Kunnan nimi Espoo. Sijaintikunta Espoo. Postitoimipaikka Espoon kaupunki. Postitoimipaikka Espoon kaupunki

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Espoon kaupunki/sosiaali- ja terveystoimiala/ vammaispalvelut/haukilahdenrannan asumisyksikkö Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Kehitysvammaisten ryhmäkoti, ympärivuorokautista vakituista asumispalvelua Kunnan nimi Espoo Sijaintikunta Espoo sekä lyhytaikaista hoitoa ja asumisharjoittelua. Sijaintikunnan yhteystiedot Vammaispalvelujen toimisto, PL 2513, Espoon kaupunki Palvelujen tuottajan virallinen nimi Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Toimintayksikön nimi Haukilahdenrannan asumisyksikkö Toimintayksikön postiosoite PL Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Rauni Smedberg Postiosoite Vammaispalvelujen toimisto Postinumero PL 2513 Sähköposti Postitoimipaikka Espoon kaupunki Postitoimipaikka Espoon kaupunki Palvelujen tuottajan Y-tunnus Y Puhelin Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET avi21u1 1/17

2 Toiminta-ajatus Haukilahdenrannan asumisyksikkö on ryhmäkoti, jossa on viisi vakituista asukaspaikkaa, viisi lyhytaikaisen hoidon/asumisharjoittelun paikkaa sekä mahdollisuus tarjota tukiasumista asumisyksikön läheisyydessä. Asumisyksikön asukkaat ovat toimintakyvyltään sellaisia kehitysvammaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat erityisen runsaasti apua, hoitoa ja/tai ohjausta kaikkiin päivittäisiin toimintoihinsa vuorokauden eri aikoina. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäisen ja omannäköisen elämän toteutuminen asumisyksikön asukkaille. Kehitysvammaisuuden lisäksi asukkailla voi olla myös muita neurologisia sairauksia, monia pitkäaikaissairauksia sekä tarvetta kommunikaatiota tukeviin välineisiin ja menetelmiin. Asumispalvelu sisältää henkilökunnan tuen, ohjauksen, hoidon ja avustamisen kaikkina vuorokauden aikoina. Asumisyksikön tarjoama palvelu on yksilöllistä ja kokonaisvaltaista asukkaan asumisen ja elämänhallinnan tukemista, ohjausta, hoitoa ja avustamista yksilöllisten tarpeiden mukaan. Palvelut järjestetään asukkaan kanssa tehdyn asumisen tukisuunnitelman ja hoitotyön suunnitelman mukaisesti. Tukea, ohjausta, hoitoa ja avustamista annetaan päivittäisissä toiminnoissa, lääkehoidon toteuttamisessa, hygieniassa, kodinhoidossa, ravitsemuksessa, terveyden ylläpitämisessä sekä sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajan vietossa. Lisäksi tarjotaan tukea ja ohjausta asioiden hoitamisessa kodin ulkopuolella, muun muassa asiointiin kaupassa, apteekissa ja lääkärissä. Asukkaita avustetaan tarvittaessa päivittäisten käyttövarojen hoidossa, mutta muuten asukkaan varoista huolehtiminen kuuluu asukkaalle itselleen, hänen omaiselleen tai edunvalvojalleen. Haukilahdenrannan asumisyksikössä henkilökunta vastaa ruokahuollosta; raaka-aineiden hankinnasta ja aterioiden valmistuksesta (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala). Myös vaatehuolto (pyykin pesu) tapahtuu asumisyksikössä. Jokainen asukas osallistuu kodinhoidollisiin tehtäviin kykyjensä ja voimavarojensa mukaisesti. Asukkaan kodinhoidollisissa tehtävissä tarvitsema tuki kirjataan asumisen tukisuunnitelmaan. Vammaispalvelut vastaa yleisten tilojen siivouksen järjestämisestä ja kustannuksista. Asumisyksikössä asuvien asukkaiden tarvitsema asuntojen perusteellisempi vuosisiivous sisällytetään asumisyksikössä tarjottaviin palveluihin. Asukkaat käyvät päivisin päivä - tai työtoiminnassa toimintakykynsä mukaisesti. Liitteenä palvelukuvaus ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys (liitteet 1 ja 2). Arvot ja toimintaperiaatteet Asumisyksikön henkilökunta on sitoutunut toimimaan Espoon kaupungin arvojen mukaisesti ja noudattamaan vammaispalvelujen arvoja, toimintaperiaatteita ja palvelulupauksia. Espoon kaupungin arvot vammaispalveluissa ovat asiakas- ja asukaslähtöisyys, suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo sekä kumppanuus ja yhteisöllisyys. Arvojen toteuttaminen asumisyksikössä tarkoittaa sitä, että ryhmäkoti on asukkaiden koti, jossa asukkaiden tarvitseman palvelun suunnittelun lähtökohtana on itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys ja joustavuus. Asukkaiden toiveet ja tottumukset otetaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelussa huomioon. Asumisen tuen- ja avuntarvetta seurataan, arvioidaan ja päivitetään asumisen tukisuunnitelmaan (liite 3) ja hoitotyön suunnitelmaan (liite 4) yhteistyössä asukkaan ja tarvittaessa myös omaisten kanssa. Arvioinnissa käytetään apuna TOIMI-arviointia ja tarvittaessa yksilökeskeisen elämänsuunnittelun välineitä. Asumisen tukisuunnitelma ja hoitotyön suunnitelma ohjaavat asiakkaan kanssa tehtävää päivittäistä työtä. Vastaava ohjaaja ja asukkaan vastuutyöntekijä varmistavat säännöllisesti, että suunnitelmaa toteutetaan. Toteutumista seurataan myös päivittäisen tiedottamisen yhteydessä. Yksilöllisen palvelun lisäksi asumisyksikössä tuetaan yhteisöllisyyttä. Yhteistä toimintaa ovat muun muassa asukaskokoukset, yhteiset tapahtumat, pienet matkat ja yhdessäolo asukastilassa. Yhteisten tapahtumien suunnittelu lähtee asukkaiden toiveista ja tarpeista. Tapahtumia suunnitellaan esimerkiksi asukaskokouksissa. Asukkaiden asioita hoidetaan yhteistyössä heidän omaistensa ja tarvittaessa eri viranomaisten kanssa. Asumisyksikön jokaiselle vakituiselle asukkaalle on nimetty oma vastuutyöntekijä. avi21u1 2/17

3 Päivittämissuunnitelma Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa useammin toiminnan muutosten yhteydessä. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Espoon kaupungin vammaispalvelut: vammaispalvelupäällikkö Nina Hiltunen, puh asumispalvelujen johtava ohjaaja Rauni Smedberg, puh sijainen: johtava ohjaaja Lena Astala, puh Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Vastaava ohjaaja Alisa Konttinen, puh Haukilahdenrannan asumisyksikkö, PL 17205, Espoon kaupunki. Vastaava ohjaaja toimii yksikön lähiesimiehenä. Hän vastaa yksikön päivittäisestä toiminnasta ja asiakastyön toteutumisesta. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Vastaava ohjaaja Alisa Konttinen ja hoitajat Kristiina Railo ja Niina Miettinen. Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvontasuunnitelma säilytetään yksikössä liitteinen ja se on osa uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytystä. Yksikön esimies vastaa uuden työntekijän ja opiskelijoiden perehdyttämisestä. Jokaiselle uudelle työntekijälle ja opiskelijalle nimetään perehdyttävä työntekijä. Henkilöstö osallistuu monin tavoin yksikön toiminnan suunnitteluun sekä osana omaa jokapäiväistä työtään että asumisyksikön kokouksissa, työnohjauksissa ja kehittämispäivillä. Yksikössä järjestetään kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivät, joiden tarkoituksena on löytää yhdessä toiminnan kehittämiskohteita ja sopia menettelytavat niiden toteuttamiseen. Omavalvontasuunnitelma käsitellään työyhteisössä säännöllisesti kerran vuodessa kehittämispäivän yhteydessä tai toiminnan ja ohjeistusten muuttuessa. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Asumisyksikössä on asiakkaita ja omaisia varten palautelaatikko. Palautetta on lisäksi mahdollista antaa lisäksi Espoon kaupungin internet -sivujen Espoon palautepalvelun kautta. Espoon palautejärjestelmä lähettää palautteen tultua nimetyille henkilöille internetin kautta palautelinkin. Palautelinkin kautta tulleeseen palautteseen pyritään vastaamaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden (2) viikon sisällä. Perhe - ja sosiaalipalveluissa sovitun käytännön mukaisesti palautetta pyydetään lyhytaikaisen hoidon ja asumisharjoittelun asiakkailta ja omaisilta säännöllisesti. Palautetta voi antaa palautepalvelun kautta tai lomakkeella postitse. Sekä asiakkaat että omaiset voivat olla myös päivittäin suoraan yhteydessä vastaavaan ohjaajaan tai henkilökuntaan halutessaan antaa palautetta. Suullinen palaute kirjataan infovihkoon. avi21u1 3/17

4 Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Palautteen laadusta riippuu, kuinka asia asumisyksikössä käsitellään. Vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja vastaavat saadun asiakaspalautteen käsittelystä yksikössä ja mahdollisesta asioiden eteenpäin viemisestä. Käsittelyn yhteydessä mietitään, aiheuttaako palaute toimenpiteitä joko yksikön toimintaan tai asukkaan asioiden hoitamiseen liittyviin käytäntöihin. Yksikön vastaava ohjaaja kokoaa vuosittain koosteen yksikköön tulleesta asiakaspalautteesta. Vammaispalvelujen asiantuntija kokoaa lyhytaikaisesta hoidosta ja asumisharjoittelusta saadun palautteen. Palautteista tehdyt koosteet viedään tiedoksi asumisyksikköön ja vammaispalvelujen johtoryhmälle. Tieto palautteiden määrästä kootaan myös vuosittain julkaistavaan sosiaali- ja terveystoimen laatu- ja potilasturvallisuusraporttiin. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Palautteita hyödynnetään yksikön toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautteena tulleiden valitusten syyt voivat tuoda esiin toiminnan laatupoikkeamia, joihin kiinnitetään erityisesti huomiota toiminnan kehittämisessä. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Asiakaspalautteita käsittellään säännöllisesti yksikön viikkokokouksissa. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Erilaisten ohjeiden avulla henkilökunta ja opiskelijat perehdytetään kriittisiin työvaiheisiin ja vaaratilanteiden tunnistamiseen ennakolta. Asumisyksikössä on käytössä seuraavat toimintaa ohjaavat asiakirjat/tietotekniset järjestelmät: 1. Effica-asiakastietojärjestelmä. Asiakas- ja potilastietoihin merkintöjä tekee ohjaukseen ja hoitoon osallistuva sosiaali- ja terveydenhuollon ammmattihenkilöstö. Myös asukkaiden tuki- ja hoitosuunnitelmat kirjataan Effica -järjestelmään. Huolellisella ja ajantaisella kirjaamisella varmistetaan asiakasturvallisuus. 2. Vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro on tietotekninen järjestelmä (liite 5). HaiPro - järjestelmällä tehdään ilmoitukset asiakkaiden kokemista uhka- ja vaaratilanteista. Luottamuksellisen raportoinnin tavoitteena on hoidon laadun ja turvallisuuden jatkuva parantaminen. 3. Lääkehoitosuunnitelma (kts. tarkemmin kohta 11). 4. Ruokahuollon/keittiön omavalvontasuunnitelma (kts. tarkemmin kohta 8). 5. Turvallisuusohje tulipalojen ja muiden vaaratilanteiden varalle (liite 6). 6. Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Asumisyksikön riskien arviointi tehdään vuosittain, tehty (liite 7). Riskien arvioinnit tehdään Espoon kaupungin työsuojelun lomakkeelle ja lomake toimitetaan työsuojelupäällikölle. Turvallinen hoitoyksikkö -riskienhallintamalli on potilas- ja asiakasturvallisuuden ennakoivan riskienhallinnan työkaluna Espoossa käytettävä malli (liite 8). Malli otetaan huomioon Espoon kaupungin työsuojelun edellyttämän asumisyksikön riskien arvioinnin yhteydessä. 7. Henkilöstöä koskevista uhka- ja vaaratilanteista tehdään kirjallinen ilmoitus työsuojeluun ja asumispalvelujen johdolle. 8. Hygieniaohjeistus (liite 9). avi21u1 4/17

5 Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään 1. Lievät vaaratapahtumailmoitukset (HaiPro) käsitellään yksikön omissa viikkokokouksissa ja niiden käsittelystä vastaa yksikön esimies. Toimenpiteitä aiheuttavien ja vakavampien vaaratapahtumien käsittelyyn osallistuu johtava ohjaaja ja lääkehoitoon sekä hoitotyöhön liittyvien vaaratapahtumien käsittelyyn myös vammaispalvelujen sairaanhoitaja. Vakavista vaaratapahtumista yksikön esimies (riskiluokat 4 ja 5) tiedottaa välittömästi vammaispalvelupäällikölle ja johtavalle ohjaajalle. Vaaratapahtumista kertynyttä tietoa käsitellään yksikkötason lisäksi perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmässä. 2. Riskien arviointi on ennakoivaa työsuojelua ja koskee siten henkilökuntaa, mutta samalla arvioidaan asumisyksikön turvallisuutta kokonaisuutena ja näin myös asumisyksikön asukkaiden ympäristön turvallisuutta. Asumisyksikön esimies viestittää kiinteistöön ja asuinympäristöön liittyvistä ongelmista kiinteistöä huoltavalle taholle. Peruskorjaukseen liittyvät tarpeet ilmoitetaan vuosittain vammaispalvelujen päällikön kautta eteenpäin. Riskien arviointi tehdään vuosittain (31.5. mennessä), mutta toimenpiteitä vaativien epäkohtien korjaamista seurataan jatkuvasti vuoden aikana. Henkilökunta on velvollinen ilmoittamaan esimiehelle havaitsemansa asukkaisiin, henkilökuntaan, vierailijoihin, toimintatapoihin ja toimintaympäristöön liittyvät riskit välittömästi ne havaitessaan. Turvallinen hoitoyksikkö -riskienhallintamalli on ennakoiva riskien hallinnan työkalu. Malli otetaan huomioon osana asumisyksikössä tehtävää Espoon kaupungin työsuojelun edellyttämää riskienarviointia. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Vastaava ohjaaja ja muu henkilökunta huolehtii välittömästi epäkohtien korjaamisesta tai niiden ilmoittamisesta tarvittaessa esim. kiinteistöä huoltavalle taholle. Vastaava ohjaaja tiedottaa lisäksi johtavalle ohjaajalle tai vammaipalvelupäällikölle, ellei epäkohtia voida korjata omin toiminpitein. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Johtava ohjaaja tiedottaa toimenpiteistä henkilöstölle joko asumisyksikön tiimikokouksiin osallistuessaan tai yksikön vastaavan ohjaajan välityksellä. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Vastaava ohjaaja. Pätevyysvaatimus: tehtävään soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteinen tutkinto. Lähihoitajat: kahdeksan (8) vakanssia. Pätevyysvaatimus: sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto (lähihoitaja) tai aikaisempi tehtävään soveltuva kouluasteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammatillinen tutkinto. Lähihoitajalta edellytetään merkintä Valviran ylläpitämän Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Ohjaajat: kaksi (2) vakanssia. Pätevyysvaatimus: sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteinen tutkinto. Asumisyksikön mitoitus on noin 0,9. Aamuvuorossa klo on oltava kaksi työntekijää (viikonloppuisin kolme, jos kaikki asukaspaikat ovat käytössä), iltavuorossa kahdesta kolmeen työntekijää (kolme työntekijää mikäli kaikki asukaspaikat ovat käytössä) ja yövuorossa klo yksi työntekijä. Jokaisessa työvuorossa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhoitolan koulutuksen saanut työntekijä. avi21u1 5/17

6 Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Vammaispalvelujen asumisyksikön henkilökunnan rekrytointia toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin rekrytointipalvelujen kanssa Espoon kaupungin rekrytoinnin periaatteiden mukaisesti. Henkilöstön määrä ja asumisyksikön mitoitus perustuu vammaispalveluissa tehtyihin henkilöstösuunnitelmiin. Työntekijältä vaadittava koulutus on määritelty asumisyksikköön perustettujen vakanssien kelpoisuusehdoissa, vaadittavista kelpoisuuksista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005). Valintaperusteena muodollisen kelpoisuuden lisäksi voi olla myös työkokemus. Rekrytoinnissa kulloinkin toivottava kokemus, vuorovaikutustaidot ym. osaaminen määritellään ennen rekrytointia. Hakijan kelpoisuus tarkistetaan rekrytointihaastattelussa hakijan esittämistä todistuksista. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kelpoisuus tarkistetaan Valviran ylläpitämästä ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki) ennen lopullista tehtävään valintaa. Pitkiin sijaisuuksiin ja vakinaiseen työsuhteeseen palkattaville tehdään Espoon kaupungin työterveyshuollossa työhöntulotarkastus. Lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa käytetään pääasiassa Seure henkilöstöpalvelut Oy:n henkilöstöä. Sijaisina käytetään mahdollisimman paljon yksikön toimintaa tuntevia sijaisia. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Vastaava ohjaaja vastaa siitä, että yksikön uudet työntekijät ja opiskelijat perehdytetään asumisyksikön toimintaan ja asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen. Perehdyttämiseen sisältyy perehdytyssuunnitelman mukaisesti kaupungin perehdytysoppaan läpikäyminen (liite 10). Lisäksi uudet työntekijät ohjataan kaupungin yhteisiin perehdytyskoulutuksiin. Työntekijä perehdytetään yksikön toimintaan omavalvontasuunnitelmaa hyödyntäen. Tärkeä osa perehdytystä on asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen perehdyttäminen. Tätä varten jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään työvuorojen mukaisesti ensimmäisten työpäivien ajaksi ohjaava työntekijä. Jokaiselle opiskelijalle nimetään ohjaaja harjoittelun ajaksi ja näyttöä suorittaville opiskelijoille näytön vastaanottaja. Opiskelijoiden sijoittamisessa otetaan huomioon yksikön toiminnan luonne ja opiskelijan harjoittelujakson tavoitteet. Opiskelijoiden sijoittamisesta eri yksiköihin vastaa vammaispalvelujen sairaanhoitaja. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusta järjestetään Espoon kaupungin sisäisinä koulutuksina ja henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua myös omaa osaamista tukeviin ulkoisiin koulutuksiin määrärahojen puitteissa. Pakollista koulutusta ovat lääkehoitokoulutukset sekä säännöllisin väliajoin uusittava ensiapukoulutus (voimassa kolme vuotta). Kaikilta ruuanvalmistukseen osallistuvilta työntekijöiltä vaaditaan hygieniapassi. Täydennyskoulutuksen riittävä määrä määritellään yksilöllisesti ottaen huomioon henkilön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja toimenkuva. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä täydennyskoulutuksen määräksi arvioitiin keskimäärin 3-10 päivää vuodessa henkilöä kohden. Täydennyskoulutusta ovat sekä sisäiset että ulkoiset koulutukset, jotka kestoltaan ovat vähintään kahden tunnin mittaisia. Suosituksissa täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä asiakkaiden kanssa. Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa käydään joulukuun loppuun mennessä. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan henkilökunnan koulutustarpeet ja niiden pohjalta tehdään täydennyskoulutussuunnitelma seuraavaksi vuodeksi. Sairauspoissaolojen seurannasta vastaa johtava ohjaaja, joka saa tiedot sairauspoissaoloista e-hijat -järjestelmästä. Työntekijöillä on mahdollisuus ryhmätyönohjaukseen ja esimiehellä on tarvittaessa mahdollisuus yksilötyönohjaukseen tai ryhmätyönohjaukseen muiden esimiesten kanssa. Vammaispalveluissa järjestetään vuosittain tyhy-tapahtuma ja asumisyksikössä joka vuosi myös kaksi kehittämispäivää, joihin koko henkilökunta osallistuu. avi21u1 6/17

7 Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Laaditaan vuosittain johtoryhmässä tulosneuvottelujen yhteydessä. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Ryhmäkodin kaikilla asukkailla on oma huone (noin m2), kaikissa huoneissa on oma wc/kylpyhuone. Vakituise asukkaat kalustavat ja sisustavat itse omat huoneensa. Vammaispalvelut vastaa lyhytaikaiseen hoitoon ja asumisharjoitteluun tarkoitettujen huoneiden kalustamisesta. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Asukkaiden yhteisessä käytössä on kaksi ruoka/oleskelutilaa, sauna/pukuhuone sekä parveke ja pieni piha. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Vakituinen asuminen ja lyhytaikainen hoito/asumisharjoittelu toimivat omina ryhminään. Yhteisissä tiloissa ruokaillaan, järjestetään asukaskokouksia, omaisten iltoja ja yhteisiä tapahtumia. Asukkaat voivat seurustella yhteisissä tiloissa, katsella tv:tä yms. Asukkaiden henkilökohtaiset vieraat ohjataan asukkaiden omiin huoneisiin. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Asumisyksikön yhteisiä tiloja siivotaan Tilapalvelut -liikelaitoksen laatiman siivoussuunnitelman/-mitoituksen mukaisesti (liite 11). Vammaispalvelut vastaa yhteisten tilojen siivouksen järjestämisestä ja kustannuksista. Yhteisissä tiloissa toimii siiovus ostopalveluina kerran viikossa. Muina aikoina henkilökunta huolehtii siivouksesta tarpeen mukaan. Asukkaiden huoneiden normaali viikkosiious tehdään kerran viikossa, wc-tilat siivotaan kaksi kertaa viikossa (vrt.kotisiivous). Henkilökunta vastaa asukashuoneiden viikkosiivouksen toteuttamisesta. Asukkaat osallistuvat oman huoneensa siivoukseen ja muihin kodinhoidollisiin tehtäviin kykyjensä ja voimavarojensa mukaisesti. Asukkaiden kodinhoidollisissa tehtävissä tarvitsema tuki kirjataan asumisen tukisuunnitelmaan. Asumisyksikössä asuvien asukkaiden tarvitsema asuntojen perusteellisempi vuosisiivous sisällytetään asumisyksikössä tarjottaviin palveluihin. Vaatehuoltoa varten asumisyksikössä on kodinhoitohuone, jossa on tarvittavat laitteet pyykinpesua ja kuivausta varten. Vakituiset asukkaat osallistuvat omien vaatteidensa ja liinavaatteidensa huoltoon kykyjensä mukaan. Lyhytaikaisen hoidon/asumisharjoittelun liinavaatteet vuokrataan kaupungin osoittamalta palveluntuottajalta. Lyhytaikaisen hoidon/asumisharjoittelun asiakkaat osallistuvat kodinhoidollisiin tehtäviin tavoitteidensa mukaisesti. Jätehuollosta vastaa kiinteistön omistaja Espoon Asunnot Oy. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Espoon Asunnot Oy vastaa sisäilman laadusta. Vastaava ohjaaja on ongelmatilanteissa yhteydessä kiinteistön huoltoyhtiöön. Vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja tiedottavat poikkeamista tarvittaessa Espoon Asunnot Oy:lle peruskorjaustarpeina. Vakavimmissa sisäilmaa koskevissa ongelmissa toimitaan Espoon kaupungin sisäisten ohjeiden mukaisesti. avi21u1 7/17

8 Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Terveydenhuollon laitteet asumisyksikköön tulevat Espoon kaupungin apuvälineyksiköstä asukkaiden henkilökohtaisina apuvälineinä. Laitteiden korjauksesta ja huollosta vastaa tällöin apuvälineyksikkö. (Apuvälineyksikkö ma pe klo 9 11, puh ). Terveydenhuollon laitteissa ilmenevistä vioista/ongelmista on välittömästi ilmoitettava apuvälineyksikköön. Asumisyksikön lyhytaikaisessa hoidossa ja asumisharjoittelussa on käytössä kolme sairaalasänkyä. Näistä sängyistä ja asumisyksikön pienistä terveydenhuollon laitteista (esim. verenpainemittari) pidetään laiterekisteriä (liite 12). Laiterekisteriin tulevat muutokset ilmoitetaan Lena Astalalle. Asumisyksikön vastuuhenkilöt seuraavat, että vuosihuollot on tehty säännöllisesti. Terveydenhuollon laitteiden aiheuttamista vaaratapahtumista on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Vastuuhenkilön yhteystiedot Asumisyksikön omien laitteiden huollosta vastaaviksi työntekijöiksi asumisyksikössä on nimetty Kristiina Railo ja Alisa Konttinen. Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Johtava ohjaaja Rauni Smedberg, puh Vastaava ohjaaja Alisa Konttinen, puh Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) 1. Huolellisella ja ajantaisella asiakastietojen kirjaamisella Effica-asiakastietojärjestelmään varmistetaan asiakasturvallisuus. Asumisyksikössä kiinnnitetään erityistä huomiota tarpeelliseen tiedottamiseen asiakasasioissa. 2. Asiakasturvallisuudesta huolehditaan Espoon kaupungin potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Vammaispalvelujen potilasturvallisuusvastaava sh Pia Lappalainen on jäsenenä Espoon kaupungin potilasturvallisuustyöryhmässä ja lääketyöryhmässä. Asukasturvallisuutta kehitetään keräämällä tietoa vaaratapahtumista (HaiPro) ja käsittelemällä vaaratapahtumat asumisyksikön kokouksissa sovittujen käytäntöjen mukaisesti. 3. Asumisyksikössä on automaattinen sammutusjärjestelmä. Automaattisen sammutusjärjestelmän valvonnasta, koekäytöstä ja huollosta vastaa kiinteistöhuolto. 4.Palotarkastus tehdään vuosittain, palotarkastuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan palolaitos. Palotarkastus on tehty (liitteet 13 ja 14). Asumisyksikön turvallisuussuunnitelma avi21u1 8/17

9 päivitetään palotarkastuksen yhteydessä. Turvallisuussuunnitelma on ohje henkilökunnalle erilaisiin vaaratilanteisiin liittyen (tulipalo, asiakkaan tarvitsema ensiapu, asiakkaan katoaminen). 5. Asumisyksikön lääkehoitosuunnitelma, päivitetty 09/2013. (Kts. tarkemmin kohta 11). 6. Ruokahuollon/ keittiön omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma on laadittu (liite 15). 7. Ensiapukoulutus on voimassa kolme vuotta. Koko henkilökunnalla on oltava voimassaoleva ensiapukoulutus (liite 16). 8. Noudatetaan henkilökunnan määrässä minimimitoitusta. Palkataan henkilökuntapuutteisiin tarvittavat sijaiset. 9.Yövuorossa olevalla hoitajalla on oltava yövuoron ajan vartiointiliikkeen hälytysnappi ja matkapuhelin mukanaan. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Asumisyksikkö sijaitsee Espoon asunnot Oy:n omistaman kerrostalon alakerrassa. Ulko-ovet ovat aina lukittuina. Asumisyksikössä ei ole erillisia valvontalaitteita. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Asumisyksikössä on tarvittaessa käytettävissä hengityshälytin yöaikaan asukkaiden voinnin seurantaan. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Varmistetaan, että huoltomies testaa automaattisen palohälytysjärjestelmän säännöllisesti ja että Länsi-Uudenmaan palolaitos tekee palotarkastuksen kerran vuodessa. Varmistetaan, että henkilökunnalle järjestetään poistumiskoulutusta vähintään viiden vuoden välein ja että asumisyksikössä järjestetään poistumisharjoitus kerran vuodessa. Asumisyksikön poistumisharjoitus on pidetty Huolehditaan, että ensiapukoulutukset ovat voimassa kaikilla työntekijöillä. Huolehditaan, että työvuorossa olevat hoitajat noudattavat sovittuja, turvallisuuteen liittyviä käytäntöjä. Huolehditaan siitä, että henkilökunta ja opiskelijat perehdytetään hyvin asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen sekä asumisyksikön kaikkiin käytössä oleviin turvallisuutta varmistaviin järjestelmiin, laitteisiin ja ohjeisiin. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä Espoon kaupungin vammaispalvelujen oman alueen sosiaalityöntekijään. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista. Espoon kaupungin vammaispalvelut osoittaa asiakkaat palveluihin vammaissosiaalityön asiakasohjauksen ja asumispalvelujen järjestämistä koordinoivan SAS-ryhmän kautta. Asumisyksikön palvelu perustuu Espoon kaupungin vammaispalveluissa asiakkaalle yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa laadittuun palvelusuunnitelmaan ja sosiaalityöntekijän tekemään palvelupäätökseen. avi21u1 9/17

10 Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakasohjauksesta. Asiakkaille ja omaisille järjestetään mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen. Vastaava ohjaaja esittelee pyynnöstä toimintaa ja tiloja asiakkaalle ja hänen omaisillen. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakasohjauksesta ja informoi asiakasta/omaisia palvelujen sisällöstä ja Espoon kaupunginhallituksen vahvistamista asiakasmaksuista. Vastaava ohjaaja ottaa vastaan uudet asiakkaat yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. Vastaava ohjaaja välittää tiedot asumispalvelun asiakasmaksuissa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista asumisyksikön asukkaille, heidän omaisilleen tai edunvalvojilleen. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Asumisyksikön asukkaille laaditaan asumisen tukisuunnitelmat ja hoitotyön suunnitelmat, joissa sovitaan yhteistyössä asukkaiden kanssa itsemääräämisoikeuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä asukkaan hoitoon, ohjaukseen ja valvonnan tarpeeseen liittyvistä asioista. Asumisharjoittelijoille laaditaan asumisharjoittelun tavoitteet. Jokaisella asukaalla on käytössään oma huone, jossa on wc/kylpyhuone. Asukkailla on mahdollisuus oleskella omassa huoneessaan henkilökunnan häiritsemättä asumisen tukisuunnitelmassa/hoitotyön suunnitelmassa sovitun valvonnan tarpeen määrittelemissä rajoissa. Asukkailla on mahdollisuus tavata vieraita henkilökunnan häiritsemättä asukkaiden omissa huoneissa. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Asukkaita avustetaan tarvittaessa päivittäisten käyttövarojen hoidossa, mutta muuten asukkaan varoista huolehtiminen kuuluu asukkaalle itselleen, hänen omaiselleen tai edunvalvojalleen. Asukkaiden käyttövarojen huolehtimisesta sovitaan asumisen tukisuunnitelmassa. Asukkaiden omissa huoneissa olevasta arvokkaasta omaisuudesta laaditaan luettelo, jota säilytetään asumisyksikön toimistossa asiakaspapereissa. Asukkaiden rahavarojen hoidosta on laadittu erillinen ohje (liite 17). Asukkaiden huoneen avaimista sovitaan asukkaiden tukisuunnitelmassa. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Asumisyksikön työntekijät ja opiskelijat perehdytetään asukkaiden itsemäärämisoikeutta tukeviin ohjeisiin, joita ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ohje "Sosiaalihuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen", Dnro 1732/ /2013 (liite 18).Työntekijöille järjestetään tarvittaessa koulutusta ja työnohjausta. Kuvaus toimenpiteistä kirjataan myös asukkaiden asumisen hoitotyön suunnitelmiin. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Riskitilanteissa asukkaan turvallisuus taataan ensisijaisesti hoitotyön keinoin. Rajoittamistoimenpiteisiin ryhdytään perusteellisen harkinnan jälkeen. Tarkempi kuvaus rajoittamistoimenpiteistä on kirjattu ohjeeseen "Erityishuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittaminen Espoon kaupungin vammaispalvelujen asumisyksiköissä ja työ- ja päivätoiminnassa" (liite 19). Ohje on toistaiseksi luonnos. Mikäli rajoittamista tarvitaan, kirjallisen päätöksen tekee hoitava lääkäri. Kuvaus toimenpiteistä kirjataan myös ko. asukkaan hoitotyön suunnitelmaan. avi21u1 10/17

11 Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Asia käsitellään ensisijaisesti mahdollisimman pian yksikön vastaavan ohjaajan kanssa, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.mikäli asiakas on edelleen tyytymätön saamaansa palveluun, voi asiakas varsinaisen muutoksenhaun ohella tehdä muistutuksen kohtelustaan. Muistutus on ensisijainen keino, jolla palveluissa ilmenevät epäkohdat tai puutteet tulisi selvittää. Asiakaslain 23 :n mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asumisyksikön asukkaan puolesta em. muutoksenhaun tai muistutuksen voi tehdä hänen edunvalvojansa, omaisensa tai muu asukkaan edustaja. Asumisyksikön esimies toimittaa muistutuksen edelleen vammaispalvelujen johtaville viranhaltijoille. Katsoessaan tarpeelliseksi asiakas voi myös tehdä kantelun saamastaan kohtelusta aluehallintovirastolle. Asiakkaille tiedotetaan näistä menettelytavoista yksikön ilmoitustaululla olevalla tiedotteella (Ohje muistutsten ja kanteluiden käsittelystä ). Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asumisyksikön vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja informoivat hyvissä ajoin vammaispalvelujen sosiaalityötä, mikäli ilmenee tarve asukkaan siirtymisestä muihin palveluihin. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista muutostilanteissa. Espoon kaupungin vammaispalvelut tekee päätöksen vammaissosiaalityön asiakasohjauksen ja asumispalvelujen järjestämistä koordinoivassa SAS-ryhmässä. Asiakkaan kuollessa asiakkaan asumisyksikössä olevat käyttövarat ja omaisuus luovutetaan asioita hoitavalle edunvalvojalle tai jos edunvalvojaa ei ole, asukkaan lähiomaiselle. Asumisykköön jää asukkaan käteisvarojen kirjanpito ja omaisuusluettelo. Edunvalvojalle tai omaiselle toimitetaan käteisvarojen kirjanpidosta pyynnöstä kopiot. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Rauni Smedberg Vammaispalvelujen toimisto PL Espoon kaupunki. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Sosiaali- ja potilasasiamies: Eva Peltola puh PL Espoon kaupunki Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Kanteluun vastaa viranhaltija, jolla on ko. toiminnan johto- ja valvontavastuu. Muistutukseen ja kanteluun vastaaja pyytää tarvittaessa selvityksen ao. työntekijältä. Muistutukseen ja kanteluun vastaaja laatii vastauksen tai lausunnon sähköisessä asianhallintajärjestelmässä (Dynasty 360). Hän huolehtii siitä, että se tulostetaan, allekirjoitetaan ja lähetetään tavallisella kirjeellä muistutusasiassa asiakkaalle ja kanteluasiassa kanteluviranomaiselle. Asiakkaan sitä pyytäessä, vastaus lähetetään tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehelle. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa avi21u1 11/17

12 Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Asiakkaiden asemaa ja siihen liittyvää ohjeistusta käsitellään vuosittain asumisyksikön kehittämispäivillä. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Asukkaille laaditaan yhteistyössä asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa yksilölliset asumisen tuki- ja hoitotyön suunnitelmat, jotka ohjaavat asukkaiden toimintakykyä, elämänhallintaa ja hyvinvointia ylläpitävää toimintaa. Arvioinnin perustana käytetään TOIMI-menetelmää, asukkaan omaa arviointia ja henkilökunnan havaintoja. Hoitotyön suunnitelmissa kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden ruokailuun, lepoon ja ulkoiluun liittyviin asioihin. Kaikille asukkaille pyritään järjestämään mielekästä päiväaikaista toimintaa joko kaupungin omissa päivä- tai työtoimintayksiköissä tai ostopalveluissa. Asukkaita ohjataan hakeutumaan vapaa-ajan toimintaan. Asukkaat voivat osallistua vapaa-ajan toimintaan joko itsenäisesti tai henkilökohtaisen avun tai tukihenkilön tuella. Asumisyksikössä järjestetään asukkaille myös yhteistä toimintaa. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Asumisyksikössä on käytössä kuuden viikon ruokalista, joka on nähtävillä asumisyksikön toimistossa. Ruokailuajat: aamiainen klo 7.00 alkaen asukkaiden yksiköllisen aikataulun mukaisesti. Lounas noin klo , välipala noin klo , päivällinen noin klo , iltapala klo alkaen yksilöllisen aikataulun mukaisesti. Varmistetaan, että asukkaiden yöpaasto ei ylitä 11 tuntia. Asukkailla on mahdollisuus saada tarvitsemansa välipalat em. ruokailujen lisäksi. Hoitotyön suunnitelmaan kirjataan asukkaan mahdollisesti tarvitsema erityisruokavalio. Asukkaiden ravitsemusasioissa konsultoidaan tarvittaessa Espoon kaupungin ravitsemusterapeuttia ja tarvittaessa erikoissairaanhoitoa. Asukkaiden ravitsemustilaa seurataan tarvittaessa säännöllisillä punnituksilla. Ruuanvalmistukseen osallistuvilla työntekijöillä on hygieniapassi. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Vastaava ohjaaja Alisa Konttinen, puh Sähköposti: Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Asukkaat käyvät päivisin päivä- tai työtoiminnassa. Asukkaille pyritään löytämään vapaa-aikaan harrastusmahdollisuuksia heidän oman toimintakykynsä mukaisesti esimerkiksi erityisryhmille järjestettävistä vapaa-ajan palveluista. Asukkailla voi olla asumisyksikön ulkopuoliseen toimintaan tukena joko henkilökohtainen avi21u1 12/17

13 avustaja tai tukihenkilö. Varmistetaan, että jokaisella asukkaalla on päivittäin heidän toimintakykynsä mukainen ulkoilumahdollisuus. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Yleinen hygieniataso pidetään hyvällä tasolla asumisyksikön siivouskäytännöillä. Keittiön omavalvontasuunnitelma ohjaa ruuanvalmistusta ja elintarvikkeiden käsittelyä. Asiakastyössä hygieniakäytännöissä sovelletaan Espoon kaupungin vanhuspalveluille tehtyä hygieniaohjeistusta soveltuvin osin (liite 9). Infektioiden leviämistä pyritään katkaisemaan hyvällä käsihygienialla. Käsien pesuun käytetään nestemäisiä saippuavalmisteita, jotka eivät sisällä desinfioivia aineosia. Käsien desinfiointiin käytetään käsihuuhdetta.vastaava ohjaaja huolehtii riittävien suojakäsineiden saatavuudesta. Käsihygieniaohje on oltava näkyvillä asumisyksikössä. Asumisyksikössä on käytössä vuokrattavat suojavaatteet. Suojavaatteista vastaava yhteyshenkilö asumisyksikössä: hoitaja Kristiina Railo. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Asiakastyötä ja päivittäistä toimintaa kehitetään asumisyksikön kehittämispäivien yhteydessä vuosittain asumisyksikön esimiehen johdolla. Toiminnan kehittämistä tehdään asumisyksikössä jatkuvasti myös osana jokapäiväistä työtä. Työn kehittämistä käsitellään tarvittaessa päivittäin järjestettävien infokokousten, viikottaisten työpaikkakokousten yhteydessä ja työnohjauksessa. Asukkaat osallistuvat toiminnan kehittämiseen asukaskokouksissa. Omaisia kuullaan omaisten illoissa ja yksittäisten tapaamisten aikana. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vammaispalvelujen sairaanhoitaja kouluttaa henkilökuntaa tarvittaessa terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Terveyden edistämiseksi ja sairauden hoitamiseksi asumisyksikössä tehdään hoitotyön suunnitelmat jokaiselle asukkaalle. Hoitotyön suunnitelmassa otetaan huomioon asukkaan itsehoitokyky. Hoitotyön keinot valitaan jokaiselle asukkaalle henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Asukkaille tilataan terveystarkastukset perusterveydenhuollosta. Asukkaat osallistuvat seulontatutkimuksiin kutsun saatuaan. Terveystarkastukset ja seulontatukimukset kirjataan asukkaan Effica-asiakastietojärjestelmään hoitotyön suunnitelmaan, jotta niiden toteutumista voidaan seurata. Terveydentilan seurantaan liittyvien pitkäaikaissairauksien seurannat asukkaille tilataan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Seuranta kirjataan hoitotyön suunnitelmaan. Asukkaiden terveydentilaa seurataan päivittäin ja muutokset terveydentilassa kirjataan Terveys Effican asiakastietojärjestelmän ASPAL-lehdelle. Lääkehoitoa toteutetaan lääkärin määräysten mukaisesti. Lääkehoidon vaikutuksia ja haittavaikutuksia seurataan päivittäin. Vaikutukset kirjataan Terveys Effican asiakastietojärjestelmän ASPAL-lehdelle. Lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista tiedotetaan tarvittaessa lääkärille. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Kiireetön sairauden hoito asumisyksikön asukkaille järjestetään muiden kuntalaisten tavoin alueen omalla terveysasemalla. Asumisyksikön henkilökunta vastaa ajanvarauksesta sekä asukkaan pääsystä vastaanotolle. Henkilökunta toteuttaa lääkärin määrämät hoidot/lääkityksen. Mikäli lääkäri määrää sellaisia hoitotoimenpiteitä, joita nimikesuojattu lähihoitaja ei saa tehdä, hoito toteutetaan yhteistyössä kotihoidon/kotisairaalan kanssa. Asukkaalla on halutessaan mahdollisuus käyttää myös yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Tällöin asukas vastaa itse kustannuksista. Asukkaan omaisen tai edunvalvojan kanssa on sovittava yksityisten terveydenhuollon palvelujen käytöstä. avi21u1 13/17

14 Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa oleva asukas toimitetaan alueen päivystävään terveydenhuollon yksikköön (Jorvin sairaalan päivystys). Asukkaan hoitosuunnitelmassa on oltava selvä ohje, jos kiireellisen hoidon taho on jokin muu kuin alueen oma päivystysyksikkö. Asiakkaan tilanteesta riippuen käytetään joko taksia tai tilataan ensihoitoyksikön kuljetus (112). Epäselvissä tapauksissa tilataan aina ensihoitoyksikkö hoidon tarpeen arviointia varten. Vammaispalvelujen sairaanhoitaja osallistuu asukkaan kotiuttamiseen sairaalasta omaan yksikköön aina kun se on mahdollista. Kotiuttamisen jälkeen henkilökunta toteuttaa lääkärin määrämät hoidot/lääkityksen. Mikäli lääkäri määrää sellaisia hoitotoimenpiteitä, joita nimikesuojattu lähihoitaja ei saa tehdä, hoito toteutetaan yhteistyössä kotihoidon/kotisairaalan kanssa. Asukkaalla on halutessaan mahdollisuus käyttää myös yksityisiä terveydenhuollon palveluita ja tällöin asukas vastaa itse kustannuksista. Asukkaan omaisen tai edunvalvojan kanssa on sovittava yksityisten terveydenhuollon palvelujen käytöstä. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Perustervydenhuolto vastaa erikoissairaanhoidon käytöstä normaalilla lähetekäytännöllä. Kehitysvammaisuuteen liittyvissä tarpeissa (esimerkiksi kuntoutussuunnittelu) asukkaista vastaa Espoon kaupungin terveyspalvelujen kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Asumisyksikön lääkehoitosuunnitelma, päivitetty 4/2016 (liite 20). Espoon kaupungin lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty THL:n laatimaa valtakunnallista opasta lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä :"Turvallinen lääkehoito" (14/2015). Lääkehoitosuunnitelmaan on kirjattu lääkehoidon vastuukysymysten määrittäminen, lupakäytäntöjen yhtenäistäminen, työntekijöiden perehdyttäminen sekä lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen.tämä suunnitelma on koko toimialan lääkehoidon puitesuunnitelma, jonka pohjalta asumisyksikköön on laadittu oma, yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma. Lääketyöryhmä vastaa kaupunkitasoisen puitesuunnitelman tarkastamisesta ja päivittämisestä vuosittain. Asumisyksikön oman lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä vastaa vammaispalvelujen sairaanhoitaja ja johtava ohjaaja. Vammaispalvelujen sairaanhoitaja ja johtava ohjaaja ylläpitävät listaa voimassaolevista lääkehoitoluvista ja pistoluvista (liite 21). Lääkehoidon lupakäytännöistä on laadittu erillinen ohje. (liite 22). Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Yksikön lääkehoidosta vastaa vastaava ohjaaja Alisa Konttinen ja lähihoitaja Kristiina Railo. Potilasasiamiehen yhteystiedot Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies: Eva Peltola Puh (ma-to klo 10-12). Käyntiosoite: Kirkkojärventie 4 (yhteispalvelupiste). Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo espoolaisia heidän oikeuksistaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaana. Hän avustaa tarvittaessa muistutksen tekemisessä, jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun. Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Yksikön terveydenhoitoa kehitetään yhteistyössä vammaispalvelupäällikön, johtavan ohjaajan, vammaispalvelujen sairaanhoitajan ja asumisyksikön henkilökunnan kanssa. Sairaanhoitaja seuraa terveydenhuollon ajantasaisia määräyksiä ja ohjaa yksiköitä kehittämään hoitoon liittyviä käytäntöjä määräysten mukaisesti. avi21u1 14/17