässä tarkastelussa on sovellettu valtakunnallisen tarkastelun kriteerejä (ks. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.) sellaisinaan tai pinta-alojen osalta suhteuttamalla Helsingin maapinta-ala (185 neliökilometriä) koko Suomen maapinta-alaan ( neliökilometriä). Esiintymisalueen pinta-alan laskennassa käytettiin niin pitkälle kuin mahdollista todellisia pinta-aloja, ei koordinaatistoruutusummia kuten valtakunnallisessa tarkastelussa. Perusteena tälle menettelylle on, että ylimmissä uhanalaisuusluokissa kunnallisten kriteerien mukaiset rajapinta-alat ovat hyvin pieniä. Kunnallisen tarkastelun perusteet kokonaisuudessaan ovat seuraavat (hakasulkeissa valtakunnallisen tarkastelun osat, joita ei ole voitu käyttää): Kriteeri A. Populaation pieneneminen jommankumman vaihtoehdon mukaan: 1) Havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty pieneneminen äärimmäisen uhanalaisilla vähintään 80 %:lla, erittäin uhanalaisilla vähintään 50 %:lla, vaarantuneilla vähintään 20 %:lla ja silmälläpidettävillä ohjeellisesti vähintään 10 %:lla viimeisten kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (valitaan pitempi jakso), perustuen johonkin seuraavista vaihtoehdoista: a) suora havainto b) lajille käyttökelpoinen runsausindeksi c) esiintymisalueen ja/tai levinneisyysalueen pieneneminen ja/tai elinympäristön laadun huonontuminen d) todellinen tai oletettu hyödyntäminen e) tuotujen lajien, risteytymisen, tautien, saasteiden, kilpailijoiden tai loisten haitallinen vaikutus. 2) Ennustettu tai epäilty pieneneminen äärimmäisen uhanalaisilla vähintään 80 %:lla, erittäin uhanalaisilla vähintään 50 %:lla, vaarantuneilla vähintään 20 %:lla ja silmälläpidettävillä ohjeellisesti vähintään 10 %:lla seuraavien kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (valitaan pitempi jakso), perustuen johonkin yllä olevista kohdista b) e). Kriteeri B. Arvioitu levinneisyysalue on äärimmäisen uhanalaisilla alle 6 ha, erittäin uhanalaisilla alle 300 ha ja vaarantuneilla alle 1200 ha tai esiintymisalue on äärimmäisen uhanalaisilla alle 1 ha, erittäin uhanalaisilla alle 30 ha ja vaarantuneilla alle 120 ha, minkä lisäksi vähintään kahden seuraavista vaihtoehdoista pitää täyttyä: 1. Esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut tai rajoittunut äärimmäisen uhanalaisilla yhteen, erittäin uhanalaisilla enintään viiteen ja vaarantuneilla enintään kymmeneen esiintymään. 2. Minkä tahansa seuraavan havaittu, arvioitu tai ennustettu jatkuva taantuminen: a) levinneisyysalue b) esiintymisalue c) sopivan elinympäristön määrä ja/tai laatu d) esiintymien tai paikallispopulaatioiden määrä e) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä. 3. Erittäin suuret vaihtelut jossakin seuraavista: a) levinneisyysalue b) esiintymisalue c) esiintymien tai paikallispopulaatioiden määrä d) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä. Silmälläpidettävien ohjeelliset kriteerit: B1) levinneisyysalue on alle 300 ha tai esiintymisalue on alle 30 ha ja yksi edellä olevista alakohdista 1 3 täyttyy tai 2) levinneisyysalue on alle 2400 ha tai esiintymisalue on alle 240 ha ja kaksi alakohdista 1 3 täyttyy.

7 7 [Kriteeri C. Tätä lisääntymiskykyisten yksilöiden määrään perustuvaa kriteeriä ei ole Helsingin sisäisessä tarkastelussa käytetty, koska Helsingin yksilömäärien suhteuttaminen valtakunnallisessa tarkastelussa käytettyihin on ylen ongelmallista.] Kriteeri D. Kokonaispopulaatio on hyvin pieni tai rajoittunut jommankumman vaihtoehdon mukaisesti: [1. Tätä lisääntymiskykyisten yksilöiden määrään perustuvaa alakohtaa ei ole Helsingin sisäisessä tarkastelussa käytetty, koska Helsingin yksilömäärien suhteuttaminen valtakunnallisessa tarkastelussa käytettyihin on ylen ongelmallista.] 2. Esiintymisalue on äärimmäisen uhanalaisilla alle 0,3 ha, erittäin uhanalaisilla alle 3 ha, vaarantuneilla alle 6 ha ja silmälläpidettävillä ohjeellisesti alle 30 ha, tai äärimmäisen uhanalaisilla on vain yksi esiintymä, erittäin uhanalaisilla kaksi esiintymää, vaarantuneilla kolmesta viiteen esiintymää ja silmälläpidettävillä ohjeellisesti alle 25 esiintymää. [Kriteeri E. Tätä kvantitatiiviseen häviämisen todennäköisyysanalyysiin perustuvaa kriteeriä ei ole Helsingin sisäisessä tarkastelussa käytetty (kuten ei myöskään kasvien valtakunallisessa tarkastelussa.] Myös valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisille ja silmälläpidettäville lajeille annettiin kunnallinen luokka. Tällä tavoin kunnallisesti uhanalaisiksi (luokat CR, EN ja VU) osoittautui kaikkiaan 84 lajia ja kunnallisesti silmälläpidettäviksi 49 lajia. Helsingistä hävinneitä (luokat ja EW) alkuperäisiä kasveja ja muinaistulokaskasveja on tarkastelun mukaan 34, mutta luku saattaa vielä nousta, kun Helsingin kaikkien aikojen kasvitiedot käydään täysin kattavasti läpi. Lajikohtaiset kunnallisen uhanalaisuuden / silmälläpidettävyyden perustelut esitetään liitteessä 1. Liitteet 2 4 sisältävät vertailuja Helsingin ja koko Suomen hävinneestä, uhanalaisesta ja silmälläpidettävästä lajistosta. Liite 5 kokoaa lajeittain tiivistettynä uhanalaisuuden lisäksi muita suojeluun liittyviä seikkoja (elinympäristöt, uhanalaisuuden syyt, uhkatekijät, erityinen suojelu, rauhoitukset, kansainväliset vastuulajit, direktiivilajit). Historialliselta taustaltaan varsinaiseen tarkasteluun hyväksyttävien lajien lisäksi tarkasteltiin ennen venäläisajan päättymistä (1917) Helsinkiin asettuneet uustulokkaat (varsinaiset tulokkaat ja viljelyperäiset lajit), joista uhanalaisimpien huomioon ottaminen on kulttuuriympäristöjen hoidossa erittäin suotavaa. Tässä lajistossa käytetään samoja luokkia kuin varsinaisesti uhanalaisilla ja silmälläpidettävillä, mutta tarkenteella k varustettuna (CRk, ENk, VUk, NTk). Nämä k -lajit eivät sisälly liitteiden 2 4 vertailutaulukkoihin, mutta k -lajienkin luokittelun perustelut esitetään liitteissä 1 ja 5. D. MUUTEN HUOMIONARVOISET LAJIT Tämän ryhmän lajit eivät ole (vielä) uhanalaisia tai silmälläpidettäviä, mutta vaateliaisuudellaan ja harvinaisuudellaan osoittavat yhdessä niiden kanssa luonnoltaan arvokkaimpia alueita Helsingissä. Putkilokasvien yleistä käyttöä Helsingin kasviston ja kasvillisuuden alueittaisuuden kuvaajana esitellään tarkemmin julkaisussa: Kurtto, A., Hahkala, V. & Helynranta L. 2002: Helsingin kasviston historialliset ainekset, uhanalaisuus ja elinympäristöt. Teemakartasto. 246 karttaa + 37 taulukkoa tietokantana. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Helsinki. Metsien luonnontilan osoittajat Kellotalvikki, Pyrola media Keltatalvikki, Pyrola chlorantha Ketunlieko, Huperzia selago Yövilkka, Goodyera repens

8 8 Lehtoisuuden osoittajat Kevätlinnunherne, Lathyrus vernus Kotkansiipi, Matteuccia struthiopteris Lehtokorte, Equisetum pratense Lehtokuusama, Lonicera xylosteum Lehtopalsami, Impatiens noli-tangere Lehtotähtimö, Stellaria nemorum Metsälehmus, Tilia cordata Metsäruusu, Rosa majalis Näsiä, Daphne mezereum Pähkinäpensas, Corylus avellana Keskiravinteisten soiden osoittajat Maariankämmekkä, Dactylorhiza maculata Raate, Menyanthes trifoliata Rehevien tervaleppäluhtien osoittaja Rantayrtti, Lycopus europaeus Lähteisyyden osoittaja (paitsi jokivarsilla) Purolitukka, Cardamine amara Matalakasvuisten merenrantaniittyjen osoittajat Hentosuolake, Triglochin palustris Hernesara, Carex viridula Isorantasappi, Centaurium littorale Käärmeenkieli, Ophioglossum vulgatum Särmäputki, Selinum carvifolia Merenrantahietikoiden osoittajat Merinätkelmä, Lathyrus japonicus Suola-arho, Honckenya peploides Lintuluotojen osoittaja Tahma-ailakki, Silene viscosa Avointen ketojen osoittajat Ketotädyke, Veronica arvensis Kevättädyke, Veronica verna Mäkiarho, Arenaria serpyllifolia Mäkihorsma, Epilobium collinum Mäkihärkki, Cerastium semidecandrum Mäkilemmikki, Myosotis ramosissima

9 9 Liite 1. Kunnallisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien kasvien arvioinnin lajikohtaiset perustelut Lajit ovat lajiryhmien sisällä tieteellisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kriteereistä annetaan vain se tai ne, joka johtaa tai jotka johtavat ylimpään luokkaan. I. ALKUPERÄISKASVIT JA MUINAISTULOKKAAT Mustakonnanmarja, Actaea spicata NT: B1+2bcde Kriteeri B. Esiintymisalue on alle 240 ha mutta yli 120 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; rakentamisen takia esiintymisalue, sopivan elinympäristön määrä, esiintymien määrä ja lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä ovat taantuneet (Meilahti) ja tulevat taantumaan (Vuosaaren Niinisaari, Itä-Jollas) => NT: B1+2bcde Tesmayrtti, Adoxa moschatellina VU: A1ac, B1+2abcde Kriteeri A. Viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) populaatio on pienentynyt yli 20 % mutta hieman alle 50 % esiintymis- ja levinneisyysalueen pienentymisen takia => VU: A1ac Kriteeri B. Esiintymisalue on alle 120 ha mutta yli 30 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; levinneisyysalue, esiintymisalue, sopivan elinympäristön määrä, esiintymien määrä ja lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä ovat jatkuvasti taantuneet => VU: B1+2abcde Harmaapoimulehti, Alchemilla glaucescens VU: A1ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (60 v) hieman yli 20 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => VU: A1ac Suokukka, Andromeda polifolia VU: A1ac+2ac, B1+2abcde Kriteeri A. Viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) populaatio on pienentynyt yli 20 % mutta alle 50 % esiintymis- ja levinneisyysalueen pienentymisen takia ja seuraavien kolmen sukupolven aikana pienentyminen on oleva samaa luokkaa rakentamisen ja soiden kuivatusten vaikutusten jatkumisen takia => VU: A1ac+2ac Kriteeri B. Esiintymisalue on alle 120 ha mutta yli 30 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; jatkuvaa taantumista on havaittu ja ennustettavissa => VU: B1+2abcde Keltavuokko, Anemone ranunculoides VU: A1ac Huom. Tarkastelussa on otettu huomioon vain varmasti tai todennäköisesti alkuperäiset esiintymät (ei siis viljelyperäisiä). Kriteeri A. Viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) populaatio on pienentynyt hieman yli 20 % esiintymis- ja levinneisyysalueen pienentymisen takia => VU: A1ac

10 10 Kissankäpälä, Antennaria dioica NT: A1ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) noin 15 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Pikkutakiainen, Arctium minus VU: B1+3d Kriteeri B. Esiintymisalue on alle 120 ha mutta yli 30 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä vaihtelee voimakkaasti => VU: B1+3d Liuskaraunioinen, Asplenium septentrionale NT: A1ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) hieman yli 10 % esiintymisalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Tummaraunioinen, Asplenium trichomanes NT: B1+1), D2 Kriteeri B. Esiintymisalue on hieman alle 30 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut => NT: B1+1) Kriteeri D. Esiintymisalue on hieman alle 30 ha; esiintymiä on alle 25 => NT: D2 Liuskamaltsa, Atriplex calotheca EN: B1+3d, D2 Kriteeri B. Esiintymisalue on noin 3 ha; esiintymiä on kolme; lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä vaihtelee voimakkaasti => EN: B1+3d Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 3 ha => EN: D2 Lännenmaltsa, Atriplex glabriuscula EN: B1+3d, D2 Kriteeri B. Esiintymisalue on noin 2 ha; esiintymiä on kaksi; lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä vaihtelee voimakkaasti => EN: B1+3d Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 2 ha; esiintymiä on kaksi => EN: D2 Vaivaiskoivu, Betula nana CR: A1ac, B1+2ce, D2 Kriteeri A. Populaation on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana yli 80 % rakentamisen ja suon kuivattamisen takia => CR: A1ac Kriteeri B. Levinneisyysalue on alle 6 ha; esiintymiä on yksi (rakentamisen kahteen osaan pilkkoma); sopiva elinympäristö ja lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä pienenevät jatkuvasti suon edelleen kuivumisen takia => CR: B1+2ce Kriteeri D. Esiintymiä on yksi (rakentamisen kahteen osaan pilkkoma) =>

11 11 Nurmitatar, Bistorta vivipara EN: A1ac, D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (60 v) ainakin 50 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => EN: A1ac Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 3 ha; esiintymiä on jäljellä ehkä vain kaksi => EN: D2 Ruskokaisla, Blysmus rufus NT: A1ac, D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) lähes 20 % esiintymis- ja levinneisyysalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Kriteeri D. Esiintymisalue on hieman alle 30 ha; esiintymiä on alle 25 => NT: D2 Pohjannoidanlukko, Botrychium boreale Tavattu vuonna 1871 Lapinlahdenniemellä kanervikossa, hävisi vuoden 1880 jälkeen. Suikeanoidanlukko, Botrychium lanceolatum On kasvanut Lauttasaaressa 1960 ja kenties Vuosaaressa 1920-luvun tienoilla. Ketonoidanlukko, Botrychium lunaria NT: B1+3d+1), D2 Kriteeri B. Esiintymisalue on hieman alle 30 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä vaihtelee voimakkaasti => NT: B1+3d+1) Kriteeri D. Esiintymisalue on hieman alle 30 ha; esiintymiä on alle 25 => NT: D2 Saunionoidanlukko, Botrychium matricariifolium CR: B1+3d, D2 Kriteeri B. Levinneisyysalue on alle 6 ha ja esiintymisalue alle 1 ha; esiintymiä on yksi; lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä vaihtelee voimakkaasti => CR: B1+3d Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Ahonoidanlukko, Botrychium multifidum On kasvanut Eläintarhassa ja Sörnäisissä 1800-luvulla sekä Mustikkamaalla Uposvesitähti, Callitriche hermaphroditica Lajista on tietoja Helsingin sisälahtien piiristä ainakin kuudelta paikalta 1980-luvulle asti, mutta sittemmin kasvia ei tiettävästi ole Helsingissä tavattu. Sisälahtien veden laadun parantumisen myötä laji saattaa niihin palata.

12 12 Hirvenkello, Campanula cervicaria Laji on kasvanut Töölössä 1935 ja Pirkkolassa 1970-luvulle asti, mutta tuoreempia havaintoja ei Helsingistä ole. Hetesara, Carex acutiformis Lajista on näyte Talista, mahdollisesti Mätäjoen rannalta, vuodelta Vanhastakaupungista on epävarma tieto vuodelta Mätässara, Carex cespitosa VU: A1ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) hieman yli 20 % esiintymis- ja levinneisyysalueen pienenemisen takia => VU: A1ac Juurtosara, Carex chordorrhiza Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha => Lännenhernesara, Carex demissa Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Liereäsara, Carex diandra EN: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 3 ha mutta yli 0,3 ha => EN: D2 Äimäsara, Carex dioica Ainoa tieto Helsingistä on vuodelta 1911 Pikku Huopalahden seudulta. Hentosara, Carex disperma NT: B1+1), D2 Kriteeri B. Esiintymisalue on luokkaa 8 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut => NT: B1+1) Kriteeri D. Esiintymisalue on luokkaa 8 ha; esiintymiä on yhdeksän => NT: D2 Kahtaissara, Carex disticha EN: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 3 ha mutta yli 0,3 ha => EN: D2

13 13 Pitkäpääsara, Carex elongata NT: A1ac+2ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) lähes 20 % esiintymis- ja levinneisyysalueen pienentymisen takia ja suuntaus tulee jatkumaan (etenkin Vuosaaren Niinisaaren alueen rakentamisen takia) => NT: A1ac+2ac Kanervisara, Carex ericetorum Kriteeri D. Esiintymiä on yksi (kylläkin rakentamisen osiksi pilkkoma) => Keltasara, Carex flava Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha => Somersara, Carex glareosa NT: A1ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) lähes 20 % esiintymisalueen ja levinneisyysalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Jouhisara, Carex lasiocarpa NT: A1ac, B1+1), D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) lähes 20 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Kriteeri B. Esiintymisalue on luokkaa 20 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut => NT: B1 + 1) Kriteeri D. Esiintymisalue on luokkaa 20 ha; esiintymiä on 16 => NT: D2 Mutasara, Carex limosa EN: A1ac, D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) jonkin verran yli 50 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => EN: A1ac Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 3 ha mutta yli 0,3 ha => EN: D2 Korpisara, Carex loliacea EN: A1ac+2ac, B1+2bd Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) jonkin verran yli 50 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia ja suuntaus jatkuu (Myllypuron ja Vuosaaren rakentamisen takia) => EN: A1ac + 2ac Kriteeri B. Esiintymisalue on enintään 10 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut ja esiintymiä on viisi; esiintymisalueen ja esiintymien määrän taantuminen jatkuu => EN: B1+2bd

14 14 Merisara, Carex mackenziei NT: A1ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) lähes 20 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Törrösara, Carex muricata NT: B1+1), D2 Huom. Lienee taantunut, mutta aiempiin Carex muricata -tietoihin ei ole kaikilta osin luottamista (voivat tarkoittaa C. spicataa). Kriteeri B. Esiintymisalue on noin 15 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut => NT: B1+1) Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 15 ha; esiintymiä on kymmenen => NT: D2 Hirssisara, Carex panicea NT: A1ac+2ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (60 v) hieman yli 10 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia ja suuntaus jatkuu (etenkin Itä-Vuosaaren rakentamisen takia) => NT: A1ac+2ac Rahkasara, Carex pauciflora Kasvoi 1800-luvun lopulla jossakin Haagan seudulla, ilmeisesti ns. Rahkasuolla. Varstasara, Carex pseudocyperus CR B1, D2 (varstasaran luokittelu ja teksti päivitetty ) Kriteeri B. Esiintymisalue on alle 6 ha ja esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut => CR: B1 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha => Kasvoi vielä 1990-luvulla kahdessa paikassa Pasilan ratapihan eteläpään tienoilla muistona Pasilan suon kasvistosta. Nämä esiintymät ovat hävinneet, mutta 2000-luvulla laji löytyi Lauttasaaresta ja Viikistä. - Auroran sairaalan alueella lajia on tekolammikon laidalla ilmeisen tuotuna, ja Vallilanlaakson rataojassakin varstasara saattaa yhä kasvaa. Näitä kahta ei-luontaista esiintymää ei ole otettu tässä tarkastelussa huomioon. Kaislasara, Carex rhynchophysa Huom. Kahta ojaesiintymää ei ole otettu tässä huomioon. Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Hakarasara, Carex spicata NT: A1ac

15 15 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (60 v) lähes 20 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Tuppisara, Carex vaginata NT: A1ac, B1+1), D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (60 v) reilut 10 % esiintymisalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Kriteeri B. Esiintymisalue on hiukan alle 30 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut => NT: B1+1) Kriteeri D. Esiintymisalue on hiukan alle 30 ha; esiintymiä on niukan vajaa 25 => NT: D2 Vesihilpi, Catabrosa aquatica Kasvoi aikoinaan usealla paikalla kantakaupungissa sekä Vanhankaupunginlahden perukassa. On tavattu Helsingissä viimeksi Pikkurantasappi, Centaurium pulchellum NT: B1+3d+2) Kriteeri B. Esiintymisalue on noin 45 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä vaihtelee suuresti => NT: B1+3d+2) Ketokaunokki, Centaurea scabiosa On kasvanut Helsingissä muinaistulokkaana ainakin Vuosaaressa ja Herttoniemessä, mutta tavattu sellaisena viimeksi 1960-luvulla (1990-luvulla kerran väliaikaisena maatulokkaana Vuosaaressa). Sarjatalvikki, Chimaphila umbellata CR: A1ac, D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt kolmen viimeisen sukupolven aikana (75 v) vähintään 80 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => CR: A1ac Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Kevätlinnunsilmä, Chrysosplenium alternifolium NT: A1ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt kolmen viimeisen sukupolven aikana (60 v) hieman vajaa 20 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Velholehti, Circaea alpina VU: A1ac+2ac, B1+2bde Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt kolmen viimeisen sukupolven aikana (60 v) hieman yli 20 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia ja suuntaus jatkuu (mm. Vuosaaren Niinisaaren rakentamisen takia) => VU: A1ac+2ac

16 16 Kriteeri B. Esiintymisalue on hiukan yli 30 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; esiintymisalueen, kasvustojen määrän ja lisääntymiskykyisten yksilöiden määrän taantuminen jatkuu => VU: B1+2bde Tanskankuirimo, Cochlearia danica NT: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 12 ha; esiintymiä on seitsemän => NT: D2 Harajuuri, Corallorhiza trifida VU: A1ac+2ac, B1+2abde Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt kolmen viimeisen sukupolven aikana (60 v) hieman yli 20 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia ja suuntaus jatkuu (mm. Vuosaaren Niinisaaren rakentamisen takia) => VU: A1ac+2ac Kriteeri B. Esiintymisalue on hieman yli 30 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; jatkuva taantuminen on näköpiirissä => VU: B1+2abde Merikaali, Crambe maritima EN: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on enintään 3 ha; esiintymiä on kolme, joista kuitenkin vain yksi tai kaksi pysyväisluonteisia => EN: D2 Paunikko, Crassula aquatica Laji on tavattu Helsingissä 1911 ja 1913 (Taivallahti), 1936 (Vanhankaupunginlahti) ja 1992 (Malminkartano; täällä ylijäämämassamäen allikossa). Suokeltto, Crepis paludosa NT: B1+2abcde+2) Kriteeri B. Esiintymisalue on noin 40 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; jatkuvaa taantumista on havaittu (etenkin Maunula, Ala-Tikkurila ja Vuosaaren Niinisaari) => NT: B1+2abcde+2) Punakämmekkä, Dactylorhiza incarnata Laji on kasvanut Viikin Purolahdella ainakin 1950-luvulle asti. Ketoneilikka, Dianthus deltoides NT: B1+2c+2) Kriteeri B. Esiintymisalue on alle 240 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; sopivan elinympäristön määrä taantuu jatkuvasti => NT: B1+2c+2) Keltalieko, Diphasiastrum complanatum

17 17 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha => Harmaakynsimö, Draba incana NT: D2 Huom. Tarkastelussa ovat mukana Suomenlinnan linnoitussaarten luontaisten kaltaiset esiintymät. Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 15 ha; esiintymiä on kymmenkunta => NT: D2 Pitkälehtikihokki, Drosera longifolia Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Pikkukihokki, Drosera intermedia Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Pyöreälehtikihokki, Drosera rotundifolia NT: A1ac+2ac, B1+2c+2) Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (30 v) jonkin verran yli 10 % esiintymisalueen pienenemisen takia ja suuntaus jatkuu (mm. Kivikon rakentamisen takia) => NT: A1ac+2ac Kriteeri B. Esiintymisalue on paljon alle 240 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; sopivan elinympäristön määrä taantuu jatkuvasti => NT: B1+2c+2) Korpialvejuuri, Dryopteris cristata EN: A1ace, D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt kolmen viimeisen sukupolven aikana (60 v) yli 50 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia sekä (Tattarisuolla) metsäalvejuuren kanssa risteytymisen vuoksi => EN: A1ace Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 3 ha => EN: D2 Etelänalvejuuri, Dryopteris dilatata Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Isovesirikko, Elatine alsinastrum Laji kasvoi 1800-luvulla Koskelan tienoilla sekä ja 1980-luvuilla Suutarilassa. Katkeravesirikko, Elatine hydropiper

18 18 Laji lienee kasvanut Vantaanjoessa Haltialan kohdalla (ainakin Tammiston puolella) 1900-luvun alussa. Kolmihedevesirikko, Elatine triandra Laji on kasvanut 1930-luvulla Pakilassa (varmaankin Vantaanjoessa) sekä 1900-luvun alussa samassa joessa Haltialan kohdalla (ainakin Tammiston puolella). Hapsiluikka, Eleocharis acicularis Laji kasvoi 1990-luvulla Pikku Huopalahdessa sekä Vuosaaressa Sasekan hiekkakuopissa ja entisen Vuosaarenlahden ojassa. Sittemmin kaikki esiintymät ovat tuhoutuneet. Jouhiluikka, Eleocharis quinqueflora NT: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on vajaat 20 ha; esiintymiä on vajaat 20 => NT: D2 Lehtoneidonvaippa, Epipactis helleborine Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Punalatva, Eupatorium cannabinum Kasvoi ainakin vielä 1930-luvulla Lauttasaaressa. Lehtonata, Festuca gigantea CR: A1a, D2 Kriteeri A. Populaatio on viimeisten 10 vuoden aikana pienentynyt ainakin 80 % => CR: A1a Kriteeri D. Esiintymiä on yksi => Ketotuulenlento, Filago arvensis VU: D2 Huom. Laji saattaa olla ainoilla paikoillaan Isosaaressa venäläistulokas (missä tapauksessa sen luokka olisi VUt). Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 6 ha ja esiintymiä on (käytännössä) yksi => VU: D2 Pikkumatara, Galium trifidum NT: B1+2bcde+2)

19 19 Kriteeri B. Esiintymisalue on luokkaa 40 ha; esiintyminen on voimaakkaasti pirstoutunut; jatkuvaa taantumista on havaittu ja odotettavissa pienialaisten kosteikkojen jäätyä ja jäädessä rakentamisen alle (mm. Kivikko, Itäkeskus, Vuosaari) => NT: B1+2bcde+2) Lehtomatara, Galium triflorum Laji on kasvanut 1800-luvulla Isosaaressa ja Laajasalossa. Keltamatara, Galium verum VU: A1ace+2e Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt kolmen viimeisen sukupolven aikana (75 v) yli 20 % esiintymisalueen pienenemisen takia sekä paimenmataran kanssa risteytymisen vuoksi ja suuntaus jatkuu => VU: A1ace Ketokatkero, Gentianella campestris Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Huhtakurjenpolvi, Geranium bohemicum EW Lajilla on ollut ilmeisen vanhoja (ehkä alkuperäisiä) metsäalueiden kantoja ainakin Haagan seudulla, Pasilassa ja Laajasalossa. Viime vuosikymmenien löydöt ovat kuitenkin kaikki joutomailta, uusilta nurmikoilta yms. Ojakurjenpolvi, Geranium palustre Huom. Vartiosaaren viljelyperäisiä esiintymiä ei ole otettu tarkastelussa huomioon. Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Savisorsimo, Glyceria notata Kriteeri D. Esiintymisalue on alla 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Ahokirkiruoho, Gymnadenia conopsea var. conopsea Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Suovalkku, Hammarbya paludosa EN: B1+3d, D2 Kriteeri B. Esiintymisalue on alle 1 ha; esiintymiä on enintään kolme; lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä vaihtelee voimakkaasti => EN: B1+3d

20 20 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 1 ha mutta lienee enemmän kuin 0,3 ha => EN: D2 Metsämaarianheinä, Hierochloë australis NT: A1ac, D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt kolmen viimeisen sukupolven aikana (75 v) vajaat 20 % levinneisyys ja -esiintymisalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Kriteeri D. Esiintymiä on noin 20 => NT: D2 Niittymaarianheinä, Hierochloë hirta NT: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 25 ha; esiintymiä on reilut 20 => NT: D2 Nelilehtivesikuusi, Hippuris tetraphylla Laji on kasvanut ainakin kuudella paikalla Helsingin sisälahtien ja välisaariston piirissä. Tuorein havainto on vuodelta Kilpukka, Hydrocharis morsus-ranae Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Rantahirvenjuuri, Inula salicina Laji on kasvanut Vuosaaren Käärmeniemessä ainakin 1950-luvun lopulle asti. Merivihvilä, Juncus balticus EN: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 3 ha => EN: D2 Syylälinnunherne, Lathyrus linifolius Laji on kasvanut Meilahdessa ja Alppilassa 1800-luvulla sekä kenties Oulunkylässä 1900-luvun alussa. Metsänätkelmä, Lathyrus sylvestris Huom. Vain Lehtisaaren esiintymä on tulkittu todennäköisesti alkuperäiseksi; kahdeksan muuta on tulkittu tulokakkaiksi tai viljelyperäisiksi. Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Ristilimaska, Lemna trisulca

21 21 EN: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 3 ha => EN: D2 Kesämaitiainen, Leontodon hispidus EN: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 3 ha mutta yli 0,3 ha => EN: D2 Mutayrtti, Limosella aquatica NT: D2 Huom. Voi hyvin olla tiedettyä yleisempi, mutta esiintymisalue tuskin ylittää 30 ha ja esiintymiä tuskin on yli 25. Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 10 ha; esiintymiä on alle 10 => NT: D2 Herttakaksikko, Listera cordata VU: A1ac, D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (60 v) ainakin hieman yli 20 % esiintymis- ja levinneisyysalueen pienenemisen takia => VU: A1ac Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 6 ha => VU: D2 Soikkokaksikko, Listera ovata VU: A1ac+2ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (60 v) ainakin hieman yli 20 % esiintymis- ja levinneisyysalueen pienenemisen takia ja suuntaus jatkuu (etenkin Vuosaaren Niinisaaren rakentamisen takia) => VU: A1ac+2ac Peltorusojuuri, Lithospermum arvense EW Laji on kasvanut Helsingissä muinaistulokkaana mm. Pasilassa, Laajasalossa ja Roihupellossa, mutta on läsnä enää myöhempänä venäläistulokkaana (ks. kasviryhmä II). Ketopiippo, Luzula campestris Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha => Konnanlieko, Lycopodiella inundata Kasvoi aikoinaan (viimeksi ehkä 1939) Pasilassa ja Vuosaaren Kallvikissa (1901) todennäköisesti luontaisena. Vielä 1990-luvulla ja 2001 kasvoi Vuosaaren hiekkakuopissa (siis tulokkaaksi tulkittavana), mutta rakentaminen on jo niistäkin hävittänyt.

22 22 Ojakaali, Lythrum portula Laji on kasvanut Kumpulassa 1883, Hietaniemessä 1890-luvulla, Niemenmäessä 1955, Viikin Säynäslahdella 1971 ja Maununnevalla vielä 1990-luvulla. Sääskenvalkku, Malaxis monophyllos Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha => Mätäshelmikkä, Melica picta Kriteeri D. Esiintymiä on yksi => Lehtosinijuuri, Mercurialis perennis NT: B1+1), D2 Kriteeri B. Esiintymisalue on noin 13 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut => NT: B1+1) Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 13 ha; esiintymiä on yhdeksän => NT: D2 Tähtitalvikki, Moneses uniflora NT: A2ac, D2 Kriteeri A. Populaatio on seuraavan kolmen sukupolven aikana (30 v) pienenevä ainakin 10 % esiintymisalueen pienenemisen takia (Vuosaaren Niinisaaren rakentaminen) => NT: A2ac Kriteeri D. Esiintymiä on hieman yli 20 => NT: D2 Kaljumäntykukka, Monotropa hypopitys subsp. hypophegea Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Kangasmäntykukka, Monotropa hypopitys subsp. hypopitys NT: B1+2d+2) Kriteeri B. Esiintymisalue on luokkaa 50 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut; lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä vaihtelee suuresti => NT: B1+2d+2) Itämerenlemmikki, Myosotis laxa subsp. baltica VU: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on vajaat 6 ha; esiintymiä on tulkinnasta riippuen kolme tai neljä => VU: D2

23 23 Suomyrtti, Myrica gale NT: A1ac, D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) vajaat 20 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Kriteeri D. Esiintymiä on noin 15 => NT: D2 Ruskoärviä, Myriophyllum alterniflorum Laji on tavattu vuonna 1920 Vantaanjoessa Niskalan Haltialan osuudella. Kalvasärviä, Myriophyllum sibiricum NT: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 10 ha; esiintymiä on seitsemän => NT: D2 Merinäkinruoho, Najas marina VU: D2 Kriteeri D. Esiintymiä on kolme => VU: D2 Pesäjuuri, Neottia nidus-avis EN: B1+2bde, D2 Kriteeri B. Esiintymisalue on vajaa 3 ha; esiintymiä on kolme; esiintymisalueen pieneneminen jatkuu ja ainakin yksi paikallispopulaatio lisää on pian häviävä (Vuosaaren sataman rakentamisen takia) => EN: B1+2bde Kriteeri D: Esiintymisalue on hieman vajaa 3 ha => EN: D2 Pohjanlumme, Nymphaea alba subsp. candida VU: D2 Huom. Vantaanjoen muutamaa (aiempaa) esiintymää ei ole otettu huomioon, koska kyseessä näyttävät olleen ylävirralta saapuneiden yksilöiden tilapäisluonteiset käynnit. Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 5 ha; esiintymiä on neljä => VU: D2 Kenttäorakko, Ononis arvensis EN: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 3 ha mutta yli 0,3 ha; esiintymiä on kaksi => EN: D2 Vilukko, Parnassia palustris Laji on kasvanut Meilahdessa 1894, Kulosaaressa 1930, Vuosaaressa ja 1940-luvuilla sekä Heikinlaaksossa vielä 1990-luvun alussa (yksi yksilö).

24 24 Luhtakuusio, Pedicularis palustris Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Lietetatar, Persicaria foliosa Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha => Mietotatar, Persicaria minor NT: B1+1), D2 Kriteeri B. Esiintymisalue on alle 30 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut => NT: B1+1) Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 30 ha => NT: D2 Rantaruttojuuri, Petasites spurius CR: B1+2c, D2 Kriteeri B. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi; sopivan elinympäristön määrän on havaittu taantuvan ja suuntaus näyttää jatkuvan => CR: B1+2c Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Valkolehdokki, Platanthera bifolia VU: A1ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (60 v) ainakin 30 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => VU: A1ac Korpinurmikka, Poa remota NT: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 14 ha; esiintymiä on kymmenen => NT: D2 Katkeralinnunruoho, Polygala amarella On kasvanut Vuosaaren niinisaaressa 1850-luvulta kenties 1980-luvulle asti. Lehtokielo, Polygonatum multiflorum VU: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 6 ha mutta yli 3 ha; esiintymiä on kuusi => VU: D2 Välkevita, Potamogeton lucens Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Tylppälehtivita, Potamogeton obtusifolius

25 25 NT: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 18 ha; esiintymiä on yhdeksän => NT: D2 Keväthanhikki, Potentilla crantzii NT: A1ac, B1+1), D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (30 v) ainakin reilut 10 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen vuoksi => NT: A1ac Kriteeri B. Esiintymisalue on noin 10 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut => NT: B1+1) Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 10 ha; esiintymiä on 13 => NT: D2 Imikkä, Pulmonaria obscura NT: A1ac, D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (60 v) ainakin reilut 10 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen vuoksi => NT: A1ac Kriteeri D. Esiintymiä on noin 15 => NT: D2 Lehtoleinikit, Ranunculus cassubicus -ryhmä NT: A1ac, B1+1), D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (30 v) ainakin reilut 10 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen vuoksi => NT: A1ac Kriteeri B. Esiintymisalue on noin 15 ha; esiintyminen on voimakkaasti pirstoutunut => NT: B1+1) Kriteeri D. Esiintymisalue on noin 15 ha; esiintymiä on alle 20 => NT: D2 Pyörösätkin, Ranunculus circinatus NT: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on hieman alle 30 ha; esiintymiä on alle 20 => NT: D2 Jokileinikki, Ranunculus lingua Kriteeri D. Esiintymiä on yksi => Rantaleinikki, Ranunculus reptans Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha => Valkopiirtoheinä, Rhynchospora alba Laji on kasvanut Haagan soilla vielä 1960-luvulla sekä Pasilan suolla ja Kurkimäen suolla luvulle asti. Vesinenätti, Rorippa amphibia

26 26 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha => Mesimarja, Rubus arcticus NT: A1ac Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (60 v) ainakin 15 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Isohierakka, Rumex hydrolapathum Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 0,3 ha; esiintymiä on yksi => Keltahierakka, Rumex maritimus EN: A1ac, B1+3d Huom. Lajin alkuperäisyys Helsingissä on epävarma, mutta täysin mahdollinen. Kriteeri A. Populaatio on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana pienentynyt ainakin 50 % Pikku Huopalahden esiintymisalueen pienenemisen takia => EN: A1ac Kriteeri B. Esiintymisalue on noin 5 ha; esiintymiä on alle viisi; lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä vaihtelee voimakkaasti => EN: B1+3d Kiertohapsikka, Ruppia cirrhosa DD Lajista on tietoja 1950-luvulta Lauttasaaren ja Vuosaaren vesiltä. Ainakin noilla tienoin kasvi voi hyvinkin olla yhä läsnä, mutta koska se tapaa kasvaa syvällä, vaadittaisiin tarkan levinneisyyden ja runsauden selvittämiseen erillistutkimus. Merihapsikka, Ruppia maritima DD Laji kasvaa Helsingissä ainakin Lauttasaaren ja Vuosaaren vesillä, mutta levinneisyyden ja runsauden tarkkaan selvittämiseen vaadittaisiin erillistutkimus. Hanhenpaju, Salix repens EN: D2 Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 1 ha; esiintymiä on kaksi => EN: D2 Kapealehtipaju, Salix rosmarinifolia NT: A1ac, D2 Kriteeri A. Populaatio on pienentynyt viimeisten kolmen sukupolven aikana (75 v) jonkin verran yli 10 % levinneisyys- ja esiintymisalueen pienenemisen takia => NT: A1ac Kriteeri D. Esiintymisalue on alle 20 ha; esiintymiä on kymmenkunta => NT: D2

HELSINGIN UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA MUUTEN HUOMIONARVOISET PUTKILOKASVIT

HELSINGIN UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA MUUTEN HUOMIONARVOISET PUTKILOKASVIT Arto Kurtto 12.12.2002 Päivitetty osin 20.5.2003 ja 7.5.2007 Päivitetty kattavasti 23.10.2012 Päivitetty osin 21.11.2013 Helsingin kaupungin ympäristökeskus HELSINGIN UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA

Lisätiedot

67 metsäkasvia Helsingissä. Lajeja (15) (96) (417) 1-10 (400) ei tutkittu (12)

67 metsäkasvia Helsingissä. Lajeja (15) (96) (417) 1-10 (400) ei tutkittu (12) 67 metsäkasvia Helsingissä Lajeja 31-41 (15) 21-30 (96) 11-20 (417) 1-10 (400) ei tutkittu (12) 67 METSÄKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Convallaria majalis Kielo 830

Lisätiedot

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12)

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 suokasvia Helsingissä Lajeja 10-16 (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 SUOKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Phegopteris connectilis Korpi-imarre

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

E = erityisesti suojeltava laji. Lajille tehty/

E = erityisesti suojeltava laji. Lajille tehty/ Pohjois-Pohjanmaan maatalousympäristöjen uhanalaisia putkilokasveja Ympäristöministeriön en suojelu -internet -sivujen mukaan, 2005 luokitus (huomioitu Luonnonsuojeluasetus (160/1997, muutos 913/2005 (voimaan

Lisätiedot

65 niittykasvia Helsingissä. Lajeja (103) 9-12 (167) 5-8 (347) 1-4 (375) ei tutkittu (12)

65 niittykasvia Helsingissä. Lajeja (103) 9-12 (167) 5-8 (347) 1-4 (375) ei tutkittu (12) 65 niittykasvia Helsingissä Lajeja 12-34 (103) 9-12 (167) 5-8 (347) 1-4 (375) ei tutkittu (12) 65 NIITTYKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Centaurea jacea Ahdekaunokki

Lisätiedot

56 merenrantakasvia Helsingissä. Lajeja (24) (110) (177) 1-10 (288) ei tutkittu (12)

56 merenrantakasvia Helsingissä. Lajeja (24) (110) (177) 1-10 (288) ei tutkittu (12) 56 merenrantakasvia Helsingissä Lajeja 31-38 (24) 21-30 (110) 11-20 (177) 1-10 (288) ei tutkittu (12) 56 MERENRANTAKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT LISÄTIETOJA Juncus gerardii Suolavihvilä

Lisätiedot

Liite 1. Kunnallisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien kasvien arvioinnin lajikohtaiset perustelut

Liite 1. Kunnallisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien kasvien arvioinnin lajikohtaiset perustelut 11 Liite 1. Kunnallisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien kasvien arvioinnin lajikohtaiset perustelut Lajit ovat lajiryhmien sisällä tieteellisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kriteereistä

Lisätiedot

55 vesikasvia Helsingissä. Lajeja (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12)

55 vesikasvia Helsingissä. Lajeja (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12) 55 vesikasvia Helsingissä Lajeja 12-22 (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12) 55 VESIKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Alisma plantago-aquatica Ratamosarpio

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke

Lisätiedot

Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011

Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011 Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011 Espoo 2012 Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys 2011 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1. Huomionarvoiset

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Santahamina, Riviera 4.VIII Indikaattori 1: Luontoalueet Päivitetty: 2/2015 Milja Heikkinen

Santahamina, Riviera 4.VIII Indikaattori 1: Luontoalueet Päivitetty: 2/2015 Milja Heikkinen Santahamina, Riviera 4.VIII.2007 Indikaattori 1: Luontoalueet Päivitetty: 2/2015 Milja Heikkinen Indikaattori 4: Alkuperäislajien muutos, putkilokasvit Nyt toteutetussa muodossaan indikaattori on liian

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Suomen lajien uhanalaisuus 2019 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Arvioinnissa noudatettiin IUCN:n luokittelua, kriteerejä ja

Lisätiedot

Inventoidut kosteikot

Inventoidut kosteikot Kaunisvaara-hankkeen vaikutukset luonnonympäristöön; kuvat ja taulukot KUVAT Inventoidut kosteikot Erittäin korkeita luontoarvoja Suuria luontoarvoja Tietyjä luontoarvoja Vähäisiä luontoarvoja Kaunisvaara

Lisätiedot

Rahkasuon (FI ) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017

Rahkasuon (FI ) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017 Rahkasuon (FI0600022) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009

Lisätiedot

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus Uhanalaisuusindeksi Red List Index Valokuvat Pekka Malinen/Luomus 15.11.2017 1 15.11.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin laskennassa painoarvot LC (Least concern) = 0 NT

Lisätiedot

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana Valokuvat Pekka Malinen/Luomus www.luomus.fi 31.1.2017 1 www.luomus.fi 31.1.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31 Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS LUONTOKOHTEIDEN INVENTOINTI 24.11.2004 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS LUONTOKOHTEIDEN INVENTOINTI 24.11.2004 0147-C3938 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS LUONTOKOHTEIDEN INVENTOINTI 24.11.2004 0147-C3938 SUUNNITTELUKESKUS OY RAAHEN KAUPUNKI 2 (19) LUONTOSELVITYS JA MERKITTÄVIEN

Lisätiedot

TYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU KAIDI FINLAND BIODIE SELLAITOS VESI- JA RANTAKASVILLISUUD EN SEURANTARAPORTTI TYÖNUMERO: 20600783 SWECO INDUSTRY SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (30) Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 2 2.1 Natura-luontotyypit,

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI Kaarina, Ravattula Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Muikunvuoren tutkimuskohde sijaitsee Kaarinan pohjoisosissa Ravattulassa lähellä Turun rajaa peruskarttakoordinaattien

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus & Viherkatot

Luonnon monimuotoisuus & Viherkatot Luonnon monimuotoisuus & Viherkatot Malgorzata Gabrych Maisema-arkkitehti / Landscape Architect Jatko-opiskelija /PhD student Viides Ulottuvuus -hanke Luonnontieteellinen keskusmuseo HENVI & WDC Käytännön

Lisätiedot

Pohjois-Savon perinnebiotooppien hoito-ohjelma 2007-2016

Pohjois-Savon perinnebiotooppien hoito-ohjelma 2007-2016 POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2006 Pohjois-Savon perinnebiotooppien hoito-ohjelma 2007-2016 Merja Hyttinen ja Anne Grönlund POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2006 Pohjois-Savon

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Iin keskusta 2013 osayleiskaavan luontoselvitys

Iin keskusta 2013 osayleiskaavan luontoselvitys n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@natans.net y= 1833650-6 Iin keskusta 2013 osayleiskaavan luontoselvitys Sisällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla

Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Asemakaavamuutosalueen

Lisätiedot

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen Lehtojen uhanalaisuus 2018 Marja Hokkanen 10.1.2019 Arviointimenetelmä 2014 RLE-kriteerit hyväksyttiin IUCN:ssä maailmanlaajuiseksi standardiksi; kehitys ja ohjeistus jatkuvat edelleen IUCN (2015). Guidelines

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

OULUJOEN SmSTON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET.... Oulun kaupunki Ympäristövirasto

OULUJOEN SmSTON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET.... Oulun kaupunki Ympäristövirasto OULUJOEN SmSTON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET... Oulun kaupunki Ympäristövirasto ~ Raportti 112001 OULUJOEN SUISTON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET... Oulun kllupunki Ympäristövirasto ~ Raportti 1/2001 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys - 24.2.2011 Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskus Uhanalaisuuden arviointi Arvioidaan lajien todennäköisyyttä hävitä

Lisätiedot

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa? Suomen uhanalaiset Kaisaniemen Kasvitieteellinen puutarha Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa? ja Mika Kalliovirta, Suomen ympäristökeskus SYKE Raino Lampinen,

Lisätiedot

Arvioinnin dokumentointi

Arvioinnin dokumentointi Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi

Lisätiedot

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1. Metsäluontotyyppien uhanalaisuus Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.2019 Luontotyyppien punainen kirja 2018 Yli 1 000 sivun tietopaketti Suomen

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KASVISTOKARTOITUS

KAUNIAISTEN KASVISTOKARTOITUS KAUNIAISTEN KASVISTOKARTOITUS Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2005 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄ... 2 3. KASVISTON YLEISPIIRTEITÄ... 3 4. ELINYMPÄRISTÖT... 4 Metsät... 4 Suot...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö

Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö Luontoarvot Tässä kuvatut luontoarvot perustuvat hoito- ja käyttösuunnitelmatyön yhteydessä tehtyihin havaintoihin sekä alueelta

Lisätiedot

LIITE 6. Kasvillisuusselvitykset.

LIITE 6. Kasvillisuusselvitykset. LIITE 6 Kasvillisuusselvitykset. Varessäikän-Siikajokisuiston välisen alueen kasvillisuusselvitys Laidunnettua rantaniittyä Siikajoella. Tanja Jylänki 1.9.2010 Sisältö 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Hauhon luonto-opas. Heli Jutila. Ympäristöosaston julkaisuja 32 2004

Hauhon luonto-opas. Heli Jutila. Ympäristöosaston julkaisuja 32 2004 Hauhon luonto-opas Heli Jutila Ympäristöosaston julkaisuja 32 2004 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti 1 Kuva: Karri Jutila Kannen kuva: Iso-Roine Lehdesniemen

Lisätiedot

Mallan ja Saanan uhanalaiset putkilokasvit. Heikki Kauhanen Metsäntutkimuslaitos

Mallan ja Saanan uhanalaiset putkilokasvit. Heikki Kauhanen Metsäntutkimuslaitos Mallan ja Saanan uhanalaiset putkilokasvit Heikki Kauhanen Metsäntutkimuslaitos Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 Esitelmän rakenne 1. Luonnonolosuhteet Kilpisjärvellä 2. Kilpisjärven

Lisätiedot

Ex situ suojeluun ehdotettavien 100 Suomen luonnonvaraisen kasvin prioriteettilista

Ex situ suojeluun ehdotettavien 100 Suomen luonnonvaraisen kasvin prioriteettilista ESCAPE LIFE11 BIO/FI/917 Ex situ suojeluun ehdotettavien 100 Suomen luonnonvaraisen kasvin prioriteettilista Priority list of 100 native plants suggested for ex situ conservation in Finland Laatinut Terhi

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009 Ruijanesikko on alkukesän kukkija Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3

Lisätiedot

ALAJÄRVEN ITÄPUOLISTEN ALUEIDEN KASVILLISUUSKARTOITUS

ALAJÄRVEN ITÄPUOLISTEN ALUEIDEN KASVILLISUUSKARTOITUS ALAJÄRVEN ITÄPUOLISTEN ALUEIDEN KASVILLISUUSKARTOITUS Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2005 Sisällys. JOHDANTO...3 2. ALUEEN YLEISKUVAUS...3 3. OSA-ALUEET...4. Tervaniemen itäpuolen mäki...4 2.

Lisätiedot

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola

Lisätiedot

Iin keskusta 2013 osayleiskaavan luontoselvitys

Iin keskusta 2013 osayleiskaavan luontoselvitys n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@natans.net y= 1833650-6 Iin keskusta 2013 osayleiskaavan luontoselvitys Sisällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

ABK Vapo Oy. Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys

ABK Vapo Oy. Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys 67080456.ABK 22.8.2008 Vapo Oy Sievin Säilynnevan kasvillisuusselvityksen täydennys 9M607155 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 MAASTOTÖIDEN TULOKSET 1 3 SÄILYNEVAN HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT SEKÄ NIIDEN MERKITYS

Lisätiedot

Kaunisvaaran kaivostoiminnan perustamisen yhteydessä NRAB hakee poikkeuslupaa seuraavasti:

Kaunisvaaran kaivostoiminnan perustamisen yhteydessä NRAB hakee poikkeuslupaa seuraavasti: 1 (11) Poikkeuslupahakemuksen täydennys koskien lajisuojeluasetusta Northland Resources AB (NRAB) antaa täten täydentäviä tietoja liittyen diaarinumeroon 522-3655-11, joka koskee poikkeushakemusta lajisuojeluasetuksen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: 20600653 OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LAJIN KUVAUS... 3 2.1 Aiemmat havainnot alueella... 5 3 MENETELMÄT... 6 4 TULOKSET... 6 5

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen luotojen putkilokasvillisuusselvitykset 2009. Merikohokki on alueen saarilla yleinen Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa () Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus Luonto ja siihen vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset Talouden

Lisätiedot

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien

Lisätiedot

Toppilansaaren harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys

Toppilansaaren harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys PSV-Maa ja Vesi Oy 5/2002 P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys FM Sari Ylitulkkila

Lisätiedot

Luontoselvitys Kemin kaupunki. Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus. Karita Saravesi FT, biologi

Luontoselvitys Kemin kaupunki. Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus. Karita Saravesi FT, biologi Luontoselvitys 15.9.2016 Kemin kaupunki Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus Karita Saravesi FT, biologi 040 5717215 1 Johdanto Kiikelin niemi sijaitsee Kemijoen suistoalueella ja rajatuu etelä-

Lisätiedot

Ukonsärkän alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017

Ukonsärkän alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017 Ukonsärkän alueen vanhojen metsien (FI0700056) sammalkartoitukset 2017 Kypärä Timo JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE

Lisätiedot

VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit

VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit 2014 VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit Petri Parkko 23.10.2014 1 1. Taustoja VT12 välille Tillola-Keltti (kartta 1) on suunnitteilla rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä, joiden

Lisätiedot

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista 1 Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro. 8354 kasvistoarvoista Johdanto Selvitysalueen kasvillisuutta, kasvistoa ja avainbiotooppeja inventoitiin vuoden 2012 syyskesällä. Alueelta ei löydetty

Lisätiedot

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan

Lisätiedot

Bondestam Kristoffer & Bonn Thomas. Källor och myrar. Vid åsen i Hangö, Ekenäs, Pojo och Karis. Västra Nylands regionplansförbund. Helsingfors, 1992.

Bondestam Kristoffer & Bonn Thomas. Källor och myrar. Vid åsen i Hangö, Ekenäs, Pojo och Karis. Västra Nylands regionplansförbund. Helsingfors, 1992. LÄHTEET KÄLLOR Bondestam Kristoffer & Bonn Thomas. Källor och myrar. Vid åsen i Hangö, Ekenäs, Pojo och Karis. Västra Nylands regionplansförbund. Helsingfors, Bondestam Kristoffer & Bonn Thomas. Naturinventering

Lisätiedot

Hill Side Golf Luontoselvitys 2009

Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 3.9.2009 Silvestris luontoselvitys oy Hill Side Golf luontoselvitys 2009 2 (8) Sisältö 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät...3 2.

Lisätiedot

KATAJAKORVEN LEHTO. Yllä oleva teksti on ympäristökeskuksen tiedostoista.

KATAJAKORVEN LEHTO. Yllä oleva teksti on ympäristökeskuksen tiedostoista. KATAJAKORVEN LEHTO Yllä oleva teksti on ympäristökeskuksen tiedostoista. 1 KATAJAKORVEN LEHTO Terttu Rajala Ensimmäisiä kohtaamisiamme Kuortaneen kunnan läntisessä osassa, Kattelus-Märijärvi -metsäautotien

Lisätiedot

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630

Lisätiedot

Arvioinnin yleisperiaatteet

Arvioinnin yleisperiaatteet Arvioinnin yleisperiaatteet Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Kuva: Ulla-M. Liukko Sisältö Ohjeet Ohjaus Arviointiprosessi

Lisätiedot

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset

Lisätiedot

KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset

KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila 6.7.2010 kalliomäkiniitty talon lähellä Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset alleviivatut lajit = huomionarvoisia lajeja Savossa VU = valtakunnallisesti

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

4 suomalainen metsätyyppijärjestelmä. Kuva IUCN:n uhanalaisluokitus (IUCN 2012).

4 suomalainen metsätyyppijärjestelmä. Kuva IUCN:n uhanalaisluokitus (IUCN 2012). Lisäalue luontotyypit Lisäalueen keskiosien läpi virtaa Äkäsjoki ja eteläosan läpi Niesajoki. Alueen pohjoisosa on eteläosaa selvästi kuivempaa ja karumpaa; pohjoisosien kivennäismaakankaat ovat pääasiassa

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA Laitila Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Tutkimuskohde sijaitsee Untamalan kylässä Laitilassa peruskarttakoordinaattien X= 6755 13-14 ja Y= 534 77-535 08 välillä (pk-lehti

Lisätiedot

Kriteerien käyttö. SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.

Kriteerien käyttö. SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2. Kriteerien käyttö SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.2017 Kriteerit yhteenveto: A. Populaatiokoon pieneneminen (mennyt, nykyinen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018 Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n

Lisätiedot

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Kalvolan luonto-opas

Kalvolan luonto-opas Kalvolan luonto-opas Heli Jutila & Hannu Harju Ympäristöosaston julkaisuja 29 2004 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti Kuva: Karri Jutila Näkymä Kalvolan Pirttikosken

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997 N:o 159 160. Laki. N:o 159. puutavaranmittauslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997 N:o 159 160. Laki. N:o 159. puutavaranmittauslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997 N:o 159 160 SISÄLLYS N:o Sivu 159 Laki puutavaranmittauslain muuttamisesta... 347 160 Luonnonsuojeluasetus... 352 N:o 159 Laki

Lisätiedot

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry PL 46. 30101 Forssa 2.5.2014. sähköposti: flhm@surffi.net kotisivut: www.lounaisluonto.

Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry PL 46. 30101 Forssa 2.5.2014. sähköposti: flhm@surffi.net kotisivut: www.lounaisluonto. Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ry PL 46 30101 Forssa 2.5.2014 sähköposti: flhm@surffi.net kotisivut: www.lounaisluonto.net VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUS ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖKSESTÄ

Lisätiedot

KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT

KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT Lähde: Kylmäpihlajan kasvillisuusselvitys Irmeli Suokas 2001 Piirros: Mariana Ravonius 2002 Kylmäpihlajan kahdeksan hehtaarin saari on lähes puuton, kallioinen ulkoluoto. Tyrnin

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN JA SEN KEHIT- TÄMISEN VAIKUTUKSET VESIKASVILLISUUTEEN - KOEALOJEN SEURANTATUTKIMUS VUONNA Juha Riihimäki Minna Kuoppala

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN JA SEN KEHIT- TÄMISEN VAIKUTUKSET VESIKASVILLISUUTEEN - KOEALOJEN SEURANTATUTKIMUS VUONNA Juha Riihimäki Minna Kuoppala 0 INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN JA SEN KEHIT- TÄMISEN VAIKUTUKSET VESIKASVILLISUUTEEN - KOEALOJEN SEURANTATUTKIMUS VUONNA 2008 Juha Riihimäki Minna Kuoppala Suomen ympäristökeskus Vesistöalueiden integroitu

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS

Lisätiedot

9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys

9M Vapo Oy. Tuohinevan kasvillisuusselvitys 24.8.2007 Vapo Oy Tuohinevan kasvillisuusselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TUOHINEVAN SUOTYYPIT JA KASVILLISUUS 1 3 MAISEMA- JA VIRKISTYSARVOT 2 4 HUOMIONARVOISET ELINYMPÄRISTÖT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I. Raisio

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I. Raisio KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I Raisio Päivi Heino 2003 Tutkimuskohde Raision Siiri 1 sijaitsee Raision kaakkoisosassa peruskarttakoordinaattien X= 6707 40 ja Y= 565 45 välillä (pk- lehti 1043 09 Raisio

Lisätiedot

Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät. toinen päivitys 2011. Noora Korri

Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät. toinen päivitys 2011. Noora Korri Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun toinen päivitys 2011 Noora Korri Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2011 KUVAILULEHTI Julkaisija Espoon ympäristökeskus Julkaisun

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

NIITTYKASVIAAPINEN. POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke

NIITTYKASVIAAPINEN. POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke NIITTYKASVIAAPINEN POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke Hyvä lukija, Tämä on pieni opas niittyjen kasvien tunnistamiseen, joka on laadittu Polku mansikkapaikoille hankkeen

Lisätiedot