Espoon kaupunki Pöytäkirja 68

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittaminen kulttuurikeskuksen yhteyteen ja vesiputoustalon edustalla olevan alueen kehittäminen osaksi kansallismaisemaa Tapiolassa Valmistelijat / lisätiedot: Olli Isotalo, puh Antti Mäkinen, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä päättää 1 että Espoon kaupunginteatterin tarvitsemat tilat sijoitetaan Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan ja että teatterin tilat toteutetaan samassa yhteydessä, kun Kulttuurikeskus peruskorjataan ja Kulttuurikeskukseen tehdään siinä yhteydessä mahdollisia toiminnallisia muutoksia, 2 kehottaa sivistystoimea yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimen kanssa kehittämään Kulttuurikeskukselle uudistetun kokonaiskonseptin, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin osana metrokäytävää ja koko Espoon kulttuuritarjontaa, 3 kehottaa teknistä ja ympäristötointa käynnistämään Vesiputoustalon edustalla olevan alueen kehittäminen tavoitteena Tapiolan kansallismaiseman eheyttäminen ja keskuksen elinvoiman lisääminen. Käsittely Kokouksessa tehdyt muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Holst Anthonin kannattamana teki seuraavat lisäysehdotukset: "lisätään ensimmäiseksi päätöskohdaksi: korostaa Espoon teatterin vaatiman tilaratkaisun taloudellista toteutettavuutta ja käyttökustannustason pitämistä kaupungin taloudellisten realiteettien mahdollistamissa rajoissa sekä tarvetta samalla

2 Sivu 2 / 2 kehittää Kulttuuriaukion kokonaisuutta monipuolisena Tapiolan keskustaaluetta elävöittävänä tapahtumakeskittymänä. Lisätään alkuperäisten ensimmäisen ja toisen päätöskohdan jälkeen seuraava: kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta asemakaavoittamaan Kulttuuriaukiolle ja sen välittömille lähialueille sellaisen Tapiolan keskusta-aluetta elävöittävän kokonaisuuden, joka luo edellytykset monipuolisille kulttuuriin painottuville toiminnoille ja tapahtumille sekä näitä tukeville toiminnoille ympäri vuoden. Asemakaavoituksen tarkastelualueena on tällöin Kulttuuriaukion lisäksi ns. Ervin keskusta (Keskustorni, Tapiontori ja Heikintori), Kulttuurikeskus, Keskusallas, Uimahalli ja Tapionkenttä sekä alueen kytkeytyminen entistä paremmin myös WeeGeen ja EMMAn suuntaan ja toimintoihin." Anthoni Huhdan kannattamana teki seuraavat lisäysehdotukset pohjaehdotukseen koskien 1. ja 2. päätöskohtia: "ensimmäinen päätöskohta: että Espoon kaupunginteatterin tarvitsemat tilat sijoitetaan Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan ja että teatterin tilat toteutetaan samassa yhteydessä, kun Kulttuurikeskus peruskorjataan ja Kulttuurikeskukseen tehdään siinä yhteydessä mahdollisia toiminnallisia muutoksia, muutetaan muotoon: että Espoon kaupunginteatterin tarvitsemat tilat sijoitetaan Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan ja että teatterin tilat toteutetaan samassa yhteydessä, kun Kulttuurikeskus peruskorjataan ja Kulttuurikeskukseen tehdään siinä yhteydessä mahdollisia toiminnallisia muutoksia kulttuurikeskuksen kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja kunnioittaen, toinen päätöskohta: kehottaa sivistystoimea yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimen kanssa kehittämään Kulttuurikeskukselle uudistetun kokonaiskonseptin, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin osana metrokäytävää ja koko Espoon kulttuuritarjontaa, muutetaan muotoon: kehottaa kulttuurilautakuntaa ja sivistystoimea yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimen kanssa kehittämään Kulttuurikeskukselle uudistetun kokonaiskonseptin, jossa teatterilla on keskeinen rooli ja joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin osana metrokäytävää ja koko Espoon kulttuuritarjontaa,"

3 Sivu 3 / 3 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Holstin ja Anthonin lisäysehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen ne yksimielisesti. Päätös : päättää 1 korostaa Espoon teatterin vaatiman tilaratkaisun taloudellista toteutettavuutta ja käyttökustannustason pitämistä kaupungin taloudellisten realiteettien mahdollistamissa rajoissa sekä tarvetta samalla kehittää Kulttuuriaukion kokonaisuutta monipuolisena Tapiolan keskustaaluetta elävöittävänä tapahtumakeskittymänä, 2 että Espoon kaupunginteatterin tarvitsemat tilat sijoitetaan Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan ja että teatterin tilat toteutetaan samassa yhteydessä, kun Kulttuurikeskus peruskorjataan ja Kulttuurikeskukseen tehdään siinä yhteydessä mahdollisia toiminnallisia muutoksia kulttuurikeskuksen kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja kunnioittaen, 3 kehottaa kulttuurilautakuntaa ja sivistystoimea yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimen kanssa kehittämään Kulttuurikeskukselle uudistetun kokonaiskonseptin, jossa teatterilla on keskeinen rooli ja joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin osana metrokäytävää ja koko Espoon kulttuuritarjontaa, 4 kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta asemakaavoittamaan Kulttuuriaukiolle ja sen välittömille lähialueille sellaisen Tapiolan keskusta-aluetta elävöittävän kokonaisuuden, joka luo edellytykset monipuolisille kulttuuriin painottuville toiminnoille ja tapahtumille sekä näitä tukeville toiminnoille ympäri vuoden. Asemakaavoituksen tarkastelualueena on tällöin Kulttuuriaukion lisäksi ns. Ervin keskusta (Keskustorni, Tapiontori ja Heikintori), Kulttuurikeskus, Keskusallas, Uimahalli ja Tapionkenttä sekä alueen kytkeytyminen entistä paremmin myös WeeGeen ja EMMAn suuntaan ja toimintoihin, 5 kehottaa teknistä ja ympäristötointa käynnistämään Vesiputoustalon edustalla olevan alueen kehittäminen tavoitteena Tapiolan kansallismaiseman eheyttäminen ja keskuksen elinvoiman lisääminen. Oheismateriaali - Teatterin ja kulttuurikeskuksen kustannukset

4 Sivu 4 / 4 - Kuvasarja Selostus n päätökset ja päätti : - että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittaminen Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan selvitetään viipymättä siten, että Kulttuurikeskuksesta, Kulttuuriaukiosta ja kaupungin omistamasta KOy Kulttuuriaukiosta saataisiin kehitettyä vetovoimainen ja monipuolinen kulttuurin tapahtumakeskus ja kaupunkilaisten olohuone, - edellyttää, että tämän rinnalla selvitetään toiminnalliset ja taloudelliset vaihtoehdot toteuttaa teatteri Vesiputoustalon edustalle kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavaehdotuksen mukaisesti, - kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään edellä mainitun tapahtumakeskuksen kaavalliset edellytykset sekä mahdollisuudet kaavoittaa Vesiputoustalon edustalle korkeatasoisia asuntoja ja korkeatasoista julkista kaupunkitilaa, joka liittyy esteettä ympäristöön, - kehottaa tuomaan edellä mainitut selvitykset toiminnallisine ja kokonaistaloudellisine vertailuineen jaoston käsiteltäväksi viipymättä, viimeistään kesäkuuhun 2016 mennessä. päätti kehottaa - Tilakeskus-liikelaitosta jatkamaan Espoon kaupunginteatterisäätiön vuokrausta Revontulihallissa voimassa olevin ehdoin vuoden 2020 loppuun saakka niin, että kaupunginteatteri voi jatkaa siellä toimintaansa vuoden 2020 loppuun saakka, - Sivistystoimea ja Tilakeskus-liikelaitosta yhteistyössä Espoon kaupunginteatterisäätiön kanssa laatimaan vuoden 2015 loppuun mennessä Espoon kaupunginteatterin uusien tilojen tarveselvityksen, - Espoon kaupunginteatterisäätiötä jatkamaan Espoon kaupunginteatterin taiteellisen toiminnan kehittämistä uutta teatteritilaa suunniteltaessa yhteistyössä sivistystoimen ja kulttuurilautakunnan kanssa siten, että teatterin toiminnalliset ja taiteelliset yhtymäkohdat nivotaan aiempaa läheisemmin espoolaisten kulttuuri- ja taideyhteisöjen, taiteen perusopetuksen ja koulujen kanssa, - Kaupunkisuunnittelulautakuntaa viipymättä valmistelemaan Tapiolan keskukseen Vesiputoustalon edustalle asemakaavaehdotus, johon

5 Sivu 5 / 5 sisältyy rakennusoikeudeltaan noin kem 2 tontti teatteri- ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevaa rakennusta varten, - Kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry:n omistaman K-korttelin nro asemakaavanmuutoksen laatimisen niin, että kortteliin suunnitellaan pääasiassa asuntoja. Asuntojen vaiheittain toteuttamisen mahdollistamiseksi tavoitteena on se, että tontilla on uusi asemakaava hyväksytty vuoden 2017 loppuun mennessä. Päätöksessä puhuttiin nimenomaan teatteritiloista eikä teatteritalosta. Kulttuurikeskusvaihtoehto Kulttuurikeskusvaihtoehtoa on selvitetty n päätöksen taustalla olleen alustavan suunnitteluratkaisun pohjalta. Siinä teatterin uusi iso sali toteutetaan Kulttuurikeskuksen yhteyteen Kulttuuriaukion alapuolelle. Lähtökohtaisesti teatterin nykyisenlaajuiselle toiminnalle luodaan laadukkaat edellytykset. Samalla luodaan edellytykset teatterin toiminnan kehittämiselle käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Selvitystyön edetessä on todettu tärkeäksi, että kirjasto toimii jatkossakin Kulttuurikeskuksen yhteydessä. Muuttuva ja monipuolistuva kirjasto palvelee laajasti kaikkia ikä- ja sosiaaliryhmiä, jotka monipuolistuvassa Kulttuurikeskuksessa saavat herätteitä myös muihin kulttuuritapahtumiin. Toisaalta kirjasto tarvitsee tulevaisuudessa lisää tiloja, koska Tapiola - Otaniemi - Keilaniemi -alue on kehittymässä voimakkaasti. Kulttuurikeskusvaihtoehdon pääsisältö on seuraava: Teatterin iso sali ja siihen liittyvät tilat toteutetaan Kulttuuriaukion alapuolelle. Kulttuuriaukiolle kohoaa näyttämötorni. Teatterin isoon saliin tulee huoltohissi Kulttuuriaukiolta. Käynti teatteriin on Kulttuurikeskuksen sisäänkäyntien kautta ja nykyisten kirjaston tilojen kohdalta on portaat alas uuteen isoon teatterisaliin. Nykyisen kirjaston paikalla on mm. ravintola. Kirjasto sijoitetaan pääosin Keskusaltaan tasoon, jossa Kulttuurikeskusta laajennetaan nykyisen pienen vesialtaan kohdalle. Käynti kirjastoon on myös Aarne Ervin aukiolta. Laajennettuun Kulttuurikeskukseen toteutetaan myös Jääpuutarhan ja Keskusaltaan kesätoimintojen tarvitsemat tilat. Kulttuurikeskusta kehitetään niin, että Keskusaltaan tasolta saadaan sujuva yhteys Kulttuuriaukion tasolle. KOy Kulttuuriaukion tiloja otetaan tarpeen mukaan Kulttuurikeskukseen liittyvään käyttöön. Teatteriin liittyvien uusien tilojen laajuus on kem 2. Lähtökohtaisesti tässä selvityksessä Kulttuurikeskukseen on sijoitettu sama tilaohjelma kuin Vesiputoustalon edustan vaihtoehdossa on, mutta nykyisistä tiloista on hyödynnetty Louhisali ja eräitä muita tiloja.

6 Sivu 6 / 6 Ratkaisusta on laadittu oheiset kaaviomaiset periaateselvitykset ja havainnekuvat (Arkkit.tsto HKP Oy). Tapiolan keskuksen alapuolella sijaitsevasta keskuspysäköintilaitoksesta nousevat hissit Kulttuurikeskuksen viereen. Hisseiltä on mahdollista tehdä sisäyhteys suoraan teatterin aulaan. Vesiputoustalo-vaihtoehto Vesiputoustalo-vaihtoehdon lähtökohtana on asemakaavaehdotuksen (kaupunkisuunnittelulautakunta ) pohjana olevat suunnitelmat ja Saraco Oy:n vuonna 2008 laatimat tarkastelut. Hankkeen laajuus on kem 2. Asemakaavaehdotuksessa Vesiputoustalon edustalle on osoitettu teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (kaavamerkintä YY), jonka rakennusoikeus on kem 2. Kaava edellyttää, että 40 % rakennusoikeudesta tulee sijoittua maan alle. n päätöksessä puhutaan teatterin tiloista eikä teatteritalosta. Vesiputoustalovaihtoehto on nyt kuitenkin teatteritalo, koska muita toimintoja sen yhteyteen ei ole tiedossa. Vesiputoustalon tontille ei ole tulossa teatteriin liittyviä toimintoja. On huomattava, että Vesiputoustalo-vaihtoehto tarkoittaa toiminnoiltaan nykyistä laajempaa teatteria eli nykyistä suurempia käyttö- ja toimintakustannuksia. Vaihtoehdot Tapiolan keskuksen kehittämisen näkökulmasta Tapiolan keskuksen kehittämisen edetessä keskukseen on muodostumassa kolme vyöhykettä: Merituulentien eteläpuolelle asuntoja, Merituulentien kohdalle ja sen pohjoispuolelle liikkeitä ja liikennettä ja Tapionraitin ja Keskusaltaan ympäristöön kulttuuria ja siihen liittyviä palveluja. Tämä on sopusoinnussa Tapiolan puutarhakaupungin perusperiaatteiden kanssa. Selvitystyön yhteydessä on laadittu Tapiolan puutarhakaupungin perusperiaatteista lähtevä oheinen tarkastelu, joka osoittaa, että teatterin tilojen oikea sijoituspaikka on Kulttuurikeskuksen yhteydessä Tapiolan historiallisessa keskuksessa Keskusaltaan äärellä (Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy). Selvitysten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että teatterin sijoittaminen Kulttuurikeskuksen yhteyteen on sopusoinnussa Tapiolan rakennetun kulttuuriympäristön arvojen (RKY) kanssa ja että RKY:n kannalta kulttuurikeskus-vaihtoehto on parempi kuin Vesiputoustalovaihtoehto.

7 Sivu 7 / 7 Kaupunkirakenteellisesti Tapiolan keskuksen kannalta Kulttuurikeskusvaihtoehto luo enemmän kehittämisedellytyksiä ympäristölle kuin Vesiputoustalo-vaihtoehto. Merituulentien eteläpuoli painottuu asumiseen. Vesiputoustalon edustalla teatteri tulisi Stockmannin ja asuntojen viereen. Kulttuurikeskusvaihtoehdossa teatteri voimistaisi Kulttuurikeskusta, joka entistä vahvempana kulttuurikeskittymänä säteilisi ympäristöönsä. Se olisi voimakas piristysruiske Tapiolan arvokkaaseen ns. Ervin keskustaan, esimerkiksi Keskustorniin, Tapiontorille ja Heikintorille. Teatterin näyttämötorni jäsentäisi nykyisin ankeata Kulttuuriaukiota ja loisi edellytykset aukion elävöittämiselle. Näyttämötornin ympärillä olisi hyvin tilaa järjestää erityyppisiä tapahtumia, myös teatteriin liittyviä tapahtumia. Vesiputoustalovaihtoehdoissa vastaavia ulkotiloja ei ole. Näyttämötornin myötä teatteri saisi ainutlaatuista näkyvyyttä ja huomioarvoa. On mahdollista, että Keskustorniin tulee hotelli. Keskustorni Oy on laadituttanut ratkaisusta alustavat luonnokset (Arkkit.tsto SARC Oy), jotka osoittavat rakennuksen soveltuvan hyvin hotelliksi (165 huonetta). Vesiputoustalon kohdalle tuskin tulee hotellia, koska alue on kehittymässä asuntovaltaiseksi. Kaupinkalliontien varrelle on tulossa uusia rakennuksia, joihin voi myös sijoittua esimerkiksi ravintoloita. Olennainen osa ympäristöä ovat Keskusallas ja Tapionkenttä, joissa kummassakin on jatkossa talvisin tekojäärata. Vesiputoustalovaihtoehdossa teatteri olisi irrallaan muusta kulttuuritarjonnasta. Kulttuurikeskuksessa on nykyisin vuosittain noin kävijää, kun teatterissa on noin kävijää. Kulttuurin kuluttajan kannalta on suuri etu, että tapahtumat ovat yhdessä paikassa. Tämä on myös kulttuurin tuottajan etu. Tapiolassa on nykyisin jo toinenkin merkittävä kulttuurilaitos WeeGee-talo. Teatterin sijoittaminen Kulttuurikeskuksen yhteyteen voimistaa kontakteja WeeGee-taloon. Rakentamiskustannukset Kulttuurikeskusvaihtoehdossa teatterille tehdään uusia tiloja kem 2. Rakentamiskustannukset ovat 42 milj. euroa (alv 0 %). Teatteritilojen suunnittelu Kulttuurikeskuksen yhteyteen edellyttää muutoksia Kulttuurikeskuksessa. Kulttuurikeskus on tulossa peruskorjausikään. Peruskorjauksen yhteydessä kirjasto on uudistettava ja laajennettava. Joka tapauksessa Kulttuurikeskusta ei peruskorjata nykyiselleen, koska se edellyttää paitsi kirjaston osalta niin muutenkin uudistamista.

8 Sivu 8 / 8 Teatteritilojen sijoitusvaihtoehtojen vertailussa lähdetään siitä, että Kulttuurikeskuksen peruskorjaus- ja muutostyöt ovat samat kummassakin vaihtoehdossa. Kulttuurikeskuksen peruskorjauksen on arvioitu maksavan 19 milj. euroa, mihin sisältyvät myös teatterin edellyttämät monikäyttöiset aulatilat sekä Louhisalin teatterivierailuiden kannalta keskeisten teknisten toimintaedellytysten parantaminen. Kirjaston tilojen uudistamisen ja laajentamisen kustannusten arvioidaan olevan 9 milj. euroa. On selvää, että teatterin tilojen toteuttamisella Kulttuurikeskuksen uudistamisen yhteydessä saavutetaan teatterin toteuttamisessa kustannussäästöjä. Vesiputoustalovaihtoehdon laajuus on kem 2. Rakentamiskustannukset ovat 54 milj. euroa (alv 0 %). Tilaohjelman laajuusero eri vaihtoehdoissa johtuu suurelta osin siitä, että Kulttuurikeskusvaihtoehdossa ei ole uutta pientä salia. Louhisali on teatterin käytössä kuten nykyisinkin. Vaihtoehdot ovat pohjarakentamisolosuhteiltaan ja -kustannuksiltaan aivan erilaiset. Kulttuurikeskusvaihtoehdossa maaperä on kitkamaata ja kalliota. Kaivumassat voidaan hyödyntää lähialueiden rakennustöissä. Vesiputoustalovaihtoehdossa maapohjassa on lähes 20 m:n syvyydelle savea. Kaivumassat on toimitettava maankaatopaikalle. Kulttuurikeskusvaihtoehdossa maanpaineseinät voidaan hyödyntää rakennuksen ulkoseininä. Myös Vesiputoustalovaihtoehdossa tarvitaan mittavia kaivinpaaluseiniä, mutta niitä ei voida vastaavalla tavalla hyödyntää ulkoseininä. On huomattava, että kaavaehdotus edellyttää Vesiputoustalon edustalla, että 40 % tiloista sijoitetaan maan alle. Arkkitehtoniset reunaehdot ovat vaihtoehdoissa täysin erilaiset. Kulttuurikeskusvaihtoehdossa arkkitehtoniset julkisivuvaatimukset kohdistuvat vain Kulttuuriaukiolle kohoavaan näyttämötorniin. Vesiputoustalovaihtoehdossa rakennukseen kohdistuu kokonaisuudessaan korkeat arkkitehtoniset haasteet ja tavoitteet. Edellä esitettyjen rakentamiskustannusten lisäksi merkittäviä kustannuksia aiheutuu teatteritekniikasta sekä kuva-, valo- ja äänikalustosta ja muusta irtaimesta tarpeistosta. Nämä kustannukset ovat suuruusluokaltaan 13 milj. euroa. Voidaan arvioida, että nämä kustannukset ovat noin 2 milj. euroa pienemmät Kulttuurikeskusvaihtoehdossa kuin Vesiputoustalovaihtoehdossa, koska Kulttuurikeskusvaihtoehdossa Louhisali toimii myös jatkossa teatterin pienenä salina. Toisaalta Louhisaliakin on uudistettava.

9 Sivu 9 / 9 Toiminnallinen ja käyttökustannusten vertailu Kulttuurikeskusvaihtoehdossa teatterille tehdään tilat, joissa sen toiminta voi jatkua nykyisenlaajuisena eli nykyisellä toiminta-avustuksella ja kehittyä sen mukaan kuin resursseja tulee lisää. Salien täyttymisen riski on kaupungilla. Kulttuurikeskusvaihtoehdossa voidaan tilojen käyttö optimoida. Mikäli teatterin toiminta-avustusta ei lisätä, uudessa isossa salissa on vapaata kapasiteettia, jota Kulttuurikeskus markkinoi. Mikäli teatterille ajan kuluessa saadaan lisää toiminta-avustusta, tilojen käyttö joustaa Kulttuurikeskusvaihtoehdossa. Vesiputoustalovaihtoehdossa Teatterisäätiö vastaa sekä ison että pienen salin käytöstä kokonaisuudessaan. Riski on tavallaan säätiöllä, mutta todellisuudessa kaupungilla. Tämä edellyttää kaupungilta merkittävää lisäpanostusta toiminnan tukemiseen. Vesiputoustalovaihtoehto edellyttäisi siis heti kaupungin toiminta-avustuksen voimakasta lisäämistä. Teatterin arvion mukaan vakituisen henkilökunnan tarve kaksinkertaistuisi (13:sta 26:een). Lisäksi suuremmat esitykset ja esitysten lukumäärän kasvu kasvattaisivat menoja enemmän kuin tuloja. Nykytietämyksen mukaan valtion avustukset eivät kasva, vaan pikemminkin pienenevät. On myös todennäköistä, että syntyisi epätervettä kilpailua Espoon kulttuurikeskuksen ja uuden teatteritalon välillä. Espoon kaupunginteatteri on osa kaupungin julkista hallintoa. Lipputuloilla katetaan keskimäärin noin % menoista. Vuonna 2015 Espoon kaupungin toiminta- ja vuokra-avustus oli 55 % kokonaistuotannosta, valtionosuus 20 %, pääsylipputuotot 20 % ja muut tuotot ja avustukset 5 %. Mikäli teatterin uudet tilat tarkoittavat myös lisää toimintamenoja, kysymys ei ole vain tiloista, vaan teatterin toiminnan volyymin kasvattamisesta ja kaupungin kulttuurimäärärahojen kasvattamisesta tältä osin. Kulttuurikeskusvaihtoehdossa teatterin uusi iso sali olisi ensisijaisesti teatterin käytössä, mutta sitä voitaisiin vuokrata muuhunkin käyttöön. Teatteri tuottaa myös omia tuotantoja sekä yhteistuotantoja vierailevilla taiteilijoilla, mutta ensisijaisesti Espoon kaupunginteatteri on kuitenkin vierailuteatteri. Kulttuurikeskusvaihtoehdossa syntyy synergiaetuja yhteisistä palveluista. Näiden synergiaetujen vuotuinen arvo on suuruusluokkaa euroa vuodessa. Merkittävimmät synergiahyödyt liittyvät kuitenkin eri kulttuurimuotojen yhteistyöhön ja siihen, että Tapiolan kulttuuripalvelut ovat yleisön tavoitettavissa yhdessä paikassa. Tämä kasvattaa myös teatterin asiakaspohjaa ja lisää sen kiinnostavuutta ja tunnettuutta. Kulttuuritoimessa on laadittu laskelma, jossa teatterin kustannuksia on tarkasteltu kaupungin koko kulttuuritoimen näkökulmasta. Sen mukaan teatterin ja kulttuurikeskuksen kustannukset kaupungille ovat nyt yhteensä

10 Sivu 10 / 10 noin 4,3 milj. euroa, Kulttuurikeskusvaihtoehdossa noin 6,2 milj. euroa ja Vesiputoustalovaihtoehdossa noin 8,4 milj. euroa. Nämä kustannukset on esitetty oheisessa taulukossa. Kulttuurikeskusvaihtoehto lähtee tässä vertailussa nykyisenlaajuisesta teatteritoiminnasta. Teatterisäätiö on tehnyt omat budjettilaskelmansa eri vaihtoehdoista. Näissä laskelmissa kumpaankin vaihtoehtoon on sijoitettu sama toiminta eli Vesiputoustalo-vaihtoehdossa pientä salia käytetään teatterinäytöksiin vain osan aikaa niin kuin Louhisalia nykyisinkin käytetään. Kun tilakustannuksia ei ole otettu huomioon, teatterin näkökulmasta vaihtoehtojen kustannusten välillä ei näin ole juuri eroa, kummassakin teatterin kulut ovat yhteensä 4,8 milj. euroa, kun kulut nykyisin ovat 2,8 milj. euroa. Vertailu on kuitenkin ongelmallinen ja harhaanjohtava, koska vertailussa teatteri on Kulttuurikeskusvaihtoehdossa yhtä itsenäinen ja erillinen kuin Vesiputoustalovaihtoehdossa. Kustannuseroja syntyy vain teatterin tilakustannuksista ja niitä ei budjettiin sisälly. Vesiputoustalon edustalla olevan Tuultenaltaan alueen kehittäminen Vesiputoustalon edustalla olevan Tuultenaltaan alueen kehittämisen lähtökohtana on nyt Tapiolan keskuksen ja Otsolahden välinen maisematila. Alueelle on valmistumassa alkuperäisen mallin mukainen suuri Tapiolanympyrä ja Leimuniitty ollaan uudistamassa alkuperäiseen loistoonsa. Maisematilan lounaiskulmassa on sijainnut tavallaan kuopassa Tuultenallas, joka jo lähtökohtaisesti on ollut epäonnistunut ratkaisu. Siitä ei ole muodostunut keskustan eteläosaan samanlaista kaupunkikuvallista tai toiminnallista kiintopistettä kuin Keskusaltaasta, joka on koko Tapiolan maamerkki. Tapiolanympyrä ympäröivine viheralueineen on kansallismaisemaa. Sillä oli aikanaan suuri merkitys Tapiolan markkinoinnissa ja tunnetuksi tekemisessä. Erityisesti on huomattava, että kysymyksessä on kansainvälisissä maisema-arkkitehtijulkaisuissa ainoa Suomesta esitetty puistokohde. Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus täydentää tämä puistosuunnitelma myös sen lounaiskulman osalta. Uudistettu ja täydennetty maisematila "brändää" nyt Tapiolan uudistamista. Ratkaisusta on laadittu oheisia alustavia tarkasteluja, joiden lähtökohtana on keskeisen maisematilan suunnittelu ja uusien asuinrakennusten sijoittelu maiseman ehdoilla Tapiolan puutarhakaupungin perusperiaatteiden mukaisesti. On huomattava, että Tapiolan kuuluisat puistot Leimuniitty ja Silkkiniitty eivät ole luonnonmukaisia alueita, vaan voimakkaasti muokattuja maisemapuistoja. Laajat avoimet nurmipinnat ja niitä täydentävät värikkäät, geometrisesti polveilevat istutukset ovat olennainen osa Tapiolan kaupunkikuvaa. Olennaista on myös suunnitella Tapiolan keskuksesta mielenkiintoinen ja sujuva jalankulku- ja pyöräilyreitti Otsolahdelle. Alustavat tarkastelut ovat laatineet Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy ja Arkkit.tsto HKP Oy.

11 Sivu 11 / 11 Maisema-arkkitehti Ria Ruokonen Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:stä kuvaa ratkaisua seuraavasti: "Leimuniityn suunnittelussa oli vuonna 1959 pääosassa huolellinen maaston muotoilu. Vanhaa peltopintaa nostettiin jopa pari metriä, jotta katu, pysäköintikenttä, rakennukset ja vanhat männyt saatiin sopusointuun maisemassa. Nyt maastoa muovaillaan määrätietoisesti myös puistotilan lounaisosassa, jotta Tuultenaltaan painanne saadaan nostettua osaksi kokonaisuutta. Puiston pinta pengerretään loiviksi terasseiksi, joiden takana kulkee esteetön pyörä- ja kävelyreitti Tuulikinsillalta Otsolahden suuntaan. Matalat massapensaat muodostavat jalustaa rakennuksille. Talojen välisille aukioille istutetut puuryhmät luovat reunavyöhykettä ilman, että ne estävät pitkiä näkymiä keskustan ja Otsolahden suuntaan. Korkeimmalla maastokohdalla kasvavat männyt ja muu luonnonpuusto muodostavat vihreän selustan uudelle rakentamiselle samaan tapaan kuin muualla Tapiolassa. Itätuulentie ja asuntojen pysäköintipaikat sukeltavat kannen alle, jolloin koko pihataso on yhtenäinen. Kannen reunat jäävät maaston sisään. Keskeinen kaupunkitila näyttäytyy kaikilta sivuilta puistomaisena." Maisematilan ja uusien asuinrakennusten portaittainen nousu Leimuniityltä Itä-tuulenkujalle pehmentää siirtymistä kohti keskustan uusia korkeita rakennuksia. Keskustornin ja sen väljän ympäristön asema vahvistuisi entisestään, mikä vastaa Tapiolan kulttuuriarvoja. Alustan tarkastelun perusteella Vesiputoustalon edustalle on mahdollista kaavoittaa asumista noin kem 2. Tämän rakennusoikeuden arvo on kaupungille vähintään noin 25 milj. euroa. Kaavalliset edellytykset Kulttuurikeskusvaihtoehdon kaavalliset edellytykset ovat hyvät. Ratkaisu saadaan sovitettua olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön niin, että Tapiolan arvokkaan kulttuuriympäristön perusarvoja kunnioitetaan, mutta samalla tuodaan alueelle merkittävää lisäarvoa. Kulttuuriaukio jäsentyy monimuotoisemmaksi ja mielenkiintoisemmaksi. Nykyisessä asemakaavassa on jo varattu aukiolle kaksikerroksinen toriin liittyvä rakennus, jota ei kuitenkaan ole koskaan toteutettu. Nykyisessä asemakaavassa torin alla tiloja (pysäköinti), joita ei myöskään ole toteutettu. Kulttuurikeskus monipuolistuu ja se saadaan aikaisempaa paremmin liittymään arvokkaaseen ympäristöön, erityisesti Keskusaltaaseen. Nykyisessä asemakaavassa Kulttuurikeskuksen tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Ns. Marimekko-talo, joka on kuten Kulttuurikeskus, arkkit. Arto Sipisen suunnittelema, saadaan toiminnallisesti kiinteäksi osaksi Kulttuuriaukion ympäristöä. Tarvittava asemakaavamuutos ei ole kaupunkisuunnittelun eikä kaavatekniikan kannalta suuri. Vesiputoustalo-vaihtoehdon asemakaavanmuutos on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa, mutta ei vielä kaupunginhallituksessa. Kaavasta

12 Sivu 12 / 12 annetut lausunnot ja muistutukset ovat osin varsin kriittisiä. On ilmeistä, että nyt esiin tulleet teatteritilojen uudet ratkaisumahdollisuudet ja Vesiputoustalon edustan uudet kehittämismahdollisuudet lisäisivät kaavan voimaantuloon liittyvää riskiä. Vesiputoustalon edustalla sijaitsevan Tuulten altaan alueen kehittäminen kansallismaiseman peruspiirteisiin pohjautuvaksi asuntokortteliksi vaatii vielä huolellista jatkotyötä. Onhan kysymyksessä kokonaan uusi innovaatio, jota ei koskaan aikaisemmin ole esitetty. On kuitenkin ilmeistä, että tälle ratkaisulle on hyvät kaavalliset edellytykset, koska se pohjautuu Tapiolan puutarhakaupungin alkuperäisiin arvoihin. Kaavalliset kysymykset on selvitetty valmisteluryhmän ja kaupunkisuunnittelukeskuksen toimesta ja todettu, että teatterin sijoittaminen kulttuurikeskuksen yhteyteen on mahdollista, mutta edellyttää asemakaavan muuttamista. Vesiputoustalon edustalle on mahdollista kaavoittaa asuntoja ja korkeatasoista julkista kaupunkitilaa. Kaavalliset lähtökohdat eivät estä kummankaan vaihtoehdon toteuttamista ja päätös sijoittamisesta voidaan tehdä toiminnallisista ja taloudellisista lähtökohdista. Valmistelusta vastaavat ovat käyneet kaavalliset edellytykset läpi kaupunkisuunnittelukeskuksen johdon, Kaupunginmuseon sekä ELY-keskuksen kanssa. Asia valmistellaan kaupunkisuunnittelulautakuntaan normaalin kaavoitusprosessin mukaisesti sen jälkeen, kun kaupunginhallituksen on tehnyt päätöksen teatterin sijoituspaikasta. Aikataulu Kulttuurikeskuksen uudistaminen ja peruskorjaus sekä siihen liittyvät teatterin uudistilat ja kirjaston tilojen kehittäminen on suuri hankekokonaisuus, jonka toteuttaminen voisi realistisesti arvioiden käynnistyä aikaisintaan 2020-luvun alkupuolella. Kaupunki on jo käynnistänyt neuvottelut MTK:n kanssa siitä, että Revontulihalli olisi teatterin käytössä siihen saakka, kun teatterin uudet tilat valmistuvat. Tämä edellyttänee, että kaupunki ottaa jatkossa aikaisempaa suuremman vastuun Revontulihallin ylläpidosta. Vaihtoehtojen vertailu tiivistetysti Kulttuurikeskusvaihtoehdossa: - teatterille tiloja kem 2, rakentamiskustannukset 42 milj. euroa, - teatterin toimintakustannukset voisivat olla samaa suuruusluokkaa kuin nykyisin, - luo hyvät edellytykset teatterin toiminnan kehittämiselle, - voimistaa eri kulttuurimuotojen yhteistyötä ja vuorovaikutusta, - tuo sekä toiminnallisia että taloudellisia synergiaetuja, - vahvistaa yhteyksiä WeeGee-taloon,

13 Sivu 13 / 13 - lisää Kulttuurikeskuksen asiakasvirtoja ja parantaa Kulttuurikeskuksen tila-tehokkuutta, - lisää Kulttuurikeskuksen ja Tapiolan historiallisen keskuksen elinvoimaa, - liittyy hyvin julkisiin ulkotiloihin ja elävöittää niitä, - sopusoinnussa Tapiolan rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) arvojen ja Kulttuurikeskuksen arkkitehtonisten arvojen kanssa, - kaavalliset edellytykset hyvät, - hyvät kaavalliset edellytykset sille, että Vesiputoustalon edustalle voidaan tutkia uusia asuntoja kem 2 (rakennusoikeuden arvo kaupungille ainakin 25 milj. euroa), kaavallisten edellytysten varmistaminen edellyttää huolellisia jatkotarkasteluja, - Tapiolaan syntyy sekä ainutlaatuinen monipuolinen Kulttuurikeskus että ainutlaatuinen puistomaisema, - on kestävän kehityksen mukainen ratkaisu. Vesiputoustalovaihtoehdossa: - teatterille tiloja kem 2, rakentamiskustannukset 54 milj. euroa, - teatterin toimintakustannukset kohoavat nykyisestä voimakkaasti (mm. henkilökunnan määrä kaksinkertaistuu), - Tapiolaan syntyy hyvien yhteyksien äärelle näkyvälle paikalle erillinen teatteritalo, - Tapiolaan on mahdollista toteuttaa merkittävä ja näyttävä uusi julkinen rakennus, - korostaa teatterin merkitystä Espoon kulttuurin kentässä, - kulttuuripalvelujen tilatehokkuus heikkenee, - lisää nykyistä kulttuuripalvelujen eriytyneisyyttä ja korostaa teatterin toiminnallista itsenäisyyttä ilman yhteistyötä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa, - on vaikeasti sovitettavissa yhteen Tapiolan rakennetun, - kulttuuriympäristön (RKY) arvojen kanssa, - liittyy huonosti ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja julkisiin ulkotiloihin. Viime kädessä kysymys on siitä, tehdäänkö kaksi kaupunkirakenteessa hajalleen sijoittuvaa erillistä kulttuurirakennusta osin päällekkäisine tilayms. tarpeineen vai voimakas ja Tapiolan keskustan elävöittämisen kannalta parhaalle paikalle sijoittuva yhtenäinen "Kulttuurikeskittymä". Teatteri osaksi Kulttuurikeskusta Edellä oleva vertailu osoittaa, että Espoon kaupunginteatterin tarvitsemat tilat on perusteltua sijoittaa Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen. Kulttuurikeskus on tulossa peruskorjausikään ja peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä on muutenkin tarpeen selvittää Kulttuurikeskuksen tulevaisuutta. Samassa yhteydessä on perusteltua

14 Sivu 14 / 14 selvittää Espoon kaupunginteatterin toimintaa pitkällä tähtäimellä ja nimenomaan osana Espoon kulttuuritarjontaa. Kulttuurikeskuksen kehittäminen liittyy metrokäytävän ja koko Espoon joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen. Liikkuminen helpottuu ja tämä tarjoaa mahdollisuuden palvelujen hyödyntämiseen aikaisempaa joustavammin. Kulttuurikeskuksen kehittäminen entistä voimakkaammaksi kulttuurin keskittymäksi on myös sopusoinnussa sen kanssa, että kaupunki pyrkii tilojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Kulttuurikeskus on jo nyt eri taiteenlajien areena. Teatterin entistä vahvempi mukaantulo tähän monipuoliseen kulttuuritoimijoiden joukkoon sisältää ainutlaatuisia mahdollisuuksia kulttuurin saamiseen yhä laajempien kansanosien ulottuville. Lisäksi on korostettava kaupunginhallituksen n päätöksen kohtaa, jossa Espoon kaupunginteatterisäätiötä kehotetaan jatkamaan Espoon kaupunginteatterin taiteellisen toiminnan kehittämistä uutta teatteritilaa suunniteltaessa yhteistyössä sivistystoimen ja kulttuurilautakunnan kanssa siten, että teatterin toiminnalliset ja taiteelliset yhtymäkohdat nivotaan aiempaa läheisemmin espoolaisten kulttuuri- ja taideyhteisöjen, taiteen perusopetuksen ja koulujen kanssa. Tähän kehitystyöhön monipuolinen Kulttuurikeskus tarjoaa erinomaiset edellytykset. Päätöshistoria Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo - päättää, että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittaminen Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan selvitetään viipymättä siten, että Kulttuurikeskuksesta, Kulttuuriaukiosta ja kaupungin omistamasta KOy Kulttuuriaukiosta saataisiin kehitettyä vetovoimainen ja monipuolinen kulttuurin tapahtumakeskus ja kaupunkilaisten olohuone - kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään edellä mainitun tapahtumakeskuksen kaavalliset edellytykset sekä mahdollisuudet kaavoittaa Vesiputoustalon edustalle korkeatasoisia asuntoja ja korkeatasoista julkista kaupunkitilaa, joka liittyy esteettä ympäristöön.

15 Sivu 15 / 15 Käsittely Puheenjohtaja Lehtolan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan esitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen. Päätös : jätti asian yksimielisesti pöydälle Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo - päättää, että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittaminen Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan selvitetään viipymättä siten, että Kulttuurikeskuksesta, Kulttuuriaukiosta ja kaupungin omistamasta KOy Kulttuuriaukiosta saataisiin kehitettyä vetovoimainen ja monipuolinen kulttuurin tapahtumakeskus ja kaupunkilaisten olohuone, - kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään edellä mainitun tapahtumakeskuksen kaavalliset edellytykset sekä mahdollisuudet kaavoittaa Vesiputoustalon edustalle korkeatasoisia asuntoja ja korkeatasoista julkista kaupunkitilaa, joka liittyy esteettä ympäristöön. Käsittely Nevalainen puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: " - päättää, että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittaminen Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan selvitetään viipymättä siten, että Kulttuurikeskuksesta, Kulttuuriaukiosta ja kaupungin omistamasta KOy Kulttuuriaukiosta saataisiin kehitettyä vetovoimainen ja monipuolinen kulttuurin tapahtumakeskus ja kaupunkilaisten olohuone, - edellyttää, että tämän rinnalla selvitetään toiminnalliset ja taloudelliset vaihtoehdot toteuttaa teatteri vesiputoustalon edustalle kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavaehdotuksen mukaisesti, - kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään edellä mainitun tapahtumakeskuksen kaavalliset edellytykset sekä mahdollisuudet kaavoittaa Vesiputoustalon edustalle korkeatasoisia asuntoja ja korkeatasoista julkista kaupunkitilaa, joka liittyy esteettä ympäristöön,

16 Sivu 16 / 16 - kehottaa tuomaan edellä mainitut selvitykset toiminnallisine ja kokonaistaloudellisine vertailuineen jaoston käsiteltäväksi viipymättä, viimeistään kesäkuuhun 2016 mennessä." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Nevalaisen ehdotus yksimielisesti hyväksyä? Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös - päätti, että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittaminen Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan selvitetään viipymättä siten, että Kulttuurikeskuksesta, Kulttuuriaukiosta ja kaupungin omistamasta KOy Kulttuuriaukiosta saataisiin kehitettyä vetovoimainen ja monipuolinen kulttuurin tapahtumakeskus ja kaupunkilaisten olohuone, - edellyttää, että tämän rinnalla selvitetään toiminnalliset ja taloudelliset vaihtoehdot toteuttaa teatteri vesiputoustalon edustalle kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavaehdotuksen mukaisesti, - kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään edellä mainitun tapahtumakeskuksen kaavalliset edellytykset sekä mahdollisuudet kaavoittaa Vesiputoustalon edustalle korkeatasoisia asuntoja ja korkeatasoista julkista kaupunkitilaa, joka liittyy esteettä ympäristöön, - kehottaa tuomaan edellä mainitut selvitykset toiminnallisine ja kokonaistaloudellisine vertailuineen jaoston käsiteltäväksi viipymättä, viimeistään kesäkuuhun 2016 mennessä. Tiedoksi

17 Sivu 17 / 17