Transkriptio

1 Sivistysvaliokunta/ Bildningsutskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Nikkilän Sydän, laajennuksen oppilaaksiotto/asian ottaminen kunnahallituksen käsiteltäväksi / Elevupptagningen för Nickby Hjärtas utbyggnad/upptagande av ärendet till behandling i kommunstyrelsen SIVVLK 39 Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet Valmistelija / Beredare: rakennuttajainsinööri Pasi Kanerva pasijuhani.kanerva(at)sipoo.fi tekninen johtaja Ilari Myllyvirta ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi sivistysjohtaja Kurt Torsell kurt.torsell(at)sipoo.fi Taustaa Sipoon kunnanvaltuusto on kokouksessaan ( 141) hyväksynyt Nikkilän Sydämen laajennuksen, vaihe 2, hankesuunnitelman. Hankesuunnitelma on laadittu ohjausryhmän, hankesuunnitteluryhmän ja pedagogisen ryhmän yhteistyönä. Hankesuunnitelman valmistelua on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluu kunnanhallituksen valitsemina jäseninä Rolf Björkell, Kjell Grönqvist, Rauno Haapaniemi, Ari Oksanen, Maarit Rope, Antti Skogster ja Ari Tamminen. Hankeorganisaatio on muodostunut kahdesta ryhmästä, hankesuunnitteluryhmästä ja sen alaisuudessa toimivasta pedagogisesta ryhmästä. Hankesuunnitteluryhmä on vastannut hankesuunnitelman sisällöstä ja koordinoinut sen toteutumista. Hankesuunnitteluryhmän ovat muodostaneet Sipoon kunnan edustajat ja ARK-House arkkitehdit Oy alikonsultteineen. Pedagogisen ryhmän tehtävänä on ollut tuottaa tarvittava pedagoginen lähtöaineisto pedagogisen suunnitelman ja sen mukaisen ehdotussuunnitelman laatimiseen. Pedagogisen ryhmän toimintaan on osallistunut edellä hankesuunnitteluryhmässä mainittujen tahojen ohella opettajia ja muiden käyttäjäryhmien edustajia. Hankesuunnitelmassa on käsitelty mm. hankkeen osapuolet, vaikutusten arviointi, pedagoginen suunnitelma, tilaohjelma, kustannusarvio sekä muita rakennustekniikkaan liittyviä asioita. Hankesuunnitelman yhteydessä päätettyjä asioita ei käsitellä tämän asian yhteydessä, jollei ne ole osa oppilaaksioton vaikutusten arviointia. Oppilaaksioton määrittämiseksi edellytetyt selvitykset

2 Hankesuunnitelmaprosessin aikana sivistysvaliokunnan ja jaostojen käsittelyssä päätettiin tarkemmin selvittää eri oppilaaksi-otto vaihtoehtojen vaikutuksia Nikkilän Sydämen laajennukseen. Myös valtuusto totesi hankesuunnitelmakäsittelyn yhteydessä , että "selvitetään eri vaihtoehtoja Nikkilään Sydämeen siirrettävistä kouluista. Tässä yhteydessä on käytävä vuoropuhelu kuntalaisten, vanhempien ja muiden asianosaisten kanssa. Tämä on ollut ruotsinkielisen koulutusjaoston vaatimus, jonka ovat hyväksyneet myös sivistysvaliokunta ja kunnanhallitus. Nykyisten koulurakennusten tulevaa käyttöä on myös selvitettävä. Valtuuston selvitysten lisäksi jaostojen käsittelyssä jaostot esittivät selvitettäväksi, mitä vaihtoehtoehtoisia ratkaisuja on olemassa valtuuston hyväksymän Nikkilän Sydämen laajennuksen sijasta. NIKKILÄN SYDÄMEN LAAJENNUKSEN TARVE JA VAIHTOEHTOINEN RATKAISU Hankesuunnitelman mukaan laajennuksen tulee valmistua siten, että se on käytettävissä 2020 syyslukukauden alussa. Hankesuunnitelman mukaan suunnittelutyö tulee olla valmis vuoden 2018 alkupuolella. Suunnittelutyö tulee saada käyntiin kaikilta osin, jotta tavoitteena oleva aikataulu toteutuu. Nikkilä kasvu Nikkilän Sydämen laajennus on tärkeää saada toteutettua suunniteluussa aikataulussa, koska koulutilat Nikkilässä loppuvat ja uusien asukkaiden myötä lisäytyvälle oppilasmäärälle tulee olla riittävät opetustilat. Mikäli laajennusta ei saada toteutettua suunnitellussa aikataulussa, näyttää selvältä, että Nikkilään tarvitaan alakoulun tarpeisiin parakkeja. Ohessa on kooste toteutuneesta Nikkilän kasvusta Nikkilän asukasmäärä ja sitä myötä myös oppilasmäärän kasvu on käynnistynyt keskustan kortteleista ja kartanon omakotitaloalueen rakentamisena. Kasvu jatkuu ja kiihtyy Jokipuiston kaava-alueen ensimmäisen osan rakentamisen käynnistyttyä. Jokilaakson kaava-alueen ensimmäisen osan tonteista noin 80 % on jo myyty ja suurelle osalle tonteista on jo haettu rakennuslupaa. Rakennusvalvonta on koonnut tilaston asuntojen määrästä "suurissa hankkeissa" myönnettyjen ja jätettyjen rakennuslupien perustella ja arvioinut hankkeiden aloitus- ja valmistumisajankohdista. Tämän perusteella Nikkilään tulee valmistumaan asuntoja seuraavasti: vuonna 2017 yli 119 n. 155 asukasta vuonna 2018 yli 640 n. 959 asukasta

3 vuonna 2019 lähes 71 asuntoa. n. 107 asukasta Ko. arvioissa ei ole mukana pientalorakentamista, joka on ollut pohjois-sipoon haja-asutusalueella tyypillisesti noin asuntoa vuodessa. Lisäksi Kartanon omakotialueelle on myönnetty ja myönnetään jatkuvasti lupia omakotirakentamiseen. Vuonna 2016 myönnettiin 59 omakotiasunnolle rakennuslupa ja lisäksi vuonna 2017 on jo myönnetty tai haettu rakennuslupaa lähes vastaavalle määrällä omakotiasuntoja. Tänä vuonna katujen ja vesihuollon toteutuslistalla on Kartanon omakotialueen uusi laajennus ja Jokilaakson kaava-alueen toinen osa. Kaava-alueiden tonttien markkinointi alkaa tämä vuonna ja ne tulevat myyntiin viimeistään ensi vuoden alussa. Uusille kaava-alueille sijoittuu noin 400 uutta asukasta arviolta vuoteen 2021 mennessä. (liite 1) Tulevina vuosina Kartanon alueen toteuttaminen jatkuu haluttavalla tahdilla. Koko kartanon alueelle on suunniteltu yhteensä noin uutta asukasta. Kartanon alue liittyy suoraan Lukkarin nykyisen koulun kohdalle uudella tieyhteydelle joen ja radan yli/ali. (liite 2) Tämän lisäksi Nikkilän keskustaa on tarkoitus tiivistää kaavoittamalla osa alueista tehokkaammin (Sipoon rauta, linja-autoasema, keskustan Y-kortteli jne.) ja täydentämällä rakentamista. On todennäköistä, että asuntojen valmistuminen tasaantuu rakennusvalvonnan arvioimasta aikataulusta. Lisäksi asukkaat eivät muuta heti asuntojen valmistuttua vaan osaa asuntoja myydään vielä jonkin aikaa asuntojen valmistumisen jälkeen. Nikkilän koulujen oppilaaksioton alueelle arvioidaan vuoteen 2020 mennessä muuttavan uutta asukasta Jokilaakson uudelle kaava-alueelle, keskustan täydennysrakentamisen uusiin kiinteistöihin, Kartanon omakotialueelle ja haja-asutusalueelle. Asukasmäärä riippuu myytyjen kohteiden toteutusaikataulusta, uusien kohteidenmyynnistä jne. Nämä huomioon ottaen asukasmäärän kasvu vuosille arvioidaan oleva seuraava: vuonna asukasta vuonna 2018 n asukasta vuonna 2019 n asukasta vuonna 2020 n asukasta Asukasmäärän kasvu jatkuu myös vuoden 2020 jälkeen Nikkilän oppilaaksioton alueella noin 250 asukasta vuodessa.

4 Oppilasmäärän kehittyminen Nikkilän alueella Vuonna 2016 Nikkilän alakoulun oppilasmäärä on kasvanut noin lukuvuoden aikana 35 oppilaalla edelliseen vuoteen verrattuna ja edelleen lukuvuoden aikana 40 oppilaalla. Tällä hetkellä suomenkielisen alakoulun tilat ovat täynnä. Tyypillisesti perusopetuksen oppilasmäärä on noin prosenttia uusien asukkaiden määrästä. Arvioitujen valmistuvien asuntojen määrän ja edelleen asukkaiden ja oppilaiden määrän perusteella Nikkilän oppilasmäärä kasvaa vuosina : perusopetuksen1-9 luokkien osalta noin oppilaalla. Alakoulun luokkien1-6 osalta noin oppilaalla. Tilojen riittävyys Nikkilän Sydämen valmistuttua vuonna 2020 ja sen jälkeen Nikkilän koulutilojen riittävyys ennen Nikkilän sydämen valmistumista on tiukilla ja laajennus tarvitaan Nikkilän ja pohjois-sipoon oppilasmäärän kasvun takia. Nykyisten ja rakenteilla olevien kaava-alueiden valmistuttua Nikkilän asukasmäärä on kasvanut noin asukkaalla ottaen huomioon nykyisen kaltainen haja-asutusalueen kasvun. Tämä tarkoittaa perusopetuksen1-9 luokkien osalta maksimissaan 300 oppilaalla. Tällöin Nikkilän Sydän on alakoulun osalta noin 2/3 täynnä ja kasvuvara riittää noin viideksi vuodeksi. Yläkoulun osalta suomenkielinen yläkoulu kasvaa jatkuvasti ja voi käyttää laajennusosa toistaiseksi vapaana olevia tiloja hyväkseen. Kuitenkin tilat loppuvat kasvun jatkuessa muutaman vuoden kuluttua ja tällöin tulee ottaa Wessman-rakennus ala- tai yläkoulun käyttöön laajemmin. Suomenkielinen yläkoulu kasvaa nykyisestä viisi sarjaisesta koulusta kahdeksan kouluksi sarjaiseksi 20-luvun puolivälissä mennessä. Yläkoulun kasvunopeutta lisää Nikkilän alueen kasvun lisäksi Talman kaava-alueen kasvu 20-luvun alusta lähtien. Tulevaisuudessa olisi hyvä jakaa Nikkilän yläkoulu kahteen eri yläkouluun mieluimmin yhtenäiskouluiksi, jotta yläkoulun koko voidaan pitää inhimillisenä. Alakoulujen tilojen riittävyyden lisäksi tulee myös olla valmis turvaamaan yläkoulujen tilantarve. Nikkilän Sydämen valmistuessa koulutilat Nikkilässä ovat ylitäynnä tai osittain jo parakeissa. Nikkilän Sydämen valmistuttua tilojen ennakoidaan riittävä noin 5-6 vuotta riippuen tulevasta kaavoituksen ja tontinmyynnin määrästä ja tähän mennessä tulee valmistua lisää uutta ala- ja yläkoulutilaa.

5 Vaihtoehtoiset ratkaisut, mikäli Nikkilän Sydämen laajennusta ei toteuteta Vaikka Wessman-rakennus on otettu koulukäyttöön vuoden 2017 aikana, viimeistää vuonna 2020 tai jopa vuotta aiemmin Nikkilässä tarvitaan lisää alakoulutilaa. Mikäli uutta tilaa ei ole valmiina kasvun myötä lisääntyvälle lapsimäärälle, joudutaan osa oppilaista sijoittamaan parakkeihin. Parakkien sijoittamille siten, että lapsille saadaan ruokailu ja erityistilat sekä pihat ja liikuntamahdollisuudet, ei ole hyviä vaihtoja. Ainoa koulu, jossa ruokasalikapasiteetti mahdollistaa lisälapset on Nikkilän Sydän. Parakkien sijoittamiseksi on käytössä tilaa vain joko Lukkarin koulun tontilla, jossa parakki jouduttaisiin sijoittamaan liikuntahallin paikalle tai vanhan Kungsvägens skolanin tontilla, jonne ei mahdu kovin laajaa parakkikylää. Jaostojen esittämä vaihtoehtoinen uusi alakoulu Nikkilään Koska uutta alakoulutilaa tarvitaan joka tapauksessa jo nyt varmistuneen kasvun takia yli 300 oppilaalle ja jaostot ovat esittäneet vaihtoehtoisten ratkaisujen esittämisestä, ohessa on esitetty vaihtoehtoisen rakentamisen aikataulu ja kustannukset verrattuna Nikkilän Sydämen laajentamiseen. Nikkilän Sydämen laajentamisen vaihtoehtona on rakentaa uusi alakoulu. Uuden kouluhankeen suunnittelu voidaan käynnistää sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt uuden koulun rakentamisesta ja sille on kaavalliset valmiudet. Ensimmäisessä vaiheessa koulusta hyväksytetään tarve- ja hankesuunnitelma, jonka jälkeen tehdään toteutussuunnittelu ja rakentaminen. Hyväksytty hankesuunnitelma kilpailutuksineen ja hyväksytä-prosesseineen vie aikaa noin puolitoista vuotta. Hyväksytyn hankesuunnitelman jälkeen kilpailutukset ja suunnittelu vievät aikaa noin puolitoista vuotta rakentaminen irtokalustamisineen ja käyttöönottoinen vie aikaa yli puolitoista vuotta. Edellä mainitulla perusteella voidaan todeta, että koulun on realistista olettaa valmistuvan ja otettavan käyttöön vuoden 2023 syksyllä. Tämä vastaa tyypillisesti Suomessa uuden koulun investointiprosessi kestoa joka on 5-8 vuotta olettaen, että kaavalliset valmiudet ja päätökset on tehty. Uuden koulun käynnistyessä oletetulla kasvulla väliaikaisiin parakkeihin on sijoitettu arvolta suomenkielistä alakoululaista ja samalla kaikki koulutilat ovat täynnä, myös Wessman-rakennus.

6 Vaihtoehdon vaikutus talouteen Nikkilän Sydämen laajennus on mitoitettu noin 350 oppilaalle Nikkilän Sydämen oppilaiden laajennussiipi maksaan kustannusarvion perusteella noin 6,0 milj. euroa ja arvioitu koulun vuokra on noin /vuosi. Mikäli esitetty vaihtoehtoinen uusi koulu rakennetaan samankokoisena kuin Nikkilän Sydämen laajennus samalla tehokkuudella kuin viimeaikaiset kohteen, on sen arvioitu bruttoneliömäärä noin 4200 brm2. Tällöin investoinnin kustannusraami on noin 11 milj. euroa. ja arvioitu koulun vuokra on noin /vuosi Kustannussäästöt tulevat yhteisten tilojen käytöstä. Ehdotettu uusi alakoulu tuottaa vuosittain lisäkustannuksia sivistys-osastolle noin /vuosi verrattuna Nikkilän Sydämen laajentamiseen. Tämän lisäksi syntyy lisäkustannuksia parakeista. Niiden neliövuokra noin 23 /neliö. Tämän lisäksi tulevat toiminnalliset vaikutukset sekä ruokapalvelussa että opetuksen tuessa, joita ei ole arvioitu ko. lisäkustannuksiin. Pelkän liikuntasalin täydentäminen Nikkilän Sydämeen Nykyinen suunnitelma pohjautuu laajennussiiven ja liikuntatilojen samanaikaiseen toteuttamiseen ja suunnitelmassa ei ole otettu huomioon pelkästään liikuntasalin toteuttamista. Suunnitelmaa ei voi toteuttaa vain liikuntasalin tai liikuntasalin ja pukuhuoneiden yläpuolisten tilojen osalta, muuttamatta suunnitelmaa oleellisesti. Hankesuunnitelmassa esitetty liikuntasali on mitoitettu ottaen huomioon Nikkilän Sydämen suunniteltu oppilasmäärä. Kun oppilasmäärä pienenee voi myös pienentää liikuntasalia. Tällöin liikuntasali palvelee suunniteltua huonommin asukkaiden ja seurojen tarpeita. Lisäksi ko. muutos vaatisi päättäjien hyväksymän uuden hankesuunnitelman ja kustannusarvion. Vaikutukset, mikäli Nikkilän Sydämen laajennusta ei toteuteta Ohessa on kuvattu keskeisimmät vaikutukset, mikäli Nikkilän Sydämen hankesuunnitelman mukaista laajennusta ei toteuteta. 1. Parakit Nikkilän kasvu on jo nyt varmistunut niin suureksi, että uutta koulutilaa tarvitaan lisää viimeistään vuonna Mikäli Nikkilän Sydämen laajennusta ei toteuteta, tulee Nikkilään toteuttaa parakkeja uusille lisääntyvälle oppilasmäärälle. Vaihtoehtona olevan uuden ala-aseteen on realistista olettaa valmistuvan ja otettavan käyttöön vuoden 2023 syksyllä. Uuden koulun käynnistyessä

7 oletetulla kasvulla väliaikaisiin parakkeihin on sijoitettu arvolta suomenkielistä alakoululaista ja samalla kaikki koulutilat ovat täynnä, myös Wessman-rakennus 2. Nikkilään muuttavien uusien asukkaiden odotukset Nikkilästä on jo nyt ostanut/varannut uuden kodin merkittävä määrä uusia tulevia sipoolaisia. Tehdessään päätöstä heillä on ollut tiedossa tai odotus palveluista. Mikäli uusille asukkaille ei ole tarjota pysyvää koulua, he todennäköisesti tuntevat itsensä petetyiksi. 3. Nikkilän asukasmäärän kasvu ja sen edistäminen Nikkilän kasvun edellytys on paitsi hyvä sijainti ja viihtyisä sekä turvallinen ympäristö sekä hyvät liikenneyhteydet myös toimivat koulutilat. Mikäli uuden oppilaat sijoitetaan parakkeihin, voi se pienentää Nikkilän vetovoimaa ja tonttien ostohalukkuutta. 4. Nikkilän ja Söderkullan kouluverkkojen toisistaan poikkeaminen ja sen vaikutukset Söderkullassa suomenkielinen koulu perustuu yhtenäiskouluun. Mikäli Nikkilässä ei vastaavasti ole käytössä yhtenäiskouluja, poikkeaa Nikkilän opetuksen järjestäminen Söderkullan opetuksen järjestämisestä. Mikäli käytetään erilaisia opetuksen järjestämistapoja, olisi ne hyvä perustella vanhemmille. Nikkilän Sydämessä opetus perustuu oppisoluihin jaettuun yli tuhannen oppilaan rakennukseen, jossa on huolehdittu kunkin pienen oppisolun turvallisetta ja viihtyisästä oppimisympäristöstä sekä sisälle että ulkona. Lisäksi rakennuksessa toimii kaksi pienemää koulua. Vastaavasti Söderkullassa Sipoonlahden koulussa opetus perustuu oppikyliin jaettuun yli tuhannen oppilaan kouluun, jossa on huolehdittu kunkin pienen oppisolun turvallisetta ja viihtyisästä oppimisympäristöstä sekä sisälle että ulkona. VALTUUSTON EDELLYTTÄMÄT OPPILAAKSIOTTO VAIHTOEHDOT JOTKA ON SELVITETTY 1. Nikkilän Sydän - suomenkielinen yhtenäiskoulu, ruotsinkielinen yläkoulu (Kungsvägen). Erillinen ruotsinkielinen alakoulu (Kyrkoby) Nikkilän Sydämen laajennuksen tilat ovat osa suomenkielistä kouluverkkoa ja Nikkilän Sydämeen muodostuu suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 720 koululaisella ja ruotsikielinen yläkoulu noin 370 koululaiselle. 2. Nikkilän Sydän - ruotsin- ja suomenkielinen yhtenäiskoulu Nikkilän Sydämen laajennuksen tilat ovat osa kummankin

8 kieliryhmän kouluverkkoa ja Nikkilän Sydämeen muodostuu kummankin kieliryhmän osalta yhtenäiskoulu - suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 510 koululaista ja ruotsinkielinen yhtenäiskoulu noin 580 koululaista (Kungsvägen ja Kyrkoby). 3. Nikkilän Sydän - Suomenkielinen yhtenäiskoulun, Kungsvägenin ja Gymnasium Nikkilän Sydämessä sijaitsisi ruotsinkielinen yläkoulu ja ruotsinkielinen lukio, noin 500 oppilasta/opiskelijaa sekä suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 570 koululaista. 4. Nikkilän Sydän - ruotsinkielinen yhtenäiskoulu ja Gymnasium ja suomenkielinen yläkoulu (Sipoonjoki) Nikkilän Sydämessä sijaitsisi ruotsinkielinen yhtenäiskoulu ja lukio noin 720 opiskelijaa sekä suomenkielinen yläkoulu (Sipoonjoki) noin 370 koululaista. Vuoropuhelu kuntalaisten, vanhempien ja muiden asianosaisten kanssa Kaikille avoin infotilaisuus Asiasta järjestettiin infotilaisuus Nikkilän Sydämen oppilaaksiotosta , jossa oli mahdollisuus tulla keskustelemaan ja esittämään kysymyksiä tulevasta laajennuksesta ja laajennuksen jälkeisistä eri oppilaaksioton vaihtoehdoista. Oppilas- ja opiskelijakuntien kuuleminen järjestettiin niille oppilas/opiskelijakunnille jota eri oppilaaksioton vaihtoehdot voisivat koskea, info ja kuulemistilaisuuksia. Kyseessä olevissa vaihtoehdoissa on esitetty eri malleja jotka voisivat merkitä muutoksia kaikille kouluille/oppilaitoksille paitsi Sipoonlahden koululle ja Sipoon lukiolle. Oppilaille esiteltiin Nikkilän Sydämen laajennussuunnitelmaa sekä oppilaaksioton eri vaihtoehdot. Tämän jälkeen oli mahdollisuus esitä kysymyksiä, jokainen oppilaskunta teki oman SWOT (vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet) analyysin ja lopuksi valitsivat oman priorisointijärjestyksensä oppilaaksotolle. Suomenkieliset oppilaskunnat olivat kaikki vaihtoehto 2. kannalla. Perustelut tälle oli pääosin kielitasapaino ja samanlainen ikäjakauma (e-9.lk) kieliryhmien välillä. Ruotsinkielisten oppilaskuntien kannat jakautuivat siten, että Vaihtoehto 1: 4 oppilaskuntaa kannattaa vaihtoehtoa Vaihtoehto 2: 1 oppilaskunta kannattaa vaihtoehtoa

9 Vaihtoehto 3: 1 oppilaskunta kannattaa vaihtoehtoa Vaihtoehto 4: ei saanut kannatusta ollenkaan. Perustelut vaihtoehdolle 1 oli: pääosin se, että Kyrkoby skolanin ei tarvitse muuttaa, uhkana nähtiin kuitenkin kielten välinen epätasapaino. Perustelut vaihtoehdolle 2 oli: pääosin kieli- ja ikätasapaino, joskin heikkoutena nähtiin myös Kyrkobyn muuttoa. Monissa lausunnoissa nostettiin sekä uhkana, että mahdollisuutena esimerkiksi: nuoret oppilaat ottavat mallia vanhemmista oppilaista toimiminen kahdella kielellä saman katon alla oppii tuntemaan uusia ihmisiä/ei opi tuntemaan kaikkia Sähköinen kuntalaiskysely Laajenevan Nikkilän Sydämen oppilaaksiotosta järjestettiin sähköinen kysely, joka oli avoinna Niin kuntalaisilla, huoltajilla, oppilailla, opiskelijoilla kuin henkilöstöllä ja vanhempainyhdistyksillä oli mahdollisuus vastata sähköiseen kyselyyn. Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan eri vaihtoehtojen vahvuuksia, heikkouksia, uhkia sekä mahdollisuuksia. Vastaajat ottivat myös kantaa mikä ehdotuksista olisi heidän mielestään paras. Kyselyssä oli myös mahdollisuus esittää muita vaihtoehtoja. (esitetty liitteessä) Vastaajia oli yhteensä 281. Vastauksista 61 edusti suomenkielisiä kouluja ja 251 ruotsinkielisiä kouluja (kyselyyn oli mahdollista vastata eri rooleissa, tarkoittaa, että 281 vastuksesta oli mahdollista edustaa esim. kahta koulua). Vastauksista 42% edustavat Kyrkoby skola 18,5% edustavat Kungsvägens skola 10% edustavat Sibbo Gymnasium 7,5% edustavat Boxby skola 7,5% edustavat Jokipuiston koulua muut koulut alle 15 vastausta/koulu. Kyselyn avovastauksissa (SWOT analyysi) nostettiin mm. seuraavia asioita esille: Uhkina/heikkouksina nähtiin mm.: olemassa olevan koulun muutto toimivasta koulurakennuksesta yhtenäiskoulu (e-9 lk.), eli eri ikäisten (liian suuri ikäero) toimiminen samassa rakennuksessa

10 kielitasapaino (tai sen puuttuminen) turvallisuus yhtenäiskoulussa/isossa koulussa (kiusaaminen, huumeet, tupakka) Mahdollisuuksina ja vahvuuksina nähtiin mm. oppilaille selkeä koulupolku tutussa ympäristössä eskarista läpi peruskoulun yhteistyö yli kielirajan, yhteistyömahdollisuudet kasvavat suomen ja ruotsinkielisten välillä, nuoret kasvavat kaksikieliseen Sipooseen mahdollisuus kehittää yhtenäiskoulupedagogiikkaa, luoda Sipoon malli Kehittää pedagogiikkaa, yhdistää voimia, tutkia ja vaalia suomen ja ruotsinkielisen puolen hyviä käytänteitä hallinto ja tilatehokkuus Eri vaihtoehtojen kannatus jakaantui seuraavasti: Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto Yhteensä: 187 -vastaajaa (66%) Muita vaihtoehtoja jota esitettiin oli mm. 1. Ruotsinkieliset koulut säilytettävä - pääosin esitettiin, että Kyrkoby skolan ja Sibbo Gymnasiumia ei tulisi siirtää 2. Alakouluja sinne missä on alakoululaisia vaihtoehdossa ei vastustettu isoja kouluja vaan koko peruskouluikäluokan saattamista saman katon alle (yhtenäiskoulu) antakaa eskarilaisten ja koululaisten aloittaa koulupolkunsa, jos ei pienemmistä yksiköistä, niin edes pienemmän ikäryhmän kesken. 3. Rakennetaan iso suomenkielinen 0-6 koulu Nikkilään 4. Nikkilän Sydän olisi molempien kieliryhmien 5-9 luokkien koulu. 5. Yhdistetään suom/ruots.kieliset luokat 5-9 ja lukiot eli muodostetaan Campusområde / Campus-alue 6. Två enhetsskolor i separata byggnad/kaksi yhtenäiskoulua eri rakennuksissa 7. Kyläkoulut säilytettävä - Gör inga jätteskolor, bevara byskolorna Näitä seitsemää eri vaihtoehtoa ehdotti ja kannatti yhteensä 97 vastaajaa (34%) Suuri osa vastaajista edustivat Kyrkoby skolania (120/42%). Jos Kyrkobyn vastaukset poistetaan vastauksista voidaan avovastausten

11 perusteella todeta, että 18 vastaajaa vastustaa Nikkilän Sydämen laajennusta. Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto otti omalta osaltaan kantaa eri oppilaaksioton vaihtoehtoihin kokouksessaan Nuorisovaltuusto oli kutsunut sivistysjohtajaa esittelemään Nikkilän Sydämen laajennusta sekä eri oppilaaksiotto vaihtoehtoja. Nuorisovaltuusto keskusteli asiasta sekä esitti kysymyksiä, jonka jälkeen valtuusto mietti eri vaihtoehtojen heikkouksia ja vahvuuksia, sekä esitti kantansa. Nuorisovaltuusto oli yksimielisesti vaihtoehto 2. kannalla. Perusteluna olivat mm. kielien tasapaino ja ikäryhmäjakauma kieliryhmien/koulujen välillä oleva tasapaino. Muut kannanotot Kyrkoby skolanin Hem och Skola förening on jättänyt oman lausuntonsa asiassa (liitteenä) jonka viesti on, että koko kouluyhteisö vastustaa muuttoa nykyisitä tiloista. OPPILAAKSIOTTO ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY PÄÄTÖKSENTEKOELIMISSÄ Aikaisempi valmistelu Oppilaaksioton aikaisempi valmistelu käsittää oppilaaksioton eri tarkastelun liitteen dokumenteissa, joka sisältää seuraavat osat: 1. oppilaaksioton vaikutustenarviointi 2. yhtenäinen oppimispolku ja yhtenäiskoulu pedagogiikkaa ja 3. perusopetuksen yhtenäisyyden keskeisiä tekijöitä esimerkkit ja kokemuksia muualta Avoin oppimisympäristö sekä Avoin oppimisympäristö - Nikkilän Sydän kustannustehokkuus laskelma arvio Nikkilän Sydämen laajennuksen tilojen riittävyydestä Koulutusjaostot Koulutusjaostot ovat 6.2. (lähetekeskustelu) sekä 6.3. (päätös) käsitelleet asiaa liitteissä mainittujen selvitysten perusteella ja kaikkien selvitysten sekä muun valmistelun pohjalta antaneet lausuntonsa sivistysvaliokunnalle Nikkilän Sydämen oppilaaksiotosta. Kumpikaan jaosto ei kannattanut annettuja vaihtoehtoja oppilaaksiotosta; Suomenkielinen koulutusjaosto, kokous

12 Muutosesitys A "Nikkilän sydämen oppilaaksiottoalueeseen liittyen on kuultu kuntalaisia, oppilaita, huoltajia ja opettajia. Saatujen vastausten mukaan kyselyssä esitetyistä vaihtoehdoista eniten kannatusta sai vaihtoehto 2. Ko. vaihtoehto sai kuitenkin myös voimakasta vastustusta varsinkin Kyrkoby skolanin taholta. Lisäksi kuntalaiset ovat esittäneet huolensa pienimpien oppilaiden laittamisesta yli 1000 oppilaan kouluun. Jaosto päätyykin esittämään lausuntonaan, että Nikkilän sydämen laajennusta vaihe 2 ei toteuteta esitetyssä laajuudessa. Suomenkielinen koulutusjaosto esittää sivistysvaliokunnalle, että Nikkilän sydämen laajennus 2:n laajuutta supistetaan käsittämään vain liikuntasali ja pukuhuoneiden yläpuoliset tilat. Lisäksi jaosto esittää toiveenaan, että virkamiehet selvittävät mahdollisuutta rakentaa Nikkilään yksi uusi suomenkielinen lähikoulu (0.-6 lk.). Jaosto toivoo, että maksimioppilasmäärästä tehdään päätös." Muutosesitys B "Suomenkielinen koulutusjaosto pitää hyvänä, että Nikkilän Sydän edistää enenevissä määrin kieliryhmien välistä yhteistyötä. Jaosto katsoo tärkeäksi asiaksi katkeamattoman opintopolun ja kieliryhmien välisen tasapainon toteutumisen. Tämän perusteella parhaaksi vaihtoehdoksi nousee VE 2. Vaihtoehto 2 puoltaa myös se, että jokainen suomenkielinen oppilaskunta sekä nuorisovaltuusto eli suurin osa koulujen tulevista käyttäjistä pitävät ratkaisua 2 parhaana vaihtoehtona." Suomenkielinen koulutusjaosto päätti äänin 3-2 annettavaksi muutosesitys A jaoston lausuntona. Kokouksen aikana käydyissä keskusteluissa esitettiin myös selvitettäväksi asukasmäärän ja siten oppilasmäärien lisääntymisen tahtia sekä arvioida tulevaa asukasmäärän kasvua ja sen luomaa oppilaspaikkojen lisäämisen tarvetta ja aikataulua. Lisäksi pyydettiin selvittämään mahdollisuuksia suunnitella 0.-6 lk koulun Nikkilään. Ruotsinkielinen koulutusjaosto, kokous Muutosesitys A (liitteenä kokonaisuudessaan) Mikään koulu (Kyrkoby skola ja Sibbo Gymnasium) ei halua siirtyä ja ruotsinkielistä yhtenäiskoulua täytyy unohtaa tällä hetkellä, ja oppilaaksotolle täytyy löytyä joku muu ratkaisu nykyisestä Nikkilän Sydämestä on liian vähän kokemuksia mm. koulujen integroimisesta rakennukseen, miten kieliryhmien välinen yhteistyö koulujen, opettajien ja oppilaiden välillä toimii peräänkuulutetaan pienempiä kouluyksiköitä ja ollaan huolissaan isojen koulujen vaikutuksesta Nikkilän alueen vetovoimaan

13 kasvun aiheuttamaan tarpeeseen ehdotetaan nopeata suunnittelua ja muita ratkaisuja Nikkilään ja Talmaan vähentämään Nikkilän koulujen laajennuspainetta saatujen selvitysten perusteella Nikkilän Sydämen laajennus 2:n laajuutta supistetaan käsittämään vain liikuntasali ja pukuhuoneiden yläpuoliset tilat. Muutosesitys B 2. Nikkilän Sydän - ruotsin- ja suomenkielinen yhtenäiskoulu Nikkilän Sydämen laajennuksen tilat ovat osa kummankin kieliryhmän kouluverkkoa ja Nikkilän Sydämeen muodostuu kummankin kieliryhmän osalta yhtenäiskoulu - suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 510 koululaista ja ruotsinkielinen yhtenäiskoulu noin 580 koululaista (Kungsvägen ja Kyrkoby). Muutosesitys B raukesi (ei kannatettu) Ruotsinkielinen koulutusjaosto päätti äänin 4-0 (yksi tyhjä) annettavaksi muutosesitys A jaoston lausuntona. Kokouksen keskusteluissa esitettiin myös selvitettäväksi asukasmäärän ja siten oppilasmäärien kasvua sekä arvioida oppilaspaikkojen lisäämisen tarvetta ja aikataulua. YHTEENVETO OPPILAAKSIOTTON MÄÄRITTÄMISESTÄ Nuorisovaltuusto ja suomenkieliset oppilaskunnat esittivät kantanaan, että paras vaihtoehto oppilaaksiotolle, olisi selvitetty vaihtoehto 2. Kyrkoby skola, Sibbo Gymnasium ja Leppätien kielikylpykoulu vastustavat siirtymistä nykyisistä tiloistaan. Sipoonlahden koulu ja Kungsvägens skola toivoivat vaihtoehto 2 toteutumista. Ruotsinkielinen koulutusjaosto esittää myös kantanaan, että ruotsinkielistä yhtenäisperuskoulua ei voida toistaiseksi perustaa. Kaikkien tilastojen ja selvitysten valossa on kiistämätöntä, että suomenkielisille peruskoululaisille tarvitaan lisä opetustilaa. Tämän perusteella esitetään, että Nikkilän Sydämen laajennuksesta tehdään suomenkielisten luokkalaisten oppimistila. Laajennussiipeen ei sijoiteta esikoululaisia, joka antaa mahdollisuuden suomenkieliselle perusopetukselle lk sijoittua ja käyttää molempia kerroksia omilla sisäänkäynneillään kokonaisuudessaan joustavasti, yhteistyössä Kungsvägens skolanin kanssa joka tälläkin hetkellä toimii Nikkilän Sydämessä.

14 Laajennussiiven molempiin oppisoluihin yhteinen mitoitusoppilasmäärä on noin 350 oppilasta. Koska Nikkilässä on hyvin pienellä etäisyydellä toisistaan kolme hallinnollisesti suomenkielistä alakoulua, oppilaaksioton tulisi olla mahdollisimman joustava. Jotta kouluverkko parhaiten pystyisi vastaamaan Nikkilän nopeaan kasvuun, Nikkilän-Sydämen/Sipoonjoen yhtenäiskoulun oppilaaksiotto-alue olisi tulevaisuudessa yhteinen Jokipuiston ja Lukkarin kanssa. Tämä mahdollistaisi myös koulujen tilojen joustavan käytön muutosvaiheen aikana. Laajennuksen valmistuttua ainoastaan kokonaisia luokkia siirrettäisiin Sipoonjoen yhtenäiskouluun Nikkilän Sydämeen. Syksystä 2018 lähtien ryhmillä/luokilla on tieto tulevasta ryhmän sijainnista Nikkilän Sydämen laajennuksen valmistuttua. Jokipuiston tai Lukkarin yksittäisiä oppilaita ei siirrettäisi Nikkilän Sydämeen olemassa olevilta luokilta. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 39. SIVVLK: Oppilaaksioton vaikutustenarviointi Liite / Bilaga 2 / 39. SIVVLK: Nuorisovaltuuston lausunto Liite / Bilaga 3 / 39. SIVVLK: Oppilaskuntien lausunnot Liite / Bilaga 4 / 39. SIVVLK: Suomenkielinen koulutus jaosto Liite / Bilaga 5 / 39. SIVVLK: Svenska utbildningssektionen Liite / Bilaga 6 / 39. SIVVLK: Svenska utbildningssektionens utlåtande Liite / Bilaga 7 / 39. SIVVLK: Utlåtande av styrelsen för Föreningen Hem och Skola r.f. vid Kyrkoby skola Sivistysjohtajan ehdotus Oppilaaksiotto Nikkilän Sydämen luokille Nikkilän Sydämen laajennukseen ei siirretä tällä hetkellä olemassa olevia kouluja. Nikkilän Sydämen laajennuksesta tulee suomenkielisten luokkalaisten koulu. Nikkilän Sydämen perustettavat alakoululuokat ovat hallinnollisesti osa Sipoonjoen koulua josta muodostuu yhtenäiskoulu lähtien. Sipoon kunnan suomenkielinen perusopetus muodostaa tulevaisuudessa ( lähtien) alakoulujen osalta yhden oppilaaksiottoalueen (poislukien Sipoonlahden ja Talman koulun oppilaaksiottoalueet). Perusopetuksen oppilaaksiotto koostuu kahdesta eri osasta. 1) Lähikoulun osoittaminen oppilaalle (perusopetuslaki 6 ). 2) Oppilaan ottaminen hakemuksesta muuhun kuin kunnan

15 osoittamaan lähikouluun ns. toissijaisena hakijana (perusopetuslaki 28 ). Kuhunkin kouluun perustettavat uudet opetusryhmät ja/tai otettavien oppilaiden enimmäismäärät päätetään sivistysvaliokunnassa lukuvuosittain. Päätös oppilaan koulupaikasta tehdään koulussa olevien luokka-asteiden ajaksi; yhtenäisessä peruskoulussa koko koulun ajaksi. Oppilaaksiotto tapahtuu lähikouluperiaatteen mukaan. Koulupaikan osoittaminen tehdään keskitetysti siten, että väestörekisterin osoitetiedon perusteella oppilaalle osoitetaan lähikoulu. Mikäli lähikouluksi osoitetaan koulu, jonne kunnan tulee järjestää koulukuljetus, lähikouluksi osoitetaan ensisijaisesti sellainen koulu, jonne kuljetus voidaan järjestää julkista liikennettä tai muuta olemassa olevaa koulukuljetusreitistöä käyttäen. Lähikoulun osoittaminen 1. luokalle tuleville oppilaille 1) Oppilaat, joilla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy Ensin osoitetaan lähikoulu sellaiselle oppilaalle, jolla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy, joka tulee huomioida koulua osoitettaessa. Terveydentilaan liittyvällä syyllä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että oppilas ei sairautensa takia pysty kulkemaan pitkää koulumatkaa tai että oppilas ei ruumiinvammansa takia voi opiskella koulussa, jossa on paljon portaita. Tässä tarkoitettu syy on siis sellainen, jolla on suoranainen vaikutus siihen, millainen koulu oppilaalle soveltuu. Huoltajien tulee toimittaa lääkärinlausunto erikseen määriteltynä ajankohtana ennen lähikoulun osoittamista. Muulla erityisellä syyllä tarkoitetaan esimerkiksi oppilaan tarvetta sellaiseen erityiseen tukeen tai erityisopetukseen, jonka järjestämisedellytykset on huomioitava lähikoulua osoitettaessa. Huoltajien tulee toimittaa erityiset syyt osoittava asiakirja erikseen ilmoitettuna ajankohtana ennen lähikoulun osoittamista. Muulla erityisellä syyllä voidaan tarkoittaa myös tilannetta, jossa oppilaalla on jokin erityinen häneen kiinteästi liittyvä syy, jolla on suoranainen vaikutus siihen, millainen koulu oppilaalle soveltuu. Huoltajien tulee toimittaa asiantuntijalausunto erikseen määriteltynä ajankohtana ennen lähikoulun osoittamista. 2) Oppilaat, joilla on sisaruusperuste Toiseksi osoitetaan nuoremmalle samassa osoitteessa asuvalle siskolle/veljelle sama lähikoulu, jossa vanhempi sisko/veli on jo oppilaana päätöksentekohetkellä, mikäli huoltajat niin haluavat. Sisaruusperustetta ei sovelleta, jos vanhempi sisko/veli on

16 kyseisessä koulussa - päätöksentekohetkellä ylimmällä luokalla (6. tai 9. lk) - toissijaisena oppilaana - valmistavan opetuksen ryhmässä/maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen ryhmässä - pienryhmässä/erityisluokalla. 3) Koulumatka Kolmanneksi osoitetaan lähikoulu muille oppilaille siten, että kaikki oppilasalueen oppilaat huomioiden koulumatkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. 4) Lähikoulutoive Neljänneksi huomioidaan huoltajien esittämät lähikoulutoiveet mahdollisuuksien mukaan. Erityisen tuen piiriin otettavien tai siirrettävien oppilaiden osalta lähikoulu määritetään oppilaaksiotto- tai siirtopäätöksessä. Päätös tehdään koko perusopetuksen ajaksi. Bildningsdirektörens förslag Elevupptagning till årskurserna 1 6 i Nickby Hjärta Inga befintliga skolor flyttas för närvarande till utbyggnaden av Nickby Hjärta. Utbyggnaden av Nickby Hjärta blir en finskspråkig skola för årskurserna 1 6. Klasserna i Nickby Hjärta utgör en administrativ del av den framtida enhetsskolan Sipoonjoen yhtenäiskoulu från och med Den finskspråkiga grundläggande utbildningen i Sibbo kommun bildar i framtiden (fr.o.m ) ett elevupptagningsområde för lågstadieklasserna (med undantag av elevupptagningsområdena för Sipoonlahden koulu och Talman koulu). Elevupptagningen till den grundläggande utbildningen består av två delar: 1) Anvisande av närskola till eleven (lag om grundläggande utbildning 6 ). 2) Antagande av elev på basis av ansökan till en annan skola än den anvisade närskolan, s.k. andrahandssökande (lag om grundläggande utbildning 28 ). Beslut om skolornas nya undervisningsgrupper och/eller det maximala antalet elever fattas av utskottet en gång per termin. Beslut om elevens skolplats fattas för de årskurser som skolan omfattar; i den enhetliga grundskolan för hela skolans del.

17 Antagandet av elever sker enligt närskoleprincipen. Skolplatsen anvisas centraliserat så att eleven anvisas en närskola på basis av adressen i befolkningsregistret. Om den anvisade närskolan är en skola dit kommunen förutsätts ordna skoltransport, anvisas som närskola i första hand en skola dit transporten kan ordnas med hjälp av kollektiva trafikmedel eller via någon annan befintlig skolskjutsrutt. Anvisande av närskola för elever i årskurs 1 1) Elever som har en hälsorelaterad eller annan särskild orsak I första hand antas elever på grund av hälsorelaterade eller andra särskilda orsaker som måste beaktas då skolan anvisas. Med hälsorelaterad orsak avses till exempel att eleven på grund av sjukdom inte klarar av en lång skolväg eller att eleven på grund av fysisk funktionsnedsättning inte kan gå i en skola med många trappor. Den nämnda orsaken inverkar direkt på vilken skola som är lämplig för eleven. Vårdnadshavarna ska leverera ett läkarutlåtande vid en tidpunkt som bestäms separat innan närskolan anvisas. Med annan särskild orsak avses till exempel elevens behov av särskilt stöd eller specialundervisning och där förutsättningarna för att ordna dessa måste beaktas då närskolan anvisas. Vårdnadshavarna ska leverera ett dokument som bevisar den särskilda orsaken vid en tidpunkt som bestäms separat innan närskolan anvisas. Med annan särskild orsak kan också avses en orsak som är tätt sammankopplad med eleven och som direkt inverkar på vilken skola som är lämplig för eleven. Vårdnadshavarna ska leverera ett expertutlåtande vid en tidpunkt som bestäms separat innan närskolan anvisas. 2) Elever som har syskon i skolan I andra hand placeras yngre syskon i samma närskola som äldre syskon, om vårdnadshavarna så önskar. De äldre syskonen ska vara elever i skolan vid tidpunkten för beslutsfattandet. Som syskon betraktas barn som är folkbokförda på samma adress. Syskonprincipen tillämpas inte om den äldre systern/brodern - går i skolans högsta årskurs (åk 6 eller 9) vid tidpunkten för beslutsfattandet - är sekundär elev i skolan - går i förberedande undervisning/tidsbunden undervisning för invandrare i skolan - går i smågruppsundervisning/specialklass i skolan. 3) Skolresan I tredje hand anvisas närskola till övriga elever så att skolresorna är så trygga och korta som möjligt för alla elever i elevområdet.

18 4) Önskemål om närskola I fjärde hand beaktas vårdnadshavarnas önskemål om närskola i mån av möjlighet. Närskolan för elever som antas eller förflyttas till undervisning med särskilt stöd bestäms i beslutet om elevantagning eller förflyttning. Beslutet gäller hela den grundläggande utbildningen. Antti Skogster esitti vastaehdotuksen: "Sivistysvaliokunta päättää huomioida molempien koulujaostojen aiemmat lausunnot. Nikkilän Sydämeen ei sijoiteta alakouluikäisiä lapsia. Liikuntasali ja sen tuomat lisätilat, kuten pukuhuoneiden yläpuoliset luokkatilat, tulee toteuttaa erikseen sovittavassa aikataulussa, laajuudessa ja kustannusraamissa. Näin laajennuksesta siitä on myös hyötyä kuntalaisten ja muiden koulujen liikuntatarpeisiin. Uuden 0-6 luokkien suomenkielisen koulun kaavoitus, suunnittelu ja toteutus tulee aloittaa heti." Richard Sundman kannatti Antti Skogsterin ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kaksi ehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Antti Skogsterin vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kädennostoäänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: Esittelijän ehdotus, jaa (3 kpl): Juha Suuronen, Laura Lindell ja Henrik Möller. Skogsterin vastaehdotus, ei (5 kpl): Antti Skogster, Richard Sundman, Markku Metsoila, Mari Berg ja Virpi Karjalainen. Puheenjohtaja totesi, että sivistysvaliokunta oli äänin 5-3 päättänyt hyväksyä Antti Skogsterin vastaehdotuksen. Päätös Sivistysvaliokunta hyväksyi vastaehdotuksen äänin 5-3. Beslut Bildningsutskottet godkände motförslaget med rösterna 5-3.

19 Merkittiin pöytäkirjaan, että Kurt Torsell ilmoitti eriävän mielipiteen. Antecknades i protokollet att Kurt Torsell meddelade avvikande mening till beslutet. Sivistysjohtajan eriävä mielipide Sivistysvaliokunta esittää päätöksellään valtuuston hyväksymästä hankesuunnitelmasta poikkeavaa toteutusta Nikkilän Sydämen laajennukseen. Näin suuret poikkeamat vaatisi valtuuston hyväksymää uutta hankesuunnitelmaa Nikkilän Sydämen laajennuksen uudenlaisesta toteutuksesta. KH 120 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Voimassa olevan hallintosäännön 107 :n mukaan asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kunnanhallitus, kunnanhalliuksen puheenjohtaja tai kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on päättänyt ottaa sivistysvaliokunnan päätöksen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1/120. KH: Oppilaaksioton vaikutustenarviointi Liite / Bilaga 2/120. KH: Nuorisovaltuuston lausunto Liite / Bilaga 3/120. KH: Oppilaskuntien lausunnot Liite / Bilaga 4/120. KH: Suomenkielinen koulutus jaosto Liite / Bilaga 5/120. KH: Svenska utbildningssektionen Liite / Bilaga 6/120. KH: Svenska utbildningssektionens utlåtande Liite / Bilaga 7/120. KH: Utlåtande av styrelsen för Föreningen Hem och Skola r.f. vid Kyrkoby skola Kunnanjohtajan ehdotus Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotto Nikkilän Sydämen laajennukseen ei siirretä tällä hetkellä olemassa olevia kouluja. Nikkilän Sydämen laajennuksesta tulee suomenkielisten luokkalaisten koulu. Nikkilän Sydämen perustettavat alakoululuokat ovat hallinnollisesti osa Sipoonjoen koulua, josta muodostuu yhtenäiskoulu lähtien. Nikkilän tulevan yhteiskuntarakenteen ja palveluverkon paremmaksi yhteensovittamiseksi käynnistetään koko Nikkilän ympäristöä käsittelevän kaavarungon suunnittelu, jossa tehdään myös laskelmat kaavataloudesta. Sivistyksen palveluverkon jatkokehitys tehdään kaavarungon rinnalla ja sen tavoitteet otetaan huomioon kaavarungon ja Nikkilän tulevaisuuskuvan suunnittelussa ja

20 nivelletään osaksi Nikkilän kaavarunkoa. Sipoon kunnan suomenkielinen perusopetus muodostaa tulevaisuudessa ( lähtien) alakoulujen osalta yhden oppilaaksiottoalueen (poislukien Sipoonlahden ja Talman koulun oppilaaksiottoalueet). Perusopetuksen oppilaaksiotto koostuu kahdesta eri osasta. 1) Lähikoulun osoittaminen oppilaalle (perusopetuslaki 6 ). 2) Oppilaan ottaminen hakemuksesta muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun ns. toissijaisena hakijana (perusopetuslaki 28 ). Kuhunkin kouluun perustettavat uudet opetusryhmät ja/tai otettavien oppilaiden enimmäismäärät päätetään sivistysvaliokunnassa lukuvuosittain. Päätös oppilaan koulupaikasta tehdään koulussa olevien luokka-asteiden ajaksi; yhtenäisessä peruskoulussa koko koulun ajaksi. Oppilaaksiotto tapahtuu lähikouluperiaatteen mukaan. Koulupaikan osoittaminen tehdään keskitetysti siten, että väestörekisterin osoitetiedon perusteella oppilaalle osoitetaan lähikoulu. Mikäli lähikouluksi osoitetaan koulu, jonne kunnan tulee järjestää koulukuljetus, lähikouluksi osoitetaan ensisijaisesti sellainen koulu, jonne kuljetus voidaan järjestää julkista liikennettä tai muuta olemassa olevaa koulukuljetusreitistöä käyttäen. Lähikoulun osoittaminen 1. luokalle tuleville oppilaille tehdään seuraavien perusteiden mukaisesti: 1) Oppilaat, joilla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy, 2) Oppilaat, joilla on sisaruusperuste, 3) Koulumatka ja 4) Lähikoulutoive Päätöksen yksityiskohtaiset perustelut ja jatkotoimenpiteet Nikkilän kehittämiskuvan suunnasta ei ole tällä hetkellä yhteistä ymmärrystä. Nikkilän tulevan suunnan määrittelyssä lähtökohtana tulee olla päättäjien tahto ja kuntalaisten kuuleminen. Nikkilän kehittämisestä käynnistetään koko Nikkilän ympäristöä käsittelevän kaavarungon suunnittelu, jossa tehdään myös laskelmat kaavataloudesta. Kaavarunko on Nikkilän kehittämisen strateginen kaava ja sisältää tarvittavat selvitykset asemakaavoittamista varten. Sivistyksen palveluverkon jatkokehitys tehdään kaavarungon rinnalla ja sen tavoitteet otetaan huomioon kaavarungon ja Nikkilän tulevaisuuskuvan suunnittelussa ja nivelletään osaksi Nikkilän kaavarunkoa. Nikkilän Sydämen laajennuksen jälkeen koulu on n. 700 oppilaan suomenkielinen yhtenäiskoulu ja alle 400 oppilaan ruotsinkielinen yläkoulu. Tällöin suomenkielinen kouluverkko sekä Nikkilässä että

21 Söderkullassa perustuu yhtenäiskouluajatukseen ja ruotsinkielinenkouluverkko erillisiin kyläkouluihin ja keskitettyyn yläkouluun lukion läheisyydessä. Nikkilän Sydämeen ei siirretä olemassa olevia kouluja. Nikkilän Sydämen suomenkielinen alakoulu käsittää luokat Alakoulu muodostaa oma erillisen tilan omine sisäänkäynteineen, eteisineen ja pihoineen. Alakoulun piha on liikenteeltä suojattu ja saattoliikenne on järjestetty noin 50 metrin päähän sisäänkäynnistä. Rakennuksen fyysiseen turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota sekä tilojen valvonnan ja eristämismahdollisuuksien osalta. Koulu on suunniteltu uusimpien toimintaperiaatteiden mukaiseksi kuten Sipoonlahden koulukin. Nikkilän koulujen oppilaaksioton alueelle arvioidaan vuoteen 2020 mennessä muuttavan uutta asukasta Jokilaakson uudelle kaava-alueelle, keskustan täydennysrakentamisen uusiin kiinteistöihin, Kartanon omakotialueelle ja haja-asutusalueelle. Arvioitujen asukkaiden perusteella Nikkilän oppilasmäärä kasvaa vuosina perusopetuksen 1-9 luokkien osalta noin oppilaalla, joista alakoulun oppilaita on noin Vuoden 2020 jälkeen Nikkilä on suunniteltu kasvavan noin 200 asukasta vuodessa. Kasvava haja-asutusalueen suomenkieliset oppilaat ja Talman yläkoululaiset käyvät koulua Nikkilässä. Nikkilän Sydämen laajennuksen vaihtoehtoinen ratkaisu on mahdollista toteuttaa siten, että se valmistuu aikaisintaan v. 2023, koska tällä hetkellä ei ole kaavallisia ja maanomistuksellisia edellytyksiä uuden koulun välittömälle toteuttamiselle. Uuden koulun suunnittelu ja toteutus käyttöönottoon saakka, päätösten ja kaavallisten valmiuksien jälkeen, vie nopeimmillaankin 4-5 vuotta. Vaihtoehtoisessa ratkaisussa näyttää ilmeiseltä, että osa lisääntyvästä oppilasmäärästä sekä ala- että yläkouluissa tulee sijoittaa parakkeihin. Ennen uuden koulun valmistumista parakkeihin sijoitettu oppilasmäärä arvioidaan olevan oppilaan välillä. Parakkien sijoittamiseksi ei tällä hetkellä ole tiedossa muuta paikkaa kuin Nikkilän Sydämen kenttä. Nikkilän Sydämen laajennuksen kokoinen erillinen samalla tehokkuudella kuin viimeaikaiset kohteen, on bruttoneliömäärältään noin 4200 brm2. Tällöin investoinnin kustannusraami on noin 11 milj. euroa. ja arvioitu koulun vuokra on noin /vuosi. Tämä tuottaisi vuosittain lisäkustannuksia sivistys-osastolle noin /vuosi ja on noin 5 M kalliimpi ja käyttökuluiltaan n vuodessa kalliimpi verrattuna Nikkilän Sydämen laajentamiseen. Keskeisimmät vaikutukset, mikäli Nikkilän Sydämen

22 hankesuunnitelman mukaista laajennusta ei toteuteta. 1. Parakit: Nikkilän kasvu on jo nyt varmistunut niin suureksi että uutta koulutilaa tarvitaan lisää viimeistään vuonna Mikäli Nikkilän Sydämen laajennusta ei toteuteta, tulee Nikkilään toteuttaa parakkeja uusille lisääntyvälle oppilasmäärälle. 2. Nikkilään muuttavien uusien asukkaiden odotukset: Mikäli uusille asukkaille ei ole tarjota pysyvää koulua, he todennäköisesti tuntevat itsensä petetyiksi. 3. Nikkilän asukasmäärän kasvu ja sen edistäminen: Mikäli uuden oppilaat sijoitetaan parakkeihin, voi se pienentää Nikkilän vetovoimaa ja tonttien ostohalukkuutta ja heikentää Nikkilän kehittymistä. 4. Nikkilän ja Söderkullan kouluverkkojen toisistaan poikkeaminen ja sen vaikutukset: Söderkullassa suomenkielinen koulu perustuu yhtenäiskouluun. Mikäli Nikkilässä ei vastaavasti ole käytössä yhtenäiskouluja, poikkeaa Nikkilän opetuksen järjestäminen Söderkullan opetuksen järjestämisesti. Kommundirektörens förslag Elevupptagningen till utbyggnaden av Nickby Hjärta Inga befintliga skolor flyttas för närvarande till utbyggnaden av Nickby Hjärta. Utbyggnaden av Nickby Hjärta blir en finskspråkig skola för årskurserna 1 6. Klasserna 1 6 i Nickby Hjärta utgör en administrativ del av Sipoonjoen yhtenäiskoulu, som blir en enhetsskola från och med Planeringen av en planstomme för Nickby med omnejd, där man också utarbetar kalkyler över planekonomin, kommer att inledas i syfte att bättre kunna samordna den framtida samhällsstrukturen och servicenätet i Nickby. Utvecklingen av bildningsväsendets servicenät fortsätter vid sidan av planstommen, och målen för servicenätet beaktas i planeringen av planstommen och framtidsbilden för Nickby samt integreras i planstommen för Nickby. Den finskspråkiga grundläggande utbildningen i Sibbo kommun bildar i framtiden (fr.o.m ) ett elevupptagningsområde för 1 6-skolorna (med undantag av elevupptagningsområdena för Sipoonlahden koulu och Talman koulu). Elevupptagningen till den grundläggande utbildningen består av två delar: 1) Anvisande av närskola till eleven (lag om grundläggande utbildning 6 ). 2) Antagande av elev på basis av ansökan till en annan skola än den anvisade närskolan, s.k. andrahandssökande (lag om grundläggande utbildning 28 ). Beslut om skolornas nya undervisningsgrupper och/eller det maximala antalet elever fattas av

23 bildningsutskottet en gång per termin. Beslut om elevens skolplats fattas för de årskurser som skolan omfattar; i den enhetliga grundskolan för hela skolans del. Antagandet av elever sker enligt närskoleprincipen. Skolplatsen anvisas centraliserat så att eleven anvisas en närskola på basis av adressen i befolkningsregistret. Om den anvisade närskolan är en skola dit kommunen förutsätts ordna skoltransport, anvisas som närskola i första hand en skola dit transporten kan ordnas med hjälp av kollektiva trafikmedel eller någon annan befintlig skolskjutsrutt. Anvisande av närskola för elever i årskurs 1 görs enligt följande grunder: 1) Elever som har en hälsorelaterad eller annan särskild orsak, 2) Elever som har syskon i skolan, 3) Skolresan och 4) Önskemål om närskola. Detaljerade grunder för beslutet och fortsatta åtgärder För närvarande råder ingen enighet om den framtida utvecklingsbilden för Nickby. Vid fastställandet av Nickbys utveckling ska man utgå från beslutsfattarnas avsikter och höra kommuninvånarna. Planeringen av en planstomme för Nickby med omnejd, där man också utarbetar kalkyler över planekonomin, kommer att inledas för att utveckla Nickby. Planstommen är en strategisk plan för utvecklingen av Nickby och innehåller behövliga utredningar för detaljplaneringen. Utvecklingen av bildningsväsendets servicenät fortsätter vid sidan av planstommen, och målen för servicenätet beaktas i planeringen av planstommen och framtidsbilden för Nickby samt integreras i planstommen för Nickby. Efter att utbyggnaden av Nickby Hjärta har färdigställts är skolan en finskspråkig enhetsskola för ca 700 elever och en svenskspråkig 7 9-skola för knappt 400 elever. Det finskspråkiga skolnätet såväl i Nickby som i Söderkulla grundar sig därmed på idén om en enhetsskola och det svenskspråkiga skolnätet på separata byskolor och en centraliserad 7 9-skola i närheten av gymnasiet. Inga befintliga skolor flyttas till Nickby Hjärta. Den finskspråkiga lågstadieskolan i Nickby Hjärta omfattar årskurserna 1 6. Lågstadieskolan bildar ett eget utrymme med egen ingång, egna korridorer och gårdar. Lågstadieskolans gård är skyddad från trafiken, och skjutstrafiken är ordnad cirka 50 meter från ingången. Speciell uppmärksamhet fästs vid byggnadens fysiska säkerhet såväl vad beträffar övervakningen av lokalerna som möjligheterna att avskilja dem. Skolan har planerats enligt de senaste verksamhetsprinciperna precis som Sipoonlahden koulu.

24 Före år 2020 kommer uppskattningsvis nya invånare att flytta till elevupptagningsområdet i Nickby som omfattar det nya planområdet Sibbo Ådal, de nya fastigheterna för kompletteringsbyggandet i centrum, egnahemsområdet vid Nickby gård och glesbygdsområdet. Utgående från det uppskattade invånarantalet kommer antalet elever i årskurs 1 9 inom den grundläggande utbildningen i Nickby åren att öka med cirka elever, varav eleverna i årskurs 1 6 utgör cirka Efter år 2020 beräknas befolkningen i Nickby öka med cirka 200 invånare om året. De finskspråkiga eleverna i det växande glesbygdsområdet och eleverna i årskurs 7 9 i Tallmo går i skola i Nickby. En alternativ lösning till utbyggnaden av Nickby Hjärta kan färdigställas tidigast år 2023 eftersom det för närvarande med tanke på planläggningen och markägandet inte finns några förutsättningar att genast bygga en ny skola. Att planera och bygga en ny skola efter besluten och de planläggningsmässiga förutsättningarna tar minst 4 5 år. Vad gäller den alternativa lösningen är det uppenbart att en del av det ökade antalet elever i årskurs 1 6 och årskurs 7 9 måste placeras i baracker. Det uppskattade antalet elever som måste placeras i baracker innan den nya skolan färdigställs uppgår till elever. Den enda platsen där man för närvarande skulle kunna placera barackerna är planen bredvid Nickby Hjärta. Bruttokvadratmetrarna för en separat byggnad av samma storlek och med samma effektivitet som utbyggnaden av Nickby Hjärta är cirka m². Kostnadsramen för investeringen uppgår sålunda till cirka 11 miljoner euro och den uppskattade hyran för skolan är cirka euro/år. Detta skulle medföra en extra årlig kostnad för Bildningsavdelningen på cirka euro. Investeringen är också cirka 5 miljoner euro dyrare än utbyggnaden av Nickby Hjärta och de årliga driftskostnaderna euro högre. De viktigaste konsekvenserna om utbyggnaden enligt projektplanen för Nickby Hjärta inte byggs. 1. Baracker: Det är redan bekräftat att befolkningen i Nickby kommer att öka så mycket att nya skollokaler behövs senast år Om utbyggnaden av Nickby Hjärta inte byggs, måste man skaffa baracker för det ökade antalet elever. 2. Förväntningarna hos de nya invånarna som flyttar till Nickby: Om de nya invånarna inte erbjuds en permanent skola, känner de sig sannolikt bedragna.