Kunnan nimi Espoo. Sijaintikunta Espoo. Postitoimipaikka Espoon kaupunki. Postitoimipaikka Espoon kaupunki

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Espoon kaupunki/sosiaali- ja terveystoimiala/ vammaispalvelut/kuninkaantien asumisyksikkö Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Asumispalvelut, kehitysvammaisten ryhmäkoti, vammaisten lasten ja nuorten lyhytaikainen Kunnan nimi Espoo Sijaintikunta Espoo hoito ja asumisharjoittelu Sijaintikunnan yhteystiedot Vammaispalvelujen toimisto, PL 2513, Espoon kaupunki Palvelujen tuottajan virallinen nimi Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Toimintayksikön nimi Kuninkaantien asumisyksikkö Toimintayksikön postiosoite PL 2517 Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Rauni Smedberg Postiosoite Vammaispalvelujen toimisto Postinumero PL 2513 Sähköposti Postitoimipaikka Espoon kaupunki Postitoimipaikka Espoon kaupunki Palvelujen tuottajan Y-tunnus Y Puhelin Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta Muutosluvan myöntämisen ajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET avi21u1 1/17

2 Toiminta-ajatus Kuninkaantien asumisyksikkö on ryhmäkoti, jossa on kahdeksan lyhytaikaiseen hoitoon ja asumisharjoitteluun tarkoitettua asiakaspaikkaa. Asumisyksikön asiakkaat ovat toimintakyvyltään sellaisia kehitysvammaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat erityisen runsaasti apua, hoitoa ja/tai ohjausta kaikkiin päivittäisiin toimintoihinsa vuorokauden eri aikoina. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäisen ja omannäköisen elämän toteutuminen asumisyksikön asiakkaille. Kehitysvammaisuuden lisäksi asiakkailla voi olla myös muita neurologisia sairauksia, monia pitkäaikaissairauksia sekä tarvetta kommunikaatiota tukeviin välineisiin ja menetelmiin. Asumisyksikössä asuminen sisältää henkilökunnan tuen, ohjauksen, hoidon ja avustamisen kaikkina vuorokauden aikoina. Asumispalvelu on yksilöllistä ja kokonaisvaltaista asiakkaan asumisen ja elämänhallinnan tukemista, ohjausta, hoitoa ja avustamista yksilöllisten tarpeiden mukaan. Palvelut järjestetään asiakkaan kanssa tehdyn lyhytaikaishodion suunnitelman tai asumisharjoittelusuunnitelman ja yksilöllisen tukiprofiilin mukaisesti. Tukea, ohjausta, hoitoa ja avustamista annetaan päivittäisissä toiminnoissa, lääkehoidon toteuttamisessa, hygieniassa, kodinhoidossa, ravitsemuksessa, terveyden ylläpitämisessä sekä sosiaalisissa suhteissa ja vapaaajan vietossa. Lisäksi tarjotaan tukea ja ohjausta asioiden hoitamisessa asumisyksikön ulkopuolella, muun muassa asiointiin kaupassa. Kuninkaantien asumisyksikössä henkilökunta vastaa ruokahuollosta; raaka-aineiden hankinnasta ja aterioiden valmistuksesta (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala). Asumisyksikössä asiakkaiden pyykkiä pestään asiakkaiden kanssa silloin, kun se asumisharjoittelussa on asiakkaan tavoitteena. Muuten pyykkiä pestään vain välttämättömässä määrin. Asiakkaat osallistuat kodinhoidollisiin tehtäviin kykyjensä ja voimavarojensa mukaisesti. Asumisyksikön liinavaatteet vuokrataan Espoon kaupungin hankintapalvelujen osoittamalta palveluntuottajalta. Vammaispalvelut vastaavat yleisten tilojen siivouksen järjestämisestä ja kustannuksista. Asukkaat käyvät päivisin koulussa, oppilaitoksissa tai päivä- ja työtoiminnassa. Liitteenä palvelukuvaus ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys (liitteet 1 ja 2). Arvot ja toimintaperiaatteet Asumisyksikön henkilökunta on sitoutunut toimimaan Espoon kaupungin arvojen mukaisesti ja noudattamaan vammaispalvelujen arvoja, toimintaperiaatteita ja palvelulupauksia. Espoon kaupungin arvot vammaispalveluissa ovat asiakas- ja asukaslähtöisyys, suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo sekä kumppanuus ja yhteisöllisyys. Asumisyksikkö on asiakkaiden lyhytaikainen koti, jossa asiakkaiden tarvitseman palvelun suunnittelun lähtökohtana on yksilöllisyys ja joustavuus. Asiakkaiden toiveet ja tottumukset otetaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelussa huomioon. Asumisen tuen- ja avuntarvetta seurataan, arvioidaan ja päivitetään toimintakyvyn kuvauslomakkeessen (liite 3). Toimintakyvyn kuvauksessa käytetään apuna asiakkaiden itsearviointia ja yksilökeskeisen elämänsuunnittelun välineitä. Yksilöllisen palvelun lisäksi asumisyksikössä tuetaan yhteisöllisyyttä. Yhteistä toimintaa ovat muun muassa päiväinfot, ohjatut toimintahetket, yhteiset tapahtumat, pienet retket ja yhdessäolo asukastilassa. Yhteisten tapahtumien suunnittelu lähtee asiakkaiden toiveista ja tarpeista. Toimintaa suunnitellaan asiakkaiden kanssa päiväinfossa. Asiakkaiden asioita hoidetaan yhteistyössä heidän omaistensa ja tarvittaessa eri viranomaisten kanssa. Asumisyksikössä nimetään asiakkaalle joka vuoroon oma vastuutyöntekijä, joka vastaa asiakkaan päivän sisällöstä ja arjen sujumisesta. avi21u1 2/17

3 Päivittämissuunnitelma Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa useammin toiminnan muutosten yhteydessä. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Espoon kaupungin vammaispalvelut: vammaispalvelupäällikkö Nina Hiltunen, puh asumispalvelujen johtava ohjaaja Rauni Smedberg, puh sijainen: johtava ohjaaja Lena Astala, puh Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Vastaava ohjaaja Kati Rantalahti puh Kuninkaantien asumisyksikkö, PL 2517, Espoon kaupunki. Vastaava ohjaaja toimii yksikön lähiesimiehenä. Hän vastaa yksikön päivittäisestä toiminnasta ja asiakastyön toteutumisesta. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Vastaava ohjaaja Kati Rantalahti ja ohjaaja Eija Puhilas ja hoitaja Johanna Sundström. Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvontasuunnitelma säilytetään yksikössä liitteineen ja se on osa uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytystä. Yksikön esimies vastaa uuden työntekijän ja opiskelijoiden perehdyttämisestä. Jokaiselle uudelle työntekijälle ja opiskelijalle nimetään perehdyttävä työntekijä. Henkilöstö osallistuu monin tavoin yksikön toiminnan suunnitteluun sekä osana omaa jokapäiväistä työtään että asumisyksikön kokouksissa, työnohjauksissa ja kehittämispäivillä. Yksikössä järjestetään seitsemän kertaa vuodessa tiimipäivät, joiden tarkoituksena on löytää yhdessä toiminnan kehittämiskohteet ja sopia menettelytavat niiden toteuttamiseen. Omavalvontasuunnitelma käsitellään työyhteisössä säännöllisesti kerran vuodessa tiimipäivän yhteydessä. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Asumisyksikössä on asiakkaita ja omaisia varten palautelaatikko. Palautetta on mahdollista antaa lisäksi Espoon kaupungin internet -sivujen Espoon palautepalvelun kautta. Espoon palautejärjestelmä lähettää palautteen tultua nimetyille henkilöille internetin kautta palautelinkin. Palautelinkin kautta tulleeseen palautteseen pyritään vastaamaan mahdollisimman pian,kuitenkin viimeistään kahden (2) viikon sisällä. Perhe - ja sosiaalipalveluissa sovitun käytännön mukaisesti palautetta pyydetään lyhytaikaisen hoidon ja asumisharjoittelun asiakkailta ja omaisilta säännöllisesti. Palautetta voi antaa palautepalvelun kautta tai lomakkeella postitse. Sekä asiakkaat että omaiset voivat olla myös päivittäin suoraan yhteydessä vastaavaan ohjaajaan tai henkilökuntaan halutessaan antaa palautetta. Suullinen palaute kirjataan palautekansioon. avi21u1 3/17

4 Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Palautteen laadusta riippuu, kuinka asia asumisyksikössä käsitellään. Vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja vastaavat saadun asiakaspalautteen käsittelystä yksikössä ja mahdollisesta asioiden eteenpäin viemisestä. Käsittelyn yhteydessä mietitään, aiheuttaako palaute toimenpiteitä joko yksikön toimintaan tai asukkaan asioiden hoitamiseen liittyviin käytäntöihin. Yksikön vastaava ohjaaja kokoaa vuosittain koosteen yksikköön tulleesta asiakaspalautteesta. Vammaispalvelujen asiantuntija kokoaa lyhytaikaisesta hoidosta ja asumisharjoittelusta saadun palautteen. Palautteista tehdyt koosteet viedään tiedoksi asumisyksikköön ja vammaispalvelujen johtoryhmälle. Tieto palautteiden määrästä kootaan myös vuosittain julkaistavaan sosiaali- ja terveystoimen laatu- ja potilasturvallisuusraporttiin. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Palautteita hyödynnetään yksikön toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautteena tulleiden valitusten syyt voivat tuoda esiin toiminnan laatupoikkeamia, joihin kiinnitetään erityisesti huomiota toiminnan kehittämisessä. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Lyhytaikaisesta hoidosta ja asumisharjoittelusta saatu palaute käsitellään yksikön viikkokokouksissa. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Erilaisten ohjeiden avulla henkilökunta ja opiskelijat perehdytetään kriittisiin työvaiheisiin ja vaaratilanteiden tunnistamiseen ennakolta. Asumisyksikössä on käytössä seuraavat toimintaa ohjaavat asiakirjat/tietotekniset järjestelmät: 1. Effica-asiakastietojärjestelmä. Asiakas- ja potilastietoihin merkintöjä tekee ohjaukseen ja hoitoon osallistuva sosiaali- ja terveydenhuollon ammmattihenkilöstö. Myös asukkaiden tuki- ja hoitosuunnitelmat kirjataan Effica -järjestelmään. Huolellisella ja ajantaisella kirjaamisella varmistetaan asiakasturvallisuus. 2. Vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro on tietotekninen järjestelmä (liite 5). HaiPro - järjestelmällä tehdään ilmoitukset asiakkaiden kokemista uhka- ja vaaratilanteista. Luottamuksellisen raportoinnin tavoitteena on hoidon laadun ja turvallisuuden jatkuva parantaminen. 3. Lääkehoitosuunnitelma (kts. tarkemmin kohta 11). 4. Ruokahuollon/keittiön omavalvontasuunnitelma (kts. tarkemmin kohta 8). 5. Turvallisuusohje tulipalojen ja muiden vaaratilanteiden varalle (liite 6). 6. Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Asumisyksikön riskien arviointi tehdään vuosittain, tehty (liite 7). Riskien arvioinnit tehdään Espoon kaupungin työsuojelun lomakkeelle ja lomake toimitetaan työsuojelupäällikölle. Turvallinen hoitoyksikkö -riskienhallintamalli on potilas- ja asiakasturvallisuuden ennakoivan riskienhallinnan työkaluna Espoossa käytettävä malli (liite 8). Malli otetaan huomioon Espoon kaupungin työsuojelun edellyttämän asumisyksikön riskien arvioinnin yhteydessä. 7. Henkilöstöä koskevista uhka- ja vaaratilanteista tehdään kirjallinen ilmoitus työsuojeluun ja asumispalvelujen johdolle. avi21u1 4/17

5 8. Hygieniaohjeistus (liite 9). Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään 1. Lievät vaaratapahtumailmoitukset (HaiPro) käsitellään yksikön omissa viikkokokouksissa ja niiden käsittelystä vastaa yksikön esimies. Toimenpiteitä aiheuttavien ja vakavampien vaaratapahtumien käsittelyyn osallistuu johtava ohjaaja ja lääkehoitoon sekä hoitotyöhön liittyvien vaaratapahtumien käsittelyyn myös vammaispalvelujen sairaanhoitaja. Vakavista vaaratapahtumista yksikön esimies (riskiluokat 4 ja 5) tiedottaa välittömästi vammaispalvelupäällikölle ja johtavalle ohjaajalle. Vaaratapahtumista kertynyttä tietoa käsitellään yksikkötason lisäksi perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmässä. 2. Riskien arviointi on ennakoivaa työsuojelua ja koskee siten henkilökuntaa, mutta samalla arvioidaan asumisyksikön turvallisuutta kokonaisuutena ja näin myös asumisyksikön asiakkaiden ympäristön turvallisuutta. Asumisyksikön esimies viestittää kiinteistöön ja asuinympäristöön liittyvistä ongelmista kiinteistöä huoltavalle taholle. Peruskorjaukseen liittyvät tarpeet ilmoitetaan vuosittain vammaispalvelupäällikön kautta eteenpäin. Riskien arviointi tehdään vuosittain (31.5. mennessä), mutta toimenpiteitä vaativien epäkohtien korjaamista seurataan jatkuvasti vuoden aikana. Henkilökunta on velvollinen ilmoittamaan esimiehelle havaitsemistaan asiakkaisiin, henkilökuntaan, vierailijoihin, toimintatapoihin ja toimintaympäristöön liittyvistä epäkohdista välittömästi ne havaittuaan. Turvallinen hoitoyksikkö -riskienhallintamalli on ennakoiva riskien hallinnan työkalu. Malli otetaan huomioon osana asumisyksikössä tehtävää Espoon kaupungin edellyttämää riskien arviontia. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Vastaava ohjaaja ja muu henkilökunta huolehtii välittömästi epäkohtien korjaamisesta tai niiden ilmoittamisesta tarvittaessa esim. kiinteistöä hoitavaan huoltoyhtiöön tai kiinteistön isännöitsijälle. Vastaava ohjaaja tiedottaa lisäksi johtavalle ohjaajalle tai vammaipalvelupäällikölle, ellei epäkohtia voida korjata omin toiminpitein. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Johtava ohjaaja tiedottaa toimenpiteistä henkilöstölle joko asumisyksikön tiimikokouksiin osallistuessaan tai yksikön vastaavan ohjaajan välityksellä. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Vastaava ohjaaja. Pätevyysvaatimus: tehtävään soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteinen tutkinto ja riittävä johtamistaito ja -kokemus. Lähihoitajat: seitsemän (7) vakanssia. Pätevyysvaatimus: sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto (lähihoitaja) tai aikaisempi tehtävään soveltuva kouluasteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammatillinen tutkinto. Lähihoitajalta edellytetään merkintä Valviran ylläpitämän Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Ohjaajat: kolme (3) vakanssia. Pätevyysvaatimus: sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteinen tutkinto. Asumisyksikön mitoitus on noin 1,1. Aamuvuorossa klo on oltava kaksi työntekijää, viikonloppuisin kolme, iltavuorossa kolme työntekijää ja yövuorossa klo avi21u1 5/17

6 yksi työntekijä. Jokaisessa työvuorossa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhoitolan koulutuksen saanut työntekijä. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Vammaispalvelujen asumisyksikön henkilökunnan rekrytointia toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin rekrytointipalvelujen kanssa Espoon kaupungin rekrytoinnin periaatteiden mukaisesti. Henkilöstön määrä ja asumisyksikön mitoitus perustuu vammaispalveluissa tehtyihin henkilöstösuunnitelmiin. Työntekijältä vaadittava koulutus on määritelty asumisyksikköön perustettujen vakanssien kelpoisuusehdoissa, vaadittavista kelpoisuuksista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005). Valintaperusteena muodollisen kelpoisuuden lisäksi voi olla myös työkokemus. Rekrytoinnissa kulloinkin toivottava kokemus, vuorovaikutustaidot ym. osaaminen määritellään ennen rekrytointia. Hakijan kelpoisuus tarkistetaan rekrytointihaastattelussa hakijan esittämistä todistuksista. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kelpoisuus tarkistetaan Valviran ylläpitämästä ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki) ennen lopullista tehtävään valintaa. Pitkiin sijaisuuksiin ja vakinaiseen työsuhteeseen palkattaville tehdään Espoon kaupungin työterveyshuollossa työhöntulotarkastus. Lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa käytetään pääasiassa Seure henkilöstöpalvelut Oy:n henkilöstöä. Sijaisina käytetään mahdollisimman paljon yksikön toimintaa tuntevia sijaisia. Ykaiköaaä työskenteleviltä vaaditaan rikosrekisteriote. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Vastaava ohjaaja vastaa siitä, että yksikön uudet työntekijät ja opiskelijat perehdytetään asumisyksikön toimintaan ja asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen. Perehdyttämiseen sisältyy perehdytyssuunnitelman mukaisesti kaupungin perehdytysoppaan läpikäyminen (liite 10). Lisäksi uudet työntekijät ohjataan kaupungin yhteisiin perehdytyskoulutuksiin. Työntekijä perehdytetään yksikön toimintaan omavalvontasuunnitelmaa hyödyntäen. Tärkeä osa perehdytystä on asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen perehdyttäminen. Tätä varten jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään työvuorojen mukaisesti ensimmäisten työpäivien ajaksi ohjaava työntekijä. Jokaiselle opiskelijalle nimetään ohjaaja harjoittelun ajaksi ja näyttöä suorittaville opiskelijoille näytön vastaanottaja. Opiskelijoiden sijoittamisessa otetaan huomioon yksikön toiminnan luonne ja opiskelijan harjoittelujakson tavoitteet. Opiskelijoiden sijoittamisesta eri yksiköihin vastaa vammaispalvelujen sairaanhoitaja. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusta järjestetään Espoon kaupungin sisäisinä koulutuksina ja henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua myös omaa osaamista tukeviin ulkoisiin koulutuksiin määrärahojen puitteissa. Pakollista koulutusta ovat lääkehoitokoulutukset sekä säännöllisin väliajoin uusittava ensiapukoulutus (voimassa kolme vuotta). Kaikilta ruuanvalmistukseen osallistuvilta työntekijöiltä vaaditaan hygieniapassi. Täydennyskoulutuksen riittävä määrä määritellään yksilöllisesti ottaen huomioon henkilön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja toimenkuva. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä täydennyskoulutuksen määräksi arvioitiin keskimäärin 3-10 päivää vuodessa henkilöä kohden. Täydennyskoulutusta ovat sekä sisäiset että ulkoiset koulutukset, jotka kestoltaan ovat vähintään kahden tunnin mittaisia. Suosituksissa täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä asiakkaiden kanssa. Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa käydään joulukuun loppuun mennessä. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan henkilökunnan koulutustarpeet ja niiden pohjalta tehdään avi21u1 6/17

7 täydennyskoulutussuunnitelma seuraavaksi vuodeksi. Sairauspoissaolojen seurannasta vastaa johtava ohjaaja, joka saa tiedot sairauspoissaoloista e-hijat/elli -järjestelmästä. Työntekijöillä on mahdollisuus ryhmätyönohjaukseen ja esimiehellä on tarvittaessa mahdollisuus yksilötyönohjaukseen tai ryhmätyönohjaukseen muiden esimiesten kanssa. Vammaispalveluissa järjestetään vuosittain tyhy-tapahtuma ja asumisyksikössä joka vuosi myös seitsemän tiimipäivää, joihin koko henkilökunta osallistuu. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Laaditaan vuosittain johtoryhmässä tulos- tai talousarvioneuvottelujen yhteydessä. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Ryhmäkodin kaikilla asiakkailla on käytössään jakson aikana oma huone (noin m2), kaikissa huoneissa on oma wc/kylpyhuone. Neljässä huoneessa on oma minikeittiö. Huoneet ovat valmiiksi kalustettuja. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Asiakkaiden yhteisessä käytössä on ruoka -ja oleskelutila, sauna ja pukuhuone sekä parveke. Vammaispalvelut hankkii kalusteet yhteisiin tiloihin. Ulkoilua varten käytössä on piha ja pelikenttä. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Yhteisissä tiloissa ruokaillaan, järjestetään päiväinfo, ohjattuja toimintatuokioita, asumisharjoittelupalaverit perheille ja yhteisiä tapahtumia. Asiakkaat voivat seurustella yhteisissä tiloissa, katsella tv:ta, pelata tietokoneella tai pelata pöytäpelejä. Asiakkaat voivat kutsua omia vieraitaan asumisyksikköön. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Kaupungin laitoshuoltaja huolehtii asiakkaiden huoneiden siivouksesta asumisharjoittelu- ja lyhytaikaisen hoidon jaksojen päätyttyä sekä päivittäin yhteisten tilojen siivouksesta. Asumisyksikön henkilökunta huolehtii keittiön siivouksesta sekä yleisten tilojen siivouksesta iltaisin ja viikonloppuisin. Asiakkaat imuroivat ja siivoavat huoneensa jakson aikana ja osallistuvat kodinhoidollisiin tehtäviin kykyjensä ja voimavarojensa mukaisesti. Asiakkaiden kodinhoidollisissa tehtävissä tarvitsema tuki kirjataan toimintakyvyn kuvauslomakkeeseen. Pyykkihuoltoa varten asumisyksikössä on kodinhoitohuone, jossa on tarvittavat laitteet pyykin pesua ja kuivausta varten. Asiakkaat osallistuvat omien vaatteidensa pesuun kykyjensä mukaan. Liinavaatteet vuokrataan kaupungin osoittamalta palveluntuottajalta. Asumisharjoittelun asiakkaat osallistuvat kodinhoidollisiin tehtäviin asumisharjoittelupalaverissa määriteltyjen tavoitteidensa mukaisesti. Jätehuollosta vastaa HSY. avi21u1 7/17

8 Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Espoon Tilapalvelut -liikelaitos vastaa sisäilman laadusta. Vastaava ohjaaja on ongelmatilanteissa yhteydessä Espoon Tilapalveluihin. Vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja tiedottavat poikkeamista tarvittaessa Espoon Tilapalvelut -liikelaitokselle peruskorjaustarpeina. Vakavimmissa sisäilmaa koskevissa ongelmissa toimitaan Espoon kaupungin sisäisten ohjeiden mukaisesti. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Asiakkaiden henkilökohtaiset apuvälineet tulevat asiakkaiden mukana kotoa ja niiden korjaustarpeista on ilmoitettava välittömästi kotiin. Asumisyksikön omista, vammaispalvelujen omistuksessa olevista, laitteista (sairaalasängyt, nostolaitteet) sekä pienistä terveydenhuollon laitteista (esim. verenpainemittari) pidetään laiterekisteriä (liite 12). Näiden laitteiden huollosta vastaa keskitetysti Tilapalvelut -liikelaitos. Asumisyksikön vastuuhenkilöt seuraavat, että vuosihuollot on tehty säännöllisesti. Terveydenhuollon laitteiden aiheuttamista vaaratapahtumista on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Vastuuhenkilön yhteystiedot Asumisyksikön omien laitteiden huollosta vastaaviksi työntekijöiksi asumisyksikössä on nimetty ohjaaja Eija Puhilas ja vastaava ohjaaja Kati Rantalahti. Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Johtava ohjaaja Rauni Smedberg, puh Vastaava ohjaaja Kati Rantalahti, puh Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) 1. Huolellisella ja ajantaisella asiakastietojen kirjaamisella Effica-asiakastietojärjestelmään varmistetaan asiakasturvallisuus. Asumisyksikössä kiinnnitetään erityistä huomiota tarpeelliseen tiedottamiseen asiakasasioissa. 2. Asiakasturvallisuudesta huolehditaan Espoon kaupungin potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Vammaispalvelujen potilasturvallisuusvastaava sh Pia Lappalainen on jäsenenä Espoon kaupungin potilasturvallisuustyöryhmässä ja lääketyöryhmässä. Asukasturvallisuutta kehitetään keräämällä tietoa vaaratapahtumista (HaiPro) ja käsittelemällä vaaratapahtumat asumisyksikön kokouksissa sovittujen käytäntöjen mukaisesti. 3. Asumisyksikössä on automaattinen sammutusjärjestelmä. Automaattisen avi21u1 8/17

9 sammutusjärjestelmän valvonnasta, koekäytöstä ja huollosta vastaa kiinteistöhuolto. 4.Palotarkastus tehdään vuosittain, palotarkastuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan palolaitos. Palotarkastus on tehty (liitteet 13 ja 14). Asumisyksikön turvallisuussuunnitelma päivitetään palotarkastuksen yhteydessä. Turvallisuussuunnitelma on ohje henkilökunnalle erilaisiin vaaratilanteisiin liittyen (tulipalo, asiakkaan tarvitsema ensiapu, asiakkaan katoaminen). 5. Asumisyksikön lääkehoitosuunnitelma, päivitetty 4/2016. (Kts. tarkemmin kohta 11). 6. Keittiön omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma on laadittu (liite 15). 7. Ensiapukoulutus on voimassa kolme vuotta. Koko henkilökunnalla on oltava voimassaoleva ensiapukoulutus (liite 16). 8. Noudatetaan henkilökunnan määrässä minimimitoitusta. Palkataan henkilökuntapuutteisiin tarvittavat sijaiset. 9.Yövuorossa olevalla hoitajalla on oltava yövuoron ajan vartiointiliikkeen hälytysnappi ja matkapuhelin mukanaan. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Asumisyksikkö sijaitsee Espoon kaupungin omistamassa rakennuksessa päivä-ja työtoiminnan kanssa samalla tontilla. Käytössä ovat tallentavat kamerat ulkoalueilla ja sopimus PSG Turvan kanssa turvarannekkeesta. Turvaranneke testataan kerran kuukaudessa. Ulko-ovet pidetään aina lukossa ja piha-alue on suojattu porteilla. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) K Asumisyksikössä on käytössä hoitaja-kutsujärjestelmä. Asiakas voi kutsua työntekijän painamalla nappia huoneessaan ja wc:ssä. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Varmistetaan, että huoltomies testaa automaattisen palohälytysjärjestelmän säännöllisesti ja että Länsi-Uudenmaan palolaitos tekee palotarkastuksen kerran vuodessa. Varmistetaan, että henkilökunnalle järjestetään poistumiskoulutusta vähintään viiden vuoden välein ja että asumisyksikössä poistumisharjoitus järjestetään kerran vuodessa. Asumisyksikön poistumisharjoitus on pidetty Huolehditaan, että ensiapukoulutukset ovat voimassa kaikilla työntekijöillä. Huolehditaan, että työvuorossa olevat hoitajat noudattavat sovittuja, turvallisuuteen liittyviä käytäntöjä. Huolehditaan siitä, että henkilökunta ja opiskelijat perehdytetään hyvin asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen sekä asumisyksikön kaikkiin käytössä oleviin turvallisuutta varmistaviin järjestelmiin, laitteisiin ja ohjeisiin. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä Espoon kaupungin vammaispalvelujen oman alueen sosiaalityöntekijään. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista. Espoon kaupungin vammaispalvelut osoittaa asiakkaat palveluihin vammaissosiaalityön asiakasohjauksen ja asumispalvelujen järjestämistä koordinoivan SAS-ryhmän kautta. Asumisyksikön palvelu perustuu Espoon kaupungin vammaispalveluissa asiakkaalle yhteistyössä avi21u1 9/17

10 asiakkaan ja omaisten kanssa laadittuun palvelusuunnitelmaan ja sosiaalityöntekijän tekemään palvelupäätökseen. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakasohjauksesta. Asiakkaille ja omaisille järjestetään mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen. Vastaava ohjaaja esittelee pyynnöstä toimintaa ja tiloja asiakkaalle ja hänen omaisillen. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakasohjauksesta ja informoi asiakasta/omaisia palvelujen sisällöstä ja Espoon kaupunginhallituksen vahvistamista asiakasmaksuista. Vastaava ohjaaja ottaa vastaan uudet asiakkaat yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. Vastaava ohjaaja välittää tiedot asumispalvelun asiakasmaksuissa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista asumisyksikön asukkaille, heidän omaisilleen tai edunvalvojille. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Asumisyksikön asumisharjoittelijoille laaditaan yhteistyössä nuoren ja perheen kanssa asumisharjoittelun tavoitteet ja suunnitelmat. Asumisharjoittelupalaverissa sovitaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa itsemääräämisoikeuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä asiakkaan hoitoon, ohjaukseen ja valvonnan tarpeeseen liittyvistä asioista. Asumisyksikön lyhytaikaiseen hoitoon tulevien lasten ja heidän perheisen kanssa sovitaan vanhempain tapaamisessa tukiprofiilin sisällöstä ja itsemääräämisoikeuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä asiakkaan hoitoon, ohjaukseen ja valvonnan tarpeeseen liittyvistä asioista. Jokaisella asiakaalla on käytössään oma huone, jossa on wc/kylpyhuone. Asiakkailla on mahdollisuus oleskella omassa huoneessaan henkilökunnan häiritsemättä yhteisesti sovitun valvonnan tarpeen määrittelemissä rajoissa. Asiakkailla on mahdollisuus tavata vieraita henkilökunnan häiritsemättä asiakkaiden omissa huoneissa. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Asiakkaita avustetaan tarvittaessa päivittäisten käyttövarojen hoidossa, mutta muuten asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu asiakkaalle itselleen, hänen omaiselleen tai edunvalvojalleen. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Asumisyksikön työntekijät ja opiskelijat perehdytetään asukkaiden itsemäärämisoikeutta tukeviin ohjeisiin, joita ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ohje "Sosiaalihuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen", Dnro 1732/ /2013 (liite 18).Työntekijöille järjestetään tarvittaessa koulutusta ja työnohjausta. Kuvaus toimenpiteistä kirjataan myös asukkaiden asumisen hoitotyön suunnitelmiin. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Riskitilanteissa asukkaan turvallisuus taataan ensisijaisesti hoitotyön keinoin. Rajoittamistoimenpiteisiin ryhdytään perusteellisen harkinnan jälkeen. Tarkempi kuvaus rajoittamistoimenpiteistä on kirjattu ohjeeseen "Erityishuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittaminen Espoon kaupungin vammaispalvelujen asumisyksiköissä ja työ- ja päivätoiminnassa" (liite 19). Ohje on toistaiseksi luonnos. Mikäli rajoittamista tarvitaan, kirjallisen päätöksen tekee hoitava lääkäri. Kuvaus toimenpiteistä kirjataan myös ko. asukkaan hoitotyön suunnitelmaan. avi21u1 10/17

11 Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Asia käsitellään ensisijaisesti mahdollisimman pian yksikön vastaavan ohjaajan kanssa, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.mikäli asiakas on edelleen tyytymätön saamaansa palveluun, voi asiakas varsinaisen muutoksenhaun ohella tehdä muistutuksen kohtelustaan. Muistutus on ensisijainen keino, jolla palveluissa ilmenevät epäkohdat tai puutteet tulisi selvittää. Asiakaslain 23 :n mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asumisyksikön asukkaan puolesta em. muutoksenhaun tai muistutuksen voi tehdä hänen edunvalvojansa, omaisensa tai muu asukkaan edustaja. Asumisyksikön esimies toimittaa muistutuksen edelleen vammaispalvelujen johtaville viranhaltijoille. Katsoessaan tarpeelliseksi asiakas voi myös tehdä kantelun saamastaan kohtelusta aluehallintovirastolle. Asiakkaille tiedotetaan näistä menettelytavoista yksikön ilmoitustaululla olevalla tiedotteella.(ohje muistutusten ja kanteluiden käsittelystä ). Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asiakas itse tai hänen omaisensa tai asumisyksikön vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja informoivat hyvissä ajoin vammaispalvelujen sosiaalityötä, mikäli ilmenee tarve asiakkaan siirtymisestä muihin palveluihin. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista muutostilanteissa. Espoon kaupungin vammaispalvelut tekee päätöksen vammaissosiaalityön asiakasohjauksen ja asumispalvelujen järjestämistä koordinoivassa SASryhmässä. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Rauni Smedberg Vammaispalvelujen toimisto PL Espoon kaupunki. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Sosiaali- ja potilasasiamies: Eva Peltola puh PL Espoon kaupunki Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Kanteluun vastaa viranhaltija, jolla on ko. toiminnan johto- ja valvontavastuu. Muistutukseen ja kanteluun vastaaja pyytää tarvittaessa selvityksen ao. työntekijältä. Muistutukseen ja kanteluun vastaaja laatii vastauksen tai lausunnon sähköisessä asianhallintajärjestelmässä (Dynasty 360). Hän huolehtii siitä, että se tulostetaan, allekirjoitetaan ja lähetetään tavallisella kirjeellä muistutusasiassa asiakkaalle ja kanteluasiassa kanteluviranomaiselle. Asiakkaan sitä pyytäessä, vastaus lähetetään tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehelle. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta avi21u1 11/17

12 Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Asiakkaiden asemaa ja siihen liittyvää ohjeistusta käsitellään vuosittain asumisyksikön kehittämispäivillä. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Asumisharjoittelun asiakkaille laaditaan yksilölliset toimintakyvyn kuvauslomakkeet, jotka ohjaavat asiakkaiden ohjaamista arjessa. Toimintakyvyn kuvauksen lisäksi määritellään asumisharjoittelun tavoitteet, jotka ohjaavat asumisharjoittelun sisältöä. Asumisharjoittelijat täydentävät toimintakyvyn kuvausta omalla itsearvioinnilla. Lyhytaikaisen hoidon tukiprofiilit tehdään alle 16-vuotiaille lapsille. Siinä määritellään lapsen toimintakykyä tukevat toimenpiteet. Tukiprofiilit päivitetään kerran vuodessa sekä vanhempien tapaamisten jälkeen. Asiakkaat käyvät arkisin koulussa, oppilaitoksissa, päivä- ja työtoiminnassa tai töissä. Tarvittaessa asiakkaita ohjataan hakeutumaan vapaa-ajan toimintaan. Asiakkaat voivat osallistua vapaa-ajan toimintaan itsenäisesti, tukihenkilön tai henkilökohtaisen avustajan kanssa. Asumisyksikössä järjestetään asukkaille säännöllisesti myös yhteistä toimintaa. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Asumisyksikössä on käytössä viikon ruokalista, joka on nähtävillä asumisyksikön keittiössä. Ruokailuajat: aamiainen klo 7.00 alkaen asukkaiden yksiköllisen aikataulun mukaisesti. Lounas noin klo , välipala noin klo , päivällinen noin klo , iltapala klo alkaen yksilöllisen aikataulun mukaisesti. Varmistetaan, että asukkaiden yöpaasto ei ylitä 11 tuntia. Asiakkaan perustietoihin kirjataan asiakkaan mahdollisesti tarvitsema erityisruokavalio. Asiakkaiden ravitsemusasioissa konsultoidaan tarvittaessa asiakkaan vanhempia. Ruuanvalmistukseen osallistuvalta henkilökunnalta vaaditaan hygieniapassi. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Hoitajat Eija Puhilas ja Johanna Sundström, puh Sähköposti: Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Asiakkaat käyvät päivisin koulussa, oppilaitoksissa, päivä- tai työtoiminnassa tai töissä. Asiakkailla voi olla asumisyksikön ulkopuoliseen toimintaan tukena joko henkilökohtainen avustaja tai tukihenkilö. Varmistetaan, että jokaisella asiakkaalla on päivittäin heidän toimintakykynsä mukainen ulkoilumahdollisuus. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: avi21u1 12/17

13 Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Yleinen hygieniataso pidetään hyvällä tasolla asumisyksikön siivouskäytännöillä. Keittiön omavalvontasuunnitelma ohjaa ruuanvalmistusta ja elintarvikkeiden käsittelyä. Asiakastyössä hygieniakäytännöissä sovelletaan Espoon kaupungin vanhuspalveluille tehtyä hygieniaohjeistusta soveltuvin osin (liite 9). Infektioiden leviämistä pyritään katkaisemaan hyvällä käsihygienialla. Käsien pesuun käytetään nestemäisiä saippuavalmisteita, jotka eivät sisällä desinfioivia aineosia. Käsien desinfiointiin käytetään käsihuuhdetta.vastaava ohjaaja huolehtii riittävien suojakäsineiden saatavuudesta. Käsihygieniaohje on oltava näkyvillä asumisyksikössä. Asumisyksikössä on käytössä vuokrattavat suojavaatteet. Suojavaatteista vastaava yhteyshenkilö asumisyksikössä: vastaava ohjaaja Kati Rantalahti. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Asiakastyötä ja päivittäistä toimintaa kehitetään asumisyksikön tiimipäivien yhteydessä asumisyksikön esimiehen johdolla. Toiminnan kehittämistä tehdään asumisyksikössä jatkuvasti myös osana jokapäiväistä työtä. Työn kehittämistä käsitellään tarvittaessa päivittäin järjestettävien infokokousten, viikottaisten työpaikkakokousten yhteydessä ja työnohjauksessa. Asiakkaat osallistuvat toiminnan kehittämiseen asumisharjoittelupalvereissa ja päivittäisissä infoissa. Omaisia kuullaan verkostopalavereissa ja yksittäisten tapaamisten aikana. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vammaispalvelujen sairaanhoitaja kouluttaa henkilökuntaa tarvittaessa terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Terveyden edistämiseksi ja turvallisuuden takaamisesksi perhe täyttää asiakkaasta perustietolomakkeen asiakkaan aloittaessa asumisyksikössä. Perustietolomake päivitetään vuosittain tai tarvittaessa. Lapsille tehdään tukiprofiili, josta ilmenee terveyden ja sairauden kannalta huomioon otettavat asiat. Hoitotyön keinot valitaan jokaiselle asukkaalle henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Asiakkaiden terveydentilaa seurataan päivittäin ja tapahtuneet muutokset kirjataan Terveys-Effican asiakastietojärjestelmän ASPAL-lehdelle. Lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista tiedotetaan tarvittaessa perheelle. Terveyden ja sairauden hoito terveyskeskuksessa ja muissa terveydenhuollon palveluissa on lapsen ja nuoren perheen vastuulla. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Asiakkaan perhe ja omaiset vastaavat lääkäripalvelujen järjestämisestä lapselle ja nuorelle. Perhe toimittaa asumisyksikkön kirjallisen ohjeen lääkeistä ja muusta lääkityksessä huomioon otettavista asioista. Lääkityslomake päivitetään jokaisella jaksolle. Jakson aikana henkilökunta toteuttaa lääkärin määrämät hoidot/lääkityksen. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa oleva asukas toimitetaan alueen päivystävään terveydenhuollon yksikköön (Jorvin sairaalan päivystys). Asiakkaan perustietolomakkeessa on oltava selvä ohje, jos kiireellisen hoidon taho on jokin muu kuin alueen oma päivystysyksikkö. Asiakkaan tilanteesta riippuen käytetään joko taksia tai tilataan ensihoitoyksikön kuljetus (112). Epäselvissä tapauksissa tilataan aina ensihoitoyksikkö hoidon tarpeen arviointia varten. Asiakkaan perheelle ilmoitetaan välittömästi hoidon tarpeesta ja pyydetään saapumaan asiakasta hoitavaan paikkaan. avi21u1 13/17

14 Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Asiakkaan perhe ja omaiset vastaavat lääkäripalvelujen järjestämisestä lapselle ja nuorelle. Kehitysvammaisuuteen liittyvissä tarpeissa (esimerkiksi kuntoutussuunnittelu) asiakkaista vastaa Espoon kaupungin terveyspalvelujen kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU. Perheiden toivotaan pyytävän kuntoutussuunnitteluun mukaan myös asumisyksikön tyntekijöitä. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Asumisyksikön lääkehoitosuunnitelma, päivitetty 4/2016 (liite 20). Espoon kaupungin lääkehoitosuunnitelman pohjana on THL:n laatimaa valtakunnallista opasta lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä: "Turvallinen lääkehoito" (14/2015). Lääkehoitosuunnitelmaan on kirjattu lääkehoidon vastuukysymysten määrittäminen, lupakäytäntöjen yhtenäistäminen, työntekijöiden perehdyttäminen sekä lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen.tämä suunnitelma on koko toimialan lääkehoidon puitesuunnitelma, jonka pohjalta asumisyksikköön on laadittu oma, yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma. Lääketyöryhmä vastaa kaupunkitasoisen puitesuunnitelman tarkastamisesta ja päivittämisestä vuosittain. Asumisyksikön oman lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä vastaa vammaispalvelujen sairaanhoitaja ja johtava ohjaaja. Vammaispalvelujen sairaanhoitaja ja johtava ohjaaja ylläpitävät listaa voimassaolevista lääkehoitoluvista ja pistoluvista (liite 21). Lääkehoidon lupakäytännöistä on laadittu erillinen ohje (liite 22). Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Yksikön lääkehoidosta vastaa vastaava ohjaaja Kati Rantalahti ja ohjaaja Eija Puhilas. Potilasasiamiehen yhteystiedot Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies: Eva Peltola Puh (ma-to klo 10-12). Käyntiosoite: Kirkkojärventie 4 (yhteispalvelupiste). Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo espoolaisia heidän oikeuksistaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaana. Hän avustaa tarvittaessa muistutksen tekemisessä, jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun. Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Yksikön terveydenhoitoa kehitetään yhteistyössä vammaispalvelupäällikön, johtavan ohjaajan, vammaispalvelujen sairaanhoitajan ja asumisyksikön henkilökunnan kanssa. Sairaanhoitaja seuraa terveydenhuollon ajantasaisia määräyksiä ja ohjaa yksiköitä kehittämään hoitoon liittyviä käytäntöjä määräysten mukaisesti. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Asiakkaita koskevissa kirjauksissa toimitaan Espoon sosiaali- ja terveystoimen potilasasiakirjaohjeen mukaisesti. Perehdyttämisen yhteydessä uudet työntekijät perehtyvät ohjeeseen. Asiakkaan (sosiaalihuollon) asumispalvelun toteuttamiseen liittyvät kirjaukset tehdään sähköiseen asiakastietojärjestelmään, Terveys-Effican SOS (Sosiaalihuolto) lehdelle. Asiakastietoja kirjataan tarpeellisessa laajudessa asiakkaan hyvän asumispalvelun toteutumiseksi. Asiakirjoja käsitellään vain tarpeellisessa laajuudessa ja oikeus asiakirjojen käsittelyyn on vain henkilöillä, jotka osallistuvat asiakkaan asumispalvelun toteuttamiseen. avi21u1 14/17

15 Asumisyksikössä syntyy asumiseen liittyvän asiakastiedon lisäksi myös potilastietoja. Potilastiedot kirjataan asiakkaan hoitosuunnitelman ja lääkärin määräämien hoitojen toteuttamisen seuraamiseksi asiakastietojärjestelmään, Terveys-Effican ASPAL-lehdelle. Asiakkaan potilasasiakirjoja saa käsitellä terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisäksi hoitoon osallistumisensa edellyttämässä laajuudessa myös muut asiakkaan hoitoon osallistuvat henkilöt, joita ovat toimipaikkakohtaista koulutusta saaneet sosiaalihuollon ammattihenkilöt. Merkinnät tehdään viivytyksettä ao.lehdelle (ASPAL tai SOS). Ajantasaiset kirjaukset varmistavat asiakkaiden hoidon turvallisuuden ja turvaavat työntekijöiden oikeudellisen aseman. Vammaispalvelujen Effica-pääkäyttäjät koordinoivat asumisyksikön henkilökunnan tarvitseman asiakastietojärjestelmän käyttöön liittyvän koulutuksen. Asumisyksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita sitoo salassapitosäännökset. Salassapito jatkuu myös työsuhteen päätyttyä. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Sosiaali- ja terveystoimen tietosuojavastaava: lakimies Päivi Vilkki, puh Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Henkilökunta koulutetaan terveydenhuollon asiakirjojen käsittelyyn ja asiakirjojen käsittelystä on asumisyksikössä myös kirjalliset ohjeet, jotka perustuvat potilasasiakirja-asetukseen, lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Espoon kaupungin potilasasiakirja-asetukseen, lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Espoon kaupungin potilasasiakirjaohjeeseen, tietosuojavaltuutetun ohjeeseen sekä THL:n ohjeeseen asiakas - ja potilasasiakirjojen käsittelyyn sosiaalihuollosta. Täydennyskoulutusta järjestetään sekä kaupunkitasoisesti ja tarvittaessa yksikkökohtaisesti tarpeen mukaan (Effica-pääkäyttäjät). Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Asukkaiden sosiaalihuoltoa ja terveydenhoitoa koskevat tiedot kirjataan asiakastietojärjestelmään (Terveys Effica). Sosiaali- ja terveystoimessa on kirjallinen arkistointiohje. Ohjeet löytyvät: Asumisyksikön arkistoinnista vastaa vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Asumisyksikön asiakkaita ja omaisia avustetaan asioimaan omissa asioissaan eri tahojen kanssa (edunvalvonta, vammaissosiaalityö, terveydenhoito jne.). avi21u1 15/17