Päihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon kehittäminen"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ MARJUKKA PAJULO LT, tutkija, pikkulapsipsykiatri Turun yliopisto, lastenpsykiatria Folkhälsan Research Center Päihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon kehittäminen erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet Äidin päihdeongelma vaikuttaa vauvan vointiin ja kehitykseen sekä suoraan että epäsuorasti. Mitä pienempi lapsi on, puhumattakaan sikiöstä, sitä suuremmat ja laajemmat vaikutukset äidin päihteiden käytöllä on lapsen koko kehitykseen. Päihdeongelmaisten äitien vapaaehtoisen hoidon kehittämisessä on vielä paljon tehtävää, ja paljon on tehtävissä. Äiti-lapsisuhteen hoitaminen jo raskausaikana kannattaa sekä pysyvämmän päihteettömyyden saavuttamiseksi että vanhemmuuden laadun parantamiseksi. VERTAISARVIOITU VV Raskaana olevan päihdeongelmaisen naisen elämään on usein kasautunut poikkeuksellisen suuri määrä vakavia riskitekijöitä. Voidaan perustellusti sanoa, että kohderyhmä on hoidollisesti yksi haasteellisimmista (1,2). Mitä pienempi lapsi on, puhumattakaan sikiöstä, sitä suuremmat vaikutukset äidin päihteiden käytöllä ja siihen liittyvillä muilla riskitekijöillä on lapsen aivotoiminnan kehitykseen ja koko kehitykseen. Raskaudenaikaiseen tai sitä edeltävään päihteiden käyttöön on siis aina suhtauduttava vakavasti. Äidin päihdeongelma on Suomessa yksi yleisimmistä pienten lasten sijaishuollon ja huostaanoton syistä (3). Huostaanottoon tai sijaishuoltoon päädyttäessä on tilanne kuitenkin jo edennyt hyvin pitkälle. Kaikille niille äideille, jotka ovat suostuvaisia tiiviiseen ja oikein suunnattuun hoitoon ja tukeen jo raskausaikana, tulisi nykyistä paremmin tarjota siihen mahdollisuus. Käytännön kokemuksen mukaan päihdeäitien vaikeahoitoisuus ei niinkään johdu äitien haluttomuudesta tai välinpitämättömyydestä lasta kohtaan. Sen sijaan heidän valmiudessaan toimia lapsen vanhempana on olemassa erityisiä esteitä, joiden taustoja selvittämällä on helpompi ymmärtää, miksi myös avun on oltava usein erityisen tehokasta ja oikein suunnattua. On myös huomattava, että päihdeongelmaisten äitien kyvyssä toimia vanhempana voi olla merkittäviä yksilöllisiä eroja (4). Edellä kuvattujen riskien ja haasteiden pohjalta voidaan siis kysyä: mitä voidaan tehdä näiden äitien vanhemmuuden laadun parantamiseksi ja pysyvämmän päihteettömyyden saavuttamiseksi? Ja toisaalta, mitä voidaan tehdä nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, jotta lapsen sijaishuoltoon ja/tai huostaanottoon ei tarvitsisi päätyä niin usein? Tässä artikkelissa kuvataan yhtä hoidon sisällön osa-aluetta, eli työskentelyä äidin ja vauvan keskinäisen suhteen lujittamiseksi jo raskaudesta lähtien sen sisältöä, perusteita, erityispiirteitä, sekä viimeaikaisia innovaatioita. Odottavien äitien päihdeongelma Suomessa Noin 6 %:lla suomalaisista odottavista äideistä on todettu riippuvuutta päihteistä (alkoholi, erilaiset huumeet, ja/tai lääkkeet) (5). Uusia, tarkkoja ja päihdekohtaisia tietoja ongelman esiintyvyydestä ei ole. Alkoholin tiedetään aiheuttavan eniten suoria päihdevaikutuksia sikiölle, ja raskaana oleville suositellaan täydellistä pidättymistä alkoholista. Vaikka alkoholi on Suomessa myös äitien yleisimmin käyttämä päihde, pääasiallinen syy hoitoon ohjaukseen on ollut huumeiden käyttö (4,6,7). Päihteitä käyttävä odottava äiti on tavallisimmin sekakäyttäjä, joka lähes aina myös tupakoi runsaasti. Se lisää osaltaan merkittävästi sikiön kasvu- ja kehityshaittoja (8,9). Päihderiippuvuuteen kuuluu, että käytön lopettaminen ei onnistu omaehtoisesti, ja päihteiden käyttö vie voimia sekä aikaa muulta elämältä, vanhemmuudesta, ihmissuhteista ja sosiaalisista velvoitteista. Suomen Lääkärilehti 14/2011 vsk

2 KIRJALLISUUTTA 1 Pajulo M, Suchman N, Kalland M, Mayes L. Enhancing the effectiveness of residential treatment for substance-abusing pregnant and parenting women: focus on maternal reflective functioning and mother-child relationship. Infant Mental Health J 2006;27: Kahila H, Gissler M, Sarkola T, Autti-Rämö I, Halmesmäki E. Maternal welfare, morbidity and mortality 6-15 years after a pregnancy complicated by alcohol and substance abuse: a register-based case-control study of 524 women. Drug Alc Dependence 2010;111: Epub Hiitola J. Selvitys vuonna 2006 huostaanotetuista ja sijoitetuista lapsista. Lasten sijaishuollon kehittäminen Tampereella. Stakes, Työpapereita 21. Helsinki Pajulo M. Kannattaako päihdeongelmaisten äitivauvaparien hoito? Alkuperäistutkimus. Suom Lääkäril 2010;65: Pajulo M, Savonlahti E, Sourander A, Helenius H, Piha J. Antenatal depression, substance dependency and social support. J Affective Dis 2001;65: Alaja R, Tuomiranta H. Hoitoonohjaus raskausajan päihdeongelmissa. Suom Lääkäril 2004;59: Andersson M, Hyytinen R, Kuorelahti M, toim. Vauvan parhaaksi. Kuntoutuminen päihteistä odotus- ja vauvaaikana. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä. Ensi- ja turvakotien liitto ry, Helsinki Shankaran S, Das A, Bauer C ym. Association between patterns of maternal substance use and infant birth weight, length and head circumference. Pediatrics 2004;114: Jaakkola J, Gissler M. Maternal smoking during pregnancy, fetal development and childhood asthma. Am J Public Health 2004;94: Mayes L, Truman S. Substance abuse and parenting. Kirjassa: M Bornstein, toim. Handbook of parenting, vol 4. Social conditions and applied parenting (2. ed). Mahvah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates Mayes LC, Pajulo M. Neurodevelopmental sequelae of prenatal cocaine exposure. Kirjassa: D Bellinger, toim. Human developmental neurotoxicology. New York: Taylor and Francis 2005; Mäkelä K. Raskaanaolevien naisten päihde-ehtoinen pakkohoito ja sen kriteerit. Yhteiskuntapolitiikka 2010;75: Puura K, Davis H, Papadopoulos K, Tsiantis J. The European Early Promotion project: a new primary health care sercvice to promote children s mental health. Infant Ment Health J 2002;23: TAULUKKO 1. Päihdeongelmaisen äidin odotusaikaista kiintymistä vauvaan vaikeuttavat tekijät. Suunnittelematon raskaus Ambivalenssi lapsen pitämisen suhteen Syyllisyys päihteiden aiheuttamista haitoista Epävarmuus lapsen terveydestä Omat terveysongelmat ja jaksamattomuus Aiemmin syntyneiden lasten huostaanotot Psyykkinen oireilu tai häiriö Elämäntilanteen kaoottisuus ja taloudelliset ongelmat Päihdevaikutukset äidin tiettyihin aivotoimintoihin Varhaiset ja elämänaikaiset traumakokemukset Negatiiviset mielikuvat vauvasta ja vanhemmuudesta Heikot tai idealisoidut mielikuvat vauvasta ja vanhemmuudesta Heikko sosiaalinen tuki, parisuhdeongelmat Päihdeongelmaisten odottavien äitien varhainen hoitaminen ja hoitoon ohjaaminen on tärkeää myös äidin kasautuneiden psykososiaalisten ongelmien ja syntyvän lapsen hyvinvoinnin vuoksi. Puutteellinen hoivaympäristö on merkittävä riski lapsen voinnille ja kehitykselle ja syy hoidon ja seurannan järjestämiselle (10,11). Päihdeongelmaisten äitien hoidon kehittämisessä on ristiriitainen tilanne. Tiedetään, että hoidon rakenteen ja sisällön yhtenäistämiselle ja kehittämiselle on suuri tarve (12). Lakimuutosta äitien pakkohoidon mahdollistamiseksi odotusaikana valmistellaan. Samanaikaisesti vapaaehtoisia, järjestösektorin hoitopaikkoja on käytännössä pyritty lopettamaan. Suomessa äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen käyttöaste on hyvin korkea (99 %) (13, THL 2010), mikä mahdollistaa myös vaikeiden riskiryhmien äitien ja lasten tavoittamisen. Äitiyshuollossa pelätään, että päihdeäitien lapset jäävät ilman apua, jos äidit eivät käytä neuvolapalveluja. Pakkohoitoon joutumisen uhka ja epäselvyys hoidon sisällöstä sekä toteuttamisesta vaikeuttavat entisestään avointa ongelmien kertomista, vähentävät neuvolapalvelujen käyttöä ja lisäävät tilanteen salailua. Päihdeongelma ja raskausajan psykologinen prosessi Normaaliin raskauden psykologiseen kulkuun kuuluu omien varhaisten hoivakokemusten mielensisäinen aktivoituminen sekä voimakkaiden, ja usein vastakkaisten, tunteiden herääminen, työstäminen ja sietäminen itsessä (14,15). Päihdeongelmaiset äidit joutuvat kohtaamaan odotusaikana kuitenkin erityisen paljon ristiriitaisia tunteita, jotka liittyvät sekä heidän nykyiseen elämäntilanteeseensa että omaan varhaiseen hoivahistoriaansa. Päihdeongelmaisen äidin raskaus on useimmiten suunnittelematon ja sopii yleensä huonosti hänen senhetkiseen tilanteeseensa. Äidin kyky tunnistaa raskauden fyysisiä muutoksia on usein heikentynyt ja/tai äiti on tulkinnut ne väärin, päihteistä johtuviksi. Siinä vaiheessa, kun äiti tiedostaa olevansa raskaana, mahdollisuus aborttiin on useimmiten ajallisesti jo ohi (16). Syyllisyyden kokeminen voi olla tietoista tai tiedostamatonta, ja se liittyy paitsi päihteiden mahdollisesti vauvalle aiheuttamiin haittoihin, myös äidin aiemmin synnyttämien lasten huostaanottoihin, raskauden salaamiseen lapsen isältä ja myöhäiseen hoitoon hakeutumiseen. Käsittelemätön syyllisyys voi saada äidin tuntemaan itsensä voimattomaksi ja haluttomaksi keskittymään raskauteen, pitämään itsestään huolta tai ajattelemaan tulevaisuutta. Raskausaika sisältää poikkeuksellisen suurta mielensisäistä liikkuvuutta. Myös päihdeongelmaisille äideille raskaus voi aina merkitä myös toivoa paremmasta, pontta muutokseen ja antaa syyn huolehtia itsestään (16,17). Useimmilla heistä onkin perusmotivaatio työskennellä lapsensa hyväksi, ja se tulisi osata tehokkaasti hyödyntää (18). Kiintyminen syntyvään lapseen raskausaikana Päihdeongelmaisen äidin kiintymystä syntyvään lapseen voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. Hyvä odotusaikainen kiintyminen ennakoi parempaa vuorovaikutusta vauvan kanssa, ja se voi vaikuttaa pitkälle lapsen aivojen kehitykseen ja koko myöhempään kehitykseen (19,20). Näyttää siltä, että mitä varhemmin ja selvemmin hoidossa keskitytään myös vanhemmuuteen ja äidin ja vauvan suhteeseen, sitä paremmin toteutuu äidin pysyvämpi päihteettömyys (1,21,22). Syitä päihdeongelmaisten äitien vaikeuteen kiintyä lapseen raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen on koottu taulukkoon 1. Päihdeongelman ja -riippuvuuden vaikutuksia vanhemmuuteen on tutkittu neurobiologisesta näkökulmasta tarkimmin kokaiinin käyttäjillä Suomen Lääkärilehti 14/2011 vsk 66

3 TIETEESSÄ TAULUKKO 2. Äidin päihdeongelmaan liittyvien muiden riskitekijöiden vaikutusreitit vauvan vointiin ja kehitykseen. Psyykkinen oireilu tai häiriö (48, 49, 50) heikompi terveyskäyttäytyminen odotusaikana raskauden ja synnytyksen ongelmat heikompi odotusaikainen kiintyminen vauvaan varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat Varhaiset ja elämänaikaiset traumakokemukset (51, 52) heikentynyt tunteiden säätelykyky ja impulssikontrolli psyykkinen oireilu heikot tai negatiiviset mielikuvat vauvasta ja vanhemmuudesta heikot vanhemmuuden mallit heikko mentalisaatiokyky heikompi odotusaikainen kiintyminen vauvaan varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat Elämäntilanteen stressaavuus ja äidin heikentynyt stressin sietokyky (30, 52, 53) voimakas stressikokemus vaikutus lapsen HPA-akseliin ja stressin säätelykyyn vaikutus lapsen myöhempään fyysiseen ja psyykkiseen sairasteluun TAULUKKO 3. Päihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon sisällön osa-alueet. Psykoedukatiivinen hoito vaihtoehtoisten mielihyvän lähteiden opettelu omasta terveydestä huolehtiminen tietoa lapsen kehityksestä ja ikävaiheisiin sopivista odotuksista tietoa lapsen tarvitsemasta hoidosta lapsilähtöisen arjen ja päivärytmin opettelu Päihdepsykiatrinen hoito päihteiden käytön seuranta, testit lääkkeellinen korvaushoito psyykelääkitys terapia, tukikontakti Äidin ja vauvan suhteen hoito odotusaikaisen kiintymyksen vahvistaminen Sosiaaliset tukimuodot asumisasiat talousasiat, toimeentulo tukihenkilö suhteiden hoito läheis- ja ammattilaisverkostoon 14 Raphael-Leff J. Psychological processes of childbearing. London: Chapman and Hall Broden M. Raskausajan mahdollisuudet: kun suhteet syntyvät ja kehittyvät. Therapeia-säätiö, Gummerus Kivitie-Kallio S, Hannikainen J. Päihteitä käyttävän äidin lapsi. Kirjassa: Söderholm A, Halila R, Kivitie-Kallio S, Mertsola J, Niemi S, toim. Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2004; Wiechelt SA. The spectre of shame in substance misuse. Subst Use Misuse 2007;42: Howell EM, Chasnoff IJ. Perinatal substance abuse treatment: findings from focus groups with clients and providers. J Subst Abuse Treat 1999;17: Alhusen JL. A literature update on maternal-fetal attachment. J Obstet Gynecol Neonatal Nurs 2008;37: Cicchetti D, Toth SL. The past achievements and future promises of developmental psychopathology: the coming of age of a discipline. J Child Psychol Psychiatry 2009;50: Jones HE. Drug addiction during pregnancy. Curr Dir Psych Sc 2006;15: Suchman N, Pajulo M, De Coste C, Mayes N. Parenting interventions for drug dependent mothers and their young children: toward enhancing maternal engagement in the mother-child relationship. Family Relations 2005;55: Päihderiippuvuus heikentää tiedetysti sellaisia aivotoimintoja, joita tarvitaan pienen vauvan ja lapsen hoitamisessa ja vanhempana toimimisessa. Tällaisia aivotoimintoja ovat mm. motivoituminen ja mielihyvän kokeminen lapsesta, muisti ja keskittyminen, itsetuntemus ja oman toiminnan arviointikyky, stressin sieto- ja säätelykyky, omien impulssien kontrollointi ja kyky säädellä omia tunnetiloja (23,24). Raskausaika itsessään merkitsee samoin neurobiologisia muutoksia naisen aivoissa, erityisesti mielihyvän kokemiseen kytkeytyvissä dopamiiniradastoissa ja stressin säätelyjärjestelmässä. Lapsesta ja äidiksi tulosta muodostuu sen myötä luontaisesti suurin mielihyvän lähde (25,26). Aivojen kuvantamistutkimuksissa (sekä eläinkokeissa että kliinisissä tutkimuksissa) on havaittu, että päihderiippuvuus ja vuorovaikutus vauvan kanssa vaikuttavat samojen aivoalueiden ja hermoradastojen kautta mielihyvän kokemiseen ja stressin säätelyyn (27,28). Päihdeongelmaisen äidin kohdalla voidaan ajatella, tosin vasta hypoteettisesti, että päihteet ja vauva kilpailevat mielihyvän ja stressin sietokyvyn suhteen ykkösasemasta äidin aivojen samoissa hermoradastoissa (29). Hoidon tulisi olla riittävän intensiivinen, jotta se kykenee kaappaamaan hermoradat takaisin vauvan käyttöön, jonne ne alun perin ja luonnostaan kuuluisivat (1). Riskitekijöiden merkitys Päihdeongelmaan ja -riippuvuuteen usein yhdistyneet muut riskitekijät vaikuttavat sekä yksinään että yhdistelmänä vauvan vointiin ja kehitykseen. Näistä merkittävimpiä ovat äidin psyykkinen oireilu tai häiriö, äidin omat varhaiset ja elämänaikaiset traumakokemukset (esim. toistuneet erokokemukset, emotionaalinen ja fyysinen kaltoinkohtelu) sekä arkielämän kaoottisuuden ja kokonaistilanteen äidissä aiheuttama suuri stressi. Taulukossa 2 on mahdollisia reittejä, joiden kautta myös nämä liitännäistekijät muodostuvat merkittäviksi nimenomaan sikiön ja vauvan kehitykselle ja voinnille. Vaikutukset vauvaan ja keskinäiseen vuorovaikutukseen Päihteiden käytöllä raskauden aikana voi olla suoria toksisia vaikutuksia lapsen vointiin ja kehitykseen, riippuen aineesta, altistuksen ajankohdasta ja määrästä. Vakavimmat ja parhaiten tunnetut suorat ainevaikutukset ovat alkoholilla, ja nimenomaan raskauden alkuvaiheessa. Toisaalta kaikki päihteet voivat vakavalla tavalla muuttaa kohdunsisäisiä olosuhteita ja altistaa sikiön stressille. Tämä voi aiheuttaa neurobiologisia muutoksia lapsen stressinsäätelykykyyn Suomen Lääkärilehti 14/2011 vsk

4 KUVIO 1. Päihdeongelmainen äiti ja päihdealtistunut vauva. Keskinäiseen vuorovaikutuskäyttäytymiseen vaikuttavat riskitekijät, jotka voivat johtaa negatiiviseen vuorovaikutuskehään. Erityinen intervention kohta (nuoli) (11). ÄITI Tulkitsee vauvaa väärin Kokee syyllisyyttä Passiivinen/ Vetäytyvä/ Tunkeutuva Vähemmän luova Keskittymätön Joustamaton Huono itsetunto 23 Goldstein RZ, Craig AD, Beckhara A ym. The neurocircuitry of impaired insight in drug addiction. Trends Cogn Sci 2009;13: Koob GF, Volkow ND. Neurocircuitry of addiction. Neuropsychopharmacology 2010;35: Swain JE, Lorberbaum JP, Kose S, Strathearn L. Brain basis of early parent-infant interactions: psychology, physiology, and in vivo functional neuroimaging studies. J Child Psychol Psychiatry 2007;48: Mayes LC, Magidson J, Lejuez CJ, Nicholls SS. Social relationships as primary rewards: the neurobiology of attachment. Kirjassa: de Haan M, Gunnar MR, toim. Handbook of developmental neuroscience. New York, NY: Guilford Numan M. Motivational systems and the neural circuitry of maternal behavior in the rat. Dev Psychobiol 2007;49: Loberbaum JP, Newman JD, Horwitz AR ym. A potential role for thalamocingulate circuitry in human maternal behaviour. Biol Psychiatry 2002;51: Leckman J, Mayes L. Understanding developmental psychopathology: how useful are evolutionary accounts? Am Academy Child Adolesc Psychiatry 1998;37: Salisbury AL, Ponder KL, Padbury JF, Lester BM. Fetal effects of psychoactive drugs. Clin Perinatol 2009;36: Lester BM, Bagner DM, Liu J ym. Infant neurobehavioral dysregulation: behavior problems in children with prenatal substance exposure. Pediatrics 2009;124: VUOROVAIKUTUS ENEMMÄN: Turhautumista Pettymistä Stressiä VÄHEMMÄN: Iloa Laiminlyönti Pahoinpitely VAUVA Kosketusherkkä Herkkä muutoksille Vaikeuksia säädellä vireystilaa Vähemmän positiivisten tunteiden ilmaisua Hitaampi toipuminen stressistä Vaikeammin tulkittava Vaikeammin lohdutettava hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaiskuoriakselin (HPA) toiminnan muuttumisen kautta, ja merkittävästi lisätä lapsen myöhempää alttiutta fyysiseen ja psyykkiseen sairasteluun (30). Sikiöaikana päihteille altistuneella vastasyntyneellä ja vauvalla on usein erityisiä vaikeuksia säädellä omaa olotilaansa (esim. uni-valverytmi, itku/rauhoittuminen). Lapsi ärtyy helpommin ja on kosketusherkkä, häntä on vaikeampi lohduttaa, ja hänen reaktioitaan on vaikeampi tulkita. Päihdeongelmaisella äidillä puolestaan on havaittu erityisiä vaikeuksia huomata vauvan viestejä (nälkä, väsymys jne.), tulkita niitä osuvasti ja luoda vauvan rytmiin perustuvaa hoivaa ja arkea (7,11). Päihdeongelmainen äiti ja päihdealtistunut vauva ovat siis lähtökohtaisesti vaikea pari toisilleen: vauva tarvitsisi erityisen tarkkasilmäistä ja sensitiivistä hoivaa, ja äidin kyky huomata ja reagoida on usein heikentynyt. Äidin väärät tulkinnat johtavat osaltaan molemminpuoliseen pettymykseen ja stressikokemukseen vuorovaikutustilanteissa, äidin turvautumiseen päihteisiin, lapsen lisääntyvään laiminlyöntiin ja jopa pahoinpitelyyn (11,31) (kuvio 1). Äidin ja vastasyntyneen suhteen hoitaminen Taulukkoon 3 on koottu hoidon osa-alueet ja elementit, jotka tulisi ottaa huomioon päihdeongelmaisten äitien hoitokokonaisuudessa (32,33). Niiden lisäksi keskeistä on myös koko se somaattinen (obstetrinen, pediatrinen, sosiaalipediatrinen) seuranta, jonka kohteena äidin ja vauvan tulisi olla. Näiden hoidon osaalueiden toteutuminen käytännössä ja kokonaishoidon vastuutaho vaihtelevat Suomessa tällä hetkellä paikkakuntakohtaisesti (6). Äidin ja vauvan suhteen vahvistaminen hyvin varhaisesta lähtien on oma erityinen hoidon alueensa. Sen tavoitteena on lisätä äidin kiintymistä vauvaan, parantaa äidin kykyä tunnistaa omia kokemuksiaan ja tunteitaan sekä kykyä erottaa ne vauvan kokemuksista. Lisäksi tavoitteena on vähentää vauvan käyttäytymisen väärintulkintoja, parantaa varhaisen vuorovaikutuksen laatua ja lisätä positiivisia kokemuksia yhdessäolosta. Ohessa kuvataan lyhyesti kolme näihin tavoitteisiin tähtäävää uutta työskentelymuotoa ja alustavia tutkimustuloksia. Kaikille on yhteistä, että ne käyttävät oleellisena vaikutusreittinään äidin ns. mentalisaatiokyvyn vahvistamista. Äidin mentalisaatiokyvyn vahvistaminen Mentalisaatiokyvyllä tarkoitetaan yksilön kykyä pohtia tunteita, mieltä ja kokemusta sekä itsessä että toisessa, ja kykyä arvostaa tätä pohdintaa. Hyvä mentalisaatiokyky auttaa etsimään vaihtoehtoisia tulkintoja toisen ihmisen käyttäytymiselle, mikä tekee ihmissuhteista ja niiden ymmärtämisestä rikkaampaa ja tyydyttävämpää. Se auttaa myös tekemään ympäröivästä maailmasta ennustettavamman ja turvallisemman. Hyvä mentalisaatiokyky toimii tätä kautta myös suojaavana tekijänä traumaattisissa tilanteissa (34,35,36). Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa tarkoittaa vanhemman kykyä ajatella ja pohtia vauvaa omana, erillisenä persoonanaan; yksilönä, jolla on oma kokemus, tunteet ja mieli. Koskaan ei voi tietenkään varmuudella tietää, miten toinen ihminen kokee jonkin asian tai tilanteen (puhumattakaan pienen lapsen tai sikiön kokemuksesta). Oleellisinta ei olekaan tietäminen, vaan kiinnostus pohtia mieltä ja kokemusta omaa ja toisen perspektiiviä. Hyvä mentalisaatiokyky tuo vanhemman ajatteluun väljyyttä ja vaihtoehtoja, vähentää lapsen ilmikäyttäytymisen väärintulkintoja ja luo tilan lapsen todellisen persoonallisuuden kehittymiselle. Se edesauttaa positiivisia vuorovaikutuskoke Suomen Lääkärilehti 14/2011 vsk 66

5 TIETEESSÄ 32 Velez M, Jansson LM. The opioid dependent mother and newborn dyad: nonpharmacological care. J Addiction Med 2008;2: Lester BM, Andreozzi L, Appiah L. Substance abuse during pregnancy: time for policy to catch up with research. Harm Reduct J 2004;1:5. 34 Fonagy P, Gergely G, Jurist E, Target M. Affect regulation, mentalization, and the development of the self. New York: Other Press Slade A, Grienenberger J, Bernbach E, Levy D, Locker A. Maternal reflective functioning, attachment, and the transmission gap: a preliminary study. Attach Hum Dev 2005;7: Larmo A. Mentalisaatio kyky pitää mieli mielessä. Duodecim 2010;126: Allen JG, Fonagy P, Bateman AW. Mentalising in clinical practice. Washington DC: American Psychiatric Publishing Inc Pajulo M, Kalland M. Uutta ajattelua päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoidossa. Duodecim 2006;122: Pajulo M, Pyykkönen N, Kalland M, Sinkkonen J, Helenius H, Punamäki RL. Substance abusing mothers in residential treatment with their babies: postnatal psychiatric symptomatology and its association with mother-child relationship and later need for child protection actions. Nord J Psychiatry 2011;65: Garcia J, Bricker L, Henderson J, Martin M, Mugford M, Nellson J. Women s views of pregnancy and ultrasound. A systematic review. Birth 2002;29: Campbell S. 4D, or not 4D: that is the question. Ultrasound Obstet Gynecol 2002;19: Boukydis CFZ. Ultrasound consultation to increase resilience in pregnancy. Ann N Y Acad Sci: resilience in children 2006;1094: Boukydis CFZ, Treadwell MC, Delaney-Black V ym. Women s response to viewing ultrasound during routine screens in an obstetric clinic. J Ultrasound Med 2006;25: Pajulo M, Ekholm E, Boukydis Z. Substance-abusing pregnant women: RF focused pre-and perinatal intervention for use in university hospitals. Symposium presentation. World Association of Infant Mental Health, Leipzig, Germany Lester BM, Tronick EZ. Neonatal Network Neurobehavioral Scale (NNNS). Pediatrics 2004;113:2: Boukydis CFZ. Mother-infant consultation during drug treatment: research and innovative clinical practice. Harm Reduct J 2008;5: Sinha R. How does stress increase risk of drug abuse and relapse? Psychopharmacol 2001;158: muksia ja on yhteydessä turvalliseen kiintymyssuhteeseen (34,35). Mentalisaatiokyky on käsitteenä erityisen merkityksellinen, kun kyseessä on päihdeongelma. Päihderiippuvuus heikentää yksilön mentalisaatiokykyä, koska se vähentää halua panostaa ja keskittyä läheisiin ihmissuhteisiin ja luonnollisiin mielihyvän lähteisiin. Mentalisaatiokyvvn vahvistamisen arvioidaan lisäävän äidin kiinnostusta vauvan persoonaa kohtaan, kiintymistä vauvaan ja motivaatiota elämäntapojen muuttamiseen. Se voi varustaa äidin stop-nappulalla, jolloin hän ensin pysähtyy miettimään vauvan kokemusta ja omaa toimintaansa sekä käyttäytymistään vauvan näkökulmasta. Stressitilanteissa tämä pysähtyminen auttaa vastustamaan houkutusta turvautua päihteisiin (37). Päihde-ensikotien hoitomalli Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeissa on kehitetty hoitomalli, jossa äiti ja vauva voidaan ottaa hoitoon yhdessä jo odotusajasta lähtien (7). Keskimääräinen hoitoaika on noin puoli vuotta. Perusajatuksena on, että äi - tiyttä ja vanhemmuutta vahvistetaan yhtä aikaa päihteettömyyden kanssa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni äiti selviytyisi hoidon jälkeen lapsensa ensisijaisena hoitajana päihteittä ja riittävän hyvin. Hoitoyksiköitä on seitsemän, ja ne sijaitsevat eri puolilla maata. Ne ovat kodinomaisia, ja kussakin yksikössä voidaan hoitaa kerrallaan noin viittä äiti-vauvaparia ja yhtä laajempaa perhettä. Hoito päihde-ensikodissa edellyttää pysymistä päihteettömänä. Hoito on ympärivuorokautista ja -viikkoista, ja siihen sisältyy monia hoitavia elementtejä yksilöllisestä hoitosuhteesta kuntouttavaan yhteisöön. Ainutlaatuisen hoitomallista tekee kuitenkin sen kohdistuminen äidin ja lapsen suhteen vahvistamiseen. Odotusaikana äidin mentalisaatiokykyä vahvistetaan mm. auttamalla häntä pohtimaan ja tunnistamaan erilaisia tunteita itsessään, kuvittelemaan vauvan persoonaa, miettimään tulevia tilanteita vauvan kanssa, havainnoimaan sikiön reaktioita ja äidin oman toiminnan vaikutusta niihin sekä tekemään konkreettisia valmisteluja juuri tämän vauvan syntymää varten. Syntymän jälkeen vauvan hoidossa syntyvät arkipäivän tilanteet ovat tärkein työskentelykenttä. Äitiä autetaan ottamaan huomioon vauvan näkökulma omassa tekemisessään ja ratkaisuissaan, arkipäivän tilanteita kuvataan äidille vauvan näkökulmasta, lapsen kehittyviä taitoja havainnoidaan yhdessä äidin kanssa ja pohditaan niiden merkitystä sekä lapselle ja äidille itselleen. Mentalisaatiota vahvistetaan yksilöllisessä hoitosuhteessa työntekijän kanssa, äitien ryhmätilanteissa sekä erillisiä videoituja vuorovaikutustilanteita hyödyntäen. Hoitomallin tarkempi kuvaus on esitetty toisaalla (1,4,7,38). Hoitomallin kehittämisvaiheeseen liitetyssä tutkimuksessa yhtenä tekijänä arvioitiin äitien mentalisaatiokykyä. Tutkimuksen mukaan äitien keskimääräinen mentalisaatiokyky parani merkittävästi ensikotihoidon aikana. Äideillä (40 %), joilla kahden vuoden seurannassa ilmeni vakavia päihderelapseja ja tarvittiin lapsen väliaikainen tai pysyvä sijaishuoltoratkaisu, oli hoidon lopulla ensikodissa mitattuna ollut selvästi heikompi mentalisaatiokyky (39). Sen vahvistaminen on valittu yhdeksi hoidon sisällön edelleen kehittämisen kohteeksi. Kaikukuvan hoidollinen käyttö Odotusaikaista ultraääni- eli kaikukuvaa on perinteisesti käytetty lääketieteessä tutkimaan sikiön asentoa, seulomaan anatomisia tai rakenteellisia poikkeavuuksia ja tutkimaan raskausajalle keskeisiä äidin elintoimintoja. Viimeksi kuluneiden vuoden aikana kliinikot ovat lisääntyvästi kiinnittäneet huomiota siihen, miten suuri vaikutus vauvan kaikukuvan näkemisellä on äidin/vanhempien tunteisiin, omasta terveydestä huolehtimiseen ja haluun luoda hyvä hoivaympäristö syntyvälle vauvalle (40). Kaikututkimuksen kehittynyt tekniikka, tarkkuus ja visuaalisuus ovat tehneet mahdolliseksi sen hyödyntämisen varsinaisen käyttötarkoituksen lisäksi myös hoidollisesti (41,42). 2D-kuva on mustavalkoinen ja kaksiulotteinen, se mahdollistaa rakenteiden, asentojen ja liikkeiden visualisoimisen. 3D-tekniikka mahdollistaa saman kolmiulotteisesti, ja 4D myös ajallisesti tarkan kolmiulotteisien kuvan rakenteista ja liikkeistä. 4D-kuvasta on mahdollista nähdä tarkasti myös sikiön kasvojen ilmeet raskauden myöhäisemmässä vaiheessa. Kaikukuvausta hoidollisessa tarkoituksessa (ns. ultraäänikonsultaatiota) on toteutettu kokeneen obstetrikon ja varhaisen vuorovaikutuksen ammattilaisen yhteistyönä. Menetelmän perustana on sikiön kehitysvaiheiden, kehittyvien aistien ja kykyjen tarkka tuntemus. Sikiön liikkei- Suomen Lääkärilehti 14/2011 vsk

6 48Martins C, Gaffan EA. Effects of early maternal depression on patterns of infant-mother attachment: meta-analytic investigation. J Child Psychol Psychiatry 2000;41: Pajulo M, Savonlahti E, Sourander A, Ahlqvist S, Helenius H, Piha J. An early report on mother-baby interactive capacity of substance abusing mothers. J Subst Abuse Treat 2001;20: Field T. Postpartum depression effects on early interactions, parenting and safety practices: a review. Infant Behavior Dev 2010;33: Hien DA, Miele GM. Emotionfocused coping as a mediator of maternal cocaine abuse and antisocial behaviour. Psychol Addict Behav 2003;17: Velez ML, Montoya ID, Jansson LM ym. Exposure to violence among substance dependent pregnant women and their children. J Subst Abuse Treat 2006;30: Duncan E, Boshoven W, Harenski K ym. An fmri study of the interaction of stress and cocaine cues on cocaine craving in cocaine-dependent men. Am J Addict 2007;16: SIDONNAISUUDET: Ei sidonnaisuuksia. tä, asentoja, ilmeitä ja reaktioita havainnoidaan ja kuvaillaan yhdessä äidin tai molempien vanhempien kanssa noin 20. raskausviikosta eteenpäin (43). Tähän käytetään riittävästi aikaa (n. 20 min), jotta äiti/vanhemmat voivat tunnistaa ja tuoda esiin omia ajatuksiaan ja tunteitaan kaikukuvaa tarkastellessaan. Esille nousee usein pelkoja, huolia, unelmia, toiveita ja muita mieleen spontaanisti tulevia seikkoja, jotka liittyvät vauvaan ja vanhemmaksi tulemiseen. Suoran työskentelyn lisäksi ultraäänikonsultaatio sisältää aina myös tilanteen jälkeisen pohdinnan ja läpikäynnin yhdessä äidin/vanhemman kanssa. Kuvan käyttäminen hoidollisesti perustuu toisaalta nonverbaalisen havainnoimisen ja viestinnän voimallisuuteen. Keskeisintä uutta tässä työskentelymuodossa on kuitenkin vauvan persoonan ja kokemuksen pohtiminen ja esiin tuominen kaikukuvasta tehtyihin havaintoihin pohjautuen, välttäen kuitenkin ylitulkintoja: Nyt voisimme katsella mitä hänelle kuuluu Hän kääntyy nyt kasvot meihin päin, haluaakohan hän sanoa sillä meille jotain, Millaistakohan hänellä nyt mahtaa olla tuolla, mitä arvelet Minkähänlainen luonne hänellä tulee olemaan, oletko jo huomannut jotain merkkejä sen suhteen. Ääneen pohditut kysymykset ja ihmettelyt eivät edellytä vastauksia. Tarkoituksena on herättää äidin kiinnostus vauvan persoonaa, kehittyviä kykyjä ja tulevaisuutta kohtaan, hienovaraisella ja ammattitaitoisella tavalla. Boukydis ym. tutkivat sairaalan äitiyspoliklinikan asiakkaita käyttämällä hoidollista kaikukuvausta. Yhden työskentelykerran jälkeen mitattuna interventioryhmän odotusaikainen kiintyminen vauvaan vahvistui merkittävästi verrattuna verrokkiryhmään. Asenne omasta terveydestä huolehtimiseen parani ja ahdistuneisuus väheni merkittävästi interventioryhmässä, mutta ei verrokkiryhmässä (42). Ultraäänikonsultaatiota on kokeiltu vasta vähän aikaa riskiryhmille, kuten masentuneille ja päihdeongelmaisille äideille. Alustavat kokemukset ovat kuitenkin olleet lupaavia (Boukydis 2010, suullinen tiedonanto). Suomessa tällaisen työskentelyn mahdollisuuksien ja vaikuttavuuden tutkiminen on alkamassa (44). Vastasyntyneen käyttäytymisen ja reaktioiden havainnointi Synnytysosastolla alkava interventio (1 3 vuorokauden iässä) toteutetaan hoitotilanteissa ja va- paissa seurustelutilanteissa vauvan kanssa, yhdessä tehtävään koulutetun työntekijän kanssa. Samoin kuin raskauden aikana kaikukuvaustyöskentelyssä, tässäkin perustana on vastasyntyneen taitojen ja kykyjen tarkka tuntemus. Vauvan asentoja, reaktioita, liikkeitä ja ilmeitä havainnoidaan tarkasti ja rauhallisesti yhdessä vanhempien kanssa, tarkoitusta varten kehitettyä havainnointimenetelmää käyttäen (NNNS, neonatal network neurobehavioral scale) (45). Äidille/vanhemmille annetaan tilanteessa myös tietoa päihdealtistuneen vauvan usein poikkeavasta tavasta reagoida ja viestiä olostaan sekä käsittelytavoista, joilla vanhempi voi auttaa vauvaansa. Tässäkin oleellisinta uutta on kuitenkin yhteinen pohdinta juuri tämän vauvan kokemuksesta, persoonallisista piirteistä, tavoista reagoida, ilmaista itseään ja tehdä vuorovaikutusaloitteita: Minkähänlaista hänellä on nyt olla, mitä luulet?, Mitä ajattelet tästä kun hän? Hänpä kääntyykin katsomaan sinua...? Mitä arvelet, haluaakohan hän sanoa tuolla meille jotain...? Ilmapiirin tulee olla yhtaikaa utelias ja kunnioittava, ja ylitulkintoja tulee välttää. Edellä kuvattua työskentelyä käytettiin laitoshoidossa olevien päihdeongelmaisten äitien hoidossa kahden kuukauden ajan kerran viikossa, lapsen syntymästä alkaen. Interventio- ja verrokkiryhmissä lasten lähtökohtainen vointi oli samankaltainen, ja äidit olivat ilman päihteitä laitoshoidon ajan. Kahden kuukauden jälkeen mitattuna interventioryhmän äidit kokivat merkittävästi vähemmän vanhemmuuteen liittyvää stressiä. Stressin kokemisen vähenemistä pidetään yhtenä tärkeimmistä tekijöistä päihderelapsien ehkäisyssä ja pysyvämmän päihteettömyyden saavuttamisessa (46,47). Lopuksi Suomi on sekä pikkulapsipsykiatrisen että päihdelääketieteellisen osaamisen suhteen maailman johtavia maita. Kuitenkin päihdeongelmaisten odottavien äitien ja pikkulapsiperheiden hoitaminen sekä hoidon kehittäminen on herättänyt myös meillä erityisen paljon epävarmuutta. Kyseessä on poikkeuksellisen haasteellinen ja ilmeisesti myös kasvava riskiryhmä. Hoidon kehittämisessä tarvitaan paitsi eri erikoisalojen ja sektorien välistä yhteistyötä ja työnjakoa, myös uusia ajattelutapoja ja ennakkoluulotonta asennetta. Varhaiset, jo odotusai Suomen Lääkärilehti 14/2011 vsk 66

7 TIETEESSÄ kana äidin ja lapsen suhteeseen suunnatut interventiot ovat lupaava ja keskeinen osa hoitokokonaisuutta, mutta niitä on Suomessa kehitetty tähän mennessä lähinnä vain järjestösektorilla. Päihdeongelmaisen äidin ja vauvan suhteen varhaisessa hoitamisessa on havaittu tärkeäksi äidin mentalisaatiokyvyn vahvistaminen, jota kautta äiti voi paremmin käsitellä omia vaikeita tunteitaan, ajatella tilanteita vauvan näkökulmasta, kiinnostua vauvan persoonasta ja kiintyä häneen. Tämä voi ratkaisevalla tavalla lisätä äidin kykyä selviytyä stressitilanteissa, pysyä päihteettömänä ja asettaa vauvan tarpeet etusijalle. MARJUKKA PAJULO M.D., Ph.D., Senior Researcher, Child Psychiatrist University of Turku, Department of Child Psychiatry and Folkhälsan Research Center, Helsinki ENGLISH SUMMARY Developing treatment for substance abusing pregnant women: specific features, challenges and potentials Prenatal maternal substance abuse has negative effects on the child s well-being and development via both direct and indirect routes. The smaller the baby, the bigger and more severe are the negative effects. During pregnancy the situation carries exceptionally many risks for the baby. Development of a treatment strategy requires structuring and collaboration between specialities and organisational sectors. Maternal substance abuse is currently one of the most common reasons for taking small children into custody/substitution care placement in Finland. Substance-abusing mothers have specific difficulties in becoming attached to the baby, and one of the areas with the greatest potential for increasing the efficacy of the treatment is strengthening the mother-child relationship from the beginning of the pregnancy onwards. This work has been shown to be promising in terms of better quality of parenting, higher motivation of the mothers to take care of their own health, and more sustained abstinence from substance abuse. The work also seems to have a strong neurobiological basis. In this article, the specific features of the mothers psychological situation during pregnancy are described, as well as the background for the failures often seen in the mother-child relationship and interaction. Three innovative early intervention ideas for working with these mother-baby pairs are also briefly described as examples. Klikkaa verkkosivuille Uutiset Keskustelut Blogit Koulutus Työpaikat Arkisto Suomen Lääkärilehti 14/2011 vsk

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Normaalisti etenevään odotusaikaan kuuluu. Uutta ajattelua päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoidossa. Katsaus

Normaalisti etenevään odotusaikaan kuuluu. Uutta ajattelua päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoidossa. Katsaus Katsaus Marjukka Pajulo ja Mirjam Kalland Uutta ajattelua päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoidossa Suomessa käydään aika ajoin kiivastakin väittelyä päihdeongelmaisten äitien pakkohoitoon oikeuttavasta

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

terveiset kauniista Etelä-Afrikasta!

terveiset kauniista Etelä-Afrikasta! terveiset kauniista Etelä-Afrikasta! Symposium title: Baby s mind in mind: three new Finnish studies evaluating and enhancing pre-and postnatal parental capacity to mentalise about the baby and parenting

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä

Lisätiedot

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Suvi Laru Perheverkko laillistettu psykologi 14.3.2014 1 Tällä nettiluennolla on tarkoitus keskittyä pohtimaan naisesta äidiksi ja miehestä isäksi siirtymistä ja

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Mitä lapsi tarvitsee terveeseen kehitykseen?

Mitä lapsi tarvitsee terveeseen kehitykseen? Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet - pelkkä päihdekuntoutus ei riitä eikä pelkkä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ja

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin

Lisätiedot

Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä

Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä KATSAUS Marjukka Pajulo, Saara Salo ja Nina Pyykkönen 1050 Mentalisaatio tarkoittaa yksilön kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Hyvä mentalisaatiokyky auttaa säätelemään omia tunnetiloja,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa

Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana

VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta p odotus- ja vauva-aikana aikana Pia Kotanen Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan Johtaja Kokkolan

Lisätiedot

Kiintymyssuhdeteoria koskee ihmisen perustarvetta

Kiintymyssuhdeteoria koskee ihmisen perustarvetta Katsaus MARJUKKA PAJULO Vauvan tunnetila ja sen säätely Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa Raskauden aikana ja synnytyksen molemmin puolin fyysisten ja psyykkisten

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot

Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot Vanhempien päihteidenkäytöstä lapselle aiheutuvat vauriot Koulutuspäivä 18.11.2009 Mikkeli Marketta Kolari Kuopion Ensikotiyhdistys ry Ensikoti Pihla ja avopalveluyksikkö Amalia 17.11.2009 M K Pihla ja

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Naisen päihdekuntoutus aikana

Naisen päihdekuntoutus aikana Naisen päihdekuntoutus p odotus- ja vauva-aikana aikana Päivyt 10.6.2009 Maarit Andersson, kehittämisp mispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto Miksi odotus- ja vauva-aika aika on erityinen aika naiselle?

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen. Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry.

Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen. Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry. Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry. Tukemalla äitiä ja isää Lapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto Keskosten äitien tulee aloittaa ja ylläpitää maidonerityksensä lypsämällä Äitien tulee

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa

Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma

Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava, TaY Esityksen kulku 1. Siirtymä vanhemmuuteen Siirtymä

Lisätiedot

LAPSEN SUOTUISAN, KEHITYKSEN TUKEMINEN

LAPSEN SUOTUISAN, KEHITYKSEN TUKEMINEN LAPSEN SUOTUISAN, YKSILÖLLISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN Valtakunnalliset Neuvolapäivät 3.-4.11.2010 Lapsi ja perhe perheen funktio on persoonien reproduktio geneettinen kuolemattomuus aikuiseksi tulo vanhempien

Lisätiedot

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? 28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä

Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana

Ensi- ja turvakotien liitto. Sinua. Päihteiden haitat odotusaikana Ensi- ja turvakotien liitto Sinua Päihteiden haitat odotusaikana Hyvä vauvan odottaja! Raskaus on suuri muutos elämässä. Kahdesta on tulossa kolme, ja se kolmas on aluksi niin avuton, että tarvitsee aikuisen

Lisätiedot

Ohjelmoituvatko aivot jo raskauden aikana?

Ohjelmoituvatko aivot jo raskauden aikana? Ohjelmoituvatko aivot jo raskauden aikana? Linnea Karlsson, LT, dosentti FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto Apulaisylilääkäri, VSSHP/lastenpsykiatria Erikoistutkija, THL Esityksen sisältö Raskausaika

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Äidin tuloksia. LT, lastenpsykiatrian el Mirjami Mäntymaa TAYS, lastenpsykiatrian klinikka ja Tampereen Yliopisto

Äidin tuloksia. LT, lastenpsykiatrian el Mirjami Mäntymaa TAYS, lastenpsykiatrian klinikka ja Tampereen Yliopisto Äidin ja lapsen vuorovaikutusväitöskirjatyön tuloksia LT, lastenpsykiatrian el Mirjami Mäntymaa TAYS, lastenpsykiatrian klinikka ja Tampereen Yliopisto ivät 1 Early mother-infant interaction: Determinants

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot