Uusien opiskelijoiden kysely 2012 Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunta. Sisällys

Transkriptio

1 UUSIEN OPISKELIJOIDEN KYSELY RAPORTTI 2012

2 Sisällys 1 Aineiston perustiedot Vastaajien lukumäärä pääaineittain Vastaajien syntymävuosi pääaineittain Aiemmat opinnot Korkeakoulukelpoisuus Aiempi korkeakoulutustausta Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot Opinto-oikeudet muissa tiedekunnissa tai oppilaitoksissa Opinnot omassa pääaineessa Opinnot avoimessa yliopistossa Hakeminen tiedekuntaan Opintojen päätoimisuus Odotukset valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja kohtaan LIITE 1. AVOVASTAUKSET PÄÄAINEITTAIN Opintotoimisto Elina Tuusa Helsingissä

3 1 Aineiston perustiedot 1.1. Vastaajien lukumäärä pääaineittain Uusien opiskelijoiden kysely lähetetään vuosittain valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittaville uusille opiskelijoille. Vuonna 2012 kysely lähetettiin kesän valintakokeiden kautta valittujen lisäksi myös Talousguru- ja Suomen Akatemian Viksu- kilpailun kautta valituille uusille opiskelijoille sekä suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituille uusille opiskelijoille. Kysely lähettiin myös kolmelletoista (13) vuonna 2011 opintojen aloittamistaan siirtäneelle päävalinnassa valitulle uudelle opiskelijalle. Kysely kattaa täten kaikki vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa suomen- ja ruotsinkielisessä koulutuksessa opintonsa aloittavat opiskelijat. Kysely toteutettiin e-lomakkeella, lomake löytyy osoitteesta: Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet pääaineittain ja heidän suhteellinen osuutensa vuonna 2012 aloittavista opiskelijoista, päävalinta Pääaine Vastasi kyselyyn Kaikki aloittavat Kehitysmaatutkimus % 11 Käytännöllinen filosofia % 12 Poliittinen historia % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia % 17 sosiaalipsykologia % 20 Sosiaalityö % 27 Sosiologia % 35 Talous- ja sosiaalihistoria % 14 Taloustiede % 60 Tilastotiede % 23 Viestintä % 30 Yhteiskuntapolitiikka % 20 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden 15 tutkimus 94 % Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus 94 % 16 Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus % 17 Yhteensä % 337 Kysely lähetettiin yhteensä 337 päävalinnassa valitulle vuonna 2012 aloittavalle uudelle opiskelijalle, joista 309 (92 %) vastasi kyselyyn, ja 54 opintosuoritusten perusteella valitulle, joista 33 (61 %) vastasi kyselyyn. Kysely lähetettiin yhteensä 391 valtiotieteelliseen tiedekuntaan valitulle opintonsa aloittavalle uudelle opiskelijalle. Heistä kyselyyn vastasi 344 (88 %). Lukuun ei ole laskettu mukaan niitä valtiotieteelliseen tiedekuntaan valittuja, jotka ovat peruneet opiskelupaikkansa, eikä niitä, jotka ovat siirtäneet opintojensa aloittamista vuoteen 2013, eikä yhtä oikaisumenettelyn kautta sosiologiaan hyväksyttyä. Tässä raportissa käsitellään erikseen päävalinnassa ja opintosuoritusten perusteella valitut. Opintosuoritusten perusteella valittuihin lasketaan sekä suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen tulevat että avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valitut. Päävalintaan lasketaan mukaan neljä (4) Talousguru-kilpailun ja kolme (3) Suomen Akatemian Viksu-kilpailun perusteella valittua opintonsa aloittavaa uutta opiskelijaa. 3

4 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet pääaineittain ja heidän suhteellinen osuutensa vuonna 2012 aloittavista opiskelijoista, opintosuoritusten perusteella valitut Pääaine Vastasi kyselyyn Kaikki aloittavat Kehitysmaatutkimus 2 50 % 4 Käytännöllinen filosofia 3 75 % 4 Poliittinen historia 1 17 % 6 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia % 2 sosiaalipsykologia 3 60 % 5 Sosiaalityö 3 60 % 5 Sosiologia 5 71 % 7 Talous- ja sosiaalihistoria 0 0 % 1 Taloustiede 4 67 % 6 Tilastotiede Viestintä 6 75 % 8 Yhteiskuntapolitiikka 2 40 % 5 Yleinen valtio-oppi % 1 Yhteensä % Vastaajien syntymävuosi pääaineittain Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta aloittavista uusista opiskelijoista 37 % oli syntynyt vuonna 1989 tai aiemmin. 13 % oli vuonna 1993 tai aiemmin syntyneitä, 26 % vuonna 1992 syntyneitä, 17 % vuonna 1991 syntyneitä ja 8 % vuonna 1990 syntyneitä (taulukko 3). Suhteellisesti eniten vuonna 1989 tai aiemmin syntyneitä oli sosiaalityössä, suhteellisesti vähiten heitä oli poliittisessa historiassa, kehitysmaatutkimuksessa, käytännöllisessä filosofiassa ja yleisen valtio-opin maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla. Suhteellisesti eniten vuonna 1993 tai 1992 syntyneitä oli yleisen valtio-opin maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla (60 %) ja politiikan tutkimuksen linjalla (47 %), kehitysmaatutkimuksessa (50 %) ja käytännöllisessä filosofiassa (54 %). Vastaajien ikäjakauma oli suhteellisesti hyvin tasainen. Opintosuoritusten perusteella hyväksytyistä kaksi (2) oli syntynyt vuosina 1990 ja 1989, viisi (5) vuonna 1988, neljä (4) vuosina 1987 ja 1986, neljä (4) vuosina 1985 ja 1984, kaksi (2) vuosina 1983 ja 1980, seitsemän 1970-luvulla ja yhdeksän 1960-luvulla. 4

5 Taulukko 3. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen syntymävuosi, pääaineittain Pääaine Yhteensä Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede Viestintä Yhteiskuntapolitiikka n % 18 % 36 % 18 % 0 % 27 % 100 % n % 10 % 40 % 30 % 0 % 20 % 100 % n % 16 % 26 % 32 % 16 % 11 % 100 % n % 13 % 19 % 25 % 13 % 31 % 100 % n % 6 % 28 % 22 % 11 % 33 % 100 % n % 4 % 4 % 12 % 0 % 81 % 100 % n % 6 % 34 % 13 % 13 % 34 % 100 % n % 9 % 36 % 0 % 9 % 45 % 100 % n % 13 % 25 % 21 % 8 % 33 % 100 % n % 17 % 17 % 0 % 17 % 50 % 100 % n % 20 % 23 % 20 % 7 % 30 % 100 % n % 16 % 21 % 11 % 11 % 42 % 100 % Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 13 % 27 % 13 % 7 % 40 % 100 % n % 13 % 47 % 13 % 0 % 27 % 100 % n % 18 % 29 % 12 % 6 % 35 % 100 % N % 13 % 26 % 17 % 8 % 37 % 100 % 5

6 2 Aiemmat opinnot 2.1 Korkeakoulukelpoisuus Seuraavassa tarkastellaan kesän valintakokeiden kautta valittujen korkeakoulukelpoisuutta eli pohjakoulutusta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ovat saavuttaneet vaadittavan korkeakoulukelpoisuuden suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittamisen perusteella. Kyselyyn vastanneista 44 % on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 2009 tai aiemmin, 15 prosenttia vuonna 2010, 28 prosenttia vuonna 2011 ja 14 prosenttia vuonna 2012 (taulukko 4). Suhteellisesti eniten kevään 2012 ylioppilaita aloittaa yleisen valtio-opin maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla (20 %), talous- ja sosiaalihistoriassa (20 %), poliittisessa historiassa (21 %) ja tilastotieteessä (22 %). Sosiaalityön oppiaineessa aloittaa suhteellisesti eniten vuonna 2009 tai sitä ennen ylioppilastutkintonsa suorittaneita (80 %). Lisäksi kyselyyn vastanneista kaksi oli suorittanut IB-tutkinnon ja neljä muun toisen asteen tutkinnon. 6

7 Taulukko 4. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen korkeakoulukelpoisuuteen oikeuttaneen ylioppilastutkinnon suorittamisvuosi, pääaineittain Tutkinnonsuoritusvuosi Pääaine < Yhteensä n Kehitysmaatutkimus % 27 % 18 % 36 % 18 % 100 % n Käytännöllinen filosofia % 20 % 20 % 50 % 10 % 100 % n Poliittinen historia % 26 % 21 % 32 % 21 % 100 % Sosiaali- ja n kulttuuriantropologia % 44 % 6 % 31 % 19 % 100 % n Sosiaalipsykologia % 47 % 18 % 35 % 0 % 100 % n Sosiaalityö % 80 % 12 % 4 % 4 % 100 % n Sosiologia % 41 % 16 % 38 % 6 % 100 % Talous- ja n sosiaalihistoria % 50 % 0 % 30 % 20 % 100 % n Taloustiede % 40 % 18 % 28 % 14 % 100 % n Tilastotiede % 67 % 0 % 11 % 22 % 100 % n Viestintä % 33 % 20 % 27 % 20 % 100 % n Yhteiskuntapolitiikka % 53 % 11 % 21 % 16 % 100 % n Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus % 40 % 20 % 27 % 13 % 100 % Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 27 % 20 % 33 % 20 % 100 % n % 44 % 13 % 31 % 13 % 100 % N % 44 % 15 % 28 % 14 % 100 % [1] Kyselyyn vastasi lisäksi kaksi (2) IB-tutkinnon suorittanutta ja neljä (4) muun toisen asteen tutkinnon suorittanutta 7

8 2.2 Aiempi korkeakoulutustausta Seuraavassa tarkastellaan aloittavien uusien opiskelijoiden korkeakoulutustaustaa eli jo suoritettuja ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoja ja ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan pääsyä saatuja opinto-oikeuksia toisiin oppilaitoksiin. Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta valituista 55 prosentilla ei ollut entuudestaan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa tai opinto-oikeutta muualla. Kaiken kaikkiaan päävalinnan kautta hyväksytyistä vastaajista 45 prosentilla oli joko suoritettu ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, opinto-oikeus muualla tai useampia näistä. Eniten heitä oli vastanneista sosiaalityössä (77 %), tilastotieteessä (72 %), taloustieteessä (54 %) ja yleisen valtio-opin kolmella linjalla (47 %). (Taulukko 5.) Seuraavassa kahdessa luvussa tarkastellaan suoritettuja ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoja ja opinto-oikeuksia tarkemmin päävalinnassa valittujen osalta. Opintosuoritusten perusteella maisterivalinnassa valituilta vaadittiin hakuperusteissa ammattikorkeakoulututkinto tai alempi korkeakoulututkinto. Kyselyyn vastanneista kahdella oli hakuperusteena ammattikorkeakoulututkinto, kuudella Helsingin yliopiston muun kuin valtiotieteellisen tiedekunnan kandidaatin tai maisterin tutkinto, kahdella valtiotieteellisen tiedekunnan kandidaatin tutkinto, 14 muussa kotimaisessa yliopistossa suoritettu kandidaatin tai maisterin tutkinto ja kahdella ulkomaisessa yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto. Taulukko 5. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksytyt, joilla on joko suoritettu alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, opinto-oikeus muualla tai molemmat, pääaineittain. Opintooikeus ja/tai tutkinto % Vastasi kyselyyn Pääaine Kehitysmaatutkimus 2 18 % 11 Käytännöllinen filosofia 2 20 % 10 Poliittinen historia 5 26 % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 5 31 % 16 Sosiaalipsykologia 6 33 % 18 Sosiaalityö % 26 Sosiologia % 32 Talous- ja sosiaalihistoria 3 27 % 11 Taloustiede % 52 Tilastotiede % 18 Viestintä % 30 Yhteiskuntapolitiikka 8 42 % 19 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus 7 47 % 15 Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus 7 47 % 15 Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus 8 47 % 17 Yhteensä % 309 8

9 2.2.1 Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot Päävalinnan kautta opinto-oikeuden tiedekuntaan saaneista kyselyyn vastanneista 19 prosenttia (N=59) oli jo suorittanut toisen ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon (koti- tai ulkomainen) ennen opintojen aloittamista valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Suhteellisesti eniten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli sosiaalityön, yhteiskuntapolitiikan ja käytännöllisen filosofian opiskelijoiden keskuudessa. Suhteellisesti eniten yliopistotutkinnon suorittaneita on tilastotieteessä, sosiaalityössä, kehitysmaatutkimuksessa ja yleisessä valtioopissa (Taulukko 6.) Sosionomin tutkinnon ilmoitti suorittaneensa 11 henkilöä. Filosofian maistereita tai tohtoreita oli 12. Kauppatieteiden maistereita ja Diplomi-insinöörejä oli kumpiakin neljä (4). Teologian kandidaatteja tai maistereita oli neljä (4). Lisäksi oli medianomi, restonomi, tradenomi, terveydenhoitaja, lääkäri, farmaseutti, useista Helsingin yliopiston eri tiedekunnista valmistuneita kandidaatteja ja maistereita ja muista oppilaitoksista valmistuneita. 9

10 Taulukko 6. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan pääsyä suoritetut ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot, pääaineittain. Pääaine Ei ole AMK Kotimainen tai ulkomainen yliopistotutkinto Yhteensä n Kehitysmaatutkimus % 82 % 0 % 18 % 100 % Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede Viestintä Yhteiskuntapolitiikka n % 80 % 20 % 0 % 100 % n % 89 % 0 % 11 % 100 % n % 94 % 6 % 0 % 100 % n % 83 % 11 % 6 % 100 % n % 42 % 35 % 23 % 100 % n % 91 % 9 % 0 % 100 % n % 91 % 0 % 9 % 100 % n % 88 % 0 % 12 % 100 % n % 56 % 0 % 44 % 100 % n % 90 % 3 % 7 % 100 % n % 74 % 16 % 11 % 100 % Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 73 % 7 % 20 % 100 % n % 80 % 0 % 20 % 100 % n % 94 % 0 % 6 % 100 % N % 81 % 7 % 12 % 100 % 10

11 2.2.2 Opinto-oikeudet muissa tiedekunnissa tai oppilaitoksissa Päävalinnan kautta opinto-oikeuden tiedekuntaan saaneista kyselyyn vastanneista 70 prosentilla ei ollut vastaushetkellä opinto-oikeutta muussa oppilaitoksessa tai toisessa Helsingin yliopiston tiedekunnassa. Suhteellisesti eniten opinto-oikeuksia muualla on yleisessä valtio-opissa maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla (47 %) ja politiikan tutkimuksen linjalla (41 %), taloustieteessä (44 %), sosiologiassa (34 %), tilastotieteessä (39 %) ja yhteiskuntapolitiikassa (32 %). (Taulukko 7.) Pääainekohtaiset tiedot siitä, mitä opinto-oikeuksia vastaajilla oli, löytyvät taulukosta prosentilla vastanneista, jotka ilmoittivat toisesta opinto-oikeudesta, oli opinto-oikeus Helsingin yliopiston toisessa tiedekunnassa, 39 prosentilla toisessa kotimaisessa yliopistossa ja 14 prosentilla ammattikorkeakoulussa. Opinto-oikeuksia löytyi kaikista Helsingin yliopiston tiedekunnista, eniten humanistisesta, matemaattis-luonnontieteellisestä ja teologisesta tiedekunnasta. Muissa kotimaisissa yliopistoissa opinto-oikeus oli usein oman pääaineen lähiaineeseen. Yleisin muu yliopisto oli Aalto-Yliopisto. Taulukko 7. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen muissa oppilaitoksissa (koti- tai ulkomainen) olevien opinto-oikeuksien määrä, pääaineittain Pääaine Opintooikeus muualla % Vastasi kyselyyn Kehitysmaatutkimus 1 9 % 11 Käytännöllinen filosofia 1 10 % 10 Poliittinen historia 4 21 % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 4 25 % 16 Sosiaalipsykologia 3 17 % 18 Sosiaalityö 6 23 % 26 Sosiologia % 32 Talous- ja sosiaalihistoria 2 18 % 11 Taloustiede % 52 Tilastotiede 7 39 % 18 Viestintä 8 27 % 30 Yhteiskuntapolitiikka 6 32 % 19 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus 3 20 % 15 Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus 7 47 % 15 Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus 7 41 % 17 Yhteensä %

12 Taulukko 8. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen opinto-oikeudet muissa koti- tai ulkomaisissa oppilaitoksissa tai Helsingin yliopiston tiedekunnissa, pääaineittain. 1 Pääaine Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede Viestintä Yhteiskuntapolitiikka Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä HY Muu kotimainen yliopisto Ulkomainen yliopisto AMK Yhteensä n % 0 % 100 % 0 % 0 % 100 % n % 0 % 100 % 0 % 0 % 100 % n % 40 % 40 % 20 % 0 % 100 % n % 80 % 0 % 0 % 20 % 100 % n % 0 % 33 % 0 % 67 % 100 % n % 83 % 0 % 0 % 17 % 100 % n % 36 % 64 % 0 % 0 % 100 % n % 50 % 0 % 0 % 50 % 100 % n % 32 % 64 % 0 % 5 % 100 % n % 63 % 25 % 0 % 13 % 100 % n % 63 % 25 % 0 % 13 % 100 % n % 50 % 33 % 0 % 17 % 100 % n % 33 % 33 % 0 % 33 % 100 % n % 57 % 14 % 0 % 29 % 100 % n % 33 % 50 % 0 % 17 % 100 % N % 46 % 39 % 1 % 14 % 100 % 1 Viidellä vastaajalla oli opinto-oikeus kahteen eri oppilaitokseen. Neljä vastaajaa ei ilmoittanut, missä muualla heillä on opinto-oikeus. 12

13 2.3 Opinnot omassa pääaineessa Seuraavassa tarkastellaan aloittavien uusien opiskelijoiden opintoja heidän omassa pääaineessaan. Kyselyyn vastanneista opiskelupaikan valtiotieteellisessä tiedekunnassa päävalinnan kautta opinto-oikeuden saaneista 30 prosenttia oli tehnyt aiemmin valtiotieteellisen tiedekunnan pääaineeseensa kuuluvia opintoja Helsingin yliopistossa tai jossain toisessa oppilaitoksessa. 11 prosenttia oli suorittanut pääaineestaan perusopintokokonaisuuden ja 2,9 prosenttia aineopintokokonaisuuden. Suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituilla oli kaikilla vähimmäisvaatimusten mukaisesti vähintään perusja aineopinnot hakemassaan pääaineessa. Taulukko 9. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen pääaineessa suoritetut perusopinnot, pääaineittain. Pääaine N % Kehitysmaatutkimus 1 9 % Käytännöllinen filosofia 2 20 % Poliittinen historia 2 11 % Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 2 13 % Sosiaalipsykologia 3 17 % Sosiaalityö 3 12 % Sosiologia 7 22 % Talous- ja sosiaalihistoria 0 0 % Taloustiede 4 8 % Tilastotiede 2 11 % Viestintä 1 3 % Yhteiskuntapolitiikka 2 11 % Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus 2 13 % 1 7 % Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus 2 12 % Yhteensä % 2.4 Opinnot avoimessa yliopistossa Päävalinnassa hyväksytyistä vastanneista 26,5 prosenttia (N=82) oli suorittanut opintoja avoimessa yliopistossa. Niillä vastaajilla, jotka ilmoittivat suoritetut opintopisteet (N=20 opintoja oli suoritettu keskimäärin 32 opintopistettä. 13

14 3 Hakeminen tiedekuntaan Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta aloittavista uusista opiskelijoista valmennuskurssille osallistui 45 prosenttia. Eniten valmennuskurssille osallistuneita oli poliittisessa historiassa (79 %), talous- ja sosiaalihistoriassa (64 %) ja viestinnässä (67 %), vähiten tilastotieteessä, taloustieteessä, sosiaalityössä ja sosiologiassa. (Taulukko 10). Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta valituista opiskelijoista 41 prosenttia oli hakenut valtiotieteelliseen tiedekuntaan aiemmin. 59 prosenttia vastanneista pääsi valtiotieteelliseen tiedekuntaan ensimmäisellä hakukerralla, 29 prosenttia toisella kerralla, 9 prosenttia kolmannella kerralla ja 4 prosenttia neljännellä tai viidennellä kerralla. Suhteellisesti eniten ensimmäisellä hakukerralla sisään päässeitä oli tilastotieteessä, taloustieteessä, sosiaalityössä ja poliittisessa historiassa. Eniten hakemiskertoja on tarvittu talous- ja sosiaalihistoriaan, sosiologiaan ja sosiaalipsykologiaan. (Taulukko 11). Opintosuoritusten perusteella valituista kyselyyn vastanneista uusista opiskelijoista 30 prosenttia (N=10) prosenttia oli hakenut tiedekuntaan aiemmin. Heistä kahdeksan oli hakenut tiedekuntaan aiemmin kerran, yksi kaksi kertaa ja yksi kolme kertaa. Taulukko 10. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen valmennuskursseille osallistuminen, pääaineittain. Vastasi Pääaine Osallistui % kyselyyn Kehitysmaatutkimus 6 55 % 11 Käytännöllinen filosofia 4 40 % 10 Poliittinen historia % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 8 50 % 16 Sosiaalipsykologia % 18 Sosiaalityö 7 27 % 26 Sosiologia % 32 Talous- ja sosiaalihistoria 7 64 % 11 Taloustiede % 52 Tilastotiede 4 22 % 18 Viestintä % 30 Yhteiskuntapolitiikka % 19 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus 8 53 % Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus 6 40 % Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus % 17 Yhteensä %

15 Taulukko 11. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen hakukerrat tiedekuntaan, pääaineittain. Hakukertojen lukumäärä Pääaine tai 5 Yhteensä Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede Viestintä Yhteiskuntapolitiikka Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 64 % 36 % 0 % 0 % 100 % n % 60 % 30 % 10 % 0 % 100 % n % 68 % 11 % 11 % 11 % 100 % n % 63 % 38 % 0 % 0 % 100 % n % 39 % 39 % 22 % 0 % 100 % n % 69 % 27 % 0 % 4 % 100 % n % 41 % 38 % 13 % 9 % 100 % n % 36 % 45 % 9 % 9 % 100 % n % 69 % 19 % 10 % 2 % 100 % n % 89 % 11 % 0 % 0 % 100 % n % 50 % 37 % 10 % 3 % 100 % n % 53 % 37 % 5 % 5 % 100 % n % 47 % 33 % 20 % 0 % 100 % n % 67 % 27 % 7 % 0 % 100 % n % 59 % 24 % 12 % 6 % 100 % N % 59 % 29 % 9 % 4 % 100 % 15

16 4 Opintojen päätoimisuus Kyselyyn vastanneista päävalinnassa aloittavista 82 prosenttia ilmoitti aikovansa opiskella päätoimisesti tulevana lukuvuotena Vastanneista 9 prosenttia ilmoitti, ettei aio opiskella päätoimisesti ja 9 prosenttia ilmoitti, ettei osaa sanoa, kummin aikoo tehdä. Suhteellisesti eniten niitä, jotka aikovat opiskella päätoimisesti, on käytännöllisessä filosofiassa, poliittisessa historiassa ja talous- ja sosiaalihistoriassa. (Taulukko 12.) Yleisin syy olla opiskelematta päätoimisesti oli työn ohella opiskeleminen (67 prosenttia niistä, jotka eivät aio opiskella päätoimisesti tai eivät osaa sanoa, aikovatko). 11 vastanneista (19 prosenttia niistä, jotka eivät aio opiskella päätoimisesti tai eivät osaa sanoa, aikovatko) ilmoitti opiskelevansa samanaikaisesti muualla ja neljä ilmoitti tämän johtuvan muusta syystä. Yksikään ei ilmoittanut, ettei aio opiskella laisinkaan. Suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituista (kaikki pääaineet yhteensä) puolet (54,5 %, N=18) aikoi opiskella päätoimisesti ja 33,4 prosenttia (N=11) ei aikonut opiskella päätoimisesti. 12,1 prosenttia (N=4) ei osannut sanoa kantaansa opiskelun päätoimisuuteen. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat päätoimisen opiskelemattomuuden syyksi työn ohella opiskelun, lukuun ottamatta yhtä, joka ilmoitti opiskelevansa myös muualla. Niistä, jotka eivät osanneet sanoa kantaansa, kaikki opiskelevat työn ohella. Myös osa vastaajista, jotka ilmoittivat opiskelevansa päätoimisesti, kertoivat opiskelevansa työn ohella. 16

17 Taulukko 12. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen aikomus opiskella päätoimisesti, pääaineittain. Aikomus opiskella päätoimisesti Pääaine Kyllä Ei EOS Yhteensä Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede Viestintä Yhteiskuntapolitiikka Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 82 % 18 % 0 % 100 % n % 90 % 0 % 10 % 100 % n % 89 % 5 % 5 % 100 % n % 88 % 6 % 6 % 100 % n % 83 % 11 % 6 % 100 % n % 81 % 4 % 15 % 100 % n % 78 % 16 % 6 % 100 % n % 91 % 0 % 9 % 100 % n % 83 % 10 % 8 % 100 % n % 61 % 22 % 17 % 100 % n % 87 % 7 % 7 % 100 % n % 79 % 5 % 16 % 100 % n % 73 % 20 % 7 % 100 % n % 80 % 0 % 20 % 100 % n % 88 % 6 % 6 % 100 % N % 82 % 9 % 9 % 100 % 17

18 5 Odotukset valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja kohtaan Kyselyn lopussa uusilta opiskelijoilta kysyttiin seuraavat kysymykset: Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? ja Minkälaisia odotuksia tai toiveita sinulla on koskien opiskelua valtiotieteellisessä tiedekunnassa? Tiedekuntaan pyrkimisen syyksi mainittiin kiinnostus tieteenalaa sekä ylipäätään yhteiskunnallisia näkökulmia kohtaan. Usein perusteltiin kiinnostusta juuri omaa oppiainetta kohtaan ja painotettiin laaja-alaisuutta ja useiden kiinnostuksen kohteiden yhdistymistä tietyssä oppiaineessa. Yleisesti valtiotieteellinen tiedekunta koettiin hyvänä opiskelupaikkana ja lisäksi tulevaisuuden työnäkymät olivat motivoineet pyrkimään tiedekuntaan. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelun koettiin tuovan paljon erilaisia mahdollisuuksia työllistymiseen ja tulevaisuuteen. Odotukset ja toiveet tiedekunnassa opiskelun suhteen painottuivat laadukkaaseen ja mielenkiintoiseen opetukseen ja opiskeluun. Tärkeänä nähtiin myös opiskelun sosiaalinen puoli eli samanhenkisiin opiskelijatovereihin tutustuminen. Opinnoilta toivottiin myös joustavuutta muun muassa samanaikaisen työssäkäynnin vuoksi. Opintojen toivottiin antavan hyvän pohjan työelämälle. Kaikki avokysymysten vastaukset ovat liitteessä 1. 18

19 LIITE 1. AVOVASTAUKSET PÄÄAINEITTAIN 1.) Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? Kehitysmaatutkimus Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskuntatieteistä ja kehitysmaatutkimus vaikuttaa kiinnostavalta oppiaineelta. Luettuani ja kuultuani kehitysmaatutkimuksesta, tiesin, että se on aine jota haluan opiskella, joten vaihtoehtoa ei ollut -sinne oli päästävä. Haluan tulevaisuudessa päästä auttamaan kehitysmaita koskevissa ongelmissa. Kiinnostavan pääaineen vuoksi Haluan tutkinnon valtiotieteellisestä. Kehitysmaatutkimus aiheena kiinnosti. Valtsikka on aina kiinnostanut, myös maailmanpolitiikan tutkimus ja viestintä kiinnostivat mutta kehitysmaatutkimus oli se ykkösjuttu jonne oli pakko päästä. Lisäkoulutus Kehitysmaatutkimuksen opinnot ovat olleet kauan haaveeni. Opiskelin avoimessa yliopistossa kyseistä ainetta. kehitysmaatutkimus kiinnosti minua erittäin paljon. Se oli ykkösvaihtoehtoni ja se, mikä kiinnosti eniten. Halusin päästä opiskelemaan kehitysmaatutkimusta ja se oli valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Halusin opiskelemaan Kehitysmaatutkimusta Haluan jatkaa kehitysmaatutkimuksen opiskelua. Halusin jatkaa aiempia kehitysmaatutkimuksen opintojani. Käytännöllinen filosofia koska jo tiedekuntana se tuntui niin minulle sopivalta, olen kiinnostunut yhteiskunnasta.. käytännöllinen filosofiakin kiinnostaa teoreettista enemmän juuri yhteiskunnallisen puolensa vuoksi Halusin päästä opiskelemaan käytännöllistä filosofiaa. Kiinostuksesta pääaineeseen ja tiedekunna yleiseen sisältöön. Tiedekunta ja aine vaikuttivat juuri oikelta. Halusin opiskelupaikan joka kiinnostaa. Koska halusin muuttaa takaisin Helsinkiin mistä olen kotoisin, mutta en vaihtaa pääainetta (filosofia) ja käytännöllinen filosofia tuntui läheisemmältä kuin teoreettinen. Koska halusin opiskella käytännöllistä filosofiaa. Mielenkiintoisen oppiaineen takia. Halusin jatkaa opiskelemista ja yliopisto tuntui luontevalta vaihtoehdolta lukion jälkeen, sillä mikään AMK tai ammattikoulu ei tuntunut luontevalta vaihtoehdolta. Yhteiskunnalliset kysymykset ovat aina kiinnostaneet ja valtiotieteellinen tiedekunta näyttäisi tarjoavan laajan kattauksen erilaisia kiinnostavia aihepiirejä. filosofia kiinnostaa Halusin palata opiskelun pariin välivuoden jälkeen ja päätin pyrkiä yliopistoon. Olen erittäin kiinnostunut filosofiasta ja luin sitä paljon lukiossa, joten päätin pyrkiä opiskelemaan käytännöllistä filosofiaa. Lisäksi pääsykoekirja vaikutti mielenkiintoiselta. Käytännöllisen filosofian vuoksi: koen tämän ajattelemisen lisäävän ymmärrystä kaikista perustavistamme oletuksista maailmasta sekä itsestä. Perimmäisin tarkoitus onkin ehkäpä itsetutkiskelu. Halusin jatkaa filosofian opintojani. Käytännölisen filosofian pääaineessa minulla on mahdollisuus syventyä minua kiinnostavaan kansantaloustieteen filosofiaan. Koska halusin opiskella lisää käytännön filosofiaa hyvässä yliopistossa. Poliittinen historia Opiskelin HEO:ssa historiaa ja poliittista historiaa. Tarkoitus oli hakea 2012 keväällä yliopistoon lukemaan historiaa, mutta poliittinen kiinnosti lopulta enemmän Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska mielenkiinnon kohteitani ovat aina olleet historia, politiikka 19

20 ja yhteikunnalliset asiat. Minua on kiinnostanut jo pienestä pitäen historia ja yhteiskuntaoppi, ja valtiotieteellinen tiedekunta vaikutti hyvältä oppimisympäristöltä yhdistää kiinnostukseni kohteet ja saada laaja, yleissivistävä koulutus. Olen aina pitänyt historiasta ja sen opiskelusta, ja viime vuosina olen varmistunut entistä enemmän siitä, että nimenomaan poliittinen historia on se mitä haluan opiskella. Opiskeltuani vuoden tradenomiksi Metropoliassa huomasin ettei ala ollut minua varten. Lisäksi veljeni luki aikanaan samaa pääainetta, jonka kautta sain kuulla hyvää palautetta tiedekunnasta. Pääaine tuntui omalta ja pääsykoekirja vaikutti mielenkiintoiselta. Poliitiikka sekä historia ovat aina kiinnostaneet, joten poliittinen historia oli enemmän kuin luonnollinen valinta. Omiin tavoitteisiin on aina kuulunut opiskelu yliopistolla. Kirjallisuus ei tuntunut omalta eikä humanistinen tiedekunta houkutellut jatkamaan. Olin lukenut poliittista historiaa sivuaineena ja päätin pyrkiä valtsikan puolelle. Kun muutama vuosi sitten kuulin poliittisesta historiasta pääaineena, tiesi heti, että haluaisin lukemaan sitä. Muutkin valtiotieteellisen tiedekunnan aineet ovat kiinnostavia, ja ainakin vaikuttaa siltä, että opiskelu valtikassa tarjoaa minulle mahdollisuuden keskittyä opiskelemaan juuri itseäni kiinnostavia asioita. Valtiotieteellinen tiedekunta tuntui oikealta vaihtoehdolta koska olen kiinnostunut humanistista aineista ja etenkin historiasta, politiikasta ja valtio-opista. Uskon että se auttaa minua pääsemään lähemmäksi toivomiani työmahdollisuuksia. Opintojen siältä herätti myös kiinnostukseni. En viihtynyt edellisellä alallani, polhissa (tai mielikuvani siitä) vastasi kiinnostuksen kohteitani paremmin enkä ehtinyt hakea kouluun johon olisin mieluummin mennyt. Lapsuudesta asti kummunnut haave Tiedän valtiotieteellisen olevan minulle oikea paikka. Olen kiinnostunut ja tiedän paljon yhteiskunnallisista asioista, politiikasta ja historiasta. Poliittisen historian kuvaus nappasi, ja tutkittuani sen kurssien tietoja tarkemmin WebOodista päätin hakea. Aikaisempien kokemusteni perusteella jaksan opiskella vain sellaista alaa, joka on just se mun juttu, ja poliittinen historia vaikuttaisi juuri siltä. Lisäksi ainejärjestö Polho tuntuu olevan aktiivinen, avoin ja monipuolinen. Viimeisenä silauksena: poliittinen historia (VTM) > humanistisen historia (FM). Politiikka ja yhteiskunnalliset asiat ovat pitkään kiinnostaneet minua ja siksi valtsikka tuntui oikealta paikalta. Kiinnostava ala Kiinnostavin aihepiiri. Siellä on paljon minua kiinnostavia oppiaineita. Mielenkiinnosta yhteiskuntatieteisiin ja erityisesti poliittiseen historiaan. Jatkaakseni opintoja alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Valitsin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen sen kansallisen ja kansainvälisen maineen vuoksi, sekä että poliittisen historian tutkinto vastaa parhaiten sisällöltään aiempia opintojani kandidaattitasolla. Olin jo valtsikalainen kansantaloustiede pääaineena, mutta vuosien varrella kiinnostuin yhä enemmän poliittisesta historiasta, joten päätin vaihtaa alaa maisterivaiheessa. Saadakseni valmiudet tutkijan ammattiin. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Kaipasin taukoa haastavista työtehtävistä ja olen aina haaveillut opiskelevani vielä joskus antropologiaa. Tulenpalavasta kiinnostuksesta oppiainetta kohtaan. Olen suorittanut johdantokurssin sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja innostuin siitä. Valtiotieteellinen tiedekunta tarjoaa mielenkiintoisimmat opiskelumahdollisuudet ja relevantteja aiheita. Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska sosiaali- ja kulttuuriantropologia vaikutti todella kiinnostavalta aineelta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia kiinnostaa minua hyvin paljon, joten hain oppiaineeni takia valtiotieteelliseen. Minusta myös sivuainemahdollisuudet ovat täällä hyvät. Koska kiinnostuin sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta internetissä Olen kuullut valtsikasta paljon hyvää. Siellä on monia aineita jotka kiinnostavat. Aloin lukemaan sosiaali- ja kulttuuri antropologiaa sivuaineena opiskellessani yleistä kirjallisuustiedettä ja päätin vaihtaa alaa. Opiskeltuani hetken "väärällä" alalla, tajusin haluavani opiskella jotain, joka auttaisi ymmärtämään muita 20

21 kulttuureita ja niin "löysin" antropologian. Koska olen kiinnostunut yhteiskuntatieteistä ja koska koen etta antropologia on minulle todella sopiva vaihtoehto. Olen kiinnostunut eri kulttuureista, yhteiskunnista ja siita miten ne ja niiden osat toimivat. Antropologia kiinnostaa kaikista koulutusvaihtoehdoista eniten. koska haluan valmistua antropologiasta- olen lukenut antropologiaa sivuaineena nyt 3 vuotta Tiesin tahtovani yliopistoon opiskelemaan ja valtiotieteellinen vaikutti kaikista mielenkiintoisimmalta vaihtoehdolta. Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska sosiaali- ja kulttuuriantropologia kiinnostaa minua. Etsin erilaisia vaihtoehtoja, missä voisin yhdistää mielenkiinnon kohteeni (mm. historia, uskonto, kielet) ja antropologia yhdisti nämä kaikki. Olen aina ollut kiinnostunut muista kulttuureista ja halunnut ymmärtää muita, nyt voin ainakin opiskeluni kautta vahvistaa haaveitani ja tehdä niistä totta. Koska valtiotieteellisestä löytyy minua suuresti viehättävä ala. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian perässä Tein alemman korkea koulun tutkinnon antropologiasta Iso-Britanniassa ja haluan jatkaa antropologian opiskelua ja tehdä maisterin. Moni muu yliopisto Suomessa ei tarjoa antropologian opintoja ja koin Valtiotieteellisen olevan parhain niistä yliopistoista, jotka tarjoavat antropologian opiskelua. Sosiaalipsykologia Koska haluan opiskella sosiaalipsykologiaa monista eri syistä. Olen aina halunnut Helsingin Yliopistoon, koska olen pitänyt sitä Suomen parhaimpana ja kaupunki itsessään myös kiinnostaa. Yhteiskuntatieteet ja psykologia ovat kiehtoneet, joten sosiaalipsykologia oli luonnollinen valinta. Uskon, että valtiotieteellisen kautta työelämän mahdollisuudet ovat monipuoliset. Koska haluan oppia tulkitsemaan ja muokkaamaan inhimillistä käyttäytymistä. Kiinnostuin sosiaalipsykologiasta. Koska halusin opiskelemaan sosiaalipsykologiaa. Aloin opiskella sosiaalipsykologiaa avoimessa joku vuosi sitten ja vähitellen vahvistui ajatus, että haluan vielä lähteä suorittamaan koko tutkinnon. Opinnot ovat hyödyllisiä nykyisen työni kannalta ja lisäksi uskon niiden tarjoavan valtavasti uusia mahdollisuuksia työelämässä. Sosiaalipsykologia kiinnostaa, hyvä ponnahduslauta Ala kiinnostaa ja haluan laajentaa ammatillista osaamistani. Harkitsen uramuutosta, sillä en ole täysin tyytyväinen nykyisessä työssäni yritysmaailmassa. Olen aina ollut hyvin kiinnostunut psykologiasta, mutta sosiaalipsykologiasta tuntui löytyvän oma juttuni. Suoraan sanottuna en hakiessani ajatellut tiedekuntaa laisinkaan, mutta uskon, että tätä kautta tulen opintojen saatossa saamaan hyvät valmiudet myös vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Olen kiinnostunut psykologiasta ja yhteiskuntatieteistä. Haluan työskennellä tulevaisuudessa minua kiinnostavassa ammatissa. Olin kiinnostunut sosiaalipsykologiasta ja uskoin että yliopisto-opiskelu sopii minulle paremmin kuin ammattikorkeakoulu opiskelu. Yhteiskuntatieteet on aina ollut kiinnostuksen kohteena. Olen välillä opiskellut muuta ja ollut töissä ja sillä aikaa miettinyt, että mitä oikeasti haluan tehdä ja päädyin sosiaalipsykologiaan. Lisäksi minulle oli tärkeää päästä Helsinkiin opiskelemaan. Lähtökohta oli päästä opiskelemaan psykologiaa. Kuitenkin käyttäytymistieteelliseen pääsy vaikutti liian vaikealta. Siinä valossa valtiotieteellinen tiedekunta ja sosiaalipsykologia näytti houkuttelevammalta. Sekä pääaine että tiedekunta ovat kiinnostavia. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa kiinnostaa opintojen monipuolisuus. En ole vielä aivan varma, mitä haluan tehdä ammatikseni, ja opiskelu valtsikassa mahdollistaa monenlaiset suuntautumisvaihtoehdot. Lisäksi erityisesti sosiaalipsykologia pääaineena kiinnostaa, sillä olen aina ollut kiinnostunut ihmisten käyttäytymisestä ja siitä, mikä käyttäytymiseen vaikuttaa. Sosiaalipsykologia kiinnosti minua. Kiinostuin yliopistossa psykologiasta, jota alunperin halusin opiskella. Kuitenkin siihen vaadittava matematiikan osaaminen sai pohtimaan muita vaihtoehtoja. Lukion sosiaalipsykologian kurssi sai kiinnostumaan alasta ja lukioaikainen tutustuminen valtsikaan herätti innostuksen pyrkiä sinne. Sosiaalipsykologia kiinnostaa minua todella paljon. Halu opiskella sosiaalipsyologiaa korkeatasoisessa yliopistossa Valtiotieteet kiinnostavat minua ja toivon pääseväni yhteiskunnallisiin tehtäviin myöhemmin. Hankkiakseni ylemmän korkeakoulututkinnon minua kiinnostavassa pääaineessa. Haluan täydentää osaamistani sosiaalipsykologian alalla, josta tein pitkän sivuaineen edelliseen KM- 21

22 tutkintooni. Sosiaalityö Löysin kiinnostavan pääaineen Valtiotieteellinen tiedekunta tarjoaa mielenkiintoista ja monipuolista opittavaa, josta haluan ottaa kaiken irti. Sosiaalityö pääaineena kiinnostaa minua ja pääsykokeisiin lukeminen oli opettavaista ja antoisaa. Odotan innolla opiskelujen alkamista! Yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimus ja sosiaalitieteet kiinnostavat. Valtiotieteellisessä on mielenkiintoisia vaihtoehtoja myös pääaineen ulkopuolella. Tärkein syy pyrkimiselle on kuitenkin pääaineeni, sosiaalityön, takaama pätevyys työelämässä. Halusin opiskella valtiotieteitä ja saada tutkinnon joka mahdollistaa minua kiinnostavat työt ja hyvät työnsaantimahdollisuudet. Haluan opiskella sosiaalialaa lisää ja saada sosiaalityöntekijän pätevyyden. Halusin saada itselleni sosiaalityöntekijän pätevyyden ja opiskella myös kasvatustieteellisiä aineita. Haluan opiskella pidemmälle. Yliopistokoulutust mahdollistaa paremmin mm. johtamis- ja kehittämistehtävät. Olen kiinnostunut sosiaalityön ohjelmasta. Minua kiinnostaa valtion asiat ja asioihin vaikuttaminen. Haluan korkeakoulututkinnon ja ala vaikuttaa minusta mielenkiintoiselta. Sosiaalityöntekijän pätevyyden saavuttamiseksi. Haluan opiskella lisää omaa alaani ja valmistua sosiaalityöntekijäksi Haluan opiskella sosiaalityötä ja saada sosiaalityöntekijän ammatillisen pätevyyden. Lisäksi olen kiinnostunut mm. sosiaalipsykologiasta, josta olen ajatellut mahdollista sivuainetta. Uskon valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelun antavan minulle hyvät valmiudet työelämään monipuolisissa sosiaalialan tehtävissä. AMK-opintojen lisäksi minua on kiinnostanut yliopistossa opiskelu ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelu oli itselleni sopivin vaihtoehto pääaineen ja valittavissa olevien sivuaineiden kannalta. Haluan jättää jälkeni tähän maailmaan ja kantaa niin sanotusti korteni kekoon yhteisen hyvän ja yhteiskunnan rakentamiseksi. Haluan tehdä konkreettista ja näkyvää työtä sekä ottaa kantaa yhteiskunnan kipukohtiin ja ennen kaikkea pyrkiä itse (ja samalla rohkaista ja auttaa myös muita pyrkimään) mahdollisimman ihmisläheiseen elämänasenteeseen. Haluan myös nukkua yöni rauhassa tietäen että työpanoksellani ja tekemisilläni on jokin positiivinen vaikutus ympäröivään maailmaan. Valtiotieteellinen on mielestäni oikea paikka toteuttaa edellisen kaltaista ajatusmaailmaa. Tiedekunta on arvostettu. Halusin itselleni oikean ammatin. Ala tuntuu omalta ja on lähellä nykyistä sosiaaliohjaajan työtäni. Työllisyysnäkymät sosiaalialalla ovat hyvät. Sosiaalityö kiinnostaa. Haluan kehittää itseäni lisää ammatillisesti ja saada enemmän mahdollisuuksia työelämässä. Myös sosiaalityöntekijän kelpoisuus kiinnostaa sekä erilaiset sosiaalialan asiantuntijatehtävät. Sosiaalityö tuntuu omalta alalta, ja haluisin yliopistotasoisen koulutuksen. Haluan käytännöllisen tutkinnon, joka tuo minulle töitä tulevaisuudessa. Sosiaalialasta kiinnostuin sekä nykyisen työpaikkani että vapaaehtoistoiminnan seurauksena. Olen motivoitunut, yliopisto-opiskelu sopii minulle, uskon viihtyväni erittäin hyvin valtiotieteellisessä. (Viihdyin myös humanistisessa, mutta taiteen ja kulttuurin tutkimus ei mitenkään päin tuo leipää lautaselle). Olen opiskellut oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelu kyseisessä tiedekunnassa ei kuitenkaan tuntunut ihan omalta jutulta. Kaipasin humaanimpaa otetta ja erilaisia näkökulmia asioihin. Toivon, että opiskelemalla sosiaalityötä valtiotieteellisessä tiedekunnassa löydän alan, jossa pääsen tekemään työtä minulle tärkeiden asioiden parissa. Tarkoituksena mahdollisesti suorittaa kaksoistutkinto. Sosiaalityön opiskelu tuntui luontevalta jatkeelta sosionomin koulutuksen ja sosiaalialalla työskentelyn jälkeen. Haluan sosiaalityöntekijän pätevyyden.. Minulla oli aiempia sosiaalityön opintoja ja halusin saattaa tutkinnon valmiiksi Luen sosiaalityötä, tieteenala kiinnostaa Olen tehnyt noin 15 vuotta sosiaalityöntekijän, yhdyskuntatyöntekijän ja projektitöitä, joissa pätevyysvaatimuksena on ollut sosiaalityöntekijän pätevyys. Motiivinani on halu saada muodollinen pätevyys sekä kehittää itseäni ja saada entistä paremmat valmiudet tutkivaan otteeseen työssäni. 22

23 Halusin täydentää yhteiskuntatieteiden opintojani (aiemmat opinnot yhteiskuntapolitiikka - syventävät opinnot ja sosiologia - aineopinnot) sekä pätevöityä sosiaalityöntekijäksi (avoimessa suoritettu sosiaalityön perus- ja aineopinot) Sosiologia Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja valtiotieteellinen tiedekunta tarjoaa parhaat mahdollisuudet opintoihin, ja haluan opiskella Helsingissä. Haluan opiskella sosiologiaa ja Helsingin yliopisto on mm. työn ja opintojen yhteensovittamisen kannalta paras vaihtoehto. Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska muutin alkuvuodesta pääkaupunkiseudulle. Opintojen jatkaminen Tampereella tuntui tästä syystä hankalalta, joten päädyin hakemaan opiskelupaikkaa Helsingistä. Opiskelin sosiologiaa Turun yliopistossa, mutta se oli liian tutkimukseen painottunutta. Helsingin yliopisto on muutenkin parempi yliopisto. Halusin lukemaan sosiologiaa. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostaa. Tuntui valittavista vaihtoehdoista kaikkein omimmalta. Kiinnostava oppiaine. Ensisijaisesti kiinnostuksesta yhteiskuntatieteisiin. Vaikuttavana tekijänä oli varmasti myös käsitykset (mielikuvat) opetuksen laadusta. Helsinkiläisenä Helsingin yliopisto oli myös käytännön asioiden vuoksi (asuminen yms.) prioriteettijärjestyksessä ensimmäisenä. Tutkinto tulee avaamaan minulle varmasti myös ovia itseäni tulevaisuudessa kiinnostaviin työtehtäviin. Minua kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat yleisesti ja Helsingin yliopisto on paras paikka opiskella niitä asioita Suomessa. Valtiotieteellinen tiedekunta vaikutti tarjonnaltaan monipuoliselta ja mielenkiintoiselta, sillä yhteiskunnalliset ilmiöt kiinnostavat minua. Lisäksi tuttavapiirissäni moni on ollut tyytyväinen valintaansa valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Minua kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat, halusin yliopistoon, enkä keksinyt muutakaan. kiinnostavia aineita ihmisten maailma kiinnostaa eikä työt enää maistunu Valtiotieteellinen tiedekunta tarjoaa monia minua kiinnostavia ainemahdollisuuksia. Lähes kaikki minua kiinnostavat aineet löytyvät valtiotieteellisestä. Pohdin esimerkiksi melko pitkän aikaa viestinnän ja sosiologian välillä kumpaan hakisin, ja lopulta päädyin sosiologiaan. Olen opiskellut Turussa sosiologiaa kaksi vuotta, joten tiedän olevani oikealla polulla. Elämäni on kuitenkin suurimmaksi osaksi Helsingissä, joten halusin muuttaa Turusta takaisin kotikaupunkiini. Oikeustiede on tavallaan kovin kapea-alainen oppiaine. Haluan ymmartaa yhteiskuntaa laajemmin. Toisekseen kaipaan empiriikkaa. Aiemmalla opiskelualallani lähes kaikki on sopimuksenvaraista. Oikeustieteen opiskelu on myös melko mekaanista (säänto-sovellus). Toisaalta on kiva haastaa itseni taas kokeilemaan jotakin uutta. Se tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Koko valtiotieteellisen kattama ala kiinnostaa minua valtavasti, mutta sosiologia tietenkin eniten. Sosiologia herätti kiinnostukseni ja tuntui luonnolliselta valinnalta kouluun pyrkiessä. Valtiotieteellisen tiedekunnan ilmapiiristä olen kuullut positiivisia asioita ja tiedekunnan ainetarjonta tuntuu mieleiseltä ja kiinnostavalta. Sosiologia kiinnosti suuresti ja haluan opiskella Helsingissä. Kiinnostus pääainetta kohtaan + sivuaineet. Opiskelu valtiotieteellisessä tiedekunnassa on pitkään ollut haaveeni, sillä pääaineeni, sosiologia, kiinnostaa minua paljon. - Koska politiikka ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. Se tuntui oikeimmalta paikalta minulle toteuttaa ja kehittää itseäni sekä parhaalta väylältä ammatteihin joihin haluiaisin. yhteiskuntatieteet kiinnostavat ja Helsingin yliopisto on kuitenkin se arvostetuin yliopisto Suomessa. Koska mielestäni se tarjosi mielenkiintoisimmat pääainevaihtoehdot ja monipuoliset työelämämahdollisuudet jatkossa. kiinnostavin ala tällä hetkellä Tiedekunnan aihepiiri ja kurssitarjonta yms. kiinnostavat minua. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa pystyn opiskelemaan asioita, jotka vastaavat omaa kiinnostustani. 23

24 Halusin tehdä vähintään maisterin opinnot Helsingin yliopistossa. Alunperin tarkoitukseni oli siirtyä Lapin yliopistosta pääsykokeen kautta valtiotieteelliseseen tiedekuntaan. Kiinnostus yhteiskuntaa ja sen osien toimintaa kohtaan. Olen jo suorittanut kandidaatintutkinnon valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja maisteriopinnot halusin suorittaa sosiologian pääaineessa, sillä sen syventävät opinnot tukevat parhaiten pro gradu -tutkielmani aihetta. Muutin avopuolisoni työn perässä Helsinkiin noin vuosi sitten ja se hankaloitti maisteritutkintoni suorittamista Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella, joten hain Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen helpottaakseni tutkintoni suorittamista. Tietenkin tutkinnon suorittaminen Joensuuhun olisi ollut mahdollista, mutta haluan myös kokea millaista on opiskella Helsingin valtiotieteellisessä tiedekunnassa verrattuna Joensuun yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Halusin vaihtaa ensisijaisesti opiskelupaikkakuntaa Joensuusta Helsinkiin. Koska olen opiskellut pääaineenani sosiologiaa, joka oli myös mahdollista Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, valinta oli aika helppo. Vanhoja opinto-oppaita selailemalla totesin kurssitarjonnan vastaavan laajalti omaa mielenkiintoani. Muuton vuoksi,lyhyempi matka,arvostettu instituutio Koska opiskeluala siellä vastaa enemmän kiinnostuksenkohteitani suhteessa aiempiin opintoihini humanistisessa tiedekunnassa ja se avaa mielestäni laajemmin ovia kiinnostaviin paikkoihin työelämässä. Haluan opiskella kaupunkitutkimusta ja erikoistua kaupunkisosiologiaan Talous- ja sosiaalihistoria Olin vuosia lukenut sosiaalihistoriallista kirjallisuutta, joten kun löysin sen oppiaineena, oli valinta aika helppo. 29-vuotisen työuran breikki; Haluan sivistää itseäni, saada uusia näkökulmia asioihin ja muuttaa arkielämääni. Olen pitänyt valtiotieteellisen vapaasta ja keskustelevasta ilmapiiristä. Pääsy opiskelemaan talous- ja sosiaalihistoriaa on ollut unelmani, ja uskon sen olevan ehdottomasti ominta alaani. Nykypäivän yhteiskunnalliset ongelmat ja historia ovat aina kiinnostaneet minua, joten valtsikka tuntui oikealta paikalta. Se tuntui hyvältä idealta. Useat aineet vaikuttivat todella mielenkiintoisilta. Sattumalta huomasin, että on olemassa sellainen aine kuin talous- ja sosiaalihistoria, mikä kuulosti melko samalta kuin kulttuurihistoria, mitä ajattelin mennä opiskelemaan. Kulttuurihistoria kuitenkin kuulosti melko epätyöllistävältä, joten päätin hakea valtiotieteellisen. Hain valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska haluan opiskella yleispätevää alaa, jonka kautta pystyy työllistymään monelle eri alalle. - Valtiotieteellisen tiedekunnan tarjoama tutkinto vastaa kiinnostuksenkohteitani ja tulevaisuuden uratavoitteitani. Ko siinä määrin kiinnostaa nuo valtiotieteet Taloustiede Valtiotieteellinen tuntui kaikista sopivimmalta itselleni. Harkitsin myös Aalto-yliopiston kauppatieteitä, mutta valtsikan taloustiede vakuutti enemmän. olen kiinnostunut taloudesta ja kuulemani mukaa valtiotieteellisessä sitä on hyvä opiskella. Kansantalous kiinnostaa, varsinkin macroekonomia. Taloustiede kiinnostaa, valtiotieteellisessä laaja ja mielenkiintoinen valikoima aineita. Tämä ala on vihdoin haastavaa ja palkitsevaa. Nyt otsikoissa on ollut paljon talouteen liittyviä asioita ja niiden synty ja niihin vaikuttaminen alkoivat kiinnostamaan. Haluan valmistua ekonomiksi. Taloustiede oli mielenkiintoinen. Hain Aalto yliopistoon Kauppakorkeaan samalla, siellä oli sama pääsykoekirja. Taloustiede alkoi kiinnostaa. Taloustieteet kiinnostaa Koska taloustiede sattuu olemaan siellä. Lisäksi puskaradiosta on kuulunut positiivista suhinaa. Kolmesta syystä: yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat minua, kotikuntani on Helsinki ja lisäksi uskon 24

25 tutkinnon tuovan mielenkiintoisia työ- ja uravaihtoehtoja tulevaisuudessa. Itseä kiinnostava oppiaine löytyi valtiotieteellisestä. Lisäksi tiedekunnan monipuolisuus ja laaja kirjo eri aineita houkutteli. Ilmeisesti Helsingin yliopiston valtiotieteellinen antaa koko Suomen laaja-alaisimman ja matemaattisimman ekonomin tutkinnon ja kunnianhimoisena ihmisenä haluan tietenkin kaikkein parhaan tutkinnon mitä Suomella on tarjota. Lisäksi olen kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja erityisesti taloudesta. Myös lukioni historian ja yhteiskuntaopin opettaja suositteli taloustieteen koulutusohjelmaa kuin myös yksi nykyinen opiskelijakin. Loppujen lopuksi pyrkimiseni oli aika monien osien summa. Olen aina halunnut muuttaa Helsinkiin ja kun vielä löysin tämän taloustieteen koulutusohjelman (hienoisella äidin avustuksella), tajusin, että haluan Helsingin yliopiston valtsikkaan. Minua kiinnostaa tutkia talous- ja kansantaloustiedettä tieteellisestä näkökulmasta, ja oppia siten ymmärtämään nyky-yhteiskuntaa, sen toimintaa ja sen toimintaa säätelevää järjestelmää. Kauppakorkeakoulu (joka oli toinen vaihtoehto kesän jälkeen) olisi antanut käsitykseni mukaan liian suppean ja järjestelmän hyödyntämiseen suuntaavan koulutuksen, eikä niinkään tutkivan ja kyseenalaistavan koulutuksen. Haluan lähestyä aihepiiriä laatikon ulkopuolelta. Pyrin tiedekuntaan, koska halusin opiskella taloustiedettä ja siihen valtiotieteellinen tiedekunta tuntui antavan parhaat ja laajimmat mahdollisuudet. Itselleni on myös tärkeää, että pystyn vaikuttamaan omiin opintoihini, mikä näytti olevan mahdollista etenkin valtiotieteellisessä tiedekunnassa laajan kurssitarjonnan takia. Mietin pitkään kauppatieteellisen ja valtiotieteellisen välillä, ja päädyin valtiotieteelliseen, koska se antaa minulle laajemman sivuainevalikoiman. Koska haluan opiskella taloustiedettä mahdollisimman laadukkaasti, ja tähän valtiotieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitos antaa minulle avautuneista yliopistopaikoista parhaan mahdollisuuden. Mielenkiintoni valtionhallinnon rakenteiden tutkimiseen on myös suuri, ja tämä yhdistettynä suurimpaan mielenkiinnon kohteeseeni talouteen, on motivoiva kokonaisuus. Valtiotieteellisen tiedekunnan taloustieteen valintakoe toimi myös viikkoa ennen kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoetta järjestettynä hyvänä valmentavana kokeena kevään päätavoitteeseeni Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun, mutta koska en päässyt sinne, on valtiotieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitos selvästi paras tarjolla oleva opiskelupaikka tulevaa työuraa varten. Valtiotieteellinen tiedekunta ja varsinkin taloustiede tuntui omalla kohdallani oikealta valinnalta. Toivottavasti kiinnostukseni taloustiedettä kohtaan ei ainakaan laannu valtiotieteellisessä tiedekunnassa vietettyjen vuosien aikana Ala kiinnostaa. Oma kiinnostus ainetta kohtaan Koska totesin, että taloustieteen opinnoista on suurta hyötyä työssäni. Sitä paitsi aine on erittäin kiinnostava. Kokeillakseni yhteiskuntatieteitä. Koska se on kivaa. Olen kiinnostunut taloustieteestä, ja mielestäni Helsingin yliopisto tarjoaa minulle hyvän oppimisympäristön saavuttaakseni haluamani koulutuksen. Aiemmat opintoni ovat sisältäneet muutamia taloustieteen kursseja, ja niiden myötä heräsi kiinnostus opiskella ainetta enemmänkin. Taloustieteen opiskelu alkoi kiinnostamaan silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa järjestetyllä peruskurssilla. Aihepiirin omatoiminen lueskelu johti päätökseen yrittää lukea toista korkeakoulututkintoa ohelle taloustieteestä. Tutkinnon täydentäminen Minua on aina kiinnostanut yhteiskunnalliset asiat. Tykkään lukea Economistia ja talousaiheisia uutisia vapaa-aikanani. Olen myös aina pitänyt matematiikasta ja ajattelin myös valita ylimääräisiä matematiikan opintoja. Opiskelin vuoden Otanimessä (olen siis myöskin teekkari) ja huomasin, että haluan lukea jotain "yleissivistävämpää". Olen kiinnostunut taloustieteestä, ja koen että valtiotieteellinen tiedekunta on paras paikka opiskella kyseistä ainetta. Tämän lisäksi olen kuullut paljon hyvää tiedekunnasta Koin taloustieteen olevan lähellä sydäntä ja valtiotieteellisen tdk:n taloustiede on alansa huippua Suomessa. Lisäksi työllistymismahdollisuudet ja palkkaus ovat odotusarvoisesti hyvät. Taloustiede kiinnosti ja ilmeisesti siihen perehdytään syvällisemmin kuin kauppakorkeakouluissa. Taloustieteen opinnot kiinnostavat. Minua kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat, erityisesti talous. Vastasi kiinnostuksen kohteita 25