/q8j. Jorma Suvanto Martti Tumanto RAPORTTI RISTIINAN SAPAROISEN ALUEEN KENTTÄTÖISTÄ. Helsinki

Transkriptio

1 {) :( 0/ j I LI/ {)j /J-lT /~ J.y /q8j Jorma Suvanto Martti Tumanto RAPORTTI RISTIINAN SAPAROISEN ALUEEN KENTTÄTÖISTÄ Helsinki

2 SISaLLYSLUETTELO 1. Johdanto Yleista..., Tyomenetelmista , Tektoniikasta..., Kivilajien kenttakuvaus...,..., Joht~paatelrnat...~,...~.....,... 8 Kuva 1. Kansis'v Tutkimusalueen sijainti m antieteellisella [l: 200 do81,a aeromagneettlsella (1:?00 000) kartalla. 1. JOHDANTO Mielenkiinnon Saparoisten alueelle ovat kaynnistaneet kansannaytteet (Aulis Ritolahti, Tuulevi Mynttinen). Eino Ruottinen on kesan 1983 aikana etsinyt lohkareita ja ottanut paljastumanaytteita parin viikon ajan. Naissa tutkimuksissa havaittiin, etta alueella on laajahko, magneettisen anomalian (kuva 1.) indikoima gabro, jonka itaisista osista kiisulohkareet ovat loytyneet, Lohkareiden Ni-pitoisuudet ovat jaaneet suhteellisen alhaisiksi (max %), mutta sulfidifaasin Nipitoisuusestimaatit ovat lupaavan korkeita (n. 5 %). Nailla perusteilla lahetettiin tyoryhma Rauli Lempiainen, Jorma Suvanto, Martti Tumanto alueelle pikaisesti tehtavinaan 1) Selvittaa GB:n alueellinen laajuus, asema seka mahdollinen sisainen vaihtelu (Suvanto, Tumanto). 2 Tarkistaa lahialueiden muut magneettiset anomaliat (kaikki).

3 3 Etsia lisaa ja laajemmalta alueelta kiisulohkareita (Lempiainen). 4) Selvittaa kiisulohkareiden lahtopaikka mm. Gefinexin ja magnetometrin avulla (Lempiainen). 5) Ottaa GB:sta naytteita Ni-ohjelmaa ja muita tutkimuksia varten (Suvanto, Tumanto). Tama on esityota, jonka paamaarana on selvittaa, kannat- J taako toita jatkaa raskaammilla resursseilla. Tassa raportissa kasitellaan lahinna kallioperakartoituk- sessa ilmenneita seikkoja. Alue sijaitsee Savon liuskealueen lantisimmissa osissa, lahella Keski-Suomen granitoidialuetta. Sille on luonteenomaista voimakkaasti deformoituneet ja migmatoituneet peliittiset sedimentit, kiillegneissit. Niita lavistavat laajat granitoidiset massiivit. Kiillegneissi-migmatiitin sisalla on - jokseenkin harvassa - emaksisia intrusiiveja, jotka ovat paasaantoisesti pienehkoja ja voimakkaasti muuttuneita sarvivalkegabroja. Glasiaalimorfologisesti alue kuuluu selkeasti Keski-Suomen kielekevirtauksen keskiosiin, jossa jaatikon virtaus ja kulutus on ollut voimakasta ja kuljetussuunta selkea Salpausselkien laheisyydesta johtuen jaatikon kuluttava vaikutus on ollut kasaavaa voimakkaampi, joten alue on hyvin paljastunutta ja drumliini- ja jaatikkovirtamuodostumat ovat vahaisia. Suunnitellun ajan puitteissa ei ollut mahdollisuutta yksi- tyiskohtaiseen tyotapaan. Kartoitus paatettiin aluksi suorittaa esikartoituksena harvahkolla pisteverkolla. Tutustumisekskursiolla huomattiin kuitenkin GB:n sisaisen vaihtelun olevan siina maarin suurta ja epasaannollista, etta havaintopistevalia oli tihennettava ja vastaavasti oli tingittava lahiympariston tutkimisesta.

4 Saparoisen gabron alueella pyrittiin kaymaan lapi ja kartoittamaan jokainen pal jastuma - naita olikin runsaasti. t Pistevalia harvennettiin ja kartoitus lopetettiin heti sivukiviin tultaessa. GB:n kartoituksessa oli vaikeutena sen eri tyyppien erottaminen toisistaan. DR ja GB erotettiin toisistaan tekstuurin ja raekoon seka mineraalikoostumuksen perusteella. DR:ksi kartoitettiin hienompirakeinen, PL-valtainen ja vahemman magmaattisia tekstuureja sisaltava kivi. Sivukivissa tuli sama ongelma KVDRGN:n ja GRDRGN:n erottamisessa; kartoitusvaiheessa havaitut leikkausuhteet (ks. kivilajikuvaus) helpottivat kuitenkin gneissityyppien erottamista TEKTONIIKASTA Leikkaus- ja uudelleenpoimutussuhteiden perusteella on alueen geologisesta kehityshistoriasta saatu taulukossa 1 esitetty alustava kuva. Vaihe Migmatiitin historia Gabron historia DO Peliitit: kalkkirikkaa vulkanogeeniset vlk: t Dl Klilleliuske karret,amfiboliitit, KRD-GN:~. Mi matisaat'o raniiftinqn neosoh (anateksiz al-r ikkaissa kerroksissa?) Isokliinipoimuja tiukkoja oimu'a K~DR GRDR --> GRDRGN --> RVDRGB GB-intruu~iojreunaa klertava primaari- ~ L U S ~ ~ ~ S U U S ~ Diabaasijuonet Rea 01 1ohkoina;vyohykleinen S2-liuske isuus Post- D2 PGG -juonet N-$-suuntajsiin vyohykkeisiin Sub R orisontaaliset PG-juonet V ~hykkeista eform+tiotq, as mmetrista ig loiyaa glqutysta, hfertolzyskslauutxaf@ loniit iutumista ikajarjestykset selvittamatta; pa I suunnat: N-S-suuntajset voimakkagt hierrot E-W-suuntaiset asyrnmetriset poimut Taulukko 1. Saparoisten alueen geologinen kehityshistoria.

5 1 Saparoisten GB:n intruusio on siis ajoitettu ensimmaisen ja toisen deformaatiovaiheen valille: todisteina tasta ovat gneissisulkeumat massiiviin kuuluvassa DR:ssa seka GB-sulkeumat KVDRGN:ssa. Paaliuskeisuudeksi on mitattu vallitseva liuskeisuus, gneissien metasedimenttien osalta useimmiten Sl+S2, muiden kohdalla lahinna S2. Saparoisen GB:ssa on myos reunaa kiertavaa, mahdollista primaariliuskeisuutta merkitty paaliuskeisuudeksi. Myiihemmlt deformaatiot ilmen%~t paljastu- mamittakaavassa vain kapeina vyohykkeina. F2-poimuakselisuuntien huomattava vaihtelu kuitenkin osoittaa niiden olleen merkittavia karttakuvan muokkaamisessa Gneissit Alueen migmatiitin paleosomiaineksena on yleisimmin kiil- legneissi, jossa tavataan paikoin KRD-, SIL- tai GRA-porfyroblasteja. Suurimmalta osaltaan gneissit ovat neosomivaltaisia, koostumukseltaan granodioriittisia (kuva 3 a). Paleosomi on usein haamumaislna jaanteina (kuva 3 b). Kartoitusalueen pohjoisosassa KGN muodostaa itsenaisen kivilajiyksikon. Sen vallitsevana muunnoksena on silmagneissimainen KRDGN (kuva 3 Cr 3 d). Paljastumalla 92-MOT on tavattu agmatiittia, jossa on AFBja GRAKGN-murskaleita (liuskettuneita ja kerrokaellisia). Neosomina on KVDR ja GRDR, joista jalkiramainen leikkaa edellista (kuva 3 e) Saparoisen gabro Muodostuman paakivilajia edustaa raekooltaan vaihteleva (hieno-karkearakeinen), paikoin suuntautunut ja pilsteinen SVGB, jonka paamineraalit ovat SV, PL ja BT. Lahestyttaessa DR/KVDR:n kontaktia GB muuttuu selvasti BT-rikkaammaksi ja kyseista GB-tyyppia breksioi usein DR/KVDR:nen

6 6 materiaali (kuva 3 f). Kontaktivyöhykkeessä SVGB on paikoin voimakkaasti epidoottiutunut. Epidoottirikkaisiin osiin littyy satunnaisesti SV-segregaatioita. SVGB:ssä tavataan paikoin PY-pitoisia (Ortopyrokseeni?) osia (dimensioiltaan vaatimattomia, sisältävät paikoin heikkona pirotteena FEK). Leikkaavat, deformaatioissa katkeilleet MpbB-juonet sekä tiiviit, massamaiset AFB-sulkeumat (VULK?) ovat SVGB:ssä tavallisia. Paljastumilla 389- JKS ja 45-MOT SVGB:ssä ja PGGR:ssa. tavattiin karkearakeista HBL:ä sulkeumina r Kuva 2. Saparoisen gab;on ~oostumuspis~e itä AFM-d iag rarnmilla. Numeroiden sell tyks t EeKstJ.-f)S-a-; l?) Tarkasteltaessa GB:n analysoitujen paljastumanäytteiden koostumuspisteitä AFM-diagrammilla (kuva 2) havaitaan selvä kalkkialkalinen kiteytymistrendi. GB:ssa erottuu kaksi ryhmää (1 ja 2,kuva 2), joista ryhmän 1 kaikissa näytteissä on suhteellisesti korkea Ni-pitoisuus ja Ni/Cu - suhde on yli 2:1. Ryhmässä 2 puolestaan Cu:a on selvästi Ni:ä enemmän. Korostettakoon, että ryhmät eivät eroa toisistaan Si02-pitoisuutensa suhteen.

7 PY-pitoisen GB:n lisaksi FEK:a esiintyy paikoin SVGB:ssa seka satunnaisesti sen reunaosiin liittyvassa DR:ssa. AFBsulkeumat sisaltavat FEK-pirotteen lisaksi joskus myos SK: ta. Kontaktivyohykkeen GB-variantit (reunamuunnokset) vaihtelevat koostumukseltaan, ovat haamumaisesti (nebuliittia 3) migmatiittisia. Paljastumamittakaavassa havaitaan usein vaihettumista KVDR:sta GB:oon (kuva 3 f). GB:n kontaktiin liittyva tyypillinen DR vastaa paamineraa- likoostumukseltaan SVGB:ja, sisaltaen kuitenkin aksessorista KV:a seka usein FEM:a. Asu on massamainen ja muuttuu lahempana kontaktia pilsteiseksi, paikoin gneissimaiseksi, SV-rikasta varianttia on nimitetty SVDR:ksi; tassa tyy- pissa tavataan usein kapeina luiroina ja laikkuina SV-segregaatioita. Paljastumahavaintojen perusteella ei Saparoisen gabro nayta edustavan kovinkaan suurta Ni-potentiaalia. Parhaimmat lohkarenaytteet lienevat lahtoisin Pietolan peltoau- keiden itapuoleiselta paljastumattomalta alueelta, jonne jatkotutkimukset (magnetometraus,kairaus) kannattanee keskitaa. Tarkasteltaessa analysoitujen naytteiden Ni-pitoisuuksia havaitaan kaksi Ni-rikasta ryhmaa: pyrokseenipitoiset gabrot seka - kvartsidioriitit. Naista jalkimmaista on tavattu vain lohkareista. Kiisupitoiset paljastumat ja lohkareviuhka tuntuvat keskittyvan suurempien, noin N-S-suuntaisten PGGR-juonien yhteyteen. Myos tama seikka asettaa nikkelimalmin olemassaolon kyseenalaiseksi,

8