ALAJÄRVEN ITÄPUOLISTEN ALUEIDEN KASVILLISUUSKARTOITUS

Transkriptio

1 ALAJÄRVEN ITÄPUOLISTEN ALUEIDEN KASVILLISUUSKARTOITUS Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2005

2 Sisällys. JOHDANTO ALUEEN YLEISKUVAUS OSA-ALUEET...4. Tervaniemen itäpuolen mäki Tervaniemen itäpuolen räme Tervaniemen itäpuolen koivumetsä Kolkanmäki Loimalahdentien länsipuolen metsä Hovilantie Luolajantie Luolajantien itäpuolen hakkuu Ratasniityn länsipuolen metsä Turun valtatien varsi Hirsimäen eteläpuolen metsä...6. Hirsimäen-Loimalahden välinen alue Hirsimäen-Myllyojan välinen alue Kuralan pohjoispuolen metsä Hirsimäen-Härkätien-Louhoksentien välinen metsä Takkuniityntien-Louhoksentien-Majalahdenmäen välinen metsä Majalahdenmäki Sammonmäki Takkuniityntie-Kuuslahdentie-Majalahdenmäki Mäyränmäki Tiirinkoski Härkätie-Vilppulantie-Hattulan raja Härkätien eteläpuoli Vuorentaan peltoaukea LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET KOHTEET Loimalahden mänty METSÄLAKIKOHTEET Ratasniityn suo Kolkanmäen lähteikkö Majalahden rantametsä Loimalahden lehto Majalahden lehto Haapalan kivikko Luolajan puro Ratasniityn puro VESILAKIKOHTEET MUUT KOHTEET Myllyoja Tuokkolan vaahtera Tiirinkosken puro Majalahden kallio UHANALAISET JA HARVINAISET PUTKILOKASVI- JA SAMMALLAJIT KIRJALLISUUS...6 LIITE. Metsä-, vesi- ja luonnonsuojelulain mukaiset kohteet....8 LIITE 2. Arvokkailta kohteilta löydetyt putkilokasvilajit...9 LIITE 3. Arvokkailta kohteilta löydetyt sammallajit...23 LIITE 4. Kartoitusalueelta löydetyt putkilokasvilajit...26

3 LIITE 5. Kartoitusalue..29 LIITE 6. Osa-alueet..30 LIITE 7. Arvokkaat luontokohteet Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Naavankaari 8 a Ilmarinen

4 . JOHDANTO 3 Hämeenlinnan kaupungin kaavoitustoimisto ja Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto tilasivat Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy:ltä kasvillisuuskartoituksen Alajärven itäpuoliselta alueelta. Kartoituksen tuloksia käytetään eräänä Sampo-Alajärven osayleiskaavan ja Sammon. asemakaavan taustaselvityksenä. Kartoitusalue rajoittuu idässä Turun valtatiehen, lännessä Hattulan rajaan ja pohjoisessa asuinalueisiin. Alajärven ranta ei sisältynyt työhön kuten eivät myöskään yksityispihat. Aluerajaus on esitetty liitekartalla 5. Tarkimmin tutkittiin Hirsimäen, Loimalahden ja Luolajan väliset alueet, joihin tuleva rakentaminen on tarkoitus keskittää. Kasvillisuuskartoituksen tarkoituksena oli selvittää luonnonsuojelulain luontotyyppien, metsälain tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen, vesilain mukaisten pienvesikohteiden sekä muiden luonnonarvoiltaan merkittävien kohteiden esiintyminen alueella. Lisäksi selvitettiin uhanalaisten, silmälläpidettävien, harvinaisten ja EU:n luontodirektiiviin sisältyvien putkilokasvi- ja sammallajien esiintymistä. Kustakin havaitusta kohteesta laadittiin kohdekuvaus, arvioitiin kohteen edustavuus ja vaikutus maankäyttöön ja tehtiin mahdollisimman kattava putkilokasvi- ja sammallajiluettelo. Alue jaettiin lisäksi osa-alueisiin, joista esitetään yleiskuvaus ja arvio niiden luonnonarvoista. Maastotyön ohessa kerättiin koko kartoitusalueen putkilokasvilajiluettelo. Havaitut esiintymät, kohteet, osa-alueet ja lajiluettelot on merkitty liitteisiin 2-8. Maastotyön teki FM (biologi) Turkka Korvenpää, jota avusti FM (biologi) Petteri Vihervaara. Korvenpää kävi läpi kaikki Vihervaaran löytämät kohteet ja laati niiden kuvaukset sekä lajiluettelot. Korvenpää laati myös osa-alueiden kuvaukset sekä kirjoitti raportin ja tuotti paikkatietoaineiston. Tilaaja luovutti konsultin käyttöön luettelon Hämeenlinnan uhanalaisten putkilokasvien esiintymistä, luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon kasvistotietokannasta tilatun otteen kartoitusalueen putkilokasvihavainnoista ja työssä käytetyn digitaalisen kartta-aineiston. Taustamateriaalina käytettiin myös alueelta julkaistua tietoa (mm. Jutila 2005). Työtä ohjasivat tilaajan puolelta projektipäällikkö Heli Jutila ja vs. ympäristötarkastaja Karri Jutila. Maastotyöt tehtiin heinä-elokuussa ALUEEN YLEISKUVAUS Alue sijaitsee aivan Hämeenlinnan kaupungin vieressä ja se rajoittuu useaan tiheästi rakennettuun asuinalueeseen, joiden viereiset metsät ovat ahkerassa virkistyskäytössä. Maastossa näkyykin näillä seuduilla jonkin verran kulumisen merkkejä. Metsiä on edelleen jäljellä melko runsaasti, vaikka maaston alavammat kohdat onkin raivattu pelloiksi. Härkätien varrella alueen pohjoisosassa on maisemallisesti merkittävä laaja peltoaukea, joka kuuluu Härkätien valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen. Alueella ei ole sisävesiä joitakin puroja ja kaivettuja lammikkoja lukuun ottamatta. Maaston painanteissa on siellä täällä pieniä korpinotkoja ja rämeitä, jotka on miltei aina ojitettu. Ojittamattomia soita on Tervaniemen itäpuolella sekä Ratasniityllä. Metsäalueiden maaperä on enimmäkseen moreenia ja peltojen savea. Kallioperä koostuu valtaosin karuista silikaattisista kivilajeista, mutta alueen luoteisosaan ulottuu emäksinen uraliitti-porfyriittiesiintymä. Avokallioita on hyvin niukasti ja ne ovat kaikki matalia ja metsäisiä. Metsät ovat miltei kokonaan tehokkaasti hoidettuja talousmetsiä. Hakkuita, taimikoita ja nuoria metsiä on runsaasti. Varttuneetkin metsät ovat miltei aina harvennettuja, tasa-ikäisiä ja niissä on

5 vähän lahopuuta. Yleisin metsätyyppi on tuore kangas, mutta myös lehtomaista kangasta on hieman. Lehtoa esiintyy niukasti siellä täällä. Korkeimmat mäet ovat mäntymetsää kasvavaa kuivahkoa kangasta. Niittyjä ja ketoja ei ole säilynyt, ja niittykasvillisuutta onkin lähinnä vain tienpientareilla. Louhoksentien eteläpuolella ja Hirsimäen ja Loimalahden välisellä alueella sijaitsee kaksi maankaatopaikkaa, joissa kasvaa runsaasti ruderaatti- ja tulokaskasveja. Kasvilajisto koostuu enimmäkseen yleisistä metsä-, suo- ja niittylajeista. Kaiken kaikkiaan havaittiin 285 putkilokasvilajia, joista arvokkailla luontokohteilla yhteensä 6 lajia. Alueen merkittävin laji on hämeenkylmänkukka (Anemone patens), jolla on kaikkiaan neljä esiintymää. Muita merkittäviä kasvilajeja ovat lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine), masmalo (Anthyllis vulneraria), kotkansiipi (Mattueccia struthiopteris) ja kelta-apila (Trifolium aureum). Näiden lajien esiintymät käsitellään kappaleessa 8. Sammallajisto tutkittiin vain arvokkailta luontokohteilta. Harvinaisimmat havaitut sammallajit olivat Hämeessä harvinainen etelänhavusammal (Thuidium delicatulum) ja luontoarvoja osoittava (Ulvinen ja muut 2002) tihkulehväsammal (Plagiomnium elatum). Kaiken kaikkiaan havaittiin 85 sammallajia OSA-ALUEET Viljeltyjä peltoja ei kartoitettu, eikä niitä ole erotettu omiksi osa-alueikseen lukuun ottamatta Vuorentaan peltoaukeaa.. Tervaniemen itäpuolen mäki Mäen länsirinne ja laki ovat harvennettua kuivahkon kankaan mäntymetsää. Saunalahdentien varrella kasvaa nuorta mäntymetsää. Mäen itä- ja pohjoisrinteet ovat varttunutta, enimmäkseen harvennettua tuoreen kankaan kuusimetsää. Mäen lounaisinteessä kasvaa hämeenkylmänkukka. Osa-alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja hämeenkylmänkukkaa lukuun ottamatta. 2. Tervaniemen itäpuolen räme Isovarpurämeen länsireunalla on kangaskorpea, jonka puusto on varttunutta. Räme on ojitettu (muuttuma), ja sen kasvilajistoon kuuluvat mm. suopursu (Ledum palustre), variksenmarja (Empetrum nigrum), juolukka (Vaccinium ulginosum) ja lakka (Rubus chamaemorus). Rämeen kaakkoispuolella pellon reunalla on kaistale tuoreen kankaan hakkuuta ja nuorta koivumetsää. Maakaasuputki kulkee alueen itäosan kautta. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. 3. Tervaniemen itäpuolen koivumetsä Ojitettu, noin 40 v., harvennettua koivumetsää kasvava kuvio, jonka rehevä kenttäkerros koostuu enimmäkseen niittykasveista. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. 4. Kolkanmäki Iso moreenimäki, jonka laella kasvaa kuivahkon ja kuivan kankaan hoidettuja mäntymetsiä. Metsien ikä vaihtelee hakkuista varttuneisiin kuvioihin. Mäen alarinteillä, varsinkin alueen

6 itäosassa, on varttunutta tuoreen kankaan kuusimetsää. Lännessä on hiukan kangasrämettä ja koillisessa Kivisenojantien varrella kosteaa sekametsää. Alueella on useita teitä sekä ulkoilureittejä, joista erään varrella kasvaa kelta-apilaa ja masmaloa. Masmaloa on myös ulkoilureitin pysäköintialueen reunalla Loimalahdentien vieressä. Alueen eteläosassa on hämeenkylmänkukkaesiintymä, josta tosin ei tämän kartoituksen maastotöissä löydetty yhtään yksilöä. Kolkan pellon reunassa sijaitsee metsälakikohde Kolkanmäen lähteikkö ja asuinalueen vieressä on rauhoitettu Loimalahden mänty Loimalahdentien länsipuolen metsä Alueen itäreuna muodostaa metsälakikohteen Loimalahden lehto, jonka länsireunalla pellon laidalla on kaivettu lammikko. Metsälakikohteesta etelään on tuoreen-lehtomaisen kankaan vesakoitunut hakkuu. Alueen pohjoisosat ovat tuoreen-lehtomaisen kankaan varttunutta, harvennettua kuusimetsää, jossa sekapuina kasvaa hieman lehtipuita. Eteläosa muodostuu nuorehkosta sekametsästä, joka on osittain soistunut. Alueen länsiosassa on joitakin koristepensaita. 6. Hovilantie Luolajantie Alueella eteläosassa on iso hakkuu ja pohjoisosassa varttunutta tuoreen-lehtomaisen kankaan kuusimetsää. Hovilantien varrella on nuorta koivumetsää ja lehtikuusitaimikkoa. Alueeseen sisältyy kaksi pientä peltoa. Metsälakikohde Luolajan puro sijaitsee peltojen välissä. 7. Luolajantien itäpuolen hakkuu Iso tuoreen kankaan hakkuu. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. 8. Ratasniityn länsipuolen metsä Alue on miltei kokonaan varttunutta ja osin tiheää tuoreen-lehtomaisen kankaan kuusimetsää, jonka kenttäkerroksessa on runsaasti mm. käenkaalia (Oxalis acetosella). Metsä on kuitenkin talousmetsää ja lahopuuta on erittäin vähän. Pohjoisosan mäellä kasvaa runsaasti mäntyä. Sanjantieltä itään on leveä polku ja tien itäpuolella pellon reunalla on hakkuu. Alueella sijaitsee metsälakikohde Ratasniityn puro. Metsälakikohteelta Ratasniityn suo laskeva kapea oja muistuttaa puroa. 9. Turun valtatien varsi Alueen metsät ovat nuoria tuoreen kankaan mäntymetsiä, ja länsiosassa on iso hakkuu. Metsälakikohteen Ratasniityn suo reunalla on varttunutta metsää. Metsälakikohteelle laskee kaakosta puroa muistuttava oja. Turun valtatietä seuraa voimalinja.

7 0. Hirsimäen eteläpuolen metsä 6 Alueella on nuorehkoja sekametsiä ja kuusimetsiä, joiden tiheys vaihtelee. Itäosa on koivumetsää ja osin varttunutta kuusimetsää, jotka ovat harvennettuja. Osa alueesta on ehkä entistä peltoa tai laidunta. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja.. Hirsimäen-Loimalahden välinen alue Alueen länsiosassa on nuorta harvennettua koivumetsää. Hirsimäen asuinalueen lähellä on kaivettuja lammikoita. Alueen keskellä on nuoria seka-, lehti- ja havumetsiä ja mäntytaimikoita. Itäosa on varttunutta tuoretta-lehtomaista kangasta. Alueen keskellä sijaitsee maankaatopaikka, jossa kasvaa ruderaatti- ja tulokaskasveja. Erityisiä harvinaisuuksia ei kuitenkaan havaittu. Alueen pohjoisosan metsään ja pellolle on rakennettu ja rakenteilla uusia omakotitaloja. Sammonoja on perattu suoraksi, ja sen varrella kasvaa nuorta lehtimetsää. Alueen eteläosa on varttunutta tuoretta-lehtomaista kangasta. Kaiken kaikkiaan metsät ovat tehokkaasti hoidettuja ja varttunutta metsää on niukasti. Muu kohde Myllyoja sijaitsee alueen itäreunalla, mutta alueella ei ole muita merkittäviä luontoarvoja. 2. Hirsimäen-Myllyojan välinen alue Alueen eteläreunalla on hakkuu. Muuten se koostuu varttuneesta, tuoreen kankaan metsästä. Myllyoja virtaa itäreunalla, mutta muita merkittäviä luontoarvoja ei ole. 3. Kuralan pohjoispuolen metsä Alueen etelä- ja pohjoisosa ovat harvennettua varttunutta mäntymetsää. Keskellä kasvaa eriikäisiä tuoreen kankaan metsiä. Idässä on rehevää nuorta mäntymetsää ja siellä sijaitsee maisemapuu Tuokkolan vaahtera. 4. Hirsimäen-Härkätien-Louhoksentien välinen metsä Alueella on isoja hakkuita ja runsaasti nuorta metsää. Varttunutta kuivahkon kankaan mäntymetsää on Hirsimäen asuinalueen vieressä sijaitsevan hämeenkylmänkukkaesiintymän ympärillä ja varttunutta tuoretta kangasta vähän alueen lounaisreunalla. Varttuneetkin metsät ovat hoidettuja. Alueen pohjoisreunalla sijaitsee korpi, jonka puusto on koivua ja hieman aukkoista. Siellä täällä on ruohoisia laikkuja. Vesitalous on melko luonnontilaisena säilynyt. Muuten alueen suoistuneet painanteet on ojitettu ja useimmiten ne sijaitsevat hakkuulla tai nuoren metsän keskellä. Kaiken kaikkiaan alue on voimakkaasti käsiteltyä eikä siellä ole jäljellä merkittäviä luontoarvoja. Muu kohde Myllyoja ulottuu kuitenkin aivan alueen koillisreunalle. 5. Takkuniityntien-Louhoksentien-Majalahdenmäen välinen metsä Alueen länsiosa on jyrkkärinteistä, harvennettua, nuorehkoa tuoreen kankaan metsää ja alarinteessä on hakkuu. Mäen päällä sijaitseva kallio on metsäinen ja sitä on aikoinaan louhittu. Mäen kaakkoisosa kasvaa mäntytaimikkoa ja nuorta tuoreen kankaan metsää. Mäellä on matala jyrkänne, ja sen alapuolella kasvaa tiheää taimikkoa. Etelämpänä pellon reunassa on kapea

8 kaistale tiheää, varttunutta ja hoitamatonta tuoreen kankaan metsää, jonka länsipuolella kasvaa nuorta lehtipuumetsää Alueen itäosat ovat hakkuuta ja harvennettua, varttunutta lehtomaista kangasta. Koillisosan lehtokorpijuottiin on vedetty leveä oja ja kohde on täysin muuttunut. Aivan itäreunalla lähellä Hirsimäen asuinaluetta kasvaa varttunutta koivumetsää. Louhoksentien varressa on kelta-apilaesiintymä, harvennettua tuoretta kangasta ja maankaatopaikka, jossa esiintyy ruderaatti- ja tulokaskasveja. Alueella sijaitsee metsälakikohde Majalahden lehto ja muu kohde Majalahden jyrkänne. Kaiken kaikkiaan metsät ovat tehokkaasti hoidettuja, mutta alueen etelärinne on rehevää Majalahdenmäki Majalahdenmäen alarinteet ovat varttunutta, melko tiheää ja hieman eri-ikäistä lehtomaista kangasta ja kuusilehtoa. Lahopuuta ei kuitenkaan ole. Kasvilajistoon kuuluvat mm. käenkaali, sinivuokko (Hepatica nobilis), ahomansikka (Fragaria vesca), kurjenkello (Campanula persicifolia), ja lillukka (Rubus saxatilis). Pensaista tavataan esim. lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum). Mäen koillisrinteen alla pellon reunassa on soistuneita kaivantoja. Ylärinteessä metsä vaihettuu tuoreeksi kankaaksi, jonka valtapuu on mänty. Metsä on harvaa, varttunutta ja siellä kiertelee polkuja. Majalahdenmäen pohjoisosa on mäntytaimikkoa ja hakkuuta. Majalahdenmäki on luonnonarvoiltaan melko merkittävä kokonaisuus, jolla on virkistyskäyttömerkitystä. 7. Sammonmäki Mäen pohjoispuolella on varttunutta tuoreen kankaan metsää ja hakkuuta. Itäpuolella kasvaa mäntytaimikkoa ja nuorta metsää ja länsiosassa on hakkuu ja nuorta tuoretta kangasta. Mäenlaki ja etelärinne ovat varttunutta kuivahkon kankaan männikköä. Majalahdentien varrella on melko iso hämeenkylmänkukkaesiintymä. 8. Takkuniityntie-Kuuslahdentie-Majalahdenmäki Alueen pohjoisosa on nuorta tuoreen kankaan metsää. Rinteen talon eteläpuolella on pensoittuneita entisiä peltoja. Varttunutta metsää on vain niukasti lännessä. Kuivalahdentien varrella on iso hakkuu, jonka länsipuolella on varttunutta metsää kasvava rehevähkö metsäkortesaniaiskorpi. Kaakkoisosan itärinne on hieman lähteinen. Alueen lounaiskulmalla sijaitsee metsälakikohde Haapalan kivikko ja Majalahden pohjukassa metsälakikohde Majalahden rantametsä. 9. Mäyränmäki Mäyränmäen etelä- ja länsirinteillä sekä laella on varttunutta tuoreen-lehtomaisen kankaan kuusimetsää. Mäyrämäen länsipuolella on ojitettua kosteaa metsää ja koillispuolella eri-ikäisiä tuoreen kankaan metsiä. Soistuneet notkelmat on ojitettu. Tiirinkoskelta lounaaseen kulkevan tien varrella on koivu- ja mäntytaimikkoa ja Härkätien varrella iso hakkuu, jolta löytyi tilapäisluonteinen esiintymä kelta-apilaa.

9 20. Tiirinkoski 8 Tiirinkoskelta lounaaseen kulkevan tien varrella on koivutaimikkoa ja nuorta tuoreen kankaan metsää, jonka pohjoispuolella on varttunutta tuoreen kankaan kuusimetsää. Hattulan rajalla sijaitseva mäkialue kasvaa nuorta metsää, ja pellon reunalla on hakkuu. Alueen pohjoisosassa on iso hakkuu ja Haantien itäpuolella myös nuorta koivumetsää. Haantien länsipuolen mäki kasvaa koivutaimikkoa. Varttunutta metsää on niukasti Järvelän talon itä- ja länsipuolella. Järvelän eteläpuolella on nuorta tuoreen kankaan metsää. Alueella sijaitsee muu kohde Tiirinkosken puro. 2. Härkätie-Vilppulantie-Hattulan raja Alue on kokonaan hakkuuta. Mäntylän talon ympäristö on sotilasaluetta, jolla ei käyty. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. 22. Härkätien eteläpuoli Kirkkomäki on tuoreen-lehtomaisen kankaan n. 20 v. sekametsää. Siellä täällä on matalia kallioita. Metsän rehevyydestä kertoo mm. lehtoneidonvaippa ja lehmus (Tilia cordata). Härkätien varrella Hattulan rajalla on rehevähkö korpikuvio, jonka puusto on melko nuorta. Varttunutta metsää on Koivumäen talon ympäristössä. Kujalan talon länsipuolella on varttunutta metsää kasvavaa metsäkortekorpea, jota ei ole ojitettu. Haapamäen talon ympäristössä on varttunutta lehtomaisen kankaan sekametsää, kuusimetsää ja tuoreen kankaan sekametsää. 23. Vuorentaan peltoaukea Maisemaltaan kaunis iso peltoaukea, joka on määritetty valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Alueella on joitakin metsäsaarekkeita, joissa on tilakeskuksia. 4. LUONNONSUOJELULAIN MUKAISET KOHTEET 4. Loimalahden mänty Asuinalueen vierellä kasvaa vuonna 992 rauhoitettu mänty. 5. METSÄLAKIKOHTEET Alla esiteltyjä metsälakikohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Tämän vuoksi kohteet lähiympäristöineen tulisi jättää rakentamatta.

10 5. Ratasniityn suo 9 Ratasniityn teollisuusalueen länsipuolella Turun valtatieltä pohjoiseen sijaitsee tiheän, varttuneen metsän ympäröimä suo. Kohteen itäosa on vesitaloudeltaan käytännössä luonnontilaisena säilynyttä, edustavaa, vetistä ruohokorpea, jonka mätäs- ja välipintojen vaihtelu on selvää. Puusto on tiheää ja luonnontilaista, ja se koostuu koivusta, kuusesta, harmaalepästä ja niukkana kasvavasta männystä. Kenttäkerroksessa esiintyy runsaana kurjenjalkaa (Potentilla palustris), raatetta (Menyanthes trifoliata), rentukkaa (Caltha palustris) ja hentosaraa (Carex disperma). Muuhun kasvilajistoon kuuluvat mm. äimäsara (Carex dioica), rahkasara (Carex pauciflora) ja järvikorte (Equisetum fluviatile). Sammallajistossa esiintyy mm. haprarahkasammalta (Sphagnum riparium), lettolehväsammalta (Rhizomnium pseudopunctatum), kiiltolehväsammalta (Pseudobryum cinclidioides), kalvaskuirisammalta (Calliergon stramineum), rämekarhunsammalta (Polytrichum strictum), hetesirppisammalta (Warnstrofia exannulata), kalvaspaanusammalta (Calypogeia neesiana), okarahkasammalta (Sphagnum squarrosum) ja suonihuopasammalta (Aulacomnium palustre). Kaakosta suolle laskeva oja on uomaltaan puromainen. Suon pohjoisreunalta aikanaan kaivettu oja ei käytännössä enää vaikuta suon vesitalouteen. Kohteen länsiosa on metsäkortekorpea, joka ei ole metsälain tarkoittama erityisen arvokas elinympäristö. Se kuuluu kuitenkin samaan vesitaloudelliseen kokonaisuuteen, ja on siksi syytä jättää ennalleen. Metsäkortekorven puusto on kookkaampaa ja harvempaa kuin kohteen itäosassa. Kohteen poikki kulkee kapea sähkölinja ja lännessä hakkuu ulottuu lähelle suon reunaa. Ratasniityn suo on selvitysalueen arvokkain kasvillisuuskohde. Kuva. Ratasniityn suo.

11 5.2 Kolkanmäen lähteikkö 0 Kolkanmäen itärinteen alla pellon reunassa sijaitsee vesitaloudeltaan melko luonnontilaisena säilynyt lähteikkö. Kohteen itäosassa on noin neliömetrin laajuinen avolähde, josta virtaa kapea puro pellonreunan ojaan. Sen lisäksi kohteella on eriasteisia tihkupintoja. Metsä on melko nuorta ja tiheää sekametsää. Kohdetta on vaikea rajata täsmällisesti ylärinteessä. Kohteella kasvaa mm. tervaleppää (Alnus glutinosa) ja kenttäkerroksessa esim. hiirenporrasta (Athyrium filix-femina), rentukkaa (Caltha palustris), keltasaraa (Carex flava), suokelttoa (Crepis paludosa), maariankämmekkää (Dactylorhiza maculata), ojakellukkaa (Geum rivale) ja leskenlehteä (Tussilago farfara). Sammallajistoon kuuluvat mm. haprarahkasammal, vaalearahkasammal (Sphagnum centrale), purosuikerosammal (Brachythecium rivulare), korpilehväsammal (Plagiomnium ellipticum), hetealvesammal (Chiloscyphus polyanthos), lettolehväsammal (Rhizomnium pseudopunctatum), otasammal (Calliergonella cuspidata), korpipaanusammal (Calypogeia integristipula) ja haarusammal (Lepidozia reptans). Kuva 2. Kolkanmäen lähteikkö. 5.3 Majalahden rantametsä Majalahdenmäen länsipuolella Majalahden pohjukassa sijaitsee kostea metsä, jonka vesitalous on aivan rantaa lukuun ottamatta ojituksen muuttama. Rannassa on ruoho- ja saraluhtaa, jonka kasvistoon kuuluvat mm. pullosara (Carex rostrata), leveäosmankäämi (Typha latifolia) ja keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus). Rannan lähellä on kapea kaistale ruohokorpea, mutta kauempana metsä on kuivahtanut. Siellä puusto on enimmäkseen nuorta, rehevää koivukuusisekametsää, jossa ei tällä hetkellä ole merkittäviä luonnonarvoja. Metsä kuitenkin palautuu

12 vähitellen luonnontilaisemmaksi, jos se jätetään hoitamatta. Länsireunalla Majalahden rannan lähellä puusto on jo nyt tiheää ja hoitamatonta. Kohteen läpi pellolta Alajärveen kulkee leveä oja. Vain rantaluhta ja ruohokorpi ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, mutta koko kohde olisi hyvä säilyttää, koska se muodostaa kokonaisuuden. Kohteen sammallajistoon kuuluvat mm. isomyyränsammal (Atrichum undulatum), kiiltolehväsammal, hetealvesammal, otasammal, luontoarvoja osoittava tihkulehväsammal (Plagiomnium elatum), vaalearahkasammal ja lettorahkasammal (Sphagnum teres). 5.4 Loimalahden lehto Loimalahdentien pohjoispuolella sijaitsee peltojen ja hakkuiden rajaama rehevä suurruohosaniaislehto, jonka kasvilajisto on melko edustava. Metsä on varttunutta kuusimetsää, joka on hoidettua. Tuulenkaatoja on kuitenkin hieman. Länsireunalla on ryhmä järeitä haapoja. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. mustakonnanmarjaa (Actaea spicata), hiirenporrasta, sormisaraa (Carex digitata), velholehteä (Circaea alpina), kieloa (Convallaria majalis), lehtokortetta, jänönsalaattia (Mycelis muralis) ja käenkaalia. Pohjakerroksessa esiintyvät mm. rehevien kosteiden lehtojen isolehväsammal (Plagiomnium medium), korpiliekosammal (Rhytidiadelphus subpinnatus), isokastesammal (Plagiochila asplenioides), korpikerrossammal (Hylocomiastrum umbratum), lehtohaivensammal (Cirriphyllum piliferum), Hämeessä harvinainen etelänhavusammal (Thuidium delicatulum) ja ruusukesammal (Rhodobryum roseum). Kuva 3. Majalahden rantametsä ja rantaluhta.

13 5.5 Majalahden lehto 2 Takkuniityntien itäpuolella sijaitsee jyrkässä lounaisrinteessä pieni kuiva lehtolaikku, jonka puusto on nuorta metsää. Koivun, haavan ja harmaalepän ohella kasvaa myös mäntyä ja kuusta. Kenttäkerroksessa esiintyy mm. metsäkastikkaa (Calamagrostis arundinacea), sormisaraa, ahomansikkaa, ahomataraa (Galium boreale), metsäkurjenpolvea (Geranium sylvaticum) ja sinivuokkoa. Niukassa pensaskerroksessa kasvaa mm. taikinamarjaa (Ribes alpinum). Kohde ei ole puustoltaan edustava, mutta kasvistoltaan kohtalainen. Pohjakerroksessa esiintyvät mm. ruusukesammal ja metsälehväsammal (Plagiomnium cuspidatum). 5.6 Haapalan kivikko Kuivalahdentien länsipuolella sijaitsee melko varttuneen metsän ympäröimä jäkäläinen ja sammaleinen karu kivikko, jonka putkilokasvillisuus on niukkaa. Kohde ei ole kovin edustava, mutta täyttää metsälain erityisen tärkeän elinympäristön määritelmän. Pohjakerroksessa tavataan karujen kivien sammalia kuten kiviturkkisammal (Paraleucobryum longifolium), kivitierasammal (Racomitrium microcarpon), kangaskarhunsammal (Polytrichum juniperinum) ja metsäpykäsammal (Barbilophozia barbata). Kuva 4. Haapalan kivikko. 5.7 Luolajan puro Hovilantien pohjoispuolella sijaitsee järeän kuusimetsän varjostama puro, joka on ajoittain kuiva. Uoma on säilynyt enimmäkseen luonnontilaisena ja kivisenä, ja sen varrella on kosteaa lehtoa. Kohteen molemmilla puolilla sijaitsevien pienten peltojen välillä puron ylittää tieura.

14 Itäkärjessä puron varrella kasvaa nuorta sekametsää. Kohde on kokonaisuutena melko edustava. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti mm. hiirenporrasta ja mesiangervoa (Filipendula ulmaria). Muuhun lajistoon kuuluvat esim. rentukka, ojakellukka ja kurjenjalka. Pensaista tavataan mm. vadelmaa (Rubus idaeus) ja koiranheittä (Viburnum opulus). Pohjakerroksessa esiintyvät esim. korpiliekosammal, hetealvesammal, haarusammal, purosuikerosammal, kiiltolehväsammal, lehtohaivensammal ja okarahkasammal Ratasniityn puro Ratasniityn länispuolella on lyhyt uomaltaan luonnontilaisena säilynyt, melko edustava, kapea puro. Kohdetta ympäröi järeä lehtomainen kuusimetsä. Edustavimmillaan puro on lännessä. Kuivina kausina uoma on kuiva, ja sitä ympäröi rehevä kenttäkerros. Kasvilajistoon kuuluvat mm. hiirenporras, rentukka, lehtokorte (Equisetum pratense), mesiangervo, rantamatara (Galium palustre), ojakellukka ja puna-ailakki (Silene dioica). Pensaista tavataan esim. tuomea (Prunus padus), taikinamarjaa, vadelmaa ja koiranheittä. Pohjakerroksessa esiintyvät mm. koskikoukkusammal (Dichelyma falcatum), isomyyränsammal, isolehväsammal ja metsäsuikerosammal (Brachythecium oedipodium). Kuva 5. Ratasniityn puro. 6. VESILAKIKOHTEET Alueella ei ole erillisiä vesilain mukaisia suojeltavia kohteita. Kolkanmäen lähteikkö, Luolajan puro ja Ratasniityn puro ovat kuitenkin metsälakikohteiden lisäksi myös vesilain mukaisia suojeltavia kohteita.

15 7. MUUT KOHTEET 4 Alla esitellyt kohteet eivät täytä lakien mukaisten kohteiden määritelmää joko muuttuneen luonnontilansa tai kohdetyyppinsä vuoksi. Ne lisäävät kuitenkin luonnon monimuotoisuutta ja ne olisi siksi hyvä jättää rakentamatta. 7. Myllyoja Myllyoja on uomaltaan melko luonnontilaisena säilynyt savimaan puro, joka virtaa asutuksen ja peltojen keskellä. Kohteen eteläosassa puron itärannalla idästä laskevan ojan varrella on kulttuurivaikutteista harmaaleppä-suurruoholehtoa. Muualla metsä vaihtelee nuoresta varttuneeseen. Sammontien eteläpuolella Myllyojan länsipuolella on rakenteilla uusi asuinalue, jonka maansiirtotyöt ulottuvat lähelle puroa. Vähä-Tertin talon eteläpuolella on nuorta koivumetsää ja rehevöitynyttä niittyä. Kohde on osittain hieman roskaantunut, ja sähkölinja seuraa siellä täällä puroa. Kokonaisuutena Myllyoja on ympäristöltään voimakkaasti ihmistoiminnan muuttamaa, mutta ei silti kokonaan arvonsa menettänyt. Kenttäkerros on rehevää, ja siinä tavataan mm. hiirenporrasta, rentukkaa, purolitukkaa (Cardamine amara), suokelttoa, lehtokortetta, ahomansikkaa, lehtopalsamia (Impatiens noli-tangere), rantaminttua (Mentha arvensis) ja leskenlehteä. Kohteen sammallajistoon kuuluvat mm. purokivillä kasvava koskikoukkusammal ja rikkanokkasammal (Eurhynchium hians), lehtolehväsammal (Plagiomnium affine), ruusukesammal ja lehtoritvasammal (Amblystegium serpens). Kuva 6. Myllyoja. 7.2 Tuokkolan vaahtera Kuralan asuinalueen pohjoispuolella kasvaa rehevän nuoren männikön keskellä iäkäs läpimitaltaan noin 50 cm vaahtera, jonka vieressä on vaahteran taimia. Vaahteralle vie polku

16 viereiseltä ulkoilureitiltä. Vaahteralla on maisemallista merkitystä, koska se sijaitsee lähellä peltoaukean reunaa Tiirinkosken puro Tiirinkoskella sijaitsee puro, joka on enimmäkseen nykyään ojaa. Kaksi uomaltaan melko luonnontilaista kohtaa on kuitenkin säilynyt. Järvelän talon itäpuolella puro on mutkitteleva ja hieman kivinen, ja sitä ympäröi nuorta lehtimetsää kasvava suurruoholehto. Rajauksen pohjoispuolella on hakkuuaukko. Haantien länsipuolella uoma on myös melko luonnontilainen ja mutkitteleva, mutta virtaa miltei koko matkan tiheän koivutaimikon keskellä. Uoman varrella on harmaaleppää. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. kotkansiipi, jota kasvaa varsinkin Järvelän länsipuolella, mutta hieman myös Haantien länsipuolella, ja hiirenporras, kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium), koiranvehnä (Elymus caninus) ja ojakellukka. Pensaista tavataan esim. näsiää (Daphne mezereum), lehtokuusamaa, tuomea ja vadelmaa. Kohteen kasvilajisto on edustavaa, vaikka puusto on nuorta ja uoma osittain käsiteltyä. Pohjakerroksessa esiintyvät mm. metsälehväsammal, hetealvesammal, isomyyränsammal ja purokivillä isonäkinsammal (Fontinalis antipyretica). 7.4 Majalahden kallio Takkuniityn tien itäpuolella sijaitsee jyrkässä lounaisrinteessä melko matala, karu jyrkänne. Jyrkänteen alla on nuorta metsää ja se on kuiva ja valoisa. Kalliolta on näköala Alajärven suuntaan ja kallio on kulunut. Karun ja kuivan kohteen sammallajistoon kuuluvat mm. kalliotierasammal (Racomitrium lanuginosum), harmosammal (Hedwigia ciliata), kyhmytorasammal (Cynodontium strumiferum), karvakarhunsammal (Polytrichum piliferum) ja metsäpykäsammal. Kuva 7. Majalahden kallio.

17 8. UHANALAISET JA HARVINAISET PUTKILOKASVI- JA SAMMALLAJIT 6 Alueelta on tiedossa neljä valtakunnallisesti erittäin uhanalaisen hämeenkylmänkukan esiintymää, jotka tulee jättää rakentamatta. Tervaniemen itäpuolella hämeenkylmänkukkaa kasvaa harvassa kuivahkon kankaan mäntymetsässä. Esiintymä muodostuu yhdestä yksilöstä, joka on merkitty maastoon paalulla. Runsain hämeenkylmänkukkaesiintymä sijaitsee Sammonmäellä. Majalahdentie varrella lajia kasvaa miltei 20 yksilöä harvassa varttuneessa mäntymetsässä. Yksilöt on merkitty maastoon paaluilla. Kolkanmäellä hämeenkylmänkukkaa kasvaa Saunalahdentien länsipuolella jyrkässä lounaisrinteessä, joka on varttunutta kuivahkon kankaan mäntymetsää. Laji on havaittu paikalla ainakin vielä vuonna 994, mutta tämän kartoituksen maastotöissä sitä ei löydetty. Esiintymä voi kuitenkin edelleen olla tallella, sillä hämeenkylmänkukkaa on melko vaikea havaita kesällä kauan kukinta-ajan jälkeen. Myöskään Hirsimäen asuinalueen pohjoispuolella kasvaneita hämeenkylmänkukkia ei havaittu, ja viimeisin havainto on vuodelta 999. Vuonna 2003 hämeenkylmänkukkia ei enää löydetty, ja kasvupaikka on voimakkaasti heinittynyt. Todennäköisesti hämeenkylmänkukka ei enää esiinny tällä kasvupaikalla, mutta aivan varmaa se ei ole, joten esiintymä olisi syytä jättää rakentamatta. Vaarantunut keltamatara (Galium verum) on taantunut varsinkin siksi, että se risteytyy tulokaslaji paimenmataran (Galium album) kanssa. Kartoitusalueelta löytyi kukiltaan keltaista mataraa. Todennäköisesti kyseessä on kuitenkin em. risteymä, koska kukan väri sinänsä ei kerro yksilön olevan puhdas keltamatara. Käytännössä asiaa on hyvin vaikea varmasti selvittää. Silmällä pidettävän kelta-apilan kasvupaikkoja löydettiin kolme. Kolkanmäellä sitä kasvaa ulkoilutien varrella masmalon vieressä tien vastakkaisella puolella. Tilapäisluonteisia ovat esiintymät Louhoksentien varrella sekä Härkätien länsipuolen hakkuulla. Masmaloa kasvaa ulkoilureittien varrella Kolkanmäellä kahtena erillisenä kasvustona. Lajia voi tulevaisuudessa ilmaantua myös muualle Kolkanmäen alueelle, sillä sopivia tien- ja polunreunoja on runsaasti. Masmaloesiintymät säilyvät, mikäli ulkoilureittien reunojen hoitoa ei muuteta nykyisestä. Kirkkomäellä kasvaa vaateliasta lehtoneidonvaippaa ja Tiirinkoskella puron varrella kotkansiipeä. Alueelta ei ole tiedossa eikä sieltä löytynyt uhanalaisten, silmälläpidettävien tai EU:n luontodirektiiviin sisältyvien sammallajien esiintymiä. 9. KIRJALLISUUS Jutila, H. (2005). Hämeenlinnan luonto-opas. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän julkaisuja 36. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. 73 s. Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) (200). Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki, 432 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 92 s. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta A:

18 Pääkkönen, P. & Alanen, A. (2000). Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskuksen monisteita 88. Suomen ympäristökeskus. 28 s. Ulvinen, T., Syrjänen. K. & Anttila, S. (2002). Suomen sammalet levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristö 560. Suomen ympäristökeskus. 354 s. 7

19 8 LIITE. Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt: ) lähteiden, purojen ja pysyvien vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot 3) rehevät lehtolaikut 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla 5) rotkot ja kurut 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat luontotyypit: ) jalopuumetsiköt 2) pähkinäpensaslehdot 3) tervaleppäkorvet 4) hiekkarannat 5) merenrantaniityt 6) hiekkadyynit 7) katajakedot 8) lehdesniityt 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret puut tai puuryhmät Vesilain mukaiset suojeltavat pienvesityypit: ) enintään kymmenen hehtaarin suuruiset fladat ja kluuvijärvet sekä muualla kuin Lapin läänissä enintään ha:n suuruiset lammet ja järvet 2) luonnontilaiset lähteet 3) muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva luonnontilainen uoma, jota ei katsota vesistöksi

20 9 LIITE 2. Arvokkailta kohteilta löydetyt putkilokasvilajit 5. Ratasniityn suo 5.2 Kolkanmäen lähteikkö 5.3 Majalahden rantametsä Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Actaea spicata mustakonnanmarja Aegopodium vuohenputki podagraria Agrostis canina luhtarölli Agrostis capillaris nurmirölli Alchemilla sp. poimulehti -laji Alisma plantagoaquatica ratamosarpio Alnus glutinosa tervaleppä Alnus incana harmaaleppä Alopecurus polvipuntarpää geniculatus Anemone nemorosa valkovuokko Angelica sylvestris karhunputki Anthriscus sylvestris koiranputki Athyrium filix-femina hiirenporras Betula pendula rauduskoivu Betula pubescens hieskoivu Calamagrostis metsäkastikka arundinacea Calamagrostis viitakastikka canescens Calamagrostis hietakastikka epigejos Calamagrostis korpikastikka purpurea Calla palustris vehka Callitriche sp. uposvesitähti Caltha palustris rentukka Campanula kurjenkello persicifolia Campanula kissankello rotundifolia Cardamine amara purolitukka Cardamine pratensis luhtalitukka Carex brunnescens polkusara Carex canescens harmaasara Carex cespitosa mätässara Carex digitata sormisara Carex dioica äimäsara Carex disperma hentosara Carex echinata tähtisara Carex flava keltasara Carex globularis pallosara Carex nigra jokapaikansara Carex pauciflora rahkasara Carex rostrata pullosara Carex vaginata tuppisara Chrysosplenium kevätlinnnunsilmä alternifolium 5.4 Loimalahden lehto 5.5 Majalahden lehto 5.6 Haapalan kivikko 5.7 Luolajan puro 5.8 Ratasniityn puro 7. Myllyoja 7.3 Tiirinkosken puro 7.4 Majalahden kallio

21 20 5. Ratasniityn suo 5.2 Kolkanmäen lähteikkö 5.3 Majalahden rantametsä Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Circaea alpina velholehti Cirsium helenioides huopaohdake Cirsium palustre suo-ohdake Convallaria majalis kielo Crepis paludosa suokeltto Dactylis glomerata koiranheinä Dactylorhiza maariankämmekkä maculata Daphne mezereum näsiä Deschampsia nurmilauha cespitosa Deschampsia flexuosa metsälauha Dryopteris metsäalvejuuri carthusiana Dryopteris filix-mas kivikkoalvejuuri Elymus caninus koiranvehnä Empetrum nigrum variksenmarja Epilobium amerikanhorsma adenocaulon Epilobium maitohorsma angustifolium Epilobium montanum lehtohorsma Epilobium palustre suohorsma Equisetum arvense peltokorte Equisetum fluviatile järvikorte Equisetum pratense lehtokorte Equisetum sylvaticum metsäkorte Filipendula ulmaria mesiangervo Fragaria vesca mansikka Galeopsis bifida peltopillike Galium boreale ahomatara Galium palustre rantamatara Galium uliginosum luhtamatara Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi Geum rivale ojakellukka Glyceria fluitans ojasorsimo Gymnocarpium metsäimarre dryopteris Hepatica nobilis sinivuokko Hieracium sp. keltano -laji Hypericum särmäkuisma maculatum Impatiens jättipalsami glandulifera Impatiens nolitangere lehtopalsami Iris pseudacorus kurjenmiekka Juncus articulatus solmuvihvilä Juncus bufonius konnanvihvilä Juncus conglomeratus keräpäävihvilä Juncus filiformis jouhivihvilä Ledum palustre suopursu 5.4 Loimalahden lehto 5.5 Majalahden lehto 5.6 Haapalan kivikko 5.7 Luolajan puro 5.8 Ratasniityn puro 7. Myllyoja 7.3 Tiirinkosken puro 7.4 Majalahden kallio

22 2 5. Ratasniityn suo 5.2 Kolkanmäen lähteikkö 5.3 Majalahden rantametsä Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Lonicera xylosteum lehtokuusama Luzula pilosa kevätpiippo Lychnis viscaria mäkitervakko Lycopodium riidenlieko annotinum Lysimachia terttualpi thyrsiflora Lysimachia vulgaris ranta-alpi Lythrum salicaria rantakukka Maianthemum oravanmarja bifolium Matteuccia kotkansiipi struthiopteris Melampyrum kangasmaitikka pratense Mentha arvensis rantaminttu Menyanthes trifoliata raate Milium effusum tesma Mycelis muralis jänönsalaatti Myosotis scorpioides luhtalemmikki Orthilia secunda nuokkutalvikki Oxalis acetosella käenkaali Paris quadrifolia sudenmarja Pedicularis palustris luhtakuusio Peucedanum palustre suoputki Phragmites australis järviruoko Picea abies kuusi Pinus sylvestris mänty Plantago major piharatamo Poa nemoralis lehtonurmikka Poa pratensis niittynurmikka Poa trivialis karheanurmikka Polypodium vulgare kallioimarre Populus tremula haapa Potentilla erecta rätvänä Potentilla palustris kurjenjalka Prunella vulgaris niittyhumala Prunus padus tuomi Pteridium aquilinum sananjalka Pyrola minor pikkutalvikki Ranunculus flammula ojaleinikki Ranunculus repens rönsyleinikki Ranunculus konnanleinikki sceleratus Rhamnus frangula paatsama Ribes alpinum taikinamarja Ribes nigrum mustaherukka Ribes rubrum lännenpunaherukka Rubus arcticus mesimarja Rubus chamaemorus lakka Rubus idaeus vadelma 5.4 Loimalahden lehto 5.5 Majalahden lehto 5.6 Haapalan kivikko 5.7 Luolajan puro 5.8 Ratasniityn puro 7. Myllyoja 7.3 Tiirinkosken puro 7.4 Majalahden kallio

23 22 5. Ratasniityn suo 5.2 Kolkanmäen lähteikkö 5.3 Majalahden rantametsä Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Rubus saxatilis lillukka Rumex longifolius hevonhierakka Salix aurita virpapaju Salix caprea raita Salix cinerea tuhkapaju Salix phylicifolia kiiltopaju Sambucus racemosa selja Scirpus sylvaticus korpikaisla Scutellaria luhtavuohennokka galericulata Silene dioica puna-ailakki Solanum dulcamara punakoiso Solidago virgaurea kultapiisku Sorbus aucuparia pihlaja Stellaria graminea heinätähtimö Stellaria longifolia metsätähtimö Stellaria media pihatähtimö Taraxacum sp. voikukka Thelypteris korpi-imarre phegopteris Trientalis europaea metsätähti Tussilago farfara leskenlehti Typha latifolia leveäosmankäämi Urtica dioica nokkonen Vaccinium myrtillus mustikka Vaccinium isokarpalo oxycoccos Vaccinium vitisidaea puolukka Veronica nurmitädyke chamaedrys Veronica scutellata luhtatädyke Viburnum opulus koiranheisi Vicia sepium aitovirna Viola canina aho-orvokki Viola epipsila korpiorvokki Viola palustris suo-orvokki Viola riviniana metsäorvokki Yhteensä Loimalahden lehto 5.5 Majalahden lehto 5.6 Haapalan kivikko 5.7 Luolajan puro 5.8 Ratasniityn puro 7. Myllyoja 7.3 Tiirinkosken puro 7.4 Majalahden kallio

24 23 LIITE 3. Arvokkailta kohteilta löydetyt sammallajit Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi 5. Ratasniityn suo 5.2 Kolkanmäen lähteikkö 5.3 Majalahden rantametsä 5.4 Loimalahden lehto 5.5 Majalahden lehto 5.6 Haapalan kivikko 5.7 Luolajan puro 5.8 Ratasniityn puro 7. Myllyoja 7.3 Tiirinkosken puro 7.4 Majalahden kallio Lehtisammalet Amblystegium serpens lehtoritvasammal Andraea rupestris kalliokarstasammal Atrichum tenellum pikkumyyränsammal Atrichum undulatum isomyyränsammal Aulacomnium palustre suonihuopasammal Brachythecium oedipodium metsäsuikerosammal Brachythecium reflexum koukkusuikerosammal Brachythecium rivulare purosuikerosammal Brahcythecium salebrosum kiiltosuikerosammal Brachythecium starkei kantosuikerosammal Calliergon cordifolium luhtakuirisammal Calliergon stramineum kalvaskuirisammal Calliergonella cuspidata otasammal Ceratodon purpureus kulosammal Cirriphyllum piliferum lehtohaivensammal Climacium dendroides palmusammal Cynodontium kyhmytorasammal strumiferum Dichelyma falcatum koskikoukkusammal Dicranum fuscescens turkkikynsisammal Dicranum polysetum kangaskynsisammal Dicranum scoparium kivikynsisammal Eurhynchium hians rikkanokkasammal Fontinalis antipyretica isonäkinsammal Hedwigia ciliata harmosammal Hylocomiastrum korpikerrosammal umbratum Hylocomium splendens metsäkerrossammal Hypnum cupressiforme kalliopalmikkosammal

25 24 5. Ratasniityn suo 5.2 Kolkanmäen lähteikkö Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Paraleucobryum kiviturkkisammal longifolium Plagiomnium affine lehtolehväsammal Plagiomnium metsälehväsammal cuspidatum Plagiomnium elatum tihkulehväsammal Plagiomnium ellipticum korpilehväsammal Plagiomnium medium isolehväsammal Plagiothecium kourulaakasammal cavifolium Plagiothecium kivilaakasammal denticulatum Plagiothecium laetum kantolaakasammal Pleurozium schreberi seinäsammal Pohlia nutans nuokkuvarstasammal Polytrichastrum lehtokarhunsammal formosum Polytrichastrum kytökarhunsammal longisetum Polytrichum commune korpikarhunsammal Polytrichum kangaskarhunsammal juniperinum Polytrichum piliferum karvakarhunsammal Polytrichum strictum rämekarhunsammal Pseudobryum kiiltolehväsammal cinclidioides Pylaisia polyantha kujasammal Racomitrium kalliotierasammal lanuginosum Racomitrium kivitierasammal microcarpon Rhizomnium lettolehväsammal pseudopunctatum Rhizomnium punctatum kilpilehväsammal Rhodobryum roseum ruusukesammal Rhytidiadelphus niittyliekosammal squarrosus Rhytidiadelphus korpiliekosammal subpinnatus Rhytidiadelphus metsäliekosammal triquetrus Sanionia uncinata kamppisammal Sphagnum capillifolium kangasrahkasammal Sphagnum centrale vaalearahkasammal 5.3 Majalahden rantametsä 5.4 Loimalahden lehto 5.5 Majalahden lehto 5.6 Haapalan kivikko 5.7 Luolajan puro 5.8 Ratasniityn puro 7. Myllyoja 7.3 Tiirinkosken puro 7.4 Majalahden kallio

26 25 5. Ratasniityn suo 5.2 Kolkanmäen lähteikkö 5.3 Majalahden rantametsä 5.4 Loimalahden lehto 5.5 Majalahden lehto 5.6 Haapalan kivikko 5.7 Luolajan puro 5.8 Ratasniityn puro 7. Myllyoja 7.3 Tiirinkosken puro 7.4 Majalahden kallio Suomenkielinen Tieteellinen nimi nimi Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal Sphagnum punarahkasammal magellanicum Sphagnum riparium haprarahkasammal Sphagnum russowii varvikkorahkasammal Sphagnum squarrosum okarahkasammal Sphagnum teres lettorahkasammal Sphagnum wulfianum pallopäärahkasammal Tetraphis pellucida lahosammal Thuidium delicatulum etelänhavusammal Warnstorfia exannulata hetesirppisammal Maksasammalet Barbilophozia barbata metsäpykäsammal Blepharostoma seittisammal trichophyllum Calypogeia korpipaanusammal integristipula Calypogeia neesiana kalvaspaanusammal Cephalozia sp. pihtisammal Cephalozia bicuspidata saksipihtisammal Cephalozia connivens kynsipihtisammal Chiloscyphus hetealvesammal polyanthos Lepidozia reptans haarusammal Lophocolea laholimisammal heterophylla Lophozia sp. lovisammal Lophozia ventricosa kantolovisammal Pellia sp. lapasammal Plagiochila asplenioides isokastesammal Ptilidium ciliare isokorallisammal Ptilidium pulcherrimum sirokorallisammal Radula complanata haapasuomusammal Scapania sp. kinnassammal Yhteensä

27 26 LIITE 4. Kartoitusalueelta löydetyt putkilokasvilajit Acer platanoides Achillea millefolium Achillea ptarmica Actaea spicata Aegopodium podagraria Agrostis canina Agrostis capillaris Alchemilla sp. Alisma plantago-aquatica Alnus glutinosa Alnus incana Alopecurus aequalis Alopecurus geniculatus Alopecurus pratensis Amelanchier spicata Andromeda polifolia Anemone nemorosa Angelica sylvestris Anthriscus sylvestris Anthyllis vulneraria Aquilegia vulgaris Arctium tomentosum Arctostaphylos uva-ursi Artemisia vulgaris Athyrium filix-femina Barbarea vulgaris Betula pendula Betula pubescens Bidens tripartita Brachypodium pinnatum Brassica rapa Bunias orientalis Calamagrostis arundinacea Calamagrostis canescens Calamagrostis epigejos Calamagrostis purpurea Calla palustris Callitriche sp. Calluna vulgaris Caltha palustris Calystegia sepium Campanula glomerata Campanula patula Campanula persicifolia Campanula rapunculoides Campanula rotundifolia Capsella bursa-pastoris Cardamine amara Cardamine pratensis Carduus crispus Carex brunnescens Carex canescens Carex cespitosa Carex digitata Carex dioica Carex disperma Carex echinata Carex flava vaahtera siankärsämö ojakärsämö mustakonnanmarja vuohenputki luhtarölli nurmirölli poimulehti -laji ratamosarpio tervaleppä harmaaleppä rantapuntarpää polvipuntarpää nurmipuntarpää isotuomipihlaja suokukka valkovuokko karhunputki koiranputki masmalo lehtoakileja seittitakiainen sianpuolukka pujo hiirenporras peltokanankaali rauduskoivu hieskoivu tummarusokki mäkilehtoluste rypsi ukonpalko metsäkastikka viitakastikka hietakastikka korpikastikka vehka uposvesitähti kanerva rentukka karhunköynnös peurankello harakankello kurjenkello vuohenkello kissankello lutukka purolitukka luhtalitukka kyläkarhiainen polkusara harmaasara mätässara sormisara äimäsara hentosara tähtisara keltasara Carex globularis Carex magellanica Carex nigra Carex ovalis Carex pallescens Carex pauciflora Carex pilulifera Carex rostrata Carex vaginata Carex vesicaria Carex viridula Centaurea phrygia Cerastium fontanum Chenopodium album Chrysosplenium alternifolium Circaea alpina Cirsium arvense Cirsium helenioides Cirsium palustre Cirsium vulgare Convallaria majalis Crepis paludosa Dactylis glomerata Dactylorhiza maculata Daphne mezereum Deschampsia cespitosa Deschampsia flexuosa Drosera rotundifolia Dryopteris carthusiana Dryopteris filix-mas Elymus caninus Elymus repens Empetrum nigrum Epilobium adenocaulon Epilobium angustifolium Epilobium montanum Epilobium palustre Epipactis helleborine Equisetum arvense Equisetum fluviatile Equisetum pratense Equisetum sylvaticum Eriophorum vaginatum Erysimum cheiranthoides Euphrasia sp. Fallopia convolvulus Festuca ovina Festuca pratensis Festuca rubra Filipendula ulmaria Fragaria vesca Fumaria officinalis Galeopsis bifida Galeopsis speciosa Galium album Galium boreale Galium palustre Galium spurium pallosara riippasara jokapaikansara jänönsara kalvassara rahkasara virnasara pullosara tuppisara luhtasara hernesara nurmikaunokki nurmihärkki jauhosavikka kevätlinnunsilmä velholehti pelto-ohdake huopaohdake suo-ohdake piikkiohdake kielo suokeltto koiranheinä maariankämmekkä näsiä nurmilauha metsälauha pyöreälehtikihokki metsäalvejuuri kivikkoalvejuuri koiranvehnä juolavehnä variksenmarja amerikanhorsma maitohorsma lehtohorsma suohorsma lehtoneidonvaippa peltokorte järvikorte lehtokorte metsäkorte tupasvilla peltoukonnauris ahosilmänruoho kiertotatar lampaannata nurminata punanata mesiangervo mansikka peltoemäkki peltopillike kirjopillike paimenmatara ahomatara rantamatara peltomatara

28 27 Galium uliginosum Galium verum Geranium sylvaticum Geum rivale Geum urbanum Glechoma hederacea Glyceria fluitans Gnaphalium sylvaticum Gnaphalium uliginosum Goodyera repens Gymnocarpium dryopteris Hepatica nobilis Hieracium sp. Hieracium umbellatum Hypericum maculatum Impatiens glandulifera Impatiens noli-tangere Iris pseudacorus Juncus alpinoarticulatus Juncus articulatus Juncus bufonius Juncus conglomeratus Juncus effusus Juncus filiformis Juniperus communis Lamium hybridum Lapsana communis Lathyrus pratensis Lathyrus vernus Ledum palustre Lemna minor Leontodon autumnalis Leucanthemum vulgare Linaria vulgaris Linnaea borealis Lonicera xylosteum Lupinus polyphyllus Luzula multiflora Luzula pilosa Lychnis flos-cuculi Lychnis viscaria Lycopodium annotinum Lysimachia nummularia Lysimachia thyrsiflora Lysimachia vulgaris Lythrum salicaria Maianthemum bifolium Matricaria matricarioides Matteuccia struthiopteris Melampyrum pratense Melampyrum sylvaticum Melica nutans Mentha arvensis Menyanthes trifoliata Milium effusum Moehringia trinervia Monotropa hypopitys Mycelis muralis Myosotis arvensis Myosotis scorpioides Nardus stricta Orthilia secunda luhtamatara keltamatara metsäkurjenpolvi ojakellukka kyläkellukka maahumala ojasorsimo ahojäkkärä savijäkkärä yövilkka metsäimarre sinivuokko keltano -laji sarjakeltano särmäkuisma jättipalsami lehtopalsami kurjenmiekka rantavihvilä solmuvihvilä konnanvihvilä keräpäävihvilä röyhyvihvilä jouhivihvilä kataja liuskapeippi linnunkaali niittynätkelmä kevätlinnunherne suopursu pikkulimaska syysmaitiainen päivänkakkara kannusruoho vanamo lehtokuusama komealupiini nurmipiippo kevätpiippo käenkukka mäkitervakko riidenlieko suikeroalpi terttualpi ranta-alpi rantakukka oravanmarja pihasaunio kotkansiipi kangasmaitikka metsämaitikka nuokkuhelmikkä rantaminttu raate tesma lehtoarho mäntykukka jänönsalaatti peltolemmikki luhtalemmikki jäkki nuokkutalvikki Oxalis acetosella Paris quadrifolia Pedicularis palustris Peucedanum palustre Phalaris arundinacea Phleum pratense Phragmites australis Picea abies Pimpinella saxifraga Pinus sylvestris Plantago major Poa annua Poa nemoralis Poa palustris Poa pratensis Poa trivialis Polygonatum odoratum Polygonum aviculare Polygonum lapathifolium Polypodium vulgare Populus tremula Potamogeton alpinus Potentilla anserina Potentilla argentea Potentilla erecta Potentilla intermedia Potentilla norvegica Potentilla palustris Prunella vulgaris Prunus padus Pteridium aquilinum Pulsatilla patens Pyrola minor Quercus robur Ranunculus acris Ranunculus flammula Ranunculus repens Ranunculus sceleratus Rhamnus frangula Rhinanthus minor Ribes alpinum Ribes nigrum Ribes rubrum Rorippa palustris Rubus arcticus Rubus chamaemorus Rubus idaeus Rubus saxatilis Rumex acetosa Rumex acetosella Rumex longifolius Sagina procumbens Salix aurita Salix caprea Salix cinerea Salix phylicifolia Sambucus racemosa Scirpus sylvaticus Scleranthus annuus Scutellaria galericulata Senecio sylvaticus Senecio viscosus käenkaali sudenmarja luhtakuusio suoputki ruokohelpi nurmitähkiö (timotei) järviruoko kuusi pukinjuuri mänty piharatamo kylänurmikka lehtonurmikka rantanurmikka niittynurmikka karheanurmikka kalliokielo pihatatar ukontatar kallioimarre haapa purovita ketohanhikki hopeahanhikki rätvänä huhtahanhikki peltohanhikki kurjenjalka niittyhumala tuomi sananjalka kylmänkukka pikkutalvikki tammi niittyleinikki ojaleinikki rönsyleinikki konnanleinikki paatsama pikkulaukku taikinamarja mustaherukka lännenpunaherukka rantanenätti mesimarja lakka vadelma lillukka niittysuolaheinä ahosuolaheinä hevonhierakka rentohaarikko virpapaju raita tuhkapaju kiiltopaju selja korpikaisla viherjäsenruoho luhtavuohennokka kalliovillakko tahmavillakko