Toppilansaaren harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys
|
|
- Aimo Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys PSV-Maa ja Vesi Oy 5/2002
2 P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys FM Sari Ylitulkkila FM Juha Parviainen SISÄLTÖ 1 TYÖN KUVAUS KÄSITELTY LAJISTO LAJIEN ELINYMPÄRISTÖT JA ELINPAIKKAVAATIMUKSET LAJIEN LEVINNEISYYS SEKÄ ESIINTYMINEN TOPPILANSAARESSA JA MUUALLA OULUN ALUEELLA TULEVAN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET TOPPILANSAAREN HARVINAISEEN LAJISTOON KAAVOITUKSEN VAIKUTUKSET LAJIEN ESIINTYMIIN ASUMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET ESIINTYMIIN YHTEENVETO...6 KIRJALLISUUS...7 LIITTEET Liite 1 Selvitysalueen sijainti ja rajaus Liite 2 uhanalaisen ja harvinaisen putkilokasvilajiston tarkastelu Liite 3 uhanalaisten ja harvinaisten hyönteisten tarkastelu Liite 4 uhanalaiset ja harvinaisia putkilokasveja (kartta: Halonen ym. 2001) Liite 5 inventointialueen uhanalaiset käävät ja hyönteiset sekä hyönteisten hotspot l. esiintymäkeskittymä (karttapohja: Halonen ym. 2001) Liite 6 Kaavaluonnoksia
3 P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 1 1 TYÖN KUVAUS Tämä työ liittyy Maankäytön muutostilanteiden hallinta II, ympäristörakentaminen projektiin. Tehtävänä oli suorittaa asemakaavoitettavalla alueella havaittujen uhanalaisten ja harvinaisten putkilokasvi- ja hyönteislajien tarkentava selvitys. Selvitysalueen sijainti ja rajaus on esitetty liitteessä 1. Käävät on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle, koska Oulun suistoalueen arvokasta kääpälajistoa on käsitelty juuri julkaistussa Oulun yliopiston Kasvimuseon laatimassa teoksessa (Halonen ym. 2002). Uhanalaisten ja harvinaisten kääpien esiintymät keskittyvät kaavarungon etelälaidalla sijaitsevan umpeenkasvaneen salmen alueelle sekä pohjoiskärkeen (Halonen ym ja 2002). Suuri osa alueesta on kaavaluonnoksissa jäämässä rakentamisen ulkopuolelle. Uhanalaisten kääpien esiintymät on esitetty liitteen 5 kartalla. luontoarvot on kartoitettu kattavasti Oulun yliopiston toimesta v (Halonen ym.), Tässä selvityksessä tarkasteltavien lajien valinta perustuu em. tutkimukseen. Kesällä 2002 Kasvimuseo tekee alueella vielä täydentäviä putkilokasvikartoituksia, erityisesti tarkastetaan vanhoja havaintoja kevätkasveista, mm. kiurunkannuksesta Corydalis sp. (Lassi Kalleinen, henkilökohtainen tiedonanto ). Tarkentava selvitys perustuu Halosen ym. (2001) tutkimusraporttiin sekä lähdeluettelossa esiteltyyn lajeja koskevaan kirjallisuuteen ja muihin julkaisuihin. Lisäksi on haastateltu asiantuntijoita Oulun yliopiston Kasvi- ja Eläinmuseolta. Raportin esitystapa on pitkälle taulukkomuotoinen (liitteet 2 ja 3). Kiitämme Oulun yliopiston Kasvimuseon museoavustaja Lassi Kalleista sekä Eläinmuseon yli-intendentti Juhani Itämiestä saamistamme tiedoista.
4 P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 2 2 KÄSITELTY LAJISTO Tässä selvityksessä on käsitelty viittätoista uhanalaista ja harvinaista putkilokasvia sekä yhdeksää hyönteislajia: Putkilokasvit (aho)pukinjuuri Pimpinella saxifraga ketoneilikka Dianthus deltoides kullero Trollius europaeus lehtotähtimö Stellaria nemorum lietetatar Persicaria foliosa paunikko Crassula aquatica puistolemmikki Myosotis sylvatica rohtomesikkä Melilotus officinalis sirppimailanen Medicago falcata taigaleinikkilaji Ranunculus nothus tummasuonipoimulehti Alchemilla baltica upossarpio Alisma wahlenbergii valkomesikkä Melilotus albus valkopeippi Lamium album valkovuokko Anemone nemorosa Hyönteiset hietikkosusihämähäkki Pardosa plumipes hitukoi Elakista eskoi kaitakoi Eulamprotes wilkella kiiltokeulakoi Chionodes violacea maitiaiskehrääjä Lemonia dumi nystyhaiskiainen Thanatophilus dispar nätkelmäsirppikääriäinen Ancylis paludana pohjankuusiokirjokääriäinen Endothenia margiana ssp. tardiana sukkulakoi Scythris potentillella Käsiteltyjen uhanalaisten ja harvinaisten lajien suojelustatus on esitetty liitteissä 1 ja 2. Taulukoissa on käytetty seuraavia lyhenteitä: Uhanalaisuus VU NT RT Sh St valtakunnallisesti vaarantunut (Vulnerable) valtakunnallisesti silmälläpidettävä (Near Threatened), ei uhanal. alueellisesti uhanalainen (Regionally Threatened) alueellisesti Silmälläpidettävä harvinainen alueellisesti Silmälläpidettävä taantunut Putkilokasvien alueellisen uhanalaisuuden osalta taulukossa on esitetty sekä voimassa oleva luokitus (Sh, St) että tämän hetkinen tietämys lähiaikoina voimaan tulevasta, vanhan luokituksen korvaavasta alueellisesta IUCNluokituksesta (RT). Muu suojelustatus rauh. erit. suoj. vastuulaji dir II dir IV dir * rauhoitettu erityisesti suojeltava laji Suomen kansainvälinen vastuulaji luontodirektiivin liitteessä II mainittu, yhteisön tärkeänä pitämä laji, jonka suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita l. Natura 2000 alueita luontodirektiivin liitteessä IV mainittu, yhteisön tärkeänä pitämä laji, joka edellyttää tarkkaa suojelua luontodirektiivin ensisijaisen tärkeä laji
5 P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 3 Tarkastelluista lajeista kahdella rantaveden putkilokasvilla, upossarpiolla Alisma wahlenbergii ja lietetattarella Persicaria foliosa on erityisen vahva suojelustatus. Kulleron Trollius europaeus esiintymä lienee Toppilansaareen istutettu, eikä näin ollen ole uhanalainen. 3 LAJIEN ELINYMPÄRISTÖT JA ELINPAIKKAVAATIMUKSET Lajien elinympäristöt ja elinpaikkavaatimukset on kerätty liitetaulukkoihin. Elinpaikkavaatimuksiin on liitetty myös tietoja lajien ekologiasta. Tarkastellut putkilokasvilajit on jaettu liitteessä 1 pääasiallisten elinympäristöjensä perusteella viiteen ryhmään: niittylajisto (ketojen ja tuoreempien niittyjen lajit, ryhmään luettu myös istutusperäinen kullero sekä valkopeippi Lamium album, joka monien muiden kulttuurivaikutteisten alueiden rinnalla menestyy myös niityillä) ns. painolastikasvit (1800-luvun purjelaivakaudella alusten painolastina olleen maan purkupaikoilta satamista levinnyt lajisto, jolla kulttuurihistoriallista merkitystä) paikalliset erikoisuudet (ryhmään luettu istutusperäinen valkovuokko Anemone nemorosa sekä taigaleinikki Ranunculus nothus, jonka tätä apomiktista (kasvullisesti lisääntyvää) lajia löydetty Oulussa ainoastaan Toppilansaaresta) rantaveden lajit (alueella alkuperäisinä esiintyvät, upoksissa tai vesirajalla elävät lajit) muu lajisto (istutusperäinen puistolemmikki Myosotis sylvatica ja hämyisten, kosteiden lehtojen lehtotähtimö Stellaria nemorum) Polemokoreja eli saksalaisten sotajoukkojen mukana kulkeutunutta lajistoa edustavat Toppilansaaressa tummasuonipoimulehti Alchemilla baltica, valkopeippi ja valkomesikkä Melilotus albus. Näitä alueen kulttuurihistoriasta kertovia lajeja ei ole erotettu liitetaulukossa omaksi ryhmäkseen. Hyönteisten osalta tietous on monien lajien kohdalla puutteellista. Hyönteiset on jaettu liitteessä 2 esiintymisalueidensa mukaan kahteen ryhmään: hiekkakenttien ja kuivien niittyjen lajit rantaniittyjen lajit Sukkulakoin Scythris potentillella, nätkelmäsirppikääriäisen Ancylis paludana sekä pohjankuusiokirjokääriäisen Endothenia margiana ssp. tardiana osalta elinympäristöt määräytyvät ensisijaisesti ravintokasvien esiintymien perusteella.
6 P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 4 4 LAJIEN LEVINNEISYYS SEKÄ ESIINTYMINEN TOPPILANSAARESSA JA MUUALLA OULUN ALUEELLA Putkilokasvien levinneisyystiedot on esitetty liitetaulukossa Retkeilykasvion uusimman painoksen mukaan (Hämet-Ahti ym. 1998). Tiedot esiintymistä ovat peräisin Halosen ym. (2001) julkaisusta. Tiedot Oulun alueella nykyisin sijaitsevista esiintymistä (Oulun floora) sekä historiallisista esiintymistä ovat Oulun yliopiston Kasvimuseon rekistereistä (Lassi Kalleinen ). Kasvimuseon v aloittama Oulun kaupunkialueen putkilokasviselvitys neliökilometriruuduittain (Oulun floora) on loppusuoralla. Selvityksen ansiosta kaupungin alueen lajistosta on käytettävissä erityisen hyvä ja tuore tietous. Lassi Kalleisen mukaan tietojen perusteella on mahdollista arvioida kunkin lajin yleisyyttä ja runsautta Oulussa, vaikka listaukset eivät ehkä ole aivan täydellisiä. Perhosten ja muiden selkärangattomien eläinten osalta Toppilansaaressa ei ole tehty perusteellista selvitystä. Toppilansaaressa on kuitenkin vuosien kuluessa vieraillut monia perhosharrastajia ja tutkijoita (Halonen ym. 2001). Hyönteisten osalta keskusteluissa Oulun yliopiston asiantuntijoiden kanssa tuli esiin esiintymien keskittymä, ns. hotspot merenrantaniityllä, lähellä Nallikarin hiekkarantaa. Hotspot on esitetty liitteen 5 kartalla. 5 TULEVAN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET TOPPILANSAAREN HARVINAISEEN LAJISTOON Liitetaulukoissa on arvioitu tulevan maankäytön vaikutuksia harvinaisten putkilokasvi- ja hyönteislajien esiintymiin. Tämän selvityksen kuluessa kaavoitusprosessi eteni niin, että alkuperäisistä kaavoitusvaihtoehdoista A ja B valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto B. Vaihtoehdon rakennetta on kuitenkin haluttu muuttaa jakamalla aluetta vihervyöhykkeillä (Teknisen lautakunnan päätös ). Kaavoitusalueen länsiosan asuntomessualueen osalta ratkaisuja ei ole vielä tehty ja suunnitelmat voivat muuttua huomattavasti (Kaija Puhakka, henkilökohtainen tiedonanto ). Tekninen lautakunta on päättänyt ( 286) sisällyttää merenrantaalueen maankäytön suunnitteluun. Alueen mahdollinen erottaminen vahvistettavasta asemakaavasta tutkitaan myöhemmin.
7 P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys Kaavoituksen vaikutukset lajien esiintymiin Arvioitaessa kaavoituksen suoria vaikutuksia harvinaisten lajien esiintymiin materiaalina on käytetty Oulun kaupungin teknisen keskuksen kaavarunkoluonnosta ( tilanne), joka on esitetty liitteessä 6.3. Liitteessä 6.1 on esitetty kaavoituksen perusteita ja liitteessä 6.2 vaihtoehto B, jonka pohjalta suunnittelua on jatkettu. Liitteessä 6.2 näkyy myös luonnos asuntomessualueesta; vaikutustarkastelussa on käytetty apuna tätä rajausta. Kaavarunkoluonnosten keskeneräisyyden vuoksi vaikutuksia lajien esiintymiin on jouduttu arvioimaan suurpiirteisesti. Rakennettavalla alueella sijaitsevien esiintymien arvioidaan pääsääntöisesti häviävän. Vaikkei esiintymien päälle suoranaisesti rakennettaisi, tulevat elinympäristöt rakentamisen aikana ja sen jälkeen muuttumaan huomattavasti. 5.2 Asumisen aikaiset vaikutukset esiintymiin Rakentamiseen liittyvien vaikutusten lisäksi liitetaulukoissa on arvioitu tulevan maankäytön myötä lajeihin ja niiden elinympäristöihin kohdistuvia paineita. Näitä ovat mm. elinympäristöjen vähittäinen muuttuminen sekä lisääntyvään virkistyskäyttöön liittyvä kasviesiintymien tallaus ja kukkien keräily. On huomattava, että kasviesiintymän menestyminen riippuu monista seikoista, eikä välittömän elinympäristön säilyminen välttämättä takaa esiintymän menestymistä. Esimerkiksi lähialueella tapahtuvat ojitukset, urat ja maanparannustoimet voivat muuttaa esiintymän vesitaloutta tai ravinteisuutta. Eri tekijöiden merkitys voi myös vaihdella kasvien elämänkierron eri vaiheissa. Osalle lajeista (esim. ketoneilikka Dianthus deltoides) häiriöt ovat jopa elinehto elinympäristöjen vaatiessa hoitoa (esim. niitto). Yksittäisten esiintymien menestymiseen vaikuttavat herkästi myös satunnaiset häiriötekijät. Mikäli sopivia elinympäristöjä on ympärillä hyvin pirstoutuneesti, on leviäminen niihin vaikeaa.
8 P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 6 6. YHTEENVETO Toppilansaaressa sijaitsee runsaasti uhanalaisten ja harvinaisten putkilokasvilajien esiintymiä. Harvinaisten kasvilajien joukossa esiintyy käyttöhistoriasta kertovaa tulokaslajistoa, ihmisen toiminnasta hyötynyttä lajistoa, alkuperäistä rantalajistoa sekä muutamia erikoisuuksia. Alueen harvinainen hyönteislajisto voidaan jakaa karkeasti hiekkakenttien sekä kuivien niittyjen lajeihin ja rantaniittyjen lajeihin. Harvinaisten putkilokasvien esiintymistä huomattava osa tullee häviämään rakentamisen ja alueen muun käytön seurauksena. Esiintymiä voidaan säilyttää lähinnä saaren pohjoiskärjen joutomaa-alueella ja merenrantaniityllä. Rakentamisen ja muun maankäytön alle tulevat jäämään mm. Oulun ainoat vakiintuneet valkovuokon ja ketoneilikan esiintymät sekä taigaleinikkilajin Oulun ainoa tiedossa oleva esiintymä. Rakennettavalla alueella harvinaisten hyönteisten elinympäristöt tulevat tuhoutumaan. pohjoiskärjessä sijaitsevien avointen hiekka-alueiden säilyttäminen ja niittyjen hoitaminen voisi turvata useiden kasvi- ja hyönteislajien esiintymiä. Nallikarin pohjoispuoleisen merenrantaniityn säilyminen avoimena ja luonnontilassa mahdollistaisi sekä rantaniityillä elävien hyönteisten esiintymien keskittymän että rantaniityn kasvilajien esiintymien säilymisen. Uhanalaisten ja harvinaisten kääpien osalta tärkeä esiintymisalue on myös rakennettavan alueen eteläpuolella sijaitseva umpeenkasvanut salmi. Näille rakentamisen ulkopuolelle jääville alueille kohdistunee kuitenkin monenlaisia paineita mm. virkistyskäyttöön liittyen. Useita alueelle ominaisia harvinaisia, mutta suhteellisen vaatimattomia kasvilajeja voitaisiin Lassi Kalleisen mukaan käyttää rakennettavan alueen istutuksissa. Näitä lajeja olisivat lähinnä valkopeippi, valkomesikkä, rohtomesikkä ja ahopukinjuuri. Myös valkovuokon yli sata vuotta Toppilansaaressa menestynyt kanta kannattaa säilyttää siirtoistutuksin. Kookkaiden ja näyttävien painolastikasvien käyttö istutuksissa puolestaan kertoisi alueen merenkulkuun liittyvästä historiasta. Oulussa PSV-Maa ja Vesi Oy FM Sari Ylitulkkila FM Juha Parviainen
9 P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 7 KIRJALLISUUS Halonen, P., Huhta, A-P., Kalleinen, L., Ahola, U. & Itämies, J. 2001: luontoarvojen inventointi. Tutkimusraportti. Oulun yliopisto. Halonen, P., Kulju, M., Kangas, K. & Kalleinen, L. 2002: Oulun suistoalueen käävät. Hinneri, S., Hämet-Ahti, L., Kurtto, A. & Vuokko, S. 1986: Maarianheinä, mesimarja ja timotei. Suomen luonnonvaraisia kasveja. Otava. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kurtto, A. & Uotila, P. 1999: Kaupunkin kasvisto muutosten kourissa. Luonnon tutkija 5: Nylén, B. 1998: Suomen ja Pohjolan kasvit. WSOY. Ohenoja, E. (toim.) 1996: Pohjois-Suomen uhanalaisten kasvien ja sienten luettelot. OUKAMUS 3. Oulun yliopisto. Biologian laitos. Kasvimuseo. Piirainen, M., Piirainen, P., Hämäläinen-Forslund, P. & Vainio, H. 1999: Ympäristön luonnonkasvit. WSOY. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ryttäri, T. & Kettunen, O. (toim.) 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Savela O. 1993: Upossarpion Alisma wahlenbergii (Holmberg) Juz., levinneisyydestä, ekologiasta ja suojelutarpeesta. Pro gradu tutkielma. Oulun yliopisto. Kasvitieteen laitos. Ulvinen, T. 1999: Upossarpiosta lettorikkoon. Oulun kasvimaailmaa. Teoksessa: Vilpa, E. (toim.) 1999: Oulun luonto. Kustannus Pohjoinen. Vuokko, S., Lampolahti, J., Väre, H., Neuvonen, V. & Saarni, M-L. 1996: Suomen luonto. Kasvit 2. Weilin + Göös. Vuokko, S., Neuvonen, V., Väre, H., Lampolahti, J., Ryttäri, T., Hakalisto, S., Virtanen, R. & Karhu, N. 1994: Suomen luonto. Kasvit 1. Weilin + Göös. Väre, H. & Huhta, A-P. 1996: Oulun Pohjanmaan satunnaiskasveja ja vakiintuneita tulokkaita Lutukka 12: Väre, H., Ulvinen, T., Vilpa, E. & Kalleinen, L. 2000: Oulujoen suiston kasvisto ja uhanalaislajisto. Lutukka 16: Väänänen, H. (toim.) 1991: Uusi värikuvakasvio. WSOY.
10
11 uhanalaisen ja harvinaisen putkilokasvilajiston tarkastelu LAJI SUOJELU- STATUS ELINYMPÄRISTÖT ELINPAIKKAVAATIMUKSET, LAJIN EKOLOGISIA OMINAISUUKSIA Niittyjen lajisto tummasuonipoimulehti Alchemilla baltica - niityt, pientareet, joutomaat monivuotinen suht. vaatimaton poimulehtien lisääntyminen läh. kasvullista ketoneilikka Dianthus deltoides NT RT kuivat ja kuivahkot, matalakasvuiset niityt, rinneniityt, kiviset mäenrinteet, pientareet, tienvarret, ahot, myös koristekasvi monivuotinen suht. vaatimaton, harvasti mätästävä kasvutapa, tuottaa runsaasti siemeniä, levittäytyy myös kasvullisesti rönsymäisten juurehtivien tyvihaarojen avulla vaatii kuivaa tai kuivahkoa (miel. rinteinen) ja niukkatyppistä kasvualustaa huono kilpailija, menestyy vain matalakasvuisilla niityillä, niitto ja laidunnus edesauttavat menestymistä valkopeippi Lamium album - kulttuurivaikutteiset kasvupaikat; puutarhat, pihat, niityt, pensaikot, tienvarret, joutomaat, viljelymaat, pientareet, puistot, kaatopaikat useimmiten kaupunkien ja kylien vanhan asutuksen ja liikenteen tienoot ennen ihmisen tuloa nykyistä paljon niukempi monivuotinen vaatimaton, muistuttaa yleistä seuralaiskasviaan nokkosta, säilyy pitkään kasvupaikoillaan ja leviää tehokkaasti laikuiksi kasvullisesti maanalaisen juurakon ja maarönsyjen avulla suosii erityisesti multavia ja typpipitoisia paikkoja rakennusten seinustoilla, kiusallinen rikkaruohona mm. muurahaiset levittävät pitkään itämiskelpoisuutensa säilyttäviä siemeniä ei juurikaan leviä luontoon; multavien lehtojen muu aluskasvillisuus liian kookasta ja varjostavaa (aho)pukinjuuri Pimpinella saxifraga - useimmiten kulttuurivaikutteiset kasvupaikat; kuivat niityt, ahot, pientareet, pihat, vanhat nurmet, kallioniityt ja rinteet, kaskimetsät, kuivat lehdot, rannikolla ruohoisilla mäillä, erilaatuisilla merenrannoilla, ei juurikaan rikkaruohona kukkii pitkään V-IX, pysyy vihreänä useita muita kasvupaikkojensa lajeja kauemmin monivuotinen suht. vaatimaton, lähinnä kuivilla, ihmisen muokkaamilla, avoimilla alueilla syvälle tunkeutuvan paalujuuren ansiosta tulee toimeen hyvinkin kuivilla, hiekkaisilla kasvupaikoilla kullero Trollius europaeus RT St ( esiintymä lienee koristekasviperua) sekä luonnon- että kulttuuriympäristöt; lehdot, lehto- ja lettokorvet, lähteiköt, tulvapensaikot, puronvarret tuoreet ja kosteat niityt, tulvaniityt, hylätyt pellot, monivuotinen vaatii rehevähköä, kosteahkoa kasvupaikkaa ja valoa (Etelä-Suomen lehdot kasvupaikoiksi liian pimeitä, Pohjois-Suomen lehdoissa menestyy hyvin) LEVINNEISYYS SUOMESSA Itä-Suomessa paikoin yleinen, paikoin harvinainen muinaistulokas, rannikolla ja Etelä- Lapissa paikoin vakinainen, harvinainen muinaistulokas, polemokori Etelä-Suomessa Vaasan korkeudelle yleinen ja ikivanha muinaistulokas, Oulun korkeudelle harvinainen muinaistulokas, Länsija Etelä-Lapissa enimmäkseen satunnainen uustulokas eteläisessä Suomessa yleinen muinaistulokas, Etelä-Lappiin saakka vakinainen, mutta harvinainen uustulokas, pohjoisemmassa Lapissa satunnainen uustulokas mahd. vanha kulttuuritulokas, Pohjois-Suomeen myös polemokorina yleinen muinaistulokas Etelä- ja Keski- Suomessa, Oulun läänissä harvinainen muinaistulokas, Lapissa harvinainen vakinainen, pohjoisimmassa osassa maata satunnainen uustulokas Pohjois-Suomessa Oulun seudulle saakka alkuperäinen ja yleinen, Etelä- ja Keski- Suomessa enimmäkseen alkuperäinen ESIINTYMÄT TOPPILAN- SAARESSA 2 esiintymää pohjoisosassa (lehtipuulehto, tuore niitty) ja 1 itäpuoliskossa (kentällä) Toppilansalmen rannalla 1 vakiintunut esiintymä pohjoisosassa lähellä Toppilansalmen rantaa (niitty) 7 esiintymää länsiosassa ja 5 esiintymää saaren kaakkoispäässä, vakiintunut (niityillä, lehtipuulehdoissa, havulehtipuukankaalla) 2 esiintymää eteläosassa (niityillä) 2 esiintymää keskiosissa (lehtipuulehdoissa) ESIINTYMÄT MUUALLA OULUN ALUEELLA ei tiedossa ei myöskään vanhoja esiintymätietoja 4 esiintymää (4 ruudulla: Madekoski SE, Hietasaari, Toppila, Linnanmaa), vakiintunut ainoastaan Toppilansaaressa, muualla Oulussa satunnainen uustulokas mukana kaupungin nurmiseoksessa, löytänyt uusia kasvupaikkoja pientareilta ym. useita vanhoja esiintymätietoja, vähentynyt 9 esiintymää (6 ruudulla: Madekoski, Äimärautio SE, Koskikeskus, Intiö (4 esiintymää), Laanila, Puolivälinkangas) runsaasti vanhoja esiintymätietoja, vähentynyt 22 esiintymää (17 ruudulla), pääasiassa Pikkaralan kylässä muutamia vanhoja esiintymätietoja 31 esiintymää (25 ruudulla) näidenkään esiintymien joukossa tuskin alkuperäisiä useita vanhoja esiintymätietoja KAAVOITUKSEN VAIKUTUKSET 2 rakennettavalla alueella sijaitsevaa esiintymää häviää pohjoiskärjen 1 esiintymä säilynee, mikäli alue jää rakentamisen ulkopuolelle ainoa esiintymä häviää, sijaitsee asuntomessualueella kaakkoispään esiintymät jäävät valtaosin rakentamisen alle Länsiosan ulommaiset esiintymät (arviolta 3 kpl) säilynevät (riippuu asuntomessualueen sijoittumisesta) esiintymät häviävät (rakentaminen) molemmat esiintymät häviävät (rakentaminen), jollei kaavoiteta puistokäytävää (lännenpuoleinen Liite 2.1 MUUT ELINYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT PAINEET pohjoiskärjen maankäytön muutokset, umpeenkasvu satunnaiset tekijät voivat hävittää yksittäisen esiintymän elinympäristön umpeenkasvu; kasvillisuuden muuttuminen liian korkeaksi ja tiheäksi (matalana huono kilpailija), tai tuoreemmaksi ja rehevämmäksi tallaus ja niitto edesauttavat säilymistä keräily kukkiessa (VI- VIII), siirto puutarhaan kestävä laji umpeenkasvu (korkea, varjostava kasvillisuus) poistaminen nokkosena, ei niinkään keräily (epämiellyttävä haju) kasvupaikan rehevöityminen, umpeenkasvu sietää tallausta (keräily koiranputkena VI-VIII) keräily kukkivana (V- VII), siirtäminen puutarhaan kasvupaikan kuivuminen, liika paahteisuus
12 koristekasvi ja viljelykarkulainen Painolastikasvit sirppimailanen Medicago falcata siirtynyt hanakasti luonnosta ihmisen muokkaamille paikoille - levinnyt satamista, kaatopaikat, myllyjen ympäristöt, pientareet, tienvieret, viljellään harvoin rehuksi valkomesikkä Melilotus albus kasvaa lähinnä vanhoissa purjelaivakauden satamissa - levinnyt satamista, nyk. tienvarret, rautatien varret, kaatopaikat, joutomaat, pihat, myllyt yhä erit. satamien tuntumassa ja tulokaskasviyhdyskunnissa rohtomesikkä Melilotus officinalis - levinnyt satamista kulttuuripaikoille; tienvarret, rautatiet, kaatopaikat, joutomaat, pihat, myllyt menestynyt myös sisämaassa vähitellen umpeenkasvavilla täyt la ja tienpenkereillä Paikalliset erikoisuudet taigaleinikkilaji Ranunculus nothus - laidunniityt, pihakedot, lehdot, lehtomaiset paikat, rehevät korvet valkovuokko Anemone nemorosa rauh. Oulun ja Lapin lääneissä lehtomaiset ja tuoreet metsät, lehdot, lehtoniityt, korvet, pientareet, piennarniityt, ojanvarret, puistot, hakamaat, tuoreet niityt, pohjoisen erillisesiintymät joentörmäniityillä kestävä koristekasvi harvinainen, Länsi- Suomessa harvinainen uustulokas vaatimaton kuivahko, valoisa kasvupaikka Etelä-Suomessa vakinainen, harvinainen uustulokas, Vaasan ja Oulun seudulla satunnaisena uustulokkaana 2-vuotinen, vaatimaton kuivahko, valoisa kasvupaikka kestää kilpailua rohtomesikkää paremmin Etelä- ja Keski- Suomessa enimmäkseen vakinainen, harvinainen uustulokas, Pohjois- Suomessa läh. satunnainen uustulokas runsaimmillaan lähellä rannikkoa, sisämaassa niukempi, myöhäisempi, ja satunnaisempi 2-vuotinen, vaatimaton menestyy melko huonosti kilpailussa elintilasta pujoa, seittitakiaista, hietakastikkaa ja juolavehnää vastaan saapunut myös venäläisessä siemenviljassa, polemokori Etelä-Suomessa ja Oulun seudulla vakinainen, harvinainen uustulokas, Keski- Suomesta Etelä-Lappiin satunnainen uustulokas, nuori, mutta vakiintunut lienee vaatelias Suomesta ilmoitettu 7 apomiktista lajia, Oulun läänissä ja Pohjois- Suomessa alkuperäisenä, harvinaisena, tätä apomiktista lajia löydetty Oulusta, Suomussalmelta ja Puolangalta. monivuotinen vaativahko, vaatii valoisuutta nopeakasvuinen ja runsaasti haarova juurakko muodostaa vähitellen yhtenäisiä kasvustoja, kaukolevintä hidasta, muurahaiset levittävät siemeniä runsaimmillaan valoisissa lehtipuuvaltaisissa lehdoissa ja lehtomaisten ja tuoreitten metsien valoisissa reunoissa kasvurytmi lehtipuiden mukaan; nopein kasvu, kukinta ja pääosa yhteyttämisestä ennen kuin puihin ehtii täysi lehti, verso lakastuu kesäkuun lopulla Etelä-Suomesta Tampereen seudulle saakka alkuperäinen yleinen, Oulun eteläpuolella alkuperäinen, harvinainen, Oulun seudulla vakinainen, harvinainen uustulokas, pohjoisimmillaan Lapin kolmiossa pohjoisimmat esiintymät lienevät puutarhoihin, talojen lähimetsiköihin siirrettyjä 1 esiintymä pohjoispäässä, Toppilansalmen rannalla (niitty) 6 esiintymää (kentillä) Pitkämöljäntien tuntumassa, esiintyy pääasiassa Toppilansaaressa, vakiintunut 1 esiintymä pohjoiskärjessä (kentällä) 1 esiintymä Hietasaarentien pientareella, itälaidalla 2 esiintymää eteläosassa (sekapuu- ja lehtipuulehto) tod.näk. levittäytynyt jo 1800-luvun lopulla, joten paikalla vakiintunut ja rauhoittamisen arvoinen esiintymiä ei tiedossa useita vanhoja tietoja Toppilan seudulta, vähentynyt huomattavasti 18 esiintymää (12 ruudussa) lisäksi esiintymät pääasiassa Toppilassa ja Taka-Lyötyssä runsaasti vanhoja esiintymätietoja, keskittyvät Toppilan seudulle 9 esiintymää (5 ruudulla: pääosa Toppilassa kahdella ruudulla, lisäksi Pikkaraisenkylä, Madekoski NW, Kaijonharju) runsaasti vanhoja esiintymätietoja, keskittyvät Toppilan seudulle esiintymiä ei tiedossa ei myöskään vanhoja esiintymätietoja tiedossa 4 esiintymää (4 ruudulla: Vasankangas, Hietasaari, Rajakylä, Herukka), eivät vakiintuneita useita vanhoja esiintymätietoja (läh. Hietasaari, Toppila) valkovuokkoesiintymä, jolla niukasti kulleroa) säilyy, mikäli pohjoiskärkeä ei rakenneta (asuntomessualue) esiintymistä 2 säilyy, mikäli pohjoiskärki jää rakentamisen ulkopuolelle 4 rakennettavalla alueella sijaitsevaa esiintymää häviää (Pitkämöljäntien levitys, rakentaminen) säilyy, mikäli pohjoiskärki jää rakentamisen ulkopuolelle esiintymä häviää, mikäli kohdalle rakennetaan liikenneympyrä tai Hietasaarentietä levennetään molemmat esiintymät häviävät (rakentaminen), jollei kaavoiteta puistokäytävää esiintymän kohdalle Liite 2.2 kenttien maankäytön muutokset (siistiminen, umpeenkasvu) (keräily kukkivana VII- VIII) kenttien maankäytön muutokset (siistiminen, umpeenkasvu) (keräily kukkivana VII- VIII) kenttien maankäytön muutokset (siistiminen, umpeenkasvu; heikohko kilpailija) (keräily kukkiessa VII- VIII) kasvupaikan muuttuminen (kosteusolot, umpeenkasvu) satunnaiset tekijät voivat hävittää yksittäisen esiintymän (keräily kukkivana V-VI) keräily kukkivana (V-VI), siirto puutarhaan puulajisuhteen muuttumisesta seuraava varjostuksen lisääntyminen
13 Rantaveden lajisto upossarpio Alisma wahlenbergii paunikko Crassula aquatica lietetatar Persicaria foliosa Muu lajisto puistolemmikki Myosotis sylvatica lehtotähtimö Stellaria nemorum VU RT Sh rauh. erit. suoj. vastuulaji dir II dir IV dir * NT Sh vastuulaji uposkasvi, suojaisat murtovesilahdet, pienet rantalammet, matala (0-60 cm) vesi, usein pehmeähkö hiesutai savipohja, laidunrannat, kaislikon aukot maankohoamisen myötä vanhoja kasvustoja tuhoutuu ja uusia syntyy jatkuvasti lietteiset tulvarannat, järvenrannat, usein laidunrannat, saariston kalliolätäköt, ajoittain kuivuvat lampareet, myös murtovedessä; maankohoamisrannan lähes kasvittomat painanteet ja lampareet vesirajan tuntumassa tai matalassa vedessä liejunsekaisella savi- tai hietapohjalla NT RT Sh tulvaiset ja maatuvat järvien, jokien ja jokisuistojen liejurannat, ulkosaariston kallioallikot, ajoittain kuivuvat lampareet rauh. vastuulaji dir II dir IV vesirajan tuntumassa tai matalassa vedessä savi- tai hietapohjalla - yleinen koristekasvi ja leikkokukka, viljelyjäänne ja karkulainen puistoissa, puutarhoissa, teiden varsilla löytänyt kasvupaikkoja myös rehevissä metsissä ja pensaikoissa St kosteat, multavat lehdot, saniaislehdot, lehtokorvet, rehevät puronvarret, erityisesti lähteiden ympäristöt pohjoisessa herkkä talvivaurioille, ei siedä routaa; pohjoisimmat esiintymät pienilmastoltaan edullisissa jokilaaksoissa tai lähteikköreunuksilla etelän pelloilla viihtyy lepän seuralaisena monivuotinen, mutta lyhytikäinen, yksilömäärät vaihtelevat muutamista tuhansiin, eri vuosina yksilömääräerot voivat olla hyvin suuria talvehtii juurakkona, useimmat yksilöt tuhoutuvat talven aikana, uudet kasvustot siemenistä rantalaidunnus edistää esiintymistä 1-vuotinen luikertaa ja rönsyilee pohjaa pitkin eroosion kuluttamilla, miel. hieman savisilla ja mutaisilla rannoilla vesirajan molemmin puolin, ajoittainen kuivuminen ei haittaa, upoksissa kasvaa paremmin paljastuneen rannan pioneerilajistoa, huono kilpailija, siksi harvassa kasvillisuudessa, kookkaampien lajien kasvattaessa rannan umpeen paunikko pakenee siementen avulla vuotuiset kannanvaihtelut huomattavat 1-vuotinen pioneerilajistoa kuten paunikko, usein samoilla kasvupaikoilla vuotuiset kannanvaihtelut huomattavat monivuotinen suht. vaatimaton, suosii kuitenkin rehevähköä maata monivuotinen, rönsyllinen varjoisat ja kosteat kasvupaikat alkuperäinen, harvinainen, valtaosa kannasta Suomessa, Perämeren rannalla päälevinneisyysalue Kalajoelta Kemiin, erit. Oulu-Liminka-Hailuoto - alue eteläinen, Perämeren rannat, harvinaistunut etenkin sisämaassa Etelä-Suomesta Vaasan korkeudelle sekä Perämeren rantavyöhykkeellä alkuperäisenä harvinaisena uustulokas, eteläisimmässä Suomessa vakinainen ja yleinen, Keski- Suomessa ja Oulun läänissä vakinainen, mutta harvinainen, pohjoisimmillaan satunnaisena Etelä- Lapissa Etelä-Suomessa alkuperäinen yleinen, Keski- ja Pojois- Suomessa alkuperäinen harvinainen, esiintyminen oikukasta; paikoin yleinen, paikoin puuttuu laajoilta alueilta 2 esiintymää länsirannan rantaniityn edustalla 1 esiintymä Toppilansalmen alkuosassa, Hartaanselän pohjoispuolella (kaupungin varikon edusta) 1 esiintymä Toppilansalmen alkupäässä, Hartaanselän pohjoispuolella (kaupungin varikon edusta) kasvaa runsaana eteläosassa (sekapuulehto) 1 esiintymä (lehtipuulehto) kaakkoispäässä 12 esiintymää (10 ruudulla) hajallaan Oulun rannikolla ja merialueen saarilla, luodoilla taantunut muutamalla vanhalla esiintymällä, mutta useita uusia löydetty viime vuosina 77 esiintymää (13 ruudulla), pääasiassa Oulujoen suistossa useita vanhoja esiintymätietoja, tietous esiintymistä suurelta osin viime vuosilta 88 esiintymää (9 ruudulla), ainoastaan Oulujoen suistoalueella useita vanhoja esiintymätietoja, tietous esiintymistä suurelta osin viime vuosilta 7 esiintymää (6 ruudulla: Vasankangas, Vasankangas N, Ranta-Kastelli, Värttö (2 esiintymää), Koskela, Syynimaa), vakiintunut vain valkovuokkolehdossa useita vanhoja esiintymätietoja, keskittyvät Toppilan-Hietasaaren seudulle 8 esiintymää (5 ruudulla: Pateniemessä 3 esiintymää, Pikkaraisenkylässä 2 esiint., Madekoski, Hietasaari, Koskikeskus), kaikkialla hyvin niukasti muutamia vanhoja esiintymätietoja Liite 2.3 ei suoria vaikutuksia rantarakentaminen (venevalkama tms.), veden rehevöityminen, rannan umpeenkasvu (huono kilpailija), vesiväylien perkaus (voi tosin ilmestyä venevalkamiin) ei suoria vaikutuksia rantarakentaminen (venevalkama tms.), veden rehevöityminen, rannan umpeenkasvu (huono kilpailija), vesiväylien perkaus ei suoria vaikutuksia rantarakentaminen (venevalkama tms.), veden rehevöityminen, rannan umpeenkasvu (huono kilpailija), vesiväylien perkaus häviää (rakentaminen), jollei valkovuokkolehdon kohdalle sijoiteta puistokäytävää keräily kukkivana (VI- VII), siirtäminen puutarhaan, umpeenkasvu, ei niinkään tallaus häviää (rakentaminen) kasvupaikan kuivuminen, paahteisuus keräily kukkiessa (VI- VII), hentovartisena tallausherkkä
14 uhanalaisten ja harvinaisten hyönteisten tarkastelu LAJI SUOJELU- STATUS Hiekkakenttien ja kuivien niittyjen lajisto hietikkosusihämähäkki Pardosa plumipes maitiaiskehrääjä Lemonia dumi kiiltokeulakoi Chionodes violacea sukkulakoi Scythris potentillella kaitakoi Eulamprotes - (olisi ehkä suojeltavampi) ELINPAIKKA- VAATIMUKSET vaatii paljasta, avointa hiekkaa VU vaatii paljasta, avointa hiekkaa sekä kasvillisuutta (esim. Hieracium) NT suosii erityisesti kuumia, paahteisia paikkoja, joilla avointa hiekkaa myös hiekkaisilla teiden ja jokien penkoilla - kuivien paahdealueiden laji, ravintokasvi ahosuolaheinä (Rumex acetosella) - vaatii paljasta, avointa hiekkaa wilkella nystyhaiskiainen - raadonsyöjä (kala, mahd. hylkeet), rannan ja veden Thanatophilus läheisyys dispar Rantaniittyjen lajisto nätkelmäsirppikääriäinen - elää rantanätkelmällä (Lathyrus palustris) Ancylis paludana pohjankuusiokirjokääriäinen Endothenia margiana ssp. tardiana hitukoi Elakista eskoi - rantaniittyjen lisäksi soilla, elää luhtakuusiolla (Pedicularis palustris), jonka saatavuus Toppilan alueella mahdollisesti huonompi - vaatii ilmeisesti saraikkoa yhdessä avoimemman maaston kanssa LEVINNEISYYS SUOMESSA ESIINTYMÄT TOPPILANSAARESSA Oulu-Tyrnävä-Simo, Ruotsissa Tornion korkeudella, muualta maailmasta ei tunneta Oulun ympäristö, Kalajoki, Tvärminne, Ahvenanmaan saaristo tavattu seitsemästä pohjoisesta eliömaakunnasta tavattu hajanaisesti Etelä- Suomessa, lisäksi löytöjä Perä- Pohjanmaan eliömaakunnasta saakka Suomen eteläosissa laajalti, Toppilansaaressa tunnetun levinneisyytensä pohjoisrajalla kuviot 7,8,9,10, mahdollisesti myös 20 Toppilansaaressa havaittu muutamia kertoja, joten lajilla lienee pysyvä, pienehkö kanta, kuviot 7, 8, 9, 10, 23, 25, 30 Toppilansaaressa hyvät kannat mm. sementtivalimon länsipuoleisilla kentillä ja Toppilansalmen länsirannan kuivilla kedoilla, kuviot 7, 8, 9, 10, 23, 25, 30, mahdollisesti kuvio 20 kuviot 7, 8, 9, 10, mahdollisesti myös 20 esiintyy Toppilansaaressa samoilla paikoilla kuin kiiltokeulakoi ilmeisesti vähentynyt etelässä Esiintymän hotspot! Katso kartta (liite 5)! tunnetaan toistaiseksi vain Oulun Pohjanmaan ja Perä- Pohjanmaan rannoilta, parhaimmat elinalueet Oulun ympäristön rantaniityt mukaan lukien rannat, myös Hankoniemessä löydetty lähes koko Pohjois- Suomen alueelta, esiintyminen laikuttaista havaittu seitsemässä eliömaakunnassa Etelä- ja Pohjois-Suomessa Esiintymän hotspot! Katso kartta (liite 5)! Toppilansaari vahvaa esiintymisaluetta. Esiintymän hotspot! Katso kartta (liite 5)! Esiintymän hotspot! Katso kartta (liite 5)! tietoa vain vähän Liite 3 ESIINTYMÄT MUUALLA OULUN ALUEELLA KAAVOITTAMISEN VAIKUTUKSET MUUT ELINYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT PAINEET ks. levinneisyys Suomessa Oulun ympäristössä kohtalaisen vahvat kannat Jos ja kun avoimet hiekkakentät peitetään tai muutoin rakennetaan, esiintymät häviävät. Rakentamisen vaikutukset kokonaisuuden kannalta marginaalisia vaikka kyseiset esiintymät menetetään. Kun luontainen elinympäristö on tuhoutunut, esiintymien säilyttäminen vaikeaa. Avoimien hiekka-alueiden säilyttäminen (pallokentät yms.) antaisi mahdollisuuksia selviytymiseen. Hailuoto Esiintymät tuhoutuvat, menetys Suomen mittakaavassa kuitenkin pieni. havainnointia vain vähän, Oulunsalo Esiintymät tuhoutuvat, menetys Suomen mittakaavassa kuitenkin pieni. Oulu, Oulunsalo, Hailuoto Esiintymät tuhoutuvat, menetys Suomen mittakaavassa kuitenkin pieni. Oulu-Hailuoto-Krunni Mikäli ranta-alue säilyy suhteelliseen ennallaan, vaikutuksia ei odotettavissa. Hailuoto, Oulu, Oulunsalo Mikäli esiintymisalue säilyy saraniittynä eikä rakentamisen jälkeinen virkistyskäyttö aiheuta muutoksia biotoopissa, haitallisia vaikutuksia esiintymään ei ole odotettavissa. Oulun ympäristön rannat vahvaa esiintymisaluetta Ranta-alueella ei vaikutuksia, pajukoiden ja ruovikon lisääntyminen uhkatekijänä. Suomen ensimmäiset tavatut yksilöt Hietasaaren pohjoisrannalla, Nallikarin pohjoisranta parhaimpia ja tunnetuimpia esiintymisalueita, ranta kasvamassa uhkaavasti umpeen. Hailuoto Mikäli esiintymisalue säilyy saraniittynä eikä rakentamisen jälkeinen virkistyskäyttö aiheuta muutoksia biotoopissa, haitallisia vaikutuksia esiintymään ei ole odotettavissa.
15
16
17
18
19
LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotTYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: 20600653 OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LAJIN KUVAUS... 3 2.1 Aiemmat havainnot alueella... 5 3 MENETELMÄT... 6 4 TULOKSET... 6 5
LisätiedotOULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin
VAIKUTUSARVIOINTI 16X262496 29.10.2014 Upossarpiota (Alisma wahlenbergii) muun vesikasvillisuuden seassa OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja
LisätiedotLIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:
LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.
tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä
Kuva: Timo Pylvänäinen Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä Jyväskylän kaupunki Kaavoitus 21.3.2013 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Tehdyt selvitykset...
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotAloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,
LisätiedotSuomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?
Suomen uhanalaiset Kaisaniemen Kasvitieteellinen puutarha Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa? ja Mika Kalliovirta, Suomen ympäristökeskus SYKE Raino Lampinen,
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Kaupunkisuunnittelu. Savonlinnan Nälkälinnanmäen Luontoselvitys 2010
Savonlinnan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Savonlinnan Nälkälinnanmäen Luontoselvitys 2010 Petri Parkko 24.9.2010 2 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan keskustan tuntumassa sijaitsevalla Nälkälinnanmäellä
LisätiedotCopyright Pöyry Finland Oy
19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=
LisätiedotLuontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotImatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017
Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...1 1. Johdanto...2 2. Aineisto ja menetelmät...2
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotVT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit
2014 VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit Petri Parkko 23.10.2014 1 1. Taustoja VT12 välille Tillola-Keltti (kartta 1) on suunnitteilla rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä, joiden
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
Lisätiedot9M031302 30.7.2004 MAA JA VESI OY
30.7.2004 MAA JA VESI OY FM Sari Ylitulkkila FM Juha Parviainen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...1 2 MAAPERÄ JA PINNANMUODOT...1 3 KASVILLISUUS...1 4 UHANALAISET JA HARVINAISET KASVILAJIT...2 5 ELÄIMISTÖ...3 6 ERITYISEN
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg Vantaan Massaholmin YVAalueella 17.10.2018 1/4 17.10.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Toteutus... 2 2 Johdanto... 3 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotMaankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004
Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 1. HANKKEEN TAUSTA Edeltävät projektit: Maankäytön muutostilanteen hallinta, I vaihe, saastuneet maa-alueet Oulun kaupunki/tekninen keskus
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotLajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009
LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotSammalet ja jäkälät perinnemaisemassa
Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
Lisätiedot16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala
24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotSuomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet
Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotTOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN
TOPPILANSAAREN YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti kuuluu Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II-hankkeeseen. Hanke kuuluu EU:n tavoite 2-ohjelmaan. Projektin
LisätiedotTulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018
Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotSAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue
LisätiedotKEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotKotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys 2011
Kotkan kaupunki Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys 2011 Petri Parkko 15.8.2011 2 1. Selvityksen taustoja Kotkan Kantasatamassa on vireillä osayleiskaava, jota varten tarvittiin tietoja suunnittelualueen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotKantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset
Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset hämeenkylmänkukka Ahveniston keto Heli Jutila 5.11.2018 klo 17-19 Ahveniston vanhan sairaalan juhlasali, A-rakennus, 3.krs Kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotSuomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA
Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA Uhanalaisten lajien määrä kasvanut Maamme lajiston uhanalaistuminen jatkuu edelleen. Sekä vuonna 2010 että 2019 arvioiduista
LisätiedotSUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi
SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola
LisätiedotLUONNOS 15.9.2015. Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015
LUONNOS 15.9.2015 Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Kiitokset:
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014
LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotRikkakasvien tunnistus
Rikkakasvien tunnistus Leena Koponen Marjaosaamiskeskus Leena Koponen 1 Rikka- ja indikaattorikasveja Perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinteisen maatalouden muovaamia luontotyyppejä esim. erilaiset niityt
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotRIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA
RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...
LisätiedotKotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013
Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Petri Parkko 31.8.2013 1. Taustoja Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyysi päivittämään tietoja
LisätiedotRahkasuon (FI ) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017
Rahkasuon (FI0600022) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE
LisätiedotRAIDANKEUHKOJÄKÄLÄN SIIRTOISTUTUKSET RAITIOTIEVARIKON ASEMAKAAVA-ALUEELTA MAKKARAJÄRVIVIITASTENPERÄN SUOJELUALUEELLE
RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄN SIIRTOISTUTUKSET RAITIOTIEVARIKON ASEMAKAAVA-ALUEELTA MAKKARAJÄRVIVIITASTENPERÄN SUOJELUALUEELLE 2016 JOHDANTO Raitiotien päävarikon asemakaava-alueella Hervanta-Ruskon teollisuusalueella
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotVoimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille
Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Lyhennelmä Suomen ympäristö sarjassa julkaistavasta tutkimusraportista Mikko Kuussaari, Terhi Ryttäri, Risto Heikkinen, Paula Manninen, Milja
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotMaaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2
Liitetaulukko 6. Maalajit metsä-, kitu- ja joutomaan kankailla. Metsämaa Ahvenanmaa Orgaaninen 1 1 3 1 0 0 0 7 1,1 0 0,0 0 0,0 7 0,6 Kallio 0 0 38 25 9 0 12 85 13,9 234 94,1 273 94,5 592 51,6 Kivikko 1
LisätiedotLIITE 6. Kasvillisuusselvitykset.
LIITE 6 Kasvillisuusselvitykset. Varessäikän-Siikajokisuiston välisen alueen kasvillisuusselvitys Laidunnettua rantaniittyä Siikajoella. Tanja Jylänki 1.9.2010 Sisältö 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät
LisätiedotHeinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys
Heinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys Luontoselvitys Sundell Tmi. 2018 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Tulokset 4 2.1. Kohteiden valinta 4 2.2. Havainnot 7 2.3. Isomaksaruoho
LisätiedotOULUJOEN SmSTON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET.... Oulun kaupunki Ympäristövirasto
OULUJOEN SmSTON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET... Oulun kaupunki Ympäristövirasto ~ Raportti 112001 OULUJOEN SUISTON ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET... Oulun kllupunki Ympäristövirasto ~ Raportti 1/2001 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotOtaniemen meriuposkuoriaisselvitys 2011
Otaniemen meriuposkuoriaisselvitys 2011 Jouni Leinikki ja Juha Syväranta 5.1.2012 Alleco Oy Veneentekijäntie 4 00210 Helsinki 1 Sisällys Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 5 Tulokset... 6 Tulosten
LisätiedotHangon kaupunki. Kuningatarvuoren kehittämissuunnittelu. Luontoselvitys. Susanna Pimenoff 24.10.2003 Luontotieto Keiron
Hangon kaupunki Kuningatarvuoren kehittämissuunnittelu Luontoselvitys Susanna Pimenoff 24.10.2003 Luontotieto Keiron 24.10.03 Luontoselvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusmenetelmät... 2
Lisätiedot