HELSINGIN UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA MUUTEN HUOMIONARVOISET PUTKILOKASVIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA MUUTEN HUOMIONARVOISET PUTKILOKASVIT"

Transkriptio

1 Arto Kurtto Päivitetty osin ja Päivitetty kattavasti Päivitetty osin Helsingin kaupungin ympäristökeskus HELSINGIN UHANALAISET, SILMÄLLÄPIDETTÄVÄT JA MUUTEN HUOMIONARVOISET PUTKILOKASVIT Valtakunnallinen, alueellinen ja kunnallinen tarkastelu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) arviointiperusteiden mukaan ja niitä soveltaen A. TARKASTELTU LAJISTO Käsitettä laji käytetään koko tässä asiakirjassa yksinkertaisuuden vuoksi kattamaan myös lajitasoa alemmat yksiköt (alalalajit ja muunnokset). Tarkasteltavaa lajistoa rajattiin etukäteen siten, että arviointiin otettiin mukaan kaikki luontaisella levinneisyysalueellaan elävät luonnonvaraiset populaatiot eli käytännössä alkuperäiskasvit ja muinaistulokkaat pois lukien ihmisen voimakkaasti muokkaamien maiden kuten peltojen ja nuorten joutomaiden lajit. Luontaisiin kasvupaikkoihin luettiin mukaan ihmisen osittain muovaamat ja ylläpitämät niin sanotut perinnebiotoopit (esim. laidunkedot) ja niitä vastaavat ympäristöt (mm. linnoituskedot). Varsinaisen arvioinnin ulkopuolelle on jätetty arviointiin soveltumattomina (luokka NA (ks. luku B)) viljelykarkulaiset ja uustulokkaat sekä muinaistulokkaista etupäässä muokatuilla mailla elävät kasvit (lähinnä viljelymaarikkaruohoja). Arvioimatta jätettiin (luokkaan NE (ks. luku B)) myös useita lajiryhmiä, jotka historiansa ja elinympäristöjensä puolesta kuuluisivat ainakin osittain mukaan. Näitä ovat apomiktiset voikukat (Taraxacum), ukonkeltanot (Hieracium), harakankeltanot (Pilosella) ja pääosa kevätleinikeistä (Ranunculus auricomus s. lato; kuitenkin lehtoleinikit ovat ryhmänä mukana) sekä itsenäisesti esiintyvät risteymät, joita aiemmissa valtakunnallisissa ja alueellisissa tarkasteluissa on ollut mukana. Rajanveto-ongelmia on esimerkiksi suhtautumisessa alkuperäiskasvien tulokaspopulaatioihin (esiintymiä laskettaessa on pyritty ottamaan huomioon vain alkuperäisesiintymät; asiasta on usein mainittu lajikohtaisissa perusteluissa liitteessä 1). Edellä todettujen rajausten mukaisesti ja toisinaan uskottavien tietojen puuttumisen vuoksi Helsinkiin rajoittuvasta tarkastelusta jätettiin pois (luokkaan NA) mm. seuraavat muualla Suomessa luonnonsuojelullisesti merkittävät lajit: Valtakunnallisesti uhanalaiset ((R) = myös rauhoitettu lukuun ottamatta viljelyperäisiä yms. esiintymiä; ks. myös muut rauhoitetut lajit edempänä) Idänkurho, Carlina biebersteinii (R) (Helsingissä satunnainen viljelykarkulainen) Kangasvuokko, Pulsatilla vernalis (R) (Helsingistä ei varmoja tietoja) Keltaohdake, Cirsium oleraceum (Helsingissä viljelykarkulainen) Ketoraunikki, Gypsophila muralis (lienee Helsingissä pelkkä viljelykarkulainen tai ainakaan mahdolliset muinaistulokaskannat eivät ole enää eroteltavissa) Ketunsara, Carex vulpina (R) (Helsingissä vakiintunut uustulokas)

2 2 Laukkaneilikka, Armeria maritima (R) (Helsingistä ei uskottavia tietoja alkuperäis- tai muinaistulokasesiintymistä) Lehtotakiainen, Arctium nemorosum (Helsingissä satunnaistulokas) Lehtoängelmä, Thalictrum aquilegiifolium (R) (Helsingissä vakiintunut viljelykarkulainen) Lettorikko, Saxifraga hirculus (R) (Helsingistä ei uskottavia tietoja) Liuskakurjenpolvi, Geranium dissectum (Helsingissä satunnaistulokas) Lähdesara, Carex paniculata (R) (Helsingissä satunnaistulokas ja myös istutettuna purovarsilla) Metsänemä, Epipogium aphyllum (R) (Helsingistä ei uskottavia tietoja) Pikkukilokki, Suaeda maritima (Helsingissä satunnaistulokas) Rantalitukka, Cardamine parviflora (R) (Helsingissä vakiintunut uustulokas) Ruotsinpihlaja, Sorbus intermedia (Helsingissä vakiintunut viljelykarkulainen) Sinikuusama, Lonicera caerulea (R) (Helsingissä vakiintunut viljelykarkulainen) Soikkokämmekkä, Orchis militaris (R) (Helsingissä satunnaistulokas) Suolapunka, Samolus valerandi (R) (Helsingistä ei uskottavia tietoja) Tataarikohokki, Silene tatarica (Helsingissä satunnaistulokas) Tummahorsma, Epilobium obscurum (R) (Helsingissä satunnaistulokas) Tylppöorapihlaja (tylppäliuskaorapihlaja), Crataegus monogyna (Helsingissä viljelykarkulainen) Valkopärskäjuuri, Veratrum album (R) (Helsingissä satunnainen viljelykarkulainen) Vuorijalava, Ulmus glabra (R) (lienee Helsingissä pelkkä viljelykarkulainen tai ainakaan mahdolliset alkuperäiskannat eivät ole enää eroteltavissa) Valtakunnallisesti silmälläpidettävät Helpitähkiö, Phleum phleoides (Helsingissä viljelykarkulainen) Isokrassi, Lepidium latifolium (R) (Helsingissä satunnainen viljelykarkulainen) Juurtonurmikka, Poa supina (Helsingissä viljelykarkulainen tai uustulokas) Kalliomaksaruoho, Sedum rupestre (Helsingissä viljelykarkulainen) Kelta-apila, Trifolium aureum (Helsingissä uustulokas; aiemmissakaan tiedoissa ei ole viitteitä muinaistulokkuuteen) Koirankieli, Cynoglossum officinale (Helsingissä ei vanhoja kantoja) Mäkiapila, Trifolium montanum (Helsingissä satunnaistulokas) Taponlehti, Asarum europaeum (R) (Helsingissä satunnainen viljelykarkulainen) Vienansara, Carex atherodes (Helsingissä uustulokas) Alueellisesti uhanalaiset (alueella 1b) Mäkileinikki, Ranunculus bulbosus (Helsingissä satunnaistulokas) Niittyräpelö, Briza media (Helsingissä satunnaistulokas) Pehmytkurjenpolvi, Geranium molle (Helsingissä satunnaistulokas) Pussikämmekkä, Coeloglossum viride (Helsingistä ei uskottavia tietoja) Vahasara, Carex flacca (Helsingissä satunnaistulokas) Varsankello, Campanula trachelium (Helsingissä viljelykarkulainen) Rauhoitetut (muut kuin edellä uhanalaisissa niin merkityt) Mätäsrikko, Saxifraga cespitosa (Helsingissä viljelykarkulainen) Vain ryhmässä k -ryhmässä (ks. luku C3) arvioitiin esimerkiksi seuraavat lajit: Valtakunnallisesti uhanalaiset (R = rauhoitettu) Idänmasmalo, Anthyllis vulneraria subsp. polyphylla (R; Helsingissä vakiintunut uustulokas) Keltakynsimö, Draba nemorosa (Helsingissä vakiintunut uustulokas; ilmeisesti hävinneetkin esiintymät olivat uustulokaskantoja) Vaaleajäsenruuoho, Scleranthus perennis Valtakunnallisesti silmälläpidettävät Rohtorasti, Anchusa officinalis (myös RT) (Helsingissä vakiintunut uustulokas)

3 3 B. KÄYTETYT LUOKAT Seuraavia valtakunnallisen tarkastelun luokkia (ks. myös Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s.) on käytetty sellaisinaan myös Helsingin kunnallisessa tarkastelussa (siinä myös käytetyistä kulttuurikasvien k -luokista ks. luku C3). Alueellisessa tarkastelussa ovat käytössä vain luokat RE ja RT (ks. luku C2). Hävinneet, RE (Regionally Extinct) Laji on hävinnyt, kun sen viimeinen lisääntymiskykyinen yksilö on epäilyksettä kuollut tai hävinnyt tarkasteltavalta alueelta, tai aikaisemman säännöllisen vierailijan ollessa kysymyksessä sen yksilöt eivät enää vieraile alueella. Lyhenteellä RE korostetaan sitä, että laji on hävinnyt vain tarkasteltavalta alueelta, ei välttämättä laajemmilta alueilta. Laji katsotaan hävinneeksi, kun sitä ei ole havaittu riittävän pitkäksi katsotun ajan kuluessa. Riittävän pitkän ajan pituus ja etsintätehokkuuden riittävyys on arvioitu tapauskohtaisesti lajin löydettävyyden ja elintapojen tuntemuksen perusteella. Laji on sijoitettu tähän luokkaan myös silloin, kun sen tiedetään tarkasteltavalla alueella säilyneen ainoastaan viljeltynä, vankeudessa tai luontoon palautettuna populaationa tai populaatioina selvästi alkuperäisen levinneisyysalueensa tai elinympäristönsä ulkopuolella. Äärimmäisen uhanalaiset, CR (Critically Endangered) Laji on äärimmäisen uhanalainen, kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun äärimmäisen uhanalaisten luokan kriteereistä A E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa erittäin korkea häviämisriski. Erittäin uhanalaiset, EN (Endangered) Laji on erittäin uhanalainen, kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun erittäin uhanalaisten luokan kriteereistä A E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa hyvin korkea häviämisriski. Vaarantuneet, VU (Vulnerable) Laji on vaarantunut, kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Silmälläpidettävät, NT (Near Threatened) Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi, kun se ei täytä uhanalaisten (VU CR) kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Puutteellisesti tunnetut, DD (Data Deficient) Laji luokitellaan puutteellisesti tunnetuksi silloin, kun tiedot sen levinneisyydestä ja/tai populaation tilasta ovat riittämättömiä suoran tai epäsuoran arvion tekemiseen sen häviämisriskistä. Lajin luokitteleminen puutteellisesti tunnettuihin osoittaa lisätiedon tarvetta ja sisältää mahdollisuuden, että tulevat tutkimukset osoittavat lajin kuuluvan uhanalaisiin. Elinvoimaiset, LC (Least Concern)

4 4 Laji luokitellaan elinvoimaiseksi, kun se ei täytä uhanalaisten (VU-CR) eikä silmälläpidettävien (NT) kriteerejä. Elinvoimaisia ovat lajit, jotka eivät sijoitu edellä esitettyihin luokkiin. Elinvoimaisiin sijoitetaan hyvin tunnetut lajit, jotka ovat yleisiä tai runsaita tai joiden kanta on niin vakaa, että ne eivät ole uhanalaisia. Elinvoimaisten lajien säilyminen tarkastelualueella arvioidaan lähitulevaisuudessa turvatuksi. Arvioimatta jätetyt, NE (Not Evaluated) Laji luetaan arvioimatta jätettyjen luokkaan, kun sitä ei ole lainkaan arvioitu kriteerien suhteen. Arvioimatta jätetyiksi on luokiteltu suurempia lajiryhmiä, joiden arvioimiseen ei ole mahdollisuuksia (mm. voikukat ja keltanot). Arviointiin soveltumattomat, NA (Not Applicable) Laji luokitellaan arviointiin soveltumattomaksi, kun sitä ei voida arvioida alueellisella tasolla. Tällaisia lajeja ovat mm. ihmisen mukana tarkastelualueelle levinneet uustulokkaat ja satunnaistulokkaat sekä lajit, jotka elävät vain ihmisen rakentamissa elinympäristöissä. C. TARKASTELUT KOLMESSA ALUEELLISESSA MITTAKAAVASSA C1. Valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Tältä osin tarkastelu perustuu suoraan julkaisuun Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Siihen liittyen valtakunnallisen arvioinnin kriteerit esitellään tarkasti julkaisussa Mannerkoski, I. & Ryttäri, T (toim.): Eliölajien uhanalaisuuden arviointi Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeet. Ympäristöopas, Suomen ympäristökeskus. 143 s. Varmuudella Helsingissä kasvavat yhä seuraavat valtakunnallisesti uhanalaiset (luokka sulkeissa) ja silmälläpidettävät (NT) lajit tarkasteluun hyväksyttävinä esiintyminä (R = rauhoitettu): Uhanalaiset (16 lajia) Ahokirkiruoho, Gymnadenia conopsea var. conopsea (VU) (R) Hirvenkello, Campanula cervicaria (VU) Keltahierakka, Rumex maritimus (EN) Keltamatara, Galium verum (VU) Kenttäorakko, Ononis arvensis (VU) (R) Ketokatkero, Gentianella campestris (EN) Ketonukki, Androsace septentrionalis (EN) (R) Kynäjalava, Ulmus laevis (VU) (R) Lehtonata, Festuca gigantea (EN) (R) Lietetatar, Persicaria foliosa (EN) (R) Metsälitukka, Cardamine flexuosa (EN) (R) Pikkukihokki, Drosera intermedia (VU) Rantaruttojuuri, Petasites spurius (CR) Saunionoidanlukko, Botrychium matricariifolium (EN) Sorsanputki, Sium latifolium (CR) (R) Sääskenvalkku, Malaxis monophyllos (EN) (R) Silmälläpidettävät (24 lajia) Ahokissankäpälä, Antennaria dioica Hentosara, Carex disperma Jäkki, Nardus stricta Kaislasara, Carex rhynchophysa

5 5 Kaljumäntykukka, Monotropa hypopitys subsp. hypophegea Kartioakankaali, Ajuga pyramidalis Kellotalvikki, Pyrola media Kesämaitiainen, Leontodon hispidus Ketoneilikka, Dianthus deltoides Ketonoidanlukko, Botrychium lunaria Korpinurmikka, Poa remota Lännenmaltsa, Atriplex glabriuscula Meriajokas, Zostera marina Merihapsikka, Ruppia maritima Musta-apila, Trifolium spadiceum Mätäshelmikkä, Melica picta Ojatädyke, Veronica beccabunga Pikkusappi (pikkurantasappi), Centaurium pulchellum Ruskokaisla, Blysmus rufus Sarjatalvikki, Chimaphila umbellata Somersara, Carex glareosa Suovalkku, Hammarbya paludosa (R) Tulisuolaheinä, Rumex thyrsiflorus Vankkasara, Carex riparia Helsingistä ovat hävinneet ainakin tarkasteluun hyväksyttävinä esiintyminä seuraavat valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit (* = kasvaa yhä uustulokasesiintyminä; R = rauhoitettu): Uhanalaiset (9 lajia) Isovesirikko, Elatine alsinastrum (EN) Katkeralinnunruoho, Polygala amarella (VU) Meriotakilokki, Salsola kali (EN) (R) Nelilehtivesikuusi, Hippuris tetraphylla (EN) (R) Paunikko, Crassula aquatica (VU) *Peltorusojuuri, Lithospermum arvense (EN) Pohjannoidanlukko, Botrychium boreale (VU) Suikeanoidanlukko, Botrychium lanceolatum (VU) Suopunakämmekkä, Dactylorhiza incarnata subsp. incarnata (VU) (R) Silmälläpidettävät (8 lajia) Ahonoidanlukko, Botrychium multifidum Hetesara, Carex acutiformis *Huhtakurjenpolvi, Geranium bohemicum Idänkellukka, Geum aleppicum *Kangasajuruoho, Thymus serpyllum *Konnanlieko, Lycopodiella inundata *Ojakaali, Lythrum portula Vesihilpi, Catabrosa aquatica (R) C2. Alueellisesti uhanalaiset lajit Tältä osin tarkastelu perustuu alueellisesti uhanalaisten kasvien luetteloon, joka on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla ja teoksessa Ryttäri, T., Kalliovirta, M. & Lampinen R. (toim.) 2012: Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki. 384 s. Alueellisessa tarkastelussa ei enää käytetä lainkaan luokkaa silmälläpidettävät ja ainoa varsinainen uhanalaisluokka on RT (Regionally Threatened eli alueellisesti uhanalainen), jonka lisäksi alueelta hävinneet lajit saavat luokan RE.

6 6 Alueellisen uhanalaisuuden tarkastelussa Helsinki kuuluu itäisenä ääripäänä alueeseen 1b, joka kattaa tammivyöhykkeen lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Siksi alueellisesti uhanalaisten kasvilajien lukumäärä on Helsingissä melko pieni (lukuisat muut Helsingissä harvinaiset lajit ovat Lounais-Suomessa yleisiä). On kuitenkin huomattava, että alueella 1b kasvavat valtakunnallisesti uhanalaiset lajitkin oikeastaan pitäisi sisällyttää myös alueellisesti uhanalaisiin lajeihin. Helsingissä kasvavat tarkasteluun hyväksyttävinä esiintyminä seuraavat 42 alueellisesti uhanalaista lajia, jotka eivät ole valtakunnallisesti uhanalaisia (R = rauhoitettu): Ahokissankäpälä, Antennaria dioica Harajuuri, Corallorhiza trifida Hentosara, Carex disperma Herttakaksikko, Listera cordata Hietalaukka, Allium vineale Humalanvieras, Cuscuta europaea subsp. europaea Isohierakka, Rumex hydrolapathum Jokileinikki, Ranunculus lingua Jouhiluikka, Eleocharis quinqueflora Kaislasara, Carex rhynchophysa Kaljumäntykukka, Monotropa hypopitys subsp. hypophegea Kanervisara, Carex ericetorum Kesämaitiainen, Leontodon hispidus Ketonoidanlukko, Botrychium lunaria Korpiorvokki, Viola epipsila Korpisara, Carex loliacea Kullero, Trollius europaeus Lehtomatara, Galium triflorum Lehtoneidonvaippa, Epipactis helleborine (R) Luhtakuusio, Pedicularis palustris Lännenhernesara, Carex demissa Lännenmaltsa, Atriplex glabriuscula Meriajokas, Zostera marina Merihapsikka, Ruppia maritima Merinäkinruoho, Najas marina Merivihvilä, Juncus balticus Musta-apila, Trifolium spadiceum Mutayrtti, Limosella aquatica Mätäshelmikkä, Melica picta Nurmitatar, Bistorta vivipara Ojakurjenpolvi, Geranium palustre Ojatädyke, Veronica beccabunga Pesäjuuri, Neottia nidus-avis (R) Rantatyräkki, Euphorbia palustris (R) Ruskokaisla, Blysmus rufus Somersara, Carex glareosa Suovalkku, Hammarbya paludosa Tulisuolaheinä, Rumex thyrsiflorus Tähtitalvikki, Moneses uniflora Vankkasara, Carex riparia Vesinenätti, Rorippa amphibia Välkevita, Potamogeton lucens Seuraavat alueellisesti uhanalaiset lajit (6), jotka eivät ole valtakunnallisesti uhanalaisia, ovat Helsingistä hävinneet: Ahonoidanlukko, Botrychium multifidum Kangasajuruoho, Thymus serpyllum

7 7 Punalatva, Eupatorium cannabinum Rantahirvenjuuri, Inula salicina Vilukko, Parnassia palustris Äimäsara, Carex dioica C3. Kunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Tässä tarkastelussa on sovellettu valtakunnallisen tarkastelun kriteerejä (ks. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s.; Mannerkoski, I. & Ryttäri, T (toim.): Eliölajien uhanalaisuuden arviointi Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeet. Ympäristöopas, Suomen ympäristökeskus. 143 s.) sellaisinaan tai pinta-alojen osalta suhteuttamalla Helsingin maapinta-ala (210 neliökilometriä) koko Suomen maapinta-alaan ( neliökilometriä). Esiintymisalueen pinta-alan laskennassa käytettiin niin pitkälle kuin mahdollista todellisia pinta-aloja, ei koordinaatistoruutusummia kuten valtakunnallisessa tarkastelussa. Perusteena tälle menettelylle on, että ylimmissä uhanalaisuusluokissa kunnallisten kriteerien mukaiset rajapinta-alat ovat hyvin pieniä. Kunnallisen tarkastelun perusteet kokonaisuudessaan ovat seuraavat (hakasulkeissa valtakunnallisen tarkastelun osat, joita ei ole voitu käyttää): Kriteeri A. Populaation pieneneminen A 1. Havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty populaation pieneneminen äärimmäisen uhanalaisilla vähintään 90 %:lla, erittäin uhanalaisilla vähintään 70 %:lla ja vaarantuneilla vähintään 50 %:lla viimeisten kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (valitaan pitempi jakso) tilanteessa, jossa pienenemisen syyt ovat selvästi peruttavissa JA tunnettuja JA loppuneita, perustuen johonkin seuraavista vaihtoehdoista: (a) suora havainto (b) taksonille käyttökelpoinen runsausindeksi (c) esiintymisalueen tai levinneisyysalueen pieneneminen ja/tai elinympäristön laadun huonontuminen (d) todellinen tai mahdollinen hyödyntäminen (e) vieraiden taksonien, risteytymisen, tautien, saasteiden, kilpailijoiden tai loisten haitalliset vaikutukset. A 2. Havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty populaation pieneneminen äärimmäisen uhanalaisilla vähintään 80 %:lla, erittäin uhanalaisilla vähintään 50 %:lla ja vaarantuneilla vähintään 30 %:lla viimeisten kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (valitaan pitempi jakso) tilanteessa, jossa pieneneminen ja sen syyt eivät ehkä ole loppuneet TAI niitä ei tunneta TAI ne eivät ehkä ole peruttavissa, perustuen yllä oleviin vaihtoehtoihin (a) (e). A 3. Äärimmäisen uhanalaisilla vähintään 80 %, erittäin uhanalaisilla vähintään 50 % ja vaarantuneilla vähintään 30 % populaation pieneneminen, jonka ennustetaan tai epäillään tapahtuvan tulevien kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (valitaan pitempi jakso, korkeintaan 100 vuotta), perustuen yllä oleviin vaihtoehtoihin (b) (e). A 4. Havaittu, arvioitu, päätelty, ennustettu tai epäilty populaation pieneneminen äärimmäisen uhanalaisilla vähintään 80 %:lla, erittäin uhanalaisilla vähintään 50 %:lla ja vaarantuneilla vähintään 30 %:lla kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven ajanjaksolla (valitaan pitempi; tulevaisuuteen maksimi 100 vuotta), johon sisältyy sekä mennyttä että tulevaa, ja pieneneminen ja sen syyt eivät ole loppuneet TAI niitä ei tunneta TAI ne eivät ehkä ole peruttavissa, perustuen yllä oleviin vaihtoehtoihin (a) (e). Kriteeri B. Maantieteellinen alue tarkasteltuna joko levinneisyysalueen (B1) tai esiintymisalueen (B2) tai molempien mukaan B 1. Levinneisyysalueen arvioidaan olevan äärimmäisen uhanalaisilla alle 7 ha, erittäin uhanalaisilla alle 350 ha, vaarantuneilla alle 1400 ha ja vähintään kaksi kohdista a c täyttyy: a. levinneisyys on voimakkaasti pirstoutunut tai tunnettujen esiintymien määrä on yksi (CR), 2 5 (EN) tai 6 10 (VU)

8 8 b. havaittu, päätelty tai ennustettu jatkuva väheneminen joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue (ii) esiintymisalue (iii) soveliaan elinympäristön määrä ja/tai laatu (iv) esiintymien tai osapopulaatioiden määrä (v) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä c. erittäin suuret vaihtelut joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue (ii) esiintymisalue (iii) esiintymien tai osapopulaatioiden määrä (iv) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä B 2. Esiintymisalueen arvioidaan olevan äärimmäisen uhanalaisilla enintään 0.7 ha, erittäin uhanalaisilla alle 35 ha, vaarantuneilla alle 140 ha ja vähintään kaksi kohdista a c täyttyy: a. esiintymisalue on voimakkaasti pirstoutunut tai tunnettujen esiintymien määrä on yksi (CR), 2 5 (EN) tai 6 10 (VU) b. havaittu, päätelty tai ennustettu jatkuva väheneminen joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue (ii) esiintymisalue (iii) soveliaan elinympäristön määrä ja/tai laatu (iv) esiintymien tai osapopulaatioiden määrä (v) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä c. erittäin suuret vaihtelut joissakin seuraavista: (i) levinneisyysalue (ii) esiintymisalue (iii) esiintymien tai osapopulaatioiden määrä (iv) lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä Silmälläpidettävien ohjeelliset kriteerit: B1) levinneisyysalue on alle 350 ha tai esiintymisalue on alle 35 ha ja yksi edellä olevista alakohdista a c täyttyy tai 2) levinneisyysalue on alle 2800 ha tai esiintymisalue on alle 280 ha ja kaksi alakohdista a c täyttyy. [Kriteeri C. Tätä lisääntymiskykyisten yksilöiden määrään perustuvaa kriteeriä ei ole Helsingin sisäisessä tarkastelussa käytetty, koska Helsingin yksilömäärien suhteuttaminen valtakunnallisessa tarkastelussa käytettyihin on ylen ongelmallista.] Kriteeri D. Hyvin pieni tai rajoittunut populaatio [Lisääntymiskykyisten yksilöiden määrään perustuvaa alakohtaa ei ole Helsingin sisäisessä tarkastelussa käytetty, koska Helsingin yksilömäärien suhteuttaminen valtakunnallisessa tarkastelussa käytettyihin on ylen ongelmallista.] D2. Vaarantuneilla populaatio on hyvin pieni tai populaatiolla on hyvin rajoittunut esiintymisalue (yleensä alle 1.5 ha) tai vähän esiintymispaikkoja (korkeintaan 5), ja populaatio on siten altis äkillisille ja ennustamattomille ihmistoiminnan tai sattuman vaikutuksille ja voi lyhyessä ajassa muuttua äärimmäisen uhanalaiseksi tai jopa hävitä. [Kriteeri E. Tätä kvantitatiiviseen häviämisen todennäköisyysanalyysiin perustuvaa kriteeriä ei ole Helsingin sisäisessä tarkastelussa käytetty (kuten ei myöskään kasvien valtakunnallisessa tarkastelussa).] Myös valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisille ja silmälläpidettäville lajeille annettiin kunnallinen luokka, joka jäi kuudessa tapauksessa (ahokissankäpälä, humalanvieras, jäkki, kartioakankaali, kellotalvikki, meriajokas) tasolle LC. Tällä tavoin kunnallisesti uhanalaisiksi (luokat CR, EN ja VU) osoittautui kaiken kaikkiaan 100 lajia ja kunnallisesti silmälläpidettäviksi 40 lajia. Helsingistä hävinneitä (luokka RE) alkuperäisiä kasveja ja muinaistulokaskasveja on

9 9 tarkastelun mukaan 31, mutta luku saattaa vielä hieman nousta, kun Helsingin kaikkien aikojen kasvitiedot on käyty täysin kattavasti läpi. Lajikohtaiset kunnallisen uhanalaisuuden / silmälläpidettävyyden perustelut esitetään liitteessä 1. Liitteet 2 4 sisältävät vertailuja Helsingin ja koko Suomen hävinneestä, uhanalaisesta ja silmälläpidettävästä lajistosta. Liite 5 kokoaa lajeittain tiivistettynä uhanalaisuuden lisäksi muita suojeluun liittyviä seikkoja (elinympäristöt, uhanalaisuuden syyt, uhkatekijät, erityinen suojelu, rauhoitukset, kansainväliset vastuulajit, direktiivilajit). Historialliselta taustaltaan varsinaiseen tarkasteluun hyväksyttävien lajien lisäksi tarkasteltiin ennen venäläisajan päättymistä (1917) Helsinkiin asettuneet uustulokkaat (varsinaiset tulokkaat ja viljelyperäiset lajit), joista uhanalaisimpien huomioon ottaminen on kulttuuriympäristöjen hoidossa erittäin suotavaa. Tässä lajistossa käytetään samoja luokkia kuin varsinaisesti uhanalaisilla ja silmälläpidettävillä, mutta tarkenteella k varustettuna (CRk, ENk, VUk, NTk). Nämä k -lajit (26 kpl) eivät sisälly liitteiden 2 4 vertailutaulukkoihin, mutta k -lajienkin luokittelun perustelut esitetään liitteissä 1 ja 5. D. MUUTEN HUOMIONARVOISET LAJIT Tämän ryhmän lajit eivät ole (vielä) uhanalaisia tai silmälläpidettäviä, mutta vaateliaisuudellaan ja harvinaisuudellaan osoittavat yhdessä niiden kanssa luonnoltaan arvokkaimpia alueita Helsingissä. Putkilokasvien yleistä käyttöä Helsingin kasviston ja kasvillisuuden alueittaisuuden kuvaajana esitellään tarkemmin julkaisussa Kurtto, A., Hahkala, V. & Helynranta L. 2002: Helsingin kasviston historialliset ainekset, uhanalaisuus ja elinympäristöt. Teemakartasto. 246 karttaa + 37 taulukkoa tietokantana. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Helsinki. Metsien luonnontilan osoittajat Keltatalvikki, Pyrola chlorantha Ketunlieko, Huperzia selago Yövilkka, Goodyera repens Lehtoisuuden osoittajat Kevätlinnunherne, Lathyrus vernus Kotkansiipi, Matteuccia struthiopteris Lehtokorte, Equisetum pratense Lehtokuusama, Lonicera xylosteum Lehtopalsami, Impatiens noli-tangere Lehtotähtimö, Stellaria nemorum Metsälehmus, Tilia cordata Metsäruusu, Rosa majalis Mustakonnanmarja, Actaea spicata Näsiä, Daphne mezereum Pähkinäpensas, Corylus avellana Keskiravinteisten soiden osoittajat Maariankämmekkä, Dactylorhiza maculata Raate, Menyanthes trifoliata Rehevien tervaleppäluhtien osoittaja Rantayrtti, Lycopus europaeus

10 10 Lähteisyyden osoittaja (paitsi jokivarsilla) Purolitukka, Cardamine amara Matalakasvuisten merenrantaniittyjen osoittajat Hentosuolake, Triglochin palustris Hernesara, Carex viridula Isorantasappi, Centaurium littorale Käärmeenkieli, Ophioglossum vulgatum Särmäputki, Selinum carvifolia Merenrantahietikoiden osoittajat Merinätkelmä, Lathyrus japonicus Suola-arho, Honckenya peploides Lintuluotojen osoittaja Tahma-ailakki, Silene viscosa Avointen ketojen osoittajat Ketotädyke, Veronica arvensis Kevättädyke, Veronica verna Mäkiarho, Arenaria serpyllifolia Mäkihorsma, Epilobium collinum Mäkihärkki, Cerastium semidecandrum Mäkilemmikki, Myosotis ramosissima

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Inventoidut kosteikot

Inventoidut kosteikot Kaunisvaara-hankkeen vaikutukset luonnonympäristöön; kuvat ja taulukot KUVAT Inventoidut kosteikot Erittäin korkeita luontoarvoja Suuria luontoarvoja Tietyjä luontoarvoja Vähäisiä luontoarvoja Kaunisvaara

Lisätiedot

Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011

Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011 Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys vuonna 2011 Espoo 2012 Vantaan Myyrmäen suuralueen kasvillisuusselvitys 2011 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1. Huomionarvoiset

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit

VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit 2014 VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit Petri Parkko 23.10.2014 1 1. Taustoja VT12 välille Tillola-Keltti (kartta 1) on suunnitteilla rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä, joiden

Lisätiedot

Arvioinnin dokumentointi

Arvioinnin dokumentointi Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12)

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 suokasvia Helsingissä Lajeja 10-16 (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 SUOKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Phegopteris connectilis Korpi-imarre

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Kriteerien käyttö. SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.

Kriteerien käyttö. SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2. Kriteerien käyttö SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.2017 Kriteerit yhteenveto: A. Populaatiokoon pieneneminen (mennyt, nykyinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon perinnebiotooppien hoito-ohjelma 2007-2016

Pohjois-Savon perinnebiotooppien hoito-ohjelma 2007-2016 POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2006 Pohjois-Savon perinnebiotooppien hoito-ohjelma 2007-2016 Merja Hyttinen ja Anne Grönlund POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2006 Pohjois-Savon

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Eliölajien uhanalaisuuden arviointi

Eliölajien uhanalaisuuden arviointi YMPÄRISTÖOPAS Eliölajien uhanalaisuuden arviointi Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeet Ilpo Mannerkoski ja Terhi Ryttäri (toim.) YMPÄRISTÖOPAS 2007 Eliölajien uhanalaisuuden arviointi Maailman

Lisätiedot

Perinnebiotooppien lude- ja kaskasinventointien tulokset 2010

Perinnebiotooppien lude- ja kaskasinventointien tulokset 2010 Vakka-Suomen arvokkaat maisemat ja muinaisjäännökset -hanke Perinnebiotooppien lude- ja kaskasinventointien tulokset 2010 Teemu Rintala & Guy Söderman Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus Luontoympäristökeskus,

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

OULUJOEN SmSTON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET.... Oulun kaupunki Ympäristövirasto

OULUJOEN SmSTON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET.... Oulun kaupunki Ympäristövirasto OULUJOEN SmSTON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET... Oulun kaupunki Ympäristövirasto ~ Raportti 112001 OULUJOEN SUISTON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET... Oulun kllupunki Ympäristövirasto ~ Raportti 1/2001 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997 N:o 159 160. Laki. N:o 159. puutavaranmittauslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997 N:o 159 160. Laki. N:o 159. puutavaranmittauslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997 N:o 159 160 SISÄLLYS N:o Sivu 159 Laki puutavaranmittauslain muuttamisesta... 347 160 Luonnonsuojeluasetus... 352 N:o 159 Laki

Lisätiedot

LIITE 6. Kasvillisuusselvitykset.

LIITE 6. Kasvillisuusselvitykset. LIITE 6 Kasvillisuusselvitykset. Varessäikän-Siikajokisuiston välisen alueen kasvillisuusselvitys Laidunnettua rantaniittyä Siikajoella. Tanja Jylänki 1.9.2010 Sisältö 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

4 suomalainen metsätyyppijärjestelmä. Kuva IUCN:n uhanalaisluokitus (IUCN 2012).

4 suomalainen metsätyyppijärjestelmä. Kuva IUCN:n uhanalaisluokitus (IUCN 2012). Lisäalue luontotyypit Lisäalueen keskiosien läpi virtaa Äkäsjoki ja eteläosan läpi Niesajoki. Alueen pohjoisosa on eteläosaa selvästi kuivempaa ja karumpaa; pohjoisosien kivennäismaakankaat ovat pääasiassa

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät. toinen päivitys 2011. Noora Korri

Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät. toinen päivitys 2011. Noora Korri Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun toinen päivitys 2011 Noora Korri Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2011 KUVAILULEHTI Julkaisija Espoon ympäristökeskus Julkaisun

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä

Lisätiedot

Toppilansaaren harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys

Toppilansaaren harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys PSV-Maa ja Vesi Oy 5/2002 P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys FM Sari Ylitulkkila

Lisätiedot

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS Ari Ryökkynen 2012 Kymenlaakson museo ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kohteen nimi: Ruukinkatu 15 ja 13 sekä osin Vuorikatu 2 Kunta: Kaupunginosa:

Lisätiedot

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Kaunisvaaran kaivostoiminnan perustamisen yhteydessä NRAB hakee poikkeuslupaa seuraavasti:

Kaunisvaaran kaivostoiminnan perustamisen yhteydessä NRAB hakee poikkeuslupaa seuraavasti: 1 (11) Poikkeuslupahakemuksen täydennys koskien lajisuojeluasetusta Northland Resources AB (NRAB) antaa täten täydentäviä tietoja liittyen diaarinumeroon 522-3655-11, joka koskee poikkeushakemusta lajisuojeluasetuksen

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Päivi Paalamo, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Lettorikko Saxifraga hirculus L. Luonnonsuojeluasetus: uhanalainen, rauhoitettu

Lisätiedot

Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson

Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma 2015 Kaj-Ove Pettersson 2. Yhteenveto 2A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit 2B Lajisto Kartta 1. Natura 2000-luontotyypit Kartta 2. Toimenpiteet

Lisätiedot

9M031302 30.7.2004 MAA JA VESI OY

9M031302 30.7.2004 MAA JA VESI OY 30.7.2004 MAA JA VESI OY FM Sari Ylitulkkila FM Juha Parviainen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...1 2 MAAPERÄ JA PINNANMUODOT...1 3 KASVILLISUUS...1 4 UHANALAISET JA HARVINAISET KASVILAJIT...2 5 ELÄIMISTÖ...3 6 ERITYISEN

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

PALTASEN MAA- AINESTEN OTTOALUE LUONTOSELVITYS

PALTASEN MAA- AINESTEN OTTOALUE LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitysraportti Päivämäärä 6/2015 PALTASEN MAA- AINESTEN OTTOALUE LUONTOSELVITYS PALTASEN MAA-AINESTEN OTTOALUE LUONTOSELVITYS Päivämäärä 24/06/2015

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12 km Valtimon kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen.

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA

KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA Pertti Ranta 07.02.2013 TUTKIMUSAIHE: KASVIEN MONIMUOTOISUUDEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN KAUPUNGISSA. Väitöskirja: Urban ecosystems response to disturbances, resilience and ecological

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Virrat Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Teppo Häyhä 25.0.202 Sisällys JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2. Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Maankäyttö... 2 2.3 Vesistöt... 3 2.4 Metsät ja suot...

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

IUCN:n arviointimenetelmä: IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria

IUCN:n arviointimenetelmä: IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria Tytti Kontula SYKE Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin esittely 8.4.2016 SYKE Kuva: Tytti Kontula IUCN:n arviointimenetelmä: IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria IUCN Red List of Ecosystems:

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet Luonnonvarakeskus Vihreä teknologia Vesiviljelytuotanto Ryhmäpäällikkö Petri Heinimaa Ii 5.2.2016 Tutkimusteemat Tavoitteet Pohjoinen vihreä

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

Logistiikkakeskusalueen luontoselvitys

Logistiikkakeskusalueen luontoselvitys Logistiikkakeskusalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 25.11.2006 1 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO... 2 2. ALUEEN YLEISKUVAUS... 2 3. LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET KOHTEET... 3 4. METSÄLAIN

Lisätiedot

Kemiön Dragsfjärdin kirkonkylän asemakaava-alueen ja Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys 2011

Kemiön Dragsfjärdin kirkonkylän asemakaava-alueen ja Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys 2011 Kemiön Dragsfjärdin kirkonkylän asemakaava-alueen ja Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys 2011 Espoo 2011 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys 2011 1 Kannen kuva: Masugnträsketien

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Uhanalaisten ja luontodirektiivin kasvilajien suotuisa suojelutaso suojelualueverkon kattavuuden arvioinnissa

Uhanalaisten ja luontodirektiivin kasvilajien suotuisa suojelutaso suojelualueverkon kattavuuden arvioinnissa Suomen ympäristö 501 LUONTO JA LUONNONVARAT Kimmo Syrjänen Uhanalaisten ja luontodirektiivin kasvilajien suotuisa suojelutaso suojelualueverkon kattavuuden arvioinnissa SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Suomen ympäristö

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31 Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista 1 Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro. 8354 kasvistoarvoista Johdanto Selvitysalueen kasvillisuutta, kasvistoa ja avainbiotooppeja inventoitiin vuoden 2012 syyskesällä. Alueelta ei löydetty

Lisätiedot

Hanko, Luotsikatu. Luontoselvitys 2014

Hanko, Luotsikatu. Luontoselvitys 2014 Hanko, Luotsikatu Luontoselvitys 2014 Silvestris luontoselvitys oy Jorma Pennanen 16.10.2014 Silvestris luontoselvitys oy Hanko, Luotsikatu luontoselvitys 2014 2 (35) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto

Lisätiedot

OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin

OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin VAIKUTUSARVIOINTI 16X262496 29.10.2014 Upossarpiota (Alisma wahlenbergii) muun vesikasvillisuuden seassa OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja

Lisätiedot

Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys

Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys Härmälän Kalmarin asemakaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvitys Kari Korte Tampereen Kaupunki yhdyskuntapalvelut selvitys- ja arviointiryhmä marraskuu 2005 Sisältö 1. Yleistä selvitysalueesta.....................................................

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA:

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: Kuva 1. Selänpohjan Matkailukeskus tarjosi puitteet 10.8. aamupäivän esitelmille ja keskusteluille. HUMALAJÄRVEN TILALLA 10.8.: Kuva 2. Humalajärven emäntä ja isäntä

Lisätiedot

KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT

KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT Lähde: Kylmäpihlajan kasvillisuusselvitys Irmeli Suokas 2001 Piirros: Mariana Ravonius 2002 Kylmäpihlajan kahdeksan hehtaarin saari on lähes puuton, kallioinen ulkoluoto. Tyrnin

Lisätiedot

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista

Lisätiedot

ESPOON PERINNEYMPÄRISTÖSELVITYS 2003

ESPOON PERINNEYMPÄRISTÖSELVITYS 2003 Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 1/2003 ESPOON PERINNEYMPÄRISTÖSELVITYS 2003 Katja Raatikainen Mia Vaittinen Espoon ympäristölautakunta Espoo 2003 KUVAILULEHTI Julkaisija Espoon ympäristölautakunta

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄN SIIRTOISTUTUKSET RAITIOTIEVARIKON ASEMAKAAVA-ALUEELTA MAKKARAJÄRVIVIITASTENPERÄN SUOJELUALUEELLE

RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄN SIIRTOISTUTUKSET RAITIOTIEVARIKON ASEMAKAAVA-ALUEELTA MAKKARAJÄRVIVIITASTENPERÄN SUOJELUALUEELLE RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄN SIIRTOISTUTUKSET RAITIOTIEVARIKON ASEMAKAAVA-ALUEELTA MAKKARAJÄRVIVIITASTENPERÄN SUOJELUALUEELLE 2016 JOHDANTO Raitiotien päävarikon asemakaava-alueella Hervanta-Ruskon teollisuusalueella

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Karvamaksaruoho. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Sedum villosum L. Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen

Karvamaksaruoho. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Sedum villosum L. Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen tietolomake lajit Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 26 Karvamaksaruoho Sedum villosum L. Luonnonsuojeluasetus: erityisesti suojeltava, rauhoitettu

Lisätiedot

Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) Kaupunkiniittyjen hoitosuunnitelmat Hamina, Salo, Vihti

Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) Kaupunkiniittyjen hoitosuunnitelmat Hamina, Salo, Vihti Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) PUTKILOKASVIEN LAJILUETTELOT (nimistö: Hämet-Ahti ym. 1998 ja 2005) Hamina, Pappilansaaren suojelualue... 2 Hamina, Pappilansaaren niitty... 5 Hamina,

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen

Lisätiedot

Kasvit ilmastonmuutoksen kourissa

Kasvit ilmastonmuutoksen kourissa Säätytalo 1.12. 2010 Kasvit ilmastonmuutoksen kourissa Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus / Sammaltyöryhmä Ilmastonmuutoksen historia uhanalaisuustarkasteluissa: 1985: ilmiötä ei vielä tunneta Uhanalaisuuden

Lisätiedot

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016 ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358

Lisätiedot

55 vesikasvia Helsingissä. Lajeja (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12)

55 vesikasvia Helsingissä. Lajeja (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12) 55 vesikasvia Helsingissä Lajeja 12-22 (51) 8-12 (144) 5-8 (282) 1-4 (403) ei tutkittu (12) 55 VESIKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Alisma plantago-aquatica Ratamosarpio

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Päivi Paalamo, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Lapinleinikki Ranunculus lapponicus L. Luonnonsuojeluasetus: rauhoitettu

Lisätiedot

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Ahtialan Paakkolanmäen

Ahtialan Paakkolanmäen Ahtialan Paakkolanmäen MUINAISMUISTOALUE JA LAMMASLAIDUN KASVISTO, ESIHISTORIA, KAIVAUKSET, HOITOTYÖT Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015 1 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Paakkolanmäen asutushistoriaa...

Lisätiedot

Putkilokasvien suojelun edistäminen

Putkilokasvien suojelun edistäminen Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34 2008 Putkilokasvien suojelun edistäminen Aluekohtaisten suojelutoimien priorisointineuvottelut ja lajien nykytilan tarkastelu Eija Kemppainen ja Heikki Eeronheimo

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa.

Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Ahomansikka perinnemaisemien hoitoprojekti Luonto-Liiton Hämeen piiri ry. Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Kauden aikana Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008

Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008 Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008 Espoo 2008 Halikon Märynummen perhosselvitykset 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 3. Johtopäätökset

Lisätiedot