Uusien opiskelijoiden kysely 2012 Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunta. Sisällys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusien opiskelijoiden kysely 2012 Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunta. Sisällys"

Transkriptio

1 UUSIEN OPISKELIJOIDEN KYSELY RAPORTTI 2012

2 Sisällys 1 Aineiston perustiedot Vastaajien lukumäärä pääaineittain Vastaajien syntymävuosi pääaineittain Aiemmat opinnot Korkeakoulukelpoisuus Aiempi korkeakoulutustausta Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot Opinto-oikeudet muissa tiedekunnissa tai oppilaitoksissa Opinnot omassa pääaineessa Opinnot avoimessa yliopistossa Hakeminen tiedekuntaan Opintojen päätoimisuus Odotukset valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja kohtaan LIITE 1. AVOVASTAUKSET PÄÄAINEITTAIN Opintotoimisto Elina Tuusa Helsingissä

3 1 Aineiston perustiedot 1.1. Vastaajien lukumäärä pääaineittain Uusien opiskelijoiden kysely lähetetään vuosittain valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittaville uusille opiskelijoille. Vuonna 2012 kysely lähetettiin kesän valintakokeiden kautta valittujen lisäksi myös Talousguru- ja Suomen Akatemian Viksu- kilpailun kautta valituille uusille opiskelijoille sekä suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituille uusille opiskelijoille. Kysely lähettiin myös kolmelletoista (13) vuonna 2011 opintojen aloittamistaan siirtäneelle päävalinnassa valitulle uudelle opiskelijalle. Kysely kattaa täten kaikki vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa suomen- ja ruotsinkielisessä koulutuksessa opintonsa aloittavat opiskelijat. Kysely toteutettiin e-lomakkeella, lomake löytyy osoitteesta: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/36260/lomake.html. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet pääaineittain ja heidän suhteellinen osuutensa vuonna 2012 aloittavista opiskelijoista, päävalinta Pääaine Vastasi kyselyyn Kaikki aloittavat Kehitysmaatutkimus % 11 Käytännöllinen filosofia % 12 Poliittinen historia % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia % 17 sosiaalipsykologia % 20 Sosiaalityö % 27 Sosiologia % 35 Talous- ja sosiaalihistoria % 14 Taloustiede % 60 Tilastotiede % 23 Viestintä % 30 Yhteiskuntapolitiikka % 20 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden 15 tutkimus 94 % Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus 94 % 16 Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus % 17 Yhteensä % 337 Kysely lähetettiin yhteensä 337 päävalinnassa valitulle vuonna 2012 aloittavalle uudelle opiskelijalle, joista 309 (92 %) vastasi kyselyyn, ja 54 opintosuoritusten perusteella valitulle, joista 33 (61 %) vastasi kyselyyn. Kysely lähetettiin yhteensä 391 valtiotieteelliseen tiedekuntaan valitulle opintonsa aloittavalle uudelle opiskelijalle. Heistä kyselyyn vastasi 344 (88 %). Lukuun ei ole laskettu mukaan niitä valtiotieteelliseen tiedekuntaan valittuja, jotka ovat peruneet opiskelupaikkansa, eikä niitä, jotka ovat siirtäneet opintojensa aloittamista vuoteen 2013, eikä yhtä oikaisumenettelyn kautta sosiologiaan hyväksyttyä. Tässä raportissa käsitellään erikseen päävalinnassa ja opintosuoritusten perusteella valitut. Opintosuoritusten perusteella valittuihin lasketaan sekä suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen tulevat että avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valitut. Päävalintaan lasketaan mukaan neljä (4) Talousguru-kilpailun ja kolme (3) Suomen Akatemian Viksu-kilpailun perusteella valittua opintonsa aloittavaa uutta opiskelijaa. 3

4 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet pääaineittain ja heidän suhteellinen osuutensa vuonna 2012 aloittavista opiskelijoista, opintosuoritusten perusteella valitut Pääaine Vastasi kyselyyn Kaikki aloittavat Kehitysmaatutkimus 2 50 % 4 Käytännöllinen filosofia 3 75 % 4 Poliittinen historia 1 17 % 6 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia % 2 sosiaalipsykologia 3 60 % 5 Sosiaalityö 3 60 % 5 Sosiologia 5 71 % 7 Talous- ja sosiaalihistoria 0 0 % 1 Taloustiede 4 67 % 6 Tilastotiede Viestintä 6 75 % 8 Yhteiskuntapolitiikka 2 40 % 5 Yleinen valtio-oppi % 1 Yhteensä % Vastaajien syntymävuosi pääaineittain Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta aloittavista uusista opiskelijoista 37 % oli syntynyt vuonna 1989 tai aiemmin. 13 % oli vuonna 1993 tai aiemmin syntyneitä, 26 % vuonna 1992 syntyneitä, 17 % vuonna 1991 syntyneitä ja 8 % vuonna 1990 syntyneitä (taulukko 3). Suhteellisesti eniten vuonna 1989 tai aiemmin syntyneitä oli sosiaalityössä, suhteellisesti vähiten heitä oli poliittisessa historiassa, kehitysmaatutkimuksessa, käytännöllisessä filosofiassa ja yleisen valtio-opin maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla. Suhteellisesti eniten vuonna 1993 tai 1992 syntyneitä oli yleisen valtio-opin maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla (60 %) ja politiikan tutkimuksen linjalla (47 %), kehitysmaatutkimuksessa (50 %) ja käytännöllisessä filosofiassa (54 %). Vastaajien ikäjakauma oli suhteellisesti hyvin tasainen. Opintosuoritusten perusteella hyväksytyistä kaksi (2) oli syntynyt vuosina 1990 ja 1989, viisi (5) vuonna 1988, neljä (4) vuosina 1987 ja 1986, neljä (4) vuosina 1985 ja 1984, kaksi (2) vuosina 1983 ja 1980, seitsemän 1970-luvulla ja yhdeksän 1960-luvulla. 4

5 Taulukko 3. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen syntymävuosi, pääaineittain Pääaine Yhteensä Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede Viestintä Yhteiskuntapolitiikka n % 18 % 36 % 18 % 0 % 27 % 100 % n % 10 % 40 % 30 % 0 % 20 % 100 % n % 16 % 26 % 32 % 16 % 11 % 100 % n % 13 % 19 % 25 % 13 % 31 % 100 % n % 6 % 28 % 22 % 11 % 33 % 100 % n % 4 % 4 % 12 % 0 % 81 % 100 % n % 6 % 34 % 13 % 13 % 34 % 100 % n % 9 % 36 % 0 % 9 % 45 % 100 % n % 13 % 25 % 21 % 8 % 33 % 100 % n % 17 % 17 % 0 % 17 % 50 % 100 % n % 20 % 23 % 20 % 7 % 30 % 100 % n % 16 % 21 % 11 % 11 % 42 % 100 % Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 13 % 27 % 13 % 7 % 40 % 100 % n % 13 % 47 % 13 % 0 % 27 % 100 % n % 18 % 29 % 12 % 6 % 35 % 100 % N % 13 % 26 % 17 % 8 % 37 % 100 % 5

6 2 Aiemmat opinnot 2.1 Korkeakoulukelpoisuus Seuraavassa tarkastellaan kesän valintakokeiden kautta valittujen korkeakoulukelpoisuutta eli pohjakoulutusta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ovat saavuttaneet vaadittavan korkeakoulukelpoisuuden suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittamisen perusteella. Kyselyyn vastanneista 44 % on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 2009 tai aiemmin, 15 prosenttia vuonna 2010, 28 prosenttia vuonna 2011 ja 14 prosenttia vuonna 2012 (taulukko 4). Suhteellisesti eniten kevään 2012 ylioppilaita aloittaa yleisen valtio-opin maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla (20 %), talous- ja sosiaalihistoriassa (20 %), poliittisessa historiassa (21 %) ja tilastotieteessä (22 %). Sosiaalityön oppiaineessa aloittaa suhteellisesti eniten vuonna 2009 tai sitä ennen ylioppilastutkintonsa suorittaneita (80 %). Lisäksi kyselyyn vastanneista kaksi oli suorittanut IB-tutkinnon ja neljä muun toisen asteen tutkinnon. 6

7 Taulukko 4. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen korkeakoulukelpoisuuteen oikeuttaneen ylioppilastutkinnon suorittamisvuosi, pääaineittain Tutkinnonsuoritusvuosi Pääaine < Yhteensä n Kehitysmaatutkimus % 27 % 18 % 36 % 18 % 100 % n Käytännöllinen filosofia % 20 % 20 % 50 % 10 % 100 % n Poliittinen historia % 26 % 21 % 32 % 21 % 100 % Sosiaali- ja n kulttuuriantropologia % 44 % 6 % 31 % 19 % 100 % n Sosiaalipsykologia % 47 % 18 % 35 % 0 % 100 % n Sosiaalityö % 80 % 12 % 4 % 4 % 100 % n Sosiologia % 41 % 16 % 38 % 6 % 100 % Talous- ja n sosiaalihistoria % 50 % 0 % 30 % 20 % 100 % n Taloustiede % 40 % 18 % 28 % 14 % 100 % n Tilastotiede % 67 % 0 % 11 % 22 % 100 % n Viestintä % 33 % 20 % 27 % 20 % 100 % n Yhteiskuntapolitiikka % 53 % 11 % 21 % 16 % 100 % n Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus % 40 % 20 % 27 % 13 % 100 % Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 27 % 20 % 33 % 20 % 100 % n % 44 % 13 % 31 % 13 % 100 % N % 44 % 15 % 28 % 14 % 100 % [1] Kyselyyn vastasi lisäksi kaksi (2) IB-tutkinnon suorittanutta ja neljä (4) muun toisen asteen tutkinnon suorittanutta 7

8 2.2 Aiempi korkeakoulutustausta Seuraavassa tarkastellaan aloittavien uusien opiskelijoiden korkeakoulutustaustaa eli jo suoritettuja ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoja ja ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan pääsyä saatuja opinto-oikeuksia toisiin oppilaitoksiin. Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta valituista 55 prosentilla ei ollut entuudestaan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa tai opinto-oikeutta muualla. Kaiken kaikkiaan päävalinnan kautta hyväksytyistä vastaajista 45 prosentilla oli joko suoritettu ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, opinto-oikeus muualla tai useampia näistä. Eniten heitä oli vastanneista sosiaalityössä (77 %), tilastotieteessä (72 %), taloustieteessä (54 %) ja yleisen valtio-opin kolmella linjalla (47 %). (Taulukko 5.) Seuraavassa kahdessa luvussa tarkastellaan suoritettuja ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoja ja opinto-oikeuksia tarkemmin päävalinnassa valittujen osalta. Opintosuoritusten perusteella maisterivalinnassa valituilta vaadittiin hakuperusteissa ammattikorkeakoulututkinto tai alempi korkeakoulututkinto. Kyselyyn vastanneista kahdella oli hakuperusteena ammattikorkeakoulututkinto, kuudella Helsingin yliopiston muun kuin valtiotieteellisen tiedekunnan kandidaatin tai maisterin tutkinto, kahdella valtiotieteellisen tiedekunnan kandidaatin tutkinto, 14 muussa kotimaisessa yliopistossa suoritettu kandidaatin tai maisterin tutkinto ja kahdella ulkomaisessa yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto. Taulukko 5. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksytyt, joilla on joko suoritettu alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, opinto-oikeus muualla tai molemmat, pääaineittain. Opintooikeus ja/tai tutkinto % Vastasi kyselyyn Pääaine Kehitysmaatutkimus 2 18 % 11 Käytännöllinen filosofia 2 20 % 10 Poliittinen historia 5 26 % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 5 31 % 16 Sosiaalipsykologia 6 33 % 18 Sosiaalityö % 26 Sosiologia % 32 Talous- ja sosiaalihistoria 3 27 % 11 Taloustiede % 52 Tilastotiede % 18 Viestintä % 30 Yhteiskuntapolitiikka 8 42 % 19 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus 7 47 % 15 Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus 7 47 % 15 Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus 8 47 % 17 Yhteensä % 309 8

9 2.2.1 Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot Päävalinnan kautta opinto-oikeuden tiedekuntaan saaneista kyselyyn vastanneista 19 prosenttia (N=59) oli jo suorittanut toisen ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon (koti- tai ulkomainen) ennen opintojen aloittamista valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Suhteellisesti eniten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli sosiaalityön, yhteiskuntapolitiikan ja käytännöllisen filosofian opiskelijoiden keskuudessa. Suhteellisesti eniten yliopistotutkinnon suorittaneita on tilastotieteessä, sosiaalityössä, kehitysmaatutkimuksessa ja yleisessä valtioopissa (Taulukko 6.) Sosionomin tutkinnon ilmoitti suorittaneensa 11 henkilöä. Filosofian maistereita tai tohtoreita oli 12. Kauppatieteiden maistereita ja Diplomi-insinöörejä oli kumpiakin neljä (4). Teologian kandidaatteja tai maistereita oli neljä (4). Lisäksi oli medianomi, restonomi, tradenomi, terveydenhoitaja, lääkäri, farmaseutti, useista Helsingin yliopiston eri tiedekunnista valmistuneita kandidaatteja ja maistereita ja muista oppilaitoksista valmistuneita. 9

10 Taulukko 6. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan pääsyä suoritetut ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot, pääaineittain. Pääaine Ei ole AMK Kotimainen tai ulkomainen yliopistotutkinto Yhteensä n Kehitysmaatutkimus % 82 % 0 % 18 % 100 % Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede Viestintä Yhteiskuntapolitiikka n % 80 % 20 % 0 % 100 % n % 89 % 0 % 11 % 100 % n % 94 % 6 % 0 % 100 % n % 83 % 11 % 6 % 100 % n % 42 % 35 % 23 % 100 % n % 91 % 9 % 0 % 100 % n % 91 % 0 % 9 % 100 % n % 88 % 0 % 12 % 100 % n % 56 % 0 % 44 % 100 % n % 90 % 3 % 7 % 100 % n % 74 % 16 % 11 % 100 % Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 73 % 7 % 20 % 100 % n % 80 % 0 % 20 % 100 % n % 94 % 0 % 6 % 100 % N % 81 % 7 % 12 % 100 % 10

11 2.2.2 Opinto-oikeudet muissa tiedekunnissa tai oppilaitoksissa Päävalinnan kautta opinto-oikeuden tiedekuntaan saaneista kyselyyn vastanneista 70 prosentilla ei ollut vastaushetkellä opinto-oikeutta muussa oppilaitoksessa tai toisessa Helsingin yliopiston tiedekunnassa. Suhteellisesti eniten opinto-oikeuksia muualla on yleisessä valtio-opissa maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla (47 %) ja politiikan tutkimuksen linjalla (41 %), taloustieteessä (44 %), sosiologiassa (34 %), tilastotieteessä (39 %) ja yhteiskuntapolitiikassa (32 %). (Taulukko 7.) Pääainekohtaiset tiedot siitä, mitä opinto-oikeuksia vastaajilla oli, löytyvät taulukosta prosentilla vastanneista, jotka ilmoittivat toisesta opinto-oikeudesta, oli opinto-oikeus Helsingin yliopiston toisessa tiedekunnassa, 39 prosentilla toisessa kotimaisessa yliopistossa ja 14 prosentilla ammattikorkeakoulussa. Opinto-oikeuksia löytyi kaikista Helsingin yliopiston tiedekunnista, eniten humanistisesta, matemaattis-luonnontieteellisestä ja teologisesta tiedekunnasta. Muissa kotimaisissa yliopistoissa opinto-oikeus oli usein oman pääaineen lähiaineeseen. Yleisin muu yliopisto oli Aalto-Yliopisto. Taulukko 7. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen muissa oppilaitoksissa (koti- tai ulkomainen) olevien opinto-oikeuksien määrä, pääaineittain Pääaine Opintooikeus muualla % Vastasi kyselyyn Kehitysmaatutkimus 1 9 % 11 Käytännöllinen filosofia 1 10 % 10 Poliittinen historia 4 21 % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 4 25 % 16 Sosiaalipsykologia 3 17 % 18 Sosiaalityö 6 23 % 26 Sosiologia % 32 Talous- ja sosiaalihistoria 2 18 % 11 Taloustiede % 52 Tilastotiede 7 39 % 18 Viestintä 8 27 % 30 Yhteiskuntapolitiikka 6 32 % 19 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus 3 20 % 15 Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus 7 47 % 15 Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus 7 41 % 17 Yhteensä %

12 Taulukko 8. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen opinto-oikeudet muissa koti- tai ulkomaisissa oppilaitoksissa tai Helsingin yliopiston tiedekunnissa, pääaineittain. 1 Pääaine Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede Viestintä Yhteiskuntapolitiikka Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä HY Muu kotimainen yliopisto Ulkomainen yliopisto AMK Yhteensä n % 0 % 100 % 0 % 0 % 100 % n % 0 % 100 % 0 % 0 % 100 % n % 40 % 40 % 20 % 0 % 100 % n % 80 % 0 % 0 % 20 % 100 % n % 0 % 33 % 0 % 67 % 100 % n % 83 % 0 % 0 % 17 % 100 % n % 36 % 64 % 0 % 0 % 100 % n % 50 % 0 % 0 % 50 % 100 % n % 32 % 64 % 0 % 5 % 100 % n % 63 % 25 % 0 % 13 % 100 % n % 63 % 25 % 0 % 13 % 100 % n % 50 % 33 % 0 % 17 % 100 % n % 33 % 33 % 0 % 33 % 100 % n % 57 % 14 % 0 % 29 % 100 % n % 33 % 50 % 0 % 17 % 100 % N % 46 % 39 % 1 % 14 % 100 % 1 Viidellä vastaajalla oli opinto-oikeus kahteen eri oppilaitokseen. Neljä vastaajaa ei ilmoittanut, missä muualla heillä on opinto-oikeus. 12

13 2.3 Opinnot omassa pääaineessa Seuraavassa tarkastellaan aloittavien uusien opiskelijoiden opintoja heidän omassa pääaineessaan. Kyselyyn vastanneista opiskelupaikan valtiotieteellisessä tiedekunnassa päävalinnan kautta opinto-oikeuden saaneista 30 prosenttia oli tehnyt aiemmin valtiotieteellisen tiedekunnan pääaineeseensa kuuluvia opintoja Helsingin yliopistossa tai jossain toisessa oppilaitoksessa. 11 prosenttia oli suorittanut pääaineestaan perusopintokokonaisuuden ja 2,9 prosenttia aineopintokokonaisuuden. Suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituilla oli kaikilla vähimmäisvaatimusten mukaisesti vähintään perusja aineopinnot hakemassaan pääaineessa. Taulukko 9. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen pääaineessa suoritetut perusopinnot, pääaineittain. Pääaine N % Kehitysmaatutkimus 1 9 % Käytännöllinen filosofia 2 20 % Poliittinen historia 2 11 % Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 2 13 % Sosiaalipsykologia 3 17 % Sosiaalityö 3 12 % Sosiologia 7 22 % Talous- ja sosiaalihistoria 0 0 % Taloustiede 4 8 % Tilastotiede 2 11 % Viestintä 1 3 % Yhteiskuntapolitiikka 2 11 % Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus 2 13 % 1 7 % Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus 2 12 % Yhteensä % 2.4 Opinnot avoimessa yliopistossa Päävalinnassa hyväksytyistä vastanneista 26,5 prosenttia (N=82) oli suorittanut opintoja avoimessa yliopistossa. Niillä vastaajilla, jotka ilmoittivat suoritetut opintopisteet (N=20 opintoja oli suoritettu keskimäärin 32 opintopistettä. 13

14 3 Hakeminen tiedekuntaan Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta aloittavista uusista opiskelijoista valmennuskurssille osallistui 45 prosenttia. Eniten valmennuskurssille osallistuneita oli poliittisessa historiassa (79 %), talous- ja sosiaalihistoriassa (64 %) ja viestinnässä (67 %), vähiten tilastotieteessä, taloustieteessä, sosiaalityössä ja sosiologiassa. (Taulukko 10). Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta valituista opiskelijoista 41 prosenttia oli hakenut valtiotieteelliseen tiedekuntaan aiemmin. 59 prosenttia vastanneista pääsi valtiotieteelliseen tiedekuntaan ensimmäisellä hakukerralla, 29 prosenttia toisella kerralla, 9 prosenttia kolmannella kerralla ja 4 prosenttia neljännellä tai viidennellä kerralla. Suhteellisesti eniten ensimmäisellä hakukerralla sisään päässeitä oli tilastotieteessä, taloustieteessä, sosiaalityössä ja poliittisessa historiassa. Eniten hakemiskertoja on tarvittu talous- ja sosiaalihistoriaan, sosiologiaan ja sosiaalipsykologiaan. (Taulukko 11). Opintosuoritusten perusteella valituista kyselyyn vastanneista uusista opiskelijoista 30 prosenttia (N=10) prosenttia oli hakenut tiedekuntaan aiemmin. Heistä kahdeksan oli hakenut tiedekuntaan aiemmin kerran, yksi kaksi kertaa ja yksi kolme kertaa. Taulukko 10. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen valmennuskursseille osallistuminen, pääaineittain. Vastasi Pääaine Osallistui % kyselyyn Kehitysmaatutkimus 6 55 % 11 Käytännöllinen filosofia 4 40 % 10 Poliittinen historia % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 8 50 % 16 Sosiaalipsykologia % 18 Sosiaalityö 7 27 % 26 Sosiologia % 32 Talous- ja sosiaalihistoria 7 64 % 11 Taloustiede % 52 Tilastotiede 4 22 % 18 Viestintä % 30 Yhteiskuntapolitiikka % 19 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus 8 53 % Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus 6 40 % Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus % 17 Yhteensä %

15 Taulukko 11. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen hakukerrat tiedekuntaan, pääaineittain. Hakukertojen lukumäärä Pääaine tai 5 Yhteensä Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede Viestintä Yhteiskuntapolitiikka Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 64 % 36 % 0 % 0 % 100 % n % 60 % 30 % 10 % 0 % 100 % n % 68 % 11 % 11 % 11 % 100 % n % 63 % 38 % 0 % 0 % 100 % n % 39 % 39 % 22 % 0 % 100 % n % 69 % 27 % 0 % 4 % 100 % n % 41 % 38 % 13 % 9 % 100 % n % 36 % 45 % 9 % 9 % 100 % n % 69 % 19 % 10 % 2 % 100 % n % 89 % 11 % 0 % 0 % 100 % n % 50 % 37 % 10 % 3 % 100 % n % 53 % 37 % 5 % 5 % 100 % n % 47 % 33 % 20 % 0 % 100 % n % 67 % 27 % 7 % 0 % 100 % n % 59 % 24 % 12 % 6 % 100 % N % 59 % 29 % 9 % 4 % 100 % 15

16 4 Opintojen päätoimisuus Kyselyyn vastanneista päävalinnassa aloittavista 82 prosenttia ilmoitti aikovansa opiskella päätoimisesti tulevana lukuvuotena Vastanneista 9 prosenttia ilmoitti, ettei aio opiskella päätoimisesti ja 9 prosenttia ilmoitti, ettei osaa sanoa, kummin aikoo tehdä. Suhteellisesti eniten niitä, jotka aikovat opiskella päätoimisesti, on käytännöllisessä filosofiassa, poliittisessa historiassa ja talous- ja sosiaalihistoriassa. (Taulukko 12.) Yleisin syy olla opiskelematta päätoimisesti oli työn ohella opiskeleminen (67 prosenttia niistä, jotka eivät aio opiskella päätoimisesti tai eivät osaa sanoa, aikovatko). 11 vastanneista (19 prosenttia niistä, jotka eivät aio opiskella päätoimisesti tai eivät osaa sanoa, aikovatko) ilmoitti opiskelevansa samanaikaisesti muualla ja neljä ilmoitti tämän johtuvan muusta syystä. Yksikään ei ilmoittanut, ettei aio opiskella laisinkaan. Suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituista (kaikki pääaineet yhteensä) puolet (54,5 %, N=18) aikoi opiskella päätoimisesti ja 33,4 prosenttia (N=11) ei aikonut opiskella päätoimisesti. 12,1 prosenttia (N=4) ei osannut sanoa kantaansa opiskelun päätoimisuuteen. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat päätoimisen opiskelemattomuuden syyksi työn ohella opiskelun, lukuun ottamatta yhtä, joka ilmoitti opiskelevansa myös muualla. Niistä, jotka eivät osanneet sanoa kantaansa, kaikki opiskelevat työn ohella. Myös osa vastaajista, jotka ilmoittivat opiskelevansa päätoimisesti, kertoivat opiskelevansa työn ohella. 16

17 Taulukko 12. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen aikomus opiskella päätoimisesti, pääaineittain. Aikomus opiskella päätoimisesti Pääaine Kyllä Ei EOS Yhteensä Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede Viestintä Yhteiskuntapolitiikka Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus Yhteensä n % 82 % 18 % 0 % 100 % n % 90 % 0 % 10 % 100 % n % 89 % 5 % 5 % 100 % n % 88 % 6 % 6 % 100 % n % 83 % 11 % 6 % 100 % n % 81 % 4 % 15 % 100 % n % 78 % 16 % 6 % 100 % n % 91 % 0 % 9 % 100 % n % 83 % 10 % 8 % 100 % n % 61 % 22 % 17 % 100 % n % 87 % 7 % 7 % 100 % n % 79 % 5 % 16 % 100 % n % 73 % 20 % 7 % 100 % n % 80 % 0 % 20 % 100 % n % 88 % 6 % 6 % 100 % N % 82 % 9 % 9 % 100 % 17

18 5 Odotukset valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja kohtaan Kyselyn lopussa uusilta opiskelijoilta kysyttiin seuraavat kysymykset: Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? ja Minkälaisia odotuksia tai toiveita sinulla on koskien opiskelua valtiotieteellisessä tiedekunnassa? Tiedekuntaan pyrkimisen syyksi mainittiin kiinnostus tieteenalaa sekä ylipäätään yhteiskunnallisia näkökulmia kohtaan. Usein perusteltiin kiinnostusta juuri omaa oppiainetta kohtaan ja painotettiin laaja-alaisuutta ja useiden kiinnostuksen kohteiden yhdistymistä tietyssä oppiaineessa. Yleisesti valtiotieteellinen tiedekunta koettiin hyvänä opiskelupaikkana ja lisäksi tulevaisuuden työnäkymät olivat motivoineet pyrkimään tiedekuntaan. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelun koettiin tuovan paljon erilaisia mahdollisuuksia työllistymiseen ja tulevaisuuteen. Odotukset ja toiveet tiedekunnassa opiskelun suhteen painottuivat laadukkaaseen ja mielenkiintoiseen opetukseen ja opiskeluun. Tärkeänä nähtiin myös opiskelun sosiaalinen puoli eli samanhenkisiin opiskelijatovereihin tutustuminen. Opinnoilta toivottiin myös joustavuutta muun muassa samanaikaisen työssäkäynnin vuoksi. Opintojen toivottiin antavan hyvän pohjan työelämälle. Kaikki avokysymysten vastaukset ovat liitteessä 1. 18

19 LIITE 1. AVOVASTAUKSET PÄÄAINEITTAIN 1.) Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? Kehitysmaatutkimus Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskuntatieteistä ja kehitysmaatutkimus vaikuttaa kiinnostavalta oppiaineelta. Luettuani ja kuultuani kehitysmaatutkimuksesta, tiesin, että se on aine jota haluan opiskella, joten vaihtoehtoa ei ollut -sinne oli päästävä. Haluan tulevaisuudessa päästä auttamaan kehitysmaita koskevissa ongelmissa. Kiinnostavan pääaineen vuoksi Haluan tutkinnon valtiotieteellisestä. Kehitysmaatutkimus aiheena kiinnosti. Valtsikka on aina kiinnostanut, myös maailmanpolitiikan tutkimus ja viestintä kiinnostivat mutta kehitysmaatutkimus oli se ykkösjuttu jonne oli pakko päästä. Lisäkoulutus Kehitysmaatutkimuksen opinnot ovat olleet kauan haaveeni. Opiskelin avoimessa yliopistossa kyseistä ainetta. kehitysmaatutkimus kiinnosti minua erittäin paljon. Se oli ykkösvaihtoehtoni ja se, mikä kiinnosti eniten. Halusin päästä opiskelemaan kehitysmaatutkimusta ja se oli valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Halusin opiskelemaan Kehitysmaatutkimusta Haluan jatkaa kehitysmaatutkimuksen opiskelua. Halusin jatkaa aiempia kehitysmaatutkimuksen opintojani. Käytännöllinen filosofia koska jo tiedekuntana se tuntui niin minulle sopivalta, olen kiinnostunut yhteiskunnasta.. käytännöllinen filosofiakin kiinnostaa teoreettista enemmän juuri yhteiskunnallisen puolensa vuoksi Halusin päästä opiskelemaan käytännöllistä filosofiaa. Kiinostuksesta pääaineeseen ja tiedekunna yleiseen sisältöön. Tiedekunta ja aine vaikuttivat juuri oikelta. Halusin opiskelupaikan joka kiinnostaa. Koska halusin muuttaa takaisin Helsinkiin mistä olen kotoisin, mutta en vaihtaa pääainetta (filosofia) ja käytännöllinen filosofia tuntui läheisemmältä kuin teoreettinen. Koska halusin opiskella käytännöllistä filosofiaa. Mielenkiintoisen oppiaineen takia. Halusin jatkaa opiskelemista ja yliopisto tuntui luontevalta vaihtoehdolta lukion jälkeen, sillä mikään AMK tai ammattikoulu ei tuntunut luontevalta vaihtoehdolta. Yhteiskunnalliset kysymykset ovat aina kiinnostaneet ja valtiotieteellinen tiedekunta näyttäisi tarjoavan laajan kattauksen erilaisia kiinnostavia aihepiirejä. filosofia kiinnostaa Halusin palata opiskelun pariin välivuoden jälkeen ja päätin pyrkiä yliopistoon. Olen erittäin kiinnostunut filosofiasta ja luin sitä paljon lukiossa, joten päätin pyrkiä opiskelemaan käytännöllistä filosofiaa. Lisäksi pääsykoekirja vaikutti mielenkiintoiselta. Käytännöllisen filosofian vuoksi: koen tämän ajattelemisen lisäävän ymmärrystä kaikista perustavistamme oletuksista maailmasta sekä itsestä. Perimmäisin tarkoitus onkin ehkäpä itsetutkiskelu. Halusin jatkaa filosofian opintojani. Käytännölisen filosofian pääaineessa minulla on mahdollisuus syventyä minua kiinnostavaan kansantaloustieteen filosofiaan. Koska halusin opiskella lisää käytännön filosofiaa hyvässä yliopistossa. Poliittinen historia Opiskelin HEO:ssa historiaa ja poliittista historiaa. Tarkoitus oli hakea 2012 keväällä yliopistoon lukemaan historiaa, mutta poliittinen kiinnosti lopulta enemmän Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska mielenkiinnon kohteitani ovat aina olleet historia, politiikka 19

20 ja yhteikunnalliset asiat. Minua on kiinnostanut jo pienestä pitäen historia ja yhteiskuntaoppi, ja valtiotieteellinen tiedekunta vaikutti hyvältä oppimisympäristöltä yhdistää kiinnostukseni kohteet ja saada laaja, yleissivistävä koulutus. Olen aina pitänyt historiasta ja sen opiskelusta, ja viime vuosina olen varmistunut entistä enemmän siitä, että nimenomaan poliittinen historia on se mitä haluan opiskella. Opiskeltuani vuoden tradenomiksi Metropoliassa huomasin ettei ala ollut minua varten. Lisäksi veljeni luki aikanaan samaa pääainetta, jonka kautta sain kuulla hyvää palautetta tiedekunnasta. Pääaine tuntui omalta ja pääsykoekirja vaikutti mielenkiintoiselta. Poliitiikka sekä historia ovat aina kiinnostaneet, joten poliittinen historia oli enemmän kuin luonnollinen valinta. Omiin tavoitteisiin on aina kuulunut opiskelu yliopistolla. Kirjallisuus ei tuntunut omalta eikä humanistinen tiedekunta houkutellut jatkamaan. Olin lukenut poliittista historiaa sivuaineena ja päätin pyrkiä valtsikan puolelle. Kun muutama vuosi sitten kuulin poliittisesta historiasta pääaineena, tiesi heti, että haluaisin lukemaan sitä. Muutkin valtiotieteellisen tiedekunnan aineet ovat kiinnostavia, ja ainakin vaikuttaa siltä, että opiskelu valtikassa tarjoaa minulle mahdollisuuden keskittyä opiskelemaan juuri itseäni kiinnostavia asioita. Valtiotieteellinen tiedekunta tuntui oikealta vaihtoehdolta koska olen kiinnostunut humanistista aineista ja etenkin historiasta, politiikasta ja valtio-opista. Uskon että se auttaa minua pääsemään lähemmäksi toivomiani työmahdollisuuksia. Opintojen siältä herätti myös kiinnostukseni. En viihtynyt edellisellä alallani, polhissa (tai mielikuvani siitä) vastasi kiinnostuksen kohteitani paremmin enkä ehtinyt hakea kouluun johon olisin mieluummin mennyt. Lapsuudesta asti kummunnut haave Tiedän valtiotieteellisen olevan minulle oikea paikka. Olen kiinnostunut ja tiedän paljon yhteiskunnallisista asioista, politiikasta ja historiasta. Poliittisen historian kuvaus nappasi, ja tutkittuani sen kurssien tietoja tarkemmin WebOodista päätin hakea. Aikaisempien kokemusteni perusteella jaksan opiskella vain sellaista alaa, joka on just se mun juttu, ja poliittinen historia vaikuttaisi juuri siltä. Lisäksi ainejärjestö Polho tuntuu olevan aktiivinen, avoin ja monipuolinen. Viimeisenä silauksena: poliittinen historia (VTM) > humanistisen historia (FM). Politiikka ja yhteiskunnalliset asiat ovat pitkään kiinnostaneet minua ja siksi valtsikka tuntui oikealta paikalta. Kiinnostava ala Kiinnostavin aihepiiri. Siellä on paljon minua kiinnostavia oppiaineita. Mielenkiinnosta yhteiskuntatieteisiin ja erityisesti poliittiseen historiaan. Jatkaakseni opintoja alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Valitsin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen sen kansallisen ja kansainvälisen maineen vuoksi, sekä että poliittisen historian tutkinto vastaa parhaiten sisällöltään aiempia opintojani kandidaattitasolla. Olin jo valtsikalainen kansantaloustiede pääaineena, mutta vuosien varrella kiinnostuin yhä enemmän poliittisesta historiasta, joten päätin vaihtaa alaa maisterivaiheessa. Saadakseni valmiudet tutkijan ammattiin. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Kaipasin taukoa haastavista työtehtävistä ja olen aina haaveillut opiskelevani vielä joskus antropologiaa. Tulenpalavasta kiinnostuksesta oppiainetta kohtaan. Olen suorittanut johdantokurssin sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja innostuin siitä. Valtiotieteellinen tiedekunta tarjoaa mielenkiintoisimmat opiskelumahdollisuudet ja relevantteja aiheita. Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska sosiaali- ja kulttuuriantropologia vaikutti todella kiinnostavalta aineelta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia kiinnostaa minua hyvin paljon, joten hain oppiaineeni takia valtiotieteelliseen. Minusta myös sivuainemahdollisuudet ovat täällä hyvät. Koska kiinnostuin sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta internetissä Olen kuullut valtsikasta paljon hyvää. Siellä on monia aineita jotka kiinnostavat. Aloin lukemaan sosiaali- ja kulttuuri antropologiaa sivuaineena opiskellessani yleistä kirjallisuustiedettä ja päätin vaihtaa alaa. Opiskeltuani hetken "väärällä" alalla, tajusin haluavani opiskella jotain, joka auttaisi ymmärtämään muita 20

21 kulttuureita ja niin "löysin" antropologian. Koska olen kiinnostunut yhteiskuntatieteistä ja koska koen etta antropologia on minulle todella sopiva vaihtoehto. Olen kiinnostunut eri kulttuureista, yhteiskunnista ja siita miten ne ja niiden osat toimivat. Antropologia kiinnostaa kaikista koulutusvaihtoehdoista eniten. koska haluan valmistua antropologiasta- olen lukenut antropologiaa sivuaineena nyt 3 vuotta Tiesin tahtovani yliopistoon opiskelemaan ja valtiotieteellinen vaikutti kaikista mielenkiintoisimmalta vaihtoehdolta. Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska sosiaali- ja kulttuuriantropologia kiinnostaa minua. Etsin erilaisia vaihtoehtoja, missä voisin yhdistää mielenkiinnon kohteeni (mm. historia, uskonto, kielet) ja antropologia yhdisti nämä kaikki. Olen aina ollut kiinnostunut muista kulttuureista ja halunnut ymmärtää muita, nyt voin ainakin opiskeluni kautta vahvistaa haaveitani ja tehdä niistä totta. Koska valtiotieteellisestä löytyy minua suuresti viehättävä ala. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian perässä Tein alemman korkea koulun tutkinnon antropologiasta Iso-Britanniassa ja haluan jatkaa antropologian opiskelua ja tehdä maisterin. Moni muu yliopisto Suomessa ei tarjoa antropologian opintoja ja koin Valtiotieteellisen olevan parhain niistä yliopistoista, jotka tarjoavat antropologian opiskelua. Sosiaalipsykologia Koska haluan opiskella sosiaalipsykologiaa monista eri syistä. Olen aina halunnut Helsingin Yliopistoon, koska olen pitänyt sitä Suomen parhaimpana ja kaupunki itsessään myös kiinnostaa. Yhteiskuntatieteet ja psykologia ovat kiehtoneet, joten sosiaalipsykologia oli luonnollinen valinta. Uskon, että valtiotieteellisen kautta työelämän mahdollisuudet ovat monipuoliset. Koska haluan oppia tulkitsemaan ja muokkaamaan inhimillistä käyttäytymistä. Kiinnostuin sosiaalipsykologiasta. Koska halusin opiskelemaan sosiaalipsykologiaa. Aloin opiskella sosiaalipsykologiaa avoimessa joku vuosi sitten ja vähitellen vahvistui ajatus, että haluan vielä lähteä suorittamaan koko tutkinnon. Opinnot ovat hyödyllisiä nykyisen työni kannalta ja lisäksi uskon niiden tarjoavan valtavasti uusia mahdollisuuksia työelämässä. Sosiaalipsykologia kiinnostaa, hyvä ponnahduslauta Ala kiinnostaa ja haluan laajentaa ammatillista osaamistani. Harkitsen uramuutosta, sillä en ole täysin tyytyväinen nykyisessä työssäni yritysmaailmassa. Olen aina ollut hyvin kiinnostunut psykologiasta, mutta sosiaalipsykologiasta tuntui löytyvän oma juttuni. Suoraan sanottuna en hakiessani ajatellut tiedekuntaa laisinkaan, mutta uskon, että tätä kautta tulen opintojen saatossa saamaan hyvät valmiudet myös vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Olen kiinnostunut psykologiasta ja yhteiskuntatieteistä. Haluan työskennellä tulevaisuudessa minua kiinnostavassa ammatissa. Olin kiinnostunut sosiaalipsykologiasta ja uskoin että yliopisto-opiskelu sopii minulle paremmin kuin ammattikorkeakoulu opiskelu. Yhteiskuntatieteet on aina ollut kiinnostuksen kohteena. Olen välillä opiskellut muuta ja ollut töissä ja sillä aikaa miettinyt, että mitä oikeasti haluan tehdä ja päädyin sosiaalipsykologiaan. Lisäksi minulle oli tärkeää päästä Helsinkiin opiskelemaan. Lähtökohta oli päästä opiskelemaan psykologiaa. Kuitenkin käyttäytymistieteelliseen pääsy vaikutti liian vaikealta. Siinä valossa valtiotieteellinen tiedekunta ja sosiaalipsykologia näytti houkuttelevammalta. Sekä pääaine että tiedekunta ovat kiinnostavia. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa kiinnostaa opintojen monipuolisuus. En ole vielä aivan varma, mitä haluan tehdä ammatikseni, ja opiskelu valtsikassa mahdollistaa monenlaiset suuntautumisvaihtoehdot. Lisäksi erityisesti sosiaalipsykologia pääaineena kiinnostaa, sillä olen aina ollut kiinnostunut ihmisten käyttäytymisestä ja siitä, mikä käyttäytymiseen vaikuttaa. Sosiaalipsykologia kiinnosti minua. Kiinostuin yliopistossa psykologiasta, jota alunperin halusin opiskella. Kuitenkin siihen vaadittava matematiikan osaaminen sai pohtimaan muita vaihtoehtoja. Lukion sosiaalipsykologian kurssi sai kiinnostumaan alasta ja lukioaikainen tutustuminen valtsikaan herätti innostuksen pyrkiä sinne. Sosiaalipsykologia kiinnostaa minua todella paljon. Halu opiskella sosiaalipsyologiaa korkeatasoisessa yliopistossa Valtiotieteet kiinnostavat minua ja toivon pääseväni yhteiskunnallisiin tehtäviin myöhemmin. Hankkiakseni ylemmän korkeakoulututkinnon minua kiinnostavassa pääaineessa. Haluan täydentää osaamistani sosiaalipsykologian alalla, josta tein pitkän sivuaineen edelliseen KM- 21

22 tutkintooni. Sosiaalityö Löysin kiinnostavan pääaineen Valtiotieteellinen tiedekunta tarjoaa mielenkiintoista ja monipuolista opittavaa, josta haluan ottaa kaiken irti. Sosiaalityö pääaineena kiinnostaa minua ja pääsykokeisiin lukeminen oli opettavaista ja antoisaa. Odotan innolla opiskelujen alkamista! Yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimus ja sosiaalitieteet kiinnostavat. Valtiotieteellisessä on mielenkiintoisia vaihtoehtoja myös pääaineen ulkopuolella. Tärkein syy pyrkimiselle on kuitenkin pääaineeni, sosiaalityön, takaama pätevyys työelämässä. Halusin opiskella valtiotieteitä ja saada tutkinnon joka mahdollistaa minua kiinnostavat työt ja hyvät työnsaantimahdollisuudet. Haluan opiskella sosiaalialaa lisää ja saada sosiaalityöntekijän pätevyyden. Halusin saada itselleni sosiaalityöntekijän pätevyyden ja opiskella myös kasvatustieteellisiä aineita. Haluan opiskella pidemmälle. Yliopistokoulutust mahdollistaa paremmin mm. johtamis- ja kehittämistehtävät. Olen kiinnostunut sosiaalityön ohjelmasta. Minua kiinnostaa valtion asiat ja asioihin vaikuttaminen. Haluan korkeakoulututkinnon ja ala vaikuttaa minusta mielenkiintoiselta. Sosiaalityöntekijän pätevyyden saavuttamiseksi. Haluan opiskella lisää omaa alaani ja valmistua sosiaalityöntekijäksi Haluan opiskella sosiaalityötä ja saada sosiaalityöntekijän ammatillisen pätevyyden. Lisäksi olen kiinnostunut mm. sosiaalipsykologiasta, josta olen ajatellut mahdollista sivuainetta. Uskon valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelun antavan minulle hyvät valmiudet työelämään monipuolisissa sosiaalialan tehtävissä. AMK-opintojen lisäksi minua on kiinnostanut yliopistossa opiskelu ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelu oli itselleni sopivin vaihtoehto pääaineen ja valittavissa olevien sivuaineiden kannalta. Haluan jättää jälkeni tähän maailmaan ja kantaa niin sanotusti korteni kekoon yhteisen hyvän ja yhteiskunnan rakentamiseksi. Haluan tehdä konkreettista ja näkyvää työtä sekä ottaa kantaa yhteiskunnan kipukohtiin ja ennen kaikkea pyrkiä itse (ja samalla rohkaista ja auttaa myös muita pyrkimään) mahdollisimman ihmisläheiseen elämänasenteeseen. Haluan myös nukkua yöni rauhassa tietäen että työpanoksellani ja tekemisilläni on jokin positiivinen vaikutus ympäröivään maailmaan. Valtiotieteellinen on mielestäni oikea paikka toteuttaa edellisen kaltaista ajatusmaailmaa. Tiedekunta on arvostettu. Halusin itselleni oikean ammatin. Ala tuntuu omalta ja on lähellä nykyistä sosiaaliohjaajan työtäni. Työllisyysnäkymät sosiaalialalla ovat hyvät. Sosiaalityö kiinnostaa. Haluan kehittää itseäni lisää ammatillisesti ja saada enemmän mahdollisuuksia työelämässä. Myös sosiaalityöntekijän kelpoisuus kiinnostaa sekä erilaiset sosiaalialan asiantuntijatehtävät. Sosiaalityö tuntuu omalta alalta, ja haluisin yliopistotasoisen koulutuksen. Haluan käytännöllisen tutkinnon, joka tuo minulle töitä tulevaisuudessa. Sosiaalialasta kiinnostuin sekä nykyisen työpaikkani että vapaaehtoistoiminnan seurauksena. Olen motivoitunut, yliopisto-opiskelu sopii minulle, uskon viihtyväni erittäin hyvin valtiotieteellisessä. (Viihdyin myös humanistisessa, mutta taiteen ja kulttuurin tutkimus ei mitenkään päin tuo leipää lautaselle). Olen opiskellut oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelu kyseisessä tiedekunnassa ei kuitenkaan tuntunut ihan omalta jutulta. Kaipasin humaanimpaa otetta ja erilaisia näkökulmia asioihin. Toivon, että opiskelemalla sosiaalityötä valtiotieteellisessä tiedekunnassa löydän alan, jossa pääsen tekemään työtä minulle tärkeiden asioiden parissa. Tarkoituksena mahdollisesti suorittaa kaksoistutkinto. Sosiaalityön opiskelu tuntui luontevalta jatkeelta sosionomin koulutuksen ja sosiaalialalla työskentelyn jälkeen. Haluan sosiaalityöntekijän pätevyyden.. Minulla oli aiempia sosiaalityön opintoja ja halusin saattaa tutkinnon valmiiksi Luen sosiaalityötä, tieteenala kiinnostaa Olen tehnyt noin 15 vuotta sosiaalityöntekijän, yhdyskuntatyöntekijän ja projektitöitä, joissa pätevyysvaatimuksena on ollut sosiaalityöntekijän pätevyys. Motiivinani on halu saada muodollinen pätevyys sekä kehittää itseäni ja saada entistä paremmat valmiudet tutkivaan otteeseen työssäni. 22

23 Halusin täydentää yhteiskuntatieteiden opintojani (aiemmat opinnot yhteiskuntapolitiikka - syventävät opinnot ja sosiologia - aineopinnot) sekä pätevöityä sosiaalityöntekijäksi (avoimessa suoritettu sosiaalityön perus- ja aineopinot) Sosiologia Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja valtiotieteellinen tiedekunta tarjoaa parhaat mahdollisuudet opintoihin, ja haluan opiskella Helsingissä. Haluan opiskella sosiologiaa ja Helsingin yliopisto on mm. työn ja opintojen yhteensovittamisen kannalta paras vaihtoehto. Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska muutin alkuvuodesta pääkaupunkiseudulle. Opintojen jatkaminen Tampereella tuntui tästä syystä hankalalta, joten päädyin hakemaan opiskelupaikkaa Helsingistä. Opiskelin sosiologiaa Turun yliopistossa, mutta se oli liian tutkimukseen painottunutta. Helsingin yliopisto on muutenkin parempi yliopisto. Halusin lukemaan sosiologiaa. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostaa. Tuntui valittavista vaihtoehdoista kaikkein omimmalta. Kiinnostava oppiaine. Ensisijaisesti kiinnostuksesta yhteiskuntatieteisiin. Vaikuttavana tekijänä oli varmasti myös käsitykset (mielikuvat) opetuksen laadusta. Helsinkiläisenä Helsingin yliopisto oli myös käytännön asioiden vuoksi (asuminen yms.) prioriteettijärjestyksessä ensimmäisenä. Tutkinto tulee avaamaan minulle varmasti myös ovia itseäni tulevaisuudessa kiinnostaviin työtehtäviin. Minua kiinnostaa yhteiskunnalliset asiat yleisesti ja Helsingin yliopisto on paras paikka opiskella niitä asioita Suomessa. Valtiotieteellinen tiedekunta vaikutti tarjonnaltaan monipuoliselta ja mielenkiintoiselta, sillä yhteiskunnalliset ilmiöt kiinnostavat minua. Lisäksi tuttavapiirissäni moni on ollut tyytyväinen valintaansa valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Minua kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat, halusin yliopistoon, enkä keksinyt muutakaan. kiinnostavia aineita ihmisten maailma kiinnostaa eikä työt enää maistunu Valtiotieteellinen tiedekunta tarjoaa monia minua kiinnostavia ainemahdollisuuksia. Lähes kaikki minua kiinnostavat aineet löytyvät valtiotieteellisestä. Pohdin esimerkiksi melko pitkän aikaa viestinnän ja sosiologian välillä kumpaan hakisin, ja lopulta päädyin sosiologiaan. Olen opiskellut Turussa sosiologiaa kaksi vuotta, joten tiedän olevani oikealla polulla. Elämäni on kuitenkin suurimmaksi osaksi Helsingissä, joten halusin muuttaa Turusta takaisin kotikaupunkiini. Oikeustiede on tavallaan kovin kapea-alainen oppiaine. Haluan ymmartaa yhteiskuntaa laajemmin. Toisekseen kaipaan empiriikkaa. Aiemmalla opiskelualallani lähes kaikki on sopimuksenvaraista. Oikeustieteen opiskelu on myös melko mekaanista (säänto-sovellus). Toisaalta on kiva haastaa itseni taas kokeilemaan jotakin uutta. Se tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Koko valtiotieteellisen kattama ala kiinnostaa minua valtavasti, mutta sosiologia tietenkin eniten. Sosiologia herätti kiinnostukseni ja tuntui luonnolliselta valinnalta kouluun pyrkiessä. Valtiotieteellisen tiedekunnan ilmapiiristä olen kuullut positiivisia asioita ja tiedekunnan ainetarjonta tuntuu mieleiseltä ja kiinnostavalta. Sosiologia kiinnosti suuresti ja haluan opiskella Helsingissä. Kiinnostus pääainetta kohtaan + sivuaineet. Opiskelu valtiotieteellisessä tiedekunnassa on pitkään ollut haaveeni, sillä pääaineeni, sosiologia, kiinnostaa minua paljon. - Koska politiikka ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. Se tuntui oikeimmalta paikalta minulle toteuttaa ja kehittää itseäni sekä parhaalta väylältä ammatteihin joihin haluiaisin. yhteiskuntatieteet kiinnostavat ja Helsingin yliopisto on kuitenkin se arvostetuin yliopisto Suomessa. Koska mielestäni se tarjosi mielenkiintoisimmat pääainevaihtoehdot ja monipuoliset työelämämahdollisuudet jatkossa. kiinnostavin ala tällä hetkellä Tiedekunnan aihepiiri ja kurssitarjonta yms. kiinnostavat minua. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa pystyn opiskelemaan asioita, jotka vastaavat omaa kiinnostustani. 23

24 Halusin tehdä vähintään maisterin opinnot Helsingin yliopistossa. Alunperin tarkoitukseni oli siirtyä Lapin yliopistosta pääsykokeen kautta valtiotieteelliseseen tiedekuntaan. Kiinnostus yhteiskuntaa ja sen osien toimintaa kohtaan. Olen jo suorittanut kandidaatintutkinnon valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja maisteriopinnot halusin suorittaa sosiologian pääaineessa, sillä sen syventävät opinnot tukevat parhaiten pro gradu -tutkielmani aihetta. Muutin avopuolisoni työn perässä Helsinkiin noin vuosi sitten ja se hankaloitti maisteritutkintoni suorittamista Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella, joten hain Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen helpottaakseni tutkintoni suorittamista. Tietenkin tutkinnon suorittaminen Joensuuhun olisi ollut mahdollista, mutta haluan myös kokea millaista on opiskella Helsingin valtiotieteellisessä tiedekunnassa verrattuna Joensuun yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Halusin vaihtaa ensisijaisesti opiskelupaikkakuntaa Joensuusta Helsinkiin. Koska olen opiskellut pääaineenani sosiologiaa, joka oli myös mahdollista Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, valinta oli aika helppo. Vanhoja opinto-oppaita selailemalla totesin kurssitarjonnan vastaavan laajalti omaa mielenkiintoani. Muuton vuoksi,lyhyempi matka,arvostettu instituutio Koska opiskeluala siellä vastaa enemmän kiinnostuksenkohteitani suhteessa aiempiin opintoihini humanistisessa tiedekunnassa ja se avaa mielestäni laajemmin ovia kiinnostaviin paikkoihin työelämässä. Haluan opiskella kaupunkitutkimusta ja erikoistua kaupunkisosiologiaan Talous- ja sosiaalihistoria Olin vuosia lukenut sosiaalihistoriallista kirjallisuutta, joten kun löysin sen oppiaineena, oli valinta aika helppo. 29-vuotisen työuran breikki; Haluan sivistää itseäni, saada uusia näkökulmia asioihin ja muuttaa arkielämääni. Olen pitänyt valtiotieteellisen vapaasta ja keskustelevasta ilmapiiristä. Pääsy opiskelemaan talous- ja sosiaalihistoriaa on ollut unelmani, ja uskon sen olevan ehdottomasti ominta alaani. Nykypäivän yhteiskunnalliset ongelmat ja historia ovat aina kiinnostaneet minua, joten valtsikka tuntui oikealta paikalta. Se tuntui hyvältä idealta. Useat aineet vaikuttivat todella mielenkiintoisilta. Sattumalta huomasin, että on olemassa sellainen aine kuin talous- ja sosiaalihistoria, mikä kuulosti melko samalta kuin kulttuurihistoria, mitä ajattelin mennä opiskelemaan. Kulttuurihistoria kuitenkin kuulosti melko epätyöllistävältä, joten päätin hakea valtiotieteellisen. Hain valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska haluan opiskella yleispätevää alaa, jonka kautta pystyy työllistymään monelle eri alalle. - Valtiotieteellisen tiedekunnan tarjoama tutkinto vastaa kiinnostuksenkohteitani ja tulevaisuuden uratavoitteitani. Ko siinä määrin kiinnostaa nuo valtiotieteet Taloustiede Valtiotieteellinen tuntui kaikista sopivimmalta itselleni. Harkitsin myös Aalto-yliopiston kauppatieteitä, mutta valtsikan taloustiede vakuutti enemmän. olen kiinnostunut taloudesta ja kuulemani mukaa valtiotieteellisessä sitä on hyvä opiskella. Kansantalous kiinnostaa, varsinkin macroekonomia. Taloustiede kiinnostaa, valtiotieteellisessä laaja ja mielenkiintoinen valikoima aineita. Tämä ala on vihdoin haastavaa ja palkitsevaa. Nyt otsikoissa on ollut paljon talouteen liittyviä asioita ja niiden synty ja niihin vaikuttaminen alkoivat kiinnostamaan. Haluan valmistua ekonomiksi. Taloustiede oli mielenkiintoinen. Hain Aalto yliopistoon Kauppakorkeaan samalla, siellä oli sama pääsykoekirja. Taloustiede alkoi kiinnostaa. Taloustieteet kiinnostaa Koska taloustiede sattuu olemaan siellä. Lisäksi puskaradiosta on kuulunut positiivista suhinaa. Kolmesta syystä: yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat minua, kotikuntani on Helsinki ja lisäksi uskon 24

25 tutkinnon tuovan mielenkiintoisia työ- ja uravaihtoehtoja tulevaisuudessa. Itseä kiinnostava oppiaine löytyi valtiotieteellisestä. Lisäksi tiedekunnan monipuolisuus ja laaja kirjo eri aineita houkutteli. Ilmeisesti Helsingin yliopiston valtiotieteellinen antaa koko Suomen laaja-alaisimman ja matemaattisimman ekonomin tutkinnon ja kunnianhimoisena ihmisenä haluan tietenkin kaikkein parhaan tutkinnon mitä Suomella on tarjota. Lisäksi olen kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja erityisesti taloudesta. Myös lukioni historian ja yhteiskuntaopin opettaja suositteli taloustieteen koulutusohjelmaa kuin myös yksi nykyinen opiskelijakin. Loppujen lopuksi pyrkimiseni oli aika monien osien summa. Olen aina halunnut muuttaa Helsinkiin ja kun vielä löysin tämän taloustieteen koulutusohjelman (hienoisella äidin avustuksella), tajusin, että haluan Helsingin yliopiston valtsikkaan. Minua kiinnostaa tutkia talous- ja kansantaloustiedettä tieteellisestä näkökulmasta, ja oppia siten ymmärtämään nyky-yhteiskuntaa, sen toimintaa ja sen toimintaa säätelevää järjestelmää. Kauppakorkeakoulu (joka oli toinen vaihtoehto kesän jälkeen) olisi antanut käsitykseni mukaan liian suppean ja järjestelmän hyödyntämiseen suuntaavan koulutuksen, eikä niinkään tutkivan ja kyseenalaistavan koulutuksen. Haluan lähestyä aihepiiriä laatikon ulkopuolelta. Pyrin tiedekuntaan, koska halusin opiskella taloustiedettä ja siihen valtiotieteellinen tiedekunta tuntui antavan parhaat ja laajimmat mahdollisuudet. Itselleni on myös tärkeää, että pystyn vaikuttamaan omiin opintoihini, mikä näytti olevan mahdollista etenkin valtiotieteellisessä tiedekunnassa laajan kurssitarjonnan takia. Mietin pitkään kauppatieteellisen ja valtiotieteellisen välillä, ja päädyin valtiotieteelliseen, koska se antaa minulle laajemman sivuainevalikoiman. Koska haluan opiskella taloustiedettä mahdollisimman laadukkaasti, ja tähän valtiotieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitos antaa minulle avautuneista yliopistopaikoista parhaan mahdollisuuden. Mielenkiintoni valtionhallinnon rakenteiden tutkimiseen on myös suuri, ja tämä yhdistettynä suurimpaan mielenkiinnon kohteeseeni talouteen, on motivoiva kokonaisuus. Valtiotieteellisen tiedekunnan taloustieteen valintakoe toimi myös viikkoa ennen kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan valintakoetta järjestettynä hyvänä valmentavana kokeena kevään päätavoitteeseeni Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun, mutta koska en päässyt sinne, on valtiotieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitos selvästi paras tarjolla oleva opiskelupaikka tulevaa työuraa varten. Valtiotieteellinen tiedekunta ja varsinkin taloustiede tuntui omalla kohdallani oikealta valinnalta. Toivottavasti kiinnostukseni taloustiedettä kohtaan ei ainakaan laannu valtiotieteellisessä tiedekunnassa vietettyjen vuosien aikana Ala kiinnostaa. Oma kiinnostus ainetta kohtaan Koska totesin, että taloustieteen opinnoista on suurta hyötyä työssäni. Sitä paitsi aine on erittäin kiinnostava. Kokeillakseni yhteiskuntatieteitä. Koska se on kivaa. Olen kiinnostunut taloustieteestä, ja mielestäni Helsingin yliopisto tarjoaa minulle hyvän oppimisympäristön saavuttaakseni haluamani koulutuksen. Aiemmat opintoni ovat sisältäneet muutamia taloustieteen kursseja, ja niiden myötä heräsi kiinnostus opiskella ainetta enemmänkin. Taloustieteen opiskelu alkoi kiinnostamaan silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa järjestetyllä peruskurssilla. Aihepiirin omatoiminen lueskelu johti päätökseen yrittää lukea toista korkeakoulututkintoa ohelle taloustieteestä. Tutkinnon täydentäminen Minua on aina kiinnostanut yhteiskunnalliset asiat. Tykkään lukea Economistia ja talousaiheisia uutisia vapaa-aikanani. Olen myös aina pitänyt matematiikasta ja ajattelin myös valita ylimääräisiä matematiikan opintoja. Opiskelin vuoden Otanimessä (olen siis myöskin teekkari) ja huomasin, että haluan lukea jotain "yleissivistävämpää". Olen kiinnostunut taloustieteestä, ja koen että valtiotieteellinen tiedekunta on paras paikka opiskella kyseistä ainetta. Tämän lisäksi olen kuullut paljon hyvää tiedekunnasta Koin taloustieteen olevan lähellä sydäntä ja valtiotieteellisen tdk:n taloustiede on alansa huippua Suomessa. Lisäksi työllistymismahdollisuudet ja palkkaus ovat odotusarvoisesti hyvät. Taloustiede kiinnosti ja ilmeisesti siihen perehdytään syvällisemmin kuin kauppakorkeakouluissa. Taloustieteen opinnot kiinnostavat. Minua kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat, erityisesti talous. Vastasi kiinnostuksen kohteita 25

Sisällys. Opintotoimisto Iina Vilpponen

Sisällys. Opintotoimisto Iina Vilpponen UUSIEN OPISKELIJOIDEN KYSELY RAPORTTI 2014 Sisällys Uusien opiskelijoiden kysely... 1 1 Aineiston perustiedot... 3 1.1 Vastaajien lukumäärä pääaineittain... 3 1.2. Vastaajien syntymävuosi pääaineittain...

Lisätiedot

Sisällys. Opintotoimisto Elina Tuusa. Helsingissä 25.8.2011. Uusien opiskelijoiden kysely 2011 Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunta

Sisällys. Opintotoimisto Elina Tuusa. Helsingissä 25.8.2011. Uusien opiskelijoiden kysely 2011 Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunta UUSIEN OPISKELIJOIDEN KYSELY RAPORTTI 2011 Sisällys 1 Aineiston perustiedot... 3 1.1.Vastaajien lukumäärä pääaineittain... 3 1.2. Vastaajien syntymävuosi pääaineittain... 4 2 Aiemmat opinnot... 6 2.1 Tutkinnot...

Lisätiedot

Valtiotieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinnat 2010. Uusien opiskelijoiden kysely. Elina Tuusa ja Tiina Kononen. Opintotoimisto

Valtiotieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinnat 2010. Uusien opiskelijoiden kysely. Elina Tuusa ja Tiina Kononen. Opintotoimisto Valtiotieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinnat 2010 Uusien opiskelijoiden kysely Elina Tuusa ja Tiina Kononen Opintotoimisto 2 Sisällys 1 Aineiston perustiedot... 3 2 Aiemmat opinnot... 4 2.1 Tutkinnot...

Lisätiedot

Uusien opiskelijoiden kysely

Uusien opiskelijoiden kysely Valtiotieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinnat 2009, kesän päävalinta Uusien opiskelijoiden kysely Outi Sirniö Opintotoimisto 1 Sisällys 1 AINEISTON PERUSTIEDOT... 2 2 AIEMMAT OPINNOT... 3 2.1 TUTKINNOT...

Lisätiedot

SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2013... 4

SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2013... 4 OPISKELIJAVALINNAT RAPORTTI SISÄLLYS Johdanto... Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat... Taulukko. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna hakeneet ja hyväksytyt valinnoittain.... Taulukko.

Lisätiedot

SISÄLLYS Sisällys... 2 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2014... 4 Taulukko 1. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan

SISÄLLYS Sisällys... 2 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2014... 4 Taulukko 1. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan OPISKELIJAVALINNAT RAPORTTI SISÄLLYS Sisällys... Johdanto... Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat... Taulukko. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna hakeneet ja hyväksytyt valinnoittain..

Lisätiedot

Tavoitteena tutkinto

Tavoitteena tutkinto Tavoitteena tutkinto Helsingin yliopiston Opintojen suunnittelu Opintoja suunnitellessa on hyvä pohtia mitä ja miksi haluat opiskella millaisia tavoitteita sinulla on millainen olet opiskelijana miten

Lisätiedot

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius kaikille avointa opetusta iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta opetus vastaa yliopiston opetussuunnitelmia opiskelu on sivutoimista opiskelu on maksullista opiskelutavoissa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Biologia (ruotsinkielinen valinta) to 21.5.2015 klo 9.00-13.00, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Turku Biologia (suomenkielinen valinta)

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Akvaattiset tieteet 26.5.2016 klo 9.00-13.00, Jyväskylä, Oulu, Turku Yhteinen valintakoe biologian ja ympäristötieteiden sekä Jyväskylän,

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO 1 KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO HOPS 2 TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA KAIKENLAISTA KÄTEVÄÄ Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori RS 2012 2 Tutkintojen koostaminen HuK (kaaviot Manuaalissa)

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Biotalous paljon mahdollisuuksia Voi sisältää monenlaisia aloja Kemiaa, ympäristötiedettä, johtamista, IT-osaamista, kieliä jne sekä näiden yhdistelmiä Tarjonta

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia?

Minkälaisissa ammateissa germaanisesta filologiasta valmistunut voi toimia? Lisätietoja germaanisen filologian opiskelusta: Lehtori Satu Selkälä puh. (08) 553 3430 satu.selkala(at)oulu.fi Lisätietoja opiskelijavalinnasta: Humanistisen tiedekunnan kanslia Puh. (08) 553 1011 (vaihde)

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö)

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö) KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2012 1. TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Kauppatieteellinen ala Väylä - Erillisvalinta Kauppakorkeakoulun kandidaattiohjelmaan - Hakijoille, joilla ei

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Sosiaalitieteiden opintoinfo. Marja Andersson, Antti Kouvo, Tuukka Kaidesoja, Päivi Naumanen, Milla Salin & Outi Sarpila 27.11.

Sosiaalitieteiden opintoinfo. Marja Andersson, Antti Kouvo, Tuukka Kaidesoja, Päivi Naumanen, Milla Salin & Outi Sarpila 27.11. Sosiaalitieteiden opintoinfo Marja Andersson, Antti Kouvo, Tuukka Kaidesoja, Päivi Naumanen, Milla Salin & Outi Sarpila 27.11.2014 VTK- ja VTM-tutkinnon rakenne KAIKKI suorittavat ensin VTK-tutkinnon (180

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Ohjeita uusille opiskelijoille. Venäjä äidinkielenä. Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi Opettajaksi

Ohjeita uusille opiskelijoille. Venäjä äidinkielenä. Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi Opettajaksi Ohjeita uusille opiskelijoille Venäjä äidinkielenä Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi Opettajaksi Kääntäjäksi Yhteiset perusopinnot www.helsinki.fi/yliopisto 15.9.2014 1 Venäjä äidinkielenä Venäjä äidinkielenä

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta JOENSUUN KAMPUS Historia Humanististen tieteiden kandidaatti (alempi) Filosofian maisteri (ylempi) Julkisoikeus Hallintotieteiden kandidaatti (alempi)

Lisätiedot

Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa. Helsingin yliopisto humanistinen tiedekunta

Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa. Helsingin yliopisto humanistinen tiedekunta Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa Helsingin yliopisto humanistinen tiedekunta Tätä kaikkea voit opiskella Nykykielten laitos tarjoaa opetusta kaikkiaan 23 kielessä sekä kieliteknologian

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET

UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET OPISKELIJAKSI HAKEMINEN Kuinka pitkään saan opiskella? Opinto-oikeusaika on perusopintokokonaisuudessa kolme lukukautta, aineopintokokonaisuudessa neljä lukukautta

Lisätiedot

PUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y96 12.05.2008 HYV K 1.00 1

PUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y96 12.05.2008 HYV K 1.00 1 Jyväskylän yliopisto 29.08.2011 O P I N T O S U O R I T U S O T E Sukunimi : Rekola Etunimet : Pauli Mikael Syntymäaika : 01.03.1985 Opinto-oikeus : Valmistunut Koulutusohjelma : Erikoiskoulutus : Pääaine

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Tutkintotavoitteiset opinnot

Tutkintotavoitteiset opinnot Oikeustieteiden tutkintotavoitteiset opinnot (HTK/HTM-tutkinnot) Hämeenlinnassa Tutkintotavoitteiset opinnot aikuiskoulutus Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen strateginen painopistealue etäopiskelumahdollisuuksien

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Jatko-opintoja yhteiskuntaopista kiinnostuneille

Jatko-opintoja yhteiskuntaopista kiinnostuneille Jatko-opintoja yhteiskuntaopista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja pääosin (n.5v.), mutta myös ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON. Anne Talvio Koulutuspalvelut

TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON. Anne Talvio Koulutuspalvelut TERVETULOA OULUN YLIOPISTOON Anne Talvio Koulutuspalvelut OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja MONITETEINEN

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Abipäivän opotilaisuus 15.1.2015 Katja Arola

Abipäivän opotilaisuus 15.1.2015 Katja Arola Abipäivän opotilaisuus 15.1.2015 Katja Arola AJANKOHTAISTA TURUN YLIOPISTOSSA Abien vanhempien infoilta järjestettiin marraskuussa 2014 toista kertaa. Luentotallenne utu.fi-sivuilla. Opiskelijalähettiläät

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINTA 2014

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINTA 2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINTA 2014 Huom! Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ei ole mukana kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa. 1. Kauppakorkeakoulun koulutusalat

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot