SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Espoon kaupunki/ sosiaali- ja terveystoimiala/vammaispalvelut/soukankaaren asumisyksikkö Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Vammaisten henkilöiden asumispalvelut, Kunnan nimi Espoo Sijaintikunta Espoo tarvittaessa yöaikainen tuki asukkaille Sijaintikunnan yhteystiedot Vammaispalvelujen toimisto, PL 2513, Espoon kaupunki Palvelujen tuottajan virallinen nimi Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Toimintayksikön nimi Soukankaaren asumisyksikkö Toimintayksikön postiosoite PL 2413 Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Rauni Smedberg Postiosoite Vammaispalvelujen toimisto Postinumero PL 2513 Sähköposti Postitoimipaikka Espoon kaupunki Postitoimipaikka Espoon kaupunki Palvelujen tuottajan Y-tunnus Y Puhelin Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta Muutosluvan myöntämisen ajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET avi21u1 1/16

2 Toiminta-ajatus Soukankaaren asumisyksikössä on 16 vakituiseen asumiseen tarkoitettua vuokra-asuntoa sekä mahdollisuus tarjota tukiasumista asumisyksikön läheisyydessä. Soukankaaren asumisyksikössä on lisäksi kaksi asumisharjoitteluasuntoa. Asumisyksikkö on integroitu tavalliseen kerrostaloon. Soukankaaren asumisyksikön vakituiset asukkaat solmivat vuokrasopimukset Espoon Asunnot Oy:n kanssa. Osa asumisyksikön asukkaista on ympärivuorokautisen tuen piirissä ja osalle asukkaista tuki toteutetaan tuki- ja ohjauskäynteinä. Tuettua asumista järjestetään asumisyksikön läheisyydessä sovittujen tuki- ja ohjauskäyntien avulla. Asumisyksikön tehtävänä on mahdollistaa asumisyksikön asukkaille yksilöllinen tuki ja turvallinen kotielämä omassa vuokra-asunnossa. Asumisyksikössä toteutetaan toimintakykyä edistävää ja tukevaa työotetta, jolla tuetaan asukkaiden itsenäistä selviytymistä ja vahvistetaan omatoimisuutta kannustamalla omien voimavarojen ja vahvuuksien käyttöä. Asumisyksikön toiminnassa kannustetaan asukkaita yhteisöllisyyteen ja luodaan mahdollisuuksia asukkaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen. Liitteenä palvelukuvaus ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys (liitteet 1 ja 2). Arvot ja toimintaperiaatteet Asumisyksikön henkilökunta on sitoutunut toimimaan Espoon kaupungin arvojen mukaisesti ja noudattamaan vammaispalvelujen arvoja, toimitaperiaatteita ja palvelulupauksia. Espoon kaupungin arvot vammaispalveluissa ovat asiakas- ja asukaslähtöisyys, suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo sekä kumppanuus ja yhteisöllisyys. Arvojen toteuttaminen asumisyksikössä tarkoittaa sitä, että toiminnassa korostuu itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yksilöllisyys ja joustavuus. Asumisen tuen tarvetta seurataan, arvioidaan ja päivitetään asumisen tukisuunnitelmaan (liite 3) ja hoitotyön suunnitelmaan (liite 4) yhteistyössä asukkaan ja tarvittaessa myös omaisten kanssa. Asumisen tukisuunnitelma ja hoitotyön suunnitelma ohjaavat asiakkaan kanssa tehtävää päivittäistä työtä. Vastaava ohjaaja ja asukkaan vastuutyöntekijä varmistavat säännöllisesti, että suunnitelmaa toteutetaan. Toteuttamista seurataan myös päivittäisen tiedottamisen yhteydessä. Asumispalvelu on yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukea ja ohjausta päivittäisissä toiminnoissa, lääkehoidon toteuttamisessa, hygieniassa, kodinhoidossa, ravitsemuksessa ja terveyden edistämisessä. Lisäksi tarjotaan tukea ja ohjausta asioiden hoitoon kotona ja sen ulkopuolella, muun muassa asiointiin kaupassa, apteekissa ja lääkärissä. Asukkaita avustetaan tarvittaessa päivittäisten käyttövarojen hoidossa sekä ohjataan edunvalvojan hankkimisessa. Henkilökunta vastaa asukkaiden lääkehoidosta, asukkaat osallistuvat lääkehoitoon yksilöllisesti kykyjensä mukaan. Asukkaiden asioita hoidetaan yhteistyössä heidän omaistensa ja tarvittaessa eri viranomaisten kanssa. Asumisyksikön jokaiselle asukkaalle on nimetty oma vastuutyötekijä. Yksilöllisen palvelun lisäksi asumisyksikössä tuetaan yhteisöllisyyttä. Yhteistä toimintaa ovat esimerkiksi asukaskokoukset, viikonlopun omakustanteiset yhteisruokailut, yhteiset tapahtumat, pienet matkat ja yhdessäolo asukastilassa. Tavoitteena on myös käydä asukkaiden toiveiden mukaisesti esimerkiksi konserteissa ja urheilutapahtumissa. Päivittämissuunnitelma Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa useammin toiminnan muutosten yhteydessä. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Espoon kaupungin vammaispalvelut: vammaispalvelupäällikkö Nina Hiltunen, puh asumispalvelujen johtava ohjaaja Rauni Smedberg, puh avi21u1 2/16

3 sijainen: johtava ohjaaja Lena Astala, puh Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Vastaava ohjaaja Sanna Mohsen, puh Soukankaaren asumisyksikkö, PL 2413, Espoon kaupunki. Vastaava ohjaaja toimii yksikön lähiesimiehenä. Hän vastaa yksikön päivittäisestä toiminnasta ja asiakastyön toteutumisesta. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Vastaava ohjaaja Sanna Mohsen, ohjaaja Pauliina Reunanen ja lähihoitaja Miiamaaria Kaskinen. Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvontasuunnitelma säilytetään asumisyksikössä liitteinen ja se on osa uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytystä. Asumisyksikön esimies vastaa uuden työntekijän ja opiskelijoiden perehdyttämisestä. Jokaiselle uudelle työntekijälle ja opiskelijalle nimetään perehdyttävä työntekijä. Henkilöstö osallistuu monin tavoin yksikön toiminnan suunnitteluun sekä osana omaa jokapäiväistä työtään että asumisyksikön kokouksissa, työnohjauksissa ja kehittämispäivillä. Asumisyksikössä järjestetään kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivät, joiden tarkoituksena on löytää yhdessä toiminnan kehittämiskohteita ja sopia menettelytavat niiden toteuttamiseen. Omavalvontasuunnitelma käsitellään työyhteisössä säännöllisesti kerran vuodessa kehittämispäivän yhteydessä ja myös toiminnan ja/tai ohjeistusten muuttuessa. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Asumisyksikössä on asiakkaita ja omaisia varten palautelaatikko. Palautetta on lisäksi mahdollista antaa Espoon kaupungin internet -sivujen Espoon palutepalvelun kautta. Espoon palautejärjestelmä lähettää palautteen tultua nimetyille henkilöille internetin kautta palautelinkin. Palautelinkin kautta tulleeseen palautteeseen pyritään vastamaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden (2) viikon sisällä. Asukkaat ja omaiset voivat antaa palautetta myös asumisen tukisuunnitelmia ja hoitotyön suunnitelmia tehtäessä/päivittämisen yhteydessä.sekä asukkaat että omaiset voivat olla myös pävittäin suoraan yhteydessä vastaavaan ohjaajaan tai henkilökuntaan halutessaan antaa palautetta. Suullinen palaute kirjataan infovihkoon. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Palautteen laadusta riippuu, kuinka asia asumisyksikössä käsitellään. Vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja vastaavat saadun asiakaspalautteen käsittelystä yksikössä ja mahdollisesta asioiden eteenpäin viemisestä. Käsittelyn yhteydessä mietitään, aiheuttaako palaute toimenpiteitä joko yksikön toimintaan tai asukkaan asioiden hoitamiseen liittyviin käytäntöihin. Yksikön vastaava ohjaaja kokoaa vuosittain koosteen yksikköön tulleesta asiakaspalautteesta. Internet-sivujen kautta saaduista palautteista tehdyt koosteet viedään tiedoksi asumisykskköön ja vammaispalvelujen johtoryhmälle kolmen kuukauden välein. Tieto palautteiden määrästä kootaan myös vuosittain julkaistavaan sosiaali- ja terveystoimen laatu- ja potilasturvallisuusraporttiin. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Palautteita hyödynnetään yksikön toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautteena tulleiden valitusten syyt voivat tuoda esiin toiminnan laatupoikkeamia, joihin kiinnitetään erityisesti huomiota toiminnan kehittämisessä. avi21u1 3/16

4 Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Saatu palaute käsitellään yksikön viikkokokouksissa. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Erilaisten ohjeiden avulla henkilökunta perehdytetään kriittisiin työvaiheisiin ja vaaratilanteiden tunnistamiseen ennakolta. Asumisyksikössä on käytössä seuraavat toimintaa ohjaavat asiakirjat/tietotekniset järjestelmät: 1. Effica-asiakastietojärjestelmä. Asiakas- ja potilastietoihin merkintöjä tekee ohjaukseen ja hoitoon osallistuva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö. Myös asukkaiden tuki- ja hoitosuunnitelmat kirjataan Effica -järjestelmään. Huolellisella ja ajantasaisella kirjaamisella varmistetaan asiakasturvallisuus. 2. Vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro on tietotekninen järjestelmä (liite 5). HaiPro - järjestelmällä tehdään ilmoitukset asiakkaiden kokemista uhka- ja vaaratilanteista. Luottamuksellisen raportoinnin tavoitteena on hoidon laadun ja turvallisuuden jatkuva parantaminen. 3. Lääkehoitosuunnitelma (kts. tarkemmin kohta 11). 4. Turvallisuusohje tulipalojen ja muiden vaaratilanteiden varalle (liite 6). 5. Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Asumisyksikön riskien arviointi tehdään vuosittain, tehty (liite 7). Riskien arviointi tehdään Espoon kaupungin työsuojelun lomakkeelle ja lomake toimitetaan työsuojelupäälliköll. Turvallinen hoitoyksikkö -riskienhallintamalli on potilas- ja asiakasturvallisuuden ennakoivan riskienhallinnan työkaluna Espoossa käytettävä malli (liite 8). Malli otetaan huomioon osana Espoon kaupungin työsuojelun edellyttämän asumisyksikön riskein arvioinnin yhteydessä. 7. Henkilöstöä koskevista uhka- ja vaaratilanteista tehdään kirjallinen ilmoitus työsuojeluun ja asumispalvelujen johdolle. 8. Hygieniaohjeistus (liite 9). Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään 1. Lievät vaaratapahtumailmoitukset (HaiPro) käsitellään yksikön omissa viikkokokouksissa ja niiden käsittelystä vastaa yksikön esimies. Toimenpiteitä aiheuttavien ja vakavampien vaaratapahtumien käsittelyyn osallistuu johtava ohjaaja ja lääkehoitoon sekä hoitotyöhön liittyvien vaaratapahtumien käsittelyyn myös vammaispalvelujen sairaanhoitaja. Vakavista vaaratapahtumista yksikön esimies (riskiluokat 4 ja 5) tiedottaa välittömästi vammaispalvelupäällikölle ja johtavalle ohjaajalle.vaaratapahtumista kertynyttä tietoa käsitellään yksikkötason lisäksi perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmässä. 2.Riskien arviointi on ennakoivaa työsuojelua ja koskee siten henkilökuntaa, mutta samalla arvioidaan asumisyksikön turvallisuutta kokonaisuutena ja näin myös asumisyksikön asukkaiden ympäristön turvallisuutta. Asumisyksikön esimies viestittää kiinteistöön ja asuinympäristöön liittyvistä ongelmista kiinteistöä huoltavalle taholle. Peruskorjaukseen liittyvät tarpeet ilmoitetaan vuosittain vammaispalveluäällikön kautta eteenpäin. Riskien arviointi tehdään vuosittain (31.5. mennessä), mutta toimenpiteitä vaativien epäkohtien korjaamista seurataan jatkuvasti vuoden aikana. Henkilökunta on velvollinen ilmoittamaan esimiehelle havaitsemansa asukkaisiin, henkilökuntaan, vierailijoihin, toimintatapoihin ja toimintaympäristöön liittyvät riskit välittömästi ne havaitessaan. Turvallinen hoitoyksikkö -riskienhallintamalli on ennakoivaa riskien hallinnan työkalu. Mallin käyttöön perehdyttämisestä vastaa potilasturvallisuusvastaavana sh Pia Lappalainen. Malli otetaan huomioon osana Espoo kaupungin työsuojelun edellyttämää riskien avi21u1 4/16

5 aviointia. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Vastaava ohjaaja ja muu henkilökunta huolehtii välittömästi epäkohtien korjaamisesta ta niiden ilmoittamisesta tarvittaessa esim. kiinteistöä hoitavalle taholle. Vastaava ohjaaja tiedottaa epäkohdista lisäksi johtavalle ohjaajalle tai vammaipalvelupäällikölle, ellei epäkohtia voi korjata omin toimenpitein. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Johtava ohjaaja tiedottaa toimenpiteistä henkilöstölle joko asumisyksikön tiimikokouksiin osallistuessaan tai yksikön vastaavan ohjaajan välityksellä. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Vastaava ohjaaja. Pätevyysvaatimus: tehtävään soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteinen tutkinto. Lähihoitajat: neljä (4) vakanssia. Pätevyysvaatimus: sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto (lähihoitaja) tai aikaisempi tehtävään soveltuva kouluasteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammatillinen tutkinto. Lähihoitajalta edellytetään merkintä Valviran ylläpitämän Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Ohjaajat: kolme (3) vakanssia. Pätevyysvaatimus: sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteinen tutkinto. Asumisyksikön mitoitus on noin 0,4. Aamuvuorossa klo yksi työntekijä, iltavuorossa yksi työntekijä Poikkeuksellisesti työntekijöitä on vuoroissa enemmän kuin yksi tilanteissa, joissa asukkaiden hoito, lääkärissä käynnit tai asiointi vaativat enemmän henkilökuntaa. Jokaisessa työvuorossa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanut työntekijä. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Vammaispalvelujen asumisyksikön henkilökunnan rekrytointia toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin rekrytointipalvelujen kanssa Espoon kaupungin rekrytoinnin periaatteiden mukaisesti. Henkilöstön määrä ja asumisyksikön mitoitus perustuu vammaispalveluissa tehtyihin henkilöstösuunnitelmiin. Työntekijältä vaadittava koulutus on määritelty asumisyksikköön perustettujen vakanssien kelpoisuusehdoissa, vaadittavista kelpoisuuksista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005). Valintaperusteena muodollisen kelpoisuuden lisäksi voi olla myös työkokemus. Rekrytoinnissa kulloinkin toivottava kokemus, vuorovaikutustaidot ym. osaaminen määritellään ennen rekrytointia. Hakijan kelpoisuus tarkistetaan rekrytointihaastattelussa hakijan esittämistä todistuksista. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kelpoisuus tarkistetaan Valviran ylläpitämästä ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki) ennen lopullista tehtävään valintaa. Pitkiin sijaisuuksiin ja vakinaiseen työsuhteeseen palkattaville tehdään Espoon kaupungin työterveyshuollossa työhöntulotarkastus. Lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa käytetään pääasiassa Seure henkilöstöpalvelut Oy:n henkilöstöä. Sijaisina käytetään mahdollisimman paljon yksikön toimintaa tuntevia sijaisia. avi21u1 5/16

6 Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Vastaava ohjaaja vastaa siitä, että yksikön uudet työntekijät ja opiskelijat perehdytetään asumisyksikön toimintaan ja asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen. Perehdyttämiseen sisältyy perehdytyssuunnitelman mukaisesti kaupungin perehdytysoppaan läpikäyminen (liite 10). Lisäksi uudet työntekijät ohjataan kaupungin yhteisiin perehdytyskoulutuksiin. Työntekijä perehdytetään yksikön toimintaan omavalvontasuunnitelmaa hyödyntäen. Tärkeä osa perehdytystä on asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen perehdyttäminen. Tätä varten jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään työvuorojen mukaisesti ensimmäisten työpäivien ajaksi ohjaava työntekijä. Jokaiselle opiskelijalle nimetään ohjaaja harjoittelun ajaksi ja näyttöä suorittaville opiskelijoille näytön vastaanottaja. Opiskelijoiden sijoittamisessa otetaan huomioon yksikön toiminnan luonne ja opiskelijan harjoittelujakson tavoitteet. Opiskelijoiden sijoittamisesta eri yksiköihin vastaa vammaispalvelujen sairaanhoitaja. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusta järjestetään Espoon kaupungin sisäisinä koulutuksina ja henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua myös omaa osaamista tukeviin ulkoisiin koulutuksiin määrärahojen puitteissa. Pakollista koulutusta ovat lääkehoitokoulutukset sekä säännöllisin väliajoin uusittava ensiapukoulutus (voimassa kolme vuotta). Täydennyskoulutuksen riittävä määrä määritellään yksilöllisesti ottaen huomioon henkilön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja toimenkuva. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä täydennyskoulutuksen määräksi arvioitiin keskimäärin 3-10 päivää vuodessa henkilöä kohden. Täydennyskoulutusta ovat sekä sisäiset että ulkoiset koulutukset, jotka kestoltaan ovat vähintään kahden tunnin mittaisia. Suosituksissa täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä asiakkaiden kanssa. Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa käydään joulukuun loppuun mennessä. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan henkilökunnan koulutustarpeet ja niiden pohjalta tehdään täydennyskoulutussuunnitelma seuraavaksi vuodeksi. Sairauspoissaolojen seurannasta vastaa johtava ohjaaja, joka saa tiedot sairauspoissaoloista e- Hijat/ELLI -järjestelmästä. Työntekijöillä on mahdollisuus ryhmätyönohjaukseen ja esimiehellä on tarvittaessa mahdollisuus yksilötyönohjaukseen tai ryhmätyönohjaukseen muiden esimiesten kanssa. Vammaispalveluissa järjestetään vuosittain tyhy-tapahtuma ja asumisyksikössä joka vuosi myös kaksi kehittämispäivää, joihin koko henkilökunta osallistuu. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Laaditaan vuosittain johtoryhmässä tulosneuvottelujen yhteydessä. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. avi21u1 6/16

7 Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Soukankaaren asumisyksikön vakituisilla asukkailla on omista asunnoistaan vuokrasopimus Espoon Asunnot Oy:n kanssa. Vakituisia asuntoja on 16 ja asumisharjoitteluasuntoja kaksi (2). Asunnoista 13 on yksiöitä, kaksi (2) kaksiota ja yksi (1) kolmio. Kaikissa asunnoissa on parveke. Asukkaat vastaavat asuntojen kalustamisesta. Asumisharjoitteluasunnot ovat yksiöitä, niissä ei ole parvekkeita. Vammaispalvelut huolehtii yhteistilojen ja asumisharjoitteluasuntojen kalustamisesta. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Asukkaiden yhteisessä käytössä on yhteistila, jossa on pieni keittiö. Lisäksi asukkaiden käytössä on asumisyksikön kodinhoitohuone, jossa on pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Asukkaat voivat itse varata koko talon pesulaa sekä sanavuoron Espoon Asunnot Oy:ltä. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Asumisyksikön asukkailla on mahdollisuus oleskella yhteistilassa. Yhteistilassa on käytössä TV, päivän lehti ja asiakastietokone (internet-yhteys) yhteiskäytössä. Yhteistilassa järjestetään viikonloppuisin asukkaiden ja henkilökunnan yhteisesti toteuttama asukkaiden omakustanteinen ruokailu. Yhteistilassa järjestetään asukaskokouksia, yhteisiä tapahtumia ja pieniä juhlia. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Henkilökunta ohjaa ja tukee asukkaita heidän asuntojensa siivouksessa. Asukkaat osallistuvat oman kotinsa siivoukseen ja muihin kodinhoidollisiin tehtäviin kykyjensä ja voimavarojensa mukaisesti. Asukkaiden kodinhoidollisissa tehtävissä tarvitsema tuki kirjataan asumisen tukisuunnitelmaan. Asumisyksikössä asuvien asukkaiden tarvitsema asuntojen perusteellisempi vuosisiivous sisällytetään tarvittaessa asumisyksikössä tarjottaviin palveluihin, mikäli asukas itse ei kykene siihen. Henkilökunta huolehtii yhteistilan ja toimiston siivouksesta. Yhteistilan, toimiston ja asumisharjoitteluasuntojen suursiivous hankitaan vuosittain ostopalveluina. Vaatehuoltoa varten asumisyksikössä on kodinhoitohuone, jossa on tarvittavat laitteet pyykin pesua ja kuivausta varten. Vakituisia asukkaita ja asumisharjoittelijoita ohjataan vaatehuollon toteuttamisessa. Vammaispalvelut hankkii asumisharjoittelun liinavaatteet. Asumisharjoittelun asiakkaita ohjataan ja tuetaan kodinhoidollisten tehtävien opettelussa yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Jätehuollosta vastaa kiinteistö. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Espoon Asunnot Oy vastaa sisäilman laadusta. Henkilökunta on ongelmatilanteissa yhteydessä kiinteistön huoltoyhtiöön. Vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja tiedottavat poikkeamista tarvittaessa Espoon Asunnot Oy:lle peruskorjaustarpeina. Vakavimmissa sisäilmaa koskevissa ongelmissa toimitaan Espoon kaupungin sisäisten ohjeiden mukaisesti. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Terveydenhuollon laitteet asumisyksikköön tulevat Espoon kaupungin apuvälineyksiköstä asukkaiden henkilökohtaisina apuvälineinä. Laitteiden korjauksesta ja huollosta vastaa tällöin apuvälineyksikkö. (Apuvälineyksikkö ma pe klo 9 11, puh ). Terveydenhuollon laitteissa ilmenevistä vioista/ongelmista on välittömästi ilmoitettava apuvälineyksikköön. Asumisyksikön omista laitteista, vammaispalvelujen omistuksessa olevista (esim. verenpainemittarit, kuumemittari) pidetään laiterekisteriä. Laiterekisteriin tulevat muutokset ilmoitetaan Lena Astalalle. Pienat terveydenhuollon laitteet hankitaan tarvittaessa uusina, ellei niitä voida huoltaa. Vastuuhenkilön yhteystiedot Asumisyksikön omien laitteiden huollosta vastaa vastaava ohjaaja. avi21u1 7/16

8 Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Johtava ohjaaja Rauni Smedberg, puh Vastaava ohjaaja Sanna Mohsen, puh Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) 1. Huolellisella ja ajantasaisella asiakastietojen kirjaamisella Effica-asiakastietojärjestelmään varmistetaan asiakasturvallisuus. Asumisyksikössä kiinnitetään erityistä huomiota tarpeelliseen tiedottamiseen asiakasasioissa. 2. Asiakasturvallisuudesta huolehditaan Espoon kaupungin potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Vammaispalvelujen potilasturvallisuusvastaava sh Pia Lappalainen on jäsenenä kaupungin potilasturvallisuustyöryhmässä ja lääketyöryhmässä. Asiakasturvallisuutta kehitetään keräämällä tietoa vaaratapahtumista (HaiPro) ja käsittelemällä vaaratapahtumat asumisyksikön kokouksissa sovittujen käytäntöjen mukaisesti. 3. Asumisyksikössä on automaattinen sammutusjärjestelmä. Automaattisen sammutusjärjestelmän valvonnasta, koekäytöstä ja huollosta vastaa kiinteistöhuolto. 4. Palotarkastuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan palolaitos. Palotarkastus on tehty 2/2012 (liitteet 13 ja 14). Asumisyksikön turvallisuussuunnitelma päivitetään palotarkastuksen yhteydessä. Turvallisuussuunnitelma on ohje henkilökunnalle erilaisiin vaaratilanteisiin liittyen (tulipalo, asiakkaan tarvitsema ensiapu, asiakkaan katoaminen). 5. Asumisyksikön lääkehoitosuunnitelma, päivitetty 4/2016. (Kts. tarkemmin kohta 11). 6. Ensiapukoulutus on voimassa kolme vuotta. Koko henkilökunnalla on oltava voimassaoleva ensiapukoulutus (liite 15). EA 1 -kurssi voidaan uusia yhden kerran hätä EA-koulutuksella. 7. Noudatetaan henkilökunnan määrässä minimimitoitusta. Palkataan henkilöstöpuutteisiin tarvittavat sijaiset. 7. Yövuorossa olevalla työntekijällä on oltava yövuoron ajan vartiointiliikkeen hälytysnappi ja matkapuhelin mukanaan. Asumisyksikköön on sovittu yksi vartiointikäynti/yö. avi21u1 8/16

9 Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Asumisyksikkö on integroitu Espoon asunnot Oy:n omistaman kerrostaloon. Etuoven ulko-ovet ovat aina lukittuina, kerrostalon takaovi on auki päivisin. Etuovella on valvontakamera, jolla on näyttöpääte asumisyksikön toimistossa. Valvontakamerasta voi tarkistaa asumisyksikköön tulevat vierailijat. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Asumisyksikössä ei ole turvalaitteita, ne hankitaan tarvittaessa henkilökohtaisina apuvälineinä. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Varmistetaan, että huoltomies testaa automaattisen palohälytysjärjestelmän säännöllisesti. Varmistetaan, että henkilökunnalle järjestetään poistumiskoulutusta vähintään viiden vuoden välein ja että asumisyksikössä poistumisharjoitus järjestetään kerran vuodessa. Asumisyksikön poistumisharjoitus on pidetty Huolehditaan, että ensiapukoulutukset ovat voimassa kaikilla työntekijöillä. Huolehditaan, että työvuorossa olevat hoitajat noudattavat sovittuja, turvallisuuteen liittyviä käytäntöjä. Huolehditaan siitä, että henkilökunta ja opiskelijat perehdytetään hyvin asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen sekä asumisyksikön kaikkiin käytössä oleviin turvallisuutta varmistaviin järjestelmiin, laitteisiin ja ohjeisiin. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä Espoon kaupungin vammaispalvelujen oman alueen sosiaalityöntekijään. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista. Espoon kaupungin vammaispalvelut osoittaa asiakkaat palveluihin vammaissosiaalityön asiakasohjauksen ja asumispalvelujen järjestämistä koordinoivan SAS-ryhmän kautta. Asumisyksikön palvelu perustuu Espoon kaupungin vammaispalveluissa asiakkaalle yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa laadittuun palvelusuunnitelmaan ja sosiaalityöntekijän tekemään palvelupäätökseen. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakasohjauksesta. Asiakkaille ja omaisille järjestetään mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen. Vastaava ohjaaja esittelee pyynnöstä toimintaa ja tiloja asiakkaalle ja hänen omaisilleen. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakasohjauksesta ja informoi asiakasta/omaisia palvelujen sisällöstä ja Espoon kaupunginhallituksen vahvistamista asiakasmaksuista. Vastaava ohjaaja ottaa vastaan uudet asiakkaat yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. Vastaava ohjaaja välittää tiedot asumispalvelun asiakasmaksuissa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista asumisyksikön asukkaille, heidän omaisilleen tai edunvalvojille. avi21u1 9/16

10 Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Asumisyksikön asukkaille laaditaan asumisen tukisuunnitelmat, joissa sovitaan yhteistyössä asukkaiden kanssa itsemääräämisoikeuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä asukkaan hoitoon, ohjaukseen ja valvonnan tarpeeseen liittyvistä asioista. Asumisharjoittelijoille laaditaan asumisharjoittelun tavoitteet. Jokaisella asukaalla on käytössään Espoon Asunnot Oy:n asunto. Henkilökunta käy asukkaiden asunnoissa asumisen tukisuunnitelmaan ja hoitotyön suunnitelmaan kirjattujen ohjaus- ja tukikäyntien mukaisesti tai asukkaan erikseen sitä pyytäessä. Asukkaiden asuntoihin mennään aina siten, että työntekijät soittavat ovikelloa ja asukas avaa itse oven. Vain siinä tapauksessa, että on syytä epäillä asukkaan olevan vaarassa, henkilökunta avaa oven omilla avaimillaan. Ympärivuorokautisen avun piirissä olevien asukkaiden yöaikaisesta avusta ja valvonnasta sovitaan asumisen tukisuunnitelmassa/hoitotyön suunnitelmassa. Yöaikaan paikalla oleva työntekijä tekee asukkaan kanssa sovitusti yöaikaiset kotikäynnit. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Asukkaita avustetaan tarvittaessa päivittäisten käyttövarojen hoidossa, mutta muuten asukkaan varoista huolehtiminen kuuluu asukkaalle itselleen, hänen omaiselleen tai edunvalvojalleen. Asukkaiden käyttövarojen huolehtimisesta sovitaan asumisen tukisuunnitelmassa. Asukkaiden arvopapereita yms. (esim. testamentit) ei säilytetä asumisyksikössä. Asukkaiden omissa asunnoissa olevasta arvokkaasta omaisuudesta laaditaan tarvittaessa luettelo, jota säilytetään asumisyksikön toimistossa asiakaspapereissa. Asukkaiden rahavarojen hoidosta on laadittu erillinen ohje (liite 16). Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Asumisyksikön työntekijät ja opiskelijat perehdytetään asukkaiden itsemäärämisoikeutta tukeviin ohjeisiin. Näitä ovat mm. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ohje "Sosiaalihuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen", Dnro 1732/ /2013 (liite 17). Työntekijöille järjestetään tarvittaessa koulutusta ja työnohjausta. Kuvaus toimenpiteistä kirjataan myös asukkaiden asumisen hoitotyön suunnitelmiin. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Riskitilanteissa asukkaan turvallisuus taataan ensisijaisesti hoitotyön keinoin. Rajoittamistoimenpiteisiin ryhdytään perusteellisen harkinnan jälkeen. Tarkempi kuvaus on kirjattu ohjeeseen "Erityishuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittaminen Espoon kaupungin vammaispalvelujen asumisyksiköissä ja työ- ja päivätoiminnassa" (liite 18). Ohje on toistaiseksi luonnos.mikäli rajoittamista tarvitaan, kirjallisen päätöksen tekee hoitava lääkäri. Kuvaus toimenpiteistä kirjataan myös ko. asukkaan asumisen hoitotyön suunnitelmaan. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Asia käsitellään ensisijaisesti mahdollisimman pian yksikön vastaavan ohjaajan kanssa, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.mikäli asiakas on edelleen tyytymätön saamaansa palveluun, voi asiakas varsinaisen muutoksenhaun ohella tehdä muistutuksen kohtelustaan. Muistutus on ensisijainen keino, jolla palveluissa ilmenevät epäkohdat tai puutteet tulisi selvittää. Asiakaslain 23 :n mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asumisyksikön asukkaan puolesta em. muutoksenhaun tai muistutuksen voi tehdä hänen edunvalvojansa, omaisensa tai muu asukkaan edustaja. Asumisyksikön esimies toimittaa muistutuksen edelleen vammaispalvelujen johtaville viranhaltijoille. Katsoessaan tarpeelliseksi asiakas voi myös tehdä kantelun saamastaan kohtelusta aluehallintovirastolle. Asiakkaille tiedotetaan näistä menettelytavoista yksikön ilmoitustaululla olevalla tiedotteella. (Ohje muistutusten ja kanteluiden käsittelystä ). avi21u1 10/16

11 Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asumisyksikön vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja informoivat hyvissä ajoin vammaispalvelujen sosiaalityötä, mikäli ilmenee tarve asukkaan siirtymisestä muihin palveluihin. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista muutostilanteissa. Espoon kaupungin vammaispalvelut tekee päätöksen vammaissosiaalityön asiakasohjauksen ja asumispalvelujen järjestämistä koordinoivassa SAS-ryhmässä. Asiakkaan kuollessa asiakkaan asumisyksikössä olevat käyttövarat ja omaisuus luovutetaan asioita hoitavalle asukkaan lähiomaiselle. Asumisykköön jää asukkaan käteisvarojen kirjanpito ja omaisuusluettelo. Edunvalvojalle tai omaiselle toimitetaan käteisvarojen kirjanpidosta pyynnöstä kopiot. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Rauni Smedberg Vammaispalvelujen toimisto PL Espoon kaupunki Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Sosiaali- ja potilasasiamies: Eva Peltola puh PL Espoon kaupunki Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Kanteluun vastaa se, jolla on ko. toiminnan johto- ja valvontavastuu. Muistutukseen ja kanteluun vastaaja pyytää tarvittaessa selvityksen ao. työntekijältä. Muistutukseen ja kanteluun vastaaja laatii vastauksen tai lausunnon sähköisessä asianhallintajärjestelmässä (Dynasty 360). Hän huolehtii siitä, että se tulostetaan, allekirjoitetaan ja lähetetään tavallisella kirjeellä muistutusasiassa asiakkaalle ja kanteluasiassa kanteluviranomaiselle. Asiakkaan sitä pyytäessä, vastaus lähetetään tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehelle. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Asiakkaiden asemaa ja siihen liittyvää ohjeistusta käsitellään vuosittain asumisyksikön kehittämispäivillä. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: avi21u1 11/16

12 Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Asukkaille laaditaan yhteistyössä asukkaiden ja tarvittaessa heidän läheistensä kanssa yksilölliset asumisen tukisuunnitelmat ja hoitotyön suunnitelmat, jotka ohjaavat asukkaiden toimintakykyä, elämänhallintaa ja hyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Arvioinnin perustana käytetään asukkaan omaa arviointia ja henkilökunnan havaintoja. Tukisuunnitelmat ja hoitotyön suunnitelmat päivitetään. Asukkaat käyvät töissä joko kaupungin omissa päivä- tai työtoimintayksiköissä tai ostopalveluissa. Asukkaita ohjataan hakeutumaan vapaa-ajan toimintaan. Asukkaat voivat osallistua vapaa-ajan toimintaan joko itsenäisesti tai henkilökohtaisen avun tai tukihenkilön tuella. Asumisyksikössä järjestetään asukkaille myös yhteistä toimintaa. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Asumisyksikössä on viikonloppuisin yhteisruokailu, muuten asukkaat ruokailevat omissa kodeissaan. Asukkaat saavat yksilöllisesti ohjausta ja tukea ruuan valmistukseen sekä ohjausta terveelliseen ravitsemukseen. Asukkaiden ravitsemusasioissa konsultoidaan tarvittaessa Espoon kaupungin ravitsemusterapeuttia. Hoitotyön suunnitelmaan kirjataan tarvittaessa asukkaan tarvitsema ruokavalio, mahdollinen painon seurannan tarve ym. ravitsemukseen liittyvät asiat. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Asukkaat käyvät päivisin avotöissä tai päivä- tai työtoiminnassa. Asukkaille pyritään löytämään vapaa-aikaan harrastusmahdollisuuksia heidän oman toimintakykynsä mukaisesti esimerkiksi erityisryhmille järjestettävistä vapaa-ajan palveluista. Asukkailla voi olla asumisyksikön ulkopuoliseen toimintaan tukena joko henkilökohtainen avustaja tai tukihenkilö. Asukkaita ohjataan ja tuetaan päivittäiseen liikuntaan ja ulkoiluun. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Yleinen hygieniataso pidetään hyvällä tasolla asumisyksikön siivouskäytännöillä. Asiakastyössä hygieniakäytännöissä sovelletaan Espoon kaupungin vanhuspalveluille tehtyä hygieniaohjeistusta soveltuvin osin (liite 9). Infektioiden leviämistä pyritään katkaisemaan hyvällä käsihygienialla. Käsien pesuun käytetään nestemäisiä saippuavalmisteita, jotka eivät sisällä desinfioivia aineosia. Käsien desinfiointiin käytetään käsihuuhdetta.vastaava ohjaaja huolehtii riittävien suojakäsineiden saatavuudesta. Käsihygieniaohje on oltava näkyvillä asumisyksikössä. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Asiakastyötä ja päivittäistä toimintaa kehitetään asumisyksikön kehittämispäivien yhteydessä vuosittain asumisyksikön esimiehen johdolla. Toiminnan kehittämistä tehdään asumisyksikössä jatkuvasti myös osana jokapäiväistä työtä. Työn kehittämistä käsitellään tarvittaessa päivittäin järjestettävien infokokousten, viikottaisten työpaikkakokousten yhteydessä ja työnohjauksessa. Asukkaat osallistuvat toiminnan kehittämiseen asukaskokouksissa. Omaisia kuullaan omaisten illoissa ja yksittäisten tapaamisten aikana. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vammaispalvelujen sairaanhoitaja kouluttaa henkilökuntaa tarvittaessa terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN avi21u1 12/16

13 Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Terveyden edistämiseksi ja sairauden hoitamiseksi asumisyksikössä tehdään hoitotyön suunnitelmat jokaiselle asukkaalle. Hoitotyön suunnitelmassa otetaan huomioon asukkaan itsehoitokyky. Hoitotyön keinot valitaan jokaiselle asukkaalle henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Asukkaille tilataan terveystarkastukset perusterveydenhuollosta. Asukkaat osallistuvat seulontatutkimuksiin kutsun saatuaan. Terveystarkastukset ja seulontatukimukset kirjataan hoitotyön suunnitelmaan, jotta niiden toteutumista voidaan seurata. Terveydentilan seurantaan liittyvien pitkäaikaissairauksien seurannat asukkaille tilataan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Seuranta kirjataan asumisen hoitotyön suunnitelmaan. Asukkaiden terveydentilaa seurataan päivittäin ja muutokset terveydentilassa kirjataan Terveys Effican asiakastietojärjestelmän ASPAL-lehdelle. Lääkehoitoa toteutetaan lääkärin määräysten mukaisesti. Lääkehoidon vaikutuksia ja haittavaikutuksia seurataan päivittäin. Vaikutukset kirjataan Terveys Effican asiakastietojärjestelmän ASPAL-lehdelle. Lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista tiedotetaan tarvittaessa lääkärille. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Kiireetön sairauden hoito asumisyksikön asukkaille järjestetään muiden kuntalaisten tavoin alueen omalla terveysasemalla. Asumisyksikön henkilökunta vastaa ajanvarauksesta sekä asukkaan pääsystä vastaanotolle. Henkilökunta toteuttaa lääkärin määrämät hoidot/lääkityksen. Mikäli lääkäri määrää sellaisia hoitotoimenpiteitä, joita nimikesuojattu lähihoitaja ei saa tehdä, hoito toteutetaan yhteistyössä kotihoidon/kotisairaalan kanssa. Asukkaalla on halutessaan mahdollisuus käyttää myös yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Tällöin asukas vastaa itse kustannuksista. Asukkaan omaisen tai edunvalvojan kanssa on sovittava yksityisten terveydenhuollon palvelujen käytöstä. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa oleva asukas toimitetaan alueen päivystävään terveydenhuollon yksikköön (Jorvin sairaalan päivystys). Asukkaan hoitotyön suunnitelmassa on oltava selvä ohje, jos kiireellisen hoidon taho on jokin muu kuin alueen oma päivystysyksikkö. Asiakkaan tilanteesta riippuen käytetään joko taksia tai tilataan ensihoitoyksikön kuljetus (112). Epäselvissä tapauksissa tilataan aina ensihoitoyksikkö hoidon tarpeen arviointia varten. Vammaispalvelujen sairaanhoitaja osallistuu asukkaan kotiuttamiseen sairaalasta omaan yksikköön aina kun se on mahdollista. Kotiuttamisen jälkeen henkilökunta toteuttaa lääkärin määrämät hoidot/lääkityksen. Mikäli lääkäri määrää sellaisia hoitotoimenpiteitä, joita nimikesuojattu lähihoitaja ei saa tehdä, hoito toteutetaan yhteistyössä kotihoidon/kotisairaalan kanssa. Asukkaalla on halutessaan mahdollisuus käyttää myös yksityisiä terveydenhuollon palveluita ja tällöin asukas vastaa itse kustannuksista. Asukkaan omaisen tai edunvalvojan kanssa on sovittava yksityisten terveydenhuollon palvelujen käytöstä. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Perustervydenhuolto vastaa erikoissairaanhoidon käytöstä normaalilla lähetekäytännöllä. Kehitysvammaisuuteen liittyvissä tarpeissa (esimerkiksi kuntoutussuunnittelu) asukkaista vastaa Espoon kaupungin terveyspalvelujen kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Asumisyksikön lääkehoitosuunnitelma, päivitetty 4/2013 (liite 19). Espoon kaupungin lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty THL:n laatimaa valtakunnallista opasta lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä: "Turvallinen lääkehoito" (14/2015). Lääkehoitosuunnitelmaan on kirjattu lääkehoidon vastuukysymysten määrittäminen, lupakäytäntöjen yhtenäistäminen, työntekijöiden perehdyttäminen sekä lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen.tämä suunnitelma avi21u1 13/16

14 on koko toimialan lääkehoidon puitesuunnitelma, jonka pohjalta asumisyksikköön on laadittu oma, yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma. Lääketyöryhmä vastaa kaupunkitasoisen puitesuunnitelman tarkastamisesta ja päivittämisestä vuosittain. Asumisyksikön oman lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä vastaa vammaispalvelujen sairaanhoitaja ja johtava ohjaaja. Vammaispalvelujen sairaanhoitaja ja johtava ohjaaja ylläpitävät listaa voimassaolevista lääkehoitoluvista ja pistoluvista (liite 20). Lääkehoidon lupakäytännöistä on laadittu erillinen ohje (liite 21). Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Yksikön lääkehoidosta vastaa vastaava ohjaaja Sanna Mohsen ja lähihoitaja Tuomo Joensuu. Potilasasiamiehen yhteystiedot Eva Peltola Puh (ma-to klo 10-12). Käyntiosoite: Kirkkojärventie 4 (yhteispalveluopiste). Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo espoolaisia heidän oikeuksistaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaana. Hän avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä, jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun. Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Yksikön terveydenhoitoa kehitetään yhteistyössä vammaispalvelupäällikön, johtavan ohjaajan, vammaispalvelujen sairaanhoitajan ja asumisyksikön henkilökunnan kanssa. Sairaanhoitaja seuraa terveydenhuollon ajantasaisia määräyksiä ja ohjaa yksiköitä kehittämään hoitoon liittyviä käytäntöjä määräysten mukaisesti. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Asiakkaita koskevissa kirjauksissa toimitaan Espoon sosiaali- ja terveystoimen potilasasiakirjaohjeen mukaisesti. Perehdyttämisen yhteydessä uudet työntekijät perehtyvät ohjeeseen. Asiakkaan (sosiaalihuollon) asumispalvelun toteuttamiseen liittyvät kirjaukset tehdään asiakastietojärjestelmään, Terveys-Effican SOS (Sosiaalihuolto) lehdelle. Asiakastietoja kirjataan tarpeellisessa laajudessa asiakkaan hyvän asumispalvelun toteutumiseksi. Asiakirjoja käsitellään vain tarpeellisessa laajuudessa ja oikeus asiakirjojen käsittelyyn on vain henkilöillä, jotka osallistuvat asiakkaan asumispalvelun toteuttamiseen. Asumisyksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita sitoo salassapitosäännökset. Salassapito jatkuu myös työsuhteen päätyttyä. Asumisyksikössä syntyy asumiseen liittyvän asiakastiedon lisäksi myös potilastietoja. Potilastiedot kirjataan asiakkaan hoitotyön suunnitelman ja lääkärin määräämien hoitojen toteuttamisen seuraamiseksi asiakastietojärjestelmään, Terveys-Effican ASPAL-lehdelle. Asiakkaan potilasasiakirjoja saa käsitellä terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisäksi hoitoon osallistumisensa edellyttämässä laajuudessa myös muut asiakkaan hoitoon osallistuvat henkilöt, joita ovat toimipaikkakohtaista koulutusta saaneet sosiaalihuollon ammattihenkilöt. Merkinnät tehdään viivytyksettä ao. lehdelle (SOS tai ASPAL). Ajantasaiset kirjaukset varmistavat asiakkaiden hoidon turvallisuuden ja turvaavat työntekijöiden oikeudellisen aseman. Vammaispalvelujen Effica-pääkäyttäjät koordinoivat asumisyksikön henkilökunnan tarvitseman koulutuksen. Asumisyksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita sitoo salassapitosäännökset. Salassapito jatkuu myös työsuhteen päätyttyä. avi21u1 14/16

15 Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Sosiaali- ja terveystoimen tietosuojavastaava: lakimies Päivi Vilkki, puh Sähköposti: Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Henkilökunta koulutetaan sosiaalihuollon asiakirjojen käsittelyyn ja asiakirjojen käsittelystä on asumisyksikössä myös kirjalliset ohjeet, jotka perustuvat tietosuojavaltuutetun ohjeisiin. Täydennyskoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Henkilökunta koulutetaan terveydenhuollon asiakirjojen käsittelyyn ja asiakirjojen käsittelystä on asumisyksikössä myös kirjalliset ohjeet, jotka perustuvat potilasasiakirja-asetukseen, lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Espoon kaupungin potilasasiakirja-asetukseen, lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Espoon kaupungin potilasasiakirja ohjeeseen, tietosuojavaltuutetun ohjeeseen sekä THL:n ohjeeseen asiakas - ja potilasasiakirjojen käsittelyyn sosiaalihuollosta. Täydennyskoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Asukkaiden sosiaalihuoltoa ja terveydenhoitoa koskevat tiedot kirjataan asiakastietojärjestelmään (Terveys Effica). Espoon kaupungin asrkistointia koskevat ohjeet löytyvät: FI/Palvelut/Asiakirjahallinto/Arkistointi. Asumisyksikön arkistoinnista vastaa vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Asumisyksikön asukkaita avustetaan asioimaan omissa asioissaan eri tahojen kanssa (edunvalvonta, vammaissosiaalityö, terveydenhoito jne.). Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Yksikön asiakastietojen käsittelyä kehitetään yhteistyössä toimialan asiakastietoihin ja asiakastietojärjestelmiin kohdentuvaa kehittämistyötä. 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA avi21u1 15/16