PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT"

Katriina Alanen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

6 PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden merkkejä näkyy myöhemminkin. kasvillisuuden kehitykseen vaikuttaa mm. maaperä,kaltevuus ja ekspositio maaperä kerrostumatonta laidunnus pidentää sukkessiota ajallisesti, muttei estä sitä Maankohoamisen vaikutus päättyy viimeistään 20 m mpy (manteereella 10 m)

kasvillisuuden kehitykseen vaikuttaa mm.

7 havtorn tyrni Hippophae rhamnoides Jari Taivainen

8 tervaleppä klibbal Alnus glutinosa Jari Taivainen

9 harmaaleppä, gråal Alnus incana Jari Taivainen

10 BOREAALISET LEHDOT

11 BOREAALISET LEHDOT lehto = rehevä metsä multaisella maalla lehtipuiden osuus usein suuri primaarimetsän leppä-lehtipuuvaihe usein kapeana lehtokaistaleena lukuisia kasvillisuustyyppejä Merenkurkussa tyypillisesti puna-ailakkilehtoja (rödblära)

leppä-lehtipuuvaihe usein kapeana lehtokaistaleena lukuisia

12 puna-ailakki rödblära/skogslyst Silene dioica merenrannat ja merenrantalehdot kuuluvat kasvin alkuperäisiin elinympäristöihin Suomessa vaikka nykyään kulttuuriympäristöissä yleinen kaksikotinen (tvåbyggare), hedeyksilöt kukkivat läpi kesän, emiyksilöt alkukesästä. mesi on syvällä kukassa, joten pölyttäjillä on pitkät imukärsät Jari Taivainen

kulttuuriympäristöissä yleinen kaksikotinen (tvåbyggare), hedeyksilöt kukkivat läpi

13 mesiangervo älggräs Filipendula ulmaria ruusukasveihin kuuluva yleinen rehevien ja kosteiden paikkojen laji rohdoskäyttö on ollut yleistä, sisältää salisyylejä (joita myös särkylääkkeissä) on käytetty myös kasvivärjäyksessä Jari Taivainen

rohdoskäyttö on ollut yleistä, sisältää salisyylejä (joita

14 VAIHETTUMIS- JA RANTASUOT

15 VAIHETTUMIS- JA RANTASUOT suomalaiselle suotyyppiluokitukselle vieras tyyppi Merenkurkussa helppoa: piensoita, usein entinen kluuvi

16 PERINNEBIOTOOPIT

17 KUIVAT NUMMET

21 KUIVAT NUMMET suurin osa perinteisen maankäytön (laidunnus, poltto) seurauksena syntynyt, mutta myös luontaisia nummivarpuina useimmiten variksenmarja, puolukka, mustikka, juolukka. Puhtaat katajikot eivät ole kuivia nummia. Edustavimmilla paikoilla kanervaa. Merenkurkussa paljon isoja, edustavia nummia saaristo-pihlajat yleisiä nummilla

22 kanerva, ljung,calluna vulgaris Jari Taivainen

23 variksenmarja, kråkbär Empetrum nigrum laaja habitaattivalinta; metsät, suot, tunturit, nummet lehdet pieniä, neulasmaisia auttaa kestämään auringonpaistetta ja kuivuttavaa tuulta etenkin arktisten alueiden ihmisille tärkeä ravinto Jari Taivainen

24 hönsbär ruohokanukka Cornus suecica

25 HAKAMAAT

26 HAKAMAAT (pitkään) laidunnettuja harva- tai harvahkopuustoisia alueita puu- ja pensasryhmiä vuorottelee niittylaikkujen kanssa myös alueita joiden laidunkäytön loppumisesta on melko vähän aikaa jos puuston rakenne ja kasvillisuuden koostumus vielä säilynyt

27 HAKAMAAT jäkki stagg Nardus stricta Lena Wargén

28 Merenkurkun luonnon hotspotseja HAAVIKOT

29 Haavan Merenkurkussa tavattua epifyyttilajistoa lännenmunuaisjäkälä västlig njurlav Nephroma laevigatum haavanhyytelöjäkälä aspgelélav Collema subnigrescens cf.

30 Haavan Merenkurkussa tavattua epifyyttilajistoa raidankeuhkojäkälä lunglav Lobaria pulmonaria haapariippusammal aspfjädermossa Neckera pennata

31 Endeemiset lajit endeeminen, kotoperäinen laji = tavataan vain tietyllä alueella Pohjanlahden Merenkurkun endeemit tod. näk. saapuneet aikaisin Jäämereltä. esiintyvät vain alueilla jossa maan kohoaminen on voimakasta, kasvavat rannan alemmissa osissa. korkea siementuotanto ja hyvä itämiskyky pystyvät nopeasti kolonisoimaan äskettäin merestä kohonneita luotoja esimerkiksi: pohjanlahdenlauha (gultåtel), perämerensilmäruoho (strandögontröst Euphrasia bottnica), perämerenmaruna (bottenviksmalört Artemisia campestris ssp. bottnica)

32 Carina Järvinen pohjanlahdenlauha gultåtel Deschampsia bottnica

33 Glasiaalisia reliktilajeja strandglim merikohokki Silene uniflora Tuija Warén

34 Lajeja jotka Merenkurkussa elävät levinneisyysrajallaan monet mereiset lajit elävät Merenkurkussa levinneisyysrajallaan tai lähellä levinneisyysrajaa useimmiten ulottuvat pohjoisempaan Suomen rannikolla kuin Ruotsin (merivirrat ilmasto, suolaisuus) esimerkkejä: morsinko (vejde), rantaputki (strandloka), isorantasappi (kustarun), pikkuluikka (dvärgsäv, Eleocharis parvula)

35 rantaputki strandloka Levisticum scothicum

36 Tuija Warén kustarun isorantasappi Centaurium littorale

37 KIITOS!!

Samankaltaiset tiedostot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi