Valtiotieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinnat Uusien opiskelijoiden kysely. Elina Tuusa ja Tiina Kononen. Opintotoimisto

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinnat 2010 Uusien opiskelijoiden kysely Elina Tuusa ja Tiina Kononen Opintotoimisto

2 2 Sisällys 1 Aineiston perustiedot Aiemmat opinnot Tutkinnot Korkeakoulukelpoisuus: päävalinta Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot Opinto-oikeudet muissa tiedekunnissa tai oppilaitoksissa Opinnot omassa pääaineessa Opinnot avoimessa yliopistossa Opintojen päätoimisuus Odotukset valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja kohtaan LIITE 1. AVOVASTAUKSET PÄÄAINEITTAIN... 14

3 3 1 Aineiston perustiedot Vuonna 2010 kysely lähetettiin kesän valintakokeiden kautta valittujen lisäksi myös Talousgurukilpailun ja Suomen Akatemian tiedekilpailun (Viksu) kautta valituille uusille opiskelijoille sekä edellisistä vuosista poiketen myös suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituille uusille opiskelijoille. Kysely lähettiin myös yhdelletoista (11) vuonna 2009 opintojen aloittamistaan siirtäneelle päävalinnassa valitulle uudelle opiskelijalle. Kysely kattaa täten kaikki vuonna 2010 valtiotieteellisessä tiedekunnassa suomen- ja ruotsinkielisessä koulutuksessa opintonsa aloittavat opiskelijat. Kysely toteutettiin e-lomakkeella, lomake löytyy osoitteesta: Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet pääaineittain ja heidän suhteellinen osuutensa vuonna 2010 aloittavista opiskelijoista, päävalinta Pääaine Vastasi kyselyyn Kaikki aloittavat Kansantaloustiede % 60 Kehitysmaatutkimus % 10 Käytännöllinen filosofia % 10 Poliittinen historia % 23 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia % 17 Sosiaalipolitiikka % 23 sosiaalipsykologia % 18 Sosiaalityö % 25 Sosiologia % 36 Talous- ja sosiaalihistoria % 14 Tilastotiede % 25 Viestintä % 31 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus % 17 Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus % 15 Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus % 17 Yhteensä % 341 Kysely lähetettiin yhteensä 398 valtiotieteelliseen tiedekuntaan valitulle opintonsa aloittavalle uudelle opiskelijalle. Heistä kyselyyn vastasi 378 (96%). Lukuun ei ole laskettu mukaan niitä valtiotieteelliseen tiedekuntaan valittuja, jotka ovat peruneet opiskelupaikkansa, eikä niitä, jotka ovat siirtäneet opintojensa aloittamista vuoteen 2011, eikä oikaisumenettelyn kautta hyväksyttyjä. Tässä raportissa käsitellään erikseen päävalinnassa ja opintosuoritusten perusteella valitut. Opintosuoritusten perusteella valittuihin lasketaan sekä suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen tulevat että avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valitut. Päävalintaan lasketaan mukaan yksi (1) Viksu- ja viisi (5) Talousguru-kilpailujen perusteella valittua uutta opiskelijaa. Kysely lähetettiin yhteensä 341 päävalinnassa valitulle uudelle opiskelijalle, joista 327 (96%) vastasi kyselyyn, ja 57 opintosuoritusten perusteella valitulle, joista 51 (89%) vastasi kyselyyn.

4 4 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet pääaineittain ja heidän suhteellinen osuutensa vuonna 2010 aloittavista opiskelijoista, opintosuoritusten perusteella valitut Pääaine Vastasi kyselyyn Kaikki aloittavat Kansantaloustiede % 3 Kehitysmaatutkimus % 6 Käytännöllinen filosofia 3 75 % 4 Poliittinen historia 6 86 % 7 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia % 3 Sosiaalipolitiikka % 4 sosiaalipsykologia % 8 Sosiaalityö % 3 Sosiologia 5 71 % 7 Talous- ja sosiaalihistoria Tilastotiede % 1 Viestintä 7 78 % 9 Yleinen valtio-oppi % 2 Yhteensä % 58 2 Aiemmat opinnot 2.1 Tutkinnot Korkeakoulukelpoisuus: päävalinta Seuraavassa tarkastellaan kesän valintakokeiden kautta valittujen pohjakoulutusta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ovat saavuttaneet vaadittavan korkeakoulukelpoisuuden suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittamisen perusteella. Kesän päävalinnassa opiskelijoiksi hyväksytyistä kuusi (6) oli saavuttanut korkeakoulukelpoisuuden IB-tutkinnon perusteella, kaksi (2) opistoasteen tutkinnon perusteella ja yksi (1) reifeprufung-tutkinnon perusteella Kyselyyn vastanneista puolet on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 2007 tai aiemmin, 16 prosenttia vuonna 2008, 23 prosenttia vuonna 2009 ja 11 prosenttia vuonna 2010 (taulukko 3). Kyselyyn ei vastannut yksikään IB-tutkinnon suorittanut. Suhteellisesti eniten kevään 2010 ylioppilaita aloittaa poliittisessa historiassa (41%), käytännöllisessä filosofiassa (30%) ja talous- ja sosiaalihistoriassa (23%), ja suhteellisesti vähiten kehitysmaatutkimuksessa, sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa, sosiologiassa ja yleisen valtio-opin maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla. Sosiaalityön oppiaineessa aloittaa suhteellisesti eniten vuonna 2008 tai sitä ennen ylioppilastutkintonsa suorittaneita (78%).

5 5 Taulukko 3. Korkeakoulukelpoisuuteen oikeuttaneen ylioppilastutkinnon suorittamisvuosi, pääaineittain Tutkinnonsuoritusvuosi Pääaine < Yhteensä 1 Kansantaloustiede Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Sosiaalipolitiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Tilastotiede Viestintä Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus n % 57 % 9 % 17 % 17 % n % 40 % 30 % 30 % 0 % 100 % n % 60 % 0 % 10 % 30 % 100 % n % 23 % 23 % 14 % 41 % 100 % n % 50 % 25 % 25 % 0 % 100 % n % 52 % 13 % 26 % 9 % 100 % n % 53 % 20 % 27 % 0 % 100 % n % 78 % 13 % 4 % 4 % 100 % n % 51 % 17 % 31 % 0 % 100 % n % 31 % 15 % 31 % 23 % 100 % n % 67 % 5 % 19 % 10 % 100 % n % 35 % 19 % 32 % 13 % 100 % n % 50 % 25 % 13 % 13 % 100 % Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 33 % 33 % 33 % 0 % 100 % n % 47 % 12 % 35 % 6 % 100 % N % 50 % 16 % 23 % 11 % 100 % 1 Kyselyyn vastasi lisäksi kaksi opistotason tutkintoa suorittanutta

6 Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot Päävalinnan kautta opinto-oikeuden tiedekuntaan saaneista kyselyyn vastanneista 17 prosenttia oli jo suorittanut toisen ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon (koti- tai ulkomainen) ennen opintojen aloittamista valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Suhteellisesti eniten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita on sosiaalityön ja sosiaalipsykologian opiskelijoiden keskuudessa. Suhteellisesti eniten yliopistotutkinnon suorittaneita on tilastotieteessä ja käytännöllisessä filosofiassa. (Taulukko 4.) Yleisimmät aiemmin suoritetut yliopistotutkinnot olivat diplomi-insinöörin tutkinto (DI) ja kauppatieteiden kandidaatin (KTK) tai maisterin tutkinto (KTM). Suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen valituilla hakuperusteena edellytettiin korkeakoulututkinto. Yleisimmät aiemmin suoritetut yliopistotutkinnot olivat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (Huk) ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK).

7 7 Taulukko 4. Vuonna 2010 opiskelupaikan valtiotieteellisessä tiedekunnassa päävalinnan kautta saaneiden ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan pääsyä suoritetut ammattikorkeakouluja yliopistotutkinnot (koti- tai ulkomainen), pääaineittain. Pääaine Ei ole AMK Kansantaloustiede Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Sosiaalipolitiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Tilastotiede Viestintä Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Alempi tutkinto (YO) Ylempi tutkinto (YO) Yhteensä n % 83 % 0 % 3% 14% 100 % n % 80 % 10 % 0 % 10 % 100 % n % 70 % 10 % 10 % 10 % 100 % n % 100 % 0 % 0 % 0 % 100 % n % 88 % 13 % 0 % 0 % 100 % n % 91 % 9 % 0 % 0 % 100 % n % 60 % 27 % 7 % 7 % 100 % n % 57 % 35 % 0 % 9 % 100 % n % 83 % 6 % 0 % 11 % 100 % n % 100 % 0 % 0 % 0 % 100 % n % 67 % 5 % 10 % 19 % 100 % n % 90 % 3 % 3 % 3 % 100 % n % 81 % 6 % 0 % 13 % 100 % Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 100 % 0 % 0 % 0 % 100 % n % 94 % 0 % 0 % 6 % 100 % N % 83 % 7 % 2 % 8 % 100 %

8 8 2.2 Opinto-oikeudet muissa tiedekunnissa tai oppilaitoksissa Päävalinnan kautta opinto-oikeuden tiedekuntaan saaneista kyselyyn vastanneista 66 prosentilla ei ollut vastaushetkellä opinto-oikeutta muussa oppilaitoksessa tai toisessa Helsingin yliopiston tiedekunnassa. 14 prosentilla on toinen opinto-oikeus Helsingin yliopistossa, 15 prosenttia opiskelee myös jossain muussa Suomen yliopistossa. Pääainekohtaiset tiedot löytyvät taulukosta 5. Suhteellisesti suurin määrä opiskelijoita, joilla on opinto-oikeus jossain toisessa Helsingin yliopiston tiedekunnassa tai toisessa oppilaitoksessa, on kehitysmaatutkimuksessa, kansantaloustieteessä sekä yleisen valtio-opin hallinnon- ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla. Suhteellisesti vähiten opinto-oikeuksia muualla kuin valtiotieteellisessä tiedekunnassa on talous- ja sosiaalihistoriassa, poliittisessa historiassa sekä viestinnässä ja sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa. Opintosuoritusten perusteella tiedekuntaan opinto-oikeuden saaneista kyselyyn vastanneista 45,1 (N=23) prosentilla oli opinto-oikeus muussa oppilaitoksessa tai muussa Helsingin yliopiston tiedekunnassa.

9 9 Taulukko 5. Vuonna 2010 opiskelupaikan valtiotieteellisessä tiedekunnassa päävalinnan kautta saaneiden opinto-oikeudet muissa oppilaitoksissa tai Helsingin yliopiston tiedekunnissa, pääaineittain. Opinto-oikeus toisessa oppilaitoksessa tai tiedekunnassa Muu kotimainen Pääaine Ei ole HY yliopisto AMK Yhteensä n Kansantaloustiede % 49 % 20 % 26 % 5 % 100 % Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Sosiaalipolitiikka Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Tilastotiede Viestintä Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus n % 40 % 40 % 10 % 10 % 100 % n % 70 % 20 % 10 % 0 % 100 % n % 83 % 0 % 4 % 13 % 100 % n % 81 % 6 % 6 % 6 % 100 % n % 52 % 9 % 30 % 9 % 100 % n % 75 % 6 % 19 % 0 % 100 % n % 71 % 17 % 8 % 4 % 100 % n % 66 % 17 % 14 % 3 % 100 % n % 92 % 8 % 0 % 0 % 100 % n % 76 % 10 % 14 % 0 % 100 % n % 81 % 9 % 9 % 0 % 100 % n % 44 % 19 % 19 % 19 % 100 % n % 64 % 21 % 7 % 7 % 100 % Yleinen valtio-oppi: n Politiikan tutkimus % 53 % 18 % 24 % 6 % 100 % Yhteensä N

10 10 % 66 % 14 % 15 % 5 % 100 % 2 Kolmella vastanneella oli opinto-oikeus sekä Helsingin yliopistossa että muussa kotimaisessa yliopistossa 3 Yhdellä vastanneella oli opinto-oikeus sekä Helsingin yliopistossa että muussa kotimaisessa yliopistossa 4 Yhdellä vastanneella oli opinto-oikeus sekä Helsingin yliopistossa että muussa kotimaisessa yliopistossa 2.3 Opinnot omassa pääaineessa Kyselyyn vastanneista opiskelupaikan valtiotieteellisessä tiedekunnassa päävalinnan kautta saaneista 35,9 prosenttia oli tehnyt aiemmin valtiotieteellisen tiedekunnan pääaineeseensa kuuluvia opintoja Helsingin yliopistossa tai jossain toisessa oppilaitoksessa. 12,8 prosenttia oli suorittanut pääaineestaan perusopintokokonaisuuden ja 2,8 prosenttia aineopintokokonaisuuden. Suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituilla oli kaikilla vähimmäisvaatimusten mukaisesti vähintään perus- ja aineopinnot hakemassaan pääaineessa. Taulukko 6. Päävalinnan kautta tutkinnonsuoritusoikeuden saaneiden pääaineessa suoritetut perusopinnot, pääaineittain. Pääaine N % Kansantaloustiede 1 2 Kehitysmaatutkimus 2 20 Käytännöllinen filosofia 0 0 Poliittinen historia 2 9 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 5 31 Sosiaalipolitiikka 2 9 Sosiaalipsykologia 4 27 Sosiaalityö 6 25 Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria 0 0 Tilastotiede 0 0 Viestintä 5 16 Yleinen valtio-oppi 4 8 Yhteensä Opinnot avoimessa yliopistossa Päävalinnassa hyväksytyistä 24,5 prosenttia (N=80) oli suorittanut opintoja avoimessa yliopistossa. Opintoja oli suoritettu keskimäärin 36 opintopistettä. Maisterikoulutukseen valituista 31,4 prosenttia (N=16) oli suorittanut opintoja avoimessa yliopistossa. Opintoja oli suoritettu keskimäärin 87 opintopistettä.

11 11 3 Opintojen päätoimisuus Kyselyyn vastanneista 81,9 prosenttia ilmoitti aikovansa opiskella päätoimisesti tulevana lukuvuotena Vastanneista 9,5 prosenttia ilmoitti, ettei aio opiskella päätoimisesti ja 8,6 prosenttia ilmoitti, ettei osaa sanoa. Suhteellisesti eniten niitä, jotka eivät aio opiskella päätoimisesti, on yleisen valtio-opin hallinnon- ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla sekä kansantaloustieteessä. (Taulukko 6.) Yleisin syy olla opiskelematta päätoimisesti oli työn ohella opiskeleminen (80,6 prosenttia niistä, jotka eivät aio opiskella päätoimisesti). Kolme vastanneista ilmoitti opiskelevansa samanaikaisesti muualla ja kolme ilmoitti päätoimisen opiskelemattomuuden johtuvan muusta syystä. Suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituista (kaikki pääaineet yhteensä) puolet (50,9 %, N=26) aikoi opiskella päätoimisesti ja 29,4 prosenttia (N=15) ei aikonut opiskella päätoimisesti. 19,6 prosenttia (N=10) ei osannut sanoa kantaansa opiskelun päätoimisuuteen. 93,3 prosenttia ilmoitti päätoimisen opiskelemattomuuden syyksi työn ohella opiskelun. Yksi vastaajista ilmoitti syyksi opiskelun samanaikaisesti muualla.

12 12 Taulukko 7. Vuonna 2010 opiskelupaikan valtiotieteellisessä tiedekunnassa päävalinnan kautta saaneiden aikomus opiskella päätoimisesti, pääaineittain. Aikooko opiskella päätoimisesti Pääaine Kyllä Ei EOS Yhteensä Kansantaloustiede Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Sosiaalipolitiikka sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Tilastotiede Viestintä Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus n % 67 % 17 % 16 % 100 % n % 90 % 10 % 0 % 100 % n % 90 % 0 % 10 % 100 % n % 96 % 4 % 0 % 100 % n % 100 % 0 % 0 % 100 % n % 78 % 13 % 9 % 100 % n % 93 % 0 % 7 % 100 % n % 67 % 8 % 25 % 100 % n % 89 % 9 % 3 % 100 % n % 92 % 0 % 8 % 100 % n % 76 % 14 % 10 % 100 % n % 84 % 6 % 10 % 100 % n % 63 % 25 % 13 % 100 % Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 100 % 0 % 0 % 100 % n % 88 % 12 % 0 % 100 % N % 82 % 10 % 9 % 100 %

13 13 4 Odotukset valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja kohtaan Kyselyn lopussa uusilta opiskelijoilta kysyttiin seuraavat kysymykset: Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? ja Minkälaisia odotuksia tai toiveita sinulla on koskien opiskelua valtiotieteellisessä tiedekunnassa? Tiedekuntaan pyrkimisen syyksi mainittiin kiinnostus tieteenalaa sekä ylipäätään yhteiskunnallisia näkökulmia kohtaan. Valtiotieteellinen tiedekunta koettiin hyvänä opiskelupaikkana ja lisäksi tulevaisuuden työnäkymät olivat motivoineet pyrkimään tiedekuntaan. Odotukset ja toiveet tiedekunnassa opiskelun suhteen painottuivat laadukkaaseen ja mielenkiintoiseen opetukseen ja opiskeluun. Tärkeänä nähtiin myös opiskelun sosiaalinen puoli eli samanhenkisiin opiskelijatovereihin tutustuminen. Opinnoilta toivottiin myös joustavuutta muun muassa samanaikaisen työssäkäynnin vuoksi. Opintojen toivottiin antavan hyvän pohjan työelämälle. Kaikki avokysymysten vastaukset ovat liitteessä 1.

14 14 LIITE 1. AVOVASTAUKSET PÄÄAINEITTAIN 1) Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? Kansantaloustiede Hyvä koulutus ja kiinnostus aihetta kohtaan. Tuntui kiinostavalta vaihtoehdolta. Halusin täydentää ammattiosaamistani. Kansantaloustieteen ohjelma kiinnosti, samoin valtiotieteellisen sivuainemahdollisuudet ja valtsikan opiskelijat. Tutkinto tukee alussa olevaa Aallon km-tutkintoa. Jo lukiossa oli selvää, että lähtisin opiskelemaan valtiotieteitä. Olen aktiivisesti mukana nuorisopolitiikassa ja yhteiskunnalliset ilmiöt, erityisesti talous, kiinnostavat. Haluan monipuolisen yhteiskunnallisen koulutuksen, joka tarjoaa mahdollisuuden työllistyä laaja-alaisesti eri työpaikoille. Halusin päästä opiskelemaan taloustieteitä ja saada yleissivistävän ja arvostetun tutkinnon. Halusin akateemisuutta, tieteellistä tutkimusta ja abstraktia ajattelua painottavaan kouluun/ympäristöön. Olen alkanut kiinnostua yhä enemmän kansantaloustieteen tutkimuksesta aikaisempien opintojeni sekä lukemani materiaalin perusteella; valtsika on tietysti ykkösvaihtoehto siihen Suomessa. Halusin saada opinto-oikeuden kansantaloustieteen syventäville kursseille Olen lähellä valmistumista Aalto-yliopistossa, mutta tämän hetken työmarkkinat ovat heikonlaiset. Työllisen tilanteen ollessa epävakaa, opiskelupaikka antaa mahdollisuuden vaihtoehtoiseen toimintaan. Opiskelupaikka tarjoaa mahdollisuuden laajentaa opiskelua, samalla mahdollistaen opintotuen jatkamisen. Kiinnostunut alasta X5 Koska olen kiinnostanut taloustieteissa, olen suorittanut muutamia kurssia Avoimessa yliopistossa Kauppakorkeakoulussa. Vuosien mittaan (ammatissa toimiessa) herännyt kiinnostus. Kansantalous kiinnostaa ja tämä tukisi kaupallisia opintojani. Lisäksi haluan nähdä millaista yliopisto-opiskelu Helsingin yliopistossa on. Luonnontieteiden opiskelu ei maittanut, ja kansantaloustiede kiinnosti. Mielenkiintoiset oppiaineet, laaja valikoima kursseja. Antaa laajan yleissivistävän koulutuksen. Tulevaisuudessa mielenkiintoisten ammattien saaminen helpottuu opiskelemalla valtiotieteellisen tiedekunnan kursseja. Lisätäkseni yleissivistystäni. Tiesin, että haluan opiskella kansantaloustiedettä. Pitkän pohdinnan ja kokeilemisen jälkeen päädyin lopulta siihen, että haluan suorittaa tutkinnon kansantaloustieteestä, ja juuri Helsingin yliopistossa, koska sivuainevaihtoehdot ovat täällä kaikkein laajimmat.

15 15 Opiskelun aiheet ovat siellä kiinnostavimmat. Kansantaloustiede kiinnostaa enkä näe, että tämän hetkinen pääaine olisi aivan minun juttuni vaikka näin ehkä koin aloittaessani sen opiskelut. Olen lukenut sivuaineena kansantaloustiedettä. Se tuntuikin omalta aineelta, joten halusin vaihtaa sen pääaineekseni. Koska kansantaloustiede on mielestäni ihan kiinnostavaa, ja kun kauppakorkeassa keskityn taloushallintoon, niin ajattelin että voisin kansista opiskella muualla. Halusin maan parhaaseen paikkaan. Kiinnostaa nimenomaan taloustiede, jonka sivuaineena voi lukea yhteiskunnallisia aineita. Uskon että valtsikka on parempi ponnahduslauta sellaisiin työtehtäviin mihin tähtään. Tähtään töihin ulkoministeriöön tai erilaisiin kansainvälisiin projektitehtäviin talousjärjestelmien kehitystyön parissa. Valtsikassa voi myös opiskella kehitysmaatutkimusta, toisin kuin kauppiksessa. Maineikas yliopisto Helsinki Aloitin kansantaloustieteen opiskelut Jyväskylässä viime vuonna ja vaihdan nyt kaupunkia tyttöystäväni perässä. Lisäksi käsitykseni mukaan Helsingin yliopistossa on hyvätasoinen kansantaloustieteen opetus. Olen kiinnostunut yhteiskunnasta ja poliittisista ja taloudellisista ilmiöistä. Lisäksi, psykologia tuntui liian kunnianhimoiselta. Haluan opiskella taloustieteitä, eikä kauppakorkeakoulu viehättänyt, joten valtiotieteellinen oli selkeä ykkösvaihtoehto. Talousasiat kiinnostivat lukioaikana. tavoitteena VTK tutkinto Koska se on arvostettu tiedekunta suuressa yliopistossa, joten odotan opetuksen olevan tasokasta ja mielenkiintoista. Opiskeltavat asiat vaikuttivat kiinnostavilta. Taloustiede ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat minua. En muista. Kiinnostuin pääaineestani, kansantaloustieteestä, pitkälti jo lukiossa ja pyrkimiseni vahvistui lopullisesti, kun pääsin Talousguru-loppukilpailuun. Pääsin jo edellisenä vuonna, mutten ottanut paikaa silloin vastaan. Valmistun kauppatieteiden kandiksi tammikuussa 2010, joten pystyn sen jälkeen aloittamaan opsikelun myös valtsikassa. Haluan suorittaa 2 tutkintoa ja valtsikka opiskelupaikkana kiinnostaa. Kansantaloustiede kiinnostaa minua. Myös valtiotiede on kiinnostava. olen ollut vuosia töissä talouteen liittyvällä alalla Halusin vaihtaa tieteenalaa ja lainattuani kaverini taloustieteiden kirjaa viime vuoden puolella koin sen olevan paljon lähempänä kiinnostustani kuin tekniikka. Hain Kauppakorkeaan ja Valtiotieteelliseen kansiksen lukeminen mielessä. Kauppakorkeaan en päässyt

16 16 Itselle mielenkiintoisin vaihtoehto. Haluan opiskella kansantaloustiedettä ja koen, että valtiotieteellinen tiedekunta on paras paikka siihen. Yhteiskunnalliset asiat ja ilmiöt ovat suuri mielenkiinnon kohteeni. Lisäksi paikkakunta vaikutti valintaani. Etsin pitkään ja hartaasti hakuoppaasta itselleni sopivaa tiedekuntaa kaikista Suomen yliopistoista, lopulta tämä kohosi selkeäksi ykkösvaihtoehdoksi. Koska tiedekunta oli Helsingin yliopiston tiedekunnista mielenkiintoisin ja olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Olen aina ollut kiinnostunut kansantaloudesta, enkä saa tarpeeksi sitä mahtumaan nykyiseen tutkintooni. Pelkään myös valmistumista. Kansantaloustiede kiinnosti syvällisemmällä tasolla erään peruskurssin (tai ehkäpä johdantokurssin) jälkeen ja ajattelin, että hakeminen on lopulta helpompaa kuin esimerkiksi vain sivuianeena lukeminen, jos vaikkapa haluaisi tutkinnonkin suorittaa. Kiinnostuin taloustieteestä lukiossa. Halusin vaihtaa yliopistoa Täydennyskoulutusta ja yleistä mielenkiintoa. Haluan laajentaa osaamistani ja opiskella kaksoistutkinnon. Yhteiskuntatieteet ovat aina kiinnostaneet. Valtiotieteellinen tiedekunta vaikutti hyvälle paikalle tarkoituksiini. Kiinnostuin kansantaloustieteestä suorittaessani TKK:lla kansataloustieteen peruskurssin. Viime vuosien aikana työskennellessäni teollisuuden palveluksessa olen saanut nähdä läheltä kuinka muutokset maailmantaloudessa vaikuttavat yksilöhin ympäri maailmaa. Lopulta tulin siihen tulokseen, että talouden toimintaa kannattaa ymmärtää paremmin. halusin laajentaa osaamistani, tiedekunta vaikutti luonnolliselta valinnalta ottaen huomioon aikaisempi koulutukseni Kehitysmaatutkimus Ammatinvaihto/ammattitaidon lisääminen ja suuri kiinnostus asiaa kohtaan. Haluan suorittaa maisteriopinnot kehitysmaatutkimuksen laitoksella ja tehdä graduni siellä kriittisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuskentän piirissä. Valtiotieteellisen tiedekunnan opintotarjonta kiinnostaa minua kaikkein eniten. Minulla oli opinto-oikeus kandidaatintutkinnon jälkeen, mutta haluisin vaihtaa pääainetta valtio-opista kehitysmaatutkimukseen. Olen kiinnostunut valtiotieteellisen tiedekunnan tarjoamasta opetuksesta, etenkin pääaineestani kehitysmaatutkimuksesta. Haluan ymmärtää maailman menoa paremmin - tällä hetkellä yleissivistyksenikin on huono. Yhteiskunnalliset kysymykset ovat aina kiinnostaneet, etenkin juuri kehitysmaihin liittyvät, ja pääsykoekirjan lukeminen kasvatti innostusta ennestään.

17 17 Kehitysmaatutkimusta ei voi opiskella muualla. Aine kiinnosti enemmän kuin entinen pääaineeni (maantiede). Se on ollut kiinnostukseni kohde jo lukioajoilta. Viime syksynä minulla oli tylsää, tartuin pääsykoekirjaan ja innostuin pyrkimään tosissani sisään. Koska halusin jatkaa avoimessa yliopistossa aloittamiani kehitysmaatutkimuksen opintoja. Olen opiskellut kolme vuotta Helsingin yliopistossa biotieteellisessä tiedekunnassa ympäristöekologiaa ja huomasin, että sen tyyppinen ala ei ole se, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Punnitsin eri vaihtoehtoja ja ymmärsin että kehitysmaatutkimus olisi minulle todennäköisesti sopivin ala sillä se käsittelee aiheita jotka ovat erittäin mielenkiintoisia ja minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeitä. En kuitenkaan halunnut heittää hukkaan aikaisempia opintojani ja tulin siihen tulokseen että ympäristötieteellinen ja valtiotieteellinen koulutus voisi toimia hyvin yhdessä. Haluan, että oppimillani ja tekemilläni asioilla on merkitystä. Haluan mahdollisuuden vaikuttaa asioihin, jotka mielestäni kaipaavat muutosta parempaan. Olen aina ollut kiinnostunut muista kulttuureista ja yhteiskunnista sekä halunnut muuttaa maailmassa vallitsevia epäoikeudenmukaisia olosuhteita. Valtiotieteellinen tiedekunnassa ja kehitysmaatutkimuksen oppiaineessa voin saada lisää tietoa ja keinoja vaikuttaa asioihin. Pääsykoekirja oli erityisen kiinnostava ja hyvin kirjoitettu. Sillä pääaine, josta kiinnostuin oli siellä. Halusin päästä tekemään kehitysmaatutkimuksen lisäopintoja Kehitysmaatutkimus on aina kiinnostanut ja toivon sen täydentävän OTM tutkintoani siten, että saisin kaksoistutkinnon avulla itseäni kiinnostavie työtehtäviä Käytännöllinen filosofia Valtiotieteellisestä löytyi aine, josta olen kiinnostunut. Valtiotieteellinen on arvostettu ja hyvä maineinen tiedekunta. Olin lukenut käytännöllistä filosofiaa sivuaineena ja halusin yleisen historian sijasta jatkaa syventäviin opintoihin ja tehdä gradun filosofiasssa. Ensisijaisesti koska käytännöllinen filosofia kiinnostaa minua verrattomasti. Toissijaisesti tunnustellakseni erilaisia etenemisväyliä kyseisellä alalla. Tarpeesta ymmärtää yhteiskuntaa. Hyvämaineinen organisaatio ja erinomainen sijainti. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Pääaine on erityisen kiinnostava, mutta lisäksi sivuainevaihtoehdot ovat mielestäni houkuttelevia. Halusin opiskella filosofiaa Helsingissä, aika yksinkertaista. Ennen pääsykokeita puntaroin toereettisen ja käytännöllisen filosofian välillä, mutta saadun palautteen perusteella valitsin käytännöllisen filosofian. Opiskellakseni filosofiaa systemaattisemmin. Tarvitsen sitä erityisesti kirjoittamiseen liittyvien päämäärieni vuoksi. Koska mikään muu pääaine ei kiinnostanut yhtä paljon kuin filosofia valtitieteellisessä tiedekunnassa. Koska harkitsen pyrkimistä töihin ulkoasiainhallintoon.

18 18 Haluan kirjoittaa käytännölliseen filosofiaan liittyviä tiedejulkaisuja. Haluan opiskella filosofiaa. Koska valtiotieteellisen tiedekunnassa majaava käytännöllinen filosofia kiinnostaa minua ja koen sen hyvin luontevaksi valinnaksi itselleni. Poliittinen historia Historia ja yhteiskunta kiinnostavat ja (XX) oli vakuuttava esitellessään Valtsikaa Ressun lukion abi-infossa. Toivomani uravaihtoehto vaatii käytännössä valtiotieteellisen koulutuksen. Halusin kokeilla opiskelua Helsingin yliopiston puitteissa. Pääkaupunkiseudulta löytyvät kokemukseni mukaan mielenkiintoisimmat harjoittelut ja muutekin koulutusmahdollisuuksia on enemmän esim. Aleksanteriinstituutin tarjonta. Koska halusin kohdentaa omaa opiskelua juuri sille alalle joka minua kiinnostaa. Minulla oli niin paljon avoimessa suoritettuja opintoja. Halusin saada ne johonkin tutkintoon. Ala tuntuu mielenkiintoiselta ja omalta. Aloitin viime syksynä varusmiespalvelukseni jälkeen kiinteistötalouden opinnot Teknillisessä korkeakoulussa, mutta huomasin varsin pian ettei ala kiinnosta minua. Niinpä päätin joululomalla hakea keväällä muualle. Päädyin valtiotieteelliseen, koska tiedekunnassa on useita minua kiinnostavia opiskelumahdollisuuksia. Myös mielikuvani valtiotieteellisestä tiedekunnasta opiskeluympäristönä oli hyvin myönteinen. Poliittinen historia oli minulle luonteva hakukohde, sillä olen aina ollut kiinnostunut historiasta ja yhteiskunnallisista asioista. Olen kiinnostunut historiasta ja koin poliittisen historian - ja siten valtiotieteellisen tiedekunnan - sopivan minulle parhaiten, sillä se keskittyy siihen historian aikaan, joka vaikuttaa elämäämme olennaisimmin. Politiikka ja historia kiinnostavat erittäin paljon, joten poliittinen historia on aineena kuin tehty minulle. En ole ajatellut vielä kovin tarkasti myöhempiä työmahdollisuuksia, vaan hain tiedekuntaan mielenkiinnosta ainetta kohtaan. Sain lukion opo-tunnilla vuonna 2007 tietää, että Helsingin yliopistossa voi opiskella poliittista historiaa. Aihe kiinnosti valtavasti. Tutkin muitakin mahdollisuuksia, mutten löytänyt mitään yhtä kiinnostavaa. historia ja yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet, ja muutaman muun opiskelupaikan ja -alan kautta tulin myös siihen lopputulokseen että tämä ala kiinnostaisi enemmänkin ja ammatiksi asti. Uskon että valtiotieteellinen on juuri oikea paikka minulle. Poliittinen historia vaikutti mielenkiintoiselta ja monipuoliselta aineelta. Olen aina ollut hyvin kiinnostunut poliittisesta historiasta, ja näin ollen valtiotieteellinen tiedekunta oli minulle luonteva ja helppo valinta. Pyrin valtiotieteelliseen, koska ala on aina kiinnostanut minua, ja se oli ainoa tiedekunta, jossa olisin voinut kuvitella viihtyväni. Yleisala (hyvässä ja pahassa), mielenkiintoisia pääainevaihtoehtoja. Koska tiedekunnan aineet ja yhteiskunta ylipäätään kiinnostavat minua.

19 19 Koin sen parhaaksi mahdolliseksi paikaksi opiskella. Luulen tarvitsevani sieltä saatua opetusta jatkossa. Valtiotieteet sekä historia ovat aina kiinnostaneet minua, joten pyrkiminen tuntui luonnolliselta. Olen kiinnostunut historiasta ja yhtieskuntatieteistä. Valtiotieteellinen tiedekunta vaikuttaa mukavalta paikalta opiskella. Politiikka ja vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin aina kiinnostanut ja historia lempiaine aiemmilta vuosilta. Valtiotieteellisen tiedekunnan tarjoamat aineet kiinnostavat minua eniten. Lisäksi Suomen poliittinen historia on ollut aina kiinnostavaa. Valtiotieteellinen vaikutti yksinkertaisesti mielenkiintoisimmalta vaihtoehdolta jatko-opiskelua ajatellen. Ainut tiedekunta, jonka tarjoamista aineista ja aiheista innostuin heti. Valtiotieteellisen tarjoamat tutkinnot ovat sen verran yleissivistavia, etta minun ei tarvitse viela tietaa mita tarkalleen haluan tulevaisuudessa tehda. Ennen kaikkea tutuilta olen kuullut kuinka hyva meininki valtsikassa on! Mielenkiintoisia aineita, ja monipuoliset uravaihtoehdot. olen kiinnostunut historiassa erityisesti poliittisista tapahtumista ja siitä, miten ne näkyvät nykyäänkin, joten poliittinen historia tuntui eniten omalta jutulta. Valtiotieteellinen ja historia ovat aina kiinnostaneet minua. Aiempi koulu on tuntunut niin kurjalta, että se on vain korostanut tunnetta siitä kuinka mukavaa on ollut opiskella avoimessa yliopistossa näitä aineita. Se on aina ollut jonkinlainen haave, valtio ja sen toiminta kiinnostaa, ehkä koska on aina kuullut siitä jotain kotona molempien vanhempien politiikkaan liittyvän ammatin takia. Olen aina halunnut opiskella Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sillä siellä on eniten opintotarjontaa. Asun Espoossa, joten se on myös lähimpänä. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Jatkamaan maisteriopintoihin Valtiotieteellinen tarjoaa minulle monipuolisesti opetusta urasuunnitelmiani ajatellen. Opiskelin avoimessa yliopistossa edellisenä vuonna kyseistä ainetta ja varmistuin siitä, että ala todella kiinnostaa minua, ja haluan jatkossa työskennellä tämän alan parissa. Aihe kiinnosti ja valtiotieteellisellä tiedekunnalla on hyvä maine. Siellä voi opiskella haluamaani ainetta - antropologiaa. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista ilmiöistä ja eri kulttuureista. Haluan tehdä tulevaisuudessa töitä kansainvälisissä tehtävissä. Edellinen yliopistoni lakkautti suuntautumisen kulttuuriantropologiaan. En myöskään pystynyt kokoamaan tarpeeksi hyödyllisiä opintokokonaisuuksia JY:ssä. Valt. tdk:ssa on laajat ja minua hyödyttävät opintotarjonnat. Opiskelin alunperin sosiologiaa Tampereen yliopistossa mutta koska en kokenut sitä omakseni, vaihdon antropologiaan. Ehdin lukea antropologiaa Tampereella vain 1/2 vuotta. Ihana oppiainehan antropologia on, mutta Tampereella tutkimus on omien kokemusteni perusteella vähän marginaalissa, ja mieli nyt muutenkin veti Helsinkiin :)

20 20 Olin todella kiinnostunut sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja halusin päästä opiskelemaan sitä. Koska se vaikutti kiinnostavalta vaihtoehdolta Koska olen kiinnostunut oppimaan siitä, miten yhteiskunta toimii. Haluan oppia kaiken mahdollisen pääaineestani ja kokeilla myös miten muut valtiotieteet tutkivat sitä, miten ihmiset järjestävät elämäänsä. Opiskelu valtiotieteellisessä tiedekunnassa vaikuttaa kiinnostavalta. Antropologia kiinnostava oppiaine Olen haaveillut pitkään pääsystä opiskelemaan valtiotieteelliseen.välissä olen ehtinyt suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon ja olla työelämässä.minua kiinnostavat maailman ihmiset ja auttamistyö. Koska haluan opiskella antropologiaa, joka on tärkein intohimon ja luovuuden lähteeni. Koska siellä opetetaan sitä ainetta, jota tiedän haluavani opiskella. Pyrin valtiotieteelliseen, sillä yhteiskunta ja sosiaaliset ilmiöt kiinnostavat minua eniten. Koen, että opiskelu ylipäänsä on parasta, mitä tällä hetkellä elämässäni voin tehdä. Pyrin Helsinkiin, sillä asun pk-seudulla ja yliopisto on kuulemma arvostettu. Mielenkiintoiset ainevalikoimat sekä arvostettu oppilaitos. Koska olen ollut jo pidemmän aikaa erittäin kiinnostunut antropologiasta ja sitä sivuavista aineista. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. Sosiaalipolitiikka Halusin vielä opiskella hiukan lisää. Opinnot Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tdk:ssa vastaavat paremmin omia kiinnostuksenkohteita ja suuntautumista. Myös käytännön syistä hain siirtoa, sillä olen sanunut Helsingissä jo jonkin aikaa. Olen opiskellut viisi vuotta Kuopion yliopistossa, viimeiset pari vuotta etänä pääkaupunkiseudulta käsin. Hain Helsingin yliopistoon, koska uskon että gradun teko lähempänä asuinpaikkaani on esim.ohjauksen kannalta järkevämpää sekä helpompaa. Tietysti myös muu opiskelu sujuu kätevämmin,kuten luennot ym. Lisäksi Helsingin yliopiston maine hyvänä koulutuspaikkana houkutteli vaihtamaan yliopistoa. Olin sitä miettinyt jo kauemman aikaa, ja talvella päädyin jostain syystä sosiaalipolitiikkaan. Päätin lukion kolmantena vuonna pyrkiä valtsikkaan. Maailmanpolitiikka ja yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua paljon. Olen ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja vaikuttamisesta. Uskon, että valtiotieteellisessä opiskelun kautta saan syvennettyä perehtymystäni näihin asioihin. Toivon myös, että pääsen joskus työskentelemään näiden teemojen parissa. Opiskelin Joensuussa yhteiskuntapolitiikka, jonka osa-alueista sosiaalipolitiikka oli mielenkiintoisin. Sen vuoksi halusin opiskella sosiaalipolitiikkaa pääaineena. Tietty myös täällä opiskeleva tyttöystävä vaikutti asiaan. Minua kiinnostaa valtiotieteellisen oppiaineet ja luulen että VTM:t työllistyvät melko hyvin. Kiinnostukseni on herännyt siskoni opiskelujen kautta

21 21 Se on kaikkein sopivin tiedekunta minulle, koska yhteiskunnalliset asiat ovat kiinnostaneet jo pitkään. Olen myös opiskellut sosiologiaa sekä sosiaalipolitiikkaa avoimen yliopiston kautta ja sivuaineen kautta ja todennut tiedekunnan kurssitarjonnan mielenkiintoiseksi. Haluaisin olla osallisena yhteiskunnan kehittämisessä ja parhailla mahdollisilla tiedoilla. Valtiotieteellinen tuntuu olevan kovassa arvossa asioista kiinnostuneiden osalta. Katselin Helsingin yliopiston nettisivuja abivuoden syksyllä eli vajaa vuosi sitten. Olin alunperin kiinnostunut psykologiasta, ja huomasin, että valtiotieteellisessä voi opiskella sosiaalipsykologiaa. Myös sosiologiaa olin harkinnut.olin ja olen kiinnostunut politiikasta ja sosiaalialasta, ja sosiaalipolitiikka kuulosti mielenkiintoiselta kombinaatiolta. Kun ryhdyin lukemaan pääsykokeisiin, tajusin, että sosiaalipolitiikkahan on juuri sitä mistä olen aina ollut kiinnostunut. Koska päädyin aluksi väärälle alalle, joka kuitenkin antoi kimmokeen hakeutua kyseiselle alalle jonne hain. Olen myös ollut aina kiinnostunut alaan liittyvistä asioista. Helsinkiin hain, sillä uskoin kyseisin paikan olevan minulle sopivin. Sosiaalipolitiikka sekä valtiotieteelliset aineet ovat suuria kiinnostuksen kohteitani. Työskentelen sosiaali- ja terveysministeriössä sosiaalipolitiikkaan tiiviisti liittyvien projektien ja tehtävien sekä tilastojen parissa. Toivon lisää ammatillista valmiutta, tietoa ja ymmärrystä nykyisiin ja tuleviin tehtäviini. Aiheen kiinnostavuuden takia. Tavoitteenani on valmistua vtm:ksi ja Helsingissä siihen on minulla parhaat edellytykset. tiedekunta tuntui kiinnostavimmalle Olen kiinnostunut sosiaalipolitiikasta. Koska opiskelu siellä vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta ja mielekkäältä. Minulla on myös kavereita, jotka opiskelevat siellä ja ovat suositelleet paikkaa. Opiskelin vuoden HEO:ssa valtiotieteitä, jolloin sain kuvaa opiskelun sisällöstä ja aiheista, ja tiesin tämän olevan minun juttuni. olen lukiosta asti ollut kiinnostunut historiasta sekä yhteiskunnallisista asioista. opiskelin vuoden fyaioterapiaa, mutta se ei tuntunut omalta alalta ja minua oli jäänyt harmittamaan etten ollut koskaa edes yrittänyt pyrkiä valtiotieteelliseen. Pääaineeni sosiaalipolitiikka tarjoaa laaja-alaisen näkemyksen sosiaalitieteiden sekä hallinto- ja taloustieteiden alueilta. Yhteiskuntatieteiden opiskelu auttaa ympäröivän maailman hahmottamisessa, jopa ymmärtämisessä. Yhteiskunnallinen ajattelu on ollut osa minua noin kuusitoistavuotiaasta lähtien. Sillä tiellä ollaan edelleen. Tuli tunne että nyt tai ei koskaan, Valtsikka on kolkutellut takaraivossa pidempään aikaan. Halusin myös vaihtelua. Arvostettu opiskelupaikka. Valtsikka on kuitenkin valtsikka. Yksinkertaisesti ottaen sosiaalipolitiikka, sosiologia, yhteiskuntateoria ja filosofia kiinnostavat. Helsingin valitsin senkin takia, että kaveripiiri karkasi sinne myös. Haluan opiskella jotain kivaa, ei mihinkään tiettyyn ammattiin valmistavaa ainetta.

22 22 Sosiaalipsykologia Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan koska se vastasi kaikkia minun toiveita tulevaisuuden opiskeluista. Paikkana Helsingin yliopisto on myös monikulttuurinen mikä on positiivista. Halusin jatkaa sosiaalipsykologian opintojani sivuaineopinnoista pääaineopintoihin pääasiassa akateemisen kiinnostuksen ja osittain ammatillisen kehittymisen takia Sosiaalipsykologian opiskelu avoimessa yliopistossa oli jo heti ensimmäisesta kurssista alkaen todella mielenkiintoista. Koin löytäneeni "oman aineeni". Koska sain kursseja suoritettua hyvin arvosanoin ja valtiotieteiden opiskelu tukee myös työkokemustani, heräsi haave päästä joskus suorittamaan aiheesta ihan tutkintokin. Opiskellakseni sosiaalipsykologiaa ja siten täydentääkseni osaamistani (aiempi amk-koulutus). Valtsikassa on sosiaalipsykologian lisäksi muutama muukin aine, jotka ovat pitkään kiinnostaneet ja joilla varmasti on hyötyä ammattiosaamiseeni Sosiaalipsykologia kiinnostaa Koska valitsemani pääaine löytyi sieltä. Uskon valtiotieteellisen tarjoavan minua kiinnostavia opintoja muutenkin. Kiinnostuksesta sosiaalipsykologiaa kohtaan. Ylempi korkeakoulututkinto on ollut haaveenani jo useamman vuoden. Kaksi vuotta sitten perehdyin tarkemmin sosiaalipsykologiaan työhön liittyvän koulutuksen kautta ja kiinnostuin tieteenalasta kovasti. Mielestäni sosiaalipsykologian opiskelu on luonteva jatko toimintaterapeutin koulutukselle sekä työkokemukselleni ja tulevaisuudessa mahdollistaa työelämässä etenemisen vaativampiin asiantuntijatehtäviin. Tiedon jano on suuri ja opiskeluun olen hyvin motivoitunut. Tiedon jano ja laajemmat mahdollisuudet työelämässä. Pidemmälle opiskelu kiinnostaa ja haluan suorittaa vähintään kandidaatin tutkinnon. Lisäksi opiskelu tarjoaa kaivattua vaihtelua työelämään. Vaikutti mielenkiintoiselta. Opiskelin vuoden Jyväskylän yliopistossa etnologian, psykologian ja taloustieteiden perusopintoja ja mietin kuumeisesti, mikä voisi olla minulle juuri sopiva ala. Sosiaalipsykologia vaikutti lopulta parhaalta vaihtoehdolta, ja valtiotieteet kiinnostavat myös yleisesti. Tiedekunnassa on laaja valikoima erilaisia aineita jotka näyttivät sopivan kiinnostuksen kohteisiini. Halusin jatkaa jo käynnissä olevia opiskeluitani. Helsingin yliopisto tarjoaa myös laajemmat opiskelumahdollisuudet kuin aikasempi opinahjoni. Halusin päästä opiskelemaan jotain, mistä olen oikeasti kiinnostunut ja mitä kautta voin päästä tekemään mielekkämpää työtä. Haluan jatkaa opintojani ja valmistua maisteriksi. Kiinnostuksen kohteistani johtuen sosiaalipsykologia tuntuu oikealta valinnalta pääaineeksi. Kiinnostuin sosiaalipsykologiasta kun opiskelin avoimessa yliopistossa, joten päätin pyrkiä lukemaan sitä.

23 23 Minua kiinnostanut pääaine kuului valtiotieteelliseen, tiedekunnalla sinänsä ei ollut niin suurta merkitystä. Valtiotieteellisessä on kuitenkin kiinnostavaa se, että se sisältää opiskeltavia aineita laajalla skaalalla tilastotieteestä filosofiaan, joten myös opiskelijoissa uskoisi olevan vaihtelua. Koska kiinnostaa. kiinnostavaa ainetta lukemaan Halusin laajentaa ja monipuolistaa osaamistani. Mielenkiinnosta. Sosiaalityö Sosiaalityö kiinnostaa alana paljon. Olen työskennellyt sosionomi amk-tutkinnon suorittamisen jälkeen erilaisissa sosiaalialan töissä. Koin tarvetta kehittyä ammatillisesti ja edetä uralla. Työn ohessa olen suorittanut opintoja avoimessa yliopistossa, mutta nyt kun vielä olen hoitovapaalla, niin minulla on mahdollisuus intensiivisempään opiskeluun. Haluan sosiaalityöntekijän pätevyyden. Vaikutti siltä, että sosiaalityön pääaineopiskelijaksi on helpompi päästä kuin saada oikeus pitkään sivuaineeseen. Koska sosiaalityö kiinnosti minua ja valtiotieteellinen on kunnioitettava tiedekunta. Sosiaaliala kiinnostaa, samoin yliopisto-opintojen vapaus Harkitsin alaa jo ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet. Omat kokemukset monivammaisen lapsen äitinä ja vertaistukitoiminnasta ovat tuoneet kokemusta ja näkemystä joita toivon voivani käyttää hyväkseni tulevaisuuden sosiaalityöntekijänä. Haluan sosiaalityöntekijän pätevyyden ja lisäksi yhteiskuntatieteet kiinnostavat. Haluan lukea sosiaalityötä, ja valtsikan sivuainevalikoima voitti muut yliopistot. Halusin jatkaa opiskelua yliopistotasolla, ja sosiaalityö ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat. Kiinnosti ala Sosiaalityö on aina kiinnostanut minua, ja elämäntilanteeni on nyt sellainen että se mahdollistaa opiskelujen jatkamisen. Haluan opiskella hakemaani pääainetta, valmistua siitä ja siirtyä työelämään... Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, sillä halusin päästä lukemaan sosiaalityötä. Valtiotieteellinen tiedekunta on ollut pitkään kiinnostuksen kohteenani monipuolisen ainetarjonnan kautta. Olen aikaisemmalta koulutukseltani lopputenttiä vaille valmis biologi(perinnöllisyystiede).aikoinaan miettiessäni opiskelukuvioita olivat kiinnostuksen kohteet psykologia ja biologia ja biologia vei sitten mukanaan. Työnäkymät alalla ovat kuitenkin aina olleet surkeat ja ne eivät tule muuksi muuttumaan.sosiaalityöstä alana ei lukio aikoinani edes puhuttu ja tietoisuus ja kiinnostus alaa kohtaan on vasta omien elämänkokemusten mukanaan tuomaa. Opiskelin työni ohessa avoimessa sekä psykologiaa että kasvatustieteitä, kunnes jostain luin sosiaalityöstä tieteenalana ja ajattelin,että siinä yhdistyy kivasti nämä ihmistieteet,mutta myös yhteiskuntatieteet ja se antaa myös mahdollisuuden tutkimukseen ammattipätevyyden lisäksi.olen siis selkeästi alanvaihtaja,tosin en koe,että olisin siihen yksinomaan pakotettu huonojen työnäkymien vuoksi vaan siihen liittyy myös elämänkokemuksellisia asioita.

24 24 Saadakseni sosiaalityöntekijän pätevyyden. Olen aina halunnut opiskella kehitysmaatutkimusta, jonka aion ottaa sivuaineeksi. haluan pätevöityä sosiaalityöntekijäksi X3 Olen oivaltanut, että sosiaalityön kautta pystyn toteuttamaan minulle tärkeitä asioita sekä se tukee vahvuuksiani. Olen myös erittäin kiinnostunut sosiaalipsykologiasta ja sosiologiasta. kiinnostaisi saada ammatillinen pätevyys sosiaalialalle. Totta kai opiskelu itsessään on kiinnostavaa. Koska se on (tietääkseni) ainoa tiedekunta jossa voi opiskella sosiaalialaa. Halusin monipuolisempia mahdollisuuksia työuralla etenemiseen Haluan pätevöityä sosiaalityöntekijäksi sekä saada ylemmän korkeakoulututkinnon korkeatasoisessa yliopistossa Löysin jo pitkään miettineeseeni ammatinvalintaan sopivan pääaineen valtiotieteellisen tiedekunnan pääaineista. Ylempi korkeakoulututkinto on edellytyksenä moniin virkoihin / työpaikkoihin, joista olen kiinnostunut. Myös itseni kehittäminen on tärkeää. Halusin jatkaa Tampereen yliopistossa aloittamaani tutkintoa lähempänä. Ala on ollut siis selvillä kauemminkin mutta opiskelumatka turhan pitkä. Sosiologia Minulla on entuudestaan paljon Valtiotieteellisen tiedekunnan oppiaineiden opintoja. Haluan suorittaa kokonaisen tutkinnon ja todennäköisesti jatkaa jatko-opiskelijana maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan ajoi kokeilemaan avointa yliopistoa. Siellä viimeistään tajusin näiden asioiden olevan se, mitä oikeasti haluan opiskella. Halusin uusia haasteita ja mahdollisuutta täydentää osaamistani ja siten avata uusia uramahdollisuuksia. Halusin laajentaa mahdollisuuksiani saada haastavampia tehtäviä työelämässä. Edellisen tutkinnon aihepiiri ei yksin kiinnosta ammatiksi asti. Nykyinen työ ei ole kovin mielekästä. Haluan kehittää ja sivistää itseäni. För att jag ville byta huvudämne från kommunikationslära till sociologi. Sinne oli parhaimmat edellytykset hakea aiempien opintojeni perusteella. Kävin reilu vuosi sitten ammatinvalintapsykologin juttusilla ja keskustelujen seurauksena tajusin, että sosiologia on juuri sitä, mitä haluan opiskella. Sittemmin olen suorittanut 25 opintopisteen verran sosiologian perusopintoja avoimessa yliopistossa ja siellä opiskellessani minulle varmistui, että ala on minulle juuri oikea. Sosiologia on tavattoman monipuolinen ja kiinnostava aine. Sosiologia kiinnostava tieteenala. Valtiotieteet yleisestikin mun juttu. Työelämään sijoittuminen ei niinkään ensimmäisenä mielessä - kai sitä johonkin mielekkääseen ammattiin tätä kautta sijoittuu. Koska olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista.

25 25 Haluan opiskella valtiotieteellisessä ja osallistua opiskelijaelämään, järjestötoimintaan etc. Minua kiinnostaa maailmanjärjestelmien ja erilaisen instituutioiden toiminta suhteessa yksilöön. kiinnostuin sosiologiasta oltuani johdatus sosiologiaan kurssilla. Näen myös valtiotieteellisen tiedekunnan hyvänä paikkana opiskella sekä uskon saavani laajan hyödyn valtiotieteellisen tiedekunnan laajasta kurssitarjonnasta. Olen kiinnostunut monista yhteiskunnallisista asioista X2 Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja ihmistieteistä, joten pyrkiminen tuntui loogiselta vaihtoehdolta. Sosiologia tuntui niin mielenkiintoiselta, että halusin katsoa riittävätkö rahkeet opiskelemaan sitä. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat ja haluan oppia ymmärtämään yhteiskunnan ja sen jäsenten toimintaa paremmin. Minua kiinnostaa sosiologia ja se kuuluu valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Helsingin yliopisto on korkealuokkainen ja kaiken lisäksi sijainniltaan paras. Tiedonpuute yhteiskunnallisista ilmiöistä. Tiedekunnan tarjoamat opiskelumahdollisuudet vaikuttavan vastaavan parhaiten mielenkiinnonkohteitani. Halusin saada lisäkoulutusta amk-tutkinnon jälkeen ja koin valtiotieteellisen tiedekunnan tarjonnan kaikkein kiinnostavimmaksi. Sosiologia kiinnosti ja tuntui ns. omalta jutulta, myös muutama muu valtiotieteellisen tiedekunnan tarjoama oppiaine kiinnosti/kiinnostaa (esim. viestintä ja sosiaalipsykologia). Koska halusin päästä opiskelemaan sosiologiaa pääkaupunkiseudulle. Yhteiskuntatieteet kiinnostavat. Kiinnostuin valtsikasta lukiossa, kun käytiin siellä tutustumiskäynnillä. Valtiotieteellisessä oli myös paljon itseä kiinnostavia aineita. Olen opiskellut sosiologiaa kaksi vuotta Jyväskylän yliopistossa ja aine kiinnostaa minua edelleen. Halusin Helsinkiin, koska viihdyn kaupungissa ja kaipasin jo uusia haasteita. Koska sosiologia ja sosiaalitieteet ovat kiinnostaneen minua kauan. Niiden parissa innostun ja koen, että sosiologinen ajattelutapa on minulle ominaista. Uskon, että valtiotieteellisessä opiskelu on sopivassa suhteessa kiinnostavaa, avartavaa, sivistävää, mahdollisuuksia tuovaa ja tulevaisuuden kannalta hyödyllistä. Olen kiinnostunut ihmisistä ja heidän kauttaan syntyvistä ilmiöistä ja rakenteista ja tunnetasolla yhteiskuntatieteellinen pohdinta tuntuu minusta omalta. Sosiologian maisteriopinnot. Halusin muuttaa sellaiseen kaupunkiin, jossa sekä minä että vaimoni voimme opiskella omaa pääainettamme. Jyväskylän yliopistossa tämä ei onnistunut, mutta Helsingin yliopistossa oli sekä valtiotieteellinen että teologinen tiedekunta, jossa vaimolla oli jo opinto-oikeus.

26 26 Pääsin ylioppilaaksi päästyäni keväällä 2009 Työväen Akatemiaan, jossa on mahdollisuus muiden opintojen ohella suorittaa myös Avoimen yliopiston perusopintoja. Tutustuin sosiologiaan, ja innostuin siitä todella paljon. Akatemia-vuoteni päätteeksi päätin hakea lukemaan sosiologiaa yliopistoon. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat ja työtehtävät eivät ole yhtä ennalta määrättyjä kuin vaikka lääketieteelliseen hakiessa. Sosiologia on ollut mielestäni kiinnostavaa ja ajattelin yhdistää sen biologiseen koulutukseeni Yhteiskunnalliset asiat ja vaikuttaminen kiinnostavat. Tiedekunta on arvostettu ja monipuolinen. Tiedekunnan oppiaineet kiinnostavat minua. Minua kiinnostaa sosiologia, sillä siinä yhdistyvät kolme lempiainettani: yhteiskuntaoppi, filosofia ja psykologia. Eri ihmisryhmät ja ihmisten henkinen hyvinvointi kiinnostaa minua erittäin paljon. Sosiologia on humanistinen aine, ja minä olen humanisti! Haluan opiskella sosiologiaa ja saada tutkinnon valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Sosiologia on kiehtova ala ja olen opiskellut sitä sivuaineena aineopintojen verran. Talous- ja sosiaalihistoria Olen erittäin kiinnostunut historiasta, valtiotieteellisen talous- ja sosiaalihistoria tuntui kiinnostavammalta kuin humanistihistoria,josta minulla on jokseenkin väsähtänyt kuva. Saan myös helpommin tietoa muista valtiotieteellisen kursseista ja opintokokonaisuuksista. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin. Hyvän ja kiinnostavan ainevalikoiman takia. Talvella järjestetty hakuinfo sai minut varsinkin vakuuttumaan siitä, että valtiotieteelliseen kannattaisi hakea. Helsingin kiinnostavin tarjonta opinnoissa. Kiinnosti eniten tarjolla olevista vaihtoehdoista. Löytyi sopivan kiinostava pääaine. Kävin esittelytilaisuudessa ja kuulosti minulle sopivalta paikalta. Talous- ja sosiaalihistorian takia Aine oli kiinnostava :) Historia ja yhteiskunta ovat aina kiinnostaneet minua kaikkein eniten. Myös Filosofia ja psykologia ovat kiinnostaneet minua. Näin ollen valtiotieteellinen on ollut suunnitelmissa jo pitkään. Valtiotieteellisen tiedekunnan pääaineet, tutkimukset ja opinnot vaikuttivat kiinnostavilta. Yhteiskuntien ja valtioiden kehitys ja tilanne ovat juuri niitä kiinnostavia asioita. Myös historia ja sen tutkinta ovat kiehtovia. Spekuloin myös, että valtsikka voisi olla hiukan käytännönläheisempiä kuin esimerkiksi humanistinen tiedekunta.