Jan' Vilen/KET

Transkriptio

1 Jan' Vilen/KET ILMAJOKI, (KURIKKA, JALASJARVI, SEINAJOKI) Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalueet sijaitsevat pa3asiassa llmajoen kunnan alueella, karttalehdilla , 01, 02, 05 sekd , 06, 09 seka , 11, 07. Lisaksi muutama kartoitushavainto on Kurikan puolella (lehdet ja 10). Sarnoin muutama havainto on Seinajoen kaupungin alueella (lehti ). Karttalehdilla ja 09 tehtiin vain lohkare-etsintaa. Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli yrittaa kartoittamalla selvitta8 edella rnainittujen karttalehtien alueella sijaitsevien aeromagneettisten ja sahkoisten hairioiden aiheuttajia. Lisaksi alueella oli tarkoitus suorittaa lohkare-etsintaa. Aikaisernmat tutkimukset Syksylla 1995 ja kevaalla 1996 Outokumpu 0y:n toimesta suoritettiin Royskolan kylan valtausalueella (karttalehti C) moreenin geokemialinen naytteenotto. Ohjelmaan kuului 15 erillista naytteenottolinjaa. Analyysien perusteella ko, valtausalueella (Royskola I) on viitteita Ni-pitoisuudesta. Lisaksi Cr-pitoisuus on paikoin yleisesta tasosta poikkeava. Alueen moreeninaytteissa on myijs paikoin poikkeu ksellisen korkeita kultapitoisuuksia. Lisaksi Karmesmaen alueelta on loydetty kansann2iytelohkarei jossa on runsaasti paljain silmin nahtavia kultarakeita ja myos analyysissa Au-pitoisuus on korkea. Valtausalueelta oli kaytettavissa myos maanpinnalta suoritettujen magneettisten mittausten tulokset (kuusi tinjaa). Muilta alueilta oli k3ytettavissa GTK:n aeromagneettinen aineisto seka kallioperakartat Seinajoki (2222) ja Jalasjarvi (2221). Maastotutkimu kset Kalliopera Kesalla 1996 llmajoen ja sen naapurikuntien alueella tehtiin kallioperageologisia maastotutkimuksia seka lohkare-etsintaa kolmen kuukauden ajan. Maastotoissa olivat Jari Vilen ja Sami-Petteri Lepisto. Yhteinen piirre tutkimusalueen kalliopaljastumille on se, etta ne ovat vaarissa paikoissa kun yritetaan selvittaa aeromagneettisten hairioiden aiheuttajia. Karttalehden pinta-alasta suurin osa on peltoa ja sama on tilanne myos karttalehden etelaosassa ja karttalehden pohjoisosassa. Myos muilla karttalehdilla (ts , 04 ja 05 seka ) useat mielenkiintoiset aeromagneettiset anomaliat ovat

2 Jari Vilen/KET joko viljeltyjen tai entisten peltojen alla. Loput aeromagneettiset anomaliat ovat Iahes kokonaan joko soiden tai hiekkakankaiden alla. Tutkittujen alueiden kalliopera koostuu paaasiassa KGN:sta ja PGGR:sta, joiden maarasuhteet vaihtelevat alueittain, kuten GTK:n kallioperakartassa on esitetty. Samoin KGN koostuu vaihtelevasti peliittisesta ja psammittisesta KGN:sta. KGN:ssa on myos vaihtelevia maaria GRA- ja SIL-porfyroblasteja. Seinajoen kallioperakartassa (lehti 2222) juuri karttalehtien ja 05 rajalle piirrettyjen peridotiitti intruusioiden koko on vaara. Kolmesta erilliseksi kuvatusta intruusiosta ainakin Iantisin on huomattavasti pienempi kuin mita kallioperakartalla on esitetty. Ainoa ko. intruusion alueelta lijydetty PRD-paljastuma (nro 22-JAV-96) on kooltaan noin 50 x 20 m, muut alueen patjastumat ovat PGGR:a ja KGN:a. Keskirnmaisen intruusion alueelta loytyi kaksi PRD-paljastumaa, joista 142-JAV on ilmeisesti Sakselan mainitsema pieni intruusio (kivilajikartan selostus, lehti I33 Vaasa). Jos paljastumat 142- ja 143-JAV katsotaan samaan intruusioon kuuluviksi niin intruusion koko on n. 100 x 50 m. GTK:n kallioperakartalla ko. intruusion koko on huomattavasti suurempi. Em. intruusioiden koillispuolella sijaitsevasta intruusiosta ei ole lainkaan paljastumahavaintoja. Kannattaisi selvittaa perustuuko kyseessa olevien intruusioiden kallioperakartalla esitetty koko esim. moreenigeokemiallisen naytteenoton yhteydessa saatuihin kalliohavaintoihin vai on ko kyseessa pelkka "nakemys". Samoin mielestani karttalehden C-osassa (Haudan kylan alue) kalliopera poikkeaa GTK:n kallioperakartalla esitetysta. Paljastumahavaintojen 23, 29 ja perusteella ko. alue on Iahinna migmatiittia (schollen/suonigneissi). Migrnatiitissa on koostumukseltaan vaihtelevia kivilajifragmentteja, melko runsaasti on kuitenkin SVGN-fragmentteja. Mielenkiintoinen poikkeus on patjatumalta 109 tavattu HBL (?): onko kyseessa juoni, pienialainen intruusio vaiko ainoastaan suuri fragmentti migmatiitissa? Myos muilla tutkituilla alueilla on paikoin poikkeamia kallioperakartan esittamaan kivilajijakautumaan, esim. enemman valikerroksia (jotka eivat ole KGN:a) tai enemman PG:a kuin mita kallioperakarttaan on rnerkitty. Esimerkiksi Tuohistonmaen alueelta (lehti , havainto nro 85-JAV) tavattu GWFBTGN (?, katso analyysi ja ohuthie tutkimustulokset) on harvinainen poikkeus alueen kallioperassa. Karttalehden D-osassa tonaliitin (granodioriitin) ja kiillegneissin kontakti pitaisi olla hiukan eri paikassa kuin mita kallioperakartalla (2221, Jalasjarvi) on esitetty. Kuitenkin on todettava etta gneissiosas-

3 ~outokumpu finnmines = MALMJNElSmk Jari VilenIKET sa on TON-juonia ja tonaliitissa on GN-sul keurnia, joten kivilajirajan tarkka paikantaminen on paikoin vaikeaa, Lisaksi todettakoon, etta T0N:n ja GN:n kontaktin Iaheisyydessa aines on Iahinna nebuliittista migmatiittia, kun kallioperakartalle on merkitty vain KGN:a. Lisaksi ko. alueella on pienia GB-intruusioita. Karttalehdella D on Neiron kylan alueella GTK:n tutkima Sb- As(-Au) esiintyma, jonka isantakivi on plagioklaasiporfyriitti. Huomionarvoista on myos se, etta tutkimusten yhteydessa tavattiin paljastumista grafiitti- jaltai kiisupitoisia KGN:ja (esim. 77-, 117- ja 124-JAW. GTK:n tutkimusten perusteella tiedetaan, etta myos Trompumaen alueella (karttalehti C) on PRD-intruusio. Tektoniikka Pajanluoman karttalehden (222 04) C-osassa ja Luopajarven karttalehden ( ) D-osassa kaikkien liuskeisuushavaintojen kaade on suunnilleen etelaan pain. Talla alueella voisi olla niin, etta poimutus on ollut etelaanpain kallistunut ja liuskeisuuden kulku on talloin ollut suunnilleen ita-lansisuuntainen. Myohernrnin GRDR:n intrudoituminen alueelle on deformoinut aikaisemmin vallinnutta poimutusta ja aiheuttaa nykyisen tektonisesti sekavamman tilanteen. Haudankylan alueen migmatiiteissa tektoniset suunnat vaihtelevat kaoottisesti. llmajoen karttalehden ( ) ja Pojanluoman karttalehden Iansiosan alueella useat paallekkaiset poimutusfaasit aiheuttavat ilmeisesti alueella esiintyvan liuskeisuuden "mutkittelun". Alueella saattaa kuitenkin olla myos intruusioita, jotka aiheuttavat poikkeamia liuskeisuuden suuntiin. Lisaksi PGGR:a on paikoin tunkeutunut runsaasti alueen kiillegneisseihin ja tama puolestaan heikentiia paikoin tektonisten mittausten luotettavuutta. Jouppilan karttalehdella ( ) aivan Ilmajoen ja Seinajoen rajalla (Hautanevan lounaispuolella) liuskeisuuksien kulku on Iahes aina luoteis-kaakko suuntainen ja kaade on pysty. Jos kaade ei ole pysty niin kaateen suunta on lounaaseen pain. Yksi selvasti poikkeava havainto alueelta kuitenkin on ja siina kaateen suunta on kaakkoon pain. Alueelta on myos joitakin hyvin loivia poirnu- ja pienoispoimuakseli havaintoja. Valimaen alueen (karttalehtien ja 04 rajalla) liuskeisuushavaintoihin ei ole valttamatta luottamista silla PGGR:n esiintyminen alueella on niin runsasta, etla kyseessa saattaa olla jopa jattilaismainen breksia. Muilta alueilta tektonisia havaintoja on niin vahan ettei niiden perusteella kannata tehda laajempia paatelmia alueen rakenteesta.

4 TUTKIMUSRAPORTTI Jari VilenIKET I 996 Lohkarehavainnot ja alueen aeromagneettiset hairiot Y leisesta paljastumien puutteesta johtuen loh kare-etsintaan kaytettiin runsaasti aikaa. Etenkin karttalehden A- ja C-osissa seka karttalehden B- ja D-osissa lohkare.etsinta oli melko jarjestelmallista. Muilla alueilla lohkare-etsintaa suoritettiin muiden toiden ohessa sopivaksi katsotuilla alueilla. Kallioperakartoituksen yhteydessa karttalehdilla ja 01 seka mitatut uurresuunnat vaihtelevat valilla 340'-360'. Kun otetaan huomioon kompassipoikkeaman vaikutus (noin +7') saadaan jaatikdn tulosuunnan vaihteluvaliksi kartalla Royskolan (Saunaloukko) valtausalueen etelapuolella tavatuista kiisupitoisista lohkareista varsinkin suurimmat (eli L12- ja L17-SPL) saattavat olla peraisin ko. alueelta. Jaatikon kuljetussuunnassa lohkaretta L12-SPL Iahinna sijaitsevat kalliot ovat GRDR:a. Tietenkin myos muut karttalehdelta D loytyneet lohkareet saattavat olla peraisin ko, alueelta, etenkin lohkare L5-SPL lienee mielenkiintoinen. Royskolan (Saunaloukko) alueella suoritetun moreenin geokemiallisen naytteenoton yhteydessa tehtyjen kallioperahavaintojen perusteella alueen kalliopera koostuu paaasiassa erilaisista gneisseista (KGN, KVMSK, HVULK, SVGN, AFB ja KA), joissa tavataan paikoin kiisuja ja grafiittia. Poikkeuksia ovat ainoastaan linjalta nro 27 tavattu kiisupitoinen GB (?) seka linjalta nro 25 tavattu KLOK. Rbyskiilan alueen magneettinen hairio on maanpintamittausten perusteella hyvin hajanainen. Tama voisi viitata alueen breksioitumiseen tai muuhun voimakkaaseen rikkoutumiseen. Jos Royskolan alueella on Ni-pitoinen ultramafinen intruusio niin sen pintapuhkeaman taytyy olla kooltaan melko pieni, silla kiisupitoisia lohkareita loydettiin alueen etelapuolelta hyvin vahan. Royskolan valtausalueen geologinen rakenne ei selvia ilman kairauksia, mutta ennenkuin niihin ryhdytaan, voisi olla hyodyllista tehdil muutama painovoimamittauslinja magneettisten hairioiden yli. Haudankylan alueelta (karltalehti C) loydetyt lohkareet L1- JAV ja L7-JAV vaikuttavat mielenkiintoisilta (ainakin siihen asti kun nahdaan analyysitulokset). KO. lohkareita Iahinna olevat kalliopaljastumat ovat schollenmigmatiittia ja suonigneissia, lisaksi alueella tavataan HBL:a. Lohkareesta L1 -JAV saadaan magnetometrauksessa lukemaksi noin nt ja lohkareesta L7-JAV nt, joten ainakin lohkareen Ll-JAV tyyppisen malmin (?) pitaisi aiheuttaa magneettinen hairi6.

5 Jari VilenlKET Lahin aeromagneettinen hairio on aivan ko, lohkareiden vieressa sijoittuen niiden Iansi- ja luoteispuolelle. Kyseinen anomalia on heikko, mutta se olisi syyta tarkistaa ainakin tarkernmilla magneettisilla ja painovoima mittauksilla. Mainittakoon viela, etta ko, lohkareiden pohjoispuolelta pellonojasta (palsta 5:99) oli kaivettu rautasaostuman kovettamaa tu rvetta. Jos mietitaan, mista muualta lohkareet L1- ja L7-JAV voivat olla peraisin, niin Iahin uurresuunta on mitattu paljastumalta 109-JAV ja se on 340'-345' (kartalla 347'-352'). Lisaksi Hyvantoivonkallion ja lson Karahkasaaren kylan valissa olevan drumliinin "pituusakselin" suunta on noin 174' (kartalla). Jos oletetaan em. kuljetussuunnat oikeiksi niin ko. lohkareet voisivat olla peraisin Pirunkorvenmaen alueelta, jossa on heikkoja aeromagneettisia hairioita mutta ei kalliopatjastumia. Kuljetussuunnalla 340" ja pitkalla kuljetusmatkalla (= n. 10 km) paastdan karttalehtien ja rajalle, mika puolestaan merkitsee kallioperakartalle piirrettyja laajoja PRD-intruusioita Niemelankytan etelapuolella. Naista intruusioista se, joka sijoittuu keinosiemennysaseman ja sita ymparoivien peltojen kohdalle, on sikali ongelmallinen, ettil se on osittain myas pitkanomaisen magneettisen anomalian kohdalla. Eli voisiko sittenkin olla kyseessa pitkanomainen kiisupitoinen osa intruusiota? Tassa yhteydessa on mielenkiintoista verrata Iahelta loh kareita 11 - ja L7-JAV Ioytyneen PRD-lohkareen L5-JAV seka kallionaytteen JAV kemiallisia analyysituloksia keskenaan; on ko L5- JAV peraisin Niemelankylan etelapuolelta? Jos oletetaan jaatikon tulosuunnaksi 360, niin Iahin aeromagneettinen hairio on vahan Pojanluoman koillispuolella (= Halkolakso). Kuljetussuunta 354' (tai muutama aste enemman) ja I km:n kuljetusmatka merkitsisivat sita, etta ko. lohkareet ovat peraisin Kapalaramakan alueelle sijoittuvasta laajasta aeromagneettisesta hairiosta (karttalehti ). Lohkareiden L1- ja L7-JAV ymparistossa on niin vahan kiisupitoisia ja PRD-loh kareita, etta mahdollisen malmin pintapu hkeama on todennakoisesti melko pieni. Jos lohkareet Ll- ja L7-JAV osoittautuvat riittavan mielenkiintoisiksi jatkotutkimuksia ajatellen, niin mielestani alueella tulisi suorittaa magneettisten hairioiden tarkennusmittaus esim. helikopterimittauksena mahdollisimman pienella linjavalilla. Tarkennetulla rnittauksella esille tulevia rnagneettisia hairioita voisi sitten edelleen tutkia painovoimamittauksin. Jos magneettisten hairioiden helikopterimittauksiin mennaan, ne pitaisi mielestani ulottaa lohkareiden L1-JAV ja L7-JAV valittomasta Iaheisyydesta aina Valirnaen ja Kapalaramakon alueelle asti.

6 - TUTKIMUsRAPOR-i-Tl Jari VilenlKET Ooutokumpu finnmin - a Jos lohkareiden L1- ja L7-JAV aiheuttamaa ongelmaa halutaan monimutkaistaa ja oletetaan kaksivaiheinen jaatikkokuljetus, niin Iannen suunnassa on useita hairioita joista lohkareet voisivat olla peraisin. Jos taas halutaan unohtaa koko juttu, voidaan todeta, etta ko. lohkareet ovat jaalauttakuljetu ksen tuomia. Lohkareet LIO-SPL ja L6-JAV ovat yksittaistapau ksia, joilla on ilmeisesti merkitysta Iahialueidensa aeromagneettisten selvityksessa. mutta Ni-malmien etsintaa ne tuskin auttavat. Muista aeromagneettisista anomalioista tarkernpien tutkimusten kohteeksi voisi ehka ottaa Lahteennevan ja Pojankowen valisella alueella (karttalehti A) sijaitsevan aeromagneettisen hairion. Ongelmana tassa tapauksessa on vain se, etta mitaan muuta viitetta malmista ei ole kuin tama aeromagneettinen hairio. Kysymys geofyysikoille: Nopan kylan karttalehdelta (nro A) Hietanevan alueella on aeromagneettinen hairio, riittavatko alueen GRDR-paljastumista mitatut nt:n arvot selittamaan ko. hairion?

7 Jari VilenlKET VALOKUVAT (JAV-96) Filmi I N ro 1 Poimuttunutta migmatiittia. Kompassi osoittaa pohjoiseen pain. Karttalehti C, x = 51,010; y = 37,180 Poirnuttunutta psammiittista KGN:a. Kompassi osoittaa pohjoiseen pain. Karttalehti C, x = 51,010 ; y = 37,180. Poimuttunutta migmatiittia. Kompassi osittaa pohjoiseen pain. Karttalehti C, x = 51,010; y = 37,190. SVGN-IEVULK-kerroksia (juonia?) psammiittisessa KGN:ssa. Karttalehti C, x = 51,010; y = 37,190 (kornpassi osoittaa N-pain). Psammiittista KGN:a, jossa nakyy parantuneita rakoja, GR-juonia ja -suonia seka KV-taytteisia rakoja. Kompassi osoittaa pohjoiseen pain. Karttalehti C, x = 51,010; y = 37,190. Kerroksellista KGN:a, jossa on kerroksellisuuden suuntaisia GRjuonia. Kompassi osittaa pohjoiseen pain. Karttalehti C, x = 50,130; y = 37,850. KGN:a, jossa on S1L-pitoisia kerroksia ja kerroksia ilrnan SIL:a. Kompassi osoittaa pohjoiseen pain. Karttalehti C, x = 50,120; y = 37,660. Kerroksellisuutta KGN:ssa seka vyoryma tms. primaarirakenne. Kompassa osoittaa pohjoiseen pain. Karttalehti D, x = 56,090; y = 29,280. Tarkempi kuva vyoryma (?) rakenteesta on kuvassa 9. Siirros kerroksellisessa KGN:ssa. Kompassi osoittaa pohjoiseen pain. Karttalehti C, x 52,600; y = 29,840. Tarkempi kuva kuvan nro 11 siirroksesta. Kaksi samansuuntaista siirrosta katkaisee kerroksellisuuden KGN:ssa. Kompassi osoittaa pohjoiseen pain. Karttalehti C, x = 52,600; y = 29,840. Budinoitunut emaksinen juoni KGN:ssa. Kompassi osoittaa pohjoiseen pain. Karttalehti C, x = 52,600; y = 29,840.

8 Palj. 58 Aihe Budinoituneita PG-juonia kerroksellisessa KGN:ssa. Kompassi osoittaa pohjoiseen pain, x = 52,600; y = 29,840. Lohkare Ll-JAV loytopaikallaan. Karttalehti C, x = 50,420; y = 35,580. Lohkare L7-JAV kuvattuna Ioytopaikallaan. Karttalehti C, x = 50,280; y = 35,610. Poimuttunutta KGN:a. Kompassi osoittaa pohjoiseen pain. Karttalehti Dl x = 49,820; y = 37,920. Liuskeisuus tekee mutkan ernaksisen juonen (?) kohdalla, lisaksi juoni (?) nayttaisi katkaisevan GR-juonen (EJ: nen halkaisia on noin 45 cm). Kompassi osoittaa pohjoiseen. Karttalehti D, x = 49,420; y = 38,360. Schollenmigmatiitin rakenteita. Kompassi osoittaa pohjoiseen. Karttalehti C, x = 50,440; y = 35,440. Emaksisenlultraemaksisen juonen? ja SGN:n kontakti. Huomaa juonen sisainen rakenne, jon ka siirros katkaisee karan keskiosassa. Kompassi osoittaa pohjoiseen. Karttalehti C, x = 50,670; y = 35,650. Paljastuman SE-osassa sijaitseva HBL(?)-pahku (t-juoni, t-fragmentti) ja sen kontakti SGN-SCHOMGT: n kanssa. Kompassi osoittaa pohjoiseen. Karttalehti C, x = 50,670; y = 35,650. Sama aihe kuin kuvassa 26, nyt vain eri kulmasta.

9 - Q oubkumpu lnnmines Jari VilenIKET VALOKUVAT (JAV-96) Filmi 2 N ro 1 Palj. 124 Budinoituneita kerroksen patkia psammiittisessa KGN:ssa. Kompassi osoittaa pohjoiseen. Karttalehti B, x = 59,200; y = 23,800. Kiisupitoisia kerroksia KGN:ssa. Kompassi osoittaa pohjoiseen. Karttalehti B, 59,200; y = 23,800. Yleiskuva paljastumasta 124. GRAAFBTGNA ja siina esiintyvia budinoituneita kerroksen patkia. Kompassi osoittaa pohjoiseen. Karttalehti B, X = 59,700; y = 23,980. GRAAFBTGN:a ja budinoituneita kerroksen patkia. Kompassi osoittaa pohjoiseen. Karttalehti B, x = 59,700; 23,980. SILGRAKGN:a, jossa on PG-juonen patkia. Kuvan vasemmassa reunassa on out0 ikaankuin breksiamainen rakenne. Kompassi osoittaa pohjoiseen. Karttalehti D, x = 56,210; y = 29,250. Pegmatiittigraniittia. Kompassi osoittaa pohjoiseen. Karttalehti Dl x = 56,620; y = 29,560. Suonigneissi-schollenmigmatiittia, koostumukseltaan vaihtelevia fragmentteja MGT:ssa. Kompassi osoittaa po hjoiseen. Karttalehti C, x = 50,600; y = 35,870. Kontaktivyohyke paljastumalla 140. Kuva 1 (9): tonaliittia Kuva 11 (10): SCHOMGT (?), jossa on myos TON-fragmentteja (= entisia TON-juonia?) Kuvat Ill ja IV (11 ja 12): nebuliittista migmatiittia. Kompassi osoittaa pohjoiseen. Karttalehti D, x = 48,280; y = 37,560.

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19