Valtuusto Sivu 1 / 103

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 103 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Espoon lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle 5 maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi 4 1 Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin 11 esteettömyysohjelman hyväksyminen 5 Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja 17 nykytilanteesta (Pöydälle ) 6 Valtuustokysymys määräaikaisen johtajan palkkaamisesta 23 (Pöydälle ) 7 Valtuustoaloite tilojen osoittamiseksi apteekkitoiminnalle 25 yhdessä HUS:n kanssa Jorvin sairaala-alueelta ja luvan hakeminen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta (Pöydälle ) 8 Valtuustoaloite päiväkotien ja koulujen hankintaperiaatteiden 28 uudistamisesta (Pöydälle ) 9 Valtuustoaloite Espoon kaupungin rakennusinvestointien 31 piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi (Pöydälle ) 10 Kaksi valtuustokysymystä kaupungin omistamien 34 osakeyhtiöiden asiakirjojen julkisuudesta 11 Valtuustokysymys omatoimiseen rakentamiseen 37 luovutettavista omakotitonteista 12 Valtuustoaloite oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon 40 kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi 13 Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten 46 liikkumisesta julkisella liikenteellä maksuttomasti 14 Valtuustoaloite Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja 49 saunatilojen puutteiden korjaamisesta 15 Kiltakallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus (Pöydälle ) 16 Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 75. kaupunginosa Kolmperä (Pöydälle ) 17 Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue , kaupunginosa Perusmäki (Pöydälle ) 18 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa (Pöydälle , ja ) 75

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 2 / Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa (Pöydälle 22.8., ja ) 20 Valtuustokysymys Länsimetron kustannuksista, viivästymisestä ja tietojen antamisesta (Pöydälle ja Valtuustoaloite Länsimetron kustannuksista, valmistumisen ajankohdasta sekä liikenteen väliaikaisjärjestelyjen aiheuttamista lisäkustannuksista tehtävästä selonteosta ja ennusteesta (Pöydälle ja ) 22 Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista (Pöydälle ja ) 23 Valtuustokysymys Tapiolan uimahallin remontin tilanteesta ja aikataulusta (Pöydälle ) 24 Valtuustokysymys kivenmurskaamotoiminnan sijoitusperiaatteista (Pöydälle ) 25 Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle Espoo Maria Guzenina puheenjohtaja

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 3 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 4 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Vårt Esbo / Kok.

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / / Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Espoon lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Ari Konttas, puh Elina Yli-Koski, puh Juha Metso, puh Kimmo Sarekoski, puh Markus Syrjänen, puh Mauri Suuperko, puh Olli Isotalo, puh Pia Ojavuo, puh Sampo Suihko, puh Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevat lausuntopyyntökyselyn vastaukset lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Liite Oheismateriaali 2 Espoon lausuntokysymysten vastaukset Lausuntopyyntökirje esitysluonnoksesta maakuntakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi - Tiivistelmä hallituksen esitysluonnoksesta sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi - Lausuntopyyntökirje hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta - Vanhusneuvoston lausunto - Vammaisneuvoston lausunto

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 6 / Espoon nuorisovaltuuston lausunto - Espoon ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnan lausunto - Hallituksen esitys lakiehdotuksiksi Hallituksen esitys, yleisperustelut Hallituksen esitys, yksityiskohtaiset perustelut Hallituksen esityksen korjatut lakiluonnokset (luettelo korjauksista kansilehdellä) - Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta Huom! Oheismateriaalit on luettavissa internetissä, eikä niitä jaeta paperisena. Selostus Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että sen rooli sote- ja maakuntauudistuksessa on selkeä. Suomeen ollaan perustamassa 18 maakuntaa. Jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat, suurten kaupunkien roolia osana itsehallintoalueita pitää selkeyttää ja tarkentaa. Suurten kaupunkien elinvoimasta ja kyvystä järjestää laadukkaat palvelut on huolehdittava. Suurten kaupunkien asemasta ja niille tyypillisistä tehtävistä, on päätettävä siten, että vältetään päällekkäiset tehtävät ja päätöksenteko itsehallintoalueiden kanssa, ja turvataan pitkäjänteinen kasvua ja kilpailukykyä tukeva kaupunkipolitiikka. Suurten kaupunkien roolia elinvoiman ja kasvun vahvistajana on kasvatettava edelleen. Suurten kaupunkien osalta uudistuksessa tulee tavoitella elinvoiman, elinkeinoelämän ja innovaatiokyvyn merkittävää vahvistumista, ilmastopäästöjen vähentymistä sekä asuntotuotannon lisäämistä ja liikenteen sujuvoittamista. Työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen, ja vastuun niistä pitäisi olla suurilla kaupungeilla. Maakuntauudistus ei alustavien painelaskelmien mukaan suoraan rasita kuntataloutta pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksessa käyttöön esitettävä tarvekriteeristö aiheuttaisi 150 milj. euron tulonsiirron Uudeltamaalta muihin maakuntiin. Rahoituksen kriteerit ovat yksinomaan väestöön liittyviä, eivätkä huomioi erilaista tuotantoympäristöä. Muutos on epäoikeudenmukainen ja horjuttaa nykyistä alueellista julkistalouden tasapainoa. Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että kaupungin asukkaiden rahoitusvastuu säilyy nykyisellä tasolla. Nykyinen verotulojen tasauksen korkeus aiheuttaa kasvukunnissa voimakasta velkaantumista. Kasvukeskukset joutuvat kaupungistumisen ja valtion asettamien asuntorakentamistavoitteiden takia investoimaan voimakkaasti infran ja peruspalvelujen vaatimaan rakentamiseen (liikenneväylät, joukkoliikenne, koulut, päiväkodit ). Kasvun ja maahanmuuton kustannukset kasautuvat metropolialueelle, minkä takia

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 7 / 103 metropolialueen kustannusrasitetta ja verotulontasausta ei voida kasvattaa. Uudistuksen tulee vastata kestävyysvajeen torjuntaan, ja rahoitusjärjestelmän tulee olla läpinäkyvä ja kannustava. Hallituksen linjauksen mukaan lähtökohtana rahoitusuudistuksen valmistelussa ovat hallitusohjelman kirjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Siten myöskään kuntien verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei voida kiristää. Omaisuuden siirrot, kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä, kuntien vakavaraisuus, mahdolliset omaisuuden siirrot ja kuntien eläkejärjestelmä on järjestettävä kestävällä tavalla. Espoon kaupunki tukee sellaisia sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksia, jotka kaventavat terveys- ja hyvinvointieroja, parantavat palvelujen yhdenvertaisuutta, lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuutta ja antavat arvoa asiakkaalle. Uudenmaan sote-ratkaisussa pitää huomioida pääkaupunkiseudun muusta maasta poikkeava palvelutarve. Pääkaupunkiseudulla asuu Suomen ulkomaalaistaustaisista lähes puolet. Pääkaupunkiseutu kantaa merkittävän osan koko maan asunnottomuuteen, segregaatioon ja maahanmuuttoon liittyvästä palvelutarpeesta. Palvelutarpeen erityispiirteisiin vastaaminen edellyttää muuta maata enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden julkisten peruspalvelujen välistä koordinaatiota. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ratkaisujen pitää uskottavasti lisätä palvelutuotannon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Muualla maassa tavoiteltavat mittakaavaedut on jo saavutettu pääkaupunkiseudulla. Espoon kaupungin alueen asukaspohja on riittävä saavuttamaan maakuntauudistuksen toiminnalliset tavoitteet peruspalveluissa. Väestöpohjan laajentaminen koko Uudenmaan kattavaksi ei edistä peruspalvelujen hoitamista. Julkisen sektorin vastuulle jäävää tuotantoa ei voida toteuttaa mielekkäästi yhdessä eri palvelualueisiin jakautuneessa organisaatiossa Uudellamaalla. Uudenmaan laajuuden ja sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation turvaamisen vuoksi maakunnassa pitää olla useita alueellisia organisaatioita, joiden sisällä huolehditaan palvelujen välisestä integraatiosta. Niissä erityispalveluissa, joissa optimaalinen väestöpohja on Uudenmaan laajuinen, on palvelut jo tällä hetkellä järjestetty alueellisesti. Merkittävin tällainen palvelukokonaisuus on erikoissairaanhoito, joka on jatkossakin mielekästä säilyttää keskitettynä. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tällä hetkellä monituottajamallin mukaisesti. Suurimman osan pitkäaikaishoidosta, asumispalveluista ja laitoshoidosta tuottaa yksityiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Tuotantorakenteen monipuolistaminen on ollut asiakkaiden etu, ja kehitystä on syytä tukea jatkossakin. Muutokset tulee toteuttaa palvelukohtaisesti ja hallitusti ja huomioiden paikallinen

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 8 / 103 elinkeinopolitiikka ja kaupunkikehitys. On huomattava, että merkittävä osa palvelujen tuottajista on pieniä ja paikallisia toimijoita. Espoossa asuu seitsemän prosenttia Suomen ruotsinkielisestä väestöstä. Espoon erityisenä tehtävänä on turvata ruotsinkielisen palvelujen laatu ja sen kehittäminen jatkossa. Ruotsinkielisten asukkaiden palveluja tulee tarkastella kokonaisuutena, ja varmistaa, että ruotsinkielisen väestön mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa säilyy. Espoo on mukana valtakunnallisessa UNA-hankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää valtakuntaan kestävä, ketterä ja tehokas sosiaali- ja terveydenhuollon modulaarinen asiakastietojärjestelmäarkkitehtuuri. Uudellamaalla palvelujen digitalisoituminen ja asiakkaan osallisuus ja omistajuus tiedon hallinnassa ja hyödyntämisessä on ehkä merkittävin tulevaisuuden tuottavuuden kasvun lähde. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei saa johtaa tämän kehityksen hidastumiseen tai arkkitehtuurin jäykistymiseen Uudellamaalla. Espoon valtuusto on aikaisemmin antanut lausunnon hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen esityksen valtioneuvostolle pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi sote- ja aluehallintouudistuksissa. Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät Espoon kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Hallituksen esitykset ja lausuntoluonnoksen muut materiaalit löytyvät myös internet-osoitteesta: Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen , ja tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta.

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 9 / 103 Lausuntopyynnön kohteena olevalla maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen uudistuksella on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausuntopyynnön kohteena olevalla palvelun tuottajaa koskevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan tai potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, varmistaa laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palvelun tuottajan ja viranomaisen yhteistyötä. Voimassa olevan yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön mukaisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn sijasta lakiin ehdotetaan otettavaksi kaikkia palvelun tuottajia koskeva rekisteröintimenettely. Palvelun tuottajan ja palveluyksiköiden erillisen rekisteröinnin tarkoitus olisi keventää nykyiseen lupa- ja ilmoitusmenettelyyn liittyvää hallintoa ja selkeyttää eri edellytysten välisiä suhteita. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Uudistuksen voimaanpanolaki sisältää säännökset maakuntajaosta. Mikäli kunta päättää esittää kunnan kuulumista voimaanpanolain 5 :n mukaisesta maakuntajaosta poikkeavaan maakuntaan, päätöksestä tulee toimittaa kunnanvaltuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön klo mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan saapuneet lausunnot. Sote- ja maakuntauudistuksessa laaditaan lisäksi valinnanvapauslainsäädäntö, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä siirretään valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä maakunnille. Niitä valmistellaan erillisissä valmisteluhankkeissa, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa on otettu huomioon valinnanvapauden edellytyksenä oleva monituottajamalli. Valinnanvapautta ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille loppuvuodesta. Valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaalija terveydenhuollon tehtävien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoille keväällä 2017.

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 10 / 103 historia Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat lausuntopyyntökyselyn vastaukset lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Käsittely Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä estyneenä ollessa asian esitteli teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Puheenjohtaja Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat lausuntopyyntökyselyn vastaukset lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 11 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Wallin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Esteettömyysohjelma 2020 (päivitetty ) - Nuorisovaltuuston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vammaisasiamiehen lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vammaisneuvoston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Vanhusneuvoston lausunto Esteetön Espoo ohjelmasta Espoon esteettömyysohjelmaa on valmisteltu vuodesta 2012, jolloin edellinen ohjelmakausi päättyi. Tämän jälkeen esteettömyystyö on jatkunut ilman ohjelmapoliittista ohjausta. Esteettömyysohjelmasta on tehty kolme eri esitystä, joista tämä on viimeisin. Ensimmäistä ohjelmaluonnosta käsiteltiin teknisessä lautakunnassa , joka palautti ohjelman uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelu käynnistyi uudelleen vammaisneuvoston kaupunginhallitukselle osoittaman esityksen pohjalta. Vuonna 2015 tehty esitys johti keväällä 2016 ohjelma-asiakirjan päivitykseen, jossa huomioitiin paitsi teknisen lautakunnan evästykset ja vammaisneuvoston tekemän esityksen sisällöt myös sidosryhmien sekä toimiala- ja tulosyksiköiden kanssa käydyt keskustelut Espoon esteettömyystyön tilanteesta. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman Valtuusto kuitenkin palautti ohjelman takaisin valmisteluun kesäkuun päätöksessään.

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 12 / 103 Ohjelmassa haluttiin huomioida tuolloin voimaanastunut YK:n vammaissopimus. Lisäksi ohjelma-asiakirjasta haluttiin järjestää vielä kirjallinen lausuntopyyntökierros ja palauttaa ohjelma valtuuston käsittelyyn Nyt esiteltävässä uudistetussa ohjelmaluonnoksessa ( ) on huomioitu teknisen lautakunnan evästykset, kaikkien aiempien ohjelmavalmistelujen aineistot sekä uudet kevään ja kesän 2016 aikana kootut eri tahojen näkemykset ja aineistot. Lausunnoissa on korostunut tarve toimeenpanna ohjelma, varmistaa toimenpiteiden vaikuttavuus ja mitattavuus sekä loppukäyttäjien rooli. Aikaisemmassa esteettömyysohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioitiin asiantuntijahaastatteluissa, joita tehtiin esteettömyysohjelman ohjausryhmälle sekä eri toimialojen ja niiden tulosja toimintayksiköiden sekä sidosryhmien asiantuntijoille. Haastatteluiden perusteella aikaisemman esteettömyysohjelman onnistumisia ovat olleet uuden rakennetun ympäristön esteettömyyden ja osittain myös palveluiden esteettömyyden edistyminen, asenneilmaston paraneminen sekä esteettömyyttä edistävien toimien perustaminen. Ohjelmassa on määritelty visio ja tavoitteet sekä toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi. Päivitetty esteettömyysohjelma on liitetty tiiviisti osaksi Espoo tarinaa, YK:n vammaissopimuksen 9 artiklaa, lakisääteistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä maankäyttö- ja rakennuslakia ja voimassa olevia suunnitteluohjeita. Esteettömyysohjelma on linjassa myös muiden poikkihallinnollisten kehitysohjelmien kanssa, kuten Espoon ikääntyvää väestöä koskevan ohjelman kanssa. Ohjelmassa esitetään myös toimenpiteitä, joista keskeisin on esteettömyyden toimeenpanosta vastaavan ohjausryhmän perustaminen. Lisäksi ehdotetaan kriteereitä ja välineitä, joiden pohjalta ohjausryhmä voi käynnistää esteettömyyden seurannan ja arvioinnin kaupungin ohjausjärjestelmiin sopivalla tavalla. Varsinainen tulosmittareiden rakentaminen on osoitettu nimitettävän ohjausryhmän tehtäväksi, jotta mittariston rakentaminen tapahtuu kaikki eri toimialat, -yksiköt ja sidosryhmät huomioiden. Kokonaisvaltainen esteettömyystyö edellyttää yhteistä tavoitteiden asettelua, koordinoituja toimenpiteitä ja monen tahon yhteistyötä. Ohjelma luo lähtökohdat, joilla esteettömyystyön ohjaaminen voidaan käynnistää uudelleen monen vuoden tauon jälkeen kaikilla toiminta-, suunnittelu- ja toteutustasoilla. Esteettömyysohjelmalla tähdätään Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi. Esteettömän ympäristön ja palveluiden edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon. Esteettömyysohjelman vision mukaisesti Espoo on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja hyvä paikka asua, asioida, ja tehdä työtä. Toiminnot,

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 13 / 103 alueet, palvelut ja työpaikat ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa ja liikkuminen on helppoa. Toimintaa edesauttaa poliittisen päätöksenteon ja kaupungin johdon sitoutuminen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Toivottavaa olisi, että eri toimialojen taloussuunnitelmiin osoitettaisiin erillinen rahoitus esteettömyydelle ja saavutettavuudelle. Lisäksi kaupungin eri toimialojen ja niiden tulos- ja toimintayksiköiden poikkihallinnollista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen siten, että esteettömyyttä ja saavutettavuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Rakennetun ympäristön esteettömyyden ohella huomioidaan toiminnallinen esteettömyys eri väestöryhmien näkökulmasta. historia Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Sistonen Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esteettömyysohjelma viedään valtuuston päätettäväksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 14 / 103 seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun seuraavin perusteluin: Esteetön Espoo ohjelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että se huomioi: 1. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen. Esteettömyysohjelma tulee päivittää ennen hyväksymistä sopimuksen mukaiseksi. 2. Espoon tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja teki päätöksen, että esteettömyysohjelman ohjelmaluonnoksesta järjestetään lausuntokierros. Tätä ei ole tehty, esimerkiksi vammaisneuvostolta ei ole pyydetty launtoa. Lausuntokierros tulee toteuttaa, kuten tekninen lautakunta edellytti. 3. Asia tuodaan valtuustoon Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti päättäneen palauttaa uudelleen valmisteluun. Valtuusto: Valtuusto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: Esteetön Espoo ohjelma palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että se huomioi: 1. Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen. Esteettömyysohjelma tulee päivittää ennen hyväksymistä sopimuksen mukaiseksi. 2. Espoon tekninen lautakunta käsitteli asiaa ja teki päätöksen, että esteettömyysohjelman ohjelmaluonnoksesta järjestetään lausuntokierros. Tätä ei ole tehty, esimerkiksi vammaisneuvostolta ei ole pyydetty launtoa. Lausuntokierros tulee toteuttaa, kuten tekninen lautakunta edellytti. 3. Asia tuodaan valtuustoon

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 15 / 103 Tekninen lautakunta Käsittely Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että hallitus esittäisi edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Esittelijä korjasi asian selostustekstiä kokouksessa (korjaukset huomioitu pöytäkirjassa). Keskustelun kuluessa Pirkko Kuusela ehdotti Kirsi Åkerlundin kannattamana, että ohjelman kohdassa 2.2 olevan otsikon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, artikla 9 jälkeen tuleva toinen kappale korvataan seuraavasti: Esteettömyysartiklan myötä kaksi keskeistä käsitettä ohjaavat yhteiskunnan toimintaa. Näistä ensisijainen on kaikille sopiva suunnittelu (Design for All (DfA) tai Universal design), joka puolestaan tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat niitä käyttää mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoisjärjestelyä. Kaikille sopiva suunnittelu on luonteeltaan yleistä. Kohtuullinen mukautus täydentää kaikille sopivan suunnittelun toteutumista ja varmistaa artiklan edellyttämän esteettömyyden toteutumisen yksittäistapauksissa. Sillä tarkoitetaan vammaisen henkilön ihmis- ja perusoikeuksien edistämiseksi tehtäviä asianmukaisia järjestelyjä. Keskustelun jatkuessa Lari Karreinen ehdotti Pirkko Kuuselan kannattama, että lautakunta päättäisi lisäksi seuraavaa: Tekninen lautakunta kehottaa kaupunkitekniikan keskusta käynnistämään tyyppipiirustusten päivityksen seuraavassa vaiheessa suunnittelun esteettömyyden erikoistason ratkaisusta, jossa kävelytien puolella on luiska rollaattorin- ja pyörätuolinkäyttäjille. Tekninen lautakunta hyväksyi molemmat ehdotukset yksimielisesti. Tekninen lautakunta 1) täsmentää Esteetön Espoo ohjelmaehdotusta siten, että ohjelman kohdassa 2.2 olevan otsikon YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, artikla 9 jälkeen tuleva toinen kappale korvataan seuraavasti: Esteettömyysartiklan myötä kaksi keskeistä käsitettä ohjaavat yhteiskunnan toimintaa. Näistä ensisijainen on kaikille sopiva suunnittelu (Design for All (DfA) tai Universal design), joka puolestaan tarkoittaa

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 16 / 103 Kaupunginhallitus tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat niitä käyttää mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoisjärjestelyä. Kaikille sopiva suunnittelu on luonteeltaan yleistä. Kohtuullinen mukautus täydentää kaikille sopivan suunnittelun toteutumista ja varmistaa artiklan edellyttämän esteettömyyden toteutumisen yksittäistapauksissa. Sillä tarkoitetaan vammaisen henkilön ihmis- ja perusoikeuksien edistämiseksi tehtäviä asianmukaisia järjestelyjä. 2) ehdottaa kaupunginhallitukselle, että hallitus esittäisi edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. 3) kehottaa kaupunkitekniikan keskusta käynnistämään tyyppipiirustusten päivityksen seuraavassa vaiheessa suunnittelun esteettömyyden erikoistason ratkaisusta, jossa kävelytien puolella on luiska rollaattorin- ja pyörätuolinkäyttäjille. Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman. Käsittely Vilske Sistosen kannattamana esitti, että ohjausryhmän perustamisen jälkeen sen kokoonpano annetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Vilskeen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että ohjausryhmän perustamisen jälkeen sen kokoonpano annetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 17 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Valtuutettu Leena Luhtanen ja 21 muuta valtuutettua on esittänyt päivätyn kysymyksen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta. Valtuustokysymykseen sisältyy neljä erillistä kysymystä. Seuraavassa on esitetty vastaus kuhunkin kysymykseen. 1. Miksi kaupunginsuunnittelulautakunnan Vesiputoustalon viereen rakentamista koskevaa päätöstä ei ole tuotu valtuuston käsittelyyn? Kun asian valmistelu perustui kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kiireelliseen valmistelukehotukseen, on sitäkin erikoisempaa, ettei jo pari vuotta valmiina ollutta päätöstä ole viety eteenpäin. Vastaus: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavanmuutosehdotuksen, joka käsitti Vesiputoustalon edustan ns. Tuulten altaan tontin, Satakielitalon tontin sekä Otsolahteen ulottuvan laajan puistoalueen. Vesiputoustalon edustalle oli asemakaavassa osoitettu Teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 18 / 103 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti mm. kehottaa - sivistystoimea ja Tilakeskus-liikelaitosta yhteistyössä Espoon kaupunginteatterisäätiön kanssa laatimaan vuoden 2015 loppuun mennessä Espoon kaupunginteatterin uusien tilojen tarveselvityksen, - Espoon kaupunginteatterisäätiötä jatkamaan Espoon kaupunginteatterin taiteellisen toiminnan kehittämistä uutta teatteritilaa suunniteltaessa yhteistyössä sivistystoimen ja kulttuurilautakunnan kanssa siten, että teatterin toiminnalliset ja taiteelliset yhtymäkohdat nivotaan aiempaa läheisemmin espoolaisten kulttuuri- ja taideyhteisöjen, taiteen perusopetuksen ja koulujen kanssa, - kaupunkisuunnittelulautakuntaa viipymättä valmistelemaan Tapiolan keskukseen Vesiputoustalon edustalle asemakaavaehdotus, johon sisältyy rakennusoikeudeltaan noin kem2 tontti teatteri- ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevaa rakennusta varten. On huomattava, että päätöksessä puhuttiin nimenomaan teatteritiloista eikä teatteritalosta. Teatterin tilojen toteuttamista Vesiputoustalon edustalle selvitettiin. Esillä oli mm. Vesiputoustalon tontille toteutettava hotelli ja kongressikeskus, jonka yhteyteen teatterin tilat olisi toteutettu osin yhteiskäyttöisinä. Ilman kaupungin merkittävää lisäpanostusta tällaista hankekokonaisuutta ei syntynyt. Vesiputoustalo-vaihtoehto olisi näin ollen ollut erillinen teatteritalo, koska muita toimintoja sen yhteyteen ei ollut eikä ole tiedossa. Tästä syystä kehitettiin ratkaisuvaihtoehto, jossa teatterin tarvitsemat tilat sijoitettiin Kulttuurikeskuksen yhteyteen siten, että teatterin iso sali tulisi Kulttuuriaukion alapuolelle ja Louhisali jatkaisi teatterin pienenä salina. Tämä asetelma saatettiin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsittelyyn ja jaosto päätti : - että sijoittaminen Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan selvitetään viipymättä siten, että Kulttuurikeskuksesta, Kulttuuriaukiosta ja kaupungin omistamasta KOy Kulttuuriaukiosta saataisiin kehitettyä vetovoimainen ja monipuolinen kulttuurin tapahtumakeskus ja kaupunkilaisten olohuone, - edellyttää, että tämän rinnalla selvitetään toiminnalliset ja taloudelliset vaihtoehdot toteuttaa teatteri Vesiputoustalon edustalle kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavaehdotuksen mukaisesti, - kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään edellä mainitun tapahtumakeskuksen kaavalliset edellytykset sekä mahdollisuudet

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 19 / 103 kaavoittaa Vesiputoustalon edustalle korkeatasoisia asuntoja ja korkeatasoista julkista kaupunkitilaa, joka liittyy esteettä ympäristöön, - kehottaa tuomaan edellä mainitut selvitykset toiminnallisine ja kokonaistaloudellisine vertailuineen jaoston käsiteltäväksi viipymättä, viimeistään kesäkuuhun 2016 mennessä. Satakielitalon tontilla on nykyisin toimistorakennus. Asemakaavanmuutoksessa tontti on osoitettu asuntorakentamista varten. Asemakaavanmuutos tarkoittaisi tontille merkittävää arvonnousua. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen jälkeen käynnistettiin kaupungin ja tontinomistajan kesken maankäyttösopimusneuvottelut. Neuvottelutulosta ei kuitenkaan tuolloin syntynyt. Neuvottelut keskeytettiin kesällä 2015, kun Vesiputoustalon edustan ja erityisesti teatterin sijoittamisratkaisuihin tuli uusia näkökulmia. Asemakaavanmuutoksen esittämiselle kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ei ole ollut edellytyksiä. 2. Miten on selvitetty kaupunkikuvalliset näkökohdat? Kh:n jaosto totesi vuonna 2014, että Vesiputoustalo on kaupunkikuvallisesti paras paikka. Kuitenkin vuonna 2015 samainen jaosto katsoi, että Kulttuurikeskuksen yhteyteen, Kulttuuritorin alle rakentaminen on paras kaupunkikuvallinen ratkaisu. Mihin tällainen kannanotto voi perustua? Vastaus: Edellisen kysymyksen vastauksessa on selostettu, miksi ryhdyttiin hakemaan uutta ratkaisua teatterin sijoittamiseen Tapiolassa. Vesiputoustalon edustan ratkaisulle ei ollut näköpiirissä toteuttamisedellytyksiä. Teatterin sijoittamista Kulttuurikeskuksen yhteyteen selvitettiin viitesuunnittelutasolla. Tapiolan keskuksen kehittämistä ohjataan jatkuvasti kehitettävällä ja päivitettävällä viitesuunnitelmalla. Kulttuurikeskusvaihtoehdon todettiin olevan sekä teatterin itsensä että Tapiolan keskuksen kokonaisuuden kehittämisen kannalta hyvä ratkaisu, joka on sopusoinnussa Tapiolan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ei todennut syksyllä 2015 Kulttuurikeskusvaihtoehtoa parhaaksi, vaan päätti, että vaihtoehdot selvitetään ja vertaillaan ja tuodaan päätettäväksi jaostoon. 3. Kulttuurikeskus on Espoon kaunein julkinen rakennus. Ympäristöineen se on ehjä ja tasapainoinen kokonaisuus. Kulttuuritori-suunnitelmat vaikuttaisivat laajasti ja merkittävästi Kulttuurikeskuksen ja koko alueen miljööseen. Onko Kulttuurikeskuksen suunnittelijaa prof. Arto Sipistä kuultu asiasta?

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 20 / 103 Vastaus: Teatterin sijoittamista Kulttuurikeskuksen yhteyteen on selvitetty nimenomaan Kulttuurikeskuksen ehdoilla. Tavoitteena on entisestään monipuolistaa Kulttuurikeskusta ja lisätä sen vetovoimaa. Kulttuurikeskuksen kehittäminen säteilisi myös ympäristöönsä, mikä lisäisi Tapiolan arvokkaan ns. Ervin keskustan elinvoimaa. Kulttuurikeskus on lähestymässä peruskorjausikää. Teatterin sijoittaminen Kulttuurikeskuksen yhteyteen on perusteltua toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä. Samalla on mahdollista tehdä muutkin Kulttuurikeskuksessa tarvittavat toiminnalliset parannukset. Tämän selvitystyön yhteydessä ei oltu yhteydessä prof. Arto Sipiseen. Kun Kulttuurikeskuksen peruskorjaustyön (ja siihen liittyvän teatteritilojen sijoittamisen) varsinainen suunnittelutyö aikanaan käynnistetään, on perusteltua olla yhteydessä myös prof. Sipiseen. Kulttuurikeskus on kaupungin omistama kiinteistö, jonka tehtävänä on palvella kaupunkilaisia. Rakennusta tulee kehittää muuttuvien tarpeiden myötä, mutta toki rakennuksen arkkitehtonisia arvoja kunnioittaen. 4. Kuntalain (27 ja 29 ) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että asukkaiden mielipiteitä kuullaan ennen päätöksentekoa! Aiotaanko asian edetessä ennen päätöksentekoa vielä kuulla muun muassa Tapiolan asukkaita ja miten nämä asukastoiveet vaikuttavat päätökseen? (edellinen foorumi maaliskuussa 2016). Vastaus: Teatteri koskee koko Espoota. Kun kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt varsinaisen valmistelun käynnistämisestä, Kulttuurikeskuksen peruskorjaushanke (ja siihen liittyvä teatteritilojen toteuttaminen) edellyttää kaupungin normaalia tilahankeprosessia ja asemakaavanmuutoksen laatimisen käynnistäminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista prosessia. historia Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta ei voida antaa asetetussa määräajassa. Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen:

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 21 / 103 Kaupunginhallitus antaa valtuustolle seuraavan vastauksen: 1. Kaupunginhallitus ei tiedä, miksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä ei virkamiesvalmistelusta ole tuotu sen käsittelyyn. 2. Kaupunginhallituksen jaosto päättää sen pohjalta, mitä esittelijä sille ehdottaa. 3. Kulttuurikeskusta on haettu suojelukseen ja Arto Sipinen on vastustanut teatterin rakentamista hänen pääteoksensa yhteyteen. Asiassa ei voi edetä ennen kuin suojelukysymys on ratkaistu. 4. Asukkaita tullaan kuulemaan asiassa Espoon tarinan hengen mukaisesti ja asukkaiden mielipiteet ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Byman Löflundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseensa, jolloin elinkeinojaosto on jo käsitellyt asian ja kaupunginhallitus voi antaa vastauksensa valtuustolle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, että vastausta Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta ei voida antaa asetetussa määräajassa. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 22 / 103 esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman ehdotti pöytäkirjamerkintää, mutta puheenjohtaja ilmoitti, ettei hyväksy pöytäkirjamerkinnän tekemistä. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä puheenjohtajan päätöksestä. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: 1. On huomattava, että päätöksessä puhuttiin nimenomaan teatteritiloista eikä teatteritalosta. -lause poistetaan, koska sitä ei ole kysytty. Tila sijaitsee talossa. Talo, jossa sijaitsee teatteri on teatteritalo - ei pelkkä teatteritila. 3. lisäys: ensimmäisen kpl:n jatkeeksi:, ei teatterin. 3 kpl:n päätteeksi: Sipinen on jo julkisesti pääteoksensa puolesta esittänyt vastustavan kantansa. " Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin muutosehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Leena Luhtasen ja 21 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 23 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys määräaikaisen johtajan palkkaamisesta (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Ari Konttas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen määräaikaisen johtajan palkkaamisesta ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali - Valtuustokysymys Selostus Kurt Byman ja 11 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen Keravan entisen kaupunginjohtajan Petri Härkösen palkkaamisesta määräajaksi Espooseen. Petri Härkönen on palkattu määräaikaisella työsopimuksella väliseksi ajaksi Espoon kaupungin palvelukseen. Konserniesikunnan toimintaohjeen 4 :n mukaan yksikön johtaja ottaa alaisensa henkilöstön. Rahoitusjohtaja on strategia ja talous -yksikön johtajana ottanut Petri Härkösen määräaikaiseen työsuhteeseen, eikä hän ole ylittänyt asiassa toimivaltaansa. Petri Härkösen palkkaaminen on siten normaalia operatiivista johtamista. Petri Härkösen työtehtävä on määritelty työsopimuksessa seuraavasti: Tukea PKS-soteselvityksen laadintaa, selvittää Espoon palveluiden järjestämisen johtamismallia, haastatella toimialajohtoa palveluiden järjestämisen johtamistavasta ja kehittämistoiveista, kouluttaa henkilöstöä palveluiden tuotteistamisesta ja asiakkuuksien johtamisesta, laatia suunnitelma ja aikataulu tuotteisiin perustuvan johtamismallin kehittämisestä sekä muut esimiehen osoittamat tehtävät. Petri Härkösen tehtävä on tarkasti rajattu. Toimeksianto ei pidä sisällään valtuustokysymyksessä esitettyjä muita tavoitteita. Tarkoitus on tuottaa

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 24 / 103 jatkossa entistä parempaa tietoa kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdolle palveluiden järjestämisen johtamisen tueksi. historia Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen määräaikaisen johtajan palkkaamisesta ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen määräaikaisen johtajan palkkaamisesta ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 25 / / Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustoaloite tilojen osoittamiseksi apteekkitoiminnalle yhdessä HUS:n kanssa Jorvin sairaala-alueelta ja luvan hakeminen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Matti Lyytikäinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Marika Niemen ja 49 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen, että Espoon kaupunki yhdessä HUS:n kanssa osoittaa Jorvin sairaala-alueelta tilat apteekkitoiminnalle ja että avoapteekkitoiminnalle haetaan lupa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Marika Niemi ja 49 valtuutettua esittävät, että Espoon kaupunki yhdessä HUS:n kanssa osoittaa tilat Jorvin alueelta apteekkitoiminnalle, joka toimisi myös yöaikaan ja että apteekkitoiminnalle haetaan luvat lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta Fimealta. Perusteena on esitetty läntisen pääkaupunkiseudun väestön erityisesti päivystysaikaisten palvelujen keskittyminen Jorvin sairaalaan sekä Espoon uuden sairaalan valmistuminen. Apteekkiliiketoiminta Suomessa on vahvasti säädeltyä. Lääkelain mukaan apteekkiliikettä saa harjoittaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen luvalla (apteekkilupa). Apteekkilupa myönnetään tietyn apteekkiliikkeen harjoittamiseen kunnassa tai sen osassa. Uuden apteekin perustamisesta kuntaan tai sen osaan päättää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus lääkkeiden saatavuuden sitä edellyttäessä. tehdään keskuksen omasta tai asianomaisen kunnan aloitteesta. Espoo on jakautunut apteekkialueisiin. Jorvin sairaala sijaitsee Espoon keskuksen apteekkialueella, jossa toimivat Espoon keskuksen apteekin

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 26 / 103 lisäksi Suvelan, Kalajärven ja Kauklahden sivuapteekit. Jorvin sairaalan alue sijaitsee myös lähellä Kauniaisten apteekin vastuualuetta. Espoon sosiaali- ja terveystoimi on selvittänyt mahdollisuutta saada apteekkitoimintaa Jorvin sairaala-alueelle. Alueen apteekkiluvan haltijan kanssa on kahteen otteeseen neuvoteltu apteekin sijoittamisesta Jorvin sairaalan alueelle, mutta asia ei ole edennyt. Fimealta saadun tiedon mukaan apteekkien määrä Espoon alueella suhteutettuna väestömäärään on keskimääräistä pienempi. Tämä ja alueen voimakkaasti kasvava väestö voisi olla perusteluna uuden apteekin perustamiselle Jorvin sairaalan alueelle. Sosiaali- ja terveystoimi suhtautuu myönteisesti tehtyyn aloitteeseen ja selvittää apteekin sijoittumista Espoon uuteen sairaalaan tai Jorvin sairaalan peruskorjattaviin tiloihin. Sopivien tilojen järjestyessä sosiaali- ja terveystoimi tekee esityksen uuden apteekin perustamisesta lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle Fimealle. historia Sosiaali- ja terveyslautakunta Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Marika Niemen ja 49 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen, että Espoon kaupunki yhdessä HUS:n kanssa osoittaa Jorvin sairaala-alueelta tilat apteekkitoiminnalle ja että avoapteekkitoiminnalle haetaan lupa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Marika Niemen ja 49 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen, että Espoon kaupunki yhdessä HUS:n kanssa osoittaa Jorvin sairaala-alueelta tilat apteekkitoiminnalle ja että avoapteekkitoiminnalle haetaan lupa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.