OUTOKUMPU OY TURUSSA

Transkriptio

1 ' - Q 0 K LMINETSINTX TIM0-1 TURUSSA \93 03 Kartoitus alaitettiin C lehdelta. Kartoitus kasitti yhden 1 : 4000 karttalehden C lehti saatiin valmiiksi teukokuussa. Kesakuussa siirryttiin lehdelle B. Kartoitus suoritettiin 1 : mittakaavassa. Aikaisempia kartoituksia oli tehty Hyvelan-Harjunpaan jakson suunnassa lehden poikki. Aluetta revidoitiin pro gradu tyota varten syys$kuussa. Lisaksi oli aiemmin kartoitettu ns. Kylmakorven GB ymparistoineen. Lehti saatiin valmiiksi heinakuun puolivalissa. Heina-elokuussa kartoitettiin karttalehti D. Mittakaava 1 : Aiemmin sli kartoitettu lehden alareuna Hyvela-Harjunpaa jakson osalta. Kaikille kartoitetuille alueille ovat tyypillisia n. NW-SE suuntaan kulkevat ruhjevyohykkeet, joissa nykyiset pitkanemaiset peltoaukeat sijaitsevat. Nama peitteiset peltovyohykkeet kuvastanevat myos heikempia kivilajeja kuten esim. Hyvelassa ( KZ ja GRFGN ) D lehden NX kulmaan liittyy n. NW-SE suuntainen harjujakse. Harjujaksen SW puolelle jaa suhteellisen suuri paljastumaton kangasmaa-alue, Tama vaikeuttaa alueen geelegista tulkintaa, keska myos alueen tektoniikka en varsin poikkeavaa. Yleensa alueiden paljastumatiheys on hyva, mita oseittanee havaintejen lukumaara Kesan aikana vahvistui kasitys siita, etta mita suurempi paljastuma-alue sita varmemmin kivilaji on INDR, Tesin ns. helmigneissit muodostavat laa- jeja lahes yhtenaisia paljastuma-alueita. Myos ilmeisen kulutusta kesta- va TRGN muodostaa lahes yhtenaisen kallioalueen. Ilmeista on, etta KGN, KZ ja GRFGN esuua jaa kartoituksessa liian pieneksi. Voisi olettaa, etta KVDR alueet muodostunevat pienemmista erillisista intrusioista mielummin kuin yhtenai aista suuri sta intrusioista. Tata todi staa sekin, etta laajoil- 13 la KVDRalueilla suurten WDR-paljastumien reunoilla tavataan usein merkkeja KGN:sta,

2 - 9 0 K LMINETSINTX KIILLEGNEISSIT. KGN ja KVDR ovat alueen yleisimmat kivilajit. KGN ovat eriasteisia migmatiitteja. Yleisimpia ovat SGN. Lisaksi an jonkin verran HMGl1- ja SCHO-rakenteisia KGN. SCHO ovat varsin pienialaisia. Selvia SCHO- MGT vyohykkeita on vaikea erottaa. Tyypillisimpia Scho on Roormaarinaukeen S-reunassa lahella WDR kontaktia seka Soormarkun Unionilta kaakkoon jatku- valla vyohykkeella. Scho ovat voimakkaasti migmatisoituneita neosoomi- valtaisia kivia, joissa on usein melko pienialaisia breksiamaisia emaksi- sia syvakiviosueita. Emaksiset sulkeumat evat yleensa SVGB tai HBL. Jeskus myos AFB-maisia kivia. Oman erikoisen KGN tyypin muodestaa ns. helmigneissi. Helmigneissia esiintyy laaj oilla alueilla Isonsuon ja Hirsisuon ymparis- tossa. Nama helmigneissit ovat selvasti uudelleenkiteytyneita melko karkea- rakeisia,heikosti suuntautuneita ja varsin syvakivimaisia. Helmigneis- sista ei ole tavattu porfyroblasteja. Kentalla naista kivista on kaytet-. ty llpuuregneissill nimea. Samanlaisia kivia on tavattu myos Vammalan alu- eella (~itva Heikkilan pro gradu-alue). KGN tavataan lahes aina eri maa- ria GRA seka satunnaisesti SIL ja KRD. Malmimineraaleista tavataan melko yleisesti SK, joka raontaytteina seka FEK + GRF kapeissa ML tai GRFGN va- likerreksissa, KA-konkretiot ovat varsin yleisia alueen KGN:ssa. Nama konkretiet lienevat alunperin kapeista CB-rikkaammista valikerrsksista, jotka ovat myohemmin peimuuuntuneet, katkeilleet ja saaneet nykyisen muo- tensa. Samantyyppisia ovat varsin eri kokoiset ja muoteiset AFB ja GRA- AFB sulkeumato -- 8 GRAKRDGN 1. KZ en suhteellieen vaikeasti rajattava kivilaji. Asu ja varsin samanlaisia kuin normaaleilla KGN:lla, Tyypillista en selva SGN-rakenne, jeka tosin joskus en varsin haamumainen, Erona tavalliseen SGN en GRA, KRD ja SIL esiintyminen varsin runsaana. Tesin KRD ja SIL tavataan satunnaisesti myos nsrmaaleissa KGN:ssa. KZ:asa ELRD esiintyy tavallisesti syopyneina raeryppaina neosoemissa tai "massamaisenam BT-rikkaissa kerroksissa yhdessa SIL kanssa.krd tavataan myos suurempina PFB:na. Talloin se on melko voimakkaasti piniittiytynyt. SIL on KZ:ssa varsin yleinen. SIL esiintyy fibroliittina BT-rikkaissa kerroksissa, GRA on varsin runsaasti erikokoisina PFB:na (lmm - 20mm). Selvempia yhtenaisia KZ-vyo-

3 Q 0 K LMINETSINTX hykkeita en Soormarkun risteyksen kohdalla seka Roormaarinaukeen S-reu- nalla. Soormarkun NW-SE auuntaiseen vyohykkeeseen liittyy lahei sesti DI- AFB- herisentti. h~ liittyy melko runsaasti kapeita GRFGN-valikerroksia. KVMSGN B lehden keskella N-reunassa ns. Soormarkun kolmion alueella on n m levea WMSGN-muodostuma. Muodostuma on NW-SE suuntainen. Kaakossa muodostuma paattyy ilmeisesti Viikerinaukeen kohdalla ja jatkunee lusteessa aina Kellahteen asti, KVMSGN on keskirakeinen melko heikosti suuntautunut kivi. Sille sn tyypillista eri paksuiset KA- ja AFGN (SVGN) - valikerrokset. Naiden paksuus on yleensa n. 10 cm cm. KA ovat enimmakseen DIKA. Nama valikerrokset ovat epayhtenaisia ja katkeilleita. Valikerroksista voi helposti havaita alueella tapahtuneen isoklic nisen poimutuksen. KVMSGN: ssa tavataan PFB:na j oskus GRA, harvoin KRD. Seka KVMSGN:ssa etta 1U:valikerroksissa tavataan yleiseti FEK hienorakeisena pirotteena, Aivan D lehden koilliskulmassa Noormarkku - Harjakangas tien kumminkin puolin on n m levea KVMSL-KVMSGN -muodostuma. Muodostuma kulkee NW-SE suunnassa, Se on isokliinisesti peimuttunut ja sille on tyypillista akselitasoa lahes kohtisuoraan kulkeva leikkaava liuskeisuus, Kiven raeksko vaihtelee hienosta - keskirakeiseen. Leikkaava liuskeisuus on aiheuttanut kiven veimakkaan rikkonaisuuden. KVMSL:ssa on - ahuita 6-8 cm paksuja peliittisia valikerroksia, joissa on GRA-PFB, GIU en asettunut ns. talvikerrakseen ja tasta on voitu mitata epavarma pohjansuunta lounaaseen. KVMSL:ssa on paikoin vahan KRD seka joissakin kvartsiittimaisissa valikerroksissa TUR. Yaljastuma 988-TVM-80 on hyva ekskurssiol!shde. KA, SVGN, I)IAFB., Alueen KGN:lle ovat tyypilli sia pyoreat tai soikeat usein venyneet KA-konkretiot. Nama ovat hornfelsmaisia, vyohykkeellisia ja paaesin DI-valtaisia, KGN liittyy usein myos AD-maisia sulkeumia, jeissa on tavallisesti runsaasti GRA. Nama voitanee lukea myos KAkiviin, Yhtenaisempia KA-valikerroksia on Soormarkun KVMSGN:ssa. KAvalikerrosten paksuus sn yleensa alle kaksi metria. Samalla alueella

4 Q 0 K LMINETSINTX tavataan myos AF rikkaampia lahinna SVGN-valikerroksia. Soormarkun WMSGN pall la mn yhtenaisempi ja mahdollisesti muutamia kymmenia metreja paksu SVGN-horisentti. Sen jatkeita kaakkoon ei tunneta, mutta Kellahdessa KWSGN "paalla" on myos vastaava horisontti. Nama liittynevat samaan herisonttiin. Ilmeisesti tama SVGN-hori sontti on alkuperaltaan sedimenttinen. Soormarkun KZ-vyohykkeen yhteydessa tavataan paikoin kauniisti poimuilevaa DIAFB. Se tulee nakyviin paremmin ainoastaan kahdessa paljastumassa, vyohykkeen luoteis ja kaakkois karjissa. DIAFU on asultaan raitainen.raitaisuus j ohtuu 1-3 cm yaksui sta DI-valtalfai si sta raidoi sta, jotka vaihtelevat tummempien AFB raitojen kanssa. Lisaksi kiveen on tunkeutunut leikkaavista PG-juonista kapeita kerrosmyotaisia juonia. DIAFB en voimakkaasti poimuttunut. NW-paassa se muodostaa vasenkatisen melko loivan Z-tyyppisen poimun. PA kaatuu loivasti luoteeseen. Peimutukseen liittyy myos tiukempia pienoispoimuja. SE-paassa DIAFB muodostaa suuren n m halkaisi jaltaan olevan isokliinisen poimun, jonka PA kaatuu jyrkasti kaakkoon, Valilla DIAFB tulee nakyviin vain kapeina ja epamaaraisina valikerreksina, Kyseessa saattaa ella sama horisontti, AFAF. Varsinaisia AFB ei esiinny kartoitetulla alueella. Yleensa AFB ovat Geudinoituneina valikerrosten patkina KGN:ssa. Yleisemmin naita esiintyy Pyntosjarvenaukeen S-puolen KGN: ssa. AFB-maisia sulkeumia esiintyy joskus myos KVDH:ssa varsinkin D lehden kaakkoisossssa. Aivan B lehden kaakkoisreunassa IIyvelan urheilumajan ymparistossa on yhtenaisem- pi AFB-horisontti. Tama AFB on asultaan ja raekooltaan varsin heterogeeninen,. Asu vaihtelee massamaisesta heikosti raitaiseen. lkekoko vaihtelee hie- norakeisesta karkearakeiseen. Karkeat esueet ovat joskus keikosti ofiit- tisia. Karkeat osueet ovat syntyneet ilmeisesti PG-aineksen tunkeutumi- sesta kiveen. Tata AFB voitaisiin pitaa myos N-puolella sijaitsevan KVDR 8 DR-GB kosstumuksellisena hienorakeisena kontaktimuunneksena. Fh. AFB lanteen on toinen melko pieni ja heterogeeninen AFB-muodostuma. Se nayttaa muedostuvan kahdesta erillisesta AFB-kerreksesta seka naiden valiin jaa- vasta GRAKGN-kerroksesta. Asultaan kivi en suhteelli sen vaalea,urprf- mainen. Keostumus ilmeisesti GB. Sille on tyypi1lista'gr.a runsas esiintyminen. Nimeksi sopisi ehka parhaiten GELAAFGN. naekoko on keskirakeineno --

5 Q 0 K LMINETSINTX SYV~IVET JA JUONET WDR. Yleisimpana syvakivena esiintyy KVI)~, Se muodostaa pitkanomaisia suuria intrusiovyohykkeita. Kuten jo aikaisemmin mainittiin nama KVDR- vyohykkeet eivat liene aivan niin yhtenaisia kuin milta kallioperakar- tassa en merkitty, KVDFt-pal jastumien valiin jaavat peitteiset alueet saattavat hyvinkin olla KGN. Asultaan KVDB vaihtelevat suuntautumatto- mista, homogeenisista pilsteisiin ja gneissimaisiin kiviin. Oman KVDH- lajin muodostaa kivi, josta kentalla en kaytetty PARAGN-nimitysta. Ta- ma kivi on asultaan suuntautunut ja joskus varsin URYW-mainen. Koos- tumus on HVDR-DR. Ilmeisesti tama tyyppi an jonkinlainen kontaktimuun- noso Naita kivia tavataan varsinkin Pyntosjarvenaukeen N-puolen WDR- vyohykkeen W-paassa. KVDR ovat tunkeutuneet KGN keskelle orogenian vie- la kestaessa, koska kivilla en yleensa samanlainen suuntaus. likipitaen konformeja, harvemmin selvasti leikkaaviao Joskus KVDR:ssa on tavattu KGN sulkeumina. KVDR:ssa esiintyy joskus GRA porfyroblasteina. GBA esiintyminen nayttaa liittyvan joskus KVDH ja KGN kontaktiin. Nain ei ole kuitenkaan aha. Lisaksi GRA on tavattu joskus kaukanakin kontak- tista. CRBR. GRDR esiintyy alueella vahan. Suurin yhtenainen alue on Toukarissa. GRDR muodostaa kapean vyohykkeen KVDR keskelle. Asu en pilsteinen joskus gneissimainen. Raekeoltaan se on melko karkea. Kyseessa voisi olla myos taysin muokkaantunut KGN. Tahan viittaa aivan KVMSGN-maiset valikerr~kset~ - - TRGN. Viikerin alueen N-puolella Vidkarrin talon S-puolella on melko suuri varsin yhtenainen TR-alue. TH sn jonkin verran suuntautunut PL- W-valtainen kivi, jossa tummina mineraaleina on BT, joskus AF seka runsaana esiintyva pienikokoinen GRA. TRGN vaikuttaa selvalta 0RTOGN:lta. 8 Siina on tavattu sulkeumana melko suuria AFB-osueita. Naiden osueiden suuntaus vaihteleetaysin TR suuntauksesta. Joskus my0 s TR se lvasti brek- sioi AFB:a. Eraan aivan muodostuman keskella olevan AFB-sulkeuman paassa on nakyvissa voimakkaasti kiisuuntunut lahinna PG-nen juoni. Kiisut ovat FEK,SK ja CUK. Juoni leikkaa ilmeisesti seka TB:a etta AFB:a. Yaikalla on aiemmin louhittu.

6 9 0 K LMINETSINT# - DR esiintyy varsin vahan. DR ovat pinialaisia WDR hieman tummempia ja hienerakeisempia. Ne esiintyvat pienina pahkuina KGN keskella. Naihin ei liity kii suuntumia. Joskus myo s KVDR-massiivien keskella on aivan pienia DR varhaiserkaumia. KVDR:ssa esiintyy usein myos samantyyppisiii HBL-o sue i ta. - GB. Kartoitetulla alueella olevat GB-koostumukselliset kivet voidaan jakaa kolmeen tyyppiin. Normaalit homogeeniset tasarakeiset SVGB, esim. SVGB D lehden luotiskulmaassa. Naihin ei liity kiisuuntumia. Toisen luokan mnodostavat karkeat PY-rikkaat porfyyriset GB. Naiden koostumus saattaa olla lahes EaD:nen. PY-rakeet ovat lahes omamuoteisia n mm halkaisijaltaan. Perusmassa on hienorakeinen ja myos il- meisen PY-valtainen, mahdellisesti myos OL. Kiveen ei liity kiisuuntu- mia, Tata tyyypia tavataan seka KW& keskella etta myos KGN-alueella. Ilmeisesti kivi on nuorempi knin KVDR, koska kontaktissa nakyy selvasti kuinka KVDR:a on jaanyt sulkeumana GB sisalle. Kyseessa voisi olla jon- kinlainen puolipinnallinen kivi, jonka koostumus olisi lahes PRD:nen, Lngemarin GB voidaan pitaa myos omana tyyppinaan. Se on menin paikein samantyyppinen kuin ne. Kylmakorven GB (HSK). Sen koostumus on ilmei- sesti lahes perkniittinen. Paamineraaleina PY ja SV, mahdollisesti KUM, PL ilmeisesti melko vahan. Kiveen liittyy heikko FEK-pirete, myos va- hiin CUKo Muodostuma tulee hyvin esille aeromagneettisessa kartassa. Sa- mantyyppinen anomalia tulee Ingemarin GB kaakkoispuolelle peltoaukeamal- le. Mielenkiintoiseksi Ingemarin GB tekee se seikka. etta se on sijoittu- nut KGN keskelle, kuten yleensa NI-kriittiset emaksiset intrusiot DBJ. DBJ on kaksi. Kumpikin lahes N- S suuntaisia. Raekooltaan ne ovat varsin hienorakeisia ja rakenne on ofiittinen. Ne leikkaavat ympariston muita kivia ja ovat siten nuorempia. 8 TEKTONI IKKA Suurissa piirteissaan tektoniikka on varsin selvapiirteista. Yleinen

7 -9 0 K LMINETSINTX 0 0 liuskeisuussuunta on n. NW - SE, kaade pohjoiseen Synorogeeni- set WDR-intrusiot ovat tunkeutumisellaan aiheuttaneet ns. keharakenteen ymparoivan KGN suuntaukseen. KGN:ssa nakyva suuntaus ei valttamatta ku- vaa esim. kiven alkuperaista kerroksellisuutta vaan kyseessa saattaa ol- la isokliini sesta poimutuksesta johtuva naennainen kerroksellisuus. Leik- kaavia liuskeisuuksia on havaittu lahinna KVMSL:ssa, talloin leikkaava liuskeisuus on likipitaen kohtisuorassa isokliinisesti poimuttneen ki- ven akselitasoa vastaan. Avonai sempaa ja suurimuotoi sempaa poimutusta on nahtavissa alueen D1AFB:ssa. Mitatut viivasuunnat on saatu lahinna KVMSkivien ja KA pienoispoimuista ja poimuista seka venymat enimmakseen venyneista KA-konkretioista KGN:ssa B lehdella venyma on yleen- sii luoteeseen, kaade 40' D lehdella viivasuunnat samoin kuin liuskeisuus kaantyy itaanpain mentaessa selvasti N - NE suuntai- siksi. Toisaalta lehden koillisnurkan WMSL suunnat ovat varsin normaalit. LMIKRIITTISET KOHTEET JA LOHKAREET B Kiintoisimmaksi kohteeksi esoittautui Ingemarin GB. Kivi on kiisuuntunut ja on KGN keskella. Pinnaltaan kivi on pahasti rapautunut. Kunnon nayt- teen saanti vaatii rajayttamista. Muita jatkotoimenpiteita vaativia kohteita ei alueelta loytynyt. Toisaalta voidaan tehdyn tyon perusteella osoit- toa alueet, jotka voisivat tulla kysymykseen haettaessa esim. geofysiikan avulla mahdallisia malmeja. Tallaisia alueita ovat lahinna Roormaarin au- kee ja sen jatkeet Ingemarin talon ymparilla. Tata peitteista aluetta ym- paroivat KZ ja paikoin myos SCI10-rakenteiset migmatiitit. Samaten mie- lenkiintoinen peitteinen alue on Viikerinaukee lahella Soormarkkua seka sen jatkeet kaakossa. Kaakossa varsinkin TRGN ja sen ymparisto saattavat osoittautua mielenkiintoiseksi. Lohkareista ja osin myos paljastumista paatellen TRGN N-puolella on runsaasti GRF-pitoisia kivia. Mielenkiintoisia lohkareita kirjattiin 23 kpl. Naista analysoitavia lienevat lohkareet nr, 4 ja 8. Muilla ei liene suurempaa merkitysta. -

8 Q 0 # LMlNETSlNTX TURKU 19, TERVE T2. -r.-, i2:jj.., Tassa en sitten se rapertti, Mahdollieieta epaselvista kohdista voidaan keskultella eitten, kun tulen kaymaan, Tulen ilmeisesti jo ensi viikolla, Sevin Papusen kanssa, etta tutkin vahan tarkemmin koko muodostuman differentaatiota. Otan viela n, 20 naytteen sarjan ja analyeoin ne taalla Turussa. Papunen haluaisi itaekin tarkistaa viela kairasydamet, Eli onko kivilajit oikein. Ei sovittu viela sen tarkemmin ajankohtaa, Maaetoon ei ole kuulemma kiinnoetueta, Se karkea PY-kivi kulkee Papusen termistossa nimella porfyyrinen hornblendiitti, Onkuulemma tavattu aikaisemminkin siellapain. Terveisin Time PS, hlukana ovat myos S-isotooppi tulokset IIaklille, Papusen mielesta selva tapaus, GRFGN tulokset vaihtelevat yleensa huomattavasti.

9 - TEKNILLINEN KORKEAKOULU Vuoritsollisuusosasto Taloudellisen geologian laboratorio Espoo 15 r Timo Maki c/o A. Stenberg Outokumpu Oy Malminetsinta PL Espoo 20 Viite Asia Rikki-isotooppianalyysien tuloksia: Hyvelan Ni-Cu malmi (Poril nayte numero lab. koodi 634S O/oo Analyysivirhe on pienempi kuin 0.2 O/oo alle Tammenmaa laboratorioinsino~ri /27/ OTANlEMl 'ip 4696 Telex vai hde

10 S-ISOTDOPPSANALYYSI HYVELAN Ni-Cu LMI (PoRI) Nayte Kivilaji Sulfidi '"N GRFGN M rng K A GRFGN K A GRFGN Pl A Tilaa ja : Timo Maki Turun yliopisto, geol, ja miner, 0s TURKU 50 Laskutus: sovittava apul,prof, Papusen kanssa