Raskaudenaikainen kiintymys sikiöön äitiyshuollon mahdollisuus ja haaste
|
|
- Maria Parviainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Annika Lindroos, Eeva Ekholm ja Marjukka Pajulo KATSAUS Raskaudenaikainen kiintymys sikiöön äitiyshuollon mahdollisuus ja haaste Kiintymys lapseen alkaa muodostua jo raskauden aikana, ja se vahvistuu luontaisesti koko raskauden ajan. Kiintymyksen biologinen tausta on osittain epäselvä, mutta psykologinen äitiyteen ja vanhemmuuteen kasvaminen tunnetaan jo melko hyvin. Päihteiden käyttö, masennus, hyvin nuori tai vanha ikä, heikko sosiaalinen tuki, äidin omat negatiiviset kokemukset lapsuuden ihmissuhteista ja synnytyspelko voivat heikentää raskaudenaikaisen kiintymyksen normaalia kehitystä. Äitiyshuollossa on mahdollista tunnistaa odottavan äidin kiintymyksen ja tulevan varhaisen vuorovaikutuksen mahdollisia riskitekijöitä. Kiintymystä vahvistavien interventioiden systemaattinen kehittäminen ja niiden vaikuttavuuden tutkimus on välttämätöntä. Kaikukuvauskonsultaatio vaikuttaa yhdeltä lupaavalta välineeltä kiintymyksen vahvistamisessa. Kiintymys lapseen alkaa kehittyä jo raskauden aikana. Raskausaikana kehittyneen vahvan kiintymyksen on todettu olevan yhteydessä syntymän jälkeiseen äidin ja lapsen väliseen hyvään vuorovaikutussuhteeseen (1), lapsen turvalliseen kiintymyssuhteeseen ja suotuisaan kehitykseen (2). Kiintymyksen kehittymistä häiritsevien tekijöiden tunnistaminen ja kiintymyksen varhainen tukeminen äitiyshuol lossa on tärkeää. Esimerkiksi päihdeongelma ja masennus voivat vakavasti vaarantaa raskausaikaisen kiintymyksen kehittymistä (3, 4). Raskausajan psykologinen kehitys Raskaudenaikaisella kiintymyksellä sikiöön tarkoitetaan vanhemman tunteissa tapahtuvaa sitoutumista, joka ilmenee sekä hänen käyttäytymisessään että vauvaan liittyvien mielikuvien sisällössä ja määrässä (5). Kiintymyksen voimakkuudessa on todettu yksilöllisiä eroja. Raskausaika edellyttää äidiltä huomattavan suurta psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista sopeutumista. Sekä positiiviset että negatiiviset tunteet voivat yllättää voimakkuudellaan. Mielikuvat hoivatuksi tulosta ja omien vanhempien vanhemmuudesta aktivoituvat raskauden edetessä (6). Äidin suhde sikiöön kehittyy sulautumisen, eriytymisen ja irtautumisen vaiheiden kautta. Sulautumisvaiheessa äiti kokee sikiön kiin teästi oman kehonsa osana, ja vartalon muuttumiseen ja raskauteen liittyvät ajatukset ovat korostuneet. Vaiheeseen sisältyy myös usein pelko sikiön menettämisestä. Raskauden edetessä luottamus raskauden jatkumiseen kasvaa, ja tunnetason sitoutumisen sikiöön on mahdollista syventyä. Myös tarve suojella sikiötä voimistuu, ja äiti alkaa huolehtia itsestään aiempaa tarkemmin. Usein hän esimerkiksi valitsee tarkemmin mitä syö, lopettaa päihteiden käytön ja tupakoinnin ja selvittää käyttämiensä lääkkeiden mahdolliset vaikutukset sikiöön (7). Sikiön liikkeiden tunteminen käynnistää eriytymisvaiheen, jolloin äiti alkaa tehdä mielessään eroa itsensä ja sikiön välillä. Lisääntyvät konkreettiset havainnot sikiöstä herättävät halun myös pesänrakentamiseen, ja vanhemmat alkavat usein tässä vaiheessa valmistella kotia 143 Duodecim 2015;131:143 9
2 KATSAUS Kuvat: Leo Mäkäräinen 144 tulevaa lasta varten. Irtautumisvaiheessa ajatukset siirtyvät kuvitellusta lapsesta todelliseen pian syntyvään lapseen ja synnytykseen (7). Kiintymyksen sikiöön on todettu olevan voimakas niillä äideillä, joilla omassa lapsuudessaan on ollut erityisen lämmin ja turvallinen suhde omaan äitiin. Toisaalta kiintymyksen on todettu olevan voimakas myös niillä äideillä, jotka ovat lapsuudessaan kokeneet isänsä olleen erityisen torjuva. Voimakkaan kiintymyksen on tällöin ajateltu syntyvän tarpeesta kokea sellaista vanhemman ja lapsen välistä yhteenkuuluvuutta, joka omassa lapsuudessa ei ollut mahdollista (8). Raskausaikaisen kiintymyksen biologinen tausta on vielä osittain epäselvä. Oksitosiinilla on havaittu olevan merkittävä osuus äidin ja vastasyntyneen välisen suhteen syntymisessä ja äidin kyvyssä sietää ja säädellä stressitilanteita, kuten lapsen itkuisuutta (9). Alustavia viitteitä on myös siitä, että äidin ja sikiön välinen kiintymys on voimakkaampaa niillä äideillä, joilla oksitosiinin eritys lisääntyy raskauden kuluessa, kuin niillä, joilla oksitosiinin eritys pysyy tasaisena tai vähenee. Oksitosiinin absoluuttinen pitoisuus sinänsä ei näyttäisi vaikuttavan raskausaikaisen kiintymyksen voimakkuuteen (10). Äidin raskausaikaisen kiintymyksen laatua ja voimakkuutta on pyritty arvioimaan itsetäytettävien kyselylomakkeiden avulla. Cranley kehitti ensimmäisen kiintymyksen laatua koskevan kyselykaavakkeen vuonna 1981 (Maternal- Fetal Attachment Scale, MFAS). Se arvioi äidin suhtautumista raskauteen ja vuorovaikutuksellista aktiivisuutta suhteessa sikiöön. Müller julkaisi vuonna 1993 kyselyn, jolla arvioidaan erityisesti raskauden aikaisia tunnekokemuksia suhteessa sikiöön (Prenatal Attachment Inventory, PAI). Condonin vuonna 1993 kehittämä kysely (Maternal Antenatal Attachment Scale, MAAS) puolestaan sisältää ajatuksen, että vaikka äiti suhtautuisi negatiivisesti raskauteensa, hän voi silti olla kiintynyt sikiöön (11). Raskausaikaiseen kiintymykseen vaikuttavia tekijöitä Kiintymys sikiöön vahvistuu raskauden edetessä yleensä luonnostaan (12, 13). Erityisesti sikiön liikkeiden tunteminen sekä liikkeiden tiheys ja voimakkuus vahvistavat kiintymystä (12). Toisaalta on todettu, että ilman kohdennettua tukea heikko alkuraskauden kiintymys johtaa usein heikkoon kiintymykseen myös loppuraskaudessa (13). Noin %:lla raskaana olevista äideistä kiintymyksen sikiöön on arvioitu olevan raskauden lopulla heikko (7), ja kiintymys on heikompaa ei-toivotuissa raskauksissa (14). A. Lindroos ym.
3 Joidenkin tutkimusten mukaan keinohedelmöityksellä alkaneissa raskauksissa kiintyminen sikiöön on voimakkaampaa (15) tai vähintään yhtä voimakasta (13) kuin spontaanisti alkaneissa raskauksissa. Tutkimustulokset äidin siviilisäädyn, koulutustason, tulotason ja etnisen taustan vaikutuksista raskausaikaiseen kiintymykseen ovat olleet ristiriitaisia (16). Voimakas synnytyspelko voi häiritä raskausajan positiivista odotusta ja iloa ja siten kiintymyksen kehittymistä (7). Äidin kokema hyvä sosiaalinen tuki ja nuorilla äideillä erityisesti läheinen suhde lapsen isään (14, 17, 18) näyttävät ennustavan vahvempaa kiintymystä sikiöön. Parisuhteeseensa tyytyväiset naiset asettuvat helpommin äitiyden rooliin ja pystyvät kuvittelemaan si kiön erillisenä persoonana kuin epätyydyttävässä parisuhteessa elävät (18). Eri-ikäisille naisille raskaus tuo erilaisia haasteita. Hyvin nuorilla, alle 20-vuotiailla raskaana olevilla on todettu alkuraskaudessa selvästi heikompi kiintymys sikiöön kuin heitä vanhemmilla. Eron on kuitenkin todettu häviävän myöhemmin raskauden aikana (19). Alle 20-vuotiaiden raskaudet ovat harvemmin suunniteltuja, ja he myös harkitsevat raskaudenkeskeytystä useammin ja pidempään, mikä voi selittää tuloksen. Yli 35-vuotiailla raskaana olevilla kiintymys sikiöön on todettu keskiraskaudessa selvästi heikommaksi kuin vertailuryhmän vuotiailla, mutta eron on myös tässä ikäryhmässä todettu häviävän raskauden lopulla. Keskiraskaudessa todettua eroavaisuutta voi selittää vanhemman iän sisältämä suurentunut riski keskenmenoihin ja sikiön kromosomipoikkeavuuksiin, minkä vuoksi äiti saattaa varhaisemmassa raskausvaiheessa tiedostamattaan psyykkisesti etäännyttää itseään sikiöstä (20). Raskausaikainen masennus ja kiintymys sikiöön Raskausaikainen masennusoireilu on huomattavan yleistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan sitä esiintyy noin 18 %:lla äideistä, ja se on jopa yleisempää kuin synnytyksen jälkeinen masennusoireilu (21). Masennusoireilun on todettu olevan erityisen vahingollista äidin ja lapsen väliselle suhteelle, jos sitä esiintyy sekä odotusaikana että synnytyksen jälkeen (22). Masentuneiden äitien on todettu suhtautuvan negatiivisemmin raskauteensa (23), ja heidän kiintymyksensä sikiöön on todettu heikommaksi kuin ei-masentuneiden (3, 14). Masennus on myös yhteydessä raskauden ja sikiön kannalta haitallisiin elämäntapoihin, kuten tupakointiin, alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön sekä pieneen painonnousuun odotusaikana (3). Kiintymys sikiöön näyttäisi toisaalta suojelevan äitiä masennusoireilta: mitä voimakkaampi kiintymys, sitä vähemmän äidillä on masennusoireita loppuraskaudessa ja synnytyksen jälkeen (24). Päihdeongelmaisten äitien erityistilanne Päihdeongelmaisten äitien tilanteessa on poikkeuksellisen monia kiintymyksen kehittymistä vaikeuttavia tekijöitä. Raskaus on usein suunnittelematon, ja sen jatkamiseen voi liittyä ristiriitaisia tunteita (25). Päihteiden käyttö aiheuttaa äidissä usein syyllisyyttä, epävarmuutta sekä huolta syntymättömän lapsen terveydestä. Nämä negatiiviset tunteet altistavat äitiä jatkamaan päihteidenkäyttöä raskauden aikana (26). Päihdeongelmaan liittyy usein myös somaattisia, psyykkisiä tai sosiaalisia ongelmia. Äidin aiempia lapsia on saatettu ottaa huostaan, taloudellinen tilanne on usein huono, parisuhteessa on usein vakavia ongelmia ja väkivaltaa, ja sosiaalinen tukiverkosto heikko. Monilla näistä äideistä on varhaisia traumakokemuksia, jotka useimmiten liittyvät erotilanteisiin, hylätyksi tuloon tai perheenjäsenen päihdeongelmaan. Mielikuvat vanhemmuudesta ovat usein joko hyvin negatiivisia tai idealisoituja (25). Päihteiden on todettu vaikuttavan myös suoraan äidin aivojen mielihyvää ja stressiä sääteleviin hermoratoihin heikentäen vauvasta ja odotuksesta normaalisti syntyvää mielihyvää (9). Raskaana olevien on usein vaikea kertoa terveydenhuollon ammattilaiselle päihteiden käytöstään lapsen huostaanoton pelossa, ja he 145 Raskausaikainen kiintymys sikiöön
4 KATSAUS Vapaaehtoiset kaikukuvaukset raskauden aikana Jos nainen ei halua Downin oireyhtymän seulontaa Jos nainen haluaa Downin oireyhtymän seulonnan Varhaisraskauden yleinen kaikukuvaus Rv Sikiön kaikukuvaus ja niskaturvotuksen mittaus Rv Rakennekaikukuvaus Rv 24+0 jälkeen (ei keskeytysmahdollisuutta) Rakennekaikukuvaus Rv (mahdollinen myös yleisen kaikukuvauksen jälkeen) Rv = raskausviikko KUVA. Suomalainen käytäntö vapaaehtoisissa raskaudenaikaisissa sikiön kaikukuvauksissa julkisen terveydenhuollon kustantamana. 146 myös usein hakeutuvat äitiysneuvolaan melko myöhäisessä vaiheessa raskautta. Vaikka lähes kaikki tähän riskiryhmään kuuluvat äidit käyttävät äitiysneuvoloiden palveluja, luottamus avun ja hoidon järjestymiseen on kuitenkin heikko (27). Tutkimuksia päihteiden vaikutuksista raskausaikaiseen kiintymykseen on vähän. Alkoholin käyttäjillä ja metadonikorvaushoidossa olevilla (4, 28) on todettu heikompi kiintymys päihteettömiin verrattuna. Kokaiinin ja heroiinin käyttäjien on todettu hakeutuvan myöhemmin äitiyshuollon piiriin kuin kannabiksen käyttäjien. Lisäksi he ovat yleensä vanhempia, useammin päihteiden sekakäyttäjiä, ja heidän päihderiippuvuutensa on voimakkaampaa kuin kannabiksen käyttäjillä. Kokaiinia ja kannabista käyttävien naisten raskausaikaisen kiintymyksen voimakkuudessa ei kuitenkaan ole todettu eroa. Tutkimusryhmien väliset muut erot, kuten raskauden kesto mittaushetkellä, vaikeuttavat kuitenkin tulosten tulkintaa (29). Kaikukuvauksen vaikutus raskausajan kiintymykseen Suomessa jokaiselle raskaana olevalle naiselle tarjotaan äitiyshuollossa kaksi vapaaehtoista kaikukuvausta. Alkuraskauden kaikukuvauksessa selvitetään muun muassa raskauden kesto ja sikiöiden lukumäärä. Lisäksi voidaan arvioida Downin oireyhtymän riskiä niskaturvotuksen perusteella. Keskiraskauden kaikukuvauksessa selvitetään sikiön mahdollisia rakennepoikkeavuuksia. Perheet osallistuvat yleensä mielellään kaikukuvauksiin, mutta tieto tutkimusten tarkoituksesta ja rajoituksista on usein puutteellista. Ne tulisi kertoa perheille jo ennen tutkimuksen tekoa (30). Suomalainen käytäntö vapaaehtoisten kaikukuvausten suhteen on esitetty KUVASSA. Kaikukuvauksen on todettu vahvistavan kiintymystä sikiöön jokaisella raskauskolmanneksella tehtynä (4, 31). Noin 12. raskausviikolla tehty kaikukuvaus vahvistaa kiintymystä sikiöön kuitenkin enemmän kuin 18. raskausviikolla tehty, jolloin luontainen kiintyminen sikiöön on jo muutoinkin voimakkaampaa (4). Tavanomaisen kaikukuvaustekniikan rinnalle ovat tulleet kolmiulotteinen ja neliulotteinen kaikukuvaus, jossa kolmiulotteista sikiötä tarkastellaan reaaliaikaisessa liikkeessä. Raskaana olevien on todettu tulkitsevan helpommin kolmi- ja neliulotteista kaikukuvaakuvausta kuin totunnaista, mutta niiden ei ole todettu vahvistavan vanhemman kiintymystä sikiöön merkittävästi enempää (31). Kiintymyksen on kuitenkin todettu vahvistuvan kolmiulotteisen kuvauksen avulla erityisen paljon, jos sikiön kasvot ovat tutkimuksessa näkyneet hyvin sekä äidin että ku vauksen tekijän mielestä (31, 32). On alettu pohtia, voisiko sikiön kaikukuvausta käyttää myös hoidollisesti herättämään ja lisäämään äidin tai vanhempien mielenkiintoa sikiön kehitystä ja persoonaa kohtaan. Tällaisessa niin sanotussa kaikukuvauskonsul A. Lindroos ym.
5 taatiossa havainnoidaan yhdessä äidin tai vanhempien kanssa sikiön liikkumista, rakenteita, asentoa ja vanhempien toivoessa myös sukupuolta. Samalla keskitytään kuuntelemaan ja tarvittaessa pohtimaan äidin tai vanhempien reaktioita, tunteita ja ajatuksia, joita sikiö herättää. Kaikukuvauskonsultaation on todettu vahvistavan kiintymystä merkittävästi enemmän kuin totunnaisessa tavalla tehdyn kuvauksen (33). Suomessa kaikukuvausta ei ole systemaattisesti käytetty raskausaikaisen kiintymyksen vahvistamiseen. Se ei hoitomuotona kuulu Kelan korvattavuuden piiriin, eikä sen käytöstä voida vielä antaa virallisia suosituksia. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on parhaillaan meneillään tutkimus, jossa selvitetään kaikukuvauskonsultaation vaikutusta päihdeongelmaisten äitien kiintymykseen sikiötä kohtaan, päihteettömänä pysymiseen sekä äidin ja vauvan hyvinvointiin (34). Myös tavallista kaikukuvausta voitaneen käyttää lisäämään vanhempien kiinnostusta sikiöön. Tutkimustilannetta voitaisiin yksinkertaisella tavalla kehittää enemmän vuorovaikutukselliseksi tapahtumaksi tutkijan ja vanhempien välillä. Kysymykset siitä, mitä vanhemmat haluaisivat nähdä ja mitä ajatuksia kaikukuvaus herättää, rohkaisevat vanhempia kertomaan myös toiveistaan, huolistaan tai peloistaan kuvauksen yhteydessä. Sikiön kohdunsisäisen elämän yhdessä tarkkaileminen ja inhimillistäminen voi luoda pohjaa positiiviselle vuorovaikutukselle lapsen kanssa. Tunnistaminen, tuki ja hoito Heikon raskaudenaikaisen kiintymyksen kliinisiä merkkejä ovat esimerkiksi raskauden kieltäminen, vaisu tai negatiivinen tunneilmaisu ja suhtautuminen raskausajasta ja sikiöstä puhuttaessa, haluttomuus tai kyvyttömyys ajatella lasta omana persoonanaan edes loppuraskaudessa ja haluttomuus valmistella kotia lasta varten. Kiintymyksen vahvistamista odotusaikana voidaan tehdä äitiysneuvoloissa. Se ei niinkään vaadi lisäresursseja vaan ajattelu- ja työtavan muutoksia. Tiedon jakamisen lisäksi on YDINASIAT 88 Äitiyshuollossa tulisi voida tunnistaa äidit, joiden raskaudenaikainen kiintymys sikiöön on eri syistä vaarantunut. 88 Raskaudenaikaisen kiintymyksen riskitekijöitä ovat päihteiden käyttö, masennus, hyvin nuori tai vanha ikä, heikko sosiaalinen tuki, äidin omat negatiiviset lapsuudenkokemukset ja voimakas synnytyspelko. 88 Kolmi- ja neliulotteisten kaikukuvaustekniikoiden kehitys voi luoda uusia mahdollisuuksia varhaisen kiintymyksen ja vuorovaikutuksen vahvistamiseksi. 8 8 Neuvolan seulontojen ja haastatteluissa syntyneen huolen perusteella voidaan raskaana oleva lähettää erikoissairaanhoitoon jatkoarvioon. tär keää herättää vanhemman omaa uteliaisuutta lasta ja lapsen kehitystä kohtaan. Äidin ja isän on myös merkittävää kuulla toistensa tunnelmia ja pohdintoja lapsen persoonasta, tulevasta ajasta lapsen kanssa ja lapsen suhteista muihin läheisiin. Tällaista niin sanottua mentalisaatiokykyä tukevaa työskentelyä tehdään joissakin äitiysneuvoloissa käyttäen apuna siihen nimenomaisesti kehitettyä haastattelua (35), ja kokemukset ovat sekä terveydenhoitajien että vanhempien palautteen mukaan olleet erinomaisia (M. Pajulo, julkaisematon tieto). Äitiysneuvolan laajassa terveystarkastuksessa raskausviikolla suositellaan seulomaan nykyisin masennusoireita EPDS-kyselyn avulla (36). EPDS-kysely ei ole diagnostinen, mutta yli 12 pistettä saaneiden äitien psyykkinen vointi on kartoitettava tarkemmin. Alkoholin käyttöä seulotaan yleisimmin AUDITkyselyn (alcohol use disorders identification test) tai TWEAK-kyselyn avulla (tolerance, worried, eye-opener, amnesia and cut-down). Voimavarakyselyllä kartoitetaan laajalti terveyttä ja elämäntapoja, parisuhdetta, ruokavaliota ja taloudellista tilannetta (37). Seulatulosten ja neuvolan haastattelujen perusteella päihdeongelmasta kärsivät tulisi oh 147 Raskausaikainen kiintymys sikiöön
6 KATSAUS jata sairaalan äitiyspoliklinikoiden yhteydessä toimiville HAL-poliklinikoihin (huumeet, alkoholi, lääkkeet). Opiaattiriippuvuudesta kärsivät ohjataan sen lisäksi sairaalan addiktiopoliklinikkaan, muuhun päihdepsykiatriseen hoitopaikkaan tai päihdehoitoyksikköön. Yliopisto- ja keskussairaaloiden lastenpsykiatrian klinikoissa on työryhmiä, jotka voivat tukea masentuneen, päihdeongelmaisen tai muuten vakavassa riskissä olevan äidin suhdetta syntymättömään lapseen jo raskausaikana. Nimenomaisesti raskaudenaikaiseen kiintymykseen kohdennettuja, vaikuttavuudeltaan luotettavasti arvioituja interventioita ei ole Suomessa aiemmin tehty. Kliinisen kokemuksen perusteella erityinen huomio kannattaisi suunnata ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin. Myös neurobiologiset kuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien aivot ovat erityisen otollisessa tilassa vanhemmuutta ja kiintymystä vahvistaville interventioille (38) ja interventioiden positiiviset vaikutukset ulottuvat myös perheen seuraaviin lapsiin. Lopuksi Raskausaikainen kiintymys vaikuttaa laajasti ja kauaskantoisesti lapsen myöhempään kehitykseen ja lapsen ja vanhemman suhteeseen. Varhainen riskien tunnistaminen, hoitoon ohjaus, seuranta ja hoidollisten interventioiden kehittäminen ovat tärkeimpiä keinoja lapsen kehityksen suojaamisessa ja vanhemmuuden vahvistamisessa. Riskien tunnistamisessa ja keinoissa tukea raskaudenaikaista kiintymystä on edistytty, mutta siinä on vielä myös paljon kehitettävää ja hyödyntämättömiä voimavaroja. ANNIKA LINDROOS, LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri Turun kaupunginsairaala EEVA EKHOLM, dosentti, perinatologi Tyks naistentaudit ja synnytykset MARJUKKA PAJULO, dosentti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja Suomen Akatemia SIDONNAISUUDET Annika Lindroos: Ei sidonnaisuuksia Eeva Ekholm: Apuraha (VSSHP EVo, Lastentautien tutkimussäätiö) Marja Terttu Pajulo: Ei sidonnaisuuksia Summary Maternal-fetal attachment during pregnancy possibility and challenge for anterpartal care Mother s substance abuse, depression, very young or old age, poor social support, private negative experiences of personal relationships in childhood, and fear of childbirth may impair the normal development of attachment during pregnancy. The recognition of potential risk factors of attachment of the pregnant mother and future early interaction is possible in anterpartal care. Systematic development and study of effectiveness of interventions strengthening the attachment are essential. Ultrasound consultation appears to be one of the promising tools in strengthening the attachment. 148 A. Lindroos ym.
7 KIRJALLISUUTTA 1. Siddiqui A, Hägglöf B. Does maternal prenatal attachment predict postnatal mother-infant interaction? Early Hum Dev 2000;59: Damato EG. Prenatal attachment and other correlates of postnatal maternal attachment to twins. Adv Neonatal Care 2004;4: Lindgren K. Relationships among maternal-fetal attachment, prenatal depression, and health practices in pregnancy. Res Nurs Health 2001;24: Sedgmen B, McMahon C, Cairns D, Benzie RJ, Woodfield RL. The impact of twodimensional versus three-dimensional ultrasound exposure on maternal-fetal attachment and maternal health behavior in pregnancy. Ultrasound Obstet Gynecol 2006;27: Doan H, Zimmerman A. Conceptualizing prenatal attachment: toward a multidimensional view. J Prenatal Perinatal Psychol Health 2003;18: Raphael-Leff J. Psychological processes of childbearing. Lontoo: Chapman & Hall Brodén, M. Raskausajan mahdollisuudet - kun suhteet syntyvät ja kehittyvät. Helsinki: Therapeia-säätiö Siddiqui A, Hägglöf B, Eisemann M. Own memories of upbringing as a determinant of prenatal attachment in expectant women. J Reprod Infant Psychol 2000;18: Rutherford H, Potenza M, Mayes L. The neurobiology of addiction and attachment. Kirjassa: Suchman N, Pajulo M, Mayes L, toim. Parenting and substance abuse: developmental approaches to intervention. New York: Oxford University Press 2013, s Levine A, Zagoory-Sharon O, Feldman R, Weller A. Oxytocin during pregnancy and early postpartum: individual patterns and maternal-fetal attachment. Peptides 2007;28: Van den Bergh B, Simons A. A review of scales to measure the mother-foetus relationship. J Reprod Infant Psychol 2009;27: Lerum CW, LoBiondo-Wood G. The relationship of maternal age, quickening, and physical symptoms of pregnancy to the development of maternal-fetal attachment. Birth 1989;16: Hjelmstedt A, Widström AM, Collins A. Psychological correlates of prenatal attachment in women who conceived after in vitro fertilization and women who conceived naturally. Birth 2006;33: Ossa X, Bustos L, Fernandez L. Prenatal attachment and associated factors during the third trimester of pregnancy in Temuco, Chile. Midwifery 2012;28:e Chen CJ, Chen YC, Sung HC, Kuo PC, Wang CH. Perinatal attachment in naturally pregnant and infertility-treated pregnant women in Taiwan. J Adv Nurs 2011;67: Cannella BL. Maternal-fetal attachment: an integrative review. J Adv Nurs 2005;50: Wayland J, Tate S. Maternal-fetal attachment and perceived relationships with important others in adolescents. Birth 1993;20: Bloom KC. Perceived relationship with the father of the baby and maternal attachment in adolescents. J Obstet Gynecol Neonatal Nurs 1998;27: Rowe HJ, Wynter KH, Steele A, Fisher JR, Quinlivan JA. The growth of maternalfetal emotional attachment in pregnant adolescents: a prospective cohort study. J Pediatr Adolesc Gynecol 2013;26: Laxton-Kane M, Slade P. The role of maternal prenatal attachment in a woman s experience of pregnancy and implications for the process of care. J Reprod Infant Psychol 2002;20: Gavin NI, Gaynes BN, Lohr KN, Meltzer-Brody S, Gartlehner G, Swinson T. Perinatal depression: a systematic review of prevalence and incidence. Obstet Gynecol 2005;106: Flykt M, Kanninen K, Sinkkonen J, Punamäki RL. Maternal depression and dyadic interaction: the role of maternal attachment style. Infant Child Develop 2010;19: Seimyr L, Sjögren B, Welles-Nyström B, Nissen E. Antenatal maternal depressive mood and parental-fetal attachment at the end of pregnancy. Arch Womens Ment Health 2009;12: Goecke TW, Voigt F, Faschingbauer F, Spangler G, Beckmann MW, Beetz A. The association of prenatal attachment and perinatal factors with pre- and postpartum depression in first-time mothers. Arch Gynecol Obstet 2012;286: Pajulo M. Päihdeongelmaisten odot - tavien äitien hoidon kehittäminen erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet. Suom Lääkäril 2011;66: Shieh C, Kravitz M. Maternal-fetal attachment in pregnant women who use illicit drugs. J Obstet Gynecol Neonatal Nurs 2002;31: Brady TM, Visscher W, Feder M, Burns AM. Maternal drug use and the timing of prenatal care. J Health Care Poor Underserved 2003;14: Mikhail MS, Youchah J, DeVore N, Ho GY, Anyaegbunam A. Decreased maternal-fetal attachment in methadone-maintained pregnant women: a preliminary study. J Assoc Acad Minor Phys 1995;6: Shieh C, Kravitz M. Severity of drug use, initiation of prenatal care, and maternal-fetal attachment in pregnant marijuana and cocaine/heroin users. J Obstet Gynecol Neonatal Nurs 2006; 35: Leipälä J, Hänninen K, Saalasti-Koskinen U, Mäkelä M. Kuinka kertoa sikiön poikkeavuuksien seulonnasta opas äi tiys huollon työntekijöille. THL:n opas 2/ de Jong-Pleij EA, Ribbert LS, Pistorius LR, Tromp E, Mulder EJ, Bilardo CM. Threedimensional ultrasound and maternal bonding, a third trimester study and a review. Prenat Diagn 2013;33: Herrero JR, Comas C, Azumendi G, ym. Maternal attitudes towards threeand four-dimensional ultrasound during pregnancy. Ultrasound Obstet Gynecol 2006;28: Boukydis CF, Treadwell MC, Delaney- Black V, ym. Women s responses to ultra sound examinations during routine screens in an obstetric clinic. J Ultrasound Med 2006;25: Ekholm E, Pajulo M, Boukydis Z, Pajulo H. A focused prenatal parenting intervention for substance abusing women to be used at hospital maternity policlinics. 14th WAIMH Congress, Edinburgh Slade, A, Grunebaum, L, Huganir, L, Reeves, M. The Pregnancy Interview, revised. Suom. M. Pajulo. The Psychological Center, The City College of New York, USA, 1987, 2002, Cox JL, Holden, JM, & Sagovsky, R. (1987). Detection of postnatal depression. Development of the 10-item Edinburgh Postnatal Depression Scale. Br J Psychiatry, 1987;150: Äitiysneuvolaopas suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. THL 2013, opas Kim P, Mayes LC, Feldman R, Leckman JF, Swain JE. Early postpartum parental preoccupation and positive parenting thoughts: relationship with parentinfant interaction. Infant Ment Health J 2013;34: Raskausaikainen kiintymys sikiöön
Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS
Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotMiksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä?
Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä? MLL ja FH seminaari Hki 17.5. 2017 Marjukka Pajulo, dosentti, TY Korkean riskin perheet -määrittely Mitä
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (6) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevana äitinä sinulla on mahdollisuus
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotVauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014
Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotIsäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen
Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Suvi Laru Perheverkko laillistettu psykologi 14.3.2014 1 Tällä nettiluennolla on tarkoitus keskittyä pohtimaan naisesta äidiksi ja miehestä isäksi siirtymistä ja
LisätiedotKOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA
KOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA Lahden Diakonialaitos / Vauvan Taika Projektipäällikkö Sirpa Ernvall Vauva Taikan tiimi Sirpa, Terhi ja Leena Taiteilija Manja Bielan taulu taustana Vauvan Taika - toiminta
LisätiedotÄitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotKUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN
KUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN Äitiys- ja lastenneuvoloiden tarkastukset yhdenmukaistuvat koko Suomessa 1.1.2011 lähtien
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotRaskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy
Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus
LisätiedotIKÄÄNTYVÄ VANHEMMUUS SYNTYVYYDEN LASKUN TAUSTALLA SYITÄ JA SEURAUKSIA
IKÄÄNTYVÄ VANHEMMUUS SYNTYVYYDEN LASKUN TAUSTALLA SYITÄ JA SEURAUKSIA Tutkimuspäällikkö Reija Klemetti, THL 30.10.2018 Ikääntyvä vanhemmuus / Reija Klemetti 1 KAIKKIEN SYNNYTTÄJIEN JA ENSISYNNYTTÄJIEN
LisätiedotPäihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon kehittäminen
TIETEESSÄ MARJUKKA PAJULO LT, tutkija, pikkulapsipsykiatri Turun yliopisto, lastenpsykiatria Folkhälsan Research Center marjukka.pajulo@utu.fi Päihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon kehittäminen erityispiirteet,
LisätiedotSikiöseulonnan jatkotutkimukset
Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotRaskausajan tuen polku
1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi
LisätiedotVauva mielessä. Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla TtM, esh Malin von Koskull
Vauva mielessä Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla 11.5.2015 TtM, esh Malin von Koskull Mistä on kyse? Mahdollistaja Työväline Inspiraation lähde Interventio
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotTRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015
TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan
LisätiedotSeulontavaihtoehdot ja riskit
Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja
LisätiedotVanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta
Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Suomen vauvamyönteisyyskouluttajien verkostoseminaari Jyväskylä 16.3.2017 Jenni Vaarno Isän ja äidin
LisätiedotTEHOHOITOON SIIRTYNEEN VAUVAN JA ÄIDIN VARHAISEN SYLIKONTAKTIN YHTEYS ÄIDIN KOKEMAAN KIINTYMYK- SENTUNTEESEEN VAUVAN OLLESSA KOLMEN KUUKAUDEN IKÄINEN
TEHOHOITOON SIIRTYNEEN VAUVAN JA ÄIDIN VARHAISEN SYLIKONTAKTIN YHTEYS ÄIDIN KOKEMAAN KIINTYMYK- SENTUNTEESEEN VAUVAN OLLESSA KOLMEN KUUKAUDEN IKÄINEN Maria Auvinen Syventävien opintojen kirjallinen työ
LisätiedotInterventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi
Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET
ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
Lisätiedotterveiset kauniista Etelä-Afrikasta!
terveiset kauniista Etelä-Afrikasta! Symposium title: Baby s mind in mind: three new Finnish studies evaluating and enhancing pre-and postnatal parental capacity to mentalise about the baby and parenting
LisätiedotPäihdeäitien tunnistaminen ja hoitopolku. Ulla Ekblad Dosentti, erikoislääkäri Tyks, Naistenklinikka Ei sitoumuksia
Päihdeäitien tunnistaminen ja hoitopolku Ulla Ekblad Dosentti, erikoislääkäri Tyks, Naistenklinikka Ei sitoumuksia 90 % PÄIHTEIDENKÄYTTÄJISTÄ HEDELMÄLLISESSÄ IÄSSÄ KUINKA SUURI OSA LÖYDETÄÄN??? Alkoholin
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotKUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?
KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotÄidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen
Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen
LisätiedotRaskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen
Raskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen Reija Klemetti, Anna Heino, Kaisa Mölläri, Anja Mursu, Riitta Konttinen Workshop, THL 29.8.2017 29.8.2017 1 Mihin perustuvat ja mistä lähdettiin? 29.8.2017
LisätiedotSikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit
Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta Riskien suuruutta kuvaavat kortit Näiden korttien avulla voidaan raskaana oleville havainnollistaa kromosomipoikkeavuuksien seulontaa. Kaikki kortit esittävät tilannetta
LisätiedotMATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE
MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE Opas on tarkoitettu äitiysneuvolan asiakkaille, raskaana oleville naisille sekä heidän puolisoilleen. Oppaassa kerrotaan
LisätiedotSiirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma
Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava, TaY Esityksen kulku 1. Siirtymä vanhemmuuteen Siirtymä
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotRaskaudenaikainen kiintymyssuhde
Maija Tammiluoma ja Heli Westerling Raskaudenaikainen kiintymyssuhde Kirjallisuuskatsaus Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö 30.11.2010 Kulttuurialat Tiivistelmä
LisätiedotMiksi osallistuisin perhevalmennukseen?
Miksi osallistuisin perhevalmennukseen? Opas esikoista odottaville vanhemmille Emma Baqiri, Jenna Jarhio & Niina Laaksonen Kuva 1 Mitä perhevalmennus on? Neuvolan tarjoamaa moniammatillista toimintaa lähinnä
LisätiedotPerheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman
Perheheräämö Maija Jalasvuori, Natalie Öhman 19.1.2017 Perheheräämö Maaliskuussa 2017 aloitettu toiminta yhteistyössä leikkaussalihenkilökunnan kanssa Vauvan jatkuva ihokontakti sektion jälkeen Perheen
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotHyvät tulevat vanhemmat!
Hyvät tulevat vanhemmat! Vauvan odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ilon lisäksi se tuo kuitenkin myös mukanaan uusia haasteita perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyen. Olisi hienoa jos näiden
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotPitkäaikaissairaudet ja psyyke
Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotSikiöseulonnat Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS
Sikiöseulonnat 8.2.2019 Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS Sikiön poikkeavuuksien seulontojen eli sikiöseulontojen järjestämisessä periaatteena on, että raskaana oleville tarjottaisiin tasapuolisesti vapaaehtoisia,
LisätiedotVANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ
VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä
LisätiedotRaskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE
Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada
LisätiedotKäytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan
ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotÄitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla
Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotLapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily Tutkimukset lasten oikeuspsykiatrian työryhmässä Ilona Luoma LT, dosentti Apulaisylilääkäri Tays, lastenpsykiatrian vastuualue 1 19.11.2015 Lasten oikeuspsykiatrian
LisätiedotLataa Odottavan äidin käsikirja. Lataa
Lataa Odottavan äidin käsikirja Lataa ISBN: 9789516563285 Sivumäärä: 434 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.63 Mb Odottavan äidin käsikirja on lapsen hankkimista suunnitteleville ja raskaana oleville tarkoitettu
LisätiedotTERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi
TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi "Just like a plant needs light and space to grow, a child needs love and freedom to unfold. - Sigrid Leo Oma lapsuus ja vanhemmat Vanhempana olemiseen
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotPääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012
1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA
Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet
Lisätiedot