SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Kunta Palvelujen tuottajan nimi Espoon kaupunki/ Sosiaali- ja terveystoimiala/vammaispalvelut/kilonpuron palveluasunnot Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Vaikeavammaisten palveluasuminen, Kunnan nimi Espoo Sijaintikunta Espoo ympärivuorokautinen asumispalvelu Sijaintikunnan yhteystiedot Vammaispalvelujen toimisto, PL 2513, Espoon kaupunki Palvelujen tuottajan virallinen nimi Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Toimintayksikön nimi Kilonpuron palveluasunnot Toimintayksikön postiosoite PL Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Johtava ohjaaja Lena Astala Postiosoite Vammaispalvelujen toimisto Postinumero PL 2513 Sähköposti etunimi.sukunimi(a)espoo.fi Postitoimipaikka Espoon kaupunki Postitoimipaikka Espoon kaupunki Palvelujen tuottajan Y-tunnus Y Puhelin Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta Muutosluvan myöntämisen ajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET avi21u1 1/18

2 Toiminta-ajatus Palveluasuminen Kilonpuron palveluasunnoissa: Espoon kaupungin vammaispalvelut järjestää Kilonpuron palveluasunnoissa ymppärivuorokautista palveluasumista erityisen runsaasti apua, hoitoa ja/tai tukea tarvitseville vaikeavammaisille henkilöille sekä määräaikaista asumisvalmennusta vammaisille Espoolaisille henkilöille. Lisäksi Kilonpuron palveluasunnoista tarjotaan tukipalveluita yksikön läheisyydessä asuville tukiasukkaille. Kilonpuron palveluasuntojen toiminta-ajatuksena on vaikeavammaisten asukkaiden yksilöllisen ja turvallisen asumisen tukeminen omassa vuokra-asunnossa. Asumispalveluja on saatavilla ympärivuorokautisesti. Asumista tukevat palvelut sisältävät henkilökunnan tuen, ohjauksen, hoidon ja avustamisen kaikkina vuorokauden aikoina. Asumisyksikön tarjoama palvelu on yksilöllistä ja kokonaisvaltaista asukkaan asumisen ja elämänhallinnan tukemista, ohjausta, hoitoa ja avustamista yksilöllisten tarpeiden mukaan. Palvelut järjestetään asukkaan kanssa tehdyn asumisen tukisuunnitelman (sis. asumisen tuen ja hoitotyön suunnitelman). Tukea, ohjausta, hoitoa ja avustamista annetaan päivittäisissä toiminnoissa kuten, lääkehoidon toteuttamisessa, hygieniassa, kodinhoidossa, ravitsemuksessa, terveyden ylläpitämisessä sekä sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajan vietossa. Lisäksi tarjotaan tukea ja ohjausta asioiden hoitamisessa kodin ulkopuolella, muun muassa apteekissa ja lääkärissä. Asukkaita avustetaan tarvittaessa päivittäisten käyttövarojen hoidossa, mutta muuten asukkaan varoista huolehtiminen kuuluu asukkaalle itselleen, hänen omaiselleen tai edunvalvojalleen. Kilonpuron asumisyksikössä ei ole tarjolla ruokailumahdollisuutta, vaan asukkaat hankkivat omat ruokatarvikkeensa ja valmistavat ateriansa itsenäsesti tai avustettuna. Tarvittaessa asukkaat voivat tilata valmiit, kotiin toimitetavat ateriat kotihoidon ateriapalvelusta. Jokainen asukas osallistuu kodinhoidollisiin tehtäviin kykyjensä ja voimavarojensa mukaisesti. Asukkaan kodinhoidollisissa tehtävissä tarvitsema tuki kirjataan asumisen tukisuunnitelmaan. Vammaispalvelut vastaa yleisten tilojen siivouksen järjestämisestä ja kustannuksista. Palveluasunoissa asuvien asukkaiden tarvitsema asuntojen perusteellisempi vuosisiivous sisällytetään asumisyksikössä tarjottaviin palveluihin. Asumisvalmennus Kilonpuron palveluasunnoissa: Kilonpuron palveluasunnoissa järjestetään määräaikaista tavoitteellista asumisvalmennusta Espoolaisille täysi-ikäisille vammaisille asiakkaille. Määräaikainen asumisvalmennus on tavoitteellista toimintaa, jossa asiakas asuu itsenäisesti asumis-valmennusasunnossa. Asumisvalmennusjakson pituus määritellään asiakkaan asumisvalmennuksen tavoitteiden perusteella. Asumisvalmennusjakson aikana asiakkaalle tarjotaan yhdessä asiakkaan kanssa määriteltyjen asumisvalmennusjakson tavoitteiden mukaisia asumisen tukipalveluja. Asumisvalmennusta ei ole kohdennettu tietyille vammaryhmille. Kilonpuron palveluasuntojen asumisvalmennuksen asukkaiksi soveltuvat vammaiset asiakkaat, joiden avun ja tuen tarpeesta ja toimintakyvystä ei saada lyhyen palvelutarpeenarvioinnin avulla selkeää kuvaa soveltuvan asumismuodon määrittelemiseksi tai asiakas tarvitsee asumisen taitojensa harjoittelua itsenäisemmän asumisen mahdollistumiseksi. Keskeisinä edellytyksinä asumisvalmennus-jaksolle on asiakkaan motivaatio asumisen taitojensa arviointiin ja harjoitteluun ohjatusti sekä edellytykset itsenäisen asumisen taitojen oppimiseen. Toiminta-ajatuksen teesit: Asiakas on oman elämänsä asiantuntija Tuetaan asiakkaan mahdollisuutta omiin valintoihin Edistetään ja tuetaan asiakkaan itsenäistä suoriutumista laadukkaiden asumisen tukipalvelujen avulla. Liitteenä Vammaispalvelujen palvelulupaus(liite 2), Kilonpuron palveluasuntojen toimintamalli (Liite 3) ja terveyshuollon työpaikkaselvitys (Liite 4). avi21u1 2/18

3 Arvot ja toimintaperiaatteet Toiminta perustuu Espoon kaupungin arvoihin, joden mukaan asukkaille järjestetään asukaslähtöistä, yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia asumista tukevia palveluja. Espoon arvot ohjaavat toimintaa vastuulliseen palvelujen kehittämiseen, jossa etsitään jatkuvan kehittämisen periaatteella rohkeasti uusia ratkaisuja tuottaa asumista tukevia palveluja. Lisäksi toiminnan keskeisiä arvoja ovat tasa-arvoisuus, inhimillisyys ja suvaitsevaisuus. Toimintaperiaatteet: Yksilöllisyys asumisratkaisujen ja palveluiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on yksilöllisyys ja joustavuus. Asumisen tuen- ja avuntarvetta seurataan, arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti yhdessä asiakkaan ja hänen lähipiirinsä kanssa yksilölliseen asumisen tukisuunnitelmaan (Efficassa hoito- ja palvelusuunnitelma). Yhteisöllisyys asuntojen, asumisympäristön ja palveluiden kokonaisuus mahdollistaa ja tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tuetaan mahdollisuutta ja osallistumista kodin ulkopuoliseen mielekkääseen päiväaikaiseen toimintaan, erilaisiin harrastuksiin ja muihin yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tuetaan lisäksi asukkaiden keskinäistä yhteisöllistä toimintaa esimerkiksi asukaskokouksia, kyläilykäyntejä ja yhteisiä sauna tai peli-iltoja. Turvallisuus ja toimivuus asuntojen, ympäristön ja palveluiden tulee olla turvallisia ja kaikille ihmisille toimivia. Taloudellisuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus asumispalveluratkaisujen tulee olla käyttäjälähtöisesti ja taloudellisesti suunniteltuja asiakkaan ja kunnan näkökulmasta. Niiden tulee tuoda myönteistä lisäarvoa käyttäjilleen. Erityisratkaisuja arvioidaan käyttäjän näkökulmasta. Päivittämissuunnitelma Omavalvontasuunnitelma päivitetään vähintään 1x vuodessa tai useammin tarvittavien muutosten yhteydessä. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Espoon kaupungin vammaispalvelut, vammaispalvelupäällikkö Nina Hiltunen, puh, vaikeavammaisten palveluasumisen johtava ohjaaja Lena Astala, puh , sijainen: kehitysvammaisten asumispalvelujen johtava ohjaaja Rauni Smedberg, puh , Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Vastaava ohjaaja Hanna Tikkanen, puh. 046 Kilonpuron palveluasunnot, Kilonpurontie 1, PL61209, Espoon kaupunki Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Vastaava ohjaaja Hanna Tikkanen, lähihoitajat Johanna Rantanen, Hanna Martikainen ja Minni Laine avi21u1 3/18

4 Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvontasuunnitelma säilytetään yksikössä liitteinen ja se on osa uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytystä. Yhteistilan ilmoitustaululla on yleisesti kaikille nähtävissä omavalvontasuunnitelma ilman liitteitä. Yksikön esimies vastaa uuden työntekijän ja opiskelijoiden perehdyttämisestä kaupungin yhteisen perehdyttämisoppaan lisäksi. Jokaiselle uudelle työntekijälle ja opiskelijalle nimetään perehdyttävä työntekijä. Henkilöstö osallistuu monin tavoin yksikön toiminnan suunnitteluun sekä osana omaa jokapäiväistä työtään että työryhmissä, asumisyksikön kokouksissa, työnohjauksissa ja kehittämispäivillä. Yksikössä järjestetään tarvittaessa kehittämispäiviä, joiden tarkoituksena on toiminnan jatkuva kehittäminen ja kehittämiseen liittyvistä menettelytavoista sopiminen. Omavalvontasuunnitelma käsitellään työyhteisössä säännöllisesti kerran vuodessa kehittämispäivän tai tiimipalaverin yhteydessä. Yksikön omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanoryhmä vastaa omavalvontasuunnitelman tietojen ylläpidosta ja päivittää muutokset tarvittaessa. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Asiakaspalautekysely toteutetaan 1x vuodessa. Palautetta on mahdollista antaa lisäksi Espoon kaupungin netti-sivujen kautta, asiakkaiden hoito-ja palvelusuunnitelman päivityksen yhteydessä, palautelaatikkoon tai suoraan vastaavalle ohjaajalle tai henkilökunnalle. Palautteisiin vastataan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 2 viikon sisällä. Kilonpuron palveluasunnoissa on lisäksi käytäntönä vastaavan ohjaajan asukaskohtaiset, säännölliset palautekeskustelut n. 1x2kk aamukahvien merkeissä. Lisäksi asiakaspalautetta kerätään asukaskokouksissa 1x kk. (Asiakaspalautekysely Liite 5a, Ohje asukas- ja omaisyhteistyöhön Liite 5b). Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Palautteen laadusta riippuu, kuinka asia käsitellään. Vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja vastaavat saadun asiakaspalautteen käsittelystä ja mahdollisesta asioiden eteenpäin viemisestä. Käsittelyn yhteydessä mietitään, aiheuttaako palaute toimenpiteitä yksikön toimintaan tai asukkaan asioihin liittyviin käytäntöihin. Yksikön vastaava ohjaaja kokoaa vuosittain koosteen yksikköön tulleesta asiakaspalautteesta. Internet-sivujen kautta saaduista palautteista tehdyt koosteet viedään tiedoksi asumisyksikköön ja vammaispalvelujen johtoryhmälle kolmen kuukauden välein. Tieto palautteiden määrästä kootaan myös vuosittain julkaistavaan sosiaali- ja terveystoimen laatu- ja potilasturvallisuusraporttiin. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Asiakaspalautteita hyödynnetään yksikön toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautteena tulleiden valitusten syyt tuovat esiin toiminnan laatupoikkeamat, joihin kiinnitetään erityisesti huomiota toiminnan kehittämisessä. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Vuosittain toteutettavan asiakaskyselyn sisältöä kehitetään ja kyselyn käyttö vakiinnutetaan osaksi asumisyksiköiden toimintaa. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta avi21u1 4/18

5 Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Vammaispalvelujen asumisyksiköissä on käytössä toimintaa ohjaavat asiakirjat/tietotekniset järjestelmät riskienhallintaan. Riskien ennakointia käsitellään säännöllisesti asumisyksikön toiminnan keskeisten tekijöiden osalta (henkilöstö, asukkaat, lääkehoito, turvallisuus). 1. Espoon kaupungin asumisyksiköissä toteutetaan vuosittain työsuojelun ohjeistama riskienarviointi, jolla pyritään ennakoivasti tunnistamaan työpaikan riskit. Työsuojelun riskien arvioinnin kohteena on työntekijälle työpaikalla aiheutuvien riskien arviointi. Asumisyksikön kokonaisvaltaisessa riskienarvioinnissa noudatetaan sekä sosiaali- ettö terveydenhuollon lainsäädäntöä. Riskienarvioinnin yhteydessä tunnistetaan myös riskit potilas-ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta hyödyntämällä Turvallinen hoitoyksikköriskienhallintamallia. Molempien riskienhallintamallien esiintuomat riskit kirjataan Espoon kaupungin riskienarviointi lomakkeistoon. (Liite 6a, liite 6b) 2.Asukkaalle tapahtuvien vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro on tietotekninen järjestelmä. (Liite 7). Luottamuksellisen raportoinnin tavoitteena on hoidon laadun ja turvallisuuden jatkuva parantaminen. 3. Lääkehoitosuunnitelma (Liite 8a). 4. Turvallisuusohje tulipalojen ja muiden vaaratilanteiden varalle. Palotarkastuspöytäkirjat, Pelastuslaitoksen riskienarviointi (Liite 10). 5. Hygieniaohjeistus (Liite 16) Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Työsuojelun riskien arviointi on ennakoivaa työsuojelua ja koskee siten henkilökuntaa, mutta samalla arvioidaan asumisyksikön turvallisuutta kokonaisuutena ja näin myös asumisyksikön asukkaiden ympäristön turvallisuutta. Asumisyksikön esimies viestittää kiinteistöön ja asuinympäristöön liittyvistä ongelmista kiinteistöä huoltavalle taholle. Peruskorjaukseen liittyvät tarpeet ilmoitetaan vuosittain vammaispalvelun päällikön kautta eteenpäin. Turvallinen hoitoyksikkö -riskienhallintamalli on Espoon kaupungissa käytössä oleva ennakoiva riskien hallinnan työkalu. Koko henkilöstö osallistuu potentiaalisten ongelmien arviointiin. Riskien arviointi sekä työsuojelun että asukasturvallisuuden näkökulmasta tehdään vuosittain, mutta toimenpiteitä vaativien epäkohtien korjaamista seurataan jatkuvasti vuoden aikana. Asukkaille tapahtuneiden vaaratilanteiden (HaiPro) käsittely etenee yhteisesti määritellyn käytännön mukaisesti. Lievät vaaratapahtumailmoitukset käsitellään yksikön omissa viikkokokouksissa ja niiden käsittelystä vastaa yksikön esimies. Toimenpiteitä aiheuttavien ja vakavampien vaaratapahtumien käsittelyyn osallistuu johtava ohjaaja ja lääkehoitoon liittyvien vaaratapahtumien käsittelyyn tarvittaessa myös vammaispalvelujen sairaanhoitaja. Vakavista vaaratapahtumista yksikön esimies (riskiluokat 4 ja 5) tiedottaa välittömästi vammaispalvelupäällikölle ja johtavalle ohjaajalle. Vaaratapahtumista kertynyttä tietoa käsitellään yksikkötason lisäksi perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmässä. Työntekijöiden Hai-Pro-järjestelmään tekemien vaaratilanneilmoitusten tekeminen ja käsittely on ohjeistettu yksikön perehdytyskansioissa. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Vastaava ohjaaja vastaa välittömästi korjattavien epäkohtien korjaamisesta yhdessä henkilökunnan kanssa. Vastaava ohjaaja tiedottaa epäkohdista lisäksi johtavalle ohjaajalle tai vammaispalvelupäällikölle, ellei epäkohtia voi korjata kiinteistön huollon tai omin toimenpitein. avi21u1 5/18

6 Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Vastaava ohjaaja tiedottaa henkilöstöä, asiakkaita ja heidän lähipiiriään toiminnan välittömissä muutoksissa epäkohtien korjaamiseksi. Johtava ohjaaja ja vastaava ohjaaja valmistelevat yhteistyössä epäkohtien korjaamiseen liittyvät yksikön pysyvien käytäntöjen muutokset, joista tiedotetaan yksikön tiimipalavereissa. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) 1 vakanssi. Vastaava ohjaaja. Pätevyysvaatimus: tehtävään soveltuva sosiaali tai terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteinen tutkinto. Riittävä johtamistaito ja kokemus. 1 vakanssi. Toimintaterapeutti. Laillistetun toimintaterapeutin tutkinto. 1 vakanssi. Ohjaaja.Tehtävään soveltuva ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteinen tutkinto. 16 vakanssia. Lähihoitaja. 2 vakanssia. Lähihoitaja, varahenkilö. Lähihoitajan pätevyysvaatimus: Sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinto (lähihoitaja). Lähihoitajalta edellytetään merkintä Valviran ylläpitämän Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Asumisyksikön mitoitus on noin 0,8. Työntekijöitä aamuvuorossa klo n. 5-6 henkilöä, iltavuorossa henkilöä ja yövuorossa klo yksi työntekijä. Työvuorojen ajankohdat saattaa muuttua tarpeen mukaan. Jokaisessa työvuorossa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhoitolan koulutuksen saanut työntekijä. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Vammaispalvelujen asumisyksikön henkilöstön rekrytointia toteutetaan yhteistyössä Espoon kaupungin rekrytointipalvelujen kanssa Espoon kaupungin rekrytoinnin periaatteiden mukaisesti. Asumisyksiköiden henkilöstön määrä ja asumisyksikön mitoitus perustuu vammaispalveluissa tehtyihin henkilöstösuunnitelmiin. Työntekijältä vaadittava koulutus on määritelty asumisyksikköön perustettujen vakanssien kelpoisuusehdoissa, vaadittavista kelpoisuuksista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005). Valintaperusteena muodollisen kelpoisuuden lisäksi voi olla myös työkokemus. Rekrytoinnissa kulloinkin toivottava kokemus, vuorovaikutustaidot ym. osaaminen määritellään ennen rekrytointia. Hakijan kelpoisuus tarkistetaan rekrytointihaastattelussa hakijan esittämistä todistuksista. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kelpoisuus tarkistetaan Valviran ylläpitämästä ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki) ennen lopullista tehtävään valintaa. Pitkiin sijaisuuksiin ja vakinaiseen työsuhteeseen palkattaville tehdään Espoon kaupungin työterveyshuollossa työhöntulotarkastus. Sijaisten hankinnassa käytetään pääasiassa Seure -henkilöstövuokrausta. Sijaisena käytetään mahdollisimman paljon yksikön toimintaa tuntevia sijaisia. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Vastaava ohjaaja vastaa siitä, että yksikön uudet työntekijät ja opiskelijat perehdytetään asumisyksikön toimintaan ja asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen. Perehdyttämiseen sisältyy perehdytyssuunnitelman mukaisesti kaupungin perehdytysoppaan läpikäyminen. Lisäksi uudet työntekijät ohjataan kaupungin yhteisiin perehdytyskoulutuksiin. Työntekijä perehdytetään yksikön toimintaan omavalvontasuunnitelmaa hyödyntäen. Tärkeä osa perehdytystä on asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen perehdyttäminen. Tätä varten jokaiselle uudelle työntekijälle ja opiskelijalle nimetään ohjaava työntekijä. Opiskelijoiden sijoittaminen yksiköihin tehdään keskitetysti. Opiskelijoiden sijoittamisessa otetaan huomioon yksikön toiminnan luonne ja opiskelijan harjoittelujakson tavoitteet. Opiskelijoiden sijoittamisesta vastaa sairaanhoitaja Pia Lappalainen. avi21u1 6/18

7 Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusta järjestetään Espoon kaupungin sisäisinä koulutuksina ja henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua myös omaa osaamista tukeviin ulkoisiin koulutuksiin määrärahojen puitteissa. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä osallistuu täydennyskoulutukseen vähintään Espoon kaupungin täydennyskoulutussuosituksen mukaisesti. Täydennyskoulutuksen riittävä määrä määritellään yksilöllisesti ottaen huomioon henkilön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja toimenkuva. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä täydennyskoulutuksen määräksi arvioitiin keskimäärin 3-10 päivää vuodessa henkilöä kohden.täydennyskoulutusta ovat sekä sisäiset että ulkoiset koulutukset, jotka kestoltaan ovat vähintään 2 h mittaisia. Täydennyskoulutusta ovat myös seuraavat pakolliset koulutukset: lääkehoitokoulutukset sekä säännöllisin väliajoin uusittava ensiapukoulutus (voimassa kolme vuotta) sekä alkusammutus- ja/tai poistumiskoulutus. Kaikilta ruuanvalmistukseen osallistuvilta työntekijöiltä vaaditaan hygieniapassi. Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa käydään syksyisin, marraskuun loppuun mennessä. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan henkilökunnan koulutustarpeet ja niiden pohjalta tehdään täydennyskoulutussuunnitelma seuraavaksi vuodeksi. Sairauspoissaolojen seurannasta vastaa johtava ohjaaja, joka saa tiedot sairauspoissaoloista e- Hijat/Elli -järjestelmästä. Työntekijöillä on mahdollisuus ryhmätyönohjaukseen ja esimiehellä on tarvittaessa mahdollisuus yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen muiden esimiesten kanssa. Vammaispalveluissa järjestetään vuosittain tyhy-tapahtuma. (Täydennyskoulutussuunnitelma Liite 11) Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Laaditaan vuosittain johtoryhmässä tulosneuvottelujen yhteydessä. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Kilonpuron palveluasuntojen asukkaat asuvat Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asunnoissa. Asunnot ovat kooltaan 29m2-58,5m2 ja ne on suunniteltu esteettömiksi. Asukkaat kalustavat itse omat asuntonsa. Asumisvalmennustoiminnan käyttöön on vuokrattu 2kpl yksiöitä 29m2 ja 1kpl kaksio 50m2. Asumisvalmennusasunnot ovat kalustettuja ja varustettu esimerkiksi astioin ja liinavaattein. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Asukkaiden yhteisessä käytössä on yhteistila, sauna/pukuhuone, pyörätuolivarasto sekä lasitettu terassi. Vammaispalvelut hankkii kalusteet yhteisiin tiloihin. Asumisyksikön tukiasukkailla on myös mahdollisuus käyttää asumisyksikön yhteisiä tiloja. taloyhtiön yhteiset tilat, kuten kerhohuone ja pesutupa ovat kaikkien asukkaiden käytössä taloyhtiön järjestyssääntöjen mukaisesti. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Asukkaat voivat seurustella yhteisissä tiloissa, järjestää yhteistä toimintaa, lukea lehtiä, katsella tv:tä yms. Yhteisissä tiloissa järjestetään lisäksi muita yhteisiä tapahtumia, kuten asukaskokouksia, infoiltoja, asukkaiden merkkipäiviä tai yhteisiä juhlia. avi21u1 7/18

8 Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Asumisyksiköiden yhteisiä tiloja siivotaan Tilapalvelut-liikelaitoksen laatiman mitoituksen mukaisesti. Yhteisissä tiloissa toimii siivous ostopalveluina 2krt viikossa. Lisäksi yhteisten tilojen siivousmitoitukseen on sisällytetty kerran vuodessa toteutettava yhteisten tilojen perusteellisempi vuosisiivous, joka sisältää myös ikkunoiden ja terassin lasien pesut. Asukkaiden huoneistojen normaali viikkosiivous tehdään kerran viikossa, wc-tilat siivotaan kaksi kertaa viikossa tai tarvittaessa useammin (vrt. kotisiivous). Henkilökunta vastaa viikkosiivouksen toteuttamisesta. Asukkaat osallistuvat toimintakykynsä mukaisesti oman asuntonsa siivoukseen. Asumisyksikössä asuvien asukkaiden tarvitsema asuntojen perusteellisempi vuosisiivous sisällytetään asumisyksikössä tarjottaviin palveluihin. Asukkaat vastavat pyykkihuollostaan kykyjensä mukaan itsenäisesti tai henkilökunnan tai henkilökohtaisen avustajan avulla. Jätehuollosta vastaa kiinteistö. (Kts. palvelukuvaukset liite 3 ) Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Kilonpuron palveluasuntojen omistaja Espoon Asunnot Oy vastaa tilojen sisäilman laadusta. Vastaava ohjaaja on ongelmatilanteissa yhteydessä kiinteistön huoltomieheen. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Kilonpuron palveluasuntojen asukkaiden henkilökohtaiset apuvälineet ja muut terveydenhuollon laitteet myönnetään Espoon kaupungin apuvälineyksiköstä ja perusterveydenhuollosta. Laitteiden korjauksesta ja huollosta vastaa tällöin apuvälineyksikkö. (Apuvälineyksikkö ma pe klo 9 11, puh ). Apuvälineistä ja terveydenhuollon laitteissa ilmenevistä vioista/ongelmista on välittömästi ilmoitettava apuvälineyksikköön. Henkilökunta tukee asukkaita apuvälineiden käyttöön ja huoltoon liittyvissä asioissa. Asukkaat voivat hankkia apuvälineitä myös itse. Hankinnasta ja huollosta vastaa tällöin asukas itse. Asukkaan käytössä olevat omat apuvälineet ja laitteet kirjataan asukkaan asumisen tukisuunnitelmaan ja omaisuusluetteloon. Vammaispalvelujen kalustamissa asumisvalmennusasunnoissa olevien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden säännöllisestä huollosta vastaa keskitetysti Espoon kaupungin kiinteistöpalvelut. Asumisyksikössä olevat omat pienet terveydenhuollon laitteet (verenpainemittari, kuumemittari) hankitaan tarvittaessa uusina, ellei niitä voi huoltaa. Espoon vammaispalvelujen omistuksessa olevien terveydenhuollon laitteista pidetään laiterekisteriä. (Liite 12). Terveydenhuollon laitteiden aiheuttamista vaaratapahtumista on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Vastuuhenkilön yhteystiedot Asum.yksikön laitteiden, apuvälinehuollon laitteiden ja asukkaiden omien apuvälineiden huollosta vastaaviksi työntekijöiksi asumisyksikössä on nimetty: Toimintaterapeutti puh Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: avi21u1 8/18

9 Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Yksiköiden ergonomiavastuuhenkilöistä koostuvassa ergonomiatyöryhmässä käsitellään säännöllisesti yksiköiden terveydenhuollon laitteisiin,tarvikkeisiin ja tilaratkaisuihin liittyviä asioita. Työryhmän tavoitteena on hoitotyön ergonomian säännöllinen käsittely ja ylläpito asumisyksiköissä. Esim. käytössä olevien terveydenhuollon laitteiden käytön säännöllisen koulutuksen ja perehdytyksen järjestäminen. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Johtava ohjaaja Lena Astala, puh Vastaava ohjaaja Hanna Tikkanen, puh Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) 1. Huolellisella ja ajantaisella asiakastietojen kirjaamisella Effica-asiakastietojärjestelmään varmistetaan asiakasturvallisuus. Asumisyksikössä kiinnnitetään erityistä huomiota tarpeelliseen tiedottamiseen henkilöstön kesken asiakasasioissa. 2.Asiakasturvallisuudesta huolehditaan Espoon kaupungin potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Vammaispalvelujen potilasturvallisuusvastaava sh Pia Lappalainen on jäsenenä kaupungin potilasturvallisuustyöryhmässä ja lääketyöryhmässä. Asukasturvallisuutta kehitetään keräämällä tietoa vaaratapahtumista (HaiPro) ja käsittelemällä vaaratapahtumat asumisyksikön kokouksissa sovittujen käytäntöjen mukaisesti. 3. Asumisyksikössä on automaattinen sammutusjärjestelmä. Automaattisen sammutusjärjestelmän valvonnasta, koekäytöstä ja huollosta vastaa kiinteistöhuolto. Palotarkastus tehdään vuosittain, palotarkastuksesta vastaa Länsi-Uudenmaan palolaitos. Palotarkastus on tehty (Liite 10). Asumisyksikön turvallisuussuunnitelma päivitetään palotarkastuksen yhteydessä. Turvallisuussuunnitelma on ohje henkilökunnalle erilaisiin vaaratilanteisiin liittyen (tulipalo, asiakkaan tarvitsema ensiapu, asiakkaan katoaminen). 4. Asumisyksikön päivitetty lääkehoitosuunnitelma (Kts. tarkemmin kohta 8a). 5. Voimassa oleva ensiapukoulutus. Koko henkilökunnalla on voimassaoleva ensiapukoulutus. 6. Yövuorossa olevalla hoitajalla on yövuoron ajan vartiointiliikkeen hälytysnappi ja matkapuhelin mukanaan. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Kilonpuron palveluasuntojen ulko-ovet ovat aina lukossa. Ulko-ovissa on tunnusluvulla toimiva kulunvalvonta. Tunnusluku vaihdetaan säännöllisesti. Osa asukkaista käyttää kaukosäädintä ovien avaamiseen. Ulko-ovet ovat myös avaimella avattavissa tai kulkulätkällä. Yksikössä on automaattinen palonilmoitin järjestelmä, jonka toimivuudesta vastaa kiinteistönhuoltoyhtiö Tapiolan lämpö. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Kilonpuron palveluasunnoissa on käytössä Everon -henkilöturvajärjestelmä. Asukkailla on hälyytyspainikkeet, joilla voi hälyttää äkillisissä tarpeissa apua 24h/vrk. Asukkaiden hälytykset yhdistyvät henkilökunnan matkapuhelimiin. Everonin tuki-palvelut päivystävät arkisin klo 8-20, lauantaisin Everon-järjestelmä lähettää tiedon mahdollisista vikatilanteista vastuuhenkilöiden sähköpostiin. avi21u1 9/18

10 Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Huolehditaan siitä, että henkilökunta ja opiskelijat perehdytetään hyvin asukkaiden hoitoon ja ohjaukseen sekä asumisyksikön kaikkiin käytössä oleviin turvallisuutta varmistaviin järjestelmiin, laitteisiin ja ohjeisiin. Varmistetaan, että huoltomies testaa automaattisen palohälytysjärjestelmän säännöllisesti ja että Länsi-Uudenmaan palolaitos tekee palotarkastuksen kerran vuodessa. Asukkaiden kanssa käsitellään talon pelastussuunnitelmaa säännöllisesti. Varmistetaan, että henkilökunnalle järjestetään alkusammutus- ja poistumiskoulutusta vähintään viiden vuoden välein. Huolehditaan, että ensiapukoulutukset ovat voimassa kaikilla työntekijöillä. Huolehditaan, että yövuorossa olevat hoitajat noudattavat sovittuja, turvallisuuteen liittyviä käytäntöjä. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Asiakkaaksi hakeudutaan ottamalla yhteyttä Espoon kaupungin vammaispalvelujen oman alueen sosiaalityöntekijään. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista. Espoon kaupungin vammaispalvelut osoittaa asiakkaat palveluihin vammaissosiaalityön asiakasohjauksen ja asumispalvelujen järjestämistä koordinoivan SAS-ryhmän kautta. Asumisyksikön palvelu perustuu Espoon kaupungin vammaispalveluissa asiakkaalle yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa laadittuun palvelusuunnitelmaan ja sosiaalityöntekijän tekemään palvelupäätökseen. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakasohjauksesta. Asiakkaille ja omaisille järjestetään mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen. Vastaava ohjaaja esittelee pyynnöstä toimintaa ja tiloja asiakkaalle ja hänen omaisilleen. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakasohjauksesta ja informoi asiakasta/omaisia palvelujen sisällöstä ja Espoon kaupunginhallituksen vahvistamista asiakasmaksuista asiakassuhteen alkaessa. Espoon vammaispalvelut informoi yleisesti ja vastaava ohjaaja välittää tiedot asumispalvelun maksuissa tapahtuvista muutoksista yksikössä asuville asukkaille, heidän omaisille tai edunvalvojille. Yksikön vastaava ohjaaja vastaa asukkaan asumisen yksilöllisen tukisuunnitelman ja hoitosuunnitelman laatimisesta asukkaan muuttaessa yksikköön. Asumisen tukisuunnitelma ja hoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä asukkaan ja hänen lähipiirinsä kanssa. Asumisen tukisuunnitelma ja hoitosuunnitelma päivitetään säännöllisesti kerran vuodessa ja tarvittaessa palvelutarpeen muuttuessa useammin.(effica asiakastietojärjestelmän kirjaamisohjeet Liite 17) Vakituisen asunnon vuokrasta ja vuokrasopimukseen liittyvistä asioista vastaa Epoon Asunnot Oy:n asiakaspalvelu. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Asumisyksikön asukkaille laaditaan asumisen tukisuunnitelma, joka sisältää sekä tukisuunnitelman että hoitotyön suunnitelman. Asumisen tukisuunnitelmassa suunnitellaan yhteistyössä asukkaiden kanssa itsemääräämisoikeuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä asukkaan hoitoon, ohjaukseen ja valvonnan tarpeeseen liittyvät apu-,tuki- ja/tai hoivatarpeet.(liite14a,b ja c) Asukkaat asuvat omissa Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asunnoissa. Asumisyksikön yhteistila on avi21u1 10/18

11 kaikkien asukkaiden käytössä. Yhteistilassa on mahdollisuus esim. lehtien lukemiseen, tietokoneen käyttöön, TV:n katseluun ja yhteiseen kokoontumiseen. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Asukkaita avustetaan tarvittaessa päivittäisten käyttövarojen hoidossa, mutta muuten asukkaan varoista huolehtiminen kuuluu joko asukkaalle itselleen, hänen omaiselleen tai edunvalvojalleen. Asukkaiden rahavarojen huolehtimisesta sovitaan asumisen tukisuunnitelmassa. Asukkaiden rahavarojen hoidosta on laadittu erillinen ohje. (Liite 13). Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Asumisyksikön työntekijät ja opiskelijat perehdytetään asukkaiden itsemäärämisoikeutta tukeviin ohjeisiin, joita ovat Valviran ohje "Sosiaalihuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen", Dnro 1732/ /2013 (Liite 14a,b ja c). Työntekijöille järjestetään tarvittaessa koulutusta ja työnohjausta, joissa käsitellään itsemääräämisoikeuteen liittyviä haastavia tilanteita esim. ennakoivaa toimintaa rajoitteiden ja pakotteiden käytön ehkäisemiseksi. Suunnitelma toimenpiteistä kirjataan myös asukkaiden asumisen hoitotyön suunnitelmiin. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Riskitilanteissa asukkaan turvallisuus taataan ensisijaisesti hoitotyön keinoin. Rajoittamistoimenpiteisiin ryhdytään perusteellisen harkinnan jälkeen. Kuvaus on kirjattu ohjeeseen " Asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja perusoikeuksien rajoittaminen Espoon kaupungin vammaispalvelujen asumisyksiköissä ja työ- ja päivätoiminnassa". (Liite 14b, luonnos). Mikäli rajoittamista tarvitaan, kirjallisen päätöksen tekee hoitava lääkäri. Kuvaus toimenpiteistä kirjataan myös ko. asukkaan asumisen hoitotyön suunnitelmaan. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Asia käsitellään ensisijaisesti mahdollisimman pian yksikön vastaavan ohjaajan kanssa, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Mikäli asiakas on edelleen tyytymätön saamaansa palveluun voi asiakas käynnistää varsinaisen muutoksenhaun, kantelumenettelyn ja sosiaalihuollon valvontaviranomaisten suorittaman valvonnan ohella tehdä muistutuksen kohtelustaan. Muistutus on ensisijainen keino, jolla palveluissa ilmenevät epäkohdat tai puutteet tulisi selvittää. Asiakaslain 23 :n mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Asumisyksikön asukkaan puolesta em. muutoksenhaun tai muistutuksen voi tehdä hänen edunvalvojansa, omaisensa tai muu asukkaan edustaja. Asumisyksikön esimies toimittaa muistutuksen edelleen vammaispalvelujen johtaville viranhaltijoille. Asiakkaille tiedotetaan näistä menettelytavoista yksikön ilmoitustaululla olevalla tiedotteella. (Ohje muistutusten ja kanteluiden käsittelystä ) Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asumisyksikön vastaava ohjaaja ja johtava ohjaaja informoivat hyvissä ajoin vammaispalvelujen sosiaalityötä, mikäli ilmenee tarve asukkaan siirtymisestä muihin palveluihin. Vammaispalvelujen sosiaalityö vastaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista muutostilanteissa. Espoon kaupungin vammaispalveluissa päätös tehdään vammaissosiaalityön asiakasohjauksen ja asumispalvelujen järjestämistä koordinoivassa SAS-ryhmässä. Asiakkaan muuttaessa tai kuollessa huoneiston tyhjentäämisestä ja siivouksesta vastaa hänen lähipiirinsä tai edunvalvoja. Edunvalvojalle tai omaiselle toimitetaan pyynnöstä kopiot käteisvarojen kirjanpidosta ja omaisuusluettelosta. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). avi21u1 11/18

12 Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Lena Astala Espoon vammaispalvelut PL Espoon kaupunki Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Sosiaali- ja potilasasiamies: Eva Peltola puh PL Espoon kaupunki Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Kanteluun vastaa se, jolla on ko. toiminnan johto- ja valvontavastuu. Muistutukseen ja kanteluun vastaaja pyytää tarvittaessa selvityksen ao. työntekijältä. Muistutukseen ja kanteluun vastaaja laatii vastauksen tai lausunnon sähköisessä asianhallintajärjestelmässä (Dynasty 360). Hän huolehtii siitä, että se tulostetaan, allekirjoitetaan ja lähetetään tavallisella kirjeellä muistutusasiassa asiakkaalle ja kanteluasiassa kanteluviranomaiselle. Asiakkaan sitä pyytäessä, vastaus lähetetään tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehelle. Ohje muistutusten ja kanteluiden käsittelystä /Espoon kaupunki Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Asiakkaiden asemaa ja siihen liittyvää ohjeistusta käsitellään vuosittain asumisyksikön kehittämispäivillä. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Asukkaille laaditaan yhteistyössä asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa yksilöllinen asumisen tukisuunnitelma(sis. tukisuunnitelman ja hoitotyön suunnitelman), joka ohjaa asumispalvelujen suunnittelua ja toteutusta. Arvioinnin perustana käytetään asukkaan toimintakyvyn arviointia (FIM-mittari liite 15), asukkaan (tarvittaessa myös lähipiirin) omaa arviointia ja henkilökunnan havaintoja. Hoitotyön suunnitelmissa kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden lääkehoitoon, hoitotoimenpiteisiin päivittäisten toimintojen yhteydessä. Asukkaita tuetaan osallisuuteen esim. päivätoimintoihin, vertaistuki- ja harrasteryhmiin ja muuhun yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin osallistumisessa. Asukkaat voivat osallistua vapaa-ajallaan haluamiinsa tapahtumiin, harrastuksiin ja muuhun toimintaan joko itsenäisesti tai henkilökohtaisen avun tai tukihenkilön tuella. Asukkaat voivat seurustella asumisyksikön avi21u1 12/18

13 yhteisissä tiloissa, järjestää yhteistä toimintaa, lukea lehtiä, katsella tv:tä yms. Yhteisissä tiloissa järjestetään lisäksi muita yhteisiä tapahtumia, kuten infoiltoja tai yhteisiä juhlia. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Kilonpuron palveluasunnoissa ei järjestetä ruokapalveluja. Asukkaat valmistavat itsenäisesti tai henkilökunnan/henkilökohtaisen avustajan tukemana tai tilaavat ateriat kotihoidon ateriapalvelusta. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Asukkaat viettävät oman näköistä elämää, suunnitellen tarpeidensa mukaan työssä käynnin, päiväaikasen toiminnan ja muun päiväohjelmansa rytmin. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Yleinen hygieniataso pidetään hyvällä tasolla asumisyksikön siivouskäytännöillä. Asiakastyössä hygieniakäytännöissä sovelletaan Espoon kaupungin vanhuspalveluille tehtyä hygieniaohjeistusta soveltuvin osin. (Liite 16). Infektioiden leviämistä pyritään katkaisemaan hyvällä käsihygienialla. Käsien pesuun käytetään nestemäisiä saippuavalmisteita, jotka eivät sisällä desinfioivia aineosia. Käsien desinfiointiin käytetään käsihuuhdetta. Hoitotarvikkeiden vastuuhenkilöt huolehtivat riittävien suojakäsineiden yms. saatavuudesta. Käsihygieniaohje on oltava näkyvillä asumisyksikössä. Asumisyksikössä on käytössä vuokrattavat suojavaatteet. Suojavaatteista vastaavat asumisyksikön henkilökunnasta valitut yhteyshenkilöt. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Asiakastyötä ja päivittäistä toimintaa kehitetään asumisyksikön kehittämispäivien yhteydessä vuosittain asumisyksikön esimiehen johdolla. Toiminnan kehittämistä tehdään asumisyksikössä jatkuvasti myös osana jokapäiväistä työtä. Työn kehittämistä käsitellään tarvittaessa päivittäisessä henkilökuntapalaverissa, kuukausittaisissa tiimipalavereissa ja työnohjauksessa. Asiakaspalautteita ja omaisilta saatuja palautteita hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vammaispalvelujen sairaanhoitaja kouluttaa henkilökuntaa tarvittaessa terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. Vammaispalvelujen ergonomiatyöryhmään, lääkehoitotyöryhmään ja Efficakirjaamistyöryhmään osallistuvat vastuuhenkilöt asumisyksiköistä tiedottavat ja edistävät toiminnan ajantasaista kehittämistä vastuualueidensa osalta. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN avi21u1 13/18

14 Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Perusterveydenhuolto ja tarvittaessa erikoissairaanhoito vastaavat asumisyksikön asukkaiden terveydenhuollosta. Asiakkailla voivat käyttää myös yksityisiä terveyspalveluja. Asumisyksikössä noudatetaan ajantasaisia terveydenhuollon hoito-ohjeita ja lääkemääräyksiä. Asiakkaan terveyden edistämiseen ja sairaanhoitoon liittyvät toimenpiteet kirjataan asiakkaan asumisen tukisuunnitelmassa olevaan hoitotyön suunnitelmaan. Hoitotyön suunnitelmaan kirjataan sopimukset lääkehoidon vastuunjaosta. Asukkaita tuetaan oman terveytensä edistämisessä ja sairauden hoidossa tarpeen mukaan yhteistyössä kotisairaalan tai kotisairaanhoidon kanssa (esim. pitkäaikaissairauksien seuranta, seulontatutkimukset, saattohoito). Asukkaiden terveydentilaa seurataan päivittäin ja tarvittaessa ollaan yhteydessä terveydenhuoltoon. Muutokset terveydentilassa kirjataan Terveys Effican asiakastietojärjestelmän ASPAL-lehden hoitosuunnitelmaan. Lääkehoitoa toteutetaan lääkärin määräysten mukaisesti. Lääkehoidon vaikutuksia ja haittavaikutuksia seurataan päivittäin. Vaikutukset kirjataan Terveys Effican asiakastietojärjestelmän ASPAL-lehden hoitosuunnitelmaan. Lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista tiedotetaan tarvittaessa lääkärille. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Kiireetön sairauden hoito asumisyksikön asukkaille järjestetään muiden kuntalaisten tavoin alueen omalla terveysasemalla. Asumisyksikön henkilökunta avustaa asukkaita ajanvarauksessa sekä pääsyssä vastaanotolle. Henkilökunta toteuttaa lääkärin määrämät hoidot/lääkityksen. Mikäli lääkäri määrää sellaisia hoitotoimenpiteitä, joita nimikesuojattu lähihoitaja ei saa tehdä, hoito toteutetaan yhteistyössä kotihoidon/kotisairaalan kanssa. Asukkaalla on halutessaan mahdollisuus käyttää myös yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Tällöin asukas vastaa itse kustannuksista.asukkaan omaisen tai edunvalvojan kanssa on sovittava yksityisten terveydenhuollon palvelujen käytöstä. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa oleva asukas toimitetaan alueen päivystävään terveydenhuollon yksikköön (Jorvin sairaalan päivystys). Asukkaan hoitosuunnitelmassa on oltava selvä ohje, jos kiireellisen hoidon taho on jokin muu kuin alueen oma päivystysyksikkö. Asiakkaan tilanteesta riippuen käytetään joko taksia tai tilataan ensihoitoyksikön kuljetus (112). Epäselvissä tapauksissa tilataan aina ensihoitoyksikkö hoidon tarpeen arviointia varten. Kotiuttamisen jälkeen henkilökunta toteuttaa lääkärin määrämät hoidot/lääkityksen. Vammaispalvelujen sairaanhoitaja osallistuu tarvittaessa kotiutuksen suunnitteluun ja hoidon ohjaukseen yksikössä. Mikäli lääkäri määrää sellaisia hoitotoimenpiteitä, joita nimikesuojattu lähihoitaja ei saa tehdä, hoito toteutetaan yhteistyössä kotihoidon/kotisairaalan kanssa. Asukkaalla on halutessaan mahdollisuus käyttää myös yksityisiä terveydenhuollon palveluita ja tällöin asukas vastaa itse kustannuksista. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Perusterveydenhuolto vastaa erikoissairaanhoidon käytöstä normaalilla lähetekäytännöllä. Kehitysvammaisuuteen liittyvissä tarpeissa (esimerkiksi kuntoutussuunnittelu) asukkaista vastaa Espoon kaupungin terveyspalvelujen kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU. avi21u1 14/18

15 Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Asumisyksikön päivitetty lääkehoitosuunnitelma (Liite8a). Espoon kaupungin lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän laatimaa valtakunnallista opasta lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä "Turvallinen lääkehoito" (THL 14/2015). Lääkehoitosuunnitelmaan on kirjattu lääkehoidon vastuukysymysten määrittäminen, lupakäytäntöjen yhtenäistäminen, työntekijöiden perehdyttäminen sekä lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja ylläpitäminen.tämä suunnitelma on koko toimialan lääkehoidon puitesuunnitelma, jonka pohjalta asumisyksikköön on laadittu oma, yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma. Lääketyöryhmä vastaa kaupunkitasoisen puitesuunnitelman tarkastamisesta ja päivittämisestä vuosittain. Asumisyksikön oman lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä vastaa vammaispalvelujen sairaanhoitaja ja johtava ohjaaja. Vammaispalvelujen sairaanhoitaja ja vastaava ohjaaja ylläpitävät listaa voimassaolevista lääkehoitoluvista ja pistoluvista. Lääkehoidon lupakäytännöistä on laadittu erillinen ohje. (Liite 8b). Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Yksikön lääkehoidosta vastaa vastaava ohjaaja Hanna Tikkanen ja lähihoitaja Mia Puhakka Potilasasiamiehen yhteystiedot Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies: Eva Peltola Puhelinajat ma, ti,ke ja to klo p Käyntiosoite: Kirkkojärventie 4 (yhteispalveluopiste) Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Yksikön terveydenhoitoa kehitetään yhteistyössä vammaispalvelupäällikön, johtavan ohjaajan, vammaispalvelujen sairaanhoitajan ja asumisyksikön henkilökunnan kanssa. Sairaanhoitaja seuraa terveydenhuollon ajantasaisia määräyksiä ja ohjaa yksiköitä kehittämään hoitoon liittyviä käytäntöjä määräysten mukaisesti. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Asiakkaan (sosiaalihuollon) asumispalvelun toteuttamiseen liittyvät kirjaukset tehdään asiakastietojärjestelmään, Terveys-Effican SOS (Sosiaalihuolto) lehdelle. Asiakastietoja kirjataan tarpeellisessa laajudessa asiakkaan hyvän asumispalvelun toteutumiseksi. Asiakirjoja käsitellään vain tarpeellisessa laajuudessa ja oikeus asiakirjojen käsittelyyn on vain henkilöillä, jotka osallistuvat asiakkaan asumispalvelun toteuttamiseen. Asumisyksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita sitoo salassapitosäännökset. Salassapito jatkuu myös työsuhteen päätyttyä. Asumisyksikössä syntyy asumiseen liittyvän asiakastiedon lisäksi myös potilastietoja. Potilastiedot kirjataan asiakkaan hoitosuunnitelman ja lääkärin määräämien hoitojen toteuttamisen seuraamiseksi asiakastietojärjestelmään, Terveys-Effican ASPAL-lehdelle. Asiakkaan potilasasiakirjoja saa käsitellä terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisäksi hoitoon osallistumisensa edellyttämässä laajuudessa myös muut asiakkaan hoitoon osallistuvat henkilöt, joita ovat toimipaikkakohtaista koulutusta saaneet sosiaalihuollon ammattihenkilöt. Merkinnät tehdään viivytyksettä ao.lehdelle (ASPAL tai SOS). Ajantasaiset kirjaukset varmistavat asiakkaiden hoidon turvallisuuden ja turvaavat työntekijöiden oikeudellisen aseman. Vammaispalvelujen Effica-pääkäyttäjät koordinoivat asumisyksikön henkilökunnan tarvitseman asiakastietojärjestelmän käyttöön liittyvän koulutuksen. avi21u1 15/18