TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 1(12) 020, 015/ /UMV/ KAIVOSTEOLLISUUS. OKME, Outokumpu, 2 kpl UMV

Transkriptio

1 TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 1(12) 020, 015/ /UMV/ KAIVOSTEOLLISUUS Jakelu OKME, Outokumpu, 2 kpl UMV Hyv. GEOLOGISET KENTTÄTYÖT TAIPALSAAREN LENTOALUEELLA 1987, NiCu 3232, 3134 Sijainti /' s_...-; -r_t:..,..} sa,ma~... / :-(~..,4-s,. V,_ 11(... ~... ~ -;)'... J! ~ ' '

2 TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 2(12} - KAIVOSIIOWSUUS GEOLOGISET KENTTÄTYÖT TAIPALSAAREN LENTOALUEELLA 1987, NiCu SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ AINEISTON KÄSITTELY ETSINTÄKOHTEET Mustapää C, D Ahvenlampi Ojastinlampi Pökstlnlahti B, 0 Myllylampi B I<issasaari Leipäsaari Paimensaari 3132 lld Savijoki B Halkosupansuo Latto A Halkosupankangas A Raikkaanlahti 3134 OSA, B Kurenlahti 3134 OSB Olkkola 3134 OSB Telkkälän ymp osc, D Ampujala A Laasanniemi A Kutila 3134 OBB Savistanlahti 3134 osc Kirvesniemi 3134 OBC, D Pakkala Kattelussaari A, B LIITTEET Aeromagneettinen matalalentokartta 1 : , johon on rajattu tutkimuskohteet Detaljikartta Savitaipale/Leipäsaari 1 ~ 500 Detaljikartta Taipalsaari/Heikkola

3 TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 3(12) Q~pu 1 YLEISTÄ Tässä raportissa käsitellään geologisia kenttätutkimuksia (kartoitus, lohkare-etsintä) Taipalsaaren matalalentoalueelia (3132, 3134) vuodelta AINEISTON KÄSITTELY 3 ETSINTÄKOHTEET 3.1 Mustapää C, D Alueella työskentelivät: Antti Saarelainen, rj, kartoitus Pekka Salosaari, " Rauli Lempiäinen, lohkare-etsintä, proxanointi Urpo Vihreäpuu, tj, lohkare-etsintä, kartoitus Kartoituksen osalta painopiste oli lehdellä, Telkkälän ja Raikkaanlahden ympäristössä, joilla alueilla tehtiin laaja-alaisempaa detaljiluonteista kartoitusta 1 : mittakaavassa. Lohkareetsinnässä pääkohteet olivat Savitaipale/Mustapään 1ohkareviuhkan ja Raikkaanlahdesta löydettyjen PRDlohkareiden selvittelyssä. Näiden lisäksi tehtiin häiriöselvityksiin liittyvää kartoitusta ja lohkareetsintää eri puolilla lentoaluetta. Havainnoista on piirretty paljasturna-, tektonisetja kivilajielementit 1 : tai 1 : mittakaavassa. Paljastuma- ja lohkarenäytteistä analysoitiin kaikkiaan 17 näytettä, joista Ni-ohjelrnan määrityksiä tehtiin 10. Näytetiedot on viety ATK:lle. Näytteet ovat osaksi vielä analysointivaiheessa. Kansannäytteenä VäinB Ahoselta saatu tutkimusaihe. Yhteenveto aiemmista tutkimuksista on raportissa 001/3132, 3134/JJE, UMV, RMP/1987. Alueella tehtiin revidoivaa ja täydentävää lohkareetsintää, jonka tuloksena löytyi useita uusia lohkareita. Lohkareet ovat kiisuttomia tai vain heikosti kiisuuntuneita. Lohkareista analysoitiin neljä näytettä, joistan~arhaassa oli Ni 0,23 %, Cu 0,18 % ja S 2,96 %. SF vaihtelee 2,8-4,0 % välillä. Lohkareiden koostumus vaihtelee PYGB:sta - PYR:iin ja ne ovat_geikosti magnetoitu~5ita (suskis KA noin x 10 SI, max X 10 SI}.

4 TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 4(12) - IWVOSTEOWSUUS 3.2 Ahvenlampi Ojastinlampi Pöksänlahti 3132 llb, 0 Tehdyn lohkare-etsinnän tuloksena aiemmin tunnettu lohkareviuhka jatkui n. 800 m luoteeseen. Viuhkan suunta on 330 ja se päättyy Salpausselän harjun reunaan. Lohkareviuhkassa on myös tyypiltään samoja lohkareita kuin paikassa X= Y = 537,30 olevassa soramontussa, josta on löydetty hyvälaatuisia Ni-lohkareita (paras Ni 1,96 %} Näinollen on mahdollista että molemmat lohkareaiheet olisi peräisin samasta muodostumasta. Vuoden 1986 GTK:n harvapistegravimetrauksessa tuli esille Hyrkkälän massiivista lähtevä, lohkareviuhkan edustalle ulottuva painovoima-anornaliakieleke, jonka alueelta lohkareet voisivat olla lähtöisin. Anornalia on harjualueella ja sen selvittäminen geologisin menetelmin ei ole mahdollista. Eräs mahdollinen lähtökohta lohkareille on myös Kuolimojärven Leipäsaaressa oleva PYGB-muodostuma, joka osaksi on lohkareiden tyyppinen. Ks. myös kohta 3.7, Leipäsaari. Havainnot: L69-75, RKL/ E-W-suuntainen pitkähkö magneettinen anomalia, joka sijaitsee harjualueella Savitaipaleen kk:n eteläosassa. Anomalia-alueella ei ole paljastumia, eikä lohkareetsinnällä saatu viitteitä anomalian aiheuttajasta. Magneettinen anomalia sijaitsee Salpausselkä-harjulla tyypillisessä harjualueen suppamaastossa. Kohteen selvitys geologisesti on mahdotonta. 8 Kolme magneettista anomaliamaksimia heikosti magnetoituneessa vyöhykkeessä. Kaikki anomaliat sijaitsevat tyypillisessä harjualueen suppamaastossa, jossa syvimpien rotkojen syvyys on noin 50 m. Alueella ei ole paljastumia ja kohteiden selvitys geologisesti on mahdotonta. Maapeitteen paksuudesta johtuen kairaus lienee ainoa käyttökelpoinen näytteenottomenetelmä. 3.5 Myllylampi 3132 llb Paljastumahavaintojen perusteella magneettinen anomalia johtuu hienorakeisesta AFB:sta, joka sisältää heikk93 FEM-pirotetta. Suskis vaihtelee X 10 SI.

5 - KAIVOSTEOWSUUS TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 5(12) 3.6 Kissasaari 3132 lld 3.7 Leipäsaari D Anomalia-alueen kallioperä koostuu keskirakeisesta osaksi DI-pitoisesta AFB:sta, joka rajoittuu migmatiittiseen KGN:iin. AFB on vaihtelevasti magnetoitunut, sisältäen FEM-pirotetta. Alueen eteläosassa, Olkkolan kartanosta 300 m luoteeseen olevan matalan luodon itäreuna on GR:n breksioimaa kiisutonta PYGB:a, joka rajoittuu länsireunassa migmatiittiseen KGN:iin {Hav. 55-UMV-87). GB ei ole Mustapään lohkareiden tyyppinen, eikä muutoinkaan vaikuta mielenkiintoiselta. Kohde on Savitaipaleen Kuolimojärven Leipäsaaressa oleva Ni-aihe, jota GTK on tutkinut vuosien aikana (rap. Ml9/3132/80/l/10, liitteenä raportissa 001/3132, 3134/JJE, UMV, RMP/87). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kiisuuntuman laatua ja mahdollisia jatkeita sekä selvittää Mustapään lohkareiden liittymistä ko-muodostumaan. Kohteessa tehtiin detaljikartoitus 1 : 500 ja otettiin näytteitä geologikairalla analysointia ja Niohjelmaa varten. Muodostuman näkyvä osa on SVKVMGB:a, joka on kauttaaltaan satunnaisesti kiisuuntunut. Saaren keskija pohjaosassa on lähes N-S suuntaisia ruhjeisiin liittyviä runsaammin kiisuuntuneita osia, paikoin jopa kompaktina osueina. Neljän keskimääräisen näytteen pitoisuudet olivat seuraavat: Näyte nro Anal.nro Cu Ni Co s % SFNi UMV ,37 2,27 49G ,64 3,03 49F-l ,96 3,20 49G-l ,46 2,84 Parhaat Ni-pitoisuudet liittyvät saaren N-osassa olevaan 0,5-2,0 m leveään kiisuuntumaan, joka molemmista päistään jatkuu ohi rantaviivan.

6 TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 6(12) - KAIVOSIEOWSUUS Paimensaari 3132 lld 3.9 Savijoki B "' 3.10 Halkosupansuo D Petrafysiikan määritysten perusteella muodostuma on lähes magnetoitumaton. Sensijaan kiisuun~~neissa osissa suskis vaihtelee x 10 SI välillä. GTK:n geofysiikan mittauksissa kiisuuntuman kohdalla on n. 50 x 200 m kokoinen magneettinen anomalia, jonka perusteella on ilmeistä, että muodostuma ja siihen liittyvä kiisuuntuma on tunnettua osaa laajempi ja vaatisi lisätutkimusta. Muodostuman sijainti (n. 700 m mantereeseen) rajoittaa kuitenkin aiheen jatkotutkimuusta. Mustapään lohkareiden osalta vertailussa ei tullut esille sellai eroavuuksia, jonka perusteella lohkareet eivät voisi olla tästä muodostumasta peräisin. Kartoituksen perusteella anomalia johtuu AFB-DIAFB: ssa olevasta heikosta FEM-pirotteesta. Ei aihetta jatkotutkimuksiin. Kohteessa on heikko magneettinen anomalia, jonka alueella tehtiin kartoitus ja proxanointi. Anomalian reunassa olevassa paljastumassa on satunnaisesti kiisuuntunut PYGB, joka 5-puolelta rajoittuu GRDR:iin. Anomalia-alueella ei ole paljastumia. Proxananomalioita ei myöskään tavattu. Jatkotoimet: geofysiikka, A-sondi näytteenotto. a 3.11 Latto A Alueen kallioperä on paaasiassa migmatoitunutta kiillegneissiä, jonka neosomiaineksena on GRDR. Alueen eteläosassa KGN on GRA- ja KRD-pitoista. Alueen keskivaiheilla olevan magneettisen anomalian reunassa on hienorakeinen, maesamainen AFB. Anomalia alueella ei ole paljastumia, eikä lohkare-etsintä tuonut viitteitä anomalian aiheuttajasta. AFB ei ole magnetoitunut. Alueen kallioperä koostuu happamista syväkivistä (GRDR-DR) ja niissä olevista kapeista AFB-juonista. GRDR ja AFB on vaihtelevasti mag~5tiittipitoinen. Suskis vaihtelee 50 - B 000 x 10 SI välillä. Malmiviitteitä alueelta ei tavattu.

7 TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 7(12) - ICAIVOSTEOWSUUS B 3.12 Halkosupankangas A 3.13 Haikkaanlahti 3134 OSA, B Kolme magneettista anomaliaa, jotka sijaitsevat Salpausselän harjualueen reunaosassa. Alueella ei ole paljastumia, eikä lohkare-etsintä tuonut viitteitä mahdollisista anomalioiden aiheuttajista. Proxan anomalioita häiriöalueilta ei myöskään tavattu. Jatkotoimet: geofysiikka, A-sondi näytteenotto. Suurehko yhtenäinen kartoitusalue, jonka alueella on voimakas painovoima-anomalia sekä laajahko magneettinen anomalia. Alueelta tunnetaan pieni kiisuuntuma, joka on selvitetty mm. soijanäytteenotoin {ks. tutkimusraportit) Kartoitusalueella kivilajina vallitsee rakenteeltaan vaihtelevat migmatiitit, joissa granaattia esiintyy yleisesti ja joissa on jäänteinä tiiviimpiä kiillegneissilinssejä. Migmatiittien lomassa on pieniä syväkiviosueita ja patjoja, joiden koostumus tavallisesti on dioriittinen. Aivan alueen eteläosissa alkaa laajempi porfyyrista, heikosti suuntautunutta graniittia sisältävä syväkivialue. Tummimmat dioriitit sisältävät satunnaisesti kiisurakeita, ei kuitenkaan mielenkiintoa herättävässä määrin. B.. "' 3.14 Kurenlahti 3134 OSB Raikkaanlahden anomalia-alueet ovat hyvin heikosti paljastuneita tai paljastumattomia, joten geologisin menetelmin ei anomalioita voitu selvittää. Anomalioiden kohdalla on peltoankeita ja ne ovat topograafisesti ympäristöään korkeammalla. Maapeite ei kuitenkaan ole paksu, sillä aivan lähistöllä kynnökseltä tavoitettiin kallio talon isännän opastuksella. Haikkaanlahden alueelta tavoitettiin runsaslohkareinen peridotiittiviuhka, joka kuitenkin johti Olkkolan alueelle, (ks. kohta 3.15, Olkkola). Vaikka alueelle sattuvien voimakkaiden anomalioiden selvitys ei onnistunut geologisesti, kannattanee geofysiikan havaintojen johdosta kohde muulla tavoin selvittää. Kohteina oli kaksi voimakasta anomaliaa, joista toinen sijoittuu Penttilän talon kohdalle (X= 787,50, Y = 554,65), toinen siitä n. 800 m itä-kaakkoon Maaveden rannalle

8 TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 8(12) - KAJVOSTEOWSUUS Alueella tehtiin systemaattinen kallioperäkartoitus ja lohkare-etsintä. Kohde oli kokonaisuudessaan varsin huonosti paljastunutta, kohteen pohjoisosan ollessa lähes täysin paljastumatonta. Kohteen eteläosassa paljastumia tavattiin tyydyttävästi ja varsinkin ranta-alueet olivat hyvin paljastuneita. Kivilajina on yleisesti raitainen migmatiitti, joka välillä vaihettuu hieman tiivimmiksi kiillegneisseiksi. Rannalle sijoittuvan anomalian kohdalla kivilajina on grafiittigneissi, joiden seassa välikerroksina paikoin amfiboliittista kiveä, jossa tavattiin heikkoa magneettikiisupirotetta. Anomalian litteä muoto ja tektoniikka näyttävät korreloivan grafiittigneissi horosonttien kanssa. GRF/KSGNhorisontteja tavattiin usean kymmenen metrin matkalta rantapaljastumista. Nämä havainnot näyttävät selittävän hyvin Maaveden rannalle tulevan anomalian. Penttilän talon kohdalle sijoittuva voimakas anomalia oli puolestaan täysin paljastumattomaila alueella. Alueella olevien sorakuoppien perusteella voi maapeitteen arvioida varsin paksuksi. Anomaliamaksimista n. 600 m jään kulkusuuntaan löydettiin kpl pienehköjä melko särmikkäitä vain vähän rapautuneita FEM-amfiboliittilohkareita, jotka pääasiassa olivat vanhassa kiviaidas~~ Lohkareiden suskis vaihtelee x 10 SI. Muita häiriöitä mahdollisesti selittäviä lohkareita ei alueelta löytynyt. Myöskään yhtään PRD-, GB- tai muuta emäksistä lohkaretta ei löydetty tutkimusalueelta. Anomalia-alueelle on kairattu reikä TPS-18, jolla on lävistetty pääasiassa GRFGN:ä ja kiillegneissejä. Reiästä mitatut suskisarvot eivät selitä anomaliaa kokonaisuudessaan. Lisätutkimukset ovat tarpeen. 8 - "' 3.15 Olkkola B Olkkolan aluetta hallitsee n. 1,5 km laajuinen syväkivialue, jota liuskeet kiertävät. Tämä syväkivialue tunnetaan Olkkolan gabron nimellä. Olkkolan kivet ovat syväkiviä, joissa rakenne vaihtelee muuttumattomista ja suuntautumattomista varsin muuttuneisiin tyyppeihin, joista tosin syväkivialkuperä on todettavissa. Koostumukseltaan usein törmää granodioriitteihin, dioriitteihin ja myöskin gabroihin. Usein nämä granodioriitit ovat suuntautuneita ja porfyyrisiä. Lisäksi näissä usein on migmatiittisia osia, joissa happamat osat ovat alkaneet muodostaa suonia ja osueita. Dioriitit ovat homogeenisempia, mutta happamien juonien pilkkomia. Gabroja ei loppujen lopuksi ollut laajempina yhtenäisinä alueina, vaan selvänä vähemmistönä happamien kivilajien joukossa.

9 TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 9(12) - KAIVOSTEOWSUUS 3.16 Telkkälän ympäristö 3134 OSC/D Olkkolan alueella on useita varsin voimakkaita magneettisia anomalioita. Näistä suurin osa onnistuttiin paikallistamaan ja toteamaan anomalian aiheuttajaksi voimakas magnetiittipirote granodioriittisessa - dioriittisessa kivessä. Silmin havaittavan pirotteen lisäksi kiven voimakas magneettisuus oli helppo todeta mittalaittein. Haikkaanlahden alueelta seurattu peridotiittilohkareviuhka päättyi Olkkolaan epävarmaan kallioon. R. Lempiäinen ei onnistunut löytämään lohkareita kauempaa, joten todennäköisesti pellolla oleva kohouma ja epävarma kallio edustavat muodostumaa. Olkkolasta tavattiin myös toinen PRD-viuhka, joka johti järveen. Analyysitulos edellä mainituista lohkareista ei ole rohkaiseva. Kiisuja tavattiin maantieleikkauksesta pienenä osueena, satunnaista pirotetta. Pahkusta analysoitiin Ni n. 0,7 %. Kohteen osalta lisätutkimukset eivät ole tarpeen. Tutkimuksen kohteena oli Telkkälän ympäristössä olevat pienet kenttämittauksessa todetut magneettiset anomaliat. Näistä osa näkyy myös matalalentokartassa. Yhdestä tällaisesta löydettiin kiisuuntuma, jossa suoritettiin montutus, jolloin paljastui n. 1,5-2 m vahvuinen kiisuuntunut kerros. Paikoin kiisu esiintyy lähes kompakteina osueina. Kiisuuntumasta on piirretty 1 : 50 detaljikartta (liite 3). Muut anomaliat selittyvät amfiboliiteilla, jotka ovat magneettisia. Kivilajeina ovat monimutkaisesti deformoituneet kiillegneissimigmatiitit, jossa melko tavallisena esiintyy emäksisiä murskeita ja juonen pätkiä. Kiisuuntuman isäntäkivenä on gabro, vaihettuen happamaksi N-suuntaan mennessä. Intruusion suurin dimensio on m. a Telkkälän kaivoksesta n. 200 m ENE-suuntaan löydettiin pieni emäksinen jonkin verran kiisuja sisältävä kivi, joka sijoittuu Telkkälän anomalian "kaulaan". Kartoituksen yhteydessä tavoitettiin liuskealueen kiviä muutamasta paljastumasta. Ne ovat tiiviitä, usein ruosteisia, grafiitti- ja kiisupitoisia gneissejä.

10 TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 10(12) - KAIVOS1EOWSUUS 3.17 Ampujala 3134 OSA 3.18 Laasanniemi 3134 OSA Kolme pientä anomaliaa, jotka osittain ovat vesialueella. Kohteesta ei tavattu puhtaita syväkiviä ollenkaan, jonkin verran muuttuneita syväkiviä, jotka esiintyvät pienehköinä osueina. Pieniä amfiboliittimurskaleita ja -välikerroksia tavattiin jonkin verran. Yleensäkin näillä seuduilla amfiboliitit ovat varsin tavallisia migmatiittien seassa, vaikka ne kooltaan ovatkin vain maininnan arvoisia. Migmatiitit vaihtelevat hyvin voimakkaasti pienoispoimuttuneista, sulaneista kivistä hyvin harmonisesti suuntautuneisiin raitamigmatiitteihin, joissa neosomi on tronthjemiittista. Geologisin keinoin anomalioita ei voitu selvittää eikä aihe vaikuta mielenkiintoiselta. Pieni kohde, jossa anomalia sijoittuu osittain järveen. Alueella on paljon rantakallioita ja muutenkin kohde oli hyvin paljastunut. Yleisesti kivilaji on migmatiittia, mutta pieniä syväkiviä esiintyy satunnaisesti, esim. niemen pohjoisrannalla on rantakallio, joka kokonaisuudessaan on homogeenista granodioriittia. Niemen eteläosasta löytyi kiisu- ja grafiittipitoinen gneissihorisontti ja anomalian reunalta rantakalliosta tavattiin melko runsaasti ernäksisiä murskaleita (dioriitti, gabro), jotka rajoittuvat aivan rantavyöhykkeeseen. Läheisiltä luodailta tehtiin samanlaisia havaintoja, lisäksi lähes SCHO-tyyppistä migmatiittia. Näissä emäksisissä kappaleissa esiintyy satunnaisesti kiisuja. Tältä samalta luodolta löytyi muutaman metrin osue lähes kompaktia granaattia. Rannoilta ja luodailta tehtyihin havaintoihin nojaten voi olla mahdollista, että anomalian kohdalla vedessä on maafinen muodostuma Kutila 3134 OSB Kutilan alueella on heikko magneettinen anomalia. Siellä tehtiin kartoitus, lohkare-etsintää ja proxanointia. Alueen kallioperä on pääasiassa GRA-pitoisia migrnatiitteja, joissa on kapeita AFB-välikerroksia ja leikkaavia juonia. Alueen keskivaiheilla on noin 200 m leveä E-W-suuntainen juonimainen DR-GB. AFB on paikoin heikosti magnetoitunut (Fem, Fek) ja lohkareiston perusteella alueella esiintyy runsaamminkin kiisuuntuneita AFB-kerroksia, jotka selittänevät anomalian.

11 TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 11(12) - KAIVOSI'EOWSUUS 3.20 Savistenlahti C 3.21 Kirvesniemi C, D DR on rakenteeltaan homogeeninen, koostumukseltaan hieman vaihteleva PYDR, joka vaihettuu paikoin PYGB:ksi. DR ja GB ovat magnetoitumattomia, eikä niistä tavattu sulfidimineraaleja. Nikkelin etsinnän kannalta GB ei ole kiinnostava. Savistenlahdesta tunnetaan useita heikosti Nipitoisia lohkareita. Näistä n. 1,5 km jokseenkin luoteeseen on magneettinen anomalia, joka sattuu suoalueelle. Kaikki kalliohavainnot kiertävät suota. Paljastumista tavattu kivilaji oli yksinomaan porfyyrista graniittia - granodioriittia, jossa kalimaasälpä esiintyy suurina (0 > 5 cm) rakeina. Muutamasta paljastumasta tavattiin tummempia dioriittisia osueita, jotka eivät mielenkiintoa herättäneet. Savistenlahden alueella on suuri granitoidi. Anomalian aiheuttaja jäi epäselväksi. Kohteina oli yksi voimakas matalalentoanomalia sekä kaksi heikompaa anomaliaa. Alueelta tunnetaan ennestään ainakin yksi pieni kiisuuntuma. alueelta löytyi muutamia pieniä syväkivi-intruusioita, jotka kooltaan vaihtelevat muutamasta metristä pisimmillään noin sataan metriin. Koostumukseltaan nämä ovat yleensä dioriittia-gabroa, yleisemmin ensin mainittua. Runsain ja yhtenäisin näistä kivilajeista koostuva alue tulee välittömästi voimakkaan anomalian koillispuolelle. Täällä kuten muuallakin Kirvesniemen alueella syväkivet rajoittuvat jyrkästi kiillegneissimigrnatiitteihin. Nämä ovat usein kauniisti raitaisia ja pienoispoimuttuneita, sisältäen varsinkin kontaktin läheisyydessä GRA. Riisuhavaintoja GBDR:stä tehtiin kahdesta paikasta. Näissä kiisu esiintyy 1-3 mm kokoisena tasaisena heikohkona pirotteena. Kiisumineraaleina esiintyy FEK ja CUK, CUK on FEK-rakeiden sisällä. Hämeenpelto nimisen talon isäntä näytti nyrkin kokoista kompaktia malmipalaa, jonka hän sanoi löytäneensä vanhasta tunnetusta kiisuuntumasta (X= , Y = ). Paikalta ei onnistuttu löytämään muutamaa pientä palaa lukuunottamatta suurempia kiisulohkareita. Hämeenpelto-talon pihakalliosta löytyi ruosteisia GRF- ja kiisupitoisia gneissikerroksia. Kirvesniemen voimakkaimman anomalian kohdalla löydettiin Gefinexharavoinnilla kaksi pienialaista anomaliamaksirnia, jotka ovat peitteisellä kohdalla.

12 TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 12(12) - IC.AIVOSTEOWSUUS 3.22 Pakkala 3134 OSD 3.23 Kattelussaari 3134 lla, B Kohteena oli kaksi melko pientä matalalentoanoma1iaa. Kivilajeina esiintyy kompleksisia migmatiitteja, joissa on melko yleisesti välikerroksina ja murskaleina amfiboliitteja. Puhtaita syväkiviä ei alueelta tavattu. Rantala talon kohdalla olevan heikon anomalian alle tulee heikosti suuntautunut gneissidioriitti. Kohteen itä- ja varsinkin lounaisosa oli heikosti paljastunutta, joten geologisin menetelmin suuremman anornalian selvitys ei onnistunut. Kattelussaaren luoteisosasta tunnetaan joukko kansannäytteenä saatuja (R. Ronkanen) heikkolaatuisia Nilohkareita (Ni ka 0,2-0,3 %, paras O,B %). Lohkareiden kohdalla ja sen kaakkoispuolella on laajahko painovoima-anomalia, sekä siihen liittyvä heikko magneettinen anomalia. Alueella tehtiin täydentävää lohkare-etsintää ja kartoitus. Alueen kallioperä koostuu kiillegneissiin rajoittuvasta, voimakkaasti migmatoituneesta GRDRGN:stä. GRDR:n keskivaiheilla on osaksi raitainen, osaksi lähes maasamainen GRDRGN-muodostuma, jonka länsija pohjoiskontaktisaa on kahdessa kohden hajanaisia GB-murskaleita. Magneettisen anomalian alue on paljastumaton, samoin gravimetrisen anornalian rnaksirnialue. OMV-rnääritysten perusteella on ilmeistä, että alueelta tavatut kivilajit eivät selitä alueella olevaa, painovoima-anomaliaa. Vanhastaan tunnetut Ni-lohkareet eivät kuitenkaan liity anomalia-alueella mahdollisesti olevaan mafisempaan muodostumaan, vaan ovat peräisin kauempaa luoteesta, Saimaan vesistöalueelta. Lohkare-etsintä ei myöskään tuonut esiin anomaliaan liittyviä malmi-indikaatioita, joten välitöntä lisätutkimustarvetta kohteen selvittämiseksi ei ole. a Gravimetrisen anomalian N-puolella oleva voimakas magneettinen anornalia aiheutuu KVSGN:ssä olevasta kiisupitoisuudesta (Fek}.

13 0 0 AEROMAGNEETTINEN KARTTA 1: Korroo 1 101\<are- lllnll oo c.-

14 05~ l~ ~ ~~-6-0 Kartollus 1 IOhkaro-etllnt ~'\ 1,"') Lohkart thinll 0 0

15 SAVITAIPALE 1: 500 LEIPÄSAA~l v11"-n ~ ' 13:] GS c:j GR c:::::l DA. 0 \WJ D la.'in 0. t<spfl lyji II::S, ~lnl~ to.\fa.l. s... X a & ~. ito V s~s. o

16 Monttu 136- AJS-87 N \ \,, 1G&\ \ '-. e1f \ \ \. \.. '.... e10 \ 11::\ 1 ~ \ \ \.., 0 1() 'llt 1() 1() >- X <0 'llt 1() 1() >- TAIPALSAARI TELKKÅLÄ 1: D CJ D D 1C X GABBRO, SATUNNAISESTI KS HAPAN JUONI VOIMAKKAAMMIN KIISUUNTUNUT HEIKOMMIN KIISUUNTUNUT KIV I KAIRAREIKÄNÄYTE PALJASTUMAN RAJA RUHJE