PERUSOPETUKSEN MATEMATIIKAN KANSALLISET OPPIMISTULOKSET 9. VUOSILUOKALLA 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSOPETUKSEN MATEMATIIKAN KANSALLISET OPPIMISTULOKSET 9. VUOSILUOKALLA 2004"

Transkriptio

1 PERUSOPETUKSEN MATEMATIIKAN KANSALLISET OPPIMISTULOKSET 9. VUOSILUOKALLA 2004 Leena Mattila Oppimistulosten arviointi 2/2005 OPETUSHALLITUS

2 Taitto: Sirpa Ropponen ISBN X ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2005

3 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 7 SAMMANDRAG... 9 ABSTRACT SAATTEEKSI LÄHTÖKOHDAT PERUSOPETUKSEN ULKOINEN ARVIOINTI OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT KANSAINVÄLISET ARVIOINNIT TOTEUTUS ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖRYHMÄT AIKATAULU OTANTA OTOSKOULUT OTOSOPPILAAT ARVIOINNIN RAKENNE MATEMATIIKAN KOE KOEKOKONAISUUS ESIKOKEILUT TEHTÄVIEN VALINTA TEHTÄVIEN LUOKITTELU TAUSTAKYSELYT LUOTETTAVUUS SISÄLLÖN LUOTETTAVUUS RELIABILITEETTI KATO... 49

4 5 KOETULOKSET OPPILAITTAIN A-KOE B-KOE C-KOE KOKO KOE NELJÄNNEKSET SUKUPUOLET SUOMEN- JA RUOTSINKIELISET VIERASKIELISET TEHTÄVITTÄIN MATEMATIIKAN OSA-ALUEET HELPOIMMAT TEHTÄVÄT VAIKEIMMAT TEHTÄVÄT ONGELMATEHTÄVÄ KOULUITTAIN KOULUJEN TULOKSET KOULUJEN VERTAILUA ALUEITTAIN KUNTARYHMÄT LÄÄNIT EU-ALUEOHJELMIEN TAVOITEALUEET TAUSTAMUUTTUJAT OPPILAAT SUHTAUTUMINEN MATEMATIIKKAAN ASENTEIDEN YHTEYS OSAAMISEEN TYÖTAVAT VALINNAISKURSSIT TUKI- JA ERITYISOPETUS KOULUMATKA ARVOSANAT YHTEISVALINTA POISSAOLLEET

5 6.2 OPETTAJAT TAUSTATIETOJA OPETUSTYÖ YHTEYS TULOKSIIN KOULUT REHTORIN TYÖ RESURSSIT YHTEYS TULOKSIIN PALAUTE PIKAPALAUTE PALAUTTEIDEN JAKO ITSEARVIOINTI KEHITYSLINJOJA LOPUKSI POHDINTAA TULOKSET PÄHKINÄNKUORESSA LÄHTEET LIITE 1 ESIMERKIT RUOTSIN KIELELLÄ LIITE 2 A-KOKEEN TEHTÄVIEN VASTAUSJAKAUMAT, KESKIARVOT JA -HAJONNAT LIITE 3 B-KOKEEN TEHTÄVIEN KESKIARVOT JA -HAJONNAT LIITE 4 C-KOKEEN TEHTÄVIEN PISTEJAKAUMAT, KESKIARVOT JA -HAJONNAT LIITE 5 ESIMERKKIKOULUN PIKAPALAUTE LIITE 6 ITSEARVIOINTILOMAKE

6 TIIVISTELMÄ Keväällä 2004 arvioitiin perusopetuksen 9. vuosiluokan matematiikan oppimistuloksia 129 suomenkielisessä ja 15 ruotsinkielisessä koulussa. Otoksen koulut edustivat läänejä, EU-alueohjelmien tavoitealueita ja kuntaryhmiä. Oppilaat poimittiin kouluista systemaattisella tasaväliotannalla. Arviointiin osallistui oppilasta, joka oli 7,0 % kyseisestä ikäluokasta. Matematiikan osaamista tutkittiin kolmeosaisella kokeella, johon sisältyi monivalinta-, päässälasku- ja ongelmanratkaisutehtäviä. Oppilaat vastasivat myös kyselyyn, jonka avulla selvitettiin mm. asenteita ja työtapoja. Kokeen yhteydessä kerättiin matematiikan opetukseen liittyviä taustatietoja rehtoreilta ja matematiikan opettajilta. Koko kokeessa osattiin keskimäärin 56 % enimmäispistemäärästä, monivalintakokeessa 65 %, päässälaskukokeessa 56 % ja ongelmanratkaisukokeessa 50 %. Kahdessa ensimmäisessä, perustaitoja mitanneessa osakokeessa keskimääräinen taso vastaa hyvää osaamista, mutta ongelmanratkaisukokeessa keskiarvo jäi tyydyttävälle tasolle. Koko kokeessa ei kukaan yltänyt täysiin pisteisiin ja vajaa kaksi prosenttia jäi hyväksytyn rajan alapuolelle. Vähintään hyvään suoritukseen pääsi koko kokeessa 47 % oppilaista, vähintään tyydyttävää osaamista osoitti 70 %. Kohtalaisen tuloksen alapuolelle jäi vajaa 12 % oppilaista. Pojat menestyivät päässälaskuissa tilastollisesti erittäin merkitsevästi paremmin kuin tytöt. Muissa osakokeissa ei ollut eroa eri sukupuolten tulosten välillä, ei myöskään koko kokeessa. Matematiikan osa-alueista hallittiin parhaiten luvut ja laskutoimitukset. Eniten hankaluuksia tuotti geometria, etenkin avaruusgeometria tehtävät osattiin heikosti. Eniten hajontaa oppilaiden tulosten välillä oli funktioissa ja algebrassa. Myös prosenttilaskuissa suorituserot olivat suuria. Koulujen keskiarvot vaihtelivat % enimmäispistemäärästä. LUMAkoulujen tulokset olivat melkein merkitsevästi parempia kuin muiden koulujen sekä osaamisen että oppilaiden asenteiden suhteen. Suomen- ja ruotsinkieliset koulut menestyivät kokeessa yhtä hyvin. Alueelliset erot olivat pieniä. Poikien asenteet matematiikkaa kohtaan olivat myönteisempiä kuin tyttöjen, etenkin poikien itseluottamus oli parempi. Molemmat sukupuolet pitivät matematiikkaa hyödyllisenä, mutta muuten asenteet olivat keskimäärin neutraaleja. Asenteiden ja osaamisen välinen korrelaatiokerroin oli korkeahko: 0,52. 7

7 Tyttöjen matematiikan arvosanojen keskiarvo oli 7,66 ja poikien 0,30 numeroa alhaisempi. Pojilta vaadittiin noin neljä prosenttiyksikköä enemmän osaamista kuin tytöiltä kautta asteikon. Vaikka oppilaiden matematiikan arvosanat ja osaaminen kokeessa vastasivat hyvin toisiaan korrelaation ollessa 0,75, koulujen arvosanalinjat eivät kulkeneet samalla tasolla ja koulujen sisälläkin oli melkoista vaihtelua. Lukion pitkään matematiikkaan aikovilta vaadittiin kymmenisen prosenttiyksikköä enemmän osaamista kuin muilta. Jatko-opintojen valinnan perusteella ryhmiteltynä matematiikan osaamiserot olivat selviä. Koulun keskimääräisellä matematiikan ryhmäkoolla ei ollut yhteyttä osaamiseen eikä tunneilla käytettyihin työtapoihin. Sen sijaan kotitehtävien tekemisen ja työrauhan ylläpitoon käytetyn ajan havaittiin olevan tekemisissä osaamisen kanssa. AVAINSANAT: arviointi, perusopetus, matematiikka, oppimistulokset, arvosanat, asenteet 8

8 SAMMANDRAG Våren 2004 utvärderades inlärningsresultaten i matematik i årskurs 9. Utvärderingen genomfördes i 129 finskspråkiga och 15 svenskspråkiga skolor, som representerade olika län, EU-målområden och kommungrupper. Elever plockades ut till utvärderingen genom systematisk sampling. I provet deltog elever, vilket är 7,0 % av åldersklassen. Matematikkunskaperna undersöktes med ett tredelat prov, som innehöll flervals-, huvudräknings- och problemlösningsuppgifter. Eleverna besvarade även en enkät genom vilken bl.a. attityderna och arbetssätten kartlades. I samband med provet gav rektorerna och matematiklärarna bakgrundsuppgifter om matematikundervisningen. Eleverna klarade i genomsnitt 56 % av maximipoängtalet i hela provet, 65 % av maximipoängtalet i flervalsprovet, 56 % av maximipoängtalet i provet i huvudräkning och 50 % av maximipoängtalet i problemlösningsprovet. I de två första delproven, som mätte basfärdigheterna, motsvarar den genomsnittliga nivån goda färdigheter, men i problemlösningsprovet stannade resultatet på nöjaktig nivå. Ingen nådde upp till fulla poäng i hela provet och knappa två procent stannade under den godkända nivån. 47 % av eleverna nådde upp till minst god nivå och 70 % till minst nöjaktig nivå. 12 % av eleverna fick ett resultat som låg under försvarlig nivå. Pojkarnas resultat i huvudräkning var statistiskt signifikant bättre än flickornas. I de övriga delproven uppmättes inga skillnader mellan könen och inte heller i provet som helhet. Av de olika delområdena i matematik klarade eleverna tal och räkneoperationer bäst. Geometri föranledde de största svårigheterna; särskilt i rymdgeometri var resultaten svaga. Spridningen mellan eleverna var störst inom funktioner och algebra. Också inom procenträkning uppmättes stora skillnader. Skolornas medeltal varierade mellan 41 % och 76 % av det maximala poängtalet. LUMA-skolornas resultat var närapå signifikant bättre än de övriga skolornas både i fråga om kunskaper och elevernas attityder. Provresultaten i finskspråkiga och svenskspråkiga skolor låg på samma nivå. De regionala skillnaderna var små. Pojkarnas attityder till matematiken var positivare än flickornas och speciellt pojkarnas självförtroende var bättre. Bägge könen betraktade matematik som nyttigt, men i övrigt var attityderna i genomsnitt neutrala. Koefficienten för korrelationen mellan attityder och kunskaper var relativt hög: 0,52. 9

9 Medeltalet för flickornas vitsord i matematik var 7,66 och pojkarnas 0,30 vitsord lägre. Av pojkarna krävdes ca fyra procentenheter bättre kunskaper än av flickorna utmed hela skalan. Fastän elevernas matematikvitsord och kunskaper i provet motsvarade varandra väl (korrelation 0,75), divergerade skolornas vitsordslinjer och också inom skolorna fanns det stora variationer. Av dem som hade för avsikt att läsa lång matematik i gymnasiet krävdes i genomsnitt tio procentenheter bättre kunskaper än av de övriga. Då eleverna grupperades enligt sitt val av fortsatta studier var skillnaderna i matematikkunskaper tydliga. Mellan den genomsnittliga gruppstorleken i matematik och kunskaperna i provet samt de arbetssätt som hade använts på lektionerna observerades inga samband. Däremot upptäcktes ett samband mellan matematikkunskaperna och utförandet av hemuppgifterna samt den tid som användes för att upprätthålla arbetsron. NYCKELORD: utvärdering, grundläggande utbildning, matematik, inlärningsresultat, vitsord, attityder 10

10 ABSTRACT In the spring of 2004, learning outcomes in mathematics in the 9th (last) form of basic education were assessed at 129 Finnish-language and 15 Swedish-language schools. The sample schools represented different provinces, objective areas of EU regional programmes and groups of municipalities. Pupils were selected from schools using systematic sampling. The evaluation covered 4,511 pupils, accounting for 7.0% of the relevant age group (15 16-year-olds). Mathematics skills were examined using a three-part test, which included multiple choice, mental arithmetic and problem-solving tasks. In addition, pupils filled in a questionnaire investigating aspects such as attitudes and working methods. In conjunction with the test, background information relating to mathematics instruction was collected from headteachers and mathematics teachers. On average, pupils achieved 56% of the maximum score for the test as a whole, 65% in the multiple choice section, 56% in the mental arithmetic section and 50% in the problem-solving section. In the first two sections of the test, measuring basic skills, the average level is equivalent to a good level of skills, but the average score in the problem-solving section remained at a satisfactory level. No-one achieved the full maximum score in the whole test, whereas two per cent remained below the pass level. In the whole test, 47% of pupils achieved at least good results (equivalent to grade 8), whereas 70% showed at least satisfactory skills (grade 7 on a grading scale from 4 to 10, where 4 means a fail). Just under 12% of pupils failed to achieve the score required for the moderate grade (6). In mental calculations, boys did very significantly better than girls in statistical terms. There were no differences in the results of different genders in other test sections, nor in the test as a whole. Pupils command of different branches of mathematics was best in numbers and arithmetic. They had most difficulties with geometry, doing particularly poorly in spatial geometry tasks. The largest variation in pupils results was found in functions and in algebra, while percentage calculations also revealed major differences in performance. 11

11 The averages of different schools varied from 41% to 76% of the maximum score. Results achieved at schools participating in the Development Programme for Mathematics and Science Education (LUMA) were almost significantly better compared with other schools in terms of both skills and attitudes among pupils. Finnish and Swedish-speaking schools succeeded equally well. Differences between regions were little. Boys attitudes towards mathematics were more positive than those of girls; in particular, boys had higher self-confidence. Both genders perceived mathematics to be useful, but otherwise attitudes were neutral in average terms. The correlation coefficient between attitudes and skills was relatively high, standing at The average mathematics grade for girls was 7.66, whereas for boys it was 3 tenths of a grade lower. Boys were required to achieve about four percentage points higher than girls throughout the scale. Although pupils mathematics grades were well in line with their test performances, the correlation being 0.75, grading curves for different schools were not at the same level and there were considerable variations even within individual schools. In other words, schools grading practices were not fully consistent. Those aiming to study the advanced mathematics syllabus at upper secondary school were required to achieve about ten percentage points more than other pupils. Grouped on the basis of pupils selection of further studies, there were clear differences in mathematics skills. The average size of mathematics groups at individual schools did not have any connection with skills or working methods used in class. Conversely, completion of homework and time spent on keeping order in class were observed to be linked to skills. KEY WORDS: evaluation, basic education, mathematics, learning outcomes, grades, attitudes 12

12 SAATTEEKSI Neljäs perusopetuksen 9. vuosiluokan matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi on saatu päätökseen Opetushallituksessa. Edustavaan otokseen perustuva koe järjestettiin vuosi sitten keväällä Kansallisen kokeen mittapuuna toimivat Opetushallituksen antamat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja päättöarvioinnin kriteerit. Kokeen yhteydessä kerättiin myös taustatietoja rehtoreilta, matematiikan opettajilta ja oppilailta. Näin haluttiin selvittää matematiikan osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Kaikilla niillä kouluilla, jotka eivät sattuneet otokseen, oli mahdollisuus saada ulkoista palautetta työstään, osallistumalla kokeeseen tilauspalvelun kautta. Otoksessa mukana olleille kouluille toimitettiin arvioinnista pikapalautteet toukokuun alussa eri puolilla maata järjestetyissä tilaisuuksissa, joihin oli kutsuttu rehtorit ja matematiikan opettajat. Matkojen helpottamiseksi tilaisuuksia olisi ollut hyvä järjestää useammalla paikkakunnalla. Ne olisivat luultavasti täyttäneet vieläkin paremmin tehtävänsä, jos mukaan olisi kutsuttu edellä mainittujen lisäksi koulujen opinto-ohjaajat ja perusopetuksen järjestäjien edustajat. Tällöin kaikki palautteen sulattelun kannalta tärkeimmät tahot olisivat heti tuoreeltaan päässeet yhdessä reflektoimaan tuloksia ja jakamaan kokemuksia muiden kanssa. Samalla olisi saattanut syttyä uusia kipinöitä seudulliseen yhteistyöhön. Vastuu arviointitiedon herättämien kehittämisideoiden toteuttamisesta kouluissa on paikallisella tasolla. Pikapalautteet tulostettiin käyttäen etukäteen laadittua tietokone-ohjelmaa, johon oppilaiden vastaukset syötettiin koneellisesti. Järjestelmä on kokemuksen myötä kehittynyt niin, että datan tarkistuksen yhteydessä näihin alustaviin tuloksiin ei enää tullut muutoksia. Loppuraporttia varten on kuitenkin tehty monia lisätoimia, kuten yhdistetty kolme erillistä tiedostoa (oppilaat, opettajat ja rehtorit) ja muodostettu uusia muuttujia yhteyksien löytämiseksi asioiden välille. Raportti helpottaa arvioinnin pikapalautteen ymmärtämistä ja antaa lisävalaistusta kouluille ja perusopetuksen järjestäjille niiden pyrkiessä yhä parempaan matematiikan opetuksessa. Kouluntason lisäksi toivotaan koulutuspoliittisia päätöksiä tekevien, kouluhallinnosta ja matematiikan opetussuunnitelmista vastaavien hyötyvän raportista. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista tarkastellaan useasta eri näkökulmasta. Kriteeriensä kautta arviointi on vahvasti sidoksissa opetussuunnitelman sisältöihin. Raportti sopii myös opetuksen kehittäjien ja tutkijoiden käyttöön. Opetushallituksen neljä matematiikan arviointia muodostavat yhtenäisen sarjan, jota on mielekästä tarkastella myös kokonaisuutena. Otokset ja analyyseissä käytetyt menetelmät täyttävät tutkimukselle asetettavat vaatimukset. Kerätyistä tiedoista ei ole vielä selvitetty kaikkea mahdol- 13

13 lista ja myös uusia tutkimusaiheita nousee esiin. Hyvästä ja vakaasta yleistilanteesta huolimatta on myös asioista, joista on syytä yhä keskustella. Kasvun- ja kehittämisenvaraa matematiikan opetuksessa on olemassa. Osoitan lämpimät kiitokseni tämän matematiikan arvioinnin asiantuntijaryhmän jäsenille, jotka olivat professorit Ole Björkqvist ja Harry Silfverberg, kouluneuvos Antero Lahtinen, rehtori Pentti Parviainen, erityisopettaja Sinikka Huhtala sekä lehtorit Tuula Matikainen ja Eija Voutilainen. Ryhmän monipuolinen tietämys matematiikasta ja sen opettamisesta antoi projektille hyvät onnistumisen edellytykset. Raporttiluonnoksesta saamastani palautteesta haluan kiittää opetusneuvos Pentti Yrjölää ja lehtori Hannu Korhosta. Hyvästä yhteistyöstä kiitoksen ovat ansainneet tehtävien laatijat. Heidän ansiostaan itse kokeesta tuli motivoiva ja mittausominaisuuksiltaan luotettava. Viisi esikokeiluun pyyteettömästi osallistunutta koulua tekivät tehtävien kehittelyn ja valikoimisen mahdolliseksi. Kiitän näiden koulujen rehtoreita ja muita asian vuoksi vaivattuja henkilöitä oppilaista opettajiin, jotka tosissaan tekivät ja kommentoivat vielä keskeneräisiä tehtäviä. Arvioinnin otoskoulut noudattivat hyvin annettuja ohjeita. Matematiikan opettajat pisteittivät sekä päässälaskut että ongelmanratkaisukokeen tehtävät. Ilman heidän korkeatasoista työtään arviointia ei olisi ollut mahdollista suorittaa. Myös 9. luokan oppilaiden myönteinen ja asiallinen suhtautuminen kokeeseen oli välttämätön ehto arvioinnin onnistumiselle. Opetushallituksen arviointiryhmästä tähän projektiin on osallistunut kymmenkunta henkilöä. Heidän työpanoksensa on ollut merkittävä. Tietoa ja apua olen saanut myös muilta viraston virkamiehiltä. Monenlainen asiantuntemus ja osaaminen ovat olleet näinkin mittavan työn läpiviemisessä tarpeen. Myös Helsingin yliopiston suomat mahdollisuudet ovat tukeneet selviytymistä vaativasta tehtävästä. Hyötyä on ollut niin ikään pitkästä kokemuksesta peruskoulun ja lukion matematiikan opettajana. Erityistä iloa projektin kuluessa on tuottanut jatkuva uusien asioiden oppiminen. Karkkilassa Opetushallituksen vuosipäivän aattona 31. maaliskuuta 2005 Leena Mattila 14

14 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 PERUSOPETUKSEN ULKOINEN ARVIOINTI Perusopetuksen ulkoista arviointia säätelevän perusopetuslain 21 :n kolmannen momentin muutos (32/ ) astui voimaan Siinä opetusministeriön yhteyteen perustettiin koulutuksen arviointineuvosto organisoimaan arviointitoimintaa yliopistojen, Opetushallituksen ja muiden asiantuntijoiden verkostona. Ennen lainmuutosta perusopetuksen ulkoisesta arvioinnista huolehti Opetushallitus. Voimassa olevan lain mukaan ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittaminen myös muun kuin edellä mainitun neuvoston tehtäväksi. Kuten aiemminkin edellä mainitussa perusopetuslain pykälässä sanotaan koulutuksen arvioinnin tarkoituksen olevan tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä; siinä myös määrätään, että arvioinnin keskeiset tulokset tulee julkistaa. Vuoden 2004 perusopetuksen 9. vuosiluokan matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi, jonka tulokset tässä raportissa julkistetaan, on yksi Opetushallituksen opetusministeriön kanssa erikseen sopimista oppimistulosten arvioinneista. Se on toteutettu noudattaen Opetushallituksen vakiintuneita arviointiperiaatteita ja -käytänteitä, joita kuvataan lyhyesti mm. edellisen vastaavan matematiikan arviointiraportin alkusivuilla (Mattila 2002, 13 14). Kyseessähän on jo neljäs Opetushallituksen tekemä matematiikan oppimistulosten arviointi perusopetuksen päättövaiheessa. Näihin arviointeihin liittyvät kokeet on pidetty kouluissa maalis-huhtikuussa vuosina 1998 (Korhonen 1999), 2000 (Korhonen 2001), 2002 ja Opetushallitus on arvioinut matematiikan oppimistuloksia myös perusopetuksen 6. vuosiluokalla (Niemi 2001) ja ammatillisissa oppilaitoksissa (Wuolijoki 1999 ja Laurén 1999). Kansallisella tasolla matematiikan oppimistuloksia on toki Suomessa tutkittu jo ennen vuotta 1998 (Mattila 2002, 14 15). Matematiikan tapaan myös perusopetuksen 9. vuosiluokan äidinkielen ja modersmåletin oppimistuloksia on arvioitu Opetushallituksessa säännöllisesti kahden vuoden välein. Lisäksi on järjestetty useita muita eri oppiaineiden oppimistulosten arviointeja. Vuodesta 1994 alkava luettelo kaikista arviointiin liittyvistä, Opetushallituksen julkaisuista on sen Internet-sivuilla (www.oph.fi/ ). 15

15 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kansallinen arviointi perustuu arvioitavan oppiaineen opetussuunnitelmaan. Kouluissa opetus tapahtuu niiden omien opetussuunnitelmien mukaan. Koulun yhteisten ja yleisten tavoitteiden lisäksi opetussuunnitelmassa kuvataan erikseen myös kunkin oppiaineen omat tavoitteet. Kaikkien peruskoulujen matematiikan opetussuunnitelmien lähtökohta on kuitenkin yhteinen eli se, mitä Opetushallituksen antamissa opetussuunnitelman perusteissa matematiikan kohdalla sanotaan. Tämä jokaiselle yhteinen pohja, joka arviointihetkellä oli Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1994, toimi myös nyt käsillä olevan matematiikan kansallisen arvioinnin kriteerinä. Tutkimuskohteena oli se, mitä tarkasteltavana oleva ikäluokka on kyseisestä oppiaineesta yhdeksän perusopetusvuotensa aikana oppinut. Uudet Opetushallituksen antamat, velvoittavana noudatettavat, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet tulivat kokonaisuudessaan voimaan Ne voidaan ottaa käyttöön seuraavan syyslukukauden alkaessa, kuitenkin kaikilla luokka-asteilla viimeistään (Opetushallitus 2004, 5). Uusien paikallisten opetussuunnitelmien laadinta on kunnissa ja kouluissa ollut jo jonkin aikaa työn alla ja on sitä kautta saattanut antaa vaikutteita käytännön opetustyöhön. Kun tämä kansallinen matematiikan arviointi keväällä 2004 toteutettiin, 9. vuosiluokan oppilaiden opetus oli järjestetty vielä edellä mainittujen vanhojen opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaan. Vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa matematiikkaa pidetään tärkeänä oppilaan henkisessä kasvuprosessissa. Oppiainetta pidetään laajempana kuin tiettyjen taitojen oppimisena. Matematiikka antaa mahdollisuuksia kehittää johdonmukaista ja täsmällistä ajattelua yhdessä luovuuden ja kekseliäisyyden kanssa. Se tarjoaa tehokkaan yleismaailmallisen kommunikointikeinon. Matemaattinen lukutaito auttaa selviytymään teknistyneissä arkipäivän tilanteissa. Matematiikkaa pidetään tieteellisen kehityksen ja teknologian peruspilarina. Peruskoulussa kaikille halutaan taata tilaisuus oppia sellaiset matemaattiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat jatko-opinnot sekä selviytymisen jokapäiväisissä toiminnoissa ja työelämässä. (Opetushallitus 1994, 74.) 16 Matematiikan opetussuunnitelman perusteissa oppilas kuvataan aktiivisena tiedon hankkijana ja käsittelijänä. Ongelmanratkaisutaitoa pidetään keskeisenä ja korostetaan konkreettisen toiminnan ja kiireettömyyden merkitystä käsitteiden muodostamisessa. Laskimien ja tietokoneiden järkevää käyttöä suositellaan alusta alkaen. Opetussuunnitelman perusteissa kehotetaan laatimaan myös laajoja opintokokonaisuuksia sekä integroimaan opetusta monipuolisesti koulun muihin oppiaineisiin ja ulkopuoliseen maailmaan. (Opetushallitus 1994, )

16 Valtioneuvoston päättämässä ja tutkimuskohteelle voimassa olleessa perusopetuksen tuntijaossa yli 70 % matematiikan vähimmäisvuosiviikkotunneista (ala-asteella 22 ja yläasteella 9) oli sijoitettu ensimmäisen kuuden kouluvuoden aikana pidettäviksi, jolloin matematiikan kuten muidenkin aineiden opetuksesta yleensä vastaa luokanopettaja. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ala-asteella keskeiset matematiikan sisällöt ovat seuraavat: havainnointi ja tulkitseminen lajittelu, luokittelu ja säännönmukaisuuksien löytäminen luonnolliset luvut, murto- ja desimaaliluvut neljä peruslaskutoimitusta mittaaminen, mittayksiköt, arviointi mittakaava tavallisimmat geometriset kuviot ja kappaleet taulukot ja diagrammit (Opetushallitus 1994, 75). Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 matematiikan opetuksen hoitavat aineenopettajat. Keskeiset sisällöt kolmella viimeisellä perusopetuksen luokalla ovat seuraavat: reaaliluvuilla laskeminen suuruusluokkien arviointi tilastot ja todennäköisyyden käsite funktio- ja muuttujakäsite ongelmanratkaisu ja mallintaminen yhtälö ja yhtälöpari geometrian peruskäsitteet, tavallisimmat kuviot ja kappaleet trigonometria ja Pythagoraan lause pinta-alat ja tilavuudet yhtenevyys ja yhdenmuotoisuus matemaattinen päättely ja struktuuri (Opetushallitus 1994, 75 76). 17

17 1.3 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT Opetushallitus on täsmentänyt vuoden 1994 opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteita ja sisältöjä antamalla suositusluonteisina eri oppiaineissa päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8). Koulujen arviointiperusteita on haluttu yhdenmukaistaa, jotta koulujen antamien päättötodistusten arvosanat olisivat vertailukelpoisia ja oikeudenmukaisuus jatko-opintoihin hakeuduttaessa toteutuisi. Kriteerit kattavat koko perusopetuksen oppimäärän, jonka suorittamistasoa päättöarvosana kuvaa. (Opetushallitus 1999, 5 ja 7.) Uusiin opetussuunnitelman perusteisiin puolestaan sisältyvät kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta ns. nivelvaiheissa, jotka matematiikan kohdalla ovat 2. ja 5. vuosiluokan lopussa (Opetushallitus 2004, 157 ja 160), sekä päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereissä on ennen kunkin oppiaineen kriteerien kuvausta luonnehdittu kaikkia käytössä olevia hyväksytyn suorituksen arvosanoja lyhyesti. Oppilas saa arvosanan erinomainen (10), mikäli hän osoittaa oppiaineen harrastuneisuutta ja ylittää lähes kauttaaltaan kriteereiden kuvaaman osaamisen tason. Arvosanaksi tulee kiitettävä (9), jos oppilas ylittää useimmat kriteereissä mainittujen osaamisalueiden tasoista. Mikäli oppilas osaa keskimäärin kriteereiden ilmaisemat asiat, on hänen arvosanansa hyvä (8). Ylittämällä tason jollakin alueella voi kompensoida puutteita toisella alueella. Tyydyttävän (7) arvosanan saavan oppilaan pitää hallita suurin osa kriteereiden mainitsemista osaamisen alueista, pieniä puutteita siis sallitaan. Joitakin kriteerien mainitsemista osa-alueista hallitseva oppilas on ansainnut arvosanan kohtalainen (6) ja asetettuihin tavoitteisiin pyrkivälle, mutta vain jossain määrin niihin päässeelle oppilaalle kuuluu arvosana välttävä (5). (Opetushallitus 1999, 6.) Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereissä matematiikan kohdalla korostetaan oppiaineen tieto- ja taitoalueiden lisäksi yleisempiä ongelmanratkaisukykyjä: analysointia, päättelyä, perustelemista, arviointia ja viestintää. Yksittäisten ongelmien ratkaisemisen taidosta edetään matemaattisen teorian muodostamiseen ja mallintamiseen. Matematiikan kriteereihin on omaksi ja kaiken kattavaksi alueeksi otettu ajattelun ja työskentelyn taidot. Muut osaalueet ovat luvut ja laskutoimitukset, geometria, tilastot ja todennäköisyys, funktiot sekä viimeisenä algebra. (Opetushallitus 1999, ) Matematiikan tuntien työtapoja kuvaillaan päättöarvioinnin kriteereissä kokeileviksi ja tutkiviksi. Käsitteenmuodostus alkaa konkreettisista kokemuksista. Matematiikassa uudet käsitteet rakentuvat kumulatiivisesti jo hallinnassa olevien varaan. Peruskäsitteiden syvällinen ymmärtäminen on edellytys sille, että matematiikassa opitut asiat jäävät oppilaalle pysyväksi tieto- 18

18 pääomaksi. (Opetushallitus 1999, 55.) Koko yhdeksän vuoden työskentelystä oppiaineen parissa lopputulos on se, kuinka hyvin oppilaat hallitsevat peruskoulun päättyessä matematiikkaa. 19

19 1.4 KANSAINVÄLISET ARVIOINNIT 20 Myös kansainvälisten arviointien avulla saadaan tietoa kansallisesta osaamisen tasosta. Kansainväliset arvioinnit tarjoavat kansallista opetussuunnitelmaa laajemman viitekehyksen arvioinnille mahdollistaen vertailuja, jotka kertovat enemmän kansallisen järjestelmän vahvuuksista ja heikkouksista (Törnroos 2004, 64). Kansallisten arviointien mittapuuna on opetussuunnitelma. Koska kansainvälisten arviointien näkökulma on toinen kuin kansallisten, muodostuu molemmista yhteensä kattavampi kokonaiskuva. Samasta arvioinnin kohteena olevasta oppiaineesta seuraa väistämättä se, että nämä kaksi menevät myös jonkin verran päällekkäin. Siltä osin tuloksia voidaan vertailla ja tiedon luotettavuus varmistuu. Viime vuosina Suomi on ollut mukana kahdessa merkittävässä kansainvälisessä matematiikan osaamisen arvioinnissa. Vuonna 1999 kerättiin TIMSS: n (Third International Mathematics and Science Study Repeat) toisen vaiheen tutkimusaineisto. Arviointiin osallistui 38 maata, joista OECD:n jäseniä oli 14. Arvioitavat olivat Suomessa perusopetuksen 7. vuosiluokan oppilaita. (Mullis ym. 2000, 16-19, Kupari ym. 2001, 28.) OECD-maiden järjestämään PISA-hankkeeseen (Programme for International Student Assessment) osallistuu yli 30 maata, suurin osa OECD:n jäseniä. Siinä arvioidaan 15-vuotiaiden (Suomessa perusopetuksen 9. vuosiluokan oppilaita) äidinkielen, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Tutkimus on kolmivaiheinen: kussakin vaiheessa yksi tutkimusaiheista saa pääpainon. Vaikka matematiikka oli sivuosassa vuoden 2000 PISA-arvioinnissa, sen osaamista arvioitiin tuolloin 31 tehtävän avulla. Vuoden 2003 arviointikierroksella matematiikka oli tutkimuksen keskeisin aine ja siitä oli 85 tehtävää. (www.jyu.fi/ktl/pisa/ ) TIMSS:ssä osaamisen mittaaminen kohdistui kaikkien maiden opetussuunnitelmien yhdisteeseen tasaisen epäoikeudenmukaisuuden periaatteen mukaan. Se tarkoittaa sitä, että kokeiden sisällölliset painotukset eivät vastanneet täysin yhdenkään osallistujamaan opetussuunnitelmaa. Jotkin kansallisesti tärkeinä pidetyt sisällöt saattoivat jäädä kattamatta. Kuitenkin pyrittiin eri maiden tasapuoliseen kohteluun. Suomen kohdalla reilut 80 % käytetyistä tehtävistä katsottiin yhteensopiviksi opetussuunnitelman kanssa eikä koe kattanut kaikkia 7. vuosiluokan opetuksessa keskeisiä matematiikan sisältöalueita. (Törnroos 2004, 45 46, 65, 92 ja 205.) Aikaisemmista kansainvälisistä arvioinneista poiketen PISA:a ei ole rakennettu osallistujamaiden opetussuunnitelmien varaan. Siinä ei tutkita vain tiettyjen kouluaineiden oppisisältöjen osaamista, vaan pyritään punnitsemaan myös sellaisia taitoja ja valmiuksia, jotka ylittävät oppiaineiden rajat tai kertovat omaehtoisesta oppimisesta. Valittuja tutkimusalueita tarkastel-

20 laan tulevaisuutta silmällä pitäen, aikuisena tarvittavien tietojen ja taitojen näkökulmasta. Tiedollisten prosessien hallintaa, käsitteiden ymmärtämistä ja kykyä toimia erilaisissa ja uusissa tilanteissa pidetään arvioinnissa keskeisinä asioina. (www.jyu.fi/ktl/pisa/ ) Matemaattisella osaamisella PISA:ssa tarkoitetaan kykyä hyödyntää matematiikan perustietoja ja -taitoja. Tärkeänä pidetään ajatusten erittelyä, perustelemista ja selkeää viestintää. Taidot ilmenevät kykynä havaita, muotoilla ja ratkaista matemaattisia ongelmia arkielämän tilanteissa ja eri aihealueilla. Arviointiohjelmassa korostetaan matematiikan soveltamista. Perusasioiden osaamisen lisäksi se edellyttää matemaattisen tiedon ymmärtämistä, pohtimista, perustelemista, yleistämistä ja arviointia. (Välijärvi ym. 2001, 7.) Suomi on menestynyt kansainvälisessä PISA-arvioinissa erinomaisen hyvin paitsi lukutaidossa myös matematiikassa, jossa vuonna 2000 oltiin OECDmaista neljäntenä (Välijärvi ym. 2001, 17) ja kolme vuotta myöhemmin ensimmäisenä (Kupari ym. 2004, 11). Vuoden 1999 TIMSS:ssä suomalaiset olivat kaikkien osallistuneiden joukossa sijalla 14 (Kupari ym. 2001, 38). Suomen tehtävien ratkaisuprosenttien keskiarvo oli aivan sama, kun se laskettiin kaikista tehtävistä ja ainoastaan opetussuunnitelman kanssa yhteensopiviksi katsotuista (Törnroos 2004, 92). Myöhemmin tässä raportissa verrataan kansallisten matematiikan arviointien avulla saatuja tuloksia lähinnä TIMSS:ssä ja PISA:ssa tehtyihin havaintoihin. Edellä mainituista kuten muistakin perusopetuksen matematiikan arviointia koskevista kansainvälisistä hankkeista, joihin Suomi on jo luvulta alkaen osallistunut, kerrotaan suppeasti tätä edeltäneessä matematiikan arviointiraportissa (Mattila 2002, 18 19). 21

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004

Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004 Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004 YHTEENVETO KESKEISISTÄ TULOKSISTA Keväällä 2004 Opetushallitus arvioi neljännen kerran matematiikan oppimistuloksia perusopetuksen

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002 Opetushallitus arvioi kolmannen kerran perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistuloksia huhtikuussa 2002.

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ Sisältö Arvioinnin tausta...3 Arviointiin osallistuneet oppilaat ja heidän opettajansa...4 Arvioinnin tulokset...5 Tulokset eri avi-alueilla...7 Tulokset tehtävätyypeittäin...8

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

YHTEENVETO NELJÄSTÄ PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKAN MATEMATIIKAN KANSALLISESTA ARVIOINNISTA VUOSINA

YHTEENVETO NELJÄSTÄ PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKAN MATEMATIIKAN KANSALLISESTA ARVIOINNISTA VUOSINA YHTEENVETO NELJÄSTÄ PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKAN MATEMATIIKAN KANSALLISESTA ARVIOINNISTA VUOSINA 1998 2004 Opetushallitus on arvioinut vuodesta 1998 alkaen neljä kertaa perusopetuksen 9. vuosiluokan oppilaiden

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa?

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa? Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2002 Opetushallitus arvioi lokakuussa 2002 äidinkielen ja

Lisätiedot

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 215 Sami Julin Juhani Rautopuro Julkaisut 2:216 LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset

1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa käytetyt nimitykset YHTEENVETO 1 (22) 11.11.2009 32/041/2008 PERUSOPETUKSEN TAIDE JA TAITOAINEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA lv 2007 2008 1. Johdanto 1.1. Tulosten luotettavuus ja uskottavuus 1.2. Koulujen jaottelu 1.3. Yhteenvedossa

Lisätiedot

MATEMATIIKAN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI 6. VUOSILUOKALLA VUONNA 2007

MATEMATIIKAN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI 6. VUOSILUOKALLA VUONNA 2007 MATEMATIIKAN OPPIMISTULOSTEN KANSALLINEN ARVIOINTI 6. VUOSILUOKALLA VUONNA 2007 Eero K. Niemi Oppimistulosten arviointi 1/2008 OPETUSHALLITUS Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN 978-952-13-3519-8

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ Sisältö S2-oppimistulosten arvioinnin tavoite ja tarkoitus...3 S2-arvioinnin monikieliset oppilaat...4

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 1 Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 2 Opetushallitus Koulutuksen seurantaraportti 2013:4 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 3 1

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon!

INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon! 1(5) INFOA: Matematiikan osaaminen lentoon! Ilmaisia koulutuksia! Opetushallitus on myöntänyt Lapin yliopistolle määrärahan koulutushankkeelle Matematiikan osaaminen lentoon: pedagogista ymmärrystä ja

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 8.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: 9.8. MATEMATIIKKA Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Tässä arviointia koskevassa yhteenvedossa esitellään lyhyesti mm:

Tässä arviointia koskevassa yhteenvedossa esitellään lyhyesti mm: 1 Tiivistelmä Opetushallituksen raportista Ei taito taakkana ole Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 9. vuosiluokalla 2005 Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2005 äidinkielen

Lisätiedot

Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana

Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana Kuntamarkkinat 11.9.2013 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mari Routti 13.9.2013 1 Taustaa Kouluikkuna on kuntien opetustoimen johtajien aloitteesta Kuntaliiton

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

METSÄALAN PERUSTUTKINTO . JOHDANTO.... KANSALLISET OPPIMISTULOKSET.... OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.. Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa 14.11.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 3.3.06 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu

Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet. Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu Lukiokoulutuksen uudistuminen ja luonnontieteet Opetusneuvos Tiina Tähkä Oulu 2.2.2015 Kysymyksiä ja väittämiä Avaa älypuhelimen tai kannettavan selaimella m.socrative.com room number: 800953 Vastaa kysymykseen

Lisätiedot