Valtuusto Sivu 1 / 114

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 114 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-23:00 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Maria Guzenina, puheenjohtaja (SDP) Anitra Ahtola (Kok.), poistui klo käsittelyn jälkeen, tilalle saapui Jussi Koskinen Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP), saapui klo käsittelyn jälkeen Mari Anthoni (Vihr.) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo Leo Hiltunen (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Henri Haaksiala (Kok.) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala Mari Malkamäki (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.), saapui klo käsittelyn aikana Saara Hyrkkö Pinja Nieminen (Vihr.) Nina af Hällström (SFP) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner (SDP), saapui klo käsittelyn aikana Arja Juvonen Kari Pajunen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen Katarina Hellsten-Palomäki (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Hanna Konttas (Kok.) Katja Lahti Päivi Salli (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen Kristiina Vuorinen (KD) Sanna Lauslahti Kari Kuusisto (Kok.)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 114 Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP), poistui klo käsittelyn aikana, tilalle Jarkko Rahkonen Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi Jussi Koskinen (Kok.), poistui klo käsittelyn jälkeen, kun Mikko Peltokorpi otti paikkansa Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi Simo Repo (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Liisa Kivekäs (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.), saapui klo käsittelyn aikana, poistui klo käsittelyn aikana, tilalle Jarmo Jääskeläinen Johanna Värmälä (SDP), poistui klo käsittelyn jälkeen, tilalle saapui Antti Aarnio Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Muut saapuvilla olleet Erin Melán Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Johanna Pajakoski Päivi Sutinen Ari Konttas Virpi Ala-aho Riitta-Liisa Kammonen nuorisovaltuuston edustaja, saapui klo käsittelyn aikana perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja vs. viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja rahoitusjohtaja kaupunginreviisori kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 114 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Simon Elo Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Arja Juvonen Stig Kankkonen Katja Lahti Antero Laukkanen Sanna Lauslahti Mikko Peltokorpi Yrjö Rossi Tarja Tallqvist Jukka Niemelä Janne Tähtikunnas Raija Meriläinen

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 114 Allekirjoitukset Maria Guzenina puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Ulf Johansson Jan Holst Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 114 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 159 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Espoon lausunto hallituksen esitysluonnoksesta 9 eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin 16 esteettömyysohjelman hyväksyminen 163 Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja 22 nykytilanteesta (Pöydälle ) 164 Valtuustokysymys määräaikaisen johtajan palkkaamisesta 29 (Pöydälle ) 165 Valtuustoaloite tilojen osoittamiseksi apteekkitoiminnalle 31 yhdessä HUS:n kanssa Jorvin sairaala-alueelta ja luvan hakeminen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta (Pöydälle ) 166 Valtuustoaloite päiväkotien ja koulujen 34 hankintaperiaatteiden uudistamisesta (Pöydälle ) 167 Valtuustoaloite Espoon kaupungin rakennusinvestointien 37 piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi (Pöydälle ) 168 Kaksi valtuustokysymystä kaupungin omistamien 40 osakeyhtiöiden asiakirjojen julkisuudesta 169 Valtuustokysymys omatoimiseen rakentamiseen 43 luovutettavista omakotitonteista 170 Valtuustoaloite oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon 47 kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi 171 Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten 53 liikkumisesta julkisella liikenteellä maksuttomasti 172 Valtuustoaloite Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja 56 saunatilojen puutteiden korjaamisesta 173 Kiltakallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Pöydälle ) 174 Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 66 alue , 75. kaupunginosa Kolmperä (Pöydälle ) 175 Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki (Pöydälle ) 176 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa 82 (Pöydälle , ja ) 177 Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta 89 Espoossa (Pöydälle 22.8., ja ) 178 Valtuustokysymys Länsimetron kustannuksista, viivästymisestä ja tietojen antamisesta (Pöydälle ja ) 94

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 6 / Valtuustoaloite Länsimetron kustannuksista, valmistumisen ajankohdasta sekä liikenteen väliaikaisjärjestelyjen aiheuttamista lisäkustannuksista tehtävästä selonteosta ja ennusteesta (Pöydälle ja ) 180 Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista (Pöydälle ja ) 181 Valtuustokysymys Tapiolan uimahallin remontin tilanteesta ja aikataulusta (Pöydälle ) 182 Valtuustokysymys kivenmurskaamotoiminnan sijoitusperiaatteista (Pöydälle ) 183 Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto Sivu 7 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B Lisäksi valtuutetuille oli jaettu jatkoesityslistat nro 1 ja 2.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Valtuusto Sivu 8 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ulf Johansson ja Jan Holst.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Valtuusto Sivu 9 / / Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Espoon lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Ari Konttas, puh Elina Yli-Koski, puh Juha Metso, puh Kimmo Sarekoski, puh Markus Syrjänen, puh Mauri Suuperko, puh Olli Isotalo, puh Pia Ojavuo, puh Sampo Suihko, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevat lausuntopyyntökyselyn vastaukset lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Asia käsiteltiin :n 183 jälkeen. Värmälä Simpasen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lausuntopyyntökyselyn kysymykseen nro 15 vastataan ei. Seppä Simpasen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: ehdotuksen toiseksi kappaleeksi lisätään: Vastauksista käy ilmi, että uudistuksen keskeisiä tavoitteita eli kustannussäästöjä ja palvelujen laadun parantamista sote-palveluissa ei Espoossa tulla saavuttamaan. Tämän vuoksi valtuusto katsoo, että uudistuksesta nyt esitetyssä muodossa tulisi luopua. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava muutosehdotus ja lisäysehdotus, joita on vastustettu ja joiden johdosta on äänestettävä.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Valtuusto Sivu 10 / 114 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Värmälän muutosehdotusta, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 40 äänellä 31 ääntä vastaan ja 3 äänestäessä tyhjää hylkäsi Värmälän muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Sepän lisäysehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 37 äänellä 25 ääntä vastaan ja 12 äänestäessä tyhjää hyväksyi Sepän lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Valtuusto: Valtuusto hyväksyi liitteenä olevat lausuntopyyntökyselyn vastaukset lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Vastauksista käy ilmi, että uudistuksen keskeisiä tavoitteita eli kustannussäästöjä ja palvelujen laadun parantamista sote-palveluissa ei Espoossa tulla saavuttamaan. Tämän vuoksi valtuusto katsoo, että uudistuksesta nyt esitetyssä muodossa tulisi luopua. Liite Oheismateriaali 1 Espoon lausuntokysymysten vastaukset Äänestyslistat Lausuntopyyntökirje esitysluonnoksesta maakuntakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi - Tiivistelmä hallituksen esitysluonnoksesta sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi - Lausuntopyyntökirje hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta - Vanhusneuvoston lausunto - Vammaisneuvoston lausunto - Espoon nuorisovaltuuston lausunto - Espoon ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnan lausunto - Hallituksen esitys lakiehdotuksiksi Hallituksen esitys, yleisperustelut Hallituksen esitys, yksityiskohtaiset perustelut Hallituksen esityksen korjatut lakiluonnokset (luettelo korjauksista kansilehdellä) - Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Valtuusto Sivu 11 / 114 Selostus Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että sen rooli sote- ja maakuntauudistuksessa on selkeä. Suomeen ollaan perustamassa 18 maakuntaa. Jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat, suurten kaupunkien roolia osana itsehallintoalueita pitää selkeyttää ja tarkentaa. Suurten kaupunkien elinvoimasta ja kyvystä järjestää laadukkaat palvelut on huolehdittava. Suurten kaupunkien asemasta ja niille tyypillisistä tehtävistä, on päätettävä siten, että vältetään päällekkäiset tehtävät ja päätöksenteko itsehallintoalueiden kanssa, ja turvataan pitkäjänteinen kasvua ja kilpailukykyä tukeva kaupunkipolitiikka. Suurten kaupunkien roolia elinvoiman ja kasvun vahvistajana on kasvatettava edelleen. Suurten kaupunkien osalta uudistuksessa tulee tavoitella elinvoiman, elinkeinoelämän ja innovaatiokyvyn merkittävää vahvistumista, ilmastopäästöjen vähentymistä sekä asuntotuotannon lisäämistä ja liikenteen sujuvoittamista. Työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen, ja vastuun niistä pitäisi olla suurilla kaupungeilla. Maakuntauudistus ei alustavien painelaskelmien mukaan suoraan rasita kuntataloutta pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksessa käyttöön esitettävä tarvekriteeristö aiheuttaisi 150 milj. euron tulonsiirron Uudeltamaalta muihin maakuntiin. Rahoituksen kriteerit ovat yksinomaan väestöön liittyviä, eivätkä huomioi erilaista tuotantoympäristöä. Muutos on epäoikeudenmukainen ja horjuttaa nykyistä alueellista julkistalouden tasapainoa. Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että kaupungin asukkaiden rahoitusvastuu säilyy nykyisellä tasolla. Nykyinen verotulojen tasauksen korkeus aiheuttaa kasvukunnissa voimakasta velkaantumista. Kasvukeskukset joutuvat kaupungistumisen ja valtion asettamien asuntorakentamistavoitteiden takia investoimaan voimakkaasti infran ja peruspalvelujen vaatimaan rakentamiseen (liikenneväylät, joukkoliikenne, koulut, päiväkodit ). Kasvun ja maahanmuuton kustannukset kasautuvat metropolialueelle, minkä takia metropolialueen kustannusrasitetta ja verotulontasausta ei voida kasvattaa. Uudistuksen tulee vastata kestävyysvajeen torjuntaan, ja rahoitusjärjestelmän tulee olla läpinäkyvä ja kannustava. Hallituksen linjauksen mukaan lähtökohtana rahoitusuudistuksen valmistelussa ovat hallitusohjelman kirjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Siten myöskään kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei voida kiristää. Omaisuuden siirrot, kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä, kuntien vakavaraisuus, mahdolliset omaisuuden siirrot ja kuntien eläkejärjestelmä on järjestettävä kestävällä tavalla. Espoon kaupunki tukee sellaisia sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksia, jotka kaventavat terveys- ja hyvinvointieroja, parantavat palvelujen

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Valtuusto Sivu 12 / 114 yhdenvertaisuutta, lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuutta ja antavat arvoa asiakkaalle. Uudenmaan sote-ratkaisussa pitää huomioida pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeava palvelutarve. Pääkaupunkiseudulla asuu Suomen ulkomaalaistaustaisista lähes puolet. Pääkaupunkiseutu kantaa merkittävän osan koko maan asunnottomuuteen, segregaatioon ja maahanmuuttoon liittyvästä palvelutarpeesta. Palvelutarpeen erityispiirteisiin vastaaminen edellyttää muuta maata enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden julkisten peruspalvelujen välistä koordinaatiota. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ratkaisujen pitää uskottavasti lisätä palvelutuotannon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Muualla maassa tavoiteltavat mittakaavaedut on jo saavutettu pääkaupunkiseudulla. Espoon kaupungin alueen asukaspohja on riittävä saavuttamaan maakuntauudistuksen toiminnalliset tavoitteet peruspalveluissa. Väestöpohjan laajentaminen koko Uudenmaan kattavaksi ei edistä peruspalvelujen hoitamista. Julkisen sektorin vastuulle jäävää tuotantoa ei voida toteuttaa mielekkäästi yhdessä eri palvelualueisiin jakautuneessa organisaatiossa Uudellamaalla. Uudenmaan laajuuden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation turvaamisen vuoksi maakunnassa pitää olla useita alueellisia organisaatioita, joiden sisällä huolehditaan palvelujen välisestä integraatiosta. Niissä erityispalveluissa, joissa optimaalinen väestöpohja on Uudenmaan laajuinen, on palvelut jo tällä hetkellä järjestetty alueellisesti. Merkittävin tällainen palvelukokonaisuus on erikoissairaanhoito, joka on jatkossakin mielekästä säilyttää keskitettynä. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tällä hetkellä monituottajamallin mukaisesti. Suurimman osan pitkäaikaishoidosta, asumispalveluista ja laitoshoidosta tuottaa yksityiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Tuotantorakenteen monipuolistaminen on ollut asiakkaiden etu, ja kehitystä on syytä tukea jatkossakin. Muutokset tulee toteuttaa palvelukohtaisesti ja hallitusti ja huomioiden paikallinen elinkeinopolitiikka ja kaupunkikehitys. On huomattava, että merkittävä osa palvelujen tuottajista on pieniä ja paikallisia toimijoita. Espoossa asuu seitsemän prosenttia Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Espoon erityisenä tehtävänä on turvata ruotsinkielisen palvelujen laatu ja sen kehittäminen jatkossa. Ruotsinkielisten asukkaiden palveluja tulee tarkastella kokonaisuutena, ja varmistaa, että ruotsinkielisen väestön mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa säilyy. Espoo on mukana valtakunnallisessa UNA-hankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää valtakuntaan kestävä, ketterä ja tehokas sosiaali- ja terveydenhuollon modulaarinen asiakastietojärjestelmäarkkitehtuuri. Uudellamaalla palvelujen digitalisoituminen ja asiakkaan osallisuus ja omistajuus tiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä on ehkä merkittävin tulevaisuuden tuottavuuden kasvun lähde. Sosiaali- ja terveydenhuollon

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Valtuusto Sivu 13 / 114 uudistus ei saa johtaa tämän kehityksen hidastumiseen tai arkkitehtuurin jäykistymiseen Uudellamaalla. Espoon valtuusto on aikaisemmin antanut lausunnon hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen esityksen valtioneuvostolle pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi sote- ja aluehallintouudistuksissa. Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät Espoon kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Hallituksen esitykset ja lausuntoluonnoksen muut materiaalit löytyvät myös internet-osoitteesta: Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen , ja tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta. Lausuntopyynnön kohteena olevalla maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen uudistuksella on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausuntopyynnön kohteena olevalla palvelun tuottajaa koskevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan tai potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, varmistaa laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palvelun tuottajan ja viranomaisen yhteistyötä. Voimassa olevan yksityisiä

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Valtuusto Sivu 14 / 114 historia Kaupunginhallitus sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön mukaisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn sijasta lakiin ehdotetaan otettavaksi kaikkia palvelun tuottajia koskeva rekisteröintimenettely. Palvelun tuottajan ja palveluyksiköiden erillisen rekisteröinnin tarkoitus olisi keventää nykyiseen lupa- ja ilmoitusmenettelyyn liittyvää hallintoa ja selkeyttää eri edellytysten välisiä suhteita. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Uudistuksen voimaanpanolaki sisältää säännökset maakuntajaosta. Mikäli kunta päättää esittää kunnan kuulumista voimaanpanolain 5 :n mukaisesta maakuntajaosta poikkeavaan maakuntaan, päätöksestä tulee toimittaa kunnanvaltuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön klo mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan saapuneet lausunnot. Sote- ja maakuntauudistuksessa laaditaan lisäksi valinnanvapauslainsäädäntö, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä siirretään valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä maakunnille. Niitä valmistellaan erillisissä valmisteluhankkeissa, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa on otettu huomioon valinnanvapauden edellytyksenä oleva monituottajamalli. Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille loppuvuodesta. Valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaalija terveydenhuollon tehtävien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille keväällä ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat lausuntopyyntökyselyn vastaukset lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä estyneenä ollessa asian esitteli teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Puheenjohtaja Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 161 Valtuusto Sivu 15 / 114 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat lausuntopyyntökyselyn vastaukset lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Valtuusto Sivu 16 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Wallin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman. Asia käsiteltiin :n 175 jälkeen. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. 3 Esteettömyysohjelma 2020 (päivitetty ) - Nuorisovaltuuston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vammaisasiamiehen lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vammaisneuvoston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vanhusneuvoston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Espoon esteettömyysohjelmaa on valmisteltu vuodesta 2012, jolloin edellinen ohjelmakausi päättyi. Tämän jälkeen esteettömyystyö on jatkunut ilman ohjelmapoliittista ohjausta. Esteettömyysohjelmasta on tehty kolme eri esitystä, joista tämä on viimeisin. Ensimmäistä ohjelmaluonnosta käsiteltiin teknisessä

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Valtuusto Sivu 17 / 114 lautakunnassa , joka palautti ohjelman uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelu käynnistyi uudelleen vammaisneuvoston kaupunginhallitukselle osoittaman esityksen pohjalta. Vuonna 2015 tehty esitys johti keväällä 2016 ohjelma-asiakirjan päivitykseen, jossa huomioitiin paitsi teknisen lautakunnan evästykset ja vammaisneuvoston tekemän esityksen sisällöt myös sidosryhmien sekä toimiala- ja tulosyksiköiden kanssa käydyt keskustelut Espoon esteettömyystyön tilanteesta. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman Valtuusto kuitenkin palautti ohjelman takaisin valmisteluun kesäkuun päätöksessään. Ohjelmassa haluttiin huomioida tuolloin voimaanastunut YK:n vammaissopimus. Lisäksi ohjelma-asiakirjasta haluttiin järjestää vielä kirjallinen lausuntopyyntökierros ja palauttaa ohjelma valtuuston käsittelyyn Nyt esiteltävässä uudistetussa ohjelmaluonnoksessa ( ) on huomioitu teknisen lautakunnan evästykset, kaikkien aiempien ohjelmavalmistelujen aineistot sekä uudet kevään ja kesän 2016 aikana kootut eri tahojen näkemykset ja aineistot. Lausunnoissa on korostunut tarve toimeenpanna ohjelma, varmistaa toimenpiteiden vaikuttavuus ja mitattavuus sekä loppukäyttäjien rooli. Aikaisemmassa esteettömyysohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioitiin asiantuntijahaastatteluissa, joita tehtiin esteettömyysohjelman ohjausryhmälle sekä eri toimialojen ja niiden tulosja toimintayksiköiden sekä sidosryhmien asiantuntijoille. Haastatteluiden perusteella aikaisemman esteettömyysohjelman onnistumisia ovat olleet uuden rakennetun ympäristön esteettömyyden ja osittain myös palveluiden esteettömyyden edistyminen, asenneilmaston paraneminen sekä esteettömyyttä edistävien toimien perustaminen. Ohjelmassa on määritelty visio ja tavoitteet sekä toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi. Päivitetty esteettömyysohjelma on liitetty tiiviisti osaksi Espoo tarinaa, YK:n vammaissopimuksen 9 artiklaa, lakisääteistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä maankäyttö- ja rakennuslakia ja voimassa olevia suunnitteluohjeita. Esteettömyysohjelma on linjassa myös muiden poikkihallinnollisten kehitysohjelmien kanssa, kuten Espoon ikääntyvää väestöä koskevan ohjelman kanssa. Ohjelmassa esitetään myös toimenpiteitä, joista keskeisin on esteettömyyden toimeenpanosta vastaavan ohjausryhmän perustaminen. Lisäksi ehdotetaan kriteereitä ja välineitä, joiden pohjalta ohjausryhmä voi käynnistää esteettömyyden seurannan ja arvioinnin kaupungin ohjausjärjestelmiin sopivalla tavalla. Varsinainen tulosmittareiden rakentaminen on osoitettu nimitettävän ohjausryhmän tehtäväksi, jotta mittariston rakentaminen tapahtuu kaikki eri toimialat, -yksiköt ja sidosryhmät huomioiden. Kokonaisvaltainen esteettömyystyö edellyttää yhteistä tavoitteiden asettelua, koordinoituja toimenpiteitä ja monen tahon yhteistyötä. Ohjelma luo lähtökohdat, joilla esteettömyystyön ohjaaminen voidaan käynnistää uudelleen monen vuoden tauon jälkeen kaikilla toiminta-, suunnittelu- ja toteutustasoilla.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Valtuusto Sivu 18 / 114 Esteettömyysohjelmalla tähdätään Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi. Esteettömän ympäristön ja palveluiden edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon. Esteettömyysohjelman vision mukaisesti Espoo on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja hyvä paikka asua, asioida, ja tehdä työtä. Toiminnot, alueet, palvelut ja työpaikat ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa ja liikkuminen on helppoa. Toimintaa edesauttaa poliittisen päätöksenteon ja kaupungin johdon sitoutuminen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Toivottavaa olisi, että eri toimialojen taloussuunnitelmiin osoitettaisiin erillinen rahoitus esteettömyydelle ja saavutettavuudelle. Lisäksi kaupungin eri toimialojen ja niiden tulos- ja toimintayksiköiden poikkihallinnollista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen siten, että esteettömyyttä ja saavutettavuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Rakennetun ympäristön esteettömyyden ohella huomioidaan toiminnallinen esteettömyys eri väestöryhmien näkökulmasta. historia Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Sistonen Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esteettömyysohjelma viedään valtuuston päätettäväksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Valtuusto Sivu 19 / 114 Valtuusto ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun seuraavin perusteluin: Esteetön Espoo ohjelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että se huomioi: 1. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen. Esteettömyysohjelma tulee päivittää ennen hyväksymistä sopimuksen mukaiseksi. 2. Espoon tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja teki päätöksen, että esteettömyysohjelman ohjelmaluonnoksesta järjestetään lausuntokierros. Tätä ei ole tehty, esimerkiksi vammaisneuvostolta ei ole pyydetty launtoa. Lausuntokierros tulee toteuttaa, kuten tekninen lautakunta edellytti. 3. Asia tuodaan valtuustoon Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti päättäneen palauttaa uudelleen valmisteluun. Valtuusto: Valtuusto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Esteetön Espoo ohjelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että se huomioi: 1. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen. Esteettömyysohjelma tulee päivittää ennen hyväksymistä sopimuksen mukaiseksi. 2. Espoon tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja teki päätöksen, että esteettömyysohjelman ohjelmaluonnoksesta järjestetään lausuntokierros. Tätä ei ole tehty, esimerkiksi vammaisneuvostolta ei ole pyydetty launtoa. Lausuntokierros tulee toteuttaa, kuten tekninen lautakunta edellytti. 3. Asia tuodaan valtuustoon

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Valtuusto Sivu 20 / 114 Tekninen lautakunta ehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että hallitus esittäisi edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Esittelijä korjasi asian selostustekstiä kokouksessa (korjaukset huomioitu pöytäkirjassa). Keskustelun kuluessa Pirkko Kuusela ehdotti Kirsi Åkerlundin kannattamana, että ohjelman kohdassa 2.2 olevan otsikon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, artikla 9 jälkeen tuleva toinen kappale korvataan seuraavasti: Esteettömyysartiklan myötä kaksi keskeistä käsitettä ohjaavat yhteiskunnan toimintaa. Näistä ensisijainen on kaikille sopiva suunnittelu (Design for All (DfA) tai Universal design), joka puolestaan tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat niitä käyttää mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoisjärjestelyä. Kaikille sopiva suunnittelu on luonteeltaan yleistä. Kohtuullinen mukautus täydentää kaikille sopivan suunnittelun toteutumista ja varmistaa artiklan edellyttämän esteettömyyden toteutumisen yksittäistapauksissa. Sillä tarkoitetaan vammaisen henkilön ihmis- ja perusoikeuksien edistämiseksi tehtäviä asianmukaisia järjestelyjä. Keskustelun jatkuessa Lari Karreinen ehdotti Pirkko Kuuselan kannattama, että lautakunta päättäisi lisäksi seuraavaa: Tekninen lautakunta kehottaa kaupunkitekniikan keskusta käynnistämään tyyppipiirustusten päivityksen seuraavassa vaiheessa suunnittelun esteettömyyden erikoistason ratkaisusta, jossa kävelytien puolella on luiska rollaattorin- ja pyörätuolinkäyttäjille. Tekninen lautakunta hyväksyi molemmat ehdotukset yksimielisesti. Tekninen lautakunta 1) täsmentää Esteetön Espoo ohjelmaehdotusta siten, että ohjelman kohdassa 2.2 olevan otsikon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, artikla 9 jälkeen tuleva toinen kappale korvataan seuraavasti: Esteettömyysartiklan myötä kaksi keskeistä käsitettä ohjaavat yhteiskunnan toimintaa. Näistä ensisijainen on kaikille sopiva suunnittelu (Design for All (DfA) tai Universal design), joka puolestaan tarkoittaa

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Valtuusto Sivu 21 / 114 Kaupunginhallitus tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat niitä käyttää mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoisjärjestelyä. Kaikille sopiva suunnittelu on luonteeltaan yleistä. Kohtuullinen mukautus täydentää kaikille sopivan suunnittelun toteutumista ja varmistaa artiklan edellyttämän esteettömyyden toteutumisen yksittäistapauksissa. Sillä tarkoitetaan vammaisen henkilön ihmis- ja perusoikeuksien edistämiseksi tehtäviä asianmukaisia järjestelyjä. 2) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että hallitus esittäisi edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. 3) kehottaa kaupunkitekniikan keskusta käynnistämään tyyppipiirustusten päivityksen seuraavassa vaiheessa suunnittelun esteettömyyden erikoistason ratkaisusta, jossa kävelytien puolella on luiska rollaattorin- ja pyörätuolinkäyttäjille. ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman. Vilske Sistosen kannattamana esitti, että ohjausryhmän perustamisen jälkeen sen kokoonpano annetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vilskeen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että ohjausryhmän perustamisen jälkeen sen kokoonpano annetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Valtuusto Sivu 22 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys Valtuutettu Leena Luhtanen ja 21 muuta valtuutettua on esittänyt päivätyn kysymyksen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta. Valtuustokysymykseen sisältyy neljä erillistä kysymystä. Seuraavassa on esitetty vastaus kuhunkin kysymykseen. 1. Miksi kaupunginsuunnittelulautakunnan Vesiputoustalon viereen rakentamista koskevaa päätöstä ei ole tuotu valtuuston käsittelyyn? Kun asian valmistelu perustui kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kiireelliseen valmistelukehotukseen, on sitäkin erikoisempaa, ettei jo pari vuotta valmiina ollutta päätöstä ole viety eteenpäin.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Valtuusto Sivu 23 / 114 Vastaus: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavanmuutosehdotuksen, joka käsitti Vesiputoustalon edustan ns. Tuulten altaan tontin, Satakielitalon tontin sekä Otsolahteen ulottuvan laajan puistoalueen. Vesiputoustalon edustalle oli asemakaavassa osoitettu Teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti mm. kehottaa - sivistystoimea ja Tilakeskus-liikelaitosta yhteistyössä Espoon kaupunginteatterisäätiön kanssa laatimaan vuoden 2015 loppuun mennessä Espoon kaupunginteatterin uusien tilojen tarveselvityksen, - Espoon kaupunginteatterisäätiötä jatkamaan Espoon kaupunginteatterin taiteellisen toiminnan kehittämistä uutta teatteritilaa suunniteltaessa yhteistyössä sivistystoimen ja kulttuurilautakunnan kanssa siten, että teatterin toiminnalliset ja taiteelliset yhtymäkohdat nivotaan aiempaa läheisemmin espoolaisten kulttuuri- ja taideyhteisöjen, taiteen perusopetuksen ja koulujen kanssa, - kaupunkisuunnittelulautakuntaa viipymättä valmistelemaan Tapiolan keskukseen Vesiputoustalon edustalle asemakaavaehdotus, johon sisältyy rakennusoikeudeltaan noin kem2 tontti teatteri- ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevaa rakennusta varten. On huomattava, että päätöksessä puhuttiin nimenomaan teatteritiloista eikä teatteritalosta. Teatterin tilojen toteuttamista Vesiputoustalon edustalle selvitettiin. Esillä oli mm. Vesiputoustalon tontille toteutettava hotelli ja kongressikeskus, jonka yhteyteen teatterin tilat olisi toteutettu osin yhteiskäyttöisinä. Ilman kaupungin merkittävää lisäpanostusta tällaista hankekokonaisuutta ei syntynyt. Vesiputoustalo-vaihtoehto olisi näin ollen ollut erillinen teatteritalo, koska muita toimintoja sen yhteyteen ei ollut eikä ole tiedossa. Tästä syystä kehitettiin ratkaisuvaihtoehto, jossa teatterin tarvitsemat tilat sijoitettiin Kulttuurikeskuksen yhteyteen siten, että teatterin iso sali tulisi Kulttuuriaukion alapuolelle ja Louhisali jatkaisi teatterin pienenä salina. Tämä asetelma saatettiin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsittelyyn ja jaosto päätti : - että sijoittaminen Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan selvitetään viipymättä siten, että Kulttuurikeskuksesta, Kulttuuriaukiosta ja kaupungin omistamasta KOy Kulttuuriaukiosta saataisiin kehitettyä vetovoimainen ja monipuolinen kulttuurin tapahtumakeskus ja kaupunkilaisten olohuone,

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Valtuusto Sivu 24 / edellyttää, että tämän rinnalla selvitetään toiminnalliset ja taloudelliset vaihtoehdot toteuttaa teatteri Vesiputoustalon edustalle kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavaehdotuksen mukaisesti, - kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään edellä mainitun tapahtumakeskuksen kaavalliset edellytykset sekä mahdollisuudet kaavoittaa Vesiputoustalon edustalle korkeatasoisia asuntoja ja korkeatasoista julkista kaupunkitilaa, joka liittyy esteettä ympäristöön, - kehottaa tuomaan edellä mainitut selvitykset toiminnallisine ja kokonaistaloudellisine vertailuineen jaoston käsiteltäväksi viipymättä, viimeistään kesäkuuhun 2016 mennessä. Satakielitalon tontilla on nykyisin toimistorakennus. Asemakaavanmuutoksessa tontti on osoitettu asuntorakentamista varten. Asemakaavanmuutos tarkoittaisi tontille merkittävää arvonnousua. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen jälkeen käynnistettiin kaupungin ja tontinomistajan kesken maankäyttösopimusneuvottelut. Neuvottelutulosta ei kuitenkaan tuolloin syntynyt. Neuvottelut keskeytettiin kesällä 2015, kun Vesiputoustalon edustan ja erityisesti teatterin sijoittamisratkaisuihin tuli uusia näkökulmia. Asemakaavanmuutoksen esittämiselle kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ei ole ollut edellytyksiä. 2. Miten on selvitetty kaupunkikuvalliset näkökohdat? Kh:n jaosto totesi vuonna 2014, että Vesiputoustalo on kaupunkikuvallisesti paras paikka. Kuitenkin vuonna 2015 samainen jaosto katsoi, että Kulttuurikeskuksen yhteyteen, Kulttuuritorin alle rakentaminen on paras kaupunkikuvallinen ratkaisu. Mihin tällainen kannanotto voi perustua? Vastaus: Edellisen kysymyksen vastauksessa on selostettu, miksi ryhdyttiin hakemaan uutta ratkaisua teatterin sijoittamiseen Tapiolassa. Vesiputoustalon edustan ratkaisulle ei ollut näköpiirissä toteuttamisedellytyksiä. Teatterin sijoittamista Kulttuurikeskuksen yhteyteen selvitettiin viitesuunnittelutasolla. Tapiolan keskuksen kehittämistä ohjataan jatkuvasti kehitettävällä ja päivitettävällä viitesuunnitelmalla. Kulttuurikeskusvaihtoehdon todettiin olevan sekä teatterin itsensä että Tapiolan keskuksen kokonaisuuden kehittämisen kannalta hyvä ratkaisu, joka on sopusoinnussa Tapiolan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ei todennut syksyllä 2015 Kulttuurikeskusvaihtoehtoa parhaaksi, vaan päätti, että vaihtoehdot selvitetään ja vertaillaan ja tuodaan päätettäväksi jaostoon.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Valtuusto Sivu 25 / Kulttuurikeskus on Espoon kaunein julkinen rakennus. Ympäristöineen se on ehjä ja tasapainoinen kokonaisuus. Kulttuuritori-suunnitelmat vaikuttaisivat laajasti ja merkittävästi Kulttuurikeskuksen ja koko alueen miljööseen. Onko Kulttuurikeskuksen suunnittelijaa prof. Arto Sipistä kuultu asiasta? Vastaus: Teatterin sijoittamista Kulttuurikeskuksen yhteyteen on selvitetty nimenomaan Kulttuurikeskuksen ehdoilla. Tavoitteena on entisestään monipuolistaa Kulttuurikeskusta ja lisätä sen vetovoimaa. Kulttuurikeskuksen kehittäminen säteilisi myös ympäristöönsä, mikä lisäisi Tapiolan arvokkaan ns. Ervin keskustan elinvoimaa. Kulttuurikeskus on lähestymässä peruskorjausikää. Teatterin sijoittaminen Kulttuurikeskuksen yhteyteen on perusteltua toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä. Samalla on mahdollista tehdä muutkin Kulttuurikeskuksessa tarvittavat toiminnalliset parannukset. Tämän selvitystyön yhteydessä ei oltu yhteydessä prof. Arto Sipiseen. Kun Kulttuurikeskuksen peruskorjaustyön (ja siihen liittyvän teatteritilojen sijoittamisen) varsinainen suunnittelutyö aikanaan käynnistetään, on perusteltua olla yhteydessä myös prof. Sipiseen. Kulttuurikeskus on kaupungin omistama kiinteistö, jonka tehtävänä on palvella kaupunkilaisia. Rakennusta tulee kehittää muuttuvien tarpeiden myötä, mutta toki rakennuksen arkkitehtonisia arvoja kunnioittaen. 4. Kuntalain (27 ja 29 ) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että asukkaiden mielipiteitä kuullaan ennen päätöksentekoa! Aiotaanko asian edetessä ennen päätöksentekoa vielä kuulla muun muassa Tapiolan asukkaita ja miten nämä asukastoiveet vaikuttavat päätökseen? (edellinen foorumi maaliskuussa 2016). Vastaus: Teatteri koskee koko Espoota. Kun kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt varsinaisen valmistelun käynnistämisestä, Kulttuurikeskuksen peruskorjaushanke (ja siihen liittyvä teatteritilojen toteuttaminen) edellyttää kaupungin normaalia tilahankeprosessia ja asemakaavanmuutoksen laatimisen käynnistäminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista prosessia. historia Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Leena Luhtasen ja 21

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Valtuusto Sivu 26 / 114 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta ei voida antaa asetetussa määräajassa. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus antaa valtuustolle seuraavan vastauksen: 1. Kaupunginhallitus ei tiedä, miksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä ei virkamiesvalmistelusta ole tuotu sen käsittelyyn. 2. Kaupunginhallituksen jaosto päättää sen pohjalta, mitä esittelijä sille ehdottaa. 3. Kulttuurikeskusta on haettu suojelukseen ja Arto Sipinen on vastustanut teatterin rakentamista hänen pääteoksensa yhteyteen. Asiassa ei voi edetä ennen kuin suojelukysymys on ratkaistu. 4. Asukkaita tullaan kuulemaan asiassa Espoon tarinan hengen mukaisesti ja asukkaiden mielipiteet ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Byman Löflundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseensa, jolloin elinkeinojaosto on jo käsitellyt asian ja kaupunginhallitus voi antaa vastauksensa valtuustolle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta ei voida antaa asetetussa määräajassa. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Valtuusto Sivu 27 / 114 Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Byman ehdotti pöytäkirjamerkintää, mutta puheenjohtaja ilmoitti, ettei hyväksy pöytäkirjamerkinnän tekemistä. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä puheenjohtajan päätöksestä. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: 1. On huomattava, että päätöksessä puhuttiin nimenomaan teatteritiloista eikä teatteritalosta. -lause poistetaan, koska sitä ei ole kysytty. Tila sijaitsee talossa. Talo, jossa sijaitsee teatteri on teatteritalo - ei pelkkä teatteritila. 3. lisäys: ensimmäisen kpl:n jatkeeksi:, ei teatterin. 3 kpl:n päätteeksi: Sipinen on jo julkisesti pääteoksensa puolesta esittänyt vastustavan kantansa. " Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin muutosehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 163 Valtuusto Sivu 28 / 114 Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Valtuusto Sivu 29 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys määräaikaisen johtajan palkkaamisesta (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Ari Konttas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen määräaikaisen johtajan palkkaamisesta ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys Selostus Kurt Byman ja 11 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen Keravan entisen kaupunginjohtajan Petri Härkösen palkkaamisesta määräajaksi Espooseen. Petri Härkönen on palkattu määräaikaisella työsopimuksella väliseksi ajaksi Espoon kaupungin palvelukseen. Konserniesikunnan toimintaohjeen 4 :n mukaan yksikön johtaja ottaa alaisensa henkilöstön. Rahoitusjohtaja on strategia ja talous -yksikön johtajana ottanut Petri Härkösen määräaikaiseen työsuhteeseen, eikä hän ole ylittänyt asiassa toimivaltaansa. Petri Härkösen palkkaaminen on siten normaalia operatiivista johtamista. Petri Härkösen työtehtävä on määritelty työsopimuksessa seuraavasti: Tukea PKS-soteselvityksen laadintaa, selvittää Espoon palveluiden järjestämisen johtamismallia, haastatella toimialajohtoa palveluiden

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 164 Valtuusto Sivu 30 / 114 järjestämisen johtamistavasta ja kehittämistoiveista, kouluttaa henkilöstöä palveluiden tuotteistamisesta ja asiakkuuksien johtamisesta, laatia suunnitelma ja aikataulu tuotteisiin perustuvan johtamismallin kehittämisestä sekä muut esimiehen osoittamat tehtävät. Petri Härkösen tehtävä on tarkasti rajattu. Toimeksianto ei pidä sisällään valtuustokysymyksessä esitettyjä muita tavoitteita. Tarkoitus on tuottaa jatkossa entistä parempaa tietoa kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdolle palveluiden järjestämisen johtamisen tueksi. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen määräaikaisen johtajan palkkaamisesta ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen määräaikaisen johtajan palkkaamisesta ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Valtuusto Sivu 31 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustoaloite tilojen osoittamiseksi apteekkitoiminnalle yhdessä HUS:n kanssa Jorvin sairaala-alueelta ja luvan hakeminen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Matti Lyytikäinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Marika Niemen, Leena Luhtasen ja 49 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen, että Espoon kaupunki yhdessä HUS:n kanssa osoittaa Jorvin sairaala-alueelta tilat apteekkitoiminnalle ja että avoapteekkitoiminnalle haetaan lupa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite Marika Niemi, Leena Luhtanen ja 49 valtuutettua esittävät, että Espoon kaupunki yhdessä HUS:n kanssa osoittaa tilat Jorvin alueelta apteekkitoiminnalle, joka toimisi myös yöaikaan ja että apteekkitoiminnalle haetaan luvat lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta Fimealta. Perusteena on esitetty läntisen pääkaupunkiseudun väestön erityisesti päivystysaikaisten palvelujen keskittyminen Jorvin sairaalaan sekä Espoon uuden sairaalan valmistuminen. Apteekkiliiketoiminta Suomessa on vahvasti säädeltyä. Lääkelain mukaan apteekkiliikettä saa harjoittaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luvalla (apteekkilupa). Apteekkilupa myönnetään tietyn apteekkiliikkeen harjoittamiseen kunnassa tai sen osassa. Uuden apteekin perustamisesta kuntaan tai sen osaan päättää Lääkealan

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Valtuusto Sivu 32 / 114 turvallisuus- ja kehittämiskeskus lääkkeiden saatavuuden sitä edellyttäessä. tehdään keskuksen omasta tai asianomaisen kunnan aloitteesta. Espoo on jakautunut apteekkialueisiin. Jorvin sairaala sijaitsee Espoon keskuksen apteekkialueella, jossa toimivat Espoon keskuksen apteekin lisäksi Suvelan, Kalajärven ja Kauklahden sivuapteekit. Jorvin sairaalan alue sijaitsee myös lähellä Kauniaisten apteekin vastuualuetta. Espoon sosiaali- ja terveystoimi on selvittänyt mahdollisuutta saada apteekkitoimintaa Jorvin sairaala-alueelle. Alueen apteekkiluvan haltijan kanssa on kahteen otteeseen neuvoteltu apteekin sijoittamisesta Jorvin sairaalan alueelle, mutta asia ei ole edennyt. Fimealta saadun tiedon mukaan apteekkien määrä Espoon alueella suhteutettuna väestömäärään on keskimääräistä pienempi. Tämä ja alueen voimakkaasti kasvava väestö voisi olla perusteluna uuden apteekin perustamiselle Jorvin sairaalan alueelle. Sosiaali- ja terveystoimi suhtautuu myönteisesti tehtyyn aloitteeseen ja selvittää apteekin sijoittumista Espoon uuteen sairaalaan tai Jorvin sairaalan peruskorjattaviin tiloihin. Sopivien tilojen järjestyessä sosiaali- ja terveystoimi tekee esityksen uuden apteekin perustamisesta lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle Fimealle. historia Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Marika Niemen ja 49 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen, että Espoon kaupunki yhdessä HUS:n kanssa osoittaa Jorvin sairaala-alueelta tilat apteekkitoiminnalle ja että avoapteekkitoiminnalle haetaan lupa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Marika Niemen ja 49 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen, että Espoon kaupunki yhdessä HUS:n kanssa osoittaa Jorvin sairaala-alueelta tilat apteekkitoiminnalle ja että

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 165 Valtuusto Sivu 33 / 114 avoapteekkitoiminnalle haetaan lupa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Marika Niemen ja 49 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen, että Espoon kaupunki yhdessä HUS:n kanssa osoittaa Jorvin sairaala-alueelta tilat apteekkitoiminnalle ja että avoapteekkitoiminnalle haetaan lupa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 166 Valtuusto Sivu 34 / / Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustoaloite päiväkotien ja koulujen hankintaperiaatteiden uudistamisesta (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Yrjölä, puh Kimmo Martinsen, puh Pekka Eurasto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Mikko Peltokorven ja 29 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen päiväkotien ja koulujen hankintaperiaatteiden uudistamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite Selostus Mikko Peltokorpi ja 29 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustoaloitteen päiväkotien ja koulujen hankintaperiaatteiden uudistamisesta. Aloitteen sisältö "Espoon ongelmana on, että sen nykyisillä menettelytavoilla rakennuttamat päiväkoti- ja kouluhankkeet toistuvasti ylittävät selvästi päätöksenteon yhteydessä esitetyt tavoitekustannukset. Rakennuttamisen kokonaisprosessi tarveselvitysten, hankesuunnittelun ja itse toteutuksen osalta ei toimi. Prosessit ovat hitaita, toiminnallisesti heikohkoja ratkaisuja tuovia ja toteutuskustannuksiltaan aivan liian kalliita. Koko prosessia kuvaa se, että se ei kokonaisuutena ole kenenkään

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 166 Valtuusto Sivu 35 / 114 hallussa ja vastuulla, vaan siihen vuoron perään eri hallinnon tasot tuovat omia vaatimuksiaan, jolloin kokonaiskuva hämärtyy. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunginhallitus pikaisesti selvittää mahdollisuutta kokeilla perinteisestä menettelystä poikkeavasti ns. ranskalaista KVR-urakkamallia päiväkoti- ja kouluhankkeissa tavoitteena luoda siitä pysyvä menettelytapa ns. tyyppiratkaisujen etsimiseksi ja sen varmistamiseksi, että hankkeeseen varatut aina riittävät. Tässä mallissa tilaaja ilmoittaa tarjouspyynnössään kokonaishinnan, jonka on valmis maksamaan rakennuksen kokonaistoteutuksesta ja antaa tarjouksen tekijöille pääpiirteisen kuvauksen kohteesta, sekä sen toteuttamisen rimaa ylittävistä laatuvaatimuksista sekä toiminnallisista ja esteettisistä perustasoa kuvaavista vaatimuksista. Tarjoajat esittävät tarkennetut ratkaisumallinsa ja yksilöivät laatutason, minkä ovat tilaajan reunaehdoissa valmiit toteuttamaan. Valituksi tulee se urakoitsija, joka omaa osaamistaan ja käyttämäänsä yhteistyöverkostoaan hyödyntäen eniten tuottaa lisäarvoa tilaajan asettamiin minimireunaehtoihin nähden. Vastaus Tilapalvelut-liikelaitos sekä Espoon kaupungin yhtiöt toteuttavat hankkeita useilla eri urakkamuodoilla. Käytössä olevia toteutustapoja ovat mm; jaettu- tai kokonaisurakka, kvr-, suunnittele- ja rakenna- sekä projektinjohtourakka. Uudet yhteistyötä korostavat toteutustavat ovat myös käytössä. Ranskalaisessa urakassa eli käänteisessä kilpailutuksessa hinta on määritelty etukäteen tarjouspyynnössä. Tarjoajat esittävät ratkaisunsa annettuun urakkahintaan. Toteutustavassa tilaaja määrittelee tarpeet ja tavoitteet sekä hinnan. Toteutusratkaisun sekä mitä sillä hinnalla saa esittää urakoitsija. Toteutustavan riskeinä ovat muun muassa vähäiset kokemukset toimialalla harvoin käytetystä urakkamuodosta sekä tilaajan toiminnallisten ja elinkaaritavoitteiden varmistaminen. Päiväkodeissa kyseisen toteutustavan käyttöönottoa voidaan selvittää siten, että useampia päiväkoteja kilpailutetaan yhdessä suurempana kokonaisuutena. historia Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 166 Valtuusto Sivu 36 / 114 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Mikko Peltokorven ja 29 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen päiväkotien ja koulujen hankintaperiaatteiden uudistamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Mikko Peltokorven ja 29 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen päiväkotien ja koulujen hankintaperiaatteiden uudistamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Mikko Peltokorven ja 29 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen päiväkotien ja koulujen hankintaperiaatteiden uudistamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Valtuusto Sivu 37 / / Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustoaloite Espoon kaupungin rakennusinvestointien piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Yrjölä, puh Kimmo Martinsen, puh Pekka Eurasto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Veera Ruohon ja 40 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin rakennusinvestointien piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite Selostus Veera Ruoho ja 40 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustoaloitteen Espoon kaupungin rakennusinvestointien piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi. Aloitteen sisältö Espoossa on ilmennyt useita sisäilmaongelmallisia kouluja, päiväkoteja ja muitakin rakennuksia. Ongelmallista on ollut paikantaa esimerkiksi homeongelmaan johtanutta virhettä tai puutetta rakentamisessa. On tapauksia, joissa sisäilmaongelman vuoksi on tehty kallis remontti, muttei ongelma ole kuitenkaan poistunut. Kriittisten rakennusvaiheiden ja

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Valtuusto Sivu 38 / 114 materiaalin säilyttämisen kuvaaminen ja säilyttäminen digitaalisesti motivoi rakentajaa huolellisuuteen ja ongelmatapauksissa digitallenteet voivat nopeuttaa virheiden jäljittämistä. Kustannuksiltaan tämä homerakentamista ennaltaestävä toimenpide on huomattavasti halvempi kuin sisäilmaongelmien korjaaminen. Tässä valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että Espoon kaupunki digitoi eli valokuvaa ja/tai videokuvaa kaikki sisäilmaan vaikuttavat ja piiloon jäävät rakenteensa vaiheittain. Lisäksi ulkona säilytettävän rakennusmateriaalin suojaaminen tulee tallentaa digitaalisesti. Kaupunki voi velvoittaa myös rakentajaa tähän tehtävään. Vastaus Rakennusalalla on ollut jo pitkään käytössä valokuvaaminen ja videokuvaaminen toteutuksen dokumentoinnissa. Valokuvia ja videoita käytetään sekä toteutuksen oikeellisuuden että mahdollisten virheiden tai puutteiden osoittamiseen. Virheiden ja puutteiden korjaaminen pyritään normaalisti tekemään välittömästi niiden tultua havaituksi. Tilapalvelut-liikelaitoksessa on myös toimittu rakennusalan yleisen käytännön mukaisesti dokumentoiden hankkeet tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilapalvelut liikelaitos omaa toimintaa kehittäessään tulee kiinnittämään edelleen huomiota myös valtuustoaloitteessa ehdotettuun valokuvien ja videoiden arkistointiin. historia Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Veera Ruohon ja 40 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin rakennusinvestointien piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Veera Ruohon ja 40 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin rakennusinvestointien piiloon

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 167 Valtuusto Sivu 39 / 114 jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Veera Ruohon ja 40 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin rakennusinvestointien piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Valtuusto Sivu 40 / / Kaupunginhallitus Kaksi valtuustokysymystä kaupungin omistamien osakeyhtiöiden asiakirjojen julkisuudesta Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Martti Hellströmin, Inka Hopsun ja 41 muun valtuutetun sekä valtuutettu Seppo Huhdan ja 12 muun valtuutetun jättämiin valtuustokysymyksiin Espoon omistamien yhtiöiden avoimuudesta, tiedonsaantia ja asiakirjojen julkisuudesta ja toteaa valtuustokysymykset loppuun käsitellyiksi. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Selostus Martti Hellström, Inka Hopsu ym. ovat jättäneet valtuustokysymyksen, jossa tiedustellaan muun muassa mahdollisuuksista lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä Espoon omistamissa yhtiöissä. Seppo Huhta ym. ovat jättäneet valtuustokysymyksen, jossa tiedustellaan muun muassa, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden tiedonsaantia koskevassa asiassa liittyen mm. Länsimetro Oy:n ja KOY Espoon Sairaalan hallitusten pöytäkirjoihin ym. keskeisiin dokumentteihin tutustumisessa, ja onko tarkoitus jatkossakin muodostaa yhtiöitä kaupungin konserniin vai pidättäytyä ja vähentää niitä.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Valtuusto Sivu 41 / 114 Vastaus Espoon omistuksessa olevat tytäryhteisöt toteuttavat kaupungin perustoimintaa, joka on avointa, oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja tasaarvoista. Espoon kaupungin uusi konserniohje on valmisteilla ja siinä linjataan tarkemmin, miten avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisätään ja määritellään menettelytavat, joilla omistajaohjaus tapahtuu siten, että omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti Espookonsernin kokonaisetu turvaten. Konsernijohdon edustajat tai konserniohjaustiimi käyvät vuosittain tavoiteja talousarviokeskustelut merkittävimpien yhteisöjen johdon kanssa. Tällöin määritellään tytäryhtiöille asetettavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Näistä asetetuista tavoitteista raportoidaan omistajalle konserniraporttiin, tilinpäätökseen, toimintakertomukseen ja talousarvioon Espoon kaupungin päättämän aikataulun ja ohjeistuksen mukaisesti. Tulevaan konserniohjeeseen valmistellaan linjausta, jonka mukaan strategisesti merkittävimmät tytäryhteisöt laativat myös julkisen koosteen hallituksen päätöksistä. Kaupungin luottamushenkilöillä on oikeus saada kuntalaissa säädetyllä tavalla tietoa kaupungin virkamiehiltä ja tiedonsaantioikeus koskee myös kaupungin hallussa olevia tytäryhteisöiltä saatuja tietoja ja asiakirjoja, ellei salassapitosäännöksistä muuta johdu. Tytäryhteisöjen on annettava omistajalle sellainen yhtiön toimintaa koskeva tieto, josta ei ole yhtiölle tai niiden sidosryhmille olennaista haittaa. Talousarviotavoitteiden toteutuminen ja tilinpäätöstiedot raportoidaan konsernijaostolle. Espoon kaupunki toimii aktiivisesti myös osakkuusyhtiöiden osalta siten, että avoimuus ja tiedonsaanti toteutuisivat niissä mahdollisuuksien mukaan samoin kuin tytäryhteisöjenkin kohdalla. Osakassopimuksiin pyritään neuvottelemaan asiaa koskevat säännökset. Konsernirakenteen sekä omistajapolitiikan on toteutettava ja tuettava Espoo-tarinan toteutumista. Omistaminen ei ole kaupungin itsetarkoitus, vaan tapa kehittää kaupunkia ja järjestää palveluja sekä toimintoja, jotka Espoo muutoin toteuttaisi omana toimintanaan tai palveluostoina. Omistaminen on väline, jonka tulee tuottaa kaupungille enemmän toiminnallista ja taloudellista lisäarvoa kuin toimintojen tai palvelujen järjestäminen omana työnä tai hankkimalla. Konsernirakennetta arvioidaan ja kehitetään aktiivisesti pitkäjänteisesti osana toimintojen ja palvelujen järjestämistä, jotta se toimisi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Omistuksia ja niiden toimintamuotoja arvioidaan jatkuvasti omistajapolitiikan tavoitteiden ja päämäärien pohjalta. Yhteisöistä irtaannutaan siten, että kaupungin tekemät sijoitukset palautuvat mahdollisimman hyvillä tuotoilla kaupungille.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 168 Valtuusto Sivu 42 / 114 historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Martti Hellströmin ja 41 muun valtuutetun sekä valtuutettu Seppo Huhdan ja 12 muun valtuutetun jättämiin valtuustokysymyksiin Espoon omistamien yhtiöiden avoimuudesta, tiedonsaantia ja asiakirjojen julkisuudesta ja toteaa valtuustokysymykset loppuun käsitellyiksi. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän estyneenä ollessa asian esitteli teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 169 Valtuusto Sivu 43 / / Kaupunginhallitus Valtuustokysymys omatoimiseen rakentamiseen luovutettavista omakotitonteista Valmistelijat / lisätiedot: Hilkka Julkunen, puh Laura Schrey, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kai Lintusen ja 45 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettujen omakotitonttien luovutustavoitteista ja toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Kai Lintunen on yhdessä 45 muun valtuutetun kanssa jättänyt seuraavan valtuustokysymyksen: Espoon asunto-ohjelman mukaan: Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrää. Vuosina määrä on keskimäärin 100 tonttia vuodessa ja vuosina keskimäärin 150 tonttia vuodessa." Kuitenkin vuonna 2016 kaupunki luovuttaa omatoimisille pientalorakentajille ainoastaan 50 tonttia, eli vain kolmasosan (1/3) valtuuston asunto-ohjelmassa asettamasta tavoitteesta. Luovutustavoitteita ei ole täytetty myöskään muiden asunto-ohjelman vuosien osalta.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 169 Valtuusto Sivu 44 / 114 Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustojärjestyksen mukaisena valtuustokysymyksenä, 1) miksi pientalotonttien luovutustavoitteista on jääty jälkeen, ja 2) mitä kaupunki aikoo tehdä, että pientalotonttien luovutustavoitteet kurotaan umpeen ja täytetään valtuuston tekemien päätösten mukaisesti? Vastaus valtuustokysymykseen Pääkaupunkiseudulla asuntojen kysyntä on suuntautunut entistä enemmän pieniin asuntoihin ja palveluiden läheisyyteen. Myös Espoossa kaupungin omakotitonttien hakijamäärät ovat viime vuosina olleet vähenemään päin. Esimerkiksi vuonna 2015 järjestämässä Kalliomäen tonttihaussa, jossa osa omakotitonteista myytiin tai vuokrattiin vasta uuden kokeilun mukaisessa ns. jatkuvassa haussa. Sama ilmiö on havaittavissa pientalojen suunnittelutarveratkaisuja koskevien hakemusten määrissä. Espoon väkiluku on jo vuosikymmeniä kasvanut tasaisesti ja vuonna 2050 kaupungissa odotetaan olevan jopa asukasta. Jotta asuntokysyntään voidaan vastata ja MAL-sopimuksen (Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus ) tavoitteet täyttää, on niin kaavoituksen kuin sen myötä muunkin teknisen sektorin työpanoksesta iso osa suunnattu tehokkaamman rakentamisen kuten kerrostaloalueiden kehittämiseen. Tätä on vaatinut myös metron kehityskäytävän toteuttaminen. Rakentamiskelpoisten tonttien aikaansaamisen edellytyksenä on, että kaupunki omistaa tarkoitukseen sopivaa maata, kyseiselle alueelle saadaan laadittua ja vahvistettua omakotitontteja sisältävä asemakaava sekä rakennettua kunnallistekniikka. Kunnallistekniikan määrärahoista kilpailee Espoon kaltaisessa vahvasti kasvavassa kaupungissa monta kohdetta ja valtuuston asettama investointikatto tekee priorisoinnista entistä tärkeämpää. Pientalotontteja sisältävät ensimmäiset asemakaavat vaativat yleensä suuria kynnysinvestointeja. Maankäyttösopimustulot näillä alueilla eivät myöskään usein riitä kuin osaan kunnallistekniikan toteuttamista. Espoossa on perinteisesti ollut vahva yksityinen maanomistus, ja kaupungin maanhankinta on perustunut vain vapaaehtoisiin kauppoihin. Tämä on vuosien mittaan näkynyt kaupungin omistuksessa olevan kaavoittamiseen soveltuvan raakamaan vähyytenä. Kaavoituksen kohteena on tuskin koskaan pelkästään kaupungin omistamaa maata, vaan etenkin pientaloalueiden kaavoituksessa on osallisena lukuisia yksityisiä maanomistajia kaupungin lisäksi. Asianosaisten lukumäärän kasvu lisää myös mielipiteiden ja muistutusten määrää. Tällaisilla alueilla tulee myös neuvoteltavaksi paljon maankäyttösopimuksia. Kaupunki laittaa pääsääntöisesti kerran vuodessa järjestettävässä tonttihaussa tarjolle kaikki rakentamiskelpoiset omatoimiseen rakentamiseen soveltuvat pientalotontit.

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 169 Valtuusto Sivu 45 / 114 historia Kaupunginhallitus Lainvoimaisten Taltrikinmäen, Mäkituvan, Kallvik I:n, Gobbackan ja Kortesmäen kaavojen alueilla kaupungin omistuksessa sijaitsee yhteensä arviolta reilut kolmesataa omakotitonttia. Näistä kuitenkin Gobbackan alueen kunnallistekniikan rakentaminen vaatii myös viereisen Rajanummen kaavan etenemistä ja Kortesmäen alueen kunnallistekniikan rakentaminen ei ole mukana kymmenvuotisinvestointiohjelmassa lainkaan, jolloin lähivuosina luovutettavaksi jää näistä vain alle 130 tonttia. Lisäksi kaupungin omistuksessa on parikymmentä omakotitonttia, jotka eivät vielä ole luovutuskelpoisia erinäisistä syistä johtuen, mm. pilaantunut maaperä, hulevesiverkon puuttuminen yms. Vireillä olevissa asemakaavoissa on karkean arvion mukaan kaupungin maille tulossa lähivuosina noin omakotitonttia. Merkittävimmät asemakaavat kaupungin omakotitonttien luovuttamisen kannalta ovat Muuttolinnunmäki (noin 60 tonttia), Suurpelto III (noin 25 tonttia), Mullbynhaka (noin 40 tonttia) ja Latokaskenniitty (noin 40 tonttia). Osa asemakaavoista on sellaisia, että niiden valmistelua voidaan jatkaa vasta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön edetessä. Moneen vireillä olevaan asemakaavaan liittyvät maankäyttösopimusneuvottelut ja joissakin asemakaavoissa taas haasteellinen kaavatalous voi estää tai hidastaa asemakaavoitusta. Asian merkittävyyttä mietittäessä on muistettava, että Espoossa on merkittävä pientalotonttivaranto myös yksityisten omistuksessa. Tilastoista on mahdotonta poimia pelkästään omatoimiseen rakentamiseen sopivia tontteja - omakotitalojahan toteutetaan myös tiiviisti yhtiömuotoisena ja toisaalta osa kaavojen AP-kortteleissa voidaan toteuttaa omakotitaloina. Voidaan kuitenkin arvioida, että yksityinen varanto riittäisi selvästi yli tuhannen omakotitalon toteuttamiseen Espoossa. Suhteutettuna kaupungin investointikaton asettamiin rajoituksiin ja kaupungin voimakkaan kasvun tuomiin asuntotuotantotarpeisiin, on nykyinen omakotitonttien vuosittainen luovutusmäärä kohtalaisella tasolla. ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kai Lintusen ja 45 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettujen omakotitonttien luovutustavoitteista ja toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 169 Valtuusto Sivu 46 / 114 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Valtuusto Sivu 47 / / Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuustoaloite oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäntynen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Mari Anthonin ja 38 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite Selostus Mari Anthoni ja 38 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustoaloitteen oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi. Aloitteen sisältö "Rakennusten vaurioista johtuvista sisäilmaongelmista kärsitään kaikkialla Suomessa. Arviolta ihmistä altistuu päivittäin sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamille terveyshaitoille. Myös lukuisissa Espoon kouluissa kärsitään vakavista sisäilmaongelmista. Vaikka sisäilmaongelmien ratkaisuprosessia on Tilapalveluiden johdolla kehitetty (Menettelytapaohjeet ja yleiset periaatteet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Espoon kaupungin kiinteistöissä) ei ongelmiin pystytä

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Valtuusto Sivu 48 / 114 puuttumaan riittävän nopeasti ja tehokkaasti. Pahimmillaan oppilaat ja opettajat altistuvat ja sairastavat epäterveellisissä tiloissa vuosikausia. Koululaisten oireilu ja sairastuminen voi jäädä kokonaan kartoittamatta tai saatu tieto oireista voi olla hajanaista. Opetuksen järjestäjän lakisääteinen tehtävä on huolehtia koululaisten opiskeluympäristön turvallisuudesta. Toimenpiteisiin tulee ryhtyä heti kun puutteita tai ongelmia havaitaan. Tällä hetkellä oireiden tunnistaminen ja niistä ilmoittaminen on jätetty koululaisten oman osaamisen ja aktiivisuuden varaan. Kaupungin verkkosivuilla ohjataan ottamaan oireiden ilmetessä yhteyttä omalle terveysasemalle ja lisäksi kehotetaan ilmoittamaan oireista myös kouluterveydenhoitajalle, jotta tiedot saadaan koottua kouluittain. Lastensa terveydestä huolestuneet vanhemmat vaativat perustellusti parempaa tiedotusta sekä kartoitusta oireista. Asian ei pitäisi jäädä oppilaiden tai perheiden oman aktiivisuuden varaan, vaan kaupungin tulisi toimia aktiivisesti ja kartoittaa kaikkien oppilaiden terveys esim. Wilman kautta tehtävällä kyselyllä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Hengitysliitto ja Suomen Vanhempainliitto ovat vaatineet varhaista ja tiukkaa puuttumista koulujen sisäilmaongelmiin sekä vahvempaa osaamista terveysriskien arviointiin ja oirelevien ja sairastuneiden lasten tutkimukseen ja hoitoon. Tärkeänä työkaluna sisäilmaongelmien havaitsemisessa ja niihin puuttumisessa esitetään THL:n teettämiä kattavia sisäilmakyselyjä, joiden avulla voidaan selvittää koulun sisäilman koettua laatua ja oppilaiden oireilua. Systemaattiset oirekyselyt ovat asiantuntijoiden mukaan paras keino löytää terveydelle vaaralliset koulut. Myös Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön laatimassa Päättäjän homeoppaassa käyttäjien oirekyselyä pidetään keskeisenä työkaluna, jolla saadaan tietoa tilojen käyttäjien kokemien oireiden vakavuudesta ja ilmenemispaikoista. Nämä ovat erittäin tärkeitä tietoja arvioitaessa eri vaurioiden merkitystä ja korjausten kiireellisyysjärjestystä. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoossa selvitetään mahdollisuus tehdä kaikissa Espoon kouluissa THL:n suosittelema oirekysely mahdollisimman pikaisesti. Alakoulujen oirekysely suunnataan oppilaiden huoltajille ja se voidaan toteuttaa sähköisesti Wilman kautta. Yläkouluissa ja lukioissa kysely voidaan tehdä oppilaille koulussa." Vastaus Tilapalvelut-liikelaitos tekee yhteistyötä konsernipalveluiden työterveyspalveluiden ja sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalveluiden kouluterveydenhuollon kanssa henkilöstön ja oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään ympäristöterveyden kanssa. Uudessa menettelytapaohjeessa on otettu

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Valtuusto Sivu 49 / 114 huomioon yhteistyön merkitys sisäilmaongelmakohteissa. Espoossa oireilu- ja sisäilmastokyselyt ovat työterveyden työkaluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oppilaille suuntaamalla sisäilmakysely on valmisteilla ja sillä pyritään selvittämään kouluissa sisäilman koettua laatua ja oppilaiden oireilua. Työterveyslaitoksen (TTL) sisäilmastokyselyllä pyritään selvittämään käyttäjien kokemia sisäilmastoongelmia ja ongelmien laajuutta. Mainituilla kyselyillä ei voida määrittää sisäilmaongelmien syitä, eivätkä kyselyt varmuudella kerro, onko kyse rakennuksen sisäilmasto-ongelmasta vai jostain muusta tekijästä. Kyselyt ovat lääketieteen asiantuntijoiden ja työterveyden työkaluja. Ne vaativat aina tuekseen muita selvityksiä, kuten terveyteen ja oireisiin liittyviä taustaselvityksiä sekä rakennusteknisiä- ja sisäilmastotutkimuksia. Oirekyselyiden antama tieto ei ole riittävä peruste jatkotoimenpiteille eikä niiden avulla voida priorisoida mahdollista korjausjärjestystä. Etukäteen tehdyt kyselyt vanhenevat muutamassa vuodessa esimerkiksi vuosikorjaustoimenpiteiden ja muiden olosuhteisiin vaikuttavien tekijöiden vuoksi. Tilapalvelut ei ole tehnyt kouluissa oirekyselyitä. Työterveyspalvelut voivat teettää erikseen sovittaessa oirekyselyitä tarvittavissa kohteissa. THL:n ja TTL:n hinnastojen mukaan oppilaille suunnatun kyselyn hinta yhden koulun osalta on euroa (alv 0 %) ja TTL:n sisäilmastokysely henkilömäärästä riippuen euroa (alv 0 %). Koko kiinteistökannan tutkimusten organisointiin, tulosten läpikäyntiin, jatkotoimenpiteisiin ja viestintään olisi kohdistettava henkilöstöresursseja, joita Tilapalveluiden nykyisessä organisaatiossa ei ole. Tilapalvelut on kehittämässä yhteistyötään kouluterveydenhuollon kanssa, jotta käyttäjien oirehtimisesta saadaan paremmin tietoa. Samassa yhteydessä selvitetään myös tarvetta tehdä oirekartoituksia oppilaille yksittäisissä kohteissa. Lisäksi muutamissa sisäilmakohteissa on tehty kyselytutkimuksia ilmanpuhdistuslaitteiden toimittajan toimesta laitteiden asentamisen yhteydessä. Sisäilmasto-ongelmien käsittelyssä noudatetaan kaupungin sisäilmaasioiden menettelytapaohjetta. Sisäilmasto-ongelman selvittäminen alkaa tilojen käyttäjältä saadun haittailmoituksen jälkeen ja ongelman syytä ja laajuutta lähdetään ratkaisemaan asiantuntija selvitysten avulla. Prosessissa noudatetaan kaupungin sisäilma-asioiden menettelytapaohjetta. Menettelytapaohjetta täydennetään prosessin kehittämisen edetessä. Viestinnän koordinointia tilapalveluiden ja opetustoimen kesken parannetaan. Kiinteistökannan kunnosta saadaan parhaiten ajankohtaista tietoa kiinteistöjen kuntoarvioiden kautta. Koko kiinteistökannan käyttäjille tehtävää oirekyselyä ei pidetä tehokkaana tapana sisäilmaongelmien ennakoinnissa.

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Valtuusto Sivu 50 / 114 historia Espoon kouluissa tehdään ennakoivasti kolmen vuoden välein Ympäristöterveyden terveystarkastajan toimesta kiinteistön terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvä työpaikkaselvitys, johon osallistuvat tilojen käyttäjä ja tilapalveluiden edustaja. Lisäksi Työterveyspalvelut laativat viiden vuoden välein kouluissa omat työpaikkaselvitykset. Tarkastusten osana käsitellään myös mahdolliset kohteen sisäilmaongelmat tai sisäilmaongelmaepäilyt. Tilapalvelut-liikelaitos toteuttaa koulu- ja päiväkotikohteiden koko henkilöstölle asiakastyytyväisyyskyselyn syksyn 2016 aikana. Kyselyyn sisältyy myös kohteen sisäilmaolosuhteita koskevia kysymyksiä ja näin saadaan tietoa myös käyttäjien kohdekohtaisista havainnoista sisäilmaan liittyen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osalta menettelytapaohjeeseen valmistellaan ohjeet sisäilma-asioihin liittyvien havaintojen raportoinnista, oireilun seurannasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osallistumisesta tiedotustilaisuuksiin sekä oppilaiden ohjaamisesta terveysasemille. Kerättyä tietoa käytetään toimenpiteiden suunnittelussa. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Espoossa kehitetään pikaisesti toimiva malli oppilaiden sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittamiseksi. Asian etenemisestä raportoidaan tila- ja asuntojaostolle vuoden 2016 loppuun mennessä. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Mari Anthonin ja 38 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Asia palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Valtuusto Sivu 51 / 114 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Mari Anthonin ja 38 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Mari Anthonin ja 38 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo puheenjohtajan ym. kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen: Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Espoossa kehitetään pikaisesti toimiva malli oppilaiden sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittamiseksi. Asian etenemisestä raportoidaan tila- ja asuntojaostolle vuoden 2016 loppuun mennessä. Lehtola puheenjohtajan ym. kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen esittelijän kokouksessa tekemän tarkennuksen loppuun: Kerättyä tietoa käytetään toimenpiteiden suunnittelussa. Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen: Sisäilmaongelmien selvittämiseksi voi käyttää myös siihen tarkoitukseen koulutettuja koiria merkitsemään ongelmakohteet. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ja Lehtolan lisäysehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne. Päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus jota on myös vastustettu ja jonka johdosta on äänestettävä.

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 170 Valtuusto Sivu 52 / 114 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Bymanin lisäysehdotuksen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin lisäyksin. Tiedoksi

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Valtuusto Sivu 53 / / Kaupunginhallitus Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten liikkumisesta julkisella liikenteellä maksuttomasti Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Ahtiainen, puh Maria Rysti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 28 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen maksuttomasta julkisesta liikkumisesta Espoossa asuville yli 68 -vuotiaille eläkeläisille sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite HSL vastaus valtuustoaloitteeseen Valtuustoaloite Veera Ruoho on yhdessä 28 muun valtuutetun kanssa jättänyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Espoon kaupunki kustantaisi halukkaille yli 68-vuotiaille vanhuuseläkkeellä oleville asukkaille ilmaisen matkustamisen julkisissa liikennevälineissä. Oikeus ilmaiseen matkustamiseen voitaisiin rajata vain Espoon sisäiseen liikenteeseen tai ruuhkattomaan ajankohtaan esimerkiksi klo väliseksi ajaksi. Monissa maissa ja eri Euroopan kaupungeissa vanhuuseläkkeellä olevat saavat matkustaa julkisilla liikennevälineillä maksutta. Suomessa vakituisesti HSL:n alueella asuva on oikeutettu alennukseen, jos hän on Kelan maksamaa kansaneläkettä saava henkilö, joka ei saa takuueläkettä. Alennuksen suuruus on tällöin 25 %. Kelan maksamaa täyttä tai osittaista takuueläkettä saavien henkilöiden alennuksen suuruus on 50 %.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Valtuusto Sivu 54 / 114 Espoo ikääntyy. Toimintakykyinen ikääntynyt väestö tulee yhteiskunnalle halvemmaksi. Ikääntyvän ihmisen toimintakyvyn säilymiseen vaikuttaa moni asia, mutta myös mahdollisuus kulkea esimerkiksi harrastuksiin, tapaamaan ystäviään, hoitamaan lapsenlapsiaan ja ostoksille. Ilmainen matkustusoikeus kannustaisi ikääntyvää väestöä liikkumaan kotikorttelia laajemmalla sektorilla. Vaikka kaupungille syntyisikin kustannuksia espoolaisten vanhuuseläkeläisten maksuttomasta julkisesta liikenteestä, se voi kokonaistaloudellisesti olla kannattava investointi. Tässä valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että Espoon kaupunki kustantaa halukkaille yli 68-vuotiaille vanhuuseläkkeellä oleville ilmaisen matkustamisen HSL:n julkisissa liikennevälineissä. Espoon kaupungin tulee arvioida valtuustoaloitteen toteutuessaan tuomat kustannukset kaupungille, ja myös siten, että ilmainen matkustusoikeus koskisi vain Espoon sisäistä liikennöintiä. Oikeutta ilmaiseen matkustamiseen voitaisiin tarpeen mukaan rajata ruuhkattomaan ajankohtaan esimerkiksi klo väliseksi ajaksi. Vastaus aloitteeseen Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä (HSL) vastaa Espoon joukkoliikenteen järjestämisestä ja hinnoittelusta. Espoon kaupunki on pyytänyt aloitteesta lausuntoa HSL:ltä päivätty HSL:n vastaus on oheismateriaalissa. HSL päättää Espoon alueella noudatettavasta HSL -tariffijärjestelmästä, johon sisältyvät myös alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ja alennusprosentit. Alennukset ja myöntämisperusteet ovat yhtenäiset koko HSL -alueella. Näin ollen HSL -alueella ikäihmisten maksuttomia matkoja ei ole mahdollista toteuttaa vain espoolaisille. Aloitteen toteuttaminen edellyttäisi, että maksuttomuus koskisi kaikkien HSL -jäsenkuntien 68 vuotta täyttäneitä asukkaita ja koko HSL -alueen joukkoliikenteen matkoja. Aloitteen mukaisista yli 68 -vuotiaiden asukkaiden maksuttomista matkoista aiheutuisi Espoon kaupungille vuosittain 5,7 milj. euron lisäkustannus. Jos maksuttomuus koskisi vain arkena klo välillä tehtyjä asuinkunnan sisäisiä matkoja, Espoolle koituvat lisäkustannukset olisivat 1,0 milj. euroa. Vastaavasti, jos matkustaminen olisi ilmaista myös viikonloppuisin, Espoolle koituvat kustannukset olisivat vuosittain 1,4 milj. euroa. HSL:n hallitus on päättänyt lippujen hinnoitteluperiaatteista Helsingin seudun uudessa vyöhykemallissa lähivuosina käyttöönotettavaan taksa- ja lippujärjestelmän uudistukseen liittyen. Uudessa tariffijärjestelmässä otetaan käyttöön seniorilippu; 70 vuotta täyttäneet HSL -kuntien asukkaat saavat matkakortin arvolla ostetuista

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 171 Valtuusto Sivu 55 / 114 arvolipuista 50 % alennuksen aikuisen arvolipun hinnasta kaikkina viikonpäivinä klo 9-14 alkavilla matkoilla. Tuleva seniorilippu lisää kuntien rahoitustarvetta noin 2,4 milj. euroa vuodessa. Helsingin osuus tästä on 1,44 milj. euroa, Espoon osuus 0,59 milj. euroa ja Vantaan 0,32 milj. euroa. Kauniaisten lisärahoitustarve olisi 0,04 milj. euroa. Keravalta, Kirkkonummelta ja Sipoolta tarvitaan lisärahoitusta 0,01 milj. euroa / kunta. HSL:n hallituksen hyväksymän 70 vuoden alennusikärajan muuttaminen 68 vuoteen merkitsisi lisäkustannuksia Espoon lisäksi myös muille HSL - jäsenkunnille ja edellyttäisi kuntien yhteistä hyväksyntää. historia Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 28 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen maksuttomasta julkisesta liikkumisesta Espoossa asuville yli 68 -vuotiaille eläkeläisille sekä toteaa asian loppuun käsitellyksi. Byman teki seuraavan muutosesityksen: Aloite hyväksytään ja Espoo esittää HSL:lle, että näin meneteltäisiin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Tiedoksi

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Valtuusto Sivu 56 / / Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Valtuustoaloite Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen puutteiden korjaamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Reijo Yrjölä, puh Kimmo Martinsen, puh Pekka Eurasto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Jukka Kilven ja 14 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen puutteiden korjaamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite Selostus Jukka Kilpi ja 14 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustoaloitteen Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen puutteiden korjaamisesta. Aloitteen sisältö "Leppävaaran laajennettu uimahalli on tervetullut lisä Espoon tarjoamiin liikuntapalveluihin. Tilojen käyttäjiä ovat peruskorjauksen jälkeen vaivanneet kuitenkin eräät vähemmän onnistuneet ratkaisut hallin pukuhuoneissa ja saunatiloissa. Niiden korjaamiseksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy kiireellisesti seuraaviin toimenpiteisiin:

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Valtuusto Sivu 57 / 114 historia - Leppävaaran uimahallin peseytymistiloihin välittömästi liittyvät saniteettitilat suojataan näköesteillä niiden sujuvan käytettävyyden mahdollistamiseksi. - Uimahallin suuremmassa saunassa lauderatkaisua korjataan niin, että löylyn heittäminen on mahdollista. - Uimahallin pukukaapit vaihdetaan normaalikokoisiin pukukaappeihin, joihin myös talvivaatteiden sijoittaminen on mahdollista. Vastaus Tilapalvelut-liikelaitos ohjaa toimitilahankkeissa suunnittelua yhdessä toimitilojen käyttäjien kanssa. Hankkeissa joudutaan usein tekemään kompromisseja suunnitteluratkaisuissa toiminnallisuuden ja kustannusten välillä. Tilapalvelut-liikelaitos seuraa tilojen toimivuutta ja havainnoi mahdolliset muutostarpeet, joiden perusteella toteutetaan tarvittavia korjauksia vuosikorjausten yhteydessä. Suunnitteluratkaisuista saatuja kokemuksia hyödynnetään tulevien hankkeiden ja korjausten suunnittelussa. Tilapalvelut selvittää mahdollisia suunnitteluratkaisuja, joilla saniteettitilat voidaan selkeämmin eriyttää pukuhuone- ja pesutiloista. Tilapalvelut on tilannut saunan lauteiden muutostyön parantaakseen saunan toiminnallisuutta. Pukukaappien vaihtaminen ei ole käyttäjämäärän vuoksi mahdollista. Tilapalvelut selvittää suunnitteluratkaisua, jolla voidaan sijoittaa lisäsäilytystilaa uimahallin sisätiloihin. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Jukka Kilven ja 14 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen puutteiden korjaamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Särkijärvi puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Särkijärven ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 172 Valtuusto Sivu 58 / 114 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Asia palautettiin yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Jukka Kilven ja 14 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen puutteiden korjaamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Jukka Kilven ja 14 muun valtuutetun esittämään valtuustoaloitteeseen Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen puutteiden korjaamisesta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan palautusesityksen: Kaupunginhallitus palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että pukukopit vaihdetaan tilavampiin ja toimivampiin, tiloja laajennetaan. Lisäksi kaupunginhallitukselle tulee selvittää, miten näin perustavanluonteisiin virheisiin on sorruttu ja kenen tulee vastata muutoskustannuksista jokaisessa kohteissa erikseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen palautusesityksen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Valtuusto Sivu 59 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Kiltakallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720, joka käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia ja poistuu kortteli 40003). Asia käsiteltiin :n 179 jälkeen. Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Kiltakallio I, tapahtumaluettelo - Kiltakallio I, kaavamääräykset 1 - Kiltakallio I, kaavamääräykset 2 - Kiltakallio I, kaavakartta - Kiltakallio I, ajantasa-asemakaava - Kiltakallio I, havainnekuva - Kiltakallio I, päätöshistoria Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Espoon keskuksen palvelujen laajentuminen ja kauppakeskusten yhdistyminen Siltakadun ylittävällä kauppasillalla. Kauppakeskuksen laajennuksen katolle osoitetaan asuinrakennusoikeutta. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos varasi alueet hakijoille suunnittelua varten saakka. Varausta jatkettiin vuoden 2014 loppuun. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Valtuusto Sivu 60 / 114 Hakijoiden ja tonttiyksikön yhteiseen näkemykseen perustuen kaava-alueen rajausta muutettiin niin, että Siltakatu ja sen eteläpuolelle jäävät alueet (Entressen kauppakeskus, S-market ja kaupungin omistamat maa-alueet Sunantien varressa) käsitellään omana kaava-alueenaan, Kiltakallio I, alue Alkuperäisen kaava-alueen pohjoisosat muodostavat jatkokäsittelyssä oman kokonaisuutensa. Kaava-alueen maat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Yleiset alueet ja kulkuyhteydet sekä Lindholminympyrän tuntumassa sijaitsevat maaalueet (rakentumaton kortteli ja puistoalue) ovat kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6720, käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia 40162) (Poistuu kortteli 40003) Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty Alueen kuvaus Alue sijaitsee Siltakadun varressa Espoon aseman tuntumassa. Espoontorin, Entressen ja S-marketin kauppakeskukset tarjoavat pääosan

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Valtuusto Sivu 61 / 114 alueen kaupallisista palveluista. Entressen kauppakeskuksen rakentamisen myötä alueen kaupunkikuva on eheytynyt ja Siltakadun katutila muuttunut kaupunkimaisemmaksi. Pysäköinti sijaitsee kauppakeskusten pysäköintilaitoksissa. Espoonsilta ja Asemasilta muodostavat pääjalankulkuyhteyden radan eteläpuolen asuinalueiden, Espoon aseman ja Virastokeskuksen välillä. Yhteys on vilkas ja palvelee pääosin jalankulkuliikennettä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osassa I alue on keskustatoimintojen aluetta, C. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta K, K-1, yleistenrakennusten korttelialuetta Y, puistoa VP ja katualuetta. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakukunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin 1 kirjallinen muistutus, 4 lausuntoa ja 3 toimialan kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä muutettiin: mm. asuinrakennusoikeuden määrää tarkistettiin saatuun palautteeseen ja jatkosuunnitteluun perustuen, maanalaisten johtojen kaavamääräyksiä ja -merkintöjä tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelman perusteella. Kauppasillan (u-1) kaavamääräystä korjattiin kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukaan. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu Hanke parantaa merkittävästi Espoon asemanseudun palveluita ja lisää alueen vetovoimaisuutta. Uusi kauppasilta mahdollistaa Espoontorin ja

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Valtuusto Sivu 62 / 114 Entressen kauppakeskusten yhdistämisen, ja sillalle sijoittuu myös liiketilaa. Kauppakeskusten laajentuminen ja yhdistyminen eheyttävät kaupunkikuvaa ja monipuolistavat kaupunkirakennetta. Lisäksi uusien asuinrakennusten toteuttaminen lisää alueen asukaslukua, mikä tuo elinvoimaa palveluille. Toiminnat tukevat joukkoliikenteen solmukohdan kehittämistä ja vastaavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala noin 4,5 ha. Voimassa olevassa asemakaavassa on liike- ja toimistorakennusoikeutta k-m 2. Asemakaavan muutoksella rakennusoikeutta osoitetaan k-m 2, josta uutta liike- ja toimistorakentamista on k-m 2 ja uutta asuinrakennusoikeutta k-m 2. Tämä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0.8. Korttelialueet ja kaupunkikuva Tavoitteena on, että eri kiinteistöillä sijaitsevat kauppakeskukset ja myymälätilat laajentuvat ja muodostavat yhden kokonaisuuden. Kaupalliset tilat yhdistyvät kauppasiltojen välityksellä toisiinsa, jolloin muodostuu monipuolinen ja yhtenäinen palvelujen keskittymä. Entressen kortteliin ei esitetä suurempia muutoksia. Kauppakeskuksen laajentumiselle osoitetaan uutta liiketilaa Lindholminympyrän tuntumaan Sunantien varteen. Tavoitteena on, että kaupalliset tilat laajenevat S-marketin itäpuolelle, jolloin kaupunkikuva eheytyy. Laajennuksen katolle osoitetaan k-m 2 :n varaus asuntotuotannolle. Asuinrakennukset ovat enintään kuusikerroksisia ja ne madaltuvat terassoituen. Piha-alueet kauppakeskuksen katolla avautuvat hyvään ilmansuuntaan ja ovat suojassa liikenteen melulta. Asuinrakennusten sisäänkäynnit järjestetään sekä katutasosta että pihan puolelta. Tavoitteena on korkeatasoinen kaupunkiasuminen aivan keskustan palveluiden ääressä. S-marketin nykyiset tilat säilyvät ja kaupalle mahdollistetaan laajennusvaraa yhteen tasoon. Tavoitteena on, että päivittäistavaramyymälä sijaitsee kauppakeskuksessa muiden liiketilojen ympäröimänä. Pienmyymälöitä voi sijoittua myös S-marketin tontille. Uudet ja laajentuvat kauppasillat Siltakadun ja Valakujan yli osoitetaan kaavassa ulokkeina. Sillat ovat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia, lämpimiä liiketiloja. Siltakadun ylittävän uuden kauppasillan rakentamista ja arkkitehtuuria ohjataan asemakaavalla. Tavoitteena on ympäristöön sopiva, arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja omaleimainen tila. Kauppasilta tulee rakentaa samaan aikaan, kun Espoontorin kauppakeskus tulevaisuudessa laajenee Siltakadun varressa. Entressen ja S-marketin välistä kauppasiltaa voidaan vähäisesti laajentaa, jolloin kauppakeskuksen sisätilojen toiminnallisuutta voidaan kehittää. Merkittävän jalankulkuyhteyden kauppakeskuksen sisällä saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Yhteys palvelee

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Valtuusto Sivu 63 / 114 kauppakeskuksen asiakkaita ja yhdistää julkisia kaupunkitiloja toisiinsa. Tärkeät jalankulkuyhteydet ja yleiset alueet rakennetaan esteettömyyden erikoistasoon. Liikenne ja pysäköinti Alueen liikenteen toimivuudesta tehtiin erillinen selvitys. Vuoden 2035 liikenne-ennusteessa on oletettu kauppakeskuksien liikenteen pysyvän ennallaan laajennuksen jälkeen. Selvityksen mukaan läpikulkeva liikenne kasvaa hieman. Aamuhuipputunnin liikenne on edelleen sujuvaa. Iltahuipputunti taas ruuhkautuu. Katuverkolle esitetään tehtäväksi seuraavia muutoksia: Liikennevalot Siltakadun ja Asemakujan risteykseen Erillinen kääntyvien kaista Siltakadulle käännyttäessä Sunantieltä Entresseen. Entressen ja S-marketin liikenteen ohjaus 75 % Sunantien ja Valakujan kautta. Toimivuustarkastelussa on huomioitu matkakeskuksen rakentaminen ja sen mukanaan tuoma lisäliikenne. Kaikki autopaikat osoitetaan pysäköintilaitoksiin. Uusi pysäköintilaitos osoitetaan Valakujan varteen. Autopaikat palvelevat S-marketin ja Entressen asiakasliikennettä ja asukaspysäköintiä. Yleistä pysäköintiä on katujen varsilla. Polkupyöräpysäköinti sijoittuu kauppakeskuksen sisäänkäyntien yhteyteen. Osa pyöräpaikoista sijoittuu pysäköintilaitoksiin. Pysäköintitilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Jalankulkuliikenne voi toimia kulkusilloilla ja kauppakeskuksessa liiketilojen aukioloaikojen puitteissa. Sulkemisajan jälkeen jalankulkijat siirtyvät maantasoon hissin ja portaiden välityksellä. Korttelisuunnitelma ja muut selvitykset Alueelle on tehty korttelisuunnitelma, jonka laatimista koordinoi Realprojekti Oy yhteistyössä hakijoiden ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Alueesta on laadittu liikenteen toimivuustarkasteluja ja meluselvitys. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Kaavamuutoksella korttelialueeksi muuttuvien katualueiden luovutuksista on tehty kiinteistökaupan esisopimukset Espoon kaupungin ja maanomistajien välillä. Esisopimukset ovat allekirjoitetut Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entressen ja Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresse II ja Espoon kaupungin välillä sekä Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Siltakadun ja Espoon kaupungin välillä.

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Valtuusto Sivu 64 / 114 Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 666,67 euroa yhteensä 3 441,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. historia Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720, joka käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia ja poistuu kortteli 40003). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720, joka käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia ja poistuu kortteli 40003). Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle kokoukseen. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle pidettävään kokoukseen.

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 173 Valtuusto Sivu 65 / 114 Tiedoksi - Hakijat, ote valtuuston päätöksestä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote valtuuston päätöksestä - Uudenmaanliitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta - Kirje niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kirje niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Valtuusto Sivu 66 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 75. kaupunginosa Kolmperä (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Ämmäsmäki, tapahtumaluettelo - Ämmäsmäki, kaavamääräykset 1 - Ämmäsmäki, kaavamääräykset 2 - Ämmäsmäki, kaavakartta - Ämmäsmäki, ajantasa-asemakaava - Ämmäsmäki, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korkeatasoisen ja nykyaikaisen veneiden ja ajoneuvojen talvisäilytysalueen rakentaminen Ämmässuontien varteen, täyttömäelle. Kaavamuutos mahdollistaa merenranta-alueiden kehittämisen muuhun käyttöön. Ympäröivät virkistysalueet säilyvät. Alueen rakennusoikeus ei muutu. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli veneiden talvitelakointipaikkojen periaatteita , ja päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta kaavoittamaan Ämmäsmetsän alueelle veneiden talvitelakointiin soveltuvan varastointialueen. Tonttiyksikkö on hakenut asemakaavan muutosta

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Valtuusto Sivu 67 / 114 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Ämmäsmäki - Käringbacken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6971, joka käsittää korttelin 75011, katu-, liikenne- ja virkistysalueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Muutetaan vahvistettua asemakaavaa: Aluenumero hyväksytty Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolta Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Espoon tiedotuslehdissä sekä Kirkkonummen kuulutuslehdissä ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ämmäsmäen kaava-alue oli osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa osa Kolmperänranta - Ämmäsmäki asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Kaavahankkeista laadittiin yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Alue on vain osittain rakentunut asemakaavan mukaiseen toimintaan. Virkistys- ja urheilupalveluiden alueella toimii lennokkiharrastajien kenttä ja pieni tukikohta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten korttelialue on rakentumaton lukuun ottamatta kevytrakenteista

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Valtuusto Sivu 68 / 114 varastorakennusta. Yleinen pysäköintialue ei ole rakentunut. Alueen itäreunassa kulkee ulkoilutie. Ämmässuontie on rakennettu. Alueelle on puhtaiden ylijäämämaiden lisäksi 1990-luvulla sijoitettu voimalaitostuhkaa ja rikinpoistoaineita. Läjitystoiminta on alueella päättynyt vuonna Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt Ämmässuontien maanläjitysalueen maisemointisuunnitelman ja maisemointia on alueella toteutettu suunnitelman mukaisesti. Maa-alueen omistaa Espoon kaupunki. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Ämmäsmäen alue on Uudenmaan maakuntakaavassa valkoista aluetta, jonka käytöstä kunta päättää ja voi sijoittaa sinne mitä tahansa paikallista toimintaa. Ämmässuontien linjauksen kohdalla on varaus sähkölinjalle (110 kv). Asemakaavan muutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Voimajohdon sijoittamisesta Ämmässuolta lännen suuntaan neuvotellaan Carunan kanssa. Vireillä olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotus oli lausunnoilla helmikuun 2016 loppuun asti. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Voimassa olevassa yleiskaavassa Ämmäsmäen alue on virkistysaluetta, V. Yleiskaavan aluevaraukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Nyt laadittavalla asemakaavan muutoksella noin 5 % yleiskaavan mukaisesta virkistysalueesta muutetaan erityisalueeksi. Käyttötarkoituksen muutoksella ei estetä voimassa olevan yleiskaavan toteuttamista. Vireillä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, jonka tavoitteet kaupunginhallitus hyväksyi Asemakaava Alueella on voimassa Ämmässuon asemakaava, joka on tullut voimaan Asemakaavassa alue on urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta, VU, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta, ET-1 ja yleistä pysäköintialuetta, LP ja katualuetta.

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Valtuusto Sivu 69 / 114 Alueella on rakennusoikeutta k-m 2. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Ehdotuksesta saatiin neljä kannanottoa ja lausuntoa sekä seitsemän muistutusta. Muistutuksissa vastustetaan säilytysalueen sijoittamista Ämmäsmäelle. Nähtävillä olon jälkeen alueen rakentamista ja kulkuyhteyksiä koskevia kaavamääräyksiä ja -merkintöjä tarkistettiin ja kaavaselostusta täydennetty saadun palautteen pohjalta. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta Espoon metron kehitysvyöhykkeellä, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, jolloin nykyiset rannanläheiset talvisäilytysalueet pienenevät. Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen pohjautuu tarpeeseen kehittää tehokkaasti metroasemien lähialueita ja hyödyntää merenrannan tuomaa arvostusta asuntotuotannossa. Ämmäsmäelle rakennettava veneiden talvisäilytysalue ratkaisee osaltaan Espoossa helposti kuljetettavien veneiden talvisäilytyksen. Ämmäsmäen telakointialueen tavoitteena on mahdollistaa myös tulevaisuudessa kohtuuhintainen talvitelakointimahdollisuus ja mahdollisuus omatoimikausihuoltoihin. Lisäksi uudella säilytysalueella varmistetaan veneilyyn liittyvien ympäristönsuojeluvaatimusten toteutuminen. Tavoitteena on mahdollistaa veneilyyn liittyvän yritystoiminnan kehittyminen. Mitoitus ja maankäyttö Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 10,5 hehtaaria (ha). Kokonaisrakennusoikeus on k m 2. Asemakaavan muutoksella ei muuteta alueen rakennusoikeutta. Alueelle osoitetaan eritysalue veneiden ja ajoneuvojen säilytykselle, E-1. Alueen pinta-ala on noin 6,3 ha ja rakennusoikeus on k-m 2. Alue aidataan korkeatasoisesti siten, että täyttömäen rakenteet eivät vaurioidu. Alue valaistaan. Pysäköinti sijoittuu säilytysalueen sisäänkäyntien viereen. Säilytysalueelle voi ajaa autolla. Kenttä jäsennetään kulkureitteihin, säilytysriveihin sekä pesualueeseen, joka asfaltoidaan. Alueelle rakennetaan vesihuolto ja asianmukaiset erottelukaivot pesuvesille. Hulevedet ohjataan kootusti avo-ojaan puhdistuksen jälkeen. Alueelle ei ohjata ympäröivän virkistysalueen pintavesiä.

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Valtuusto Sivu 70 / 114 Alueen rakentamista, aitaamista ja kaupunkikuvaa, hulevesien käsittelyä sekä lähiympäristön viheralueiden luonnetta ohjataan asemakaavalla. Virkistysalueet Ämmässuontien varsi osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Alueella kulkee sorapintainen reitti, joka toimii pelastustienä ja, jota voidaan kehittää ulkoilukäyttöön. Tällä hetkellä puomilukittu reitti palvelee täyttömäen huoltoa ja tarkkailua. Säilytysalueen eteläreunassa säilyy virkistys- ja ulkoilupalveluiden aluetta. Liikenne Liikennöinti alueelle tapahtuu olemassa olevasta liittymästä Ämmässuontieltä. Liittymä sijaitsee vajaan 400 metrin päässä Nupurintiestä ja noin 50 metrin päässä Ämmässuonkujasta etelään. Säilytysalueen vaatimat autopaikat sijoitetaan korttelialueen sisälle. Nykyinen Ämmässuontien katualueelle osoitettu kaavamerkintä katuyhteyden katkaisemiseksi Kulmakorventien rakentumisen jälkeen poistetaan. Liikenneselvityksen mukaan molemmat katuyhteydet (Ämmässuontien ja Kulmakorventie) Nupurintielle ovat tarpeelliset, kun alueen maankäyttö lisääntyy. Selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavan muutos on laadittu veneidentalvisäilytysalueen yleissuunnitelman pohjalta. Lisäksi on hyödynnetty Kulmakorpi I:n asemakaavoitusta varten laadittua liikenneselvitystä. Alueelle on tehty luontoselvitys. Alueen sijoittuminen Ämmäsmäelle perustuu veneiden talvisäilytysalueita koskevaan esiselvitykseen (Vahanen ) ja Veneiden talvisäilytys -työryhmän raporttiin ( ). Kaavataloudelliset vaikutukset Alueen kehittäminen veneiden ja ajoneuvojen säilytykselle on merkittävää metrovyöhykkeen ranta-alueen kehittämisen näkökulmasta. Ottaen huomioon kaava-alueen koko ja sijainti hanke on kaavataloudellisesti positiivinen. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % (2 400 euroa) ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 (600 euroa), yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Valtuusto Sivu 71 / 114 historia Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kolmperänranta - Ämmäsmäki, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Ämmäsmäki - Käringbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6971, joka käsittää korttelin 75011, katu-, liikenne- ja virkistysalueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Keskustelun kuluessa jäsen Suvi Karhu ehdotti asemakaavan hylkäämistä. Perusteluina: Kaavaa vastustaa alueen asukkaat hyvin laajasti. Myös veneilijät eivät ole tyytyväisiä paikkavalintaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen totesi jäsen Suvi Karhun ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Ämmäsmäki, asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle Ämmäsmäki - Käringbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Valtuusto Sivu 72 / 114 MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Byman teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Kaupunginhallitus hylkää kaavamuutosesityksen veneiden talvisäilytyksen sijoittamiseksi Ämmässuolle hankalasti toteutettavaksi ja käytettäväksi sekä taloudellisesti aivan liian kalliina kaupungille, veneiljöille ja yrittäjille. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin hylkäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä. ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Puheenjohtaja Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle kokoukseen. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle pidettävään kokoukseen.

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 174 Valtuusto Sivu 73 / 114 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä tiedoksianto valtuuston päätöksestä sähköpostilla: Hakija, tonttiyksikkö ja Uudenmaan liitto - Ote ja liitteet valtuuston päätöksestä: Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ELY - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 175 Valtuusto Sivu 74 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Huhta puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Lillmossaskogen, tapahtumaluettelo - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 1 - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 2 - Lillmossaskogen, kaavakartta - Lillmossaskogen, havainnekuva - Lillmossaskogen, luontolausunto - Lillmossaskogen, päätöshistoria Luontoselvitysten ajantasaisuus Valtuusto palautti Lillmossaskogenin asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi, koska valtuuston neuvottelukunnan tietoon oli tuotu epäily kaava-alueen luontoselvitysten vanhentuneisuudesta ja liito-oravan esiintymisestä alueella. Asemakaava-alueelta teetettiin kesällä 2016 arvio luonnonoloista ja tarpeesta laatia tarkempi luontoselvitys. Arvion on laatinut Ympäristösuunnittelu Envirosta biologi, FM Esa Lammi.

75 Espoon kaupunki Pöytäkirja 175 Valtuusto Sivu 75 / 114 Arvion johtopäätöksinä ja suosituksena todetaan: Selvitysalue on kasvillisuudeltaan tavanomaista talouskäytössä ollutta metsämaastoa. Alueella ei ole todettu uhanalaisia tai muita harvinaisia kasvilajeja, eikä alueella ole kohteita, joissa huomionarvoisten kasvien tai harvinaisten eläinlajien esiintyminen olisi todennäköistä. Alueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain suojaamia luontotyyppejä tai Espoossa tärkeiksi priorisoituja luontotyyppejä. Selvitysalueen läheltä on löytynyt liito-oravan jätöksiä, mutta selvitysalueella lajille sopivaa ympäristöä on niukasti. Alueen pohjois- ja itäosan metsä on todennäköisesti tärkeä liito-oravan kannalta. Pohjoispään metsä saattaa olla myös tärkeä lepakoiden ruokailualue. Gobbackan (Lillmossaskogenin) asemakaavaehdotuksessa esitetty maankäyttö, joka mahdollistaisi rakentamisen alueen eteläosaan ja säilyttäisi pohjoisosan ja itäpään virkistysalueena, vaikuttaa luonnonolojen puolesta onnistuneelta. Virkistysalueeksi osoitetun alueen säilyttäminen metsäisenä turvaisi liito-oravan liikkumismahdollisuudet ja säilyttäisi myös lepakoiden ruokailualueen. Heinäkuussa 2016 tehdyllä maastokäynnillä ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella tarkempi luontoselvitys olisi aiheellinen. Asemakaava Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja (Gobbacka ja Kalliomäki). Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) ja noin 5 hehtaaria lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa noin k-m 2 uutta rakennusoikeutta. Kerrosluku on Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Lillmossaskogen on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä Gobbackan asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Lillmossaskogen-niminen asemakaava, jota tämä esityslistateksti koskee.

76 Espoon kaupunki Pöytäkirja 175 Valtuusto Sivu 76 / 114 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lillmossaskogen - Lillmossaskogen, asemakaava, piirustusnumero 6977, käsittää korttelin ja virkistysalueen, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004 nimellä Gobbacka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kulkee nimellä Gobbacka. Alueen nykytila Alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria ja se sijaitsee Pohjois-Espoossa Gobbackan ja Kalliomäen kaava-alueiden ympäröimänä. Alueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen, muutoin alue on metsää. Kiinteistön 14:55 omistaa Innovativa Oy, myös muu kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alueella on voimassa rakennuskielto kaavan laatimiseksi. Kaava-alueen ympärillä on tällä hetkellä suunnittelutarveratkaisuilla rakennettuja asuinpientaloja. Gobbackan ja Kalliomäen asemakaavojen mukainen rakentaminen ei ole vielä toteutunut, mutta Kalliomäen alueen kadut ovat rakenteilla ja vuoden 2015 tonttihaussa oli mukana 60 tonttia.