Espoon kaupunki Pöytäkirja 247. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman ehdotti pöytäkirjamerkintää, mutta puheenjohtaja ilmoitti, ettei hyväksy pöytäkirjamerkinnän tekemistä. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä puheenjohtajan päätöksestä. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: 1. On huomattava, että päätöksessä puhuttiin nimenomaan teatteritiloista eikä teatteritalosta. -lause poistetaan, koska sitä ei ole kysytty. Tila sijaitsee talossa. Talo, jossa sijaitsee teatteri on teatteritalo - ei pelkkä teatteritila. 3. lisäys: ensimmäisen kpl:n jatkeeksi:, ei teatterin. 3 kpl:n päätteeksi: Sipinen on jo julkisesti pääteoksensa puolesta esittänyt vastustavan kantansa. " Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin muutosehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Valtuustokysymys Valtuutettu Leena Luhtanen ja 21 muuta valtuutettua on esittänyt päivätyn kysymyksen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta. Valtuustokysymykseen sisältyy neljä erillistä kysymystä. Seuraavassa on esitetty vastaus kuhunkin kysymykseen.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 1. Miksi kaupunginsuunnittelulautakunnan Vesiputoustalon viereen rakentamista koskevaa päätöstä ei ole tuotu valtuuston käsittelyyn? Kun asian valmistelu perustui kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kiireelliseen valmistelukehotukseen, on sitäkin erikoisempaa, ettei jo pari vuotta valmiina ollutta päätöstä ole viety eteenpäin. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavanmuutosehdotuksen, joka käsitti Vesiputoustalon edustan ns. Tuulten altaan tontin, Satakielitalon tontin sekä Otsolahteen ulottuvan laajan puistoalueen. Vesiputoustalon edustalle oli asemakaavassa osoitettu Teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti mm. kehottaa - sivistystoimea ja Tilakeskus-liikelaitosta yhteistyössä Espoon kaupunginteatterisäätiön kanssa laatimaan vuoden 2015 loppuun mennessä Espoon kaupunginteatterin uusien tilojen tarveselvityksen, - Espoon kaupunginteatterisäätiötä jatkamaan Espoon kaupunginteatterin taiteellisen toiminnan kehittämistä uutta teatteritilaa suunniteltaessa yhteistyössä sivistystoimen ja kulttuurilautakunnan kanssa siten, että teatterin toiminnalliset ja taiteelliset yhtymäkohdat nivotaan aiempaa läheisemmin espoolaisten kulttuuri- ja taideyhteisöjen, taiteen perusopetuksen ja koulujen kanssa, - kaupunkisuunnittelulautakuntaa viipymättä valmistelemaan Tapiolan keskukseen Vesiputoustalon edustalle asemakaavaehdotus, johon sisältyy rakennusoikeudeltaan noin kem2 tontti teatteri- ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevaa rakennusta varten. On huomattava, että päätöksessä puhuttiin nimenomaan teatteritiloista eikä teatteritalosta. Teatterin tilojen toteuttamista Vesiputoustalon edustalle selvitettiin. Esillä oli mm. Vesiputoustalon tontille toteutettava hotelli ja kongressikeskus, jonka yhteyteen teatterin tilat olisi toteutettu osin yhteiskäyttöisinä. Ilman kaupungin merkittävää lisäpanostusta tällaista hankekokonaisuutta ei syntynyt. Vesiputoustalo-vaihtoehto olisi näin ollen ollut erillinen teatteritalo, koska muita toimintoja sen yhteyteen ei ollut eikä ole tiedossa. Tästä syystä kehitettiin ratkaisuvaihtoehto, jossa teatterin tarvitsemat tilat sijoitettiin Kulttuurikeskuksen yhteyteen siten, että teatterin iso sali tulisi Kulttuuriaukion alapuolelle ja Louhisali jatkaisi teatterin pienenä salina. Tämä asetelma saatettiin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsittelyyn ja jaosto päätti :

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 - että sijoittaminen Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan selvitetään viipymättä siten, että Kulttuurikeskuksesta, Kulttuuriaukiosta ja kaupungin omistamasta KOy Kulttuuriaukiosta saataisiin kehitettyä vetovoimainen ja monipuolinen kulttuurin tapahtumakeskus ja kaupunkilaisten olohuone, - edellyttää, että tämän rinnalla selvitetään toiminnalliset ja taloudelliset vaihtoehdot toteuttaa teatteri Vesiputoustalon edustalle kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavaehdotuksen mukaisesti, - kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään edellä mainitun tapahtumakeskuksen kaavalliset edellytykset sekä mahdollisuudet kaavoittaa Vesiputoustalon edustalle korkeatasoisia asuntoja ja korkeatasoista julkista kaupunkitilaa, joka liittyy esteettä ympäristöön, - kehottaa tuomaan edellä mainitut selvitykset toiminnallisine ja kokonaistaloudellisine vertailuineen jaoston käsiteltäväksi viipymättä, viimeistään kesäkuuhun 2016 mennessä. Satakielitalon tontilla on nykyisin toimistorakennus. Asemakaavanmuutoksessa tontti on osoitettu asuntorakentamista varten. Asemakaavanmuutos tarkoittaisi tontille merkittävää arvonnousua. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen jälkeen käynnistettiin kaupungin ja tontinomistajan kesken maankäyttösopimusneuvottelut. Neuvottelutulosta ei kuitenkaan tuolloin syntynyt. Neuvottelut keskeytettiin kesällä 2015, kun Vesiputoustalon edustan ja erityisesti teatterin sijoittamisratkaisuihin tuli uusia näkökulmia. Asemakaavanmuutoksen esittämiselle kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ei ole ollut edellytyksiä. 2. Miten on selvitetty kaupunkikuvalliset näkökohdat? Kh:n jaosto totesi vuonna 2014, että Vesiputoustalo on kaupunkikuvallisesti paras paikka. Kuitenkin vuonna 2015 samainen jaosto katsoi, että Kulttuurikeskuksen yhteyteen, Kulttuuritorin alle rakentaminen on paras kaupunkikuvallinen ratkaisu. Mihin tällainen kannanotto voi perustua? Edellisen kysymyksen vastauksessa on selostettu, miksi ryhdyttiin hakemaan uutta ratkaisua teatterin sijoittamiseen Tapiolassa. Vesiputoustalon edustan ratkaisulle ei ollut näköpiirissä toteuttamisedellytyksiä. Teatterin sijoittamista Kulttuurikeskuksen yhteyteen selvitettiin viitesuunnittelutasolla. Tapiolan keskuksen kehittämistä ohjataan jatkuvasti kehitettävällä ja päivitettävällä viitesuunnitelmalla. Kulttuurikeskusvaihtoehdon todettiin olevan sekä teatterin itsensä että Tapiolan keskuksen kokonaisuuden kehittämisen kannalta hyvä ratkaisu,

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 joka on sopusoinnussa Tapiolan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ei todennut syksyllä 2015 Kulttuurikeskusvaihtoehtoa parhaaksi, vaan päätti, että vaihtoehdot selvitetään ja vertaillaan ja tuodaan päätettäväksi jaostoon. 3. Kulttuurikeskus on Espoon kaunein julkinen rakennus. Ympäristöineen se on ehjä ja tasapainoinen kokonaisuus. Kulttuuritori-suunnitelmat vaikuttaisivat laajasti ja merkittävästi Kulttuurikeskuksen ja koko alueen miljööseen. Onko Kulttuurikeskuksen suunnittelijaa prof. Arto Sipistä kuultu asiasta? Teatterin sijoittamista Kulttuurikeskuksen yhteyteen on selvitetty nimenomaan Kulttuurikeskuksen ehdoilla. Tavoitteena on entisestään monipuolistaa Kulttuurikeskusta ja lisätä sen vetovoimaa. Kulttuurikeskuksen kehittäminen säteilisi myös ympäristöönsä, mikä lisäisi Tapiolan arvokkaan ns. Ervin keskustan elinvoimaa. Kulttuurikeskus on lähestymässä peruskorjausikää. Teatterin sijoittaminen Kulttuurikeskuksen yhteyteen on perusteltua toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä. Samalla on mahdollista tehdä muutkin Kulttuurikeskuksessa tarvittavat toiminnalliset parannukset. Tämän selvitystyön yhteydessä ei oltu yhteydessä prof. Arto Sipiseen. Kun Kulttuurikeskuksen peruskorjaustyön (ja siihen liittyvän teatteritilojen sijoittamisen) varsinainen suunnittelutyö aikanaan käynnistetään, on perusteltua olla yhteydessä myös prof. Sipiseen. Kulttuurikeskus on kaupungin omistama kiinteistö, jonka tehtävänä on palvella kaupunkilaisia. Rakennusta tulee kehittää muuttuvien tarpeiden myötä, mutta toki rakennuksen arkkitehtonisia arvoja kunnioittaen. 4. Kuntalain (27 ja 29 ) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että asukkaiden mielipiteitä kuullaan ennen päätöksentekoa! Aiotaanko asian edetessä ennen päätöksentekoa vielä kuulla muun muassa Tapiolan asukkaita ja miten nämä asukastoiveet vaikuttavat päätökseen? (edellinen foorumi maaliskuussa 2016). Teatteri koskee koko Espoota. Kun kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt varsinaisen valmistelun käynnistämisestä, Kulttuurikeskuksen peruskorjaushanke (ja siihen liittyvä teatteritilojen toteuttaminen) edellyttää kaupungin normaalia tilahankeprosessia ja asemakaavanmuutoksen laatimisen käynnistäminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista prosessia.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta ei voida antaa asetetussa määräajassa. Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus antaa valtuustolle seuraavan vastauksen: 1. Kaupunginhallitus ei tiedä, miksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä ei virkamiesvalmistelusta ole tuotu sen käsittelyyn. 2. Kaupunginhallituksen jaosto päättää sen pohjalta, mitä esittelijä sille ehdottaa. 3. Kulttuurikeskusta on haettu suojelukseen ja Arto Sipinen on vastustanut teatterin rakentamista hänen pääteoksensa yhteyteen. Asiassa ei voi edetä ennen kuin suojelukysymys on ratkaistu. 4. Asukkaita tullaan kuulemaan asiassa Espoon tarinan hengen mukaisesti ja asukkaiden mielipiteet ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Byman Löflundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseensa, jolloin elinkeinojaosto on jo käsitellyt asian ja kaupunginhallitus voi antaa vastauksensa valtuustolle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Valtuusto Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta ei voida antaa asetetussa määräajassa. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7